Adding evaluation and validation files

eval/test.et-vro.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+muide, hiljem selgus, et ta polnudki süüdi
+Kui inimesed ei näe, näppab koer söögi ära.
+Puurinne koosneb siis männist ja see männi kasv muidugi on kehvem kui ta on toiterikkamatel muldadel.
+tulin sõjast ühe jalaga, aga oleks võinud jalutuks ka jääda
+kui sa sinna lähed, siis omal vastutusel
+mis sa enam nõelud vana räbalatükki
+Inimesed ei pööranud suuremat talle suuremat tähelepanu isegi pärast seda! Ma siis helistasin kiirabisse ja rääkisin, et selline meesterahvas, sellise hädaga ja sellise bussi peal, et järsku saab kiirabiauto tulla peatusesse vastu ja aidata, aga selle peale ütles dišpetser mulle, et peate ise maha tulema ja siis peatuse ütlema, et ainult sel juhul saab aidata.
+Eesti ainuke maa-alune kvartsliiva kaevandus kujunes üheks turistide põhikülastusobjektiks.
+preestrid on vahendajateks inimeste ja jumalate vahel
+Muhedat ja mahedat omakultuuri vahendavad Contra, Alo Pihu Teppo lõõtsal ja Viitina laulumehed.
+Mida tehakse teie meelest valesti, mida ei tehta piisavalt, millega tegelemine tuleks lõpetada, et võru keele käekäik oleks parim mõeldavatest? Kelle ülesanne on võru keele säilitamine, kui seda vaja on? Arutelusid on kavas korraldada iga nelja nädala tagant.
+Sõber taastus peale seda õnneks jõudsasti ning pääses ka ise vaid suure ehmatusega nagu ka meie.
+joodikust mehega on raske elada
+ta teritab käia peal nuga
+Kuna see muld siin on väga toitevaene, siis ega siin suurt varieeruvust ei ole.
+karjapoiss tõi metsast torbikutäie marju
+vaadata Karula rahvusparki tutvustavat multimeedia- ja slaidiprogrammi, tutvuda püsi- ja hooajaliste näitustega;
+käib siin alati oma pead kõlgutades
+ajaleht on oma ajastu peegel
+tahtsin kirvega siga lüüa, aga tabasin sind
+laulja kuulsus ulatus üle maailma
+Alamsaksa keel on põhjapoolsel Saksamaal ja Madalmaades kõneldav ja kirjutatav regionaalkeel. 13.-16. sajandil oli keskalamsaksa keel Põhja-Euroopa suhtlus- ja kultuurikeel. Alamsaksa keelt kõneldi ja kirjutati ka Liivimaal Hansa liidu aegadel kui kasutati Lübecki õigust, enne kui selle asemele tuli ülemsaksa keel.
+Ja poiss kõndis oma kraamiga edasi.
+õhtu otsa ei räägitud sõnagi
+see pole veel küllaldane põhjus asja pooleli jätta
+kuidas need kingad mulle sobivad?
+hinnad alanevad, tõusevad, püsivad, kõiguvad
+pusisime tükk aega kodutööd teha
+rootsi keeles on laulev intonatsioon
+Kaido Kama ja Kalle Elleri algatatusel hakkas tööle Võrumaa Muinsuskaitseseltsi keeletoimkond;
+Võrokeste kogukond on taotluse ettevalmistamisega tegelenud kolm aastat.
+mul võeti auto vägivallaga käest
+selle töö juurde lausa nõrked
+talle meeldib sensatsioone üles puhuda
+Särk oli Lõuna-Eestis nii pesu ülesannetes, kui ka pealisrõivaks, st käidi ka särgiväel.
+Siin on meil tüüpilised nõmmemetsa liigid alpi põdrasamblik ja porosamblikud.
+Väljatrükkidel tuleb lehe vasakust servast jätta köitmise tarvis 3 cm vabaks.
+pani mootorrattale kõvad tuurid peale
+mootori võimsus oli kümme hobujõudu
+ise oled oma elu nahka pannud
+kinnise iseloomuga inimene, aina salatseb
+ma olen praegu nii vaene, et ei saa midagi osta
+lae all õrrel kuivasid vihad
+Alates 6. veebruarist on avalikus väljapanemiseks vaba näitus "Metsaks me oleme jäänud".
+Papakonkurss jääb ka ära? Varandust ei too? Ah, ma ei viitsi suga jännata.
+Teda ja ta tiibklaverit näidati aeg-ajalt Rootsi ainsas mustvalges telekanalis.
+lapsel oli keel suust väljas
+tegi ühe meeletuse teise järel
+see inimene on juba küüru vajunud
+Võrokese kuraasi ja krutskilist juttu kuuled seal, kus peetakse laata või pidu, aga peopaiga leiad üles lõõtspilli mängu või lauluhäälte järgi.
+Ühe Eestis elava hollandlase tähelepanekud.
+torn ja müür on arvatavasti üheaegsed
+Teostati käsitöö müügivõimaluste uuring ning koostati Karula kihelkonna käsitöö tegijate andmekogu.
+Kõiv on sündinud Tartus, kuid ta suguvõsa on Võrumaalt ning osa lapsepõlvestki veetis ta neil aladel, mis jäävad Tartust lõuna poole.
+emale viirastus, nagu nutaks laps
+õpetaja võinuks seletustega vastutulelikum olla
+vaatame, mis näo ta teeb
+mure oli mehel õlad längu vajutanud
+Ajaga muutusid nende jutud minu jaoks aina rohkem võõramaks.
+Edasises arengus on võru kirjanduse käekäiku väga tugevalt mõjutanud Võro Instituudi asutamine 1995. aastal ning riikliku programmi "Lõunaeesti keel ja kultuur" käimalükkamine 2000. aastal - need ettevõtmised annavad senisele tegevusele ametlikuma raamistuse ning materiaalset tuge.
+Kogu Lõuna-Eesti pidulikule naiserõivastusele olid iseloomulikud suured rinnaeheted.
+küllatulek on enda teha, aga külast lahkumine pole enda teha
+poisi tuba on kohutavalt segi
+laps tuupis õppetüki sõna-sõnalt pähe
+keset küla kompanii peatus ja jagunes rühmadeks
+kuuris oli puid liiga vähe
+see on mu vana tuttav
+silme ees tantsisid värvilised rõngad
+Veelendlane (Myotis daubentoni) on näiteks selle tiigilendlase sugulane, aga ta on kasvult natuke väiksem.
+töö ei andnud nimetamisväärseid tulemusi
+oskab etteantud teemadel seto keeles lühidalt rääkida.
+lühim tee poodi läheb otse üle põllu
+säästke energiat ja kustutage liigsed lambid!
+jäta reisi korraldamine minu mureks!
+Ta on oma plaanid juba ümber kalibreerinud.
+Kiirabi ei julgenud me kutsuda, sest olime alaealised ning ise ka kõik joobes.
+see mees oskab delikaatne olla, delikaatselt käituda
+õue kaevati renne sulavee ärajuhtimiseks
+laps oskab juba viieni lugeda
+Rännusiht oli kaugel, kaugel; minek oli ühe koha ümber ekslemine.
+õppis ühtaegu ära nii vene kui soome keele
+krohv on murenenud ja pragunenud
+Kõik teavad Suurt Munamäge, aga ülemaailmses võrdluses iseloomustab Võrumaad hoopis paremini fakt, et Kaika kandis leidub ühe ruutkilomeetri suurusel maalapil 23 eraldi nimega mäetippu.
+kui asjad on juba niimoodi välja kujunenud, las siis jäädagi nii
+ei saanud enam terveks ja vireles elu lõpuni
+hunt tõstis koonu taeva poole
+Kährik ehk kährikkoer (Nyctereutes procyonoides) on koerlaste sugukonda kähriku perekonda kuuluv imetaja.
+Tähtsaim on saunas higistamine, millel põhinebki sauna teraapiline mõju.
+Keeljas munakivisillutis masseerib õrnalt taldu.
+Seemned püsivad idanemisvõimelised üle talve ja võivad idaneda paari aasta jooksul.
+"Ma tahaksin sind aidata küll, aga Oona on väga arglik.
+Muusikatoimkond on veel arvamusel, et arvestades üldist meeskooride vähesust oleks pealekasvu huvides oluline esile tõsta poistekoore, mis siiani vaid lastekooridega koos laulsid.
+Järgmine Uma Pido tuleb eelnevatest veidi pidulikum, sest koos võrukeste peo väikese juubeliga tähistatakse ka suurt Eesti Vabariigi juubelit - viies Uma Pido on kingitus 100-aastasele Eestile.
+Siis teeb rada ringi ümber Paidra järve ja lõpeb alguskohas ehk Näpütüü tarõ juures, kus Paidra rahvas koos käib.
+meie laul püsis edetabelis võimsalt esikohal
+kukkus õnnetult ja murdis jalaluu
+Vöö seati juba väikese tüdruku särgile, lootes, et nii kasvab tüdruk peenepihaline.
+Tund aega enne peakontserti võtavad konnakoorid eest Vana Võromaa 8 kihelkonna rahvalaule.
+ühele kilomeetrile looduses vastab üks sentimeeter kaardil
+mõne päevaga sepitses ta kirjutise valmis
+Oli suvine aeg, mõtlesin, et magan pisut, sest tõesti enam ei jaksanud.
+Preemiad on ette nähtud ka õpetajatele.
+Ükskord kuulsin, kuidas ta seda omaette mängis ning ma märkasin, et tal oli sellepärast kuidagi nagu piinlik.
+ta otse nii ei öelnud, kuid kaudselt tuli see asi välja
+tal on väga riiakas naaber
+kas sealpool on veel talusid?
+see mees on nii saamatu, midagi ei saa tehtud
+kodus ei püsi, muudkui liiderdab küla peal
+Istuti mullast maa-altari kuldsete lõkkeleekide ümber ja suheldi esivanemate vaimudega, et neilt abi paluda.
+Peoteemalisi loengupäevi on plaanis ka edaspidi pidada.
+lapsed kasvavad nuttes, vanad elavad oiates
+ta püüab mu usaldust võita
+E. Pane kirja niipalju suvalisi anekdoote, kui suudad meenutada!
+Kindlasti tasub sammud seada meie välisesinejate õpitubadessse, kus saab lähemalt tutvust teha Šoti, Norra või Rootsi rahvamuusika eripäraga."
+pärast sünnitust oli ema koos lapsega nädalapäevad saunas
+Meie kui siin planeedil kõrgelt arenenud liik, peaksime endilt küsima, kui palju me tegelikult oleme seotud looduse endaga.
+Praegu on mu lemmiklinnaks Värska.
+seaduste tundmine tuleb äris kasuks
+Ta on avaldanud arvamuslugusid ajakirjanduses ning on Kuku raadio saate "Eurominutid"[7] autor ja saate "Keskpäevatund" üks tegijatest.
+Vaata Uma programmi ettevalmistuste kohta:
+Raamatu koostajatel mõlkus seda raamatut ette valmistades mõttes kaks eesmärki - et see raamat annaks ülevaate Karula vanemast käsitööst ning teisalt, et anda inspiratsiooni tänastele käsitöö tegijatele.
+Sinna sõitsid hilisteismelised õpilased üle Eesti kokku, elades koos väikestes korterites.
+nüri keskkond võib ärksamagi inimese tuimastada
+Standardrööpmeline raudtee (ka normaalrööpmeline raudtee) on rongide liiklemiseks ehitatud rööbastee, mille rööpmelaius on 1435 mm (4 jalga 81⁄2 tolli).
+Peipsiveeres ja Setomaal on piirkondlikud arenguprogrammid oma tegevuskavadega ning riigi rahatoega juba toimimas.
+Vana Võromaa arenguprogrammi planeerimise algatasid Vana Võromaa omavalitsused, maavalitsused ja Võru Instituut, koostöös regionaalministri bürooga korraldatakse ideevooru läbiviimist ning tegevuskava ettevalmistamist. Tegevusi rahastatakse regionaalministri valitsemisala vahenditest.
+Punahirve on sisse toodud näiteks Austraaliasse, Uus-Meremaale, Ameerika Ühendriikidesse, Kanadasse, Peruusse, Uruguaysse, Tšiilisse ja Argentinasse.
+vanad kolisid maja teise otsa
+kes see rumal on, et laseb end lummata?
+pole mingit vahet, kas tuled või ei
+ja eks ma peagi sinu juurde uju
+tuletegemisega tuleb olla äärmiselt ettevaatlik
+"Oleme oma paljumõttelisuses justkui tühjaks jooksnud jõgi, kus niipea ei tärka uus elu.
+salapäraseid asju ja nähtusi on maailmas palju
+Ahm ehk kaljukass (Gulo gulo) on kärplaste sugukonda ahmi perekonda kuuluv kiskja.
+toit peab sisaldama kõiki vajalikke toitaineid
+Me jutustasime iga päev teineteisele lugusid ning alati sain temast ja ta seiklustest midagi uut ja huvitavat teada.
+kerge sadu ei teinud heinagi märjaks
+Seoseid elava sõna ja pärimuskultuuriga on ka võru naissoost kirjanike loomingul, näiteks elavaks klassikuks saanud Kauksi Ülle ning noor luuletaja Leila Holts.
+Kell 12 saunateemaline pärimusmeditsiini õpituba Irje Karjuse (Metsamoori) juhendamisel Mooska talus.
+sa oled täitsa kaineks saanud
+pärast nädalaajalist vihmasadu olid saod kokku vajunud
+Kuid telefonikõne osutus hoopis tumedatooniliseks.
+iga päev on lõustaraamatusse laetud
+Juhtnõukogu koosseis valiti kohapeal ja sellesse kuuluvad: Rain Ruusa, Aleksander Suvorov, Urmas Peegel, Ülo Plakso, Arne Tilk, Anti Allas, Mait Klaassen ja Rainer Kuuba.
+Olgugi, et istudes saab perse tihti märjaks ja teistel tuleb naer peale ja siis ka endal. Siis on naljakas.
+ma ei hakanud võõrast usutlema, kes ta on ja kust tuleb
+Peo suuremateks toetajateks on Eesti Kultuurkapital, Rahvakultuuri Keskuse Vana Võromaa kultuuriprogramm, Võru- ja Põlvamaa omavalitsuste liidud, Võru Vallavalitsus, Võru Instituut ja mitmed Vana Võromaa ettevõtted.
+mina rääkisin õigust, kuid paarimees hakkas vassima
+alguses kägu kukub, suvel, kui kuivaks läheb, muutub kukkumine kokutamiseks
+Siin on üldse 5 liiki nahkhiiri talvitumas ja see suur on tiigilendlane (Myotis dasycneme).
+Seto keele ja kultuuri kursuse eesmärkideks on, et õpilane:
+Ta avaldas kümneid näidendeid, tõustes sellega Aleksis Kivi kõrvale väärikale kohale Soome näitekirjanike ajaloos.
+Vällä validuq sõnaq saat Võro instituut Friisimaalõ, 2018. aastaga Euruupa kultuuripääliinan Ljouwertin (hollandi keelen Leeuwarden) Euruupa keelekirivüse tugõmisõs kõrraldõdulõ ettevõtmisõlõ.
+Ikka vaheldumisi minu sokkide ja pesuga.
+ma tahan rahus tööd teha
+Ähijärve idakaldal on taastatud puisniit.
+neil on majapidamises lehm ja kaks õhva
+stuudios pandi laulule tümps juurde
+Arvamust, et justnagu eelnenuks palksaunale koobassaun, ei toeta küll otseselt miski.
+Kui Vidrik käima hakkas, kõndis ta Sassil järel ja aitas tal seda tähtsat tööd teha.
+See on aga omaette jutt; ma kirjutasin sellest oma romaanis "Romanss sinisilmse Eestiga", mille kirjutamist alustasin töölisühiselamus doomino-mängu plõksutuste saatel ja lõpetasin, olles meresõidul laeval "Frederik Chopin".
+Õnneks jäi ta ellu.Ta käib küll ringi nagu kohmakas zombie, kuid ta on elus ja positiivselt meelestatud.
+Kirjandusuurija Hasso Krull on öelnud, et "kaarnakivi on Juhan Jaigi muinasjutuliste fantaasiate võti,"1 ning neid kaarnakivi tähendusi analüüsides on ta näidanud muuhulgas seda, et kuigi kaarnakivi on mingil moel tontide sugulane, on ta ülesanne juttudes siiski natuke midagi muud.
+Olin käinud paljudes kohtades, näinud palju asju.
+1805. aastal paigaldati ülikooli soovil kella numbrilaud ka raekoja Toomemäe-poolsele küljele, et tudengid jõuaksid õigel ajal loengusse.
+Paljud koduloomad kodustati siin ja see on ühtlasi maailma olulisemaks põlluharimise tekkekohaks.
+Koduse käsitööna kujunesid seelikud nii värvi- kui ka triibukombinatsioonilt paikkonniti erinevateks.
+Kõik nimetavad teda hulluks, kuid kui ma kunagi küsisin, siis selgus, et tema "hullus" lööb välja alkoholi ja narkootiliste ainete kasutamise ajal, või siis pärast seda.
+ta oli juba pikemat aega rahalises kitsikuses
+Kui 19. saj. lõpupoolel hakati villaveskite teenuseid kasutama, siis muutus riie õhemaks ja kergemaks.
+Opilaisi hinnäst oodõtas küllä Põlva talorahvamuusõummi ja Mõnistõ muusõummi, kon saa mänge mängi ja sandikombidõga tutvas saia - võro keele nädäli sisse jääs jo märdipäiv.
+Mais saab näitust külastada Meremäe vallamajas, juunis Haanjas RMK majas, juulis Misso rahvamajas.
+tema soov ei läinud täide
+silm ja jalg on töntsiks jäänud
+mehed üürgasid täiest kõrist laulda
+Ta nina oli täis paksu tatti, hingata ei saanud ta sellega sugugi ja süüa ei tahtnud Vidrik kohe mitu päeva.
+Ümarlaua korraldamine ja koostöö plaanimine käib projektiga toimuvad projekti Smoke Sauna Cultural Heritage is a Common Value raames, mida rahastatakse Põhjamaade Ministrite Nõukogu Põhja-ja Baltimaade mittetulundusühingute toetusest.
+Kursus sobib päris algajatele, kes ei ole lõunaeesti keelega enne kuigi palju kokku puutunud, aga ka neile, kes juba pisut keelt tunnevad, kuid tahaksid oma oskusi parandada.
+Gynn, mine küsi, kus siin lähim töökoda on?
+vihmaga tuleb odrale kibe maitse juurde
+Jalutan temaga merele, ümberringi on kõik nagu valge paberileht.
+See, kes kriminaalõiguse eksami tehtud sai, see ei saa kala karta.
+siin linnas ei ole mul midagi teha
+küttis oma kõnega rahva üles
+ma olin pühade ajal sugulaste juures
+see on väga kaunis paik
+Näituse saab kätte Võru linnast Võru Instituudi ajutisest kontorist Liiva 21, soovijal tuleb ise järele tulla, üles panna ja pärast ka tagasi tuua.
+tal on alati mõni üllatus varuks
+Võimu esindavad asutused ja inimesed on rohkem au sees, kui rasket tööd tegev talupoeg, kes armastusega harib oma põldu ning hoolitseb viljasaagi eest, mis toidab meid kõiki.
+KIRJU KÖÖGIVILJA AHJUROOG (KÖÖGIVILJAD, FETAJUUST, PARMESANI JUUST)
+mul on linnas mitu asja õiendada
+tema elus kisub kõik kiiva
+tema jutt oli hästi arusaadav
+lapse juuksed on saunas kähardunud
+tunneb naise vastu täielikku usaldust
+kinnituisanud teeraja peab lahti rookima
+eilne kohupiim on kokku vajunud
+Korraldavad Urvaste Külade Selts ja Pokumaa.
+Tollal oli taas kord päevakorras "uue keele" leidmine ja mida aeg edasi, seda rohkem on siin ka "uue leidmist vanas" - näiteks siis ka Lõuna-Eesti traditsioonides.
+raputa heinad laiali päikese kätte kuivama!
+Konverentsi korraldavad Võru Instituut, Tartu ülikooli eesti ja üldkeeleteaduse osakond ning keeleteaduse, filosoofia ja semiootika doktorikool.
+Täiskasvanuks saades kohtasin üsna sageli Palki linna peal, tavaliselt purjus.
+Selliseid rühmi on 20 tk üle kogu Vana-Võromaa nii praegustes Põlva, Valga kui Võru maakondades.
+varvas vaatas katkisest sokist välja
+pea valutab, nii et tahab lõhkeda
+sellist häbematust ma temast ei oodanud
+pooled valijatest andsid oma hääle Reformiera
+õpetajal oli mitu pakki vihikuid parandada
+Seminari korraldamist toetab kultuuriministeeriumi Setomaa kultuuriprogramm 2014-2018.
+maja valmib ehk ülejärgmisel aastal
+Ta viis mu teenindusruumi, mis asus koridori lõpus.
+kisendab nagu siga aia vahel
+kui palju sa kuus teenid?
+Peekonisse pakitud šampinjonid täidisega juustust ja päikesekuivatatud tomatitest
+ära näita minu peale näpuga!
+ta leidis eest koristamata toa
+vabadusvõitlejale määrati viis aastat vabadusekaotust
+Too algab esimese puugiga, kes koera külge ilmub.
+puud olid mere ääres kõik ühtepidi viltu kasvanud
+Nagu pakikarusellil sageli, ei ilmunud ka seekord esimene ese kohe pärast signaali, kuid lõpuks siiski tuli.
+Tema nimi on brandti lendlane (Myotis brandtii).
+Ilmselt olid asjad võtnud pöörde, mida ei mu ema ega ta sõbranna etta näha ei osanud, sest kui arsti ukse taga juba kahtlaselt kaua ootanud sõbranna nägi arstikabinetti sisenemas meedikuid kanderaamiga, tekkis tal paar küsimust.
+Ameerika Ühendriikides arvatakse nende hulka enamasti ka mulatid ning kohalikke mustanahalisi nimetatakse seal afroameeriklasteks. Laiemas mõttes nimetatakse neegriteks kõiki mustanahalisi (ka Lõuna-Aasia ja Melaneesia rahvaid).
+igaüks teeb oma parema äratundmise järgi
+Uuring planeeriti kvalitatiivsena ning valikulisena, seejuures siiski hõlmama erinevaid valdkondi ja eri kante üle Vana Võromaa.
+äkki tuleb meil ka minna?
+Ükskord, olin siis umbes neljane, kui isa oli tööl ja ema oli vist korraks poodi suitsu järele läinud, ei suutnud ma kiusatusest võitu saada.
+Karula pärandkultuurmaastikud on mitmesaja aasta jooksul inimtegevuse mõjul tekkinud maastikutüüp, kus vahelduvad hajatalud põllusiilude, metsatukkade, soolaikude ja heinamaadega.
+võbin käis läbi keha, kui uksest välja astusin
+Konnade pulmahelid kõrvus, tasub minna pooleteise kilomeetri pikkusele tähistatud õpperajale.
+Kui sageli ja mida sa sellesse kirjutad?
+noorte iseseisvumispüüd on igati loomulik
+mis te kisklete kogu aeg!
+koobas on moodustunud vooluvete tulemusena
+lehest lugesin, et poisikesed kaubitsevad koolis uimastitega
+See oli minu elu kõige kurvem päev.
+suurõs õhinas jäeti pooled asjad maha
+kes on tõsine, see ei topi oma nina tühja jutu sisse
+hapupiim imendub sooles hõlpsamini kui rõõsk piim
+Õpetaja või juhendaja setokeelsete korralduste ning tööjuhiste kuulamine ja kuulamisülesannete täitmine nende põhjal.
+vihma piserdab juba tükk aega
+Mirtelile maitsesid vanaema marjad hästi, aga kõige lemmikum oli ikkagi arbuus.
+kivikuju asetseb otse akna all
+See karp oli isa mälestuste laegas ning mind, kui olin väike, tõmbas karp lakkamatult ligi.
+oleks inimesel noorena osakegi seda tarkust, mis vanas eas
+tahab midagi enda vabanduseks öelda
+varastati tuhande euro väärtuses tööriistu
+artikkel sai valmis suhteliselt ruttu
+jõudsime õnneks vihma eest varju
+tööd tuleb ilma järgi seada
+seenesaak oli sel aastal suhteliselt väike
+Toomas Hendrik Ilves (sündinud 26. detsembril 1953 Stockholmis) on Eesti poliitik ja diplomaat, endine ajakirjanik, alates 9. oktoobrist 2006 Eesti Vabariigi president.
+küll on leitsak, paistab, et äike on tulemas
+Seal olid asfalteeritud teed ning tänavate valgustused.
+traktor oli ninali kraavi vajunud
+Selle maa naised on luterlased, aga mehed istuvad kõrtsis ja vaatavad tähti kuni nende naised kirikus laulavad.
+Kuna koer oli juba üsna vana, ning majanduslik seis oli nigel, otsustasime koera mitte opereerida.
+Saadjärv on ainus järv, mis kuulub nii Eesti 10 kõige suurema kui ka 10 kõige sügavama järve hulka.
+Minekud ja tulekud on kauged olnud küll.
+Panime sõbra maha ning üks sõpradest proovis veel kõrvakiiludega teda üles äratada, kuid tulutult.
+Rada loetakse läbituks siis, kui kõik mängijad on oma ketta korvi visanud.
+Kihelkonna lõunaosas räägiti Kodavere Kavastu murrakut, mida liigitatakse hoopis lõunaeesti murderühma Tartu murde alla.[1]
+Ma jutustasin sellest ühele kolleegile, kes kõike kõigist seal teadis ja ta rääkis, et see poiss olevat arst, arvatavasti Ramallist ja ei olevat päris arusaadav, mille eest teda kinni pandi.
+elevant on suurte mõõtmetega loom
+las ma koorin ka ruttu mõne kartuli!
+Mu ema õppis Tartu Ülikoolis õigusteadusi ning oli II kursuse tudeng kui järgnev lugu aset leidis.
+järve äärest toodi kanadele konnakarpe
+ei mäletagi, kui vana ta õieti on
+Mul aga polnud midagi ette näidata.
+suurelt osalt määrab kliima taimede ja loomade levila
+2016. aasta Eesti presidendivalimistel tegi Riigikogu vanematekogu 27. septembril pärast presidendi valimata jäämist valimiskogus Kersti Kaljulaidile ettepaneku kandideerida Vabariigi Presidendiks ja Riigikogu liikmetele ettepaneku esitada Kaljulaid presidendikandidaadiks.[14] 30. septembril 2016 seadsid 90 Riigikogu liiget Kersti Kaljulaidi üles Vabariigi Presidendi kandidaadiks[15] ja 3. oktoobril 2016 valiti Kersti Kaljulaid 81 poolthäälega Riigikogus Eesti Vabariigi presidendiks.[16] Tema ametiaeg algab 10. oktoobril.[16]
+joo, mis sa sellest pudelist imed!
+Siin tehakse martsipani: arahiisi ja mandli martsipani - see on magus dialektika.
+see sõnaraamat on mahult eelmisest suurem
+Eesti Vabariigis ning paguluses oldud aastate jooksul oli lõppkokkuvõttes ikkagi elavamat ja mitmekesisemat tegevust näha võru luules, paralleelselt sellega kujunes välja võru proosa traditsioon - sageli eestikeelne, kuid võru keele lisakõladest ja võru vaimust laetud.
+kuuri all vedeles igasugust koli
+eelmise sajandi lõpus püstitatud hoone
+Päev, mil kevadest saab suvi, suvest sügis, sügisest talv ja talvest jälle kevad.
+kas ma olen sulle mõni koristaja?
+Märtsi lõpuga sai läbi kaks kuud kestnud V Uma Pido laulukava avalik valimine.
+kuiv maa oli lõhesid täis
+Piir on juba 1930. aastatest peale olnud ka aktiivne kodu-uurija ning kohaliku kultuuri edendaja.
+poiss raius üksisõnu vastu, et tema ei tea midagi
+Peo kava koosneb rahvalauludest, rahvalikest lauludest, klassikalistest koorilauludest ja uuematest kooridele seatud lauludest.
+See aga, mis me elule erilise kuldse sära annab, võib olla hoopis lihtsam asi.
+kas tartu keel on varjusurmas?
+Raamatule on lisatud ka CD, mis on muuhulgas märk võru luule tugevalt suulisest iseloomust.
+D. Kas kirjutad anekdoote, vaimukusi ja muid humoristlikke asju ka üles (märkmikku; netti: Delfisse vm saitidesse, blogidesse, foorumitesse; oma meilidesse)?
+Salgasin kõike, öeldes, et see on ainult mu hea sõber ja kõik on vaid niisama mäng.
+vaat kus halb poiss, vaidleb isale vastu!
+see laps ei taipa veel midagi
+vanaema hakkas vanaisa pärast muretsema
+tuul puhub vaheldumisi põhjast ja idast
+ta on klassis kõige täiskasvanum
+mõned kipuvad ennast üleliia lõhnastama
+Või mis takistas teda asju lihtsalt kohvrisse tagasi loopimast, et see siis niiviisi lindile panna?
+Arstid kinnitasid, et tal ei ole midagi füüsiliselt viga ja et tegu on vaimse häirega ning ta suunati psühhiaatriahaiglasse.
+Võru kirjandus Eestis Nõukogude võimu ajal
+tal on kindel tahe võita
+Näe, mitu miljonit läks maksma.
+Meie seisime ukselävel ja vaatasime tema pöörast käitumist - ta tantsis ja vehkis kätega.
+Ja nüüd sa siis tahad, et ma võrdleksin kulda mullaga.
+sõira tegemisel pane kohupiim patta, piim peale, aja keema ja pärast nõrista ära!
+väsinud mees vaarub üle õue
+Alates 2003. aastast tähistatakse Soomes just Minna Canthi sünniaastapäeval võrdõiguse päeva.
+Selle mitmekeelse linnakese tähendust võru kultuuri arengule ei saa alahinnata - mälestustes ja ilukirjanduseski paistab see tähendus kaalukamana silma kui näiteks Võru linna puhul, mis siis sest, et Valga linn pole ajaloolise Võrumaa piiridesse kuulunud.
+Toimkonna esindajad teevad otsuse 6. aprillil Võrus.
+ega sa muidu tulnud, ju sul ikka asja ka oli?
+Osavõtust tuleks teada anda (esineja nimi, klass, kool) hiljemalt 4. novembril e-posti aadressil [email protected].
+ma ei kannata ootamist silmaotsaski
+hakkas maid ja maju kokku ahnitsema
+Ent seda taret nimetati ka vaese mehe apteegiks - rahvatargad katsetasid seal oma oskusi alates kupupanekust ja lõpetades massaažiga.
+puu lõi vaaruma ja langes maha
+higine särk liibub keha külge
+jalg ülalpool põlve on kints
+hoone paremas tiivas on teater
+ta ei jõudnud oma viha summutada
+nagu vanaisa ütleb: anna takka!
+Kõik see kerkis siis pinnale.
+naabrinaine röögib, nii et küla kajab vastu
+olen selle toidu suhtes ükskõikne
+Metsatüüpidest on siin enim esindatud palu- ja siirdesoometsad, samuti rabametsad.
+Nende kultuurist on aga üpriski palju alles - omaksvõetuna pealetulnud uute rahvaste poolt.
+Päevane trall päädib õhtuse peakontserdiga Võru Kubija lauluväljakul.
+siit saavad kõik janused juua
+mu süda ei kannata talle seda öelda
+Meie, s.o laiemas mõttes Uurali rahvaste saunakultuurgi asetuks siis selgemini ja paremini inimkonna kultuuripärandisse selle mitte just väheolulise osana.
+sellel lapsel on kaasasündinud kunstianne
+keeras külge ja jäi sedamaid uuesti magama
+Head alanud sügist ja ilusat laulu-hooaega!
+meie klassis on mitu samanimelist tüdrukut
+kas sul sellel aastal on nisu ka külvatud?
+Konkursi võitsime ära, nüüd ei saa poodi sisse.
+kus me kokkusaamine aset leiab?
+vanamehenässe on nõu pidama vaja
+Muld on ka meie väärtuslik kullakaevandus.
+Paraku aga ei saa ta sellega kuidagi hakkama, sest tüdruk on venelane, Mait aga eestlane.
+Kõige rohkem on putukad talvitumas munadena, see on kindlam viis ellu jääda.
+Karula rahvuspargi põhiväärtus ja ilmestaja on tema ainulaadne, äärmiselt vahelduv ja kaunis pinnamood.
+Aga ta on ju nii pehme, et temast ei saa õieti midagi praktilist ja vajalikku valmistada.
+ma ei tea, millal täna siit pääsen
+ma hoiatasin sind, kuid sa ei kuulanud
+ükski võim ei suuda mind sundida siia jääma
+uus õpetaja võitis kiiresti laste sümpaatia
+Võru kirjanduse suur tõus on kestnud tänaseks paarkümmend aastat, tegevus on muutunud niivõrd mitmekülgseks, et teatud mõttes võib nüüd juba rääkida võru kirjanduse kujunemisloo lõppemisest.
+haige ei tee ühtki tarbetut liigutust
+poiss võttis õnge ja läks kalale
+Tänapäeval elab suur osa setusid Tartus ja Tallinnas. Pärast 1991. aastat jäi osa setusid Venemaa poolele Petseri rajooni.
+Kohe, kui haiglaõde oli ruumist lahkunud, haaras mu ema doktori käest, ning rääkis talle ausalt kogu loo ära, et tegelikult oli tal kõigest vaja arstliku tõendit, et pääseda ladina keele eksamist ning ehk annab seda korraldada ilma kirurgilise sekkumiseta.
+kala otsib, kus sügavam, inimene, kus parem
+tuli oli unkast välja tulnud
+ta ei kavatsenudki mehele minna
+talle mõisteti tuhat eurot trahvi
+Paar aastat tagasi nägin Dubais pangaautomaati, mis ei andnud välja mitte kohalikke rahatähti (üldse mitte mingeid rahatähti), vaid kulda.
+Nende pilgud küll kohtusid, kuid ei pakkunud üksteisele kuigi palju vastuseid, pigem vastupidi.
+see on võimas mees, ta oskab kõike
+kui nii edasi läheb siis varsti
+kõik oli nii salapäraselt vaikne
+Neil käib mõnikord lell külas.
+hariliku pesupulbri tarvitamisel oli topp varsti toppe täis
+lavastaja alustas proovidega täpselt kell 11
+Sõbrad tahavad hirmsasti õues olla, ennast lume sisse peita, lumesõda ja teisi põnevaid asju teha.
+Kutsutud oled sina koos emaga.
+võttis mind eksklusiivsesse baari kaasa
+kevadel anti meile magasiaidast vili välja, kui vaja oli
+kes see seal köögis kolistab?
+Ma õppisin eraldama inimtüüpe, mõtlesin neile välja nende lood ja üritasin oma postil mitte magama jääda.
+istub nurgas ja vannub omaette
+Aga ilma aineteta pidi ta olema tavaline normaalne inimene.
+Maakiviahju tegemist plaanivad üles filmida Viljandi Kultuuriakadeemia pärandtehnoloogiate asjatundjad.
+kuulsin sellest asjast ühe tuttava kaudu
+Sõbrad olid poest vett ostnud ning proovisime talle seda mingil viisil sisse joota, kuid ta ei võtnud seda vastu.
+pöidla ots sõrmede vahel on trääs
+Alamsaksa keeleala ██ Alamsaksa keeleala enne Teist maailmasõda
+ta oli ka vähesega rahul
+Setokeelse teksti järgi kava tegemine, selle sisukokkuvõte.
+koer ajab vasikaid aeda mööda taga
+Greifi kuju St. Marki basiilikal Veneetsias
+millal sa täna koolist vabaned?
+Tulemuseks oli see, et inimesed olid sunnitud paari kuu pärast oma aktsiad maha müüma oluliselt kehvema hinnaga, kui need ostetud olid.
+Osavõtjaid tänatakse ning paremaid autasustatakse novembrikuus.
+Eestis elasid nad Haapsalu lähistel ja tegelesid põllumajanduse ja karjakasvatusega.
+Tegelikult on meeste musta värvi sokid kõige tavalisem riietuse osa.
+Seekordse teadaande lõpetagu väike mõtisklus meie lavastajalt Tarmo Tagametsalt: "Oleme oma paljumõttelisuses justkui tühjaks jooksnud jõgi, kus niipea ei tärka uus elu.
+Kodus tehtud käsitöö tuuakse üritusteks kõigile vaatamiseks.
+taotlesime maja ostmiseks pangalt laenu
+Nõlvadel on kujunenud kuni 1,5 meetri kõrgused künniterrassid.
+miks sa nii kurb oled?
+söök oli nii soolane, et praegu veel on kibe maitse suus
+mõtles hetke ja vastas siis
+Iga lasteaiarühm valis meenete tegemiseks oma lastele sobiliku mooduse.
+Ainuke, mis mulle korda läks, oli, et ta mind maha ei jätaks.
+mis siis viga laudu kokku lüüa!
+katel on katki ja torud on kõverad
+Nad panevad telgi üles, teevad lõket ja meisterdavad vibu.
+käis kurja tegemas, varastas puid teise mehe metsast
+Muld seob toiteväärtused veega ja loob tingimused selleks, et midagi saaks kasvada.
+neil oli teine tütar ka, see hakkas ka meie pool käima
+Oli hilissügis ja ilm oli hall.
+See valik ei olnud mõistagi juhuslik: eesti keel oli nagunii eelisasendis, kuid samas Võrumaa inimeste kujutamisel mõjus võru keel enamasti usutavamalt.
+Tallinna kesklinnas Estonia teatri ees seisab skulptuur nimega "Ema, peata takso! Isal on halb!"
+majale oli pandud rõhtne laudadest vooder
+siga oli maad mööda lohistatud
+Kahepäevase sündmuse ajal on ajalooline Mooste mõis täis rahvamuusikat, töötubasid ja kontserte.
+tippsportlaseks saab vaid mõni üksik
+selle kohta on rahva seas mitmesuguseid arvamisi
+eesukse kaudu käisid saksad, tagauksest teenijarahvas
+Hommikul kell 10 kogunetakse, pannakse nimi kirja, rüübatakse teed ja säetakse ennast suitsusauna-päevaks valmis.
+naaber teeb kadeduse pärast sulle kahju
+mehed kirusid sõda, valitsust, raskeid aegu
+Proovige laenata raha kelleltki reisijalt.
+Ma siis pöördusin oma kaasreisijate poole, kes kõik juba istusid oma kohtadel.
+karjamaad on kõik järve ääres ühes kobaras
+Minu lugu on ühest cikliidide paarist, kes oli asjata proovinud saada järeltulijaid.
+külm näpistab käsi ja jalgu
+Ettetellimisel võimalik ka Pokukoja külastus, pilet õpilasele maksab 2,50 eurot.
+Lüürilist laadi kohtab rohkem Jan Rahmanil ja Aapo Ilvesel, näiteks viimase meeldesööbiv laul "Las ma sosista" (Tulen..., lk 84).
+Vanaturgi kirjas tõvakeelne sammas Kõzõlis.
+siis pole muud kui küta tagumik kuumaks
+tegime tule juurde katusealuse ka, et saaks vihma eest varju minna
+paat oli mässavate voogude meelevallas
+luges pühaliku häälega luuletust ette
+see oli mul viimane piisk karikasse
+Paar aastat varem olid mu isa ja ema lahku läinud, isa kolis teise linna, ema hakkas tihti väljas käima ja paar kuud hiljem oli ta kohtunud uue mehega.
+vaenlase väed peatati enne pealinna
+Moodustub osa praeguse Põlva ja Võru maakonnast ning Venemaa poolele jäävast Petseri rajoonist.
+Ema käis ümber Sassi, koputas teda siit ja sealt, proovis londi moodi ninast sisse vaadata ja raputas seda nagu oskas.
+ei edene teil see pekisöömine
+Vaid Setomaa seis on ehk kuigivõrd võrreldav Võromaa saunade visa püsimisega.
+sel asjal pole tegu ega nägu
+kare vesi teeb naha koredaks
+Eeloleval nädalalõpul ehk 21.-22. aprillil kallab Eesti rahvamuusikatöötluste festival "Moisekatsi Elohelü" pisikese Mooste pilgeni muusikat täis.
+Klassikaaslaste või teiste laste kõnelemise või ettelugemise kuulamine ning sellest arusaamine.
+Ei, kui IImar kaasa laulab, siis laulavad kaasa kõik, on julge, et laul ei jää peatuma ei sõnade ega hääle puuduse pärast. Mõnikord mujal pool, häbl küll, on seesugust vahel ette tulnud, et laul sureb poo-lel salmil sõnapuudusse ja jorujulguse-nälga.
+Ratas keerleb aeglaselt, üks tiir võtab aega 7 kuni 13 minutit[1][2]. Ratta läbimõõt on umbes 20 m, see tekib looduslikult, inimese sekkumiseta põhjusel, et vool käib pealispinnal ringi. Sõltuvalt temperatuurist kestab ratta keerlemine kuni mitu päeva, enne kui see täiesti kinni jäätub.
+kes peab papagoisid, sel tuleb ka papagoide vadistamist taluda
+Alles siis, kui vilkurid tööle pandi, taipasin, et nad sõitsid mulle järgi.
+kus sa käisid, et nii heinane oled?
+koer tuli lausa lõrisedes kallale
+ta on väga ülbe inimene
+loodusel on juba sügisene ilme
+Teedüs: Jüvä Sullõv ([email protected]) vai Koreinigu Kadri ([email protected])
+see pole kellegi valitsus, üks kildkond on
+Me elasime Stockholmist veidi lõunas asuva väikelinna kortermajas.
+Küüni külgmistel ukseavadel valvasid meid relvastatud noored läti tšekistid.
+lapsed taipavad rohkem, kui arvatakse
+Ühiselt leiti, et programmi rõhuasetus peaks olema Vana Võromaa piirkonna ettevõtluse ja omanäolise kultuuri kokkupuutepunktides, st kohalikul kultuuripärandil põhineva või selle võimaluisi kasutava ettevõtluse toetamine.
+ma ei saa tulla, mul on teine asi teoksil
+tema selg on vermeisse pekstud
+Ühel hommikul juhtus aga niimoodi, et vanaema saatis mu lammastega teisele karjamaale, minu jaoks tundmatule maastikule, kus tavaliselt hoiti lehmi.
+Mehed laulavad mõnikord nii valesti ja koledasti, et seda on raske muusikaks pidada.
+'lapse kätt ja südant on kerge täita'
+ta nakatus kergesti uutest ideedest
+kaubal peab olema kaubanduslik välimus
+Ümarlaua arutelule oodatakse nii ideede esitajaid, Vana Võromaa omavalitsuste esindajaid, piirkonna ettevõtjaid, ettevõtlikke inimesi, kõiki huvilisi.
+Moes oleva vormi andmiseks pandi varem pealiniku, hiljem tanu alla oma juuksepalmiku täienduseks veel riidest v takust valmistatud võru vahru.
+See on ühtlasi ainevaldkond, mille kohta on andmeid, kirjeldusi, kõrvutamisi, kuid saunakultuuri teine, sugugi mitte vähemtähtis pool on saunaga, saunaskäimisega seonduv vaimne, hingeline kultuur ning seda on kordi raskem ja keerulisem uurida ning vastavat uurimistki on olnud vähem.
+Lihtsamate lausete tõlkimine seto keelest kirjakeelde ja vastupidi (õpetaja abiga).
+ta soovis endale juba ammu uut pluusi
+"Ei ole," mõtleb koer, "täiskuu aegu on lihtsalt kõige parem kuuneiuga rääkida."
+muld on juba piisavalt tahe
+Asusin seda sööma ja tundsin rõõmu ja ka häbi.
+ta on Nobeli preemia laureaat
+Kuigi tolmuimeja Sass õues käinud ei olnud, jäi ka tema haigeks.
+mustikaid on nii et maa mustab
+mis sa ühtelugu tiirled siin jalus?
+ma ju olla ei saa kadekops ja kitsi
+Seda enam, et sõita polnud ju kuhugi ja meil sündis laps.
+Eedu kutsus mind endale appi, aga mina näitasin trääsa ja ütlesin, et parem juba magan
+sellest lörtsist ei tasu ülikonda õmmelda
+Liikudes Piusa jõge mööda lõuna poole, paljanduvad Eesti kõige kõrgemad ja maalilisemad liivakivipaljandid.
+innaajal ei tohi looma tappa - liha ei kõlba süüa
+taimed jäid pärast istutamist kiduma
+Kaalep on kirjutanud oma võru kirjanduse juurde jõudmisega seoses: "Võib-olla isegi viidata aastale 1931, kui juba mõnda aega lugeda osanud poiss läbi luges elu esimese raamatu, milleks oli Jaan Lattiku "Meie noored", ja lausa vaimustunud oli võrukeelsetest dialoogidest?"
+Lendoravad võivad aga sooritada 30-40-meetriseid hüppeid ja seda tänu lennusele, mis tõmbab lennuhetkeks kummi. Tal on hääletu ,,lend", sest suudab saba liigutades suunda muuta nii horisontaal- kui ka vertikaalsuunal. Vaikseks maandumiseks sirutab käpad ette ja lennus töötab langevarjuna, mis pidurdab hoogu.[7][3][5]
+majale ehitati juurde uus tiib
+Suitsusaunanädala korraldab koos saunaperedega MTÜ Haanja Kultuurikoda.
+Ettekannete pikkus on 20 minutit.
+ta on sünnist saati selline jõuetu
+selliseid elamistingimusi pole veel kohanud
+laiu kohal tiirlesid kajakad ja tiirud
+Vaade aknast ei pakkunud midagi huvitavat ja ma jäin mõtisklema.
+viga ei ole siin, vaid kusagil mujal
+veoauto oli hõivanud ainsa parkimiskoha
+Lisaks on tõva keelel väiksemad džungaari, tsengeli ja duha murded, mida pole tänini kuigi põhjalikult uuritud.
+klass saatis kaks esindajat direktori juurde
+Võro keele nädälit peetäs hulga ettevõtmiisiga kõigin Vana-Võromaa latsiaidu keelepesäden.
+Võiks ju küsida siis, kas ta ikka on hull või hoopis narkoprobleemiga?
+Algul oli tegu Soome Siseministeeriumi soovitusliku lipupäevaga, kuid 2007. aastal sai Helsingi Ülikooli eestvõttel päevast ametlik lipupäev. Nii sai Minna Canthist esimene soome naine, kelle auks lehvivad riigilipud.
+mis see minu asi on?
+Neegrid (ka mustanahalised) on Musta Aafrika tumeda nahavärviga põliselanikud ja nende järglased mujal maailmas. Ameerika Ühendriikides arvatakse nende hulka enamasti ka mulatid ning kohalikke mustanahalisi nimetatakse seal afroameeriklasteks. Laiemas mõttes nimetatakse neegriteks kõiki mustanahalisi (ka Lõuna-Aasia ja Melaneesia rahvaid).
+tal on üks häda teise otsa
+sina vahest küündid sinna paremini juurde
+autoõnnetuse põhjustaja oli joobes juht
+Selle raamatu pilte oli tore vaadata.
+toppis augu ette villase riidetüki
+Liam Gallagher, sünninimega William John Paul Gallagher (sündinud 21. septembril 1972 Burnage'is Manchesteris) oli inglise laulja ja laulukirjutaja.
+vaibad rulliti kokku ja viidi puhastusse
+jämesooled visati metsa, neist ei saanud vorste teha

eval/test.et-vro.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+muusiän tull ildampa vällä et tä olõkiq-is süüdü
+Ku inemise ei näe, näpsäs pini söögi är.
+Puurinne' sais tan kuun pedäjist ja seo pedäjä kasuminõ om muiduki kehvemb ku ramsamba maa pääl.
+tulli sõast üte jalagaq a olõssiq võinuq hoobis jaloldaq ka jäiäq
+ku sa sinnäq läät sõs esiq tiiät
+miä sa inämb ponit vanna räbälätükkü
+Inemise tii es timäst suurõmbat vällä esiki päält tuu! Ma sõs kõlisti kipõlõabilõ ja kõnõli, et sääne meesterahvas, sääntse hädäga ni sääntse bussi pääl, et peräkõrd saa kipõtohtrimassin tulla piätüste vasta ja avita, a tuu pääle ütel dispetšer mullõ, et piät esi maha tulõma ja sõs piätüse ütlemä, et õnnõ sääntsel kõrral saa avita.
+Eesti ainukõnõ maa-alonõ kvartsliiva kaivandus om saanu' ütes põhilidsõs turistõ käümise kotussõs.
+priistreq ommaq vahetallitajis inemiisi ja jumalidõ vaihõl
+Muhhet ja mahhet Võromaa kultuuri näütäse Contra, Pihu Alo Teppo lõõtsaga ja Viitinä laulumehe'.
+Midä tetäs tiq meelest võlssi, midä ei tetäq nii pall ́o ku vajjaq, määndseq tegemiseq piässi ärq lõpõtama, et võro kiil saasiq edesi elläq nii häste ku and? Kelle asi om võro keele alalõhoitminõ, ku seod vajja om? Arotõlõmiisi om plaanin tetäq egä nelä nädäli takast.
+Sõbõr praavu pääle tuud õnnõs joudsahe ni pässi ka esi pallalt suurõ hiitümisega nigu ka mii.
+joobõri mehegaq om rassõ elläq
+tä higo pöörä pääl väist
+Et taa maa tan om väega näläne, sõs ega' tan suurt vaheldumist olõ-õi'.
+karatsura tõi mõtsast toorigutävve marjo
+kaia' Karula rahvuspargi kottalõ multimeediä- ja slaidiprogrammi, kaia' alaliidsi ja huuaigsit vällänäütüisi;
+käü tan alasi umma nõnna nõrgutõllõn
+aoleht näütäs uma ao näko
+tahtsõ kirvõgaq tsialõ lüvväq a sullõ putahtu
+laulja kuulsus küündü üle maailma
+Alambs'aksa kiil om põh'apuulsõl S'aksamaal ja Madalilmail kõnõldav ja kirotõdav regionaalkiil. 13.-16. aastagasaal oll' keskalambs'aksa kiil Põh'a-Õuruupa läbikäümis- ja kultuurikiil. Alambs'aksa kiilt kõnõldi ja kirotõdi ka tuu ao Eesti ja Läti ala pääl, inne ku taa asõmalõ tull' ülembs'aksa kiil.
+Ja poiss kõndsõ uma kraamiga edesi.
+kõgõ õdagu es kõnõldaq ütte sõnna
+tuuperäst joht olõ-iq vaia asja poolõlõ jättäq
+kuis neoq kängäq mullõ sünnüseq?
+hinnaq lääväq alla nõsõsõq püsüseq kõigusõq
+pussõrdimiq jupp aigo kodotüüd tetäq
+roodsi keelen käü helü üles-alla
+Kaido Kama ja Kalle Elleri iistvõtmisel naas tüüle Võromaa Muinsuskaitsõseldsi keeletoimkund;
+Võrokõisi kogokund om taotlust ette valmistanu kolm aastakka.
+mul võeti auto väevõimugaq käest
+taa tüü manoq jõlvõhtut õkva ärq
+tälle miildüs lokku lüvväq
+Hamõ oll Lõuna-Eestin nii mõsu iist ku päälüsrõivas, tuu tähendäs, et käüti ka õnnõ hammõga.
+Tan omma' meil hariligu' kanaristumõtsa liigi' alpi põdrasammõl (valgõ sammõl) ja porosamblõ'.
+Vällätrükmisel tulõ lehe kurapoolitsõst veerest jättäq tüh'äs 3 cm köütmise jaos.
+käänd tsiklile kõvaq tuuriq pääle
+moodori võim oll kümme hobojoudu
+esiq olõt uma elo ärq häötanüq
+kinnilidse olõkigaq inemine muguq hoit kõik hindäle
+ma olõ parhillaq nii plank et midägiq saa ei ostaq
+lae all orrõ pääl kuiviq vihaq
+Alatõn 6. veebruarist om avaligus välläpandmisõs vaba näütüs "Mõtsas mi olõmi jäänü"
+Papakonkurss jääs kah är? Varandust ei tuuq? Ah, ei viisiq ma sukka jannadaq.
+Timmä ja tä siibklavõrit näüdädi aig-aolt Roodsi ainukõsõn must-valgõn telekanalin.
+latsõl oll kiil suust välän
+tekk üte ulli tükü tõsõ perän
+seo inemine om joq ärq hanku jäänüq
+Võrokõsõ kuraasi ja vigurist juttu kuulõt sääl, kon om pido, a pidopaiga lövvät üles lõõdsapilli mängmise vai lauluhelü perrä.
+Üte Eestin eläjä hollandlasõ tähelepandmisõ.
+torn ja sain ommaq arvadaq samast aost
+Säeti kokku ka Karula kihlkunna käsitüümõistjidõ andmõkogu.
+Kõiv om sündünü Tarton, a tä suguvõsa üts haro perines Võromaalt ni ütsjago latsõpõlvõgi eläsi tä kotussin, miä jääse Tartust lõunõ poolõ.
+imäl kuuldu kuuldmist niguq lats olõssiq iknuq
+oppaja olõssiq võinuq seletüisigaq vastatulõligumb ollaq
+kaemiq mis näo tä tege
+murõh oll mehel olaq lüngäkille vidänüq
+Edespiten lätsi näide jutu mu jaos mugu inämb võõrambas.
+Edespidi om võro kirändüse käekäüki väega kõvastõ mõotanu Võro Instituudi asutamine 1995. aastagal ni riikligu programmi "Lõunõeesti kiil ja kultuur" käükiminek 2000. aastagal. Naa ettevõtmise anniva senitsele tegevüsele ammõtlikumba käügi ja rahalidse toe.
+Terve Lõuna-Eesti pidolikkõ naisirõividõ mano käve suurõ rinnaehte.
+küllä tulõk om uman käen a küläst minek olõ-õiq uman käen
+poiskõsõ tarõ om hirmsalõ segi
+lats ai opitükü hindäle sõna-sõnalt päähä
+kesk küllä jäi kompanii pidämä ja jagosi rühmis
+kuurin oll puid pallo veidüq
+seo om mu vana tutva
+silmi iin tandsõq värmilidseq rõngaq
+Viilindlanõ om näütüses taa lumbilindlasõ sugulanõ, a tä om kogo poolõst tsipa vähämb.
+tüütulõmist massa-iq kõnõldaq
+mõist lühkolt kynõlda seto keeleh kätteantu teemasidõ perrä.
+kõgõ lühemb tii poodi manoq lätt õkva üle nurmõ
+hoitkõq kokko ja kistutagõq ülearvo tulõq ärq!
+jätäq reisi kõrraldaminõ muq hoolõs!
+Tä om uma plaani joba ümbre säädnü.
+Kipõtapi es julgu mi kutsu, selle et ollimi altiälidse ni esi kah kõik võtnu.
+seo miis mõist väega piinü tundõgaq ollaq piinült kammandaq
+muro pääle kaibõdiq redsoq sulamisvii ärq-juhtmisõs
+lats mõist jo viit lukõq
+Rändämise tsiht oll kavvõn, kavvõn; minek oll essüskelemine üte kotusõ ümbre.
+opsõ ütekõrragaq ärq vinne ku soomõ keele
+krohv om putõs lännüq ja mõrinuq
+Kõik tiidvä Suurt Munamäke, a üleilmalidsõn võrdlusõn om tsipakõsõ uhkõmb hoobis tuu, et Kaikal tulõ üte ruutkilomiitre pääle 23 nimega mäetippu.
+ku asaq ommaq jo niimuudu panõhtunuq las sõs jäiäkiq nii
+saa-as inämb terves ja ridõ elo lõpuniq
+susi nõst nuki taiva poolõ
+Kährik ehk kährikpini (Nyctereutes procyonoides) om piniläisi sugukunda kährigu perrekunda kuuluv murdja elläi.
+Sanna ravimõjo saiski higistämise pääl.
+Ummamuudu mustriga munakivipõrmand taso õrnalt jalatallo.
+Puuq ajavaq sagõhõhe ka juurõvõssu, minkast või ümbretsõõri kassuq murõlivõsu.
+"Ma tahasi sinno avita', a Onni om väega pelgäjä.
+Muusikatoimkund arvas viil, et ku rehkendä tuuga, et miihikuurõ om vähä, om päälekasumisõ peräst tähtsä eräle näüdätä poiskõisikuurõ, miä seoniaoni õnnõ latsikuurõga kuun laulsõva'.
+Järgmäne Uma Pido tulõ inneskidsist tsipa pidolidsõmb, selle et üten võrokõisi pido väiku juubõliga peetäs ka suurt Eesti Vabariigi juubõlit - viies Uma Pido om kingitüs 100-aastadsele Eestile.
+Sis tege rada tsõõri ümbre Paidra järve ja lõpõs sääl kost päälegi naas ́, tuu tähendäs Näpütüütarõ man, kon Paidra rahvas kuun käü.
+miiq laul püssü edetabõlin kimmähe edimädse kotusõ pääl
+sattõ halvastõ ja murd jalaluu ärq
+Tuu säeti joba väiku tütärlatsõ hammõ pääle, selle et tuuga loodõti, et nii kasus peenükese pihaganoorik.
+Tunn inne pääkontsõrti võtva' kunnakoori' iist Vana Võromaa 8 kihlkunna rahvalaulõ.
+üts tsendimiitre kaardi pääl om üts kilomiitre välän
+mõnõ päävägaq sääd tä kirätüü kokko
+Suvinõ aig oll, mõtli, et maka kõrrakõsõ aigo, selle et tõtõstõ inämb es suta.
+Preemiäq ommaq mõtõlduq ka oppajilõ.
+Ütekõrra kuuli, kuis tä tuud hindäette mänge, ni panni tähele, et täl oll kuigi nigu häpe tuu peräst.
+tä õkva nii es ütleq a kaudõ tull tuu asi vällä
+täl om väegaq tülükakja naabri
+kas säälpuul om viil tallõ?
+taa miis om nii puss midägiq ei saaq tettüs
+koton ei püsüq muguq aelõs küllä piten
+Istuti mullast maa-altri kullatsidõ tulõkiili ümbre ja käüdi läbi iinvanõmbidõ vaimõga, et näide käest api nõvvuta'.
+Pidoteemaliisi loengupäivi om plaanin viil pitä.
+latsõq kasusõq ikkõn vanaq eläseq ojatõn
+tä pruum tetäq nii et ma timmä usknuq
+E. Panõq kirja niipall'o anõkduutõ (ütskõik määntsit), ku miilde tulõ!
+Kimmähe tasos kaema minnä' mii' välämaa küläliisi opitarri, kon saa ligembält tutvas Skoti, Norra vai Roodsi rahvamuusika umamooduga."
+perän latsõolõkit oll imä latsõgaq nätäl päivi sannan
+Mii ku siin plannõdi pääl korgõhe arõnu liik piäsi hindä käest küsümä, ku pallo mi periselt olõ kokko köüdedü luudusõ hindäga.
+Parhill om mu kõgõ armsamb liin Verska.
+säädüisi tiidmine tulõ ärile kasus
+Tä om ilmutanuq arvamislukõ aokirändüsen ni om Kuku raadio saatõ "Eurominutid"[7] autor ja saat "Keskpäevatund" üts tegijit.
+Kae mano Uma programmi ettevalmistuisi kotsilõ:
+Raamatu kokkusäädjäq tahiq uma tüü man meelen pitäq kattõ tsihti - et raamat andnu ülekaetusõ Karula vanõmbast käsitüüst ja et tast saanu hengämist ka parlatsõq käsitüü tegijäq.
+Sinnä sõitsõ illatsõn tõistlidsõiän opilasõ üle Eesti kokko ja elli kuun väiksin kortinin.
+nührä keskkund või ka virgõmba inemise tuimas tetäq
+Standardrüüpegaq raudtii (vai normaalrüüpegaq raudtii) om rongõlõ tett rööbästii, mink rüüpelakjus om 1435 mm (4 jalga 8½ tolli).
+Peipsiveeren ja Setomaal omma arõnguprogrammi ummi tegevüsplaanega ja riigi rahatoega joba käümän.
+Vana Võromaa arõnguprogrammi vällämärkmist alostiva Vana Võromaa umavalitsuse, maavalitsuse ja Võro Instituut. Ütenkuun regionaalministri bürooga kõrraldadas idee-tsõõri ni tegevusplaani kokkopandmist, tuu jaos om raha andnu regionaalministri valitsemisala.
+Nii sama om punahirvi Atlasõ mäkin Marokon ja Tuneesiän, miä om ainugõnõ punahirvi elokotus Afrikan.
+vanaq säiq uma elo maja tõistõ otsa
+kiä tuu rummal om et lask hinnäst lummiq?
+olõ-iq määnest vaiht kas tulõt vai ei
+ja huugu võta et su manu ujju
+tulõtegemise man tulõ väega ette kaiaq
+"Uma egäpäävätsen kipõn ol��mi ku kuivas jäänü jõgi ilma vahtsõ elolda'.
+hämärit asjo ja nätüssit om ilman pallo
+Ahm ehk (Gulo gulo) om kärpläisi sugukunda ahmi perrekunda kuuluv murdja elläi.
+söögi seen piät olõma kõiksugumast tarvilist söögiväke
+Egäpäiv mi kõnõli tõõnõtõõsõlõ lukõ ni alasi sai ma timäst ja tä johtumiisist midägi vahtsõt ja miildejäävät teedä.
+taa tsops tii es hainagiq likõs
+Seossit elävä sõna ja perimüskultuuriga om ka võro naissuust kiränike loomingul, näütes eläväs klassigus saanu Kauksi Ülle ni nuur luulõtaja Holtsi Leila.
+Kell 12 sannaga köüdet tohterdamine Mooska talon mõtsamoori Karjuse Irje juhatamisel.
+sa olõt peris targas saanuq
+päält nädälit aigo vihma olliq ruaq ärq ladsahunuq
+Aga telefonijutt, tull vällä, oll hoobis tummõn toonin.
+egä päiv om molovihust lukõ tiidüst
+Juhtva nõvvukogo kuunsais valiti õkva paigapääl ja sääl omma: Rain Ruusa, Aleksander Suvorov, Urmas Peegel, Ülo Plakso, Arne Tilk, Anti Allas, Mait Klaassen ja Rainer Kuuba.
+Olkõ' pääle, et kivi pääl istun saa tagaots sakõstõ likõs ja sõs nakasõ' tõsõ' naarma, lõpus esi' kah.
+es nakaq ma võõrast küsütelemä kiä tä om ja kost tulõ
+Pido suurõmbis tugõjis omma' Eesti Kultuurkapital, Rahvakultuuri Keskuse Vana Võromaa kultuuriprogramm, Võro- ja Põlvamaa umavalitsuisi liidu', Võro Vallavalitsus, Võro Instituut ja mitmõ' Vana Võromaa ettevõttõ'.
+maq kõnõli õigust a paarimiis nakas tsopsma
+algusõn kägo kuuk suvõ poolõ ku põvvalõ lätt nakkas kukutama
+Tan om üldse 5 sorti nahkhiiri talvitaman ja seo suur om lumbilindlanõ.
+Setokiil ́dsõ keele ni kultuurioppusõ mõtõ ́ om, õt koolilat ́s:
+Tä' kirot' kümnit näütemänge ja om tuuga Kivi Aleksisõ kõrval tähtsämbit nimmi Soomõ näütekiränikke aoluun.
+Välja valitud sõnad saadab Võru instituut väljapanekuks Friisimaale, 2018. aasta Euroopa kultuuripealinnas Ljouwertis (hollandi keeles Leeuwarden) toimuvale Euroopa keelelist mitmekesisust toetavale üritusele.
+Iks vaeldamiisi mu sukkõ ni mõsuga.
+ma taha rahun tüüd tetäq
+Ähijärve hummugukaldõ pääl om kõrda tett puiõga niit.
+näil om majapidämisen lehm ja kats hõhvakõist
+stuudion panti laululõ tümpsnä mano
+A seolõ arvamisõlõ, et inne hirresanna oll ́koobasann, anna ei tukõ ütski asi.
+Ku Vidrik käümä nakas', käve tä Sassil takan ja avit' täl tuud tähtsät tüüd tetä'.
+A tuu om umaette jutt; ma kirodi tuust uman romaanin "Romanss sinisilmälidse Eestiga", mink kirotamist ma alosti tüüliisi ütiselämisen, kõrvon doominomängo plõksutaminõ, ja lõpõdi meresõidu aigo laiva pääl nimega "Frederik Chopin".
+õnnõs tä jäi ello. Tä käü kül ümbre nigu üts kohma tsombi, a tä om elon ja häätujolinõ.
+Kirändüsuurja Hasso Krull om ütelnü, et "kaarnakivi on Juhan Jaigi muinasjutuliste fantaasiate võti,"1 ni naid kaarnakivi tähendüisi analüüsin om tä näüdänü muuhulgan taad, et ku kaarnakivi om määndselgi moodul tontõ sugulanõ, om tä ülesannõ jutõn sõski tsutikõ tõistõ.
+Olli pallo kotussit läbi käünü, pallo asjo nännü.
+1805. aastagal panti ülikooli tahtmisõ perrä kellä numbrilaud ka raatusõ Toomõmäe-puulsõ külle pääle, et tudõngiq õigõ ao pääle loengulõ joudnuq.
+Pall ́o eläjit kodostõdi tan ni üteliisi om seo üts tähtsämpi kantõ, kon nakati viljä tegemä.
+Undrikkõ tekk egäüts koton esi ja nii tulli nuu nii värve ku juttõ poolõst paiguldõ esisugumadsõ vällä.
+Kõik kutsva timmä ullis, a ku ma kunagi perrä küsse, sõs sai selges, et timä "ullus" lüü vällä õnnõ, ku tä pruuk alkoholli vai narkootikit, vai sõs perän tuud.
+tä oll jo pikembät aigo rahahädän
+Ku 19. aastagasaa lõpupoolõ naati villaveskiid kasutama, läts rõivas ohukõsõmbas ja kerembäs.
+Õpilasi ennast oodatakse külla Põlva talurahvamuuseumi ja Mõniste muuseumi, kus saab mänge mängida ja sandikommetega tutvust teha - võru keele nädala sisse jääb ju mardipäev.
+Lehekuun saa näütüsel kävvü Meremäe vallamajan, piimäkuun Haani külän RMK majan, hainakuun Misso rahvamajan.
+timä tahtminõ lää-äs täüde
+silm ja jalg ummaq töndsis jäänüq
+meheq röögeq kurguperäst lauldaq
+Tä nõna oll' täüs paksu tatti, hengätä saa-s tä tuuga sukugi ja süvvä' es taha Vidrik õkvalt mitu päivä.
+Tsõõriklavva kõrraldamise ja kuuntüü plaanmine käü projektiga Smoke Sauna Cultural Heritage is a Common Value, millele om rahatukõ andnu Põhjamaie Ministride Nõvvukogo Põhja-ja Baltimaie mittetulundusühingide toetusõst.
+Kursus passis peris alostajilõ, kel olõ-õi innemb lõunõeesti keelega pall'ond kokkoputmist olnuq, a ka noilõ, kiä jo kiilt vähäkese tundvaq, a tahtnuq umma keelemõistmist parandaq.
+Gynn, mineq küsüq, kon tan kõgõ lähkümb tüükoda om?
+vihmagaq tulõ kesväle viha maik manoq
+Ma jaloda timäga mere pääle, ümbretsõõri om kõik nigu valgõ paprõleht.
+Tuu, kiä kriminaalõigusõ eksämi tettüs sai, tuu ei saaq kalla pelädä.
+tan liinan olõ-iq mul midägiq tetäq
+käänd uma kõnõlõmisõgaq rahva üles
+ma olli pühhi aigo sugulaisi puul
+seo om väega illos kotus
+Näütüse saa kätte Võro liinast Võro Instituudi aotlidsõst kontorist Liiva 21, tahtjal tulõ esi perrä tulla, üles panda ja perän ka tagasi tuvva.
+täl om kõgõ mõni krutski tagavaras
+Võimuasotusõ' ja -inemise' omma' innämb avvu seen kui rassõ tüü tegijä talopoig, kiä hoitmisõga ari umma nurmõ ni pidä huult viläsaagi iist, miä and toidust meile kõigilõ.
+KIRRIV AIAVILJU AHORUUG
+mul om liinan mitu asja kõrda aiaq
+täl tüküs elo summa minemä
+timä jutt oll häste arvo saiaq
+latsõ hiusõq ommaq sannan ärq tsäbrähünüq
+om naasõ pääle kimmäs
+kinniqtuisanuq tiirada tulõ vallalõ kaibaq
+eeläne kohopiim om ärq lidsahunuq
+Kõrraldase Urvaste Külade Selts ja Pokumaa.
+Tuudaigu oll vahtsõst pääväkõrral "vahtsõ keele" löüdmine ja midä aig edesi, tada inämb om tan ka "vahtsõ löüdmist vanan" - näites sõs ka Lõunõ-Eesti tavvun.
+horgudaq hainaq lakja päävä kätte kuioma!
+Konvõrõntsi kõrraldasõ Võro Instituut, Tarto ülikooli eesti ja üldkeeletiidüse osakund ja keeletiidüse, filosoofia ja semiootika doktorikuul.
+Täüsiälidsen ma trehvsi Palki küländ tihtsähe liina pääl, hariligult puron.
+Sändsit rühmi om 20 tükkü üle kogo Vana-Võromaa nii parlatsin Põlva, Valga ku Võro maakundõn.
+varbas kai katskidsõ suka sisest vällä
+pää halutas nii et taht lahki minnäq
+säänest tihatust ma timäst es oodaq
+poolõq valijist anniq uma helü Reformieräkunnalõ
+kuulmeistrel oll mitu pakki vihkõ ärq parandaq
+Seminääri kõrraldamist tukõ kultuuriministeeriumi Setomaa kultuuriprogramm 2014-2018.
+maja saa vaest ületulõva aasta valmis
+Tä vei mu teenindüsruumi, miä oll kalitori lõpun.
+rüük niguq tsiga aia vaihõl
+pallo sa kuun palka saat?
+lihalipsu sisse mähidüq seeneq, mink seen juust ja päävä käen küdsedüq tomadiq
+ärq võtkuq minno sõrmõ pääle!
+löüd iist kraammaldaq tarõ
+vabahusvõitlõja mõistõti viies aastagas kinniq
+Tuu alostas pääle edimädse puutäiga, kiä pinile külge nakkas.
+puuq olliq mere veeren kõik ütele poolõ viltu kasunuq
+Nigu sakõstõ pakipüürhällüga om, es tulõ edimäne asi ka seokõrd vällä kõrraga päält signaali, a peräkõrd iks tull.
+Timä nimi om brandti lindlanõ.
+Kimmähe olli asa võtnu sääntse käänüsse, midä mu imä egä tä sõbõr es mõista ette nätä, selle et ku tohtri ussõ takan joba kahtlasõlt kavva oodanu sõbõr näkk tohtritarrõ sisse minemän kipõtohtrit kanniraamiga, tull täl paar küsümiisi.
+Ameeriga Ütisriigen arvatasõq näide hulka inämbüisi ka mulatiq ni uma maa mustanahaliidsi kutsutas sääl afroameeriklaisis.
+õgaüts tege niguq tä õigõs pidä
+Uurmine plaaniti niiviisi, et üle Vana Võromaa valiti vällä paarkümmend ettevõtet, mille tegevusen pruugitas kohalikke rikkuisi, sh võro kultuuriperändit.
+viimäte tulõ meil ka minnäq?
+Ütekõrra, olli sõs nii neläne, ku esä oll tüü man ja emä oll vast kõrras puuti suidsu perrä lännü, es suta ma kiusahtusõst jako saia.
+Karula perändüskultuurmaastik om mitmõ aastasaa joosul inemise tegemiisi mõol tekkünü maastikutüüp, kon hajovalla talo' vaihtõlõsõ' nurmõsiilõ, mõtsasaari, suulaikõ ja hainamaiõga.
+kahmõq käve üle iho ku ussõst vällä astõ
+Kunnõ pulmahelü kõrvun, tasus minnä' mõtsa tähistedü opiraa pääle, miä om puultõst kilomiitret pikk.
+Ku sakõstõ ja midä Sa sinnäq kirotat?
+meelegaq mõistaq et noorõq tahtvaq esiq hindägaq toimõ saiaq
+midäs tiiq tsingõlõt kõik aig!
+kuup om saanuq vii uhtmisõst
+lehest loi et tsuraq mööväq koolin hoimastit
+Tuu oll mu elo kõgõ kurvõmb päiv.
+suurõ hähinägaq jätediq poolõq asaq maaha
+kiä om tõtalinõ tuu ei tsuskaq umma nõnna tühä jutu manoq
+hapundpiimä võtt soolik parõmbahe vasta ku rõõska piimä
+Oppaja vai vedosniku setokiil ́dside juhtnüürõ kullõmine ja nääde perrä kullõmisülesan ́dide täütmine.
+joba tükk aigo pisõrdas vihma
+Mirtelile miildüvä' vanaimä maŕa' häste, a kõgõ inämb miildü iks arbuus.
+kivikujo sais õkva aknõ all
+Tuu karp oll esä mälehtüisi laadik ni minno, ku ma väiku olli, tõmmas karp ütesttüküst ligi.
+olõssiq inemisel noorõn iän kipõngiq tuud tarkust miä vanan iän
+taht hindä pästmises midä üldäq
+varastõdi tuhandõ õuro iist tüüriisto
+artikli sai valmis küländ kipõstõ
+joudsõmiq õnnõs vihma iist varolõ
+tüüd tulõ ilma perrä säädäq
+seenesaak oll timahavva küländ väiku
+Ilvese Toomas Hendrik (Toomas Hendrik Ilves, sündünüq 26. joulukuu pääväl 1953 Stockholmin) om Eesti poliitik ja diplomaat, inneskine aokiränik, 2006-2016 Eesti Vabariigi president.
+küll helkäs paistus et pikne om tulõman
+Teie pääl oll asvalt ni huulidsa olli valgustõdu.
+traktor oll nõnoldõ kraavi vaonuq
+Seo maa naasõ omma lutõrlasõ, a mehe istusõ kõrdsin ja kaesõ tähti, kooni näide naasõ kerikun laulva.
+Et pini oll jo küländ vana, ni majandulinõ sais oll vilets, otsustimi, et ei lasõ pinni lõigada.
+Saadjärv om ainugõnõ järv, mis kuulus nii Eesti 10 kõgõ suurõmba ku ka 10 kõgõ süvembä järve hulka.
+Minekiq ja tulõkiq ommaq kavvõq olnu.
+Pannimi sõbra maha ni üts sõbrost pruumõ viil kõrvahuupõga timmä üles herätä, a olõ-õs tullo.
+Rada om läbi tettüq, kuq kõigil mängjil ommaq tsõõriq korvin.
+Kihlkunna lõunõjaon om kõnõld Kodavere Kavastu murrakut, miä käü hoobis lõunõeesti keele Tarto murdõ ala.[1]
+Ma kõnõli tuud ütele sääl tüütäjäle, kiä kõkkõ kõigist sääl tiidse ja tä selet, et tuu poiss ollõv tohtri, arvada Ramallist, ja ei ollõv peris arvo saia, mink iist tedä kinni panti.
+eelevant om suurt mõõtu elläi
+las maq ka koorahuda mõnõ kardohka!
+Mu imä opsõ Tarto Ülikoolin säädüseoppuisi ja oll II kursusõ tudõng, ku taa lugu johtu.
+järve veerest tuudi kanolõ kilikaukõ
+mälehtägi-iq ku vana tä õigõlõ om
+A mul olõ-õs midä ette näüdädä.
+suurõst luust pand ilm paika kasvõ ja eläjide eloalaq
+2016. aastaga Eesti presidendivalimiisil tekk' Riigikogo vanõmbidõkogo 27. süküskuu pääväl päält presidendi valimalda jäämist valimiskogon Kaljulaiu Kerstile ettepanõgi kandidiiriq Vabariigi Presidendis ja Riigikogo liikmilõ ettepanõgi säädäq Kaljulaid presidendikandidaadis.[14] 30. süküskuu pääväl 2016 säiki 90 Riigikogo liigõnd Kaljulaiu Kersti üles Vabariigi Presidendi kandidaadis[15] ja 3. rehekuu pääväl 2016 valiti Kaljulaiu Kersti Riigikogon 81 puulthelüga Eesti Vabariigi presidendis.[16] [16]
+juuq mis sa tuust pudõlist immitset!
+Siin tetäs mardsipanni: maapähkmä ja mandli mardsipanni - tuu on makus dialektika.
+seo sõnaraamat om suurõmb ku mineväne
+Eesti Vabariigin ni paossin oltu aol ol lõppkokkovõttõn iks elävämpä ja mitmakesitsempä tegevüst nätä võro luulõn. Taaga rüüpselt kujusi vällä võru proosa traditsioon - sakõst eestikiilne, a võro keele kõlast ja võro vaimust laaditu.
+kuuri all videli õgasugumast trääni
+minevä aastagasaa lõpun ehitet hoonõq
+Päiv, kon keväjäst saa suvi, suvõst süküs, sügüsest talv ja talvõst jälki kevväi.
+kas ma olõ sul mõni kasija?
+Märtsikuu lõpun sai läbi kats kuud käünü V Uma Pido laulukava avalik valiminõ.
+kuiv maa oll lahkit täüs
+Piir om jo 1930. aastist pääle olnu ka teküs kodo-uurja ni paigapäälitse kultuuri edendäjä.
+poiss ragi ütsisõnno vasta et timä tiiä-iq midägi
+Pido kavan omma' rahvalaulu', rahvaligu viisi', klassikalidsõ' koorilaulu' ni vahtsõmba' kuurõlõ säetü laulu'.
+Aga tuu, miä mi elolõ esi'erälidse kulladsõ läüke and, või olla' hoobis lihtsämb asi.
+kas tarto kiil om koolussin?
+Raamaduga om üten ka CD, miä om muuhulgan märk võro luulõ kimmäst suulidsest olõkist.
+D. Kas Sa kirotat anõkduutõ, nall'u ja muid nal'akit asju üles (märkmikku; Delfi lehekülgi pääle vai muialõ netti; blogidõ, foorummõ vai ummi e-kirju sisse)?
+Salassi kõkkõ, ütli, et seo om õnnõ mu hää sõbõr ja kõik om kõgõst niisama mäng.
+kagoh poiskõsõtükk kobisõs esäle vasta!
+taa lats pulma-iq viil midägiq
+vanaimä nakas vannaessä murõtama
+tuul puhk vaeldumiisi põhast ja hummogust
+tä um klassin kõgõ täüskasunumb
+mõnõq tüküseq hindäle ülearvo nuhet pääle pandma
+Vai miä es lasõ täl asjo niisama tagasi kohvrihe pillu, et tuu sõs niiviisi lindi pääle panda?
+Tohtri kiti, et olõ-i tä ihol midägi hätä ja et muting om mudsu man ni tä saadõti psükiaatriahaigõmajja.
+Võro kirändüs Eestin Nõvvukogodõ võimu aigu
+täl om kimmäs himo võitaq
+Kaeq, mitu mill ́onat läts massma.
+Mii saisi ussõläve pääl ja kaimi timä pöörälist ülevänpidämist - tä tandsõ ni vehke kässiga.
+Ja no' sa sõs tahat, et ma säädnü' kulla kõrvuisi mullaga.
+sõira tiiq nii panõq kohopiim patta piim pääle ajaq kiimä ja sis nõristaq arq!
+väsünüq miis lüngeles üle moro
+2003. aastagast tähüstadas Soomõn Canthi Minna sünnüpääväl ütsväärsüspäivä.
+Taa mitmakiilse liinakõsõ tähendüst võro kultuuri arengulõ saa-i alahinnata - mälehtüisin ja ilokirändüsengi paist taa tähendüs inämb silmä ku näites Võro liina puhul - mis tuust, et Valga liin olõ-ei aoluulidse Võromaa piire sisse kuulunu.
+Toimkunna esindäjä' tegevä' otsussõ 6. aprillil Võrol.
+egaq sa asandaq es tulõq sul iks asja oll?
+Osavõtust tulõs teedä' anda' (lugõja nimi, kuul, klass) ildamba 4. novvembril e-posti aadrõssi [email protected] pääle.
+ma kärsi-iq sukugiq uutaq
+naas maid ja majjo kokko hangitsõma
+Sanna nimetedi ka vaese mehe haigõmajas - rahvatarga' pruuvsõ' sääl ummi tarkuisi alatõn kupupanõkist kooni tasomisõni vällä.
+puu lei kõikma ja sattõ vasta maad
+higine hamõq kliip iho külge
+jalg mäe puult põlvõ om kink
+huunõ hään siivan om tiatri
+tä es jõvvaq umma vihha tagasi hoitaq
+vanaesä viisi tapaq takast!
+Kõiktuu nõssi sõs üles pinna pääle.
+naabrinainõ rüük nii et külä helises
+hooli-iq ma taast söögist
+Mõtsasordõst om tan kõgõ inämb palumõtsa, üleminekisuu- ja samblõsuumõtsa (siirdesoo- ja rabametsa).
+Kultuurist om sõski küländ pall ́o alalõ, tuu om umas võet pääletulnuidõ vahtsidõ rahvidõ puult.
+Pääväne tsirrul om ettevalmistus õdagudsõs pääkontsõrdis Võro Kubijal.
+siist saavaq kõik janolidsõq juvvaq
+mu süä ei kannuq tälle tuud üldäq
+Mii, seo tähendäs Uurali rahvidõ, sannakultuur saasi selgembä kotusõ inemiskunna kultuuriperändüse hulgan ja tuu kotus võisi olla sääl küländ tähtsä.
+seol latsõl om sündünüstpääst hää kunstimiil
+käänd külge ja jäi õkva vahtsõst magama
+Hääd päälenakanu süküst ja ilosat laulu-huuaigu!
+miiq klassin om mitu ütenimelist tütrikku
+kas sul nissõ ka om seo aasta maaha tett?
+Konkursi võidimi är, noq ei saaq puuti sisse.
+kon mi kokko saamiq?
+nõvvu pidämä om vanno hassõ vaia
+Muld on ka mii' väärt kullakaivand.
+A tä ei tulõ tuuga kuigi toimõ, selle et latskõnõ om vinläne, a Mait estläne.
+Veidü' om noid mutukit, kiä siibuga mutuka kujol talvõ üle eläse'. Piusa kuupõn mi näid sõski lövvämi.
+Karula rahvuspargi päämine väärtüs ja umaperä om timä ainulinõ, väegä vaihtõlõja ja illus maakuju.
+Aga tä om jo nii pehme', et täst saa-ai' õigõhe midägi praktilist ja tarvilist tetä'.
+tiiä-äiq kuna täämbä siist päse
+ma sinno karisti a saq es kullõq
+mitte üts vägi ei jovvaq minno sundiq tahaq jäämä
+vahtsõnõ oppaja naas latsilõ kipõlt miildümä
+Võro kirändüse suur nõsõmine om täämbädses kestnü uma paarkümmend aastakka. Sündünü om niivõrd sainast saina asju, et tiitün mõttõn või nüüd joba kõnõlda võro kirändüse kujunamisluu lõppõmisest.
+haigõ tii-iq üttegiq asaldaq liigutust
+poiss võtt õngõ ja läts kallo püüdmä
+Täämbädsel pääväl eläs suur osa setosit Tarton ja Talliinan. Perän 1991. aastakka jäi osa setosit Vinnemaa poolõ pääle Petseri rajuuni.
+Õkva, ku haigõmaja õdõ oll ruumist lännü, haarsõ mu imä doktoril käest ja kõnõl tälle ausahe terve luu är, et periselt oll täl õnnõ vaia tohtripapõrt, et päsedä ladina keele eksämist ja vast and tuud kõrralda ilma kirrurgi vaihõlõsegämiseldä.
+kala ots vett süvembät inemine taht ello parõmbat
+tuli oll kahrupersest vällä tulnuq
+tä hamadsõgi es mehele minnäq
+tälle tetti tuhat õurot trahvi
+Paar aastakka tagasi ma näi Dubain pangaautomaati, miä es anna' vällä mitte uma riigi rahatähti (ülepää mitte määntsitki rahatähti), aga kulda.
+Näide pilgu kül sai kokko, a es paku ütsütele kuigipallo vastussit, innemb vastapite.
+taa om kõva miis tä mõist kõkkõ tetäq
+ku nii edesi lätt, sis pea
+kõik oll nii imeligult vakka
+Näil käü mõnikõrd ka lell külän.
+prosta mõsupulbrigaq oll puulhamõq pia tätrit täüs
+välläsäädjä nakas pruuvõgaq pääle täpsähe kell 11
+Sõbra tahtva ullimuudu välän olla, hinnäst lumõ sisse käkki, lumõsõta ja tõisi põnõvit asju tetä.
+Kutsut olõt saq üten imäga.
+võtt minno kinniliste kõrtsi üten
+keväjä anti meile magasiaidast vili ussõ ku vaia oll
+kiä tuu sääl köögin kollas?
+Ma opsõ vaiht tegemä esi vurhvi inemiisil, mõtli näide kotsilõ vällä näide luu ja kai, et ma uma posti pääl magama ei jääsi.
+istus nukan ja vann hindäette
+Aga ilma ainilda pidi tä olõma harilik tävve mõistusõga inemine.
+Maakivest keresse tegemine om plaanin ka üles filmi.
+kuuli tuust asast üte tutva käest
+Sõbra olli poodist vett ostnu ni mi proomõ tälle tuud määntsegi mooduga sisse juuta, a tä es võta tuud vasta.
+pässä ots läbi sõrmi om hiilka
+Alambs'aksa keeleala ██ Alamsaksa keeleala enne Teist maailmasõda
+tä oll ka veitügaq rahu
+Lühko kokkovõttõ tegemine teksti perrä.
+pini kargutas vasikit aida piten takan
+Greifi kujo St. Marki basiilikal Veneetsian
+kuna sa täämbä koolist päset?
+Vällä tull ́ sääne lugu, et inemise' olli' sunnitu' paar kuud ildampa uma' aktsia' maaha müümä hoobis kehvembä hinnaga, ku nuu' ostõdu' olli'.
+Ossavõtjit tennätäs ja parõmbit avvohinnatas märdikuun.
+Estin elli nä Haapsalu lähüksen, arõ põldu ja pei karja.
+Periselt omma miihi musta värmi suka jo kõgõ hariligumba rõivatükü.
+Väiku mõtõlus III Uma Pido püüne pääle säädjält Tagamõtsa Tarmolt: "Uma egäpäävätsen kipõn olõmi ku kuivas jäänü jõgi ilma vahtsõ elolda'.
+Koton tett käsitüü tuvvas ettevõtmiisi aigu kõigilõ kaemisõs.
+küssemiq maja ostmisõ jaos pangast lainu
+Mäekülgi pääle omma' tekkünü kooni 1,5 miitre korgudsõ' künnüperve'.
+mille sa nii ikunõ olõt?
+süük oll nii soolanõ et parlaq viil mõrkas suuhn vasta
+mõtõl kõrrakõsõ aigo ja sis ütel
+Egä latsiaiarühm valisi meelüsside tegemises ummilõ latsilõ kõgõ parõmba moodu.
+Ainukõnõ, miä mullõ kõrda läts, oll, et tä minno maha ei jätäsi.
+mis sõs viga lavvakõisi kokko klopitsaq!
+katla om katski ja toroq ommaq viriläq
+Nä säädvä telgi üles, tegevä tuld ja meisterdäse vibu.
+käve võhlitsõman varast puid tõsõ mehe mõtsast
+Muld köüt s��ögijovvu' viiga ja luu sääntse' olo', kon midägi saa kassu'.
+näil oll tõõnõ tütär kah tuukõnõ nakas kah miiq poolõ käümä
+Oll illanõ süküs ja ilm oll hall.
+Taa valik olõ-õs muiduki juhuslik: eesti kiil ol nigunii eenüsasõndin, a saman mõjosi uma kiil Võromaa inemiisi kujotamisel inämbüste usutavambalt.
+Talliina keskliinan Estonia tiatri iin sais kujo nimega "Imä, piä takso kinni! Esäl nakas halv!"
+majalõ oll pant pikkulavvast vuudri
+tsika oll maad piten veet
+Katõpäävätse sündmüse aigu om aoluulinõ Mooste mõis täüs rahvamuusikat, tüütarri ja kontsõrtõ.
+kõvas sportlasõs saa õnnõ mõni ütsik
+tuu kotsilõ om rahva hulgan mitmõsugumaidsi arvamiisi
+iistussõst käveq saksaq takastussõst tiinjärahvas
+Hummogu kell 10 naatas kogonõma, pantas nimi kirja, serbätäs tsäid ja säetäs hinnäst savvusanna-pääväs valmis.
+naabri tege kadõhuisi sullõ kaiho
+meheq vandsõq sõta valitsust rasõhit aigõ
+Pruumgu ma lainada rahha mõnõ reisjä käest.
+Ma sõs naksi kõnõlõma mukka üten reisjidega, kiä kõik joba istõ ummi kotustõ pääl.
+karamaaq ommaq üten tsobarigun kõik järve veeren
+Mu lugu om ütest kirrivahunidõ paarist, kiä olli asalda pruumnu poigõ saia.
+külm aja kässi ja jalgo külge
+Ettetelmisel saa kävvä ka Pokukuan, opilase pilet mass 2,5 eurut
+Lüürilist laati esines inämb Rahmani Janil ja Ilvese Aapol, näites perämädse miildejääv laul "Las ma sosista" (Tulen..., lk 84).
+Vanaturgi kirän tõvakiilne sammas Kõzõlin.
+sis olõ-iq muud ku kütäq perseq kuumas
+teimiq tulõ manoq varoalodsõ kah et saasiq vihmapakku minnäq
+veneq oll mässävä vii saradaq
+lugi tõtõhallõ helügaq luulõtust ette
+mu mõõt sa täüs
+Paar aastat inne tuud olli mu esä ja imä lahku lännü, esä kolõ tõistõ liina, imä nakas paksustõ välän käümä ja paari kuu peräst oll tä kokko saanu vahtsõ mehega.
+vainlanõ panti inne pääliina saisma
+Ta om tükükene parhillatsõst Põlva, Võro maakunnast ni Petseri rajoonist.
+Imä käve ümbre Sassi, koput' tedä siist ja säält, pruuvsõ lundi muudu nõnast sisse kaia' ja raput' tuud nigu mõistsõ.
+ei tegüneq teil taa vägevä süümine
+Sada astakka tagasi oll ́ Saarõmaa õkva samapall ́o sanno täüs ku Võromaa, täämbätses om suurõmb jago naist häönü, õnnõ Setomaa and kõrvuisi panda vana Võromaa sanno vastakestmisele.
+taal asal olõ-iq teko ei näko
+kalg vesi tege naha korrõs
+Sii nädali lõpun vai 21 - 22. mahlakuud kaldas esti rahvamuusikasäädüngide festival "Moisekatsi Elohelü" tsill ́okõsõ Mooste pilgõni täüs muusikat.
+Tõisi lat ́si kynnõ vai ettelugõmise kullõmine ni arvosaamine.
+Es, ku Ilmar üten laul, sis laulva üten kõik, om iks julgõ, ku laul jää õi saisma sõnnu egä helü puudusõ peräst. Mõnikõrd, muial, häbü külh, om tuud ette tulnu, et laul surõs poolõl salmil sõnnapuudussõ vai joru julguse nälgä.
+Tsõõr käü aigopiten ümbre, üts tsõõr võtt aigo 7 kooniq 13 minotit[1][2]. Tsõõri läbimõõt om 20 miitre ümbre. Tsõõr tegünes luudusligult, ilma inemise vaihõlõ segämäldä, tuust, et jõõvuul käü vii päälüskõrran ümbre. Kavva tsõõr ümbre käü, olõnõs ilmast. Ku kõrraga väega kõvva külmä tulõ-õi, või taa ümbre kävvüq mitu päivä, inne ku kinniq külmäs.
+kiä pidä papagoiõ tuul tulõ ka papagoiõ tsätserdämist kullõldaq
+õnnõ sõs, ku pilkja tüüle panti, tull mul taipus, et nä sõidi mullõ perrä.
+kos sa käveq et niivõrra hainonõ olõt?
+pini tull pääle ku larisi õkva
+tä om väega kõrk inemine
+luudusõl om joq sügüse nägo
+Info: Sulev Iva ([email protected]) või Kadri Koreinik ([email protected])
+taa olõ-iq määnegiq valitsus taa om üts klike
+Mi elli Tokholmist veidü lõuna puul väiku liina kortinmajan.
+Küünü külgmäidsi ussõmulkõ pääl vahe meid sõariiston noorõ läti tšekisti.
+latsõq saavaq rohkõmb arvo ku arvatas
+Ütel meelel olti, et programmi päätsiht piät olõma Vana Võromaa ettevõtlusõ ja ummamuudu kultuuri köüdüsside tugõmise pääle, tuu tähendäs, et rõhku tulõ panda paiga kultuuriperändüse pääl saisva ettevõtluse pääle.
+ma saa-iq tullaq mul om tõnõ asi käen
+timä sälg om verele pesset
+A üts hummok johtu niimuudu, et vanaimä saat mu lambidõga tõõsõ karamaa pääle, mu jaos tundmalda maalõ, kon hariligult hoiõdi lehmi.
+Mehe laulva mõnikõrd nii võlssi ja jällelt, et taad om rassõ muusigas pitä.
+Latsõ käsi ja süä um kerge täütä.
+tä võtt vahtsist mõttist kergehe tuld
+kaubal piät olõma kauba vällänägemine
+Tsõõriklavva ümbre omma oodetu kõik, kiä seo asjaga köüdüst tundva vai kinkalõ asi huvvi pakk.
+Et mooduga üten kävvü, panti innembi päälina, ildamb ka tano ala ummi hiuussidõ tävvendüses viil rõivast vai paklast tett vahr.
+Neo omma as'a, kellest om urgatuisi, võrdlõmiisi, kirjapandmiisi, a sanna tõnõ, sama tähtsä puul om sannankäümise vaimlinõ, hengekultuur. Taad uuri om mitmit kõrdo rassõmb ni naid uurmiisi omgi veidü.
+Lihtsidõ lausidõ tegemine ja ümrepanmine seto vai eesti kiil ́de (oppaja või audada).
+tä himost joba ammuq hindäle vahtsõt pluusõt
+"Ma saa külh rahhu," mõtlõs pini, "lihtsähe täüskuu aigu om kõgõ parõmb kuunäioga kõnõlda."
+maa om jo ärq tahenuq
+Naksi tuud süümä ja tunni rõõmu ni ka häpü.
+tä sai Nobeli avvuhinna
+Kukki pudsunudsija Sass välän käünü es olõ', jäi timä kah haigõs.
+mustikit om nii et mustõtas
+miä sa ütteluku taaratõllõt tan jalgo iin?
+ma joht olla ei saa määnegine nähkä
+Pääleki ku sõita es olõ jo kohegi ja meil sündü lats.
+Eedu kuts minno appi hindäle a maq lei nippi ja ütli et innembä maka
+taast lördsist massa-iq külh ülikunda ummõldaq
+Ku liigut Piusa jõkõ piten lõuna poolõ, tulõva jõõ pervi seest vällä Eesti kõgõ korõmba' ja ilosamba' liivakivimüürü'.
+aelõmisõ aigo tohe eiq eläjät tappa - liha ei kõlbaq süvväq
+loomaq jäiq päält kükkämist närbelemä
+Kaalep om kirotanu uma võro kirändüse manu jõudmisega seosõn: "Võib-olla isegi viidata aastale 1931, kui juba mõnda aega lugeda osanud poiss läbi luges elu esimese raamatu, milleks oli Jaan Lattiku "Meie noored", ja lausa vaimustunud oli võrukeelsetest dialoogidest?
+Näide lindaminõ om ilma helüldä ja maandumisõs ajavaq nä käpäq lakja, nii et linnunahaq lääväq lakja nigu langõvari ja pidäväq huugu.[7][3][5]
+majalõ ehitedi vahtsõnõ siib manoq
+Suidsusannanädalit kõrraldas üten sannaperridega MTÜ Haanja Kultuurikoda.
+Ettekandidõ pikkus om 20 minotit.
+tä om sündümisest saaniq sääne mallõdugõnõ
+säänest elämist olõ-iq viil nännüq
+saarõkõsõ kotsil tsiirõliq kajaguq ja tiiroq
+Aknõst väega midä kaia es olõ ja ma jäi mõttihe.
+hädä olõ-iq siin aq kongiq muial
+viomassin oll ainukõsõ saisokotusõ hindä ala võtnuq
+Lisas om tõva keelel vähämbit murdit, nigu džungaari, tsengeli ja duha murrõq, midä olõ-õi siiäni kuigi põh'aligult uurit.
+klass saat kats volinikku direktri manoq
+Hulk ettevõtmisi on võru keele nädalal kavas kõigis Vana-Võrumaa lasteaedade keelepesades.
+Sõs võissi jo küssü, kas tä om iks hull vai hoobis ainidõga hädän.
+Edimält oll' tuu õnnõ Soomõ Siseministeeriümi tahtaq lipupäiv, a 2007. aastagast kogo riigi ammõtlik lipupäiv, miä kand nimme Canthi Minna päiv, ütsväärsüse päiv.
+miä taa mullõ putus?
+Niigriq (ka mustanahalidseq) ommaq Musta Afriga tummõ nahavärviga põliseläniguq ja näide perrätulijaq mujjal ilman. Ameeriga Ütisriigen arvatasõq näide hulka inämbüisi ka mulatiq ni uma maa mustanahaliidsi kutsutas sääl afroameeriklaisis.
+täl om oht oho pääle
+saq vaest haarut sinnäq innembi mano
+autoõnnõtusõ süü oll tsommin juht
+Taa raamadu pilte oll ́ hää kaiaq.
+toppõ mulgu ette villadsõ rõivapala
+Liam Gallagher, sündünüq nimegaq William John Paul Gallagher 21. süküskuu pääväl 1972 Burnage'in Manchesterin om inglüse laulja ja laulukirjutaja.
+vaibaq trullidiq kokko ja viidiq puhastustõ
+körtsooliguq visadiq mõtsa noid saa as vorstõs tetäq

eval/test.fi-sma.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Lisäksi se selvittää, mitä hoidon tarjoajan tulee tehdä vastaavan tapauksen toistumisen välttämiseksi.
+Hyvä pitää mielessä, jos joutuu kiusatuksi:
+Ahdistunut tuntee itsensä hyvin pelokkaaksi ja levottomaksi.
+Mammografiatutkimus onnistuu aivan hyvin myös, vaikka tutkittavalla olisi rintaimplantti.
+Täytyykö vanhemmille tai huoltajille kertoa?
+Mutta se ei pidä paikkaansa.
+Alle kaksivuotiaille lapsille ei saa koskaan antaa yskänlääkettä ilman että on ensin ottanut yhteyttä lääkäriin.
+Joskus alakuloisuus voi johtua jostain tietystä asiasta.
+Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että keho on alkanut ovuloida.
+Jos näkyvissä on kondyloomasyyliä, yleensä näyte ei ole tarpeen, koska testin ottaja näkee heti, mistä on kyse.
+Kaikkiin rinnoissa ilmeneviin muutoksiin täytyy suhtautua vakavasti ja antaa ne lääkärin tutkittavaksi.
+Laskenta aloitetaan ensimmäisestä käynnistä katsomatta siihen, mihin aikaan vuodesta se tehdään.
+Jokainen voi löytää ahdistuksen käsittelyyn omia keinoja.
+Maksuehdot voivat olla täysin erilaiset, jos hoidettavalla on sairausvakuutus täysin yksityisesti tai työnantajansa kautta.
+Miksi näyte on syytä antaa?
+Saatavilla on myös korvakuumemittareita, jotka oikein käytettynä ovat hyvä vaihtoehto.
+Kondomin käyttöä on harjoiteltava ennen kuin sen asettaminen onnistuu helposti ja käyttö tuntuu mukavalta.
+Matalat arvot puhuvat eturauhassyöpää vastaan, vaikka sitä ei täysin varmasti voida sulkea pois pelkän PSA-näytteen perusteella.
+Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.
+Ne sisältävät kahta eri hormonia, estrogeenia ja progesteronia (keltarauhashormonia), jotka muun muassa estävät ovulaation ja siten myös raskaaksi tulemisen.
+Jos haluat kirjautua sisään käyttämällä henkilötunnuskoodia ja kertakoodia, voit käyttää palvelua vasta muutaman päivän kuluttua, sillä koodi lähetetään kotiosoitteeseesi postitse.
+Jos tutkittavalla on diabetes tai jos hän käyttää kortisonitabletteja, on tärkeää ilmoittaa tästäkin vastaanottoon.
+Jeesus tulee maan päälle, koska Jumala rakastaa meitä ja haluaa avata iankaikkisuuden meille, sekä ennen että jälkeen kuoleman.
+voivat saada opetusta, jossa on saamelaista
+Yksi elin, jolle voit antaa palautetta, on potilaslautakunta.
+Suurelta osin maksut ovat suunnilleen samat eri maakäräjillä.
+Jos tällaisia tunteita yrittää välttää, ahdistus ja levottomuus voivat pahentua.
+Tällä tarkoitetaan tässä toimintoja, jotka kuuluvat terveydenhuoltolain sekä hammashuoltolain piiriin.
+Jotkin maakäräjät perivät maksun kuljetuksista ambulanssilla tai helikopterilla.
+Vaikka alle 18-vuotiaiden ei pitäisi saada käsiinsä tupakkaa, monet aloittavat tupakoinnin jo tätä nuorempina.
+Kenenkään ei tarvitsisi joutua piiloutumaan kiusaamisen vuoksi.
+Muita tapoja valittaa (ca 2 sidor)
+50 vuoden iässä rinnat pehmenevät, koska maitorauhaset taantuvat ja niiden tilalle tulee rasvakudosta.
+Lapsella on kuumetta, jos lämpötila aamulla tai puolen tunnin levon jälkeen on yli 38 astetta.
+Warania määrännyt lääkäri varmistaa, että annosta voi pienentää ennen tutkimusta.
+Viruksia vastaan ei ole olemassa lääkkeitä, jotka voisivat nopeuttaa lapsen paranemista.
+Asiasta voi puhua vanhempien tai huoltajien kanssa ja ottaa yhteyttä yksin tai vanhempien kanssa koulun terveydenhoitajaan, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.
+Apua voi hakea esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.
+Solunäytteen voi antaa myös ollessaan muista syistä kätilön tai gynekologin vastaanotolla gynekologisessa tutkimuksessa.
+Ahdistusta voi aiheuttaa myös jonkun ilkeä käytös netissä tai huijauksen ja hyväksikäytön yritys.
+Lisätietoja maakäräjäkunnan työstä moninaisuuskysymyksissä on asiaa koskevien otsikkojen alla oikealla / vasemmalla olevassa valikossa.
+Jos tutkimuksen jälkeen nousee korkea kuume ja olo tuntuu sairaalta, tulee ottaa heti yhteys lääkäriin tai hakeutua ensiapuun.
+Nosta käsivartta ja tunnustele rinnat ja kainalokuoppa perusteellisesti suorin sormin ja kevyin painalluksin...
+Hinnoista ja tuesta päättää Hammashuolto- ja lääke-etuusvirasto, TLV.
+Tietyt sairaudet, kuten HIV, voivat näkyä täysin luotettavasti testissä vasta kolme kuukautta tartunnan jälkeen.
+Yksityisille henkilöille on myös annettava
+Viranomaisten on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityisiä ihmisiä näiden kielellä.
+Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten,
+Tämän vuoksi sivuvaikutukset voivat olla voimakkaampia, vaikkakin se on harvinaista.
+Tällöin havaitut muutokset voidaan lähes aina poistaa helpolla toimenpiteellä, niin että välttyy syövän kehittymiseltä tulevaisuudessa.
+Samalla voidaan keskustella raskauden ja seksitautien ehkäisystä tulevaisuudessa.
+Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu tämän tuen piiriin.
+Ensin tunne voimistuu ja voimistuu, kunnes hetken kuluttua se ei enää pahene.
+Hartaustilojen ja henkilökuntansa kautta kirkko on sekä potilaiden, läheisten että sairaalan henkilökunnan tavoitettavissa, jos he haluavat keskustella, saada sielunhoitoa tai osallistua jumalanpalveluksiin ja hartauksiin.
+Äänestäessään voi myös valita henkilön, siis merkitä nimeämisryhmän listalle rastin sen ehdokkaan kohdalle, jonka mieluiten haluaa tulevan valituksi.
+Se voi aiheuttaa vammoja ja sairauksia tai saada ajautumaan vaikeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin. Joillekin alkoholin käyttö aiheuttaa ahdistuneisuutta ja pahoinvointia.
+Jos murrosiästä ei ole minkäänlaisia merkkejä ennen 14 vuoden ikää, puhutaan myöhäisestä murrosiästä.
+Lisätietoja saa seurakunnasta, jossa haluaa äänestää.
+Tupakka on myös kallista, se voi aiheuttaa aknea, heikentää fyysistä kuntoa ja vähentää seksihaluja.
+Toisia solumuutoksia, jotka voisivat johtaa kohdunkaulan syöpään, voidaan poistaa vähäisellä toimenpiteellä.
+Itsetuntoa voi vahvistaa tekemällä asioita, joita ei tavallisesti tekisi.
+Fyysinen kunto pysyy parempana, jos ei tupakoi.
+On tavallista, että rinnat kasvavat eri tahtiin.
+kansallisten vähemmistöjen tarpeita ei ole otettu
+Myös syleily ja kehon suukottelu voi olla hyväilyä.
+Kirjeäänestyspaketti " sisältää myös kaiken sen, mitä tarvitaan äänestettäessä valtuutetun välityksellä.
+Juomisen aikana tai sen jälkeen voi ilmetä pahoinvointia.
+Näitä oikeuksia ovat muun muassa:
+Se, mikä on maakäräjien ja mikä kunnan järjestämää hoitoa, vaihtelee maan eri osissa.
+Antamalla säännöllisesti solunäytteen saa vahvan suojan kohdunkaulan syöpää vastaan, koska solumuutokset voidaan löytää ennen niiden kehittymistä syöväksi.
+Terveyden- ja sairaanhoidon potilaana sinulla on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua ja ymmärrettävää tietoa terveydentilastasi ja sinulle ehdotettavista tutkimuksista ja hoidoista.
+Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta.
+Potilasjärjestöt voivat joskus auttaa valituksia koskevien asioiden käsittelyssä Ne voivat tietyissä tapauksissa arvioida, mille elimelle on parasta esittää vaatimuksensa, ja auttaa myös ilmoituksen laatimisessa.
+Mieli voi olla maassa myös silloin, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia, esimerkiksi muuton, koulun vaihtumisen tai lukion ja työn aloittamisen myötä.
+Nuorena kuukautiskierto on tavallisesti epäsäännöllinen.
+Näistä tehtävistä vastasi aiemmin Sosiaalihallitus.
+Joskus kiusaaminen vaikuttaa elämään niin paljon, että kiusatun itsetunto heikkenee ja hän yrittää vältellä tilanteita, joissa saattaisi törmätä kiusaajiin.
+Suru voi ilmetä alistuneisuutena tai epätoivona siitä, mikä jäi sanomatta tai tekemättä, tai mahdollisesti vihan tunteena siitä, että toinen lähti ja jätti.
+Hyväily on näin ollen sekä hyvä että turvallinen tapa olla lähellä toista.
+PSA-pitoisuus voidaan tarkistaa tavallisella verikokeella.
+Kirkko on myös hiljainen tila omille ajatuksille.
+Joskus voi tulla sellainen olo, että seksiä pitäisi harrastaa, vaikka ei haluaisikaan tai tuntisi olevansa vielä valmis.
+Terveyskeskuksesta on mahdollista saada myös omalääkäri.
+Epäoikeudenmukaisuudet, jotka estävät ihmisiä elämästä arvokasta elämää, on poistettava.
+Tietokantaan rekisteröidään nimi, henkilötunnus, ostopäivä, mistä apteekista reseptilääkkeet on noudettu, paljonko asiakas on maksanut, mihin määrään asiakas on päässyt suurkustannussuojaa laskettaessa ja suurkustannuskauden aloituspäivämäärä.
+Potilaslautakunnalle voi sekä soittaa että lähettää kirjallisia valituksia.
+Sitten kuvattava saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.
+Vaikka itsetyydytystä olisi kokeillut jo nuorempana, tavallisesti murrosiässä useimmat alkavat tyydyttää itseään tietoisemmin.
+Nämä ammattilaiset ovat tottuneet tapaamaan masentuneita nuoria.
+Jos eturauhanen poistetaan leikkauksella, PSA-arvo laskee tuskin mitattavissa olevalle tasolle.
+Hyvästien ottaminen on tärkeää, varsinkin viimeisten jäähyväisten jättäminen poisnukkuneelle.
+Neitsyydellä tarkoitetaan sitä, että ei ole harrastanut seksiä.
+Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli.
+keskeinen seikka, jotta ryhmien tarpeet saadaan
+Hae tarvittaessa apua esimerkiksi nuorisovastaanoton psykologilta tai kuraattorilta.
+Joidenkin sairauksien, erityisesti tippurin, näyte otetaan ohuella näytteenottopuikolla, joka näyttää pumpulipuikolta.
+On tavallista, että ensimmäinen seksikokemus on erilainen kuin on kuvitellut.
+vähemmistöpolitiikan tavoitteena on antaa suoja
+Jos kuukautisten poisjäämisen uskoo voivan johtua raskaudesta, kannattaa tehdä raskaustesti.
+Talirauhaset näkyvät selvemmin, minkä vuoksi alapäässä voi havaita ryppyjä ja kuoppia, jotka ovat luonnollisia ja vaarattomia.
+Virkamiehet vastaavat siitä, että valitukset selvitetään tai että niitä selvittämään kytketään oikea elin.
+Usein näytteenoton yhteydessä tutkittavalle esitetään myös muutamia kysymyksiä.
+Kondomi on ohut lateksinen (kuminen) pussi, joka voidaan asettaa peniksen tai seksilelun päälle seksiä harrastettaessa.
+Toinen näytteenoton syy on kovettuma eturauhasessa, mikä voi olla merkki eturauhassyövästä.
+Tämä merkitsee, että kaikkien lasten omavastuuosuudet lasketaan yhteen.
+Jälkiehkäisytablettia tulisi käyttää vain viimeisenä hätäkeinona eikä säännölliseen raskauden ehkäisyyn.
+Jälkiehkäisytabletteja saa myös joistakin äitiysneuvoloista ja naistenklinikoilta.
+Anna lasten olla ulkona mahdollisimman paljon, myös talvella.
+Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin.
+On parasta antaa lapsen päättää itse, kuinka paljon hän jaksaa olla jalkeilla.
+Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.
+Useimmat ihmiset tietävät tupakoinnin vaaroista.
+Kyseessä voi olla vaikkapa kotiseurakunnan kuoro, rippikoululeiri tai varojen kerääminen Ruotsin kirkon kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Kirkon jäsenenä voit olla tukemassa sen kehitystä ja saat osallistua kirkon työhön rakkauden, ihmisarvon ja laadukkaan elämän puolesta.
+Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on normaalia korkeampi.
+Jälkiehkäisypilleri estää tai siirtää munasolun irtoamisen.
+Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaa säätelee maakäräjäkuntasuunnitelma, jonka poliitikot päättävät vuosittain.
+Joskus solunäyte voi olla osa gynekologin selvitystyötä, jos on esimerkiksi esiintynyt kuukautisvuotohäiriöitä, mutta se voi silti olla sopiva tilaisuus antaa seulontanäyte.
+Lääketieteellisiä syitä voivat esimerkiksi olla allergia jonkin tabletin väriaineelle tai että potilaan on vaikea avata tietty pakkaus.
+Sama koskee yksityisten henkilöiden kirjallisia yhteyksiä Oikeuskansleriin, Vakuutuskassaan, Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja.
+Lähes kenenkään mielestä tupakka ei maistu hyvältä ensimmäisellä kerralla.
+Jos hoidossa on mielestäsi tehty rikos, voit tehdä rikosilmoituksen.
+Kondomeja löytyy erikokoisina, - muotoisina, - värisinä ja - makuisina.
+Mitä kauemmin alkoholin kokeilua odottaa, sitä parempi, koska riski saada vaurioita tai tulla riippuvaiseksi alkoholista vähenee.
+koskevat päätökset tehdään juuri siellä.
+Sängyn pääpuolta voi kohottaa asettamalla patjan alle ylimääräisiä tyynyjä.
+Yleensä eturauhanen tuntuu täysin sileältä.
+Tuomioistuimen on myös muutoin pyrittävä käyttämään vähemmistökieltä yhteyksissään osapuoleen tai tämän edustajaan.
+Kuume ei sinänsä ole vaarallista, vaan se on kehon puolustautumiskeino tulehduksia vastaan.
+Ne ovat asioita, joista moni nuori haaveilee ja odottaa pääsevänsä kokemaan.
+Biseksuaalisuus tarkoittaa, että rakastuminen ja seksuaalinen kiinnostus voivat kohdistua sekä tyttöihin että poikiin.
+Ruotsin terveyden- ja sairaanhoito kustannetaan suurimmaksi osaksi maakäräjä- ja kunnallisveroilla.
+Seksuaalisia suuntautumisia on kolme: biseksuaalisuus, heteroseksuaalisuus ja homoseksuaalisuus.
+Murrosikä alkaa usein nopealla pituuskasvulla.
+Abortin hinta voi vaihdella asuinpaikasta riippuen.
+Tätä kutsutaan äänenmurrokseksi. Sitä esiintyy sekä tytöillä että pojilla.
+Nenäsumutteita ja nenätippoja on tarjolla eri ikäisille lapsille. Pakkauksesta käy ilmi, minkä ikäiselle tuote on tarkoitettu.
+Monet niistä voivat aiheuttaa syöpää.
+Näytteen otto käy nopeasti ja kestää tavallisesti vain muutaman minuutin.
+Hiusten tavoin iho rasvoittuu entistä nopeammin.
+Testi on maksuton, jos yksi testattavista taudeista kuuluu tartuntasuojalain piiriin.
+Sama koskee saamen kieltä sellaisessa tuomioistuimessa tai tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Arjeplogin, Jokkmokkin, Jällivaaran tai Kiirunan kunta, tai jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista.
+meänkieltä, saamea ja suomea seitsemässä
+Joskus ahdistuksen taustalla oleva syy on tiedossa.
+He käyvät vanhusten ja sairaiden luona, järjestävät sururyhmiä ja keskustelevat yksittäisten ihmisten kanssa elämän iloista ja vaikeuksista.
+Yli kolmen kuukauden ikäisten lasten hoitoon voi käyttää parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia.
+saadaksesi tietoa, jota tarvitset voidaksesi valvoa etujasi terveyden- ja sairaanhoidossa
+Hyväily voi myös saada aikaan kiihottumista.
+Puhuminen esimerkiksi ystävän tai perheenjäsenen kanssa voi auttaa.
+Tavallinen virtsatietulehduskin voi nostaa PSA-arvoa tilapäisesti, mutta voimakkaasti.
+Maakäräjäkunnan osalta painopiste on sekä muotojen ja rakenteiden tuottamisessa uhrien tueksi, asiantuntijatiimin kouluttamisessa tunnistamaan ja tukemaan uhreja että aktiivisen työympäristötyön tekemisessä, jotta maakäräjäkunnan lähisuhdeväkivaltaa käsittelevä henkilökunta saa tarvitsemansa tuen.
+Älä huuhtele sitä vessasta alas.
+Ensimmäinen seksuaalinen kokemus tapahtuu siis usein oman itsensä kanssa.
+Hoito on hahmoteltava ja toteutettava mahdollisimman pitkälle yhdessä potilaan kanssa.
+Maakäräjäkunnan työn tueksi maakäräjäkunnan hallitus on allekirjoittanut eurooppalaisen julistuksen sukupuolten tasa-arvosta paikallisella ja alueellisella tasolla.
+Erikoissairaanhoidon avovastaanoton toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaihileikkaukset.
+Esimerkiksi ennen leikkausta potilas voi kertoa henkilökunnalle, kenelle leikkauksesta saa antaa tietoja ennen kuin hän herää.
+Kokeilemalla oppii parhaiten, mikä tuntuu hyvältä.
+Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun rinnat ovat alkaneet kasvaa.
+Myös toisen kehoa voi suudella.
+Vapaan ja sitoutuneen PSA:n suhde voi antaa lääkärille tiettyä osviittaa hyvänlaatuisten eturauhasvaivojen erottamiseksi eturauhassyövästä.
+Kun tulehdus on hoidettu, täytyy sitä vastoin tehdä mammografiatutkimus.
+Lisäksi voi ilmetä päänsärkyä, makeanhimoa tai näppylöitä.
+Kun rinnat kasvavat, ne voivat kutista ja kipeytyä.
+Kortissa kerrotaan lisäksi, onko vaalipäivänä erityisiä äänten vastaanottopaikkoja.
+Koska vereen sekoittuu kehon nesteitä ja kohdun limakalvoa, vuotoa näyttää olevan enemmän kuin sitä oikeasti on.
+Tämä on hyvin yleistä varsinkin tytöillä.
+tietyt käyttötarvikkeet, joita tarvitaan lääkkeiden saattamiseksi elimistöön ja lääkityksen omavalvontaan, kuten verensokerin mittaukseen käytettävät liuskat, ovat maksuttomia
+Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä.
+Myös jonkun raskaaksi saattanut voi halutessaan tavata jonkun, jonka kanssa voi puhua.
+Eräissä tapauksissa voidaan havaita jopa vain muutaman millimetrin kokoisia syöpäkasvaimia.
+Kiusaamisesta ei koskaan pidä syyttää itseään.
+Kehossa tapahtuvat muutokset voivat olla hämmentäviä ja voi tuntua, että mieli ei kestä mukana.
+Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi.
+Ruotsissa noin 7 000 naista ja 40 miestä saa vuosittain rintasyövän.
+Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton
+Joillekin alkoholin käyttö aiheuttaa ahdistuneisuutta ja pahoinvointia.
+Sinulla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta ja keskeyttää käynnissä oleva hoito.
+Jos esimerkiksi tunnet saaneesi huonoa kohtelua tai olet muutoin tyytymätön hoitoon, voit ottaa yhteyttä heihin.
+Iän perusteella tapahtuvaa syrjintää ei oteta lukuun terveydenhuollossa, mutta vuoden 2010 aikana ilmestyi tutkimus, jossa annettiin esityksiä siitä, miltä laajennettu tuki ikäsyrjintää vastaan näyttäisi ja jossa myös terveydenhuolto olisi mukana.
+Hyvä ja tukeva opettaja voi parantaa minäkuvaa.
+Onko todellakin niin, että en ole hyvä missään?
+Limaa irrottavien lääkkeiden teho on puolestaan epävarma.
+Yksittäiset erimielisyydet eivät ole kiusaamista.
+lisää varoja ja aluksi priorisoidaan erityisesti
+Yli kuuden kuukauden ikäisille voidaan antaa ibuprofeenia sisältävää Ipreniä, jota saa apteekista ilman reseptiä.
+Lapsen tulee olla kotona, jos silmät rähmivät voimakkaasti
+Jotkut uskovat, että alkoholin nauttiminen harvoin, esimerkiksi vain viikonloppuisin, ei ole vaarallista, vaikka joisikin paljon.
+Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa.
+Mammografiatutkimuksista ei siis tule jäädä pois, kun niihin on kutsuttu tai jos itse havaitsee muutoksen rinnassaan.
+Riski tulla raskaaksi tabletin ottamisen jälkeen on pieni.
+Voi myös pohtia millaisista ominaisuuksista pitää toisissa.
+Kaikki aito rakkaus tulee Jumalalta.
+Ne voivat kuitenkin näyttää erilaisilta ja sisältää erilaisia lisäaineita, esimerkiksi säilöntäaineita.
+Jotta lapsi saisi riittävästi nestettä, hänelle on hyvä antaa juotavaa usein.
+Arvot voivat olla koholla myös eturauhastulehduksen, ns. kroonisen prostatiitin vuoksi.
+ja yhteistoiminnassa kyseessä olevien kuntien kanssa
+Kuukautisten poisjäämistä voidaan selvittää muun muassa verikokeella, jolla mitataan hormonipitoisuuksia.
+Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tabletteja, jotka käynnistävät kuukautiset uudelleen.
+Usein ensimmäiset tupakkakokeilut tapahtuvat kavereiden seurassa.
+Potilaana sinulla on joitain erilaisia valinnanmahdollisuuksia hoitosi suhteen.
+Lääkäri tunnustelee rintoja tarkasti ja päättää, tehdäänkö mammografiatutkimus.
+Hakemus on jätettävä ministeriöön viimeistään 1 huhtikuuta.
+Kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja hautaaminen?
+Niitä voi myös ostaa apteekista ilman reseptiä.
+Solunäytteen anto voi tuntua rasittavalta. Esimerkiksi näytteen vastauksen odottaminen voi aiheuttaa levottomuutta.
+Kaikki voivat kuitenkin auttaa vähentämään kiusaamista.
+Joskus voi jopa tuntea itsens�� epäonnistuneeksi, koska seksi ei ollutkaan odotusten mukaista.
+Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit (Ruotsissa MVC ja BVC) ovat maksuttomia koko maassa.
+Jos ei ole koskaan ollut yhdynnässä, ei tarvitse antaa solunäytettä.
+Jos kehittyminen eri aikaan kavereiden kanssa tuntuu vaikealta, kannattaa asia ottaa puheeksi jonkun kanssa, esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa.
+Tämän jälkeen 50-60-vuotiaat kutsutaan joka viides vuosi.
+Ruotsin kirkko on osa maailmanlaajuista kirkkoa ja jakaa kristillisen tunnustuksen sekä kolmiyhteisen Jumalan ylistyksen.
+Murrosiän alussa kädet ja jalat kasvavat tavallisesti erittäin nopeasti.
+Asia kannattaa ottaa puheeksi sellaisen aikuisen kanssa, johon luottaa, esimerkiksi vanhemman tai jonkun muun tutun kanssa.
+Vuoto voi tuntua runsaalta, vaikka itse asiassa se ei sitä olisikaan.
+Jumala ihmisenä Jeesuksella on erityisen läheinen suhde Jumalaan; Hän on ihmiseksi tullut Jumala.
+Vaikka hoitohenkilökunta saa tietyissä tapauksissa rikkoa vaitiolovelvollisuutensa ja vaikka se joskus on tehtävä, on kyse vain poikkeustapauksista.
+Kondomia voidaan käyttää myös itsetyydytyksen aikana, jos se tuntuu hyvältä. Samalla voi harjoitella kondomin asettamista paikoilleen ja kokeilla miltä tuntuu, kun siemenneste purkautuu kondomiin.
+Jos on epävarma siitä, millaisessa leikkauksessa on ollut tai mitä on poistettu, asiaa voi kysyä toimenpiteen tehneeltä klinikalta.
+Se on mustavalkoinen ja esittää poikkileikkauksen eturauhasesta.
+Kaikilla on joskus mieli maassa.
+Kiusaamisesta voi kertoa esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai koulun terveydenhoitajalle.
+Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa.
+Jos lapsen silmät liimautuvat kiinni, ja rähmivä silmä täytyy pyyhkiä puhtaaksi monta kertaa päivässä, lapsi on saanut voimakkaan tartunnan.
+Jos eturauhaseen tehdään kirurgisia toimenpiteitä, PSA-arvo kohoaa.
+Jäsenmaksuilla huolehditaan myös oman kirkkorakennuksen huollosta sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä tuleville sukupolville.
+Muutama viikko abortin jälkeen ilmenee verenvuotoa kuukautisten tapaan tai enemmän.
+Näihin tavoitteisiin liittyy seuraavat toiminnot:
+Jos asiakas ei halua sitä vaihtoehtoa, johon apteekki vaihtaa lääkkeen, eikä myöskään sitä, joka on määrätty reseptissä, hän voi valita toisen rinnakkaisvalmisteen.
+Tai voi yrittää sanoa vastaan seuraavan kerran, kun joku yrittää tehdä itsestään hauskan jonkun toisen kustannuksella, voi hakea mieleistään työtä, soittaa jollekin, josta välittää tai näyttää kaverille kirjoittamansa tarinan.
+Ruotsin kirkko haluaa olla kohtaamispaikka, jossa voi vaalia yhteyttä sekä Jumalaan että lähimmäisiin ja kasvaa itse omassa uskossaan.
+Seksin harrastaminen turvallisessa paikassa voi auttaa rentoutumaan.
+Se ei kuulu kellekään muulle.
+Eturauhasesta otettavasta kudosnäytteestä voidaan tutkia, onko siinä syöpäsoluja.
+Ehkä se kuulostaa siltä, kuin seksuaalinen kokemattomuus olisi taakka.
+Jos käyttäytyy ilkeästi, saa itselleen huonon omatunnon ja pahan mielen.
+Tutkimus ei satu ja sen tekemiseen kuluu vain muutamia minuutteja.
+Sen vuoksi toinen tabletti on otettava mahdollisimman pian, muuten raskauden riski on mahdollinen.
+Näytettä ei myöskään saa antaa kuukautisten aikana.
+Jos olo tuntuu hankalalta, kannattaa asiasta puhua jollekin.
+Ennen varsinaista pituuskasvua kädet ja jalat kasvavat runsaasti pituutta.
+Syynä voi olla allerginen reaktio tai että lapsi on loukannut silmänsä tai saanut siihen roskan. Tulehdus on kehon puolustautumiskeino.
+Voi myös pohtia, mitä voisi tällä hetkellä tehdä voidakseen paremmin.
+Potilaslaki on laadittu potilaita varten.
+Kunta vastaa useimmiten yksinkertaisesta kotisairaanhoidosta, kun taas maakäräjät vastaavat vaativammasta kotisairaanhoidosta.
+Monesti kuvitellaan, että tietyllä tavalla käyttäytyminen riippuu seksuaalisesta suuntautumisesta.
+Siksi se antaa lääkärille tietynlaista osviittaa mitata sitoutuneen ja vapaan PSA:n suhde.
+myös integroitua saamen opetusta vuodesta 2010
+jälkeen, kun kunta on hakenut sitä.
+Jos lapsi pissaa harvoin tai on voimaton ja väsynyt, se saattaa johtua liian vähäisestä nesteen saannista.
+Kaikki maistuvat ja tuoksuvat erilaisilta.
+Älä unohda suojata itseäsi HIV:ltä, hepatiitti B:ltä, tippurilta ja muilta tarttuvilta
+Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi.
+Kehittää menetelmiä vastaanoton seurantaa varten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.
+edustavat jotakin kansallista vähemmistöä ja joissa jäsenet koko järjestössä tai sen paikallisissa yhdistyksissä tai osastoissa pääasiassa kuuluvat kansalliseen vähemmistöön, ja
+Vastaukset ovat tärkeitä, jotta näyte voidaan analysoida oikealla tavalla.
+Kohdunkaulan syövän kehittyminen niin nuorena on äärimmäisen harvinaista.
+Silmän valkuaiset punoittavat ja ärtyvät, ja silmistä vuotaa tahmeaa, useimmiten kellertävää nestettä.
+Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset.
+EU-maasta, ETA-maasta tai Sveitsistä olevalla on oltava eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EU-kortti, jolla osoitetaan oikeus akuuttihoitoon tavallisten potilasmaksujen mukaan.
+Sairaanhoitajalla ja lääkintävoimistelijalla käynti voi maksaa 50-220 kruunua kerralta.
+Ulkomaiden kansalaisilla on oikeus akuuttiin hoitoon Ruotsissa.
+Joutuessaan kiusatuksi saattaa helposti alkaa tuntea olonsa surulliseksi ja alakuloiseksi.
+tavoitteita on vaikea saavuttaa ja että
+Jälkiehkäisytabletti ei keskeytä raskautta eikä siis vastaa teholtaan aborttia tai niin sanottua aborttipilleriä.
+Abortin jälkeen on hyvä levätä muutaman päivän ajan.
+On helppo ajatella, että sairaudet eivät koskettaisi itseä, tai että lopettaa ennen haittavaikutusten ilmenemistä.
+Jos jälkiehkäisyä tarvitsee käyttää usein, kannattaa miettiä ehkäisyn tarvetta ja erilaisia ehkäisyvaihtoehtoja.
+Jos miettii, mitä suudellessa tai hyväillessä tapahtuu, kannattaa muistaa, että siihen ei ole olemassa sääntöjä.
+Lateksille (kumille) allerginen voi käyttää muovista valmistettuja kondomeja.
+Vaalipäivänä äänestetään äänestyskortissa ilmoitetussa vaalihuoneistossa. Äänivaltaiset jäsenet saavat äänestyskortin postitse viimeistään 31. elokuuta.
+Osalle se voi ollakin, mutta ei kaikille.
+Jos näytettä ei halua säilytettävän tulevaisuutta varten, sen voi ilmoittaa näytteen ottaneelle henkilölle, jolloin näyte tuhotaan myöhemmin.
+Ahdistuksen voi laukaista jokin raskas kokemus, esimerkiksi läheisen kuolema.
+Jos se tuntuu kiusalliselta, hengitä syvään, kiitä ja salli itsesi nauttia saamistasi kehuista.
+Kyseessä voi olla depressio, jos masentuneisuus kestää useita viikkoja ja samalla ilmenee seuraavia oireita
+Kirkon sosiaalityössä annetaan tukea ja apua myös päihteiden väärinkäyttäjille ja heidän läheisilleen.
+Monissa paikoissa abortti tehdään ilmaiseksi alle 20-vuotiaille.
+Tämä johtuu siitä, että jokaisen murrosikä on erilainen.
+Yhtenä syynä voi olla se, että tyttö ei tunne olevansa valmis synnyttämään lasta.
+Nuorten terveyden suojelemiseksi alkoholin saatavuutta on rajoitettu ikärajoin: ravintolassa alkoholia saa myydä 18-vuotiaalle ja alkoholiliikkeessä 20-vuotiaalle.
+PSA-arvo voi kohota, jos eturauhanen on suurentunut.
+Joskus sekin riittää, että tervehtii tai kysyy jotain arkipäiväistä, jolloin kiusattu tietää, että joku välittää.
+Sosiaalihallitus suosittaa mammografiaa 40-74-vuotiaille naisille.
+Se ei kuitenkaan ole vaarallista, ja hetken kuluttua olo alkaa tuntua rauhallisemmalta.
+Kyse voi olla lyövästä kumppanista, vanhempaansa tai vanhempiaan väkivaltaisesti kohtelevasta aikuisesta lapsesta, sukulaisesta tai jostakusta muusta, joka täyttää läheisen määritelmän.
+Useimpien näytteiden tuloksen saa viikon kuluessa.
+Kiusaaja voi joskus vierittää syyn toisen niskoille ja sanoa, että kyse oli vain vitsistä.
+Sen vuoksi kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevät ovat vaitiolovelvollisia.
+Useimmiten molemmat silmät ärtyvät ja saattavat rähmiä.
+Matalaa PSA-arvoa voidaan siis käyttää mittana sille, että leikkaus on tehonnut hyvin.
+Jumala haluaa pysyä lähellämme läpi koko elämän. Hän haluaa vapauttaa meidät kaikesta mikä lamauttaa ja näin hän vapauttaa meidät elämään.
+Mammografia on rintojen röntgenkuvaustutkimus erityisellä röntgentekniikalla, jolla saadaan yksityiskohtaisia kuvia.
+He saattavat pohtia itsensä muuttamista kiusaamisen välttämiseksi.
+Yleensä tapahtumat etenevät omalla painollaan suutelun aikana.
+Ruotsissa monilla yläasteilla ja lukioissa on oppilaiden tukena koulupappeja ja diakoneja.
+Jos joutuu kiusatuksi, siitä kannattaa kertoa ja hakea apua, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan.
+Kyseessä voi olla pahoinpitely tai seksuaalinen väkivalta.
+Kun nainen on hyvin nuori, hänet on yleensä tarpeen tutkia ultraäänellä mammografian sijasta.
+päivämaksuja, joita maksetaan oltaessa sairaalahoidossa
+Myös syrjintä esimerkiksi erilaisen pukeutumisen tai ulkonäön perusteella on kiusaamista.
+Henkilökunta ehdottaakin yleensä nuorille, että vanhemmille tai muille huoltajille kerrottaisiin abortista.
+Kuinka usein jälkiehkäisytabletin voi ottaa?
+Sen sijaan lempeä ja kiltti ihminen voi paremmin ja saa myös paremman itsetunnon.
+Tietoja eri mahdollisuuksista saa omasta seurakunnasta.
+Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä.
+Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat yhdessä saaneet tehtäväkseen seurata, miten 1.1.2010 voimaan astunutta lakia kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä noudatetaan.
+Vuodon kesto vaihtelee henkilöstä toiseen ja riippuu käytetystä aborttimenetelmästä.
+Vaikka tällaiset ongelmat voivat tuntua ylivoimaisilta, useimmiten ne menevät ohitse ystävien ja perheen tuella.
+Lapsen kuume kestää yleensä vain muutaman päivän, eikä tavallisesti ole vakavaa.
+Siinä on muun muassa määräyksiä oikeudesta käyttää vähemmistökieliä hallintoviranomaisten luona ja tuomioistuimissa sekä tietyistä velvoitteista esikoulussa ja vanhustenhuollossa.
+Jos kuukautiset jäävät pois yli kuudeksi kuukaudeksi, kannattaa aina ottaa yhteyttä esimerkiksi nuorisovastaanottoon tai terveyskeskuksen lääkäriin.
+Kun haet hoitoa muiden maakäräjäkuntien alueelta, lääketieteelliset tarpeesi ratkaisevat hoitoajankohdan.
+Ahdistuksen erilaisten muotojen välillä ei ole selvää eroa.
+Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja voidaan virheellisesti tulkita syöpäkasvaimiksi.
+Tytön munasarjoista irtoaa kerran kuukaudessa munasolu murrosiästä vaihdevuosiin saakka.
+Lain mukaan kellään ei ole oikeutta tehdä toiselle mitään seksuaalista ilman toisen osapuolen suostumusta.
+Homo- tai biseksuaalista voi joskus tuntua siltä, että omasta seksuaalisesta suuntautumisesta haluaa tai tarvitsee kertoa muille.
+... tee pieniä pyöriviä liikkeitä, kierros kierrokselta koko rinnan alueella.
+Useimmiten silmätulehdus paranee viikossa ilman hoitoa.
+Kirkko kulkee rinnalla, sekä kotimaassa että Ruotsin ulkopuolella, onnettomuuksien ja kriisien kohdatessa.
+Jos painostusta uskaltaa vastustaa ja odottaa, on vain voitettavaa.
+Tunteet voivat vaihdella vielä pitkänkin ajan kuluttua abortin jälkeen.
+Mistä matalat arvot voivat johtua?
+On tavallista, että päihtyneenä aloittaa tappelun sellaisista asioista, joista ei riitelisi raittiina.
+Kirkollisvaaleissa äänestetään nimeämisryhmää (nomineringsgrupp), joka vastaa yleisten vaalien puoluetta.
+Stressi, ympäristön muutos tai laihduttaminen
+Poika voi harjoitella kondomin käyttöä itsetyydytyksen yhteydessä.
+Joskus voi tuntua, että tytön tai pojan käyttäytymiseen tai ulkonäköön kohdistuu monenlaisia vaatimuksia.
+Vakuutuskassan verkkosivustolla on lisätietoja hoidon saamisesta ulkomailla oltaessa.
+Halailla ja syleillä voi vaatteet päällä tai ilman vaatteita.
+Jotkut juovat tuntiessaan olonsa epävarmaksi.
+He saattavat esimerkiksi sanoa, että kyseessä on vain riita.
+Laissa todetaan myös, että tekoa ei pidetä tuomittavana, jos voidaan selkeästi osoittaa, että kyseessä ei ole seksuaalinen hyväksikäyttö.
+Kurjaa oloa voi kohentaa eri tavoin itse, tai hakea tarvittaessa apua.
+Jokaisen uuden ostoksen osalta aloitetaan siitä kustannuksesta, johon on päätynyt edellisen ostoksen yhteydessä, ja noustaan portaita ylöspäin.
+Vanhemmat naiset kutsutaan useimmiten joka toinen vuosi.
+Ajan varaaminen rukoukseen ja tuon ajan käyttäminen itseensä ja rukoilemiseen on edellytys jumalasuhteelle.
+Hallituksen esityksen voi myös ostaa Valtiopäivien
+Sairaalakirkko Surun kohdannut tai apua tarvitseva voi kääntyä suoraan sairaalan kirkon puoleen.
+Livmoder = Kohtu Äggstock = Munasarja Livmoderhals = Kohdunkaula Livmodertapp = Kohdunnapukka Slida = Emätin
+Kiusaaminen voi olla kuiskuttelua, tuijottamista, nauramista, tönimistä, lyömistä ja ilkeitä puheita.
+Ehkä kiusaajat eivät ymmärrä, että kyse todellakin on kiusaamisesta.
+Monet miehet haluavat kuitenkin käydä tutkimuksessa selvittämässä, onko heillä eturauhassyöpä.
+Kaste on Ruotsin kirkon jäsenyyden perusta.
+Vaikka olisitkin antanut suostumuksesi tiettyyn hoitoon, sinun on mahdollista muuttaa mieltäsi asiasta.
+Murrosiässä on normaalia saada yöllisiä siemensyöksyjä.
+Heteroseksuaali tuntee rakastumisen tunteita ja seksuaalista kiinnostusta vastakkaista sukupuolta kohtaan.
+Kondomeja myydään tavallisesti useamman kappaleen pakkauksissa. Hinta riippuu kondomin mallista ja ostopaikasta.
+Useimmissa tapauksissa asian käsittelystä voidaan keskustella henkilökunnan kanssa.
+Se tarkoittaa sitä, että kuukautiset eivät tule joka kuukausi samaan aikaan.
+PSA-näyte voidaan ottaa myös silloin, jos lääkäri tuntee eturauhasta tutkiessaan muutoksia, jotka voivat aiheuttaa monia erilaisia vaivoja ja sairauksia.
+Mammografia tehdään joko ennalta ehkäisevänä terveystutkimuksena, ns. seulontana, tai siksi, että nainen itse tai lääkäri on tuntenut rinnassa uuden kyhmyn.
+Toiset voivat kokea voimakasta ja toistuvaa tai pitkäkestoista ahdistusta.
+Lapset saavat helposti kuumetta virusten aiheuttamien tulehdusten, kuten vilustumisen, yskän ja kurkkukivun vuoksi.
+Solunäyte on otetaan kohdunkaulan alimmasta osasta, emättimeen avautuvasta kohdunnapukasta.
+suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, jos kunnassa on
+Lapselle tulee antaa mahdollisuus levätä, mutta tämän ei tarvitse pysytellä sängyssä.
+Raskaana olevalla on oikeus tehdä abortti 18. raskausviikkoon saakka tarvitsematta kertoa syytä.
+Kaikki tämä tehdään, jotta saadaan varmuus siitä, onko kyseessä syöpä vai ei.
+Käynti sairaalan akuuttivastaanotolla voi maksaa 220-380 kruunua.
+Jos haluaa puhua jonkun kanssa, voi soittaa tukipuhelimiin.
+Toisen maakäräjäkunnan alueelta tulevana potilaana et kuulu hoitoa antavan maakäräjäkunnan hoitotakuun piiriin.
+18 § Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielten, saamen tai suomen.
+Potilaana sinun tulee saada tietoa
+Klamydiatestin voi myös tilata netistä tai ostaa apteekista.
+Ihmiset pyrkivät kaikkialla vaikuttamaan elämäänsä ja muuttamaan sitä.
+sosiaalihallituksen oikeudellisten, sosiaalisten ja lääketieteellisten asioiden neuvosto tarvitsee tietoja toimintaansa varten
+Sen lisäksi on olemassa suurkustannussuoja, joka koskee sairaankuljetuksia ja maakäräjien määräämiä teknisiä apuvälineitä.
+Merkityksellistä on sydämen ja Jumalan välinen vuoropuhelu.
+Siihen tarvitaan ns. kirjeäänestyspaketti (brevröstningspaket), jonka voi tilata kirkkoherranvirastosta tai seurakuntatoimistosta.
+Kohdunkaulan syöpää esiintyy vain naisilla, jotka ovat olleet yhdynnässä ja saaneet siten ihmisen papilloomavirus- eli HPV-tartunnan.
+Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä, kipua lievittäviä ja kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyl minoria ilman lääkärin suositusta.
+Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä suurempi riski on tulla riippuvaiseksi ja altistua tupakoinnin aiheuttamille terveyshaitoille ja sairauksille.
+Jos olet aikeissa ottaa yhteyttä sairaanhoitoon, on hyvä mitata ensin kuume.
+Kuukautisten poisjäämiseen voi olla monia muitakin syitä.
+Useimmissa tapauksissa on varattu valmiiksi kellonaika, jonka voi tarvittaessa vaihtaa.
+Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta.
+On myös tavallista, että ennen ensimmäisiä kuukautisia tulee rusehtavaa valkovuotoa.
+Tämä voi johtaa edelleen siihen, että IVO tekee ilmoituksen hoitohenkilöstöstä Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakuntaan (HSAN).
+Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi sen ehkäisyteho on.
+Ei tarvitse olla kristitty voidakseen käydä sairaalakirkossa.
+Jälkiehkäisyn toimimattomuus, eli riski tulla raskaaksi, kasvaa sitä mukaa mitä myöhempään yhdynnän jälkeen tabletti otetaan.
+Jos edessä on hermostuttava tai pelottava tilanne, kuuntele lempimusiikkiasi. Se saa sinut tuntemaan itsesi rohkeammaksi ja vahvemmaksi.
+Saatavilla on myös erityinen jälkiehkäisytabletti, joka voidaan ottaa enintään viiden päivän kuluttua suojaamattomasta yhdynnästä.
+Mammografia rintasyövän seulontatutkimuksena ja kohdunkaulan solukoe, ns. gynekologinen terveystarkastus, voi maksaa enintään 200 kruunua.
+Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa rakastumisen tai seksuaalisen kiinnostuksen kohdetta.
+Jos kuukautiset jäävät pois pitemmäksi aikaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja selvittää syy.
+Henkilöstä voidaan käyttää myös nimitystä straight.
+Tiedot näytteenotoista säilytetään myös terveydenhoidon kehittämiseen käytettävässä laaturekisterissä.
+Jos kipu on hyvin voimakasta, toimenpiteessä voidaan käyttää paikallispuudutetta.
+Jos jotakuta kohdellaan huonosti esimerkiksi sukupuolen tai uskonnon vuoksi, kyseessä on syrjintä.
+Rinta kerrallaan asetetaan levylle, jossa on kuvailmaisin.
+Heteroseksuaalin ei yleensä tarvitse kertoa suuntautumistaan, koska sitä pidetään usein itsestäänselvyytenä.
+Joku taas voi tuntea joutuvansa odottamaan ensimmäistä seksikokemusta, vaikka haluaisikin jo kokea sen.
+Myös pojat voivat saada hiivatulehduksen. Hiivatulehdus on vaaraton, mutta se voi aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä.
+Tämän seurauksena rinnat voivat aristaa ja keho tuntua turvonneelta.
+Sinua ei voida pakottaa myöskään ottamaan lääkettä.
+Vaikka ahdistus voi tuntua ikävältä, kannattaa kuitenkin yrittää tehdä haluamiaan asioita eikä vältellä tilanteita, joiden uskoo aiheuttavan ahdistusta.
+Kirkolliskokous on Ruotsin kirkon korkein päättävä elin ja siinä on 251 jäsentä.
+Äänestyskorttiin on merkitty yksilölliset tiedot siitä, missä vaaleissa saa äänestää ja missä ja milloin äänestäminen on mahdollista.
+Virus tarttuu ja leviää helpoimmin sitä kautta.
+Hyväilyä vähissä vaatteissa tai ilman vaatteita kutsutaan myös pettingiksi.
+Loukkaaminen tai kiusaaminen verkossa on yhtä laitonta kuin koulun pihalla, kadulla tai nuorisotalolla.
+Ominaisuuksilla, kuten ulkonäöllä, kiinnostuksen kohteilla tai kunkin valitsemalla elämäntavalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä seksuaalisen suuntautumisen kanssa.
+Ahdistuksesta voi lukea lisää tai saada vinkkejä sen hoitoon esimerkiksi internetistä.
+yksityinen on osapuoli tai osapuolen edustaja.
+Näin ollen biologisilla sisaruksilla, jotka ovat kirjoilla eri osoitteissa, on kaikilla oma suurkustannussuoja.
+Näillä kahdella tuotteella voi olla eri hinta.
+Rikos, joka tehdään seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, on erityisen vakava rikos, jota kutsutaan viharikokseksi.
+Sen jälkeen sinun tarvitsee vain napsauttaa haluttua palvelua.
+TLV arvioi myös, voiko lääkkeen käyttö pienentää yhteiskunnalle esimerkiksi leikkauksista, sairauslomista tai vanhustenhuollosta aiheutuvia kustannuksia.
+Lääkäri saattaa ottaa myös näytteen muutoksesta.
+Kirkon jäsenmaksusta suurin osa ohjautuu paikallisseurakuntaan, päivittäiseen seurakunta- ja palvelutyöhön: lapsi- ja nuorisotyö, aikuistyö, musiikkitoiminta, sairaalakirkko, perheneuvonta, päivystävä pappi, diakoniatyö.
+Kondomi asetetaan jäykistyneen peniksen tai seksilelun päälle.
+Joissain tapauksissa läheisesi voivat tarvita hoitoasi koskevia tietoja.
+Arvostelukyvyn laskiessa tapahtumia ei ymmärrä samalla tavoin kuin selvänä.
+Kaikkien naisten täytyy tutkia rintojaan säännöllisesti.
+Tämä heikentää veren hyytymistä ja aiheuttaa runsaampaa vuotoa.
+Depressiota sairastava tarvitsee ammattiapua voidakseen paremmin.
+Eri kieliä puhuvat ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset rikastuttavat yhteiskuntaa ja kirkkoa.
+Potilas päättää itse, kenelle tietoja saa antaa.
+Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.
+Päihteiden käyttö voi tehdä iloisemmaksi ja auttaa hetkeksi unohtamaan ikävät ajatukset, mutta ajan myötä se päinvastoin pahentaa ahdistusta ja muita vaikeita tunteita.
+Sivuston tarkoitus on tarjota palveluja, tukea demokratiaa sekä markkinoida Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaa.
+Laki koskee yhtä lailla kaikkia sukupuolesta riippumatta.
+Yskää lievittävät lääkkeet vaikeuttavat liman yskimistä ulos keuhkoputkista.
+Laki kansallisista vähemmistöistä - Länsstyrelsen i Stockholm
+13 § / Ny beteckning X § U:2009- Sillä joka on osapuoli tai osapuolen edustaja jutussa tai asiassa, jota käsitellään lääninoikeudessa, käräjäoikeudessa, kiinteistötuomioistuimessa, ympäristötuomioistuimessa tai sellaisessa merioikeustuomioistuimen tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Haaparannan, Jällivaaran, Kiirunan, Pajalan ja Övertorneån kunnat, on oikeus käyttää meänkieltä tai suomea jutun tai asian käsittelyssä, jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista.
+On myös mahdollista liittyä yhdistyksiin, joista voi saada vinkkejä ja tukea ahdistuksen käsittelyyn.
+Murrosiän aikana vartalo kehittyy lapsesta aikuiseksi.
+Ultraäänianturi ei tee kipeää, mutta toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä.
+Hoitoon, jota sairaanhoitajat antavat kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa pitkäaikaisia sairauksia sairastaville vanhuksille, sovelletaan erilaisia taksoja.
+lait oikeudesta käyttää saamea ja suomea ja
+Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea käsittää myös ne tuomioistuimet, joihin ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetussa jutussa tai asiassa tehdystä tuomiosta tai päätöksestä valitetaan.
+Vaitiolovelvollisuutta rikkova voidaan tuomita tuomioistuimessa tai hoitoa valvovat viranomaiset voivat rangaista häntä muulla tavoin.
+Antibioottihoito tulee mukauttaa kunkin erityisten vaivojen mukaan.
+Hormonit ovat aineita, joita kehon rauhaset tuottavat.
+Kouluttaa ja nimetä vastuuhenkilö kullekin toimialalle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista työtä varten.
+Kaikilla alle 18-vuotiailla samassa taloudessa asuvilla lapsilla, jotka ts. ovat kirjoilla samassa asunto-osoitteessa, on yhteinen suurkustannussuoja.
+Rinnakkaislääkkeet voivat olla eri lääkeyritysten valmistamia ja ne voivat olla erihintaisia.
+Lain mukaan yli 15-vuotias henkilö ei saa olla sukupuoliyhteydessä tai tehdä muita seksuaalisia tekoja alle 15-vuotiaan kanssa.
+Vaikka salassapito ja vaitiolovelvollisuus on laaja, siitä voidaan poiketa tietyissä tapauksissa ilman potilaan suostumusta.
+Yksi ennakkoäänestystapa on kirjeäänestys (brevröstning).
+Laki tietyille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palveluista
+Ruotsin kirkon toiminta on monipuolista ja se kattaa laajan kentän.
+Jos leikkaus on tehty kohdunkaulan syövän tai kohdunkaulan solumuutosten vuoksi, kontrollikäyntejä täytyy jatkaa.
+Sairaalaan jäädään muutamaksi tunniksi, jolloin kohtu alkaa tyhjentyä verisenä vuotona.
+Lapsilla ja muilla omaisilla täytyy olla oma tili.
+Hoitohenkilökunnalla on silloin velvollisuus antaa tietoja, joilla saattaa olla merkitystä selvityksen kannalta.
+Masentuneena olo voi tuntua hyvin toivottomalta.
+Lapselle on hyvä antaa juotavaa usein.
+Sama koskee hallintoalueeseen kuulumatonta kuntaa, jos kunnalla on käytössään kieltä osaavaa henkilökuntaa.
+Lakien mukaan edes lähiomaisilla ei ole oikeutta saada tietää, mitä sairaalassa sanotaan ja mitä siellä tapahtuu, jos potilas ei halua tietoja annettavan.
+Potilaslautakunta voi esimerkiksi auttaa sinua saamaan yhteyden vastaavaan hoitohenkilöstöön ja antaa sinulle tietoa siitä, kuinka voit tehdä ilmoituksen tapahtuneesta.
+18. raskausviikon jälkeen abortin tekemiseen tarvitaan Sosiaalihallinnon erityislupa.
+Jos lapsen ruokahalu on huono, tavallista ruokaa ei tarvitse syödä.
+Myös toisen henkilön tahdon vastaiset seksuaalisuuteen liittyvät kommentit ja vihjailut luetaan väkivallaksi.
+Alle kuuden kuukauden ikäiselle lapselle ei saa antaa kipua lievittävää lääkettä ennen kuin on kysynyt neuvoa sairaanhoitajalta tai lääkäriltä.
+Tuesta päättäessään TLV arvioi, vastaako lääkkeest�� saatava hyöty sen subvennoinnista aiheutuvia kustannuksia.
+Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella on lainvastaista
+Tästä esimerkkinä on pahoinpitely, muun muassa lyöminen.
+Jos mieltä vaivaavat monenlaiset asiat, kävely tai treenaus saattaa helpottaa oloa ja parantaa yöunta.
+Suuaukko voi olla muodoltaan epäsäännöllinen, ja aukon reuna voi olla hieman poimuinen tai liuskamainen.
+Lääkkeen hinta voi muuttua hakemuksesta joka kuukausi.
+Kuumeen hoitoon tarvitaan harvoin kuumetta alentavia lääkkeitä.
+Voit kysyä kunnastasi tai maakäräjiltä, kuka vastaa hoidosta.
+Noin viikkoa ennen kuukautisten alkua kehoon kertyy nestettä.
+Näytteen ottaja, joka on kätilö tai lääkäri, levittää emättimen seinämiä varovasti tavallisilla gynekologisilla instrumenteilla, joiden tulee olla ruumiinlämpöisiä.
+paikannimikylttejä, jotta tämä kulttuuriperintö tulisi
+Mitään vaaraa implantin rikkoutumisesta ei ole, mutta jos rintaa ei voida puristaa litteäksi samalla tavalla kuin ilman implanttia, voidaan tarvita yksilöllisesti sopeutettu tutkimus.
+Kuumeisten, huonovointisten ja väsyneiden lasten tulee jäädä kotiin lepäämään.
+Äänioikeutettu saa äänestää kolmessa tai neljässä vaalissa, ts. kirkolliskokoukseen, hiippakuntavaltuustoon ja yhteen tai kahteen paikalliseen elimeen sen mukaan, kuuluuko seurakunta johonkin yhtymään.
+Henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus Kaikilla terveydenhuollon ja sairaanhoidon työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus.
+Tällöin voi tehdä jonkun raskaaksi emätinyhdynnässä.
+Aukko laajenee ja venyy murrosiässä, mutta se ei koskaan katoa kokonaan.
+Myös alle 16-vuotiaalle lapselle tarkoitetut elintarvikkeet ovat subventoituja, jos lapsella on tietty sairaus, esimerkiksi keliakia.
+Kenestäkään ei näe päältäpäin, onko hän neitsyt vai ei.
+Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat.
+Hormoni voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, rintojen arkuutta tai pahoinvointia, mutta yleensä oireet kestävät vain yhden päivän.
+Silti monet nuoret aloittavat tupakoinnin ollakseen cooleja tai siistejä.
+Se mikä tuntuu itsestä hyvältä, tuntuu yleensä hyvältä myös siitä, jota suudellaan tai hyväillään.
+Kuljetushallitus tarvitsee tietoja tarkastaakseen henkilön sopivuuden ajokortin, traktorikortin tai taksinkuljettajatodistuksen myöntämiseksi
+Mammografia tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.
+Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät
+järjestötukea korotetaan myös budjettivuodesta 2010
+Ultraäänianturissa on kanava, johon biopsineula viedään.
+Mopolla tai autolla ajaminen voi olla vaarallista, ja jos veressä on alkoholia, se on laitonta.
+Masentuneena saattaa kaivata myös yksinoloa.
+Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa
+Harvinaisissa tapauksissa kuumeen taustalla voi olla vakava sairaus.
+Tuen myöntämistä säätelee asetus (2005:765) valtiontuesta kansallisille vähemmistöille.
+Kaikki eivät nauti suutelusta ja hyväilystä yhtä paljon.
+Kuumeinen lapsi tarvitsee lepoa parantuakseen ja hänen täytyy olla kotona koulusta tai esikulusta.
+Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki
+Sivun kääntäminen eteläsaameksi alkoi syksyllä 2010.
+asian voi käsitellä vähemmistökieltä hallitseva
+mielenkiinnon menetys asioihin, jotka aiemmin ovat kiinnostaneet
+Silloin lähetetään kutsu uuteen solunäytteen ottoon.
+Voit kuitenkin käydä missä tahansa terveyskeskuksessa koko Ruotsissa.

eval/test.fi-sma.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Ij daarpesjh jïjtje daajra gie fiejliem darjoeji jallh maam båehtjierdimmeste liejmie dïhte nuekies deahpadimmiem bæjhkohte.
+Hijven ussjede jis irhkesåvva
+Asvedidh lea ålvas aerkies jïh skabroeh domtedh.
+Hijven gåarede mammografijine goerehtidh jïlhts njammaimplantatem åtna.
+Tjuerieh eejhtegh jallh åelieh dam daejredh?
+Mohte ij leah saatnan.
+Maanide nuerebe göökte jaepiej ij edtjh gossehtahkedaalhkesem vedtedh jïlhts ij leah dåakterinie dejnie rååresjamme.
+Såemies aejkien gååvnesieh naan sjïere sjïekh mannasinie hujnesne.
+Gujnelemmie åådtje dïhte lea munnieluejhteme aalka.
+Jis vååjnoes kondylomh åtna ij daarpesjh pryövoem vaeltedh, dannasinie dïhte gie goerehte daamhtaj maahta vuejnedh mij lea.
+Gaajhkh jeatjahtehtemh njammine edtja itjmine vaeltedh jïh dåaktere edtja dejtie goerehtidh.
+Voestes mïnnemistie aalka ryöknedh, seamma goss-akt jaepesne dam dorjesåvva.
+Daamhtaj maahta vuekide gaavnedh asvem gïetedidh.
+Dïhte gie privaate jallh dan barkoevedtijen tjïrrh skïemtjehoksetjirkemem åtna maahta jeatjah njoelkedassh utnedh mah maaksovh edtja maeksedh.
+Mannasinie daarpesje pryövenassem vadta?
+Gååvnese aaj bieljietermometere, mij hijven jis dam reaktoeslaakan utnedh.
+Nåhtede tjaetsien- jallh silikonebaasereme badtjam hijven gåerede lateksevaarjelimmine.
+Vuelebe vierhtieh jeahta ij prostatacancerem, jïlhts barre PSA-pryövenasse maahta dam vaestiedidh.
+Jis daarpesje maahta dïhte maam råaka viehkehte gaskesadtedh vuesiehtimmien gaavhtan psykologine jallh dåaktarinie.
+Aaj baernieh maehtieh goebperh åadtjodh. Goebpere ij leah vaahreles mohte maahta vaejvie årrodh juktie goepedh jïh svijredh.
+Dïhte sæjhta jiehtedh dutnjien nuepiem vedtebe jïjtje sïjse loggedh jïh aelhkebe hokseïeride jïjtje darjoeh viehkiem webbine, - abpe dygnem, ih daarpesjh telefovnine vuertedh.
+Jis diabetesem åtna jallh kortisontabledtigujmie båehtjierdeminie lea aaj vihkeles dåastoevasse jiehtedh.
+Jesuse eatnamasse båata dan åvteste Jupmele mijjem eahtsa jïh sæjhta ihkuve aejkiem mijjese rïhpestidh, dovne jaememen åvtelen jïh minngelen.
+skuvlijste öörnesuvvieh jïh learohkh maehtieh
+Goevtese mïsse maahta vuajnoeh vedtedh lea skïemtjijemoenehtsasse.
+Dah leah mahte seamma ovmessie laantedigkine.
+Jis dagkaridie domtesidie pryövoe lïepedh gosse dah båetieh maahta jïjnjh aerkiem jïh asvem åadtjodh.
+Dah barkoeh mej leah healsoe- jïh skïemtjehokselaaken mietie jïh aaj baeniehokselaaken mietie.
+Såemies laantedigkie maaksovem vaalta jis skïemtjebïjline jallh ruevtiehaepkine fealadidh.
+Jïlhts ij gan maehtieh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries, jïjnjh gïeh nuerebe aelkieh rïevhkestidh.
+Maahta haarjanidh guktie damta manne dåhkesjem.
+Jeatjah vuekine laejhtedh (ca. 2 sidor)
+50-jaepieh låhkosne njammah myövhkebe sjidtieh gosse mielhkiereavsah sjidtieh buejtide.
+Maana vaejliem åtna jis temperatuvre aeriedisnie jallh bielietæjmoem lïegkesen mænngan lea bijjebe 38 graadh.
+Dïhte lea dïhte dåaktere maam Waran ordinereeme maam edtja bïhkedidh edtja dovsem unniedidh goerehtimmien åvteli.
+Sovhten sjïeke daamhtaj viruse, jïh virusen vööste ij gååvnesh naan daalhkesh maam maahta vaeltedh guktie varkebe vervies sjïdtedh.
+Dellie maahta eejhteginie jallh jeatjah åeline soptsestidh jïh dej ektesne jallh jïjtje skuvlesåjhterem, noeredåastovem jallh hoksejarngem gaskesadtedh.
+Viehkiem maahta noeredåastoevisnie, hoksejarngesne jallh learohkehealsosne åadtjodh.
+Maahta aaj cellepryövenassem vedtedh gosse tsegkietnien jallh gynekologen luvnie jis gynekologijen goerehtimmiem darjoeh jeatjah sjïekenistie.
+Jallh jis naan datnem gaskeviermesne irhkie, jallh voejhkele nulliehtidh jallh vïegkehtidh.
+Jïnjebh laantedigkien barkoen bïjre gellielaaketjebarkoegyhjtelassigujmie maahtah lohkedh bijjiebaakoej nualan menyesne garrah- jallh åelkiesbielesne.
+Jis jolle vaejliem åådtje jïh skïemtjes damta edtja dåaktarasse gaskesadtedh jallh akutedåastoevasse vuelkedh.
+Gïetem lutnjh, njammide jïh gaejnjelen vuelesne damth staajhk soermigujmie jïh dïedtesth...
+Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket, TLV, dïhte dan reereme mij åasaj jïh subvensjovni bïjre sjæjsjale.
+Mohte naan skïemtjelasside, vuesiehtimmien gaavhtan hiv, maahta golme askh vaasedh dan mænngan dam åådtjeme åvteli dam vihties teestesne vuesehte jis skïemtjelassem åådtjeme.
+Aajnealmetjh edtjieh aaj nuepieh
+Byjjesfaamoe edtja aaj tjohtjedh aajnealmetjidie dåastoehtidh sijjen gïeline.
+Byjjesfaamoe maahta sjïere aejkiem jih sijjiem nännoestidh gusnie dåastoehtidh dïhte giem säjhta unnebelåhkoegïelem nuhtjedh
+Destie maahta dah lissiedåårresh damtedh jïlhts ij leah sïejhme.
+Dah jeatjahtehtemh mejtie aajhtsa maahta daamhtaj aelhkies operasjovnine laahpehtidh guktie ij cancere evtedh båetije aejkien.
+Maahta aaj raerieh åadtjodh guktie maahta båavhroej vööste vaarjedidh jïh tjoeleskïemtjelassh heerredh jis dam sæjhta.
+Jeenjemes daalhkesh mah reseptine tjaalasåvva lea subvensjovnereme.
+Voestes domtesem tjarkebe jïh tjarkebe sjædta, mohte boelhketjen mænngan ij leah dan tjarki.
+Gosse tjïehtjelh gusnie rohkelidh jïh barkijh gååvnesieh desnie gærhkoe dovne skeamhtjohkidie, dej fuelhkide jïh barkijidie gïeh sijhtieh oktegimsie giejnie soptsestidh jïh sealoem vaarjelidh, gyrhkesjidh jïh rohkelimmesne meatan årrodh.
+Datne aaj maahtah gielem aajne almetjasse vedtedh, kroessem biejh kaandidatese nomineringedåehkien lästosne disse giem eermes sijhth veeljedh.
+Gosse asvede dellie båånhtsere, mohte edtja voejhkelidh darjodh guktie sïjhtedh jïh ij tsiehkieh pryövh lïepedh mestie veanhta asvedidh.
+Jis ij puberteetevæhtah åådtjeme gosse 14 jaepien båeries dellie gohtje seente puberteete.
+Vielie saernieh maahtah åadtjodh dov gärhkoetjåangkosne gusnie gielem sijhth vedtedh.
+Dågka lea aaj dovres, jïh destie njavsodh, båajhtode kondisjovnem jïh vaenie sekselastoem åådtje.
+Jeatjah cellejeatjahtehtemh mestie boernengåetiecancerem sjædta, maahta unnebe operasjovnine laahpehtidh.
+Maahta aatide darjodh maam ij provhkh darjodh.
+Buerebe kondisjovne sjædta jis ij rïevhkesth.
+Daamhtaj njammah jåerhkieh ovmessielaakan sjïdtedidh.
+krööhkestimmieh ij leah dorjesovveme dejtie
+Seamma goh jis kråahpem gaajesje jïh tjonneste aaj maahta gijhkierdimmiem årrodh.
+Pieviegielevadtesen " sisvegisnie gaajhkem gaavnh gosse gielem dijren tjirrh vedtieh.
+Maahta aaj nåekies damtedh, dovne gosse jovkeminie jïh dan mænngan.
+Dah reaktah leah diss-vielie:
+Mejtie laantedigkien jïh tjïelten dïedte hoksesne juaka ovmessie dajvi gaskem laantesne.
+Jis daamhtaj cellepryövenassem vadta åådtje tjarki vaarjelimmiem boernengåetiecancerem vööste dan mietie cellejeatjahtehtemidie aajhtsa åvteli cancerem sjïdtedh.
+Skïemtjijinie healsoe- jïh skïemtjehoksesne reaktam åtna sjædta seahkarimmine dåastoehtamme jïh bïevnesh, mejtie guarkoe, åådtje healsoen, dej goerehtimmiej jïh båehtjierdimmiej bïjre mejtie evtiedieh.
+Jis vïrreseagkanamme medisijnem vaalta såarhteste Waran edtja dåastoevasse dam jiehtedh unnemes våhkoem goerehtimmien åvteli.
+Skïemtjijeåårganisasjovnh maehtieh såemies aejkien viehkine årrodh gïetedimmine iereste mah leah laejhtemen bïjre. Dah maehtieh såemies ierine vierhtiedidh gåabph edtja laejhtedh jïh aaj viehkiehtieh bæjhkoehtimmiem tjaeledh.
+Maahta aaj hujnesne jis jieliemisnie maam akt jeatjahtehtedh, vuesiehtimmien gaavhtan jis juhtedh, skuvlem målsodh jallh jåarhkeskuvlem aelkedh jallh aalka barkedh.
+Gosse gujnelemmiem åådtje dellie daamhtaj dïhte ovahkedh.
+Sosijaaleståvrose maahta deahpadimmiem jallh sjïere barkijem bæjhkoehtidh.
+Muvhtene dam jielemem dan jïjnjh tsavtsa guktie jïjtjetjirkeme vaenede jïh voejhkele tsiehkieh slyöhpedh gusnie irhkijh råaka.
+Muvhth gåavvarostoeh jïh vaejviedieh dan åvteste ij leah gåessie gænnah jeehti jallh darjoeji dam maam sijhtieh jiehtedh jallh darjodh, muvhth aaj måeresne oktegh sjïdteme.
+Gijhkierdimmie lea murries jïh vihties vuekie naakenem lïhke årrodh.
+Sïejhme vïrrepryövenassine maahta PSA-vierhtiem vaaksjodh.
+Svïenske gærhkoen leah mahta tjïjhtje lïhtsegh.
+Muvhtene maahta damtedh fuehpesne jallh nuvreme seksem utnedh jïlhts kaanne ij dam sïjhth.
+Hoksejarngesne maahtah aaj tjirkes dåakterem veeljedh.
+Meadtoeh mah almetjidie heerredieh vyörtegslaakan jieledh tjuara orrijidh.
+Dejtie mejtie databasese registrerede lea nomme, persovnenummere, datume gåessie åesteme, mij apotehkide reseptem viedtjeme, man jïjnjh dan åvteste maakseme, man jïjnjh jollemaaksovevaarjelimmesne jakseme jïh aalkoedatume jollemaaksoveboelhkesne.
+Maahta dovne ringkedh jïh seedtedh tjaaleldh laejhtemh skïemtjijemoenehtsasse.
+Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
+Jïlhts lea onanereereme joe gosse nuerebe dellie daamhtajommes puberteetesne jeenemessh aalka jienebe voerkes onanereeredh.
+Desnie dah pruvhkieh noeride råakedh mejtie hujnesne.
+Jis prostatam operasjovnine laahpehti dellie PSA-vierhtie vualanidh guktie mahte ij maehtieh dam mööledh.
+Vihkeles gåvnahtidh, sjïere gosse minngiegeatjesne - jaememe.
+Muvhtene maahta sveerjen baakoem oskuld / ovskåaltoe govledh, dan bïjre gie ij leah seksem åtneme.
+Ryöktesh goerehtimmien åvteli ohtjegåatan mænna tjåelieh döömedh jïh gadtjedh.
+unnebelåhkojde leah maadtegem, ihke dåehkiej
+Ohtsedh viehkiem psykologen jallh kuratovren luvnie jis daarpesje, vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie.
+Naan skïemtjelasside, goh gonorré, pryövoem vaalta sigkies pryövoevaaltemepinnine maam vååjnoes goh sigkies topse.
+Dïhte sïejhme gosse voestes aejkien seksem utni jeatjhlaakan sjïdti guktie lea ussjedamme.
+svöörjen unnebelåhkoejpolitihkine lea
+Veanhta seentebe gujnelemmie destie båata nåajsan sjïdteme lea hijven teestem darjodh.
+Buejtiereavsah tjïelkebe vååjnoeh mestie maahta aajhtsedh tsiehkieh jïh jeatjah njaltjesne mah leah iemeles jïh ij leah vaahreles.
+Barkijh edtjieh laejhtiemidie goerehtidh jallh reaktoe goevtesem bïeljelidh.
+Daamhtaj aaj naan gyhtjelasside vaestiedidh gosse pryövenassem vedtedh.
+Dej sisvege göökte ovmessie hormonh, östrogene jïh gestagene (gulkroppshormone), mah gaskem jeatjebem darjoeh ij naan munnieluajhtemem åadtjoeh jïh dan gaavhtan ij maehtieh nåajsan sjïdtedh.
+Mubpie tsiehkie jis garrese prostatesne gååvnese, mij maahta væhtam prostatacancerasse årrodh.
+Dïhte sæjhta jiehtedh gaajhkh maanaj jïjtjemaaksovh ektine ryöknoe.
+Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
+Maahta aaj aktue-p-pillerem åadtjodh naan tsegkietniedåastoevinie jïh nyjseneklinihkine.
+Baajh maanah ålkine årrodh, aaj daelvege.
+Gosse åedtjiepryövenassem vaalta åådtje daamhtaj antibiotikatabledtem.
+Bööremes baaja maanam jïjtje nænnostidh man jïjnjh ååjse.
+Sveerjen gärhkosne 7,2 miljonh lihtsegh, jih almetjh meatan mejtie diedtem utnieh gärhkoem öövtiedidh båetije beajjan.
+Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege rïevhkestidh.
+Maahta årrodh dan voenen laavleme - dåehketjisnie, gosse skylledh jallh gosse Svïenske gærhkoen gaskenassjovni / internationelle barkose beetnegh tjöönghkeminie mejnie viehkiehtidh jallh evtiedidh.
+Vaejlie lea kråahpen temperatuvre jollebe enn maam pråvhka årrodh.
+Dïhte dorje guktie ij munnieh slapkoeh, jallh seentebe sjædta.
+Jïemhten lïenen laantedigkiem laantedigkiesoejkesjen mietie stuvrieh maam politihkerh fïerhten jaepien sjæjsjalieh.
+Muvhtene maahta cellepryövenasse bieliem gynekologen goerehtimmeste jis vuesiehtimmien gaavhtan bertedh, bene maahta hijven årrodh aaj screeningepryövenassem vedtedh.
+Medisijnen sjïeke maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh jis allergijeles klaerieïebnen vööste maam tabledtesne gååvnese jallh jis gïerve sjïere aeskiem rïhpestidh.
+Seammalaakan aaj sjädta tjaaleldh gaskesh dej justitiekanslere-, Försäkringskassa-, Skatteverke- jïh diskrimineringe sijjiesadtjeålmajgujmie dejnie ierine mah aajnealmetje paarte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne.
+Mahte ij naan tuhtjh njaelkies maejstedh voestes aejkien.
+Jis meala maam akt laaken vööste lea dorjeme hoksesne maahta polijsese bæjhkoehtidh.
+Kondomh ovmessie stoeredahkh, hammoeh, klaerieh jïh smååhkh gååvnesieh.
+Guhkebe vuertedh buerebe lea, dan gaavhtan dah vaahrah vaeniedieh edtja skaarah åadtjodh jallh alkoholem jearohks sjïdtedh.
+desnie nännoestamme sjidtieh mej aajnealmetji
+Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie
+Daamhtaj prostatareavsam eevre jalke damta.
+Diss-vielie edtja dööpmestovle tjohtjedh unnebelåhkoegïelem provhkedh sov gaskesadtemisnie dejnie paartine jallh dan sijjiesadtjine.
+Ij leah vaarege mohte kråahpen vaarjelimmie ovlemidie.
+Jis ij leah dam dorjeme kaanne dan bïjre nïekede jïh haelede dam darjodh.
+Biseksualitehte lea gosse dovne nïejtide jïh baernide gearodh.
+Healsoe- jïh skïemtjehoksem Sveerjesne maaksa stööremes bieliem laantedigkie- jïh tjïelteskaehtijste.
+Gååvnese golme seksuellen syjhtedh; biseksualitehte, heteroseksualitehte jïh homoseksualitehte.
+Puberteete daamhtaj aalka varki sjïdtede.
+Maam aborte maaksa jeerehtse gusnie laantesne årroeminie.
+Daate gujht deahpede dovne nïejtide jïh baernide.
+Njueniesprejjh jïh njuenietrahpenassh leah sjïehtedamme ovmessie aalteri mietie, mij aeskesne tjåådtje.
+Jïjnjh dejstie maehtieh cancerem vedtedh.
+Pryövenassem varki vaeltedh jïh daamhtaj barre naan minudtesne.
+Seammalaakan goh voepth varkebe buajtehkåbpoe sjædta aaj njaltjine.
+Dellie ryöhkoe aktem dejstie meatan suetievaarjelimmielaake guktie slyöhpoe maeksedh.
+Seammalaakan saemien gïelem dagkere dööpmestovlesne mij dööpmegievliem åtna abpe jallh biehkine gårreldahkesne dejtie tjieltide Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkkemåhkke jallh Giron, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjieltijste vïedteldahkesne lea.
+gïele- jïh meänkielŠide, tjihtje tjïeltine
+Muvhtene daajra mannasinie asvede.
+Dejtie båarasåbpojde jïh skeamtjohkidie vååksjedien, vaejviedåehkieh öörnieh jïh aktegs almetjigujmie jielemen aavoen jïh vaejvien bïjre soptsestieh.
+Maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh vaejlien vööste gååvnesieh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
+bïevnesh mah daarpesje juktie maahta gorredidh ïedtjh mah healsoe- jïh skïemtjehoksesne åtna
+Maahta aaj dorje geajhkeres sjædta.
+Maahta viehkiem årrodh giejnie soptsestalledh, voelpine jallh naan fuelhkesne.
+Daamhts gadtjeåerieovleme maahta jollebe PSA:em vedtedh, mohte ij dan guhkiem.
+Laantedigkien fokuse lea dovne hammoeh jïh struktuvrh gïehteldidh dejtie dåarjodh gieh njåvtasåvva, jïh sjïerebarkoedåehkieh ööhpehtidh identifieredh jïh dejtie dåarjodh gieh njåvtasåvva jïh aktijveles barkoebyjresebarkoem darjodh guktie laantedigkien barkijh gieh lïhke relasjovnine njåvtasuvvieh dam dåarjoem mah daarpesjieh åadtjodh.
+Aellieh dam toaledtese bïejh.
+Gujnelemmie lea kråahpen vuekie vuesehte tjoelenjoetseme sjïdteme.
+Hokse jïh gïetedimmie gelkieh dan guhkies goh nuepie haamoedidh jïh tjïrrehtidh patientine ektiedidh.
+Dåarjoe dïsse laantedigkien barkose lea laantedigkeståvroe nualan tjaaleme Den europeiska deklarationen för jämtälldhet mellan kvinnor och män på lokal och regional nivå.
+Vuesiehtimmieh gaahpode sjïerehoksh leah tjelmieoperasjovnh.
+Vuesiehtimmien gaavhtan maahta operasjovnen åvteli barkijidie beavna dah åadtjoeh jiehtedh lïhke fualhkan guktie operasjovne gåarede åvteli jïjtje lea vuerkeme.
+Åådtje pryövedh guktie tuhtjie bööremes.
+Voestes gujnelemmie pråvhka båetedh medtie göökte jaepieh mænngan njammah eelkin sjïdtedidh.
+Maahta aaj sinsitniem kråahpesne tjuvleste.
+Guktie lea frijjes jïh tjatneme PSA:i gaskem maahta dåakterasse naaken bïhkedimmiem vedtedh gosse edtja juekedh buerie prostatatjoeperdimmide jïh prostatacancerem.
+Gosse ovlemem båehtjierdamme byöroe mammografijem darjodh.
+Aaj åejjieh maehtieh saejriehtidh, sæjhta sïetesaath jallh njavsodh.
+Gosse njammah sjïdtedieh maehtieh siknjiedidh jïh baektjiedidh.
+Desnie aaj tjaalasovveme jis veeljemebiejjesne sjiere gieledåastoesijjie gååvnesh.
+Mohte dannasinie vïrre kråahpengalkesh jïh njevlieskïeltem boernesgåeteste bleenti damta jienebe vertedh.
+Daamhtaj dah domtesh haajpanieh.
+ij maam akt maeksieh åtnoeartihkeli åvteste mejtie daarpesje gosse kråahpese daalhkesidie buakta jïh jijtje medisinererem vååksje, vusiehtimmien gaavhtan heerrehkh förredïjnegemöölemasse
+Prostatareavsan funksjovne lea feelemejuhtese spermiji åvteste.
+Jis lea dïhte gie nïejtem nåajsan dorjeme maahta aaj naakenem gaavnesjidh jïh dejnie soptsestalledh jis sæjhta.
+Muvhtien aejkien maahta canceretumörh aajhtsedh mah leah barre måedtie millimeeterh stoerre.
+Ij gossege numhtie dov skåltoe jis irhkesovvh.
+Maahta båasaridh gosse kråahpe jeatjahtahta, muvhtene maahta damtedh ij leah ryöktesth meatan.
+Gosse irhkesåvva aelhkies aerkies jïh nåake damta.
+Fïerhten jaepien medtie 7 000 nyjsenh jïh 40 kaarrh njammacancerem åadtjoeh.
+Ij åålegh daejrieh mannasinie asvede
+Naaken asvem åådtje jïh nåekies sjædta gosse jåvka.
+Dov lea reakta nyöjhkedh faaleme gïetedæmman jïh gïetedimmiem galhkedh.
+Jis vuesiehtimmien gaavhtan damta nåakes dåastoehtamme jallh jeatjah vuekine idtji hoksem fuakah maahta dejtie gaskesadtedh.
+Sierredimmie aalteren gaavhtan ij leah meatan healsoe- jïh skïemtjehoksesne, mohte jaepien 2010 raejesne lea goerehtimmiem båateme mij evtede guktie dåarjoem vijriedieh aalteresierredimmien vööste maahta årrodh jïh dellie aaj healsoe- jïh skïemtjehokse dan sisnie.
+Buerie lohkehtæjja gie learohkem dåarjoe maahta jïjtjedomtesem bijjede.
+Saatnan manne im maam akt maehtieh?
+Njohkelaehkiedimmie daalhkesh ovvihties effektem utnieh.
+Akte væssjojen deahpadimmie ij leah irhkeme.
+unnebelåhkoegïelide jïh aalkovistie edtja meänkieli
+Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin.
+Maana byöroe gåetesne årrodh jis tjelmieh njavsome
+Naakenh vienhtieh ij dan vaahreles jovkh jis ij daamhtaj dam dorje, vuesiehtimmien gaavhtan barre hïeljine, jïlhts dellie jïjnjh jåvka.
+Læjhkan daamhtaj aalka rïevhkestidh juktie sæjhta tjaebpies jïh veekes årrodh.
+Ij edtjh steevrijh mammografijegoerehtimmiem darjodh gosse tæjmoem åådtje, jallh jis jeatjahtehtemem njammesne aajhtsa.
+Vaahra nåajsan sjïdtedh mænngan tabledtem vaalteme lea onne.
+Maahta aaj funterdidh maam lyjhkh jeatjah almetjinie.
+Gaajhke tjïelke gieriesvoete Jupmielistie båata.
+Mohte maehtieh vååjnodh ovmessie vuekine jïh ovmessie sisvege utnedh, vuesiehtimmien gaavhtan konserveremevierhtieh.
+Juktie nuekies edtja sjïdtedh hijven jis maanese jovkemsh faala.
+Jeananamme vierhtieh maahta aaj åadtjodh jis lea prostatam ovleme, guktie gohtje kronijen prostatite.
+tseegkesovvemasse, diss-vielie tjïeltigujmie
+Dellie viehkiem åådtje daejredh mannasinie ij båetieh, åådtje gaskem jeatjebem vïrrepryövenassh vedtedh mah hormoneveahkah vïrresne mööledh.
+Jis daerpies dellie maahta tabledth åadtjodh mah darjoeh gujnelemmie viht aalka.
+Daamhtemes voelpigujmie voestes aejkien pryövoe rïevhkestidh.
+Goh patiente dov lea muvhtene ovmessie veeljemenuepieh dov hoksen bïjre.
+Dåaktere eensilaakan njammide gaajesje jïh vierhtede jis mammografijegoerehtimmiem edtja darjodh.
+Syökemem tjuara Reerenassen kanslijese båeteme minngemes Voerhtjen 1. b.
+Kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedidh?
+Maahta aaj dejtie apotekesne åestedh recepten bielelen.
+Cellepryövenassem vedtedh maahta vaejvie damtedh Maahta vuesiehtimmien gaavhtan aerkies damtedh dan tïjjen gosse pryövenassevaestiedimmiem vuertedh.
+Gaajhkh maehtieh viehkiehtidh irhkemem unniedidh.
+Muvhtene aaj dïhte dovne damtesovvi dïhte bæjhkari guktie idtji sjïdth guktie veanhtadi.
+Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.
+Jis idtji seksem utnieh ij daarpesjh cellepryövenassem vedtedh.
+Jis tuhtjie gïerve ij seammalaakan voelpigujmie evtedh maahta hijven damtedh naan soptsestalledh, skuvlesåjhterinie, vuesiehtimmien gaavhtan buerie persovne mejnie maahta bïeljelidh.
+Dan mænngan gohtjemem åådtje fïerhten vïjhteden jaepien gosse 50 jïh 60 jaepiej gaskem.
+Svïenske gærhkoe akte bielie dehtie veartenevijries gærhkoste jïh kristeles byjhkesjimmiem jïh earoelaavlomem golmegen Jupmielasse veadtasåvva.
+Puberteeten aalkovisnie daamhtaj gïeth jïh juelkieh varki sjïdtedieh.
+Byöroe gaskesadtedh gïem akt geerve man jearsoes orre, vuesiehtimmien gaavhtan eejhtegh jallh jeatjah maam damta.
+Jeanatjommes tuhtjieh dah dan jïjnjh vertedh mohte kaanne ij leah dan jïjnjh.
+Jupmele almetjinie Jesuse sjïere ektesne Jupmielinie, dïhte jïjtje Jupmele almetjinie.
+Jalhts gååvnese tsiehkieh gosse hoksebarkijh åadtjoeh miedtedh jallh edtjieh miedtedh sjeavohthvoetem dïhte ij leah sïejhmes.
+Maahta aaj kondome nåhtadidh gosse onaneeredh, jis sæjhta buerebe sjïdtedh dam tseegkedh jïh daajra guktie damtedh gosse boetje-goglenassh kondomenasse båetieh.
+Jis ij leah vihties mij operasjovnide lea tjïrrehtamme jallh maam lea laahpehtamme maahta klinihkesne gihtjedh gusnie operasjovnem dorjeme.
+Guvvie tjeehpesveelkes jïh vuesehte prostatam tjïrretjoehpeme.
+Hujnie båata jïh vualka jieliemisnie.
+Maahta vuesiehtimmien gaavhtan dam lohkehtæjjese, skuvlekuratovrese jallh skuvlesåjhterasse jiehtedh.
+Seammasïenten maahta aerkies årrodh voestes tjuvlien jallh gijhkierdimmien åvteli.
+Jis maanan tjelmie njovseme jïh tjuara njovsh tjelmijste njaamedh gellie aejkien fïerhten biejjien dellie maana tjarki ovlemem åtna.
+Jis kirurgijen darjomem dorje prostatesne dellie PSA-vierhtie jeanene.
+Jis ih daejrieh mejtie lïhtsege jallh jeatjah gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre åtnah dellie maahtah govlehtalledh dejnie åålmeginie gusnie årroeh.
+Våhkoeh aborten mænngan pråvhka vertedh medtie seamma goh gujnelemmie jallh kaanne ånnetji vielie.
+Dej ulmiejgujmie aaj dah darjomh dåeriedieh:
+Jis ij sïjhth dam alternatijvem mïsse apotehke molse jïh ij dam maam reseptesne tjaaleme maahta jeatjah generikeles alternatijvem veeljedh.
+Jallh voejhkele tsyögkesidh båetije aejkien naan pryövoe jeatjide boelvestalla, barkoem ohtsedidh maam sæjhta, gïese ringkedh maam lyjhkoe jallh voelpese novellem vuesiehtidh maam tjaaleme.
+Juvlememaaksoe Gaajhkesh gieh Sveerjesne tjaalasovveme juvlememaaksoem maeksieh.
+Seksem utnedh jearsoes sijjesne aelhkebe sjädta sleapkedh.
+Ij naan jeatjah maehtieh dam darjodh.
+Maahta åadtjodh åedtjiepryövneassem vedtedh guktie goerehte jis dan sisnie cancerecellh gååvnesieh.
+Kaanne juktie govloes goh skåltoem åtna, gåessie ij leah ovskåaltoe.
+Jis gavsoeh, dan geerve vaajmam åådtje jïh mådtan bïevsterisnie.
+Goerehtimmie ij bååktjedh jïh barre måedtie minudtine tjïrrehtidh.
+Dannasinie tjuara orre tabledtem vaeltedh dan varki man gåarede, juktie vaahra sjædta nåajsan sjïdtedh.
+Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmiem åtna.
+Jis vaejvies damta maahta hijven giejnie soptsestalledh.
+Vuesiehtimmien gaavhtan gïeth jïh juelkieh varki aalkovisnie sjïdtedieh.
+Dïhte maahta allergijen reaksjovnem årrodh jallh maana tjelmiem laarhkanamme jallh tjelmesne guermiestamme Ovleme lea kråahpen vuekie vaarjedidh.
+Maahta aaj jijtsem gihtjedh mij lea bööremes munnjien daelie darjodh.
+Skïemtjijelaake dutnjien gie skïemtjije.
+Daamhtaj tjïelten dïedte aelhkebe hïejmeskïemtjehoksem åtna jïh laantedigkie jienebe avansereles hoksem hïejmesne dorje.
+Muvhtene kaanne såamesh vienhtieh sjïere vuekine orre dan gaavhtan mij seksuellen syjhtedem åtna.
+Dan gaavhtan maahta dam dåaktererasse naaken bïhkedimmiem vedtedh gosse mööledh jïh tjatnemidie jïh ov-tjatneme PSA:idie sjïehteladtedh.
+ööhpedimmieh bijjede, jaepien 2010 jïh åvtese
+NÄNNOESTAMME REAKTAH REEREMEDAJVI BÄJNGOLEN
+Jis ij sïjhth gadtjedh jallh lea sæjloes jïh samhtjan dellie kaanne maana dan ohtje lea jovkeme.
+Gaajhkesh ovmessielaakan smååhkedieh jïh hepsieh.
+Aellieh åajaldehtieh vaarjelidh hiv:en, hepatit B:en, gonorrén vööste jïh aaj jeatjah seksuellen laanestamme infeksjovnide gåessie
+Gosse almetjh naakenem lïhke irhkieh, dellie lea irhkeme.
+Vuekieh evtede dåastovem goerehte mïrrestalleme- jïh seammavyörtegsvoeteperspektijveste.
+naakenh dejstie nasjovnelle unnebelåhkoej åvteste berkieh jih mej jeanatjommes lihtsegijste åårganisasjovnesne, dan byjrehke siebrine jallh goevtesisnie destie unnebelåhkoedåehkeste båetieh, jih
+Vaestiedassh lea vihkeles guktie pryövenassem reaktoe vuekine analyseeredh.
+Dïhte ekstremeles ovdaamhtaj boernengåetietjeapohkecancerem evtiedidh dan aareh.
+Tjelmiengaahka rööpses jïh åvla jïh destie sirrelde, man daamhtemes viskesisse.
+Sveerjesåemieh, judarh, romerh, saemieh jïh torneladtjh leah Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh.
+Båata jeatjah EU-laanteste, EES-laanteste jallh Schweiz:ste edtja europeijen skïemtjetjirkemekåarhte utnedh, mij vuesehte reaktam åtna akute hoksese jïh daamhtaj skïemtjijemaaksovem maaksa.
+Jis skïemtjesåjhterem jïh skïemtjegymnastem mænna maaksa gaskem 20 - 220 kråvnah fïerhten aejkien.
+Ålkoerïjhken otnegh reaktam utnedh akute hoksese Sveerjesne.
+Jïjtjedomtese dej åssjeli bïjre maam jïjtjemse ussjede jïh gie lea.
+låhkoej vuepside geerve jaksedh jïh sjiehteles
+Akute-p-pillere ij båavhroeh heerredh jïh dan gaavhtan ij leah seamma goh aborte jallh guktie gohtje abortepillere.
+Biejjieh aborten mænngan hijven lïegkedidh.
+Bene aelhkie ussjedidh im manne skïemtjes sjïdth, jallh edtja dejnie orrijidh åvteli feerlege sjædta.
+Jis tjuara akute-p-pillerem gellien aejkien vaeltedh byöroe ussjedidh guktie edtja vaarjedidh gosse negkedh jïh jis maahta dam jeatjahtehtedh.
+Jis ussjede guktie edtja darjodh gosse tjuvliestidh jallh gijhkierdidh, maahta hijven jïermestalledh ij naan njoelkedassh dïsse gååvnesh guktie dam darjodh.
+Jis lateksistie (gummije) siknjede maahta kondomidie mah plastihkeste nåhtadidh.
+Veeljemebiejjesne gielem biejh veeljemetjiehtjelisnie gusnie dihte lea, daam gieleleahpesne tjaalasovveme jih daam påasten tjirrh åadjoeh minngemes mietsken 31 b:n.
+Naemhtie maahta muvhtene årrodh, mohte ij gaajhkesidie.
+Jis ij sïjhth pryövenassem båetije biejjide vöörhkedh maahta dam jiehtedh dïsse gie pryövenassem vaalta, jïh pryövenassem dan mænngan bihtedidh.
+Maahta båetedh gosse maam akt gïerve deahpade, jallh gosse naan gïem damta sealede.
+Jis dan åvteste sjaejmoje, maahta voejngehtidh, dan åvteste gijhtedh jïh baajedh dam maam persovnem jeehti årrodh jïh destie aavoedidh.
+Maahta depresjovnem åådtjeme jis hujnesne gellie våhkoeh jïh seamma aejkien:
+Dennie sosijale barkosne aaj gaavnedieh dejgujmie giejtie dåeriesmoerh daalhkesigujmie utnieh jïh dej fuelhkiejgujmie dejtie dåarjodh jïh viehkiehtidh.
+Jïjnjh sijjine ij daarpesjh maeksedh jis nuerebe 20 jaepeste.
+Dïhte dannasinie gaajhkh pubertetese ovmessie aalterisnie båetieh.
+Dïhte maahta årrodh ij nahkesjh.
+Dejtie noeride vaarjele lea aaltereraaste gåessie alkoholem åådtje åestedh: 18 jaepieh krogesne åådtje åestedh jïh 20 jaepieh systembolagesne åådtje åestedh.
+PSA-vierhtie maahta bijjiemdidh jis prostatastuaranimmiem åtna.
+Muvhtene nuekies hej jeahta, jallh maam akt gihtjie, dellie dïhte damta naaken pryjjoe.
+Sosiaaleståvroe juvnehte mammografijem nyjsenæjjide 40 - 74 jaepiej gaskem.
+Bene buerebe boelhketjen mænngan damta, jïh ij leah feerlege.
+Maahta partnere gie tsealhkehte, geerve maana mij sov eejhtegh irhkie, slïekte jallh jeatjah gie lea definisjovnesne lïhke.
+Jeenjemes pryövide åådtje vaestiedasside våhkoen mietie.
+Dïhte gie irhkie naan aejkien ij skåltoem vaeltieh jïh dellie jeahta dïhte gaastastalli.
+Dannasinie gaajhkesh gïeh healsoe- jïh skïemtjehoksesne berkieh sjeavohthvoetem utnieh.
+Daamhtemes gåabpatjahkh tjelmide ovleminie jïh dïeves njovseste.
+Vuelebe PSA-vierhtie maahta aaj mööleminie utnedh jis operasjovne hijven effekte åtna.
+Jupmele sæjhta mijjen lïhke, mijjen jieliemisne årrodh, mijjem gaajhkeste sæjhta luejhtedh jïh mijjen jielemenuepide orrestidh.
+Mammografije lea röntgenegoerehtimmie njammijste sjïere röntgeneteknihkine mij guvvieh, ræjhkoes smaave biehkide, vadta.
+Dah kaanne funterde jïjtjemdh jeatjahtehtedh guktie irhkemem slyöhpedh.
+Daamhtaj pråvhka dam iemeles laakan sjïdtedh gosse naakenem tjuvleste.
+Gellie noere- jïh jåarhkeskuvline skuvlehearrah jïh dijakonh gååvnesieh desnie learoehkidie dåarjodh.
+Jis irhkesåvva dellie bööremes dan bïjre soptsestalla jïh viehkiem åådtje guktie irhkemem orrijehtedh.
+Dïhte maahta årrodh daaresjimmie jallh seksuellen vædtsoesvoete.
+Gosse noere dellie daarpesje ultratjoejine goerehtidh jïh ij mammografijine.
+dah maaksovh mejtie fïerhten biejjien maaksa gosse skïemtjegåetesne
+Irhkeme aaj gosse ij åadtjoeh meatan årrodh juktie ij gåårvedh guktie jeatjah tuhtjieh edtja gåårvedidh, jallh lea sjïere guelmie.
+Jis noere barkijh pruvhkieh raeriestidh eejhtegh jallh jeatjah åelieh åadtjoeh daejredh edtja abortem darjodh.
+Man daamtaj maahta akute-p-pillerem vaeltedh?
+Jis gïemhpes jïh buerie almetje dellie buerie bïevsterisnie jïh buerebe jïjtjedomtesem åådtje.
+Bieljelh dov gärhkoetjåangkoem jih govlh magkeres nuepieh åtna.
+Prostata lea reavsa man gadtjegïrsen bijjiemes bielien bïjre ryöktesh gadtjebollenjen nuelesne.
+Leenestuvrie Stuehkesne jih Saemiedigkie stillemem åådtjeme vihtesjidh laakem nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre mij Tsiengelen 1. b 2010 faamoem åadtjoeji.
+Man guhkiem varta persovneste persovnese juaka jïh gaskem jeatjebem mestie man vuekie abortem dorjeme.
+Daamhtaj dagkerh dåeriesmoerh maahta jïjtje tjoelmedidh jallh voelph jallh fuelhkieh datnem viehkiehtieh, jïlhts dan gïerve damta gosse deahpedeminie.
+Jeenjemes maanah vaejliem måedtie biejjieh utnieh jïh ij daarpesjh dan ålvas årrodh.
+Desnie gaskem jeatjaben nænnoestimmieh gååvnesieh reaktan bïjre unnebelåhkoegïelem utnedh reeremebyjjesfaamojne jïh dåapmestovline lissine naan dïedth aarhskuvlesne jïh voeresehoksesne åadtjoeh.
+Jis gujnelemmie haajpene guhkiem goh bieliejaepiem edtja åålegh dåakterem bïeljelidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie jallh hoksejarngesne.
+Gåessie hoksem jeatja laantedigkesne ohtsedh dov medisijnen daarpoeh mah nænnoestieh gåessie hoksem åadtjoeh.
+Ij gååvnesh naan tjïelke raaste dej asvehammoej gaskem.
+Dah maehtieh röntgeneguvvine vuesiehtidh jïh destie maahta båajhtoehlaakan vïenhtedh dïhte canceretumöre.
+Nïejtine daamhtaj munnieluajhtemem fïerhten asken dehtie puberteten raejeste jïh klimakterijen raajan.
+Laaken mietie ij naan reaktam utnieh maam akt seksuellen darjodh jeatjeben vööste maam dïhte ij sïjhth.
+Jis lea homoseksuelle jallh biseksuelle, såemies aejkien damta sæjhta jallh daarpesje dam jiehtedh.
+... darjoeh smaave svïhtjemh gievlesne, bïjre abpe njamman bïjre.
+Daamhtemes buerebe sjædta våhkoem båehtjierdimmiej bielelen.
+Gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre Sveerjesne aarebi ih daarpesjh syökedh lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh, dam sjïdti gosse reakadi.
+Mohte jis dåehkien vööste duasta tjåadtjodh jïh vuertedh dellie jïjnjem vitnie.
+Dah domtesh maehtieh tïjjen mietie molsestalledh jïh muvhten aejkien dah båetieh guhkiem aborten mænngan.
+Vuelebe vierhtieh, mestie dah båetieh?
+Daamhtaj aalka rïjtelidh gosse tjïervesne dan bïjre maam ij eavedh gosse voerkes.
+Gärhkoeveeljemisnie nomineringsdåehkese gielem vedth, seamma goh paartijjh siejhme veeljemisnie.
+Raessie, byjresemolseme jallh seagkanimmie
+Jis boetje maahta dejnie heerjehtalledh dïsse dam bïejedh gosse onaneeredh.
+Muvhtine maahta damtesovvedh goh åssjelh jïh krïevemh gååvnesieh, vuesiehtimmien gaavhtan guktie edtja årrodh jïh vååjnedh nïejtine jallh baernine.
+Försäkringskassan webbesijjesne vielie bïevnesh hoksen bïjre gosse ålkoelaantesne.
+Maahta gaajesjidh jïh faerhmiestidh dovne vaarjohts jïh vaarjoejgujmie.
+Naaken jåvka juktie damta ov-jearsoes.
+Dah kaanne vuesiehtimmien gaavhtan jiehtieh lij ajve tsælloe.
+Mohte laakesne aaj tjåådtje ij edtjh dööpmeme sjïdtedh jis eevre tjïelkes ij lij daaresjimmie.
+Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
+Fïerhte orre åesteme aalka dehtie maaksovistie maam jakseme gosse minngemes aejkien maam akt åasteme jïh bæjjese tråahpen mietie guatsa.
+Båarasåaboe fïerhten mubpien jaepien.
+Astoem rohkelæmman gaavnedh jïh dam tïjjem jïjtsasse jïh altese rohkelæmman vuekie jïh Jupmielinie aktanidh.
+Proposisjovnem maahtah aaj åestedh Rijhkebiejjien
+Skïemtjegåetiegærhkoe Dïhte gie vaajvesåvva jïh viehkiem daarpesje maahta rïekte gærhkose skïemtjegåetesne jarkelidh.
+Livmoder = Boernengåetie Äggstock = Munniestuehkie Livmoderhals = Boernengåetietjeapohke Livmodertapp = Boernengåetietappe Slida = Tsïnne
+Irhkeme maahta årrodh gosse dah simmieh, vïjlelieh, nartehtieh, tsaepmieh jallh vestie baakoeh jiehtieh.
+Kaanne dah gïeh irhkieh eah guarkah dïhte lea irhkeme.
+Jïjnjh almah sijhtieh dam goerehtidh jïh sijhtieh daejrieh jis prostatacancerem utnieh.
+Laavkome jïh lïhtsegevoete Laavkome maadtoe jis lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh.
+Jïlhts leah hoksese jååhkesjamme maahtah jeatjahtehtedh.
+Puberteetesne daamhtaj luejhtemem åadtjodh jïjjege gosse åara.
+Heteroseksualitehte lea gosse naakenem mubpie tjoeline gearodh jallh kleenghkestidh.
+Daamhtaj jienebh kondomh paahkesne jïh dej åasah jarkesieh dan mietie mij kondomidie veeljie jïh gusnie dejtie åasta.
+Jeenjemes maahta barkijigujmie mah råaka digkiedidh guktie edtja darjodh.
+Dïhte sæjhta jiehtedh dïhte ij båetieh seamma aejkien fïerhten asken.
+Maahta aaj PSA-pryövenassem vedtedh jis dåaktere damta naan jeatjahtehtemh prostatesne gosse dam goerehte, jeatjahtehtemh mejnie maahta tjoeperdidh jïh mestie skeamtjodh.
+Mammografijem heerredimmien gaavhtan dorje healsoevååksjeminie, guktie gohtje screeningen, jallh jis nyjsenæjja jallh dåaktere orre tjugliem damtiji.
+Jeatjah maehtieh dan tjarki asvedidh mij daamhtaj bååstide båetedh, jallh guhkiem asvedieh.
+Maanah aelhkieslaakan vaejliem åadtjoeh jïh voestes iereste ovlemh mestie virusi sjïekeste, novh goh sovhte, gossehtahke jïh tjeapohke saejrede, maam dorje kråahpetemperatuvrem bæjjene.
+Cellepryövenassem vueliehkommes boernengåetietjeahpohken bieleste vaalta, boernengåetietappeste mij tsïnnese gietjedh.
+meänkieli jïh saemien, jis tjïelten leah barkijh mah
+Hijven maana lïegkede. Mohte ij daarpesjh seangkosne gællasjidh.
+18. nåajsanvåhkoen raajan reaktam åtna abortem darjodh jïh ij daarpesjh jiehtedh mannasinie sæjhta dam darjodh.
+Gaajhkem dam dorje juktie vihties årrodh jis lea cancere jallh ij.
+Jis akutedåastoevassem skïemtjegåetesne mænna dellie 220 - 380 kråvnah maaksa.
+Jis sæjhta giejnie soptsestalledh, maahta ringkedh aktem dejstie telefovnejourijste mah gååvnesieh.
+Datne, gie båata jeatja laantedigkeste, ih leah meatan hoksegarantijesne dennie laantedigkesne maam veeljh.
+18 § Tjïelte mij reeremedajvesne edtja faaledh disse gie dagkerem nuepiem vaajta, abpe jallh biehkine servicem jïh hoksem åadtjodh mah voereshokse faalaldahke-mieresne leah, dejstie barkijijstie gieh såevmien, meänkielin jallh saemien gïelem maehtieh.
+Edtjh bïevnesh dan bïjre åadtjodh
+Klamydiateestem maahta aaj gaskeviermesne dongkedh jallh apotehkesne åestedh.
+Gaajhkem lehkiem almetjh berkieh sijjen jielemem eevtjedh jïh jorkesidh.
+sosialeståvroen raerie reakteles, sosijaleles jïh medisijneles gyhtjelassi åvteste bïevnesh daarpesje dan barkose
+Aaj gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie skïemtjefeelemi jïh teknihken viehkievearhtaj åvteste maam laantedigkieh sjæjsjalieh.
+Dle vaajmoen soptsestalleme Jupmielinie mij vihkeles.
+Dellie "prieviegielevadtesem" darpesjh utnedh jih daam pastors- / gärhkoetjåangkoste maahtah dängkodh.
+Boernengåetiecancere ajve nyjsenæjjide sjædta dejtie gïeh seksem åtneme jïh laanestamme sjïere typine HPV:este, humaneles papillomviruse.
+Maanah nuerebe goh 18 jaepieh gïeh vaejliem utnieh, eah edtjh baaktjesevualanimmie jallh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalicylsyrine nåhtadidh, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl jis ij dåaktere lea dam moeneme.
+Dan aerebi jieliemisnie maam aalka rïevhkestidh, dellie stuerebe vaahrah sjidtieh dam jearohks sjïdtedh jïh skaarah jïh skïemtjelassh rïevhkestimmeste åadtjodh.
+Jis ussjede skïemtjehoksem bïeljelidh hijven jis temperatuvrem joe mööleme.
+Gujnelemmie maahta aaj gaatodh jeatjah sjïekenistie.
+Daamhtemes sjïere tïjjem åådtje maam maahta jeatjahtehtedh.
+Dåaktere aalka prostatam damtedh soermine maadthtjåelesne.
+Daamhtaj aaj sïejhme provnelaakan galkegh åtna åvteli voestes gujnelemmiem åådtje.
+Mohte skïemtjijejournaalh jïh seammaleejnh tjaatsegh lea sekretessen nuelesne.
+Jis tabledtem varki vaalta dellie vaahra nåajsan sjïdtedh vaenede.
+Eah daarpesjh kristegassjh årrodh jis skïemtjegåetiegærhkoen gåajkoe mïnnedh.
+Vaahra ij akute-p-pillerem juhtieh, dïhte sæjhta jiehtedh nåajsan sjædta, jienede gosse tïjje vaasa negkemen mænngan jïh goske pillerem vaalta.
+Maahta damtedh mavvege jïh eadtjohke jis musihkem goltele maam lyjhkoe, gosse vuesiehtimmien gaavhtan gåabph ' akth vualka mij ovvihties damta, jallh seamma aejkien maam akt dorje maam tuhtjie ånnetji rovnegs.
+Gååvnese aaj sjïere akute-p-pillere maam maahta vïjhte dygnine ovvaarjedamme negkemen mænngan vaeltedh.
+Mammografije juktie aareh njammacancerem aajhtsa jïh seammalaakan cellepryövoegoerehtimmie boernegåetientjeahpohkistie, guktie gohtje gynekologen healsoevaaksjome, medtie 200 kråvnah maaksa.
+Seksuellen syjhtede lea dan bïjre mij tjoelem persovne åtna maam eahtsa jallh kleenghkeste.
+Jis gujnelemmie guhkiem gååte dellie hijven goerehtidh mestie naemhtie.
+Jeatjah baakoe dïsse lea straighte.
+Bïevnesh pryövenassevaaltemen bïjre aaj kvaliteeteregisterisnie vöörhkedh maam nåhtadidh gosse hoksem buaranidh.
+Nuepie gååvnese lokalbedövnigem åadtjodh jis baektjiedidh.
+Jis naakenem nåakelaakan gïetede dejstie persovnen tjoelem jallh jaahkoem fåantojste, dellie diskrimineereme.
+Njammam pleahtjose beaja gusnie guvviedetektovre.
+Jis heteroseksuelle ij provhkh dan bïjre soptsestidh juhkoe daamhtaj almetjh dam vienhtieh.
+Maahta aaj damtedh nuvreme seksine vuertedh jïlhts dam sïjhtedh.
+Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
+Dïhte dorje guktie njammah sprankes jïh kråahpem bankes damta.
+Ij maehtieh datnem tjabrehtidh medisijnem vaeltedh.
+Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
+Gärhkoetjåahkoe lea gärhkoen jillemes nännoestimmie åårgane 251 lihtsegi gujmie.
+Gieleleahpesne laavenjassh dov bijre tjaaleme jih mejtie veeljemindie åadtjh veeljedh, jih gusnie jih gåessie åadtjh veeljedh.
+Dïhte lea daesnie virusem aelhkemes dabrene jïh haasene.
+Jïjnje gijhkierdeminie vaarjohts muvhtene gohtje kruepiegijhkierdimmie.
+Naakenem mïedtelidh jallh irhkedh gaskeviermesne lea seamma luhpehts goh skuvlesjaljesne, geajnosne jallh eejehthgaertienisnie.
+Mohte vuajnoe, ïedtjh jallh guktie veeljie jielemem jieledh ij båetieh destie mij seksuellen syjhtedem åtna.
+Maahta jïjnjh asvem bïjre lohkedh jallh raeriem jeatjijste åadtjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gaskeviermesne.
+mah aajnealmetjem lea paarte jallh sijjieladtje
+Dïhte sæjhta jiehtedh biologijen åerpenh gïeh ovmessie årromesijjine tjaalasovveme dellie fïerhten maana lea jïjtse jollemaaksovevaarjelimmie.
+Dah göökte vaaroeh maehtieh ovmessie åasah utnedh.
+Jis daaresjamme seksuellen syjhteden gaavhtan dïhte alvas laaken vööste maam gohtje hatbrott.
+Orre sæjroem rihpese.
+TLV aaj vuarjesje jis åtnoem daalhkesistie maahta siebriedahken maaksovh vaeniedidh, vuesiehtimmien gaavhtan operasjovnh, skïemtjetjaelemh jallh voeresehokse.
+Dåaktere maahta aaj pryövem jeatjahtehtemistie vaeltedh.
+Jis joe lååvkeme jeatjah kristeles sïebredahkesne maahtah lïhtsege Svïenske gærhkosne sjïdtedh mænngan gosse hearrine soptsestalleme. Datne gïeh Svïenske gærhkoem laahpeme leah lïhtseginie buerie båeteme bååstede.
+Kondome garre boetjese jallh seksegaavnan beaja.
+Muvhten aejkien dov lïhkemes daarpesjieh bïevnesh åadtjodh dov hoksen bïjre.
+Jis gåvloe nåakebe sjædta dellie ij guarkoeh maam deahpede seamma vuekine jis voerkes orre.
+Gaajhkh nyjsenæjjah byöroeh dej njammah jaabnan goerehtidh.
+Destie sjædta verteme gïervebe vaenede jïh jienebe vertedh.
+Jis depresjovnem åtneme dellie profesjonellen viehkiem daarpesjidh guktie buerebe bïevsterh åådtje.
+Jïjnjemesh destie dan dov byjreske åålmegasse jåhta.
+Dellie jïjtje veeljie gïeh dah åadtjoeh bievnedh.
+Jis aareh jallh seente puberteetese båata ij maehtieh jïjtje stuvredh.
+Kaanne aavode jïh åajaldahta maam daelie gïerve, mohte tïjjen mietie dam aerkies jïh jeatjah gïerve domtesh lyövlehkåbpoe sjidtieh.
+Webbesijjien ulmie lea servicem vedtedh, demokratijem dåarjodh jïh Jïemhten lïenen laantedigkien bïevnedidh..
+Laake seamma vuekine gaajhkide seamma man tjoele.
+Gossehtahkevualanimmie daalhkesh gïervebe maanese darjoeh njohkem gurhkiestidh.
+Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre - Länsstyrelsen i Stockholm
+13 § / Orre vähta X § U:2009-?? Dïhte gie parte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne såevmies aamhtesisnie jallh ieresne aktene läänereakta-, digkiereakta-, laantedajvedööpme- stovle-, byjreskedööpmestovle- jallh jaevriereakta-dööpmestovlesne mejnie dööpmegievlie mah abpe jallh biehkine lea vïedteldahkesne daejnie tjïelth Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå, reaktah åtna såevmien jallh meänkielin gïelem utnedh dan aamhtesen jallh ierien gïetedallemisnie, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjïeltijstie gårreldahkesne.
+Siebrieh gååvnesieh gusnie raeriem jïh dåarjoem maahta åadtjodh jis lïhtsege.
+Dah leah jïjnjh maam maahta darjodh guktie jïjtse jïjtjedomtesem nænnoestidh.
+Ij dïhte ultratjoejestave bååktjese vedtieh mohte ånnetji nåake maahta gujht damtedh.
+Tjïelten healsoe- jïh skïemtjehoksesne, voeresidie guhkiem skiemtjieh, ovmessie maaksovh hoksen åvtese gååvnesieh mah skïemtjesåjhteristie åådtje.
+daaletje laaki sijjine årrodh, mej bïjre reaktah
+Reaktam såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem utnedh aaj seammalaakan leah dejtie dööpmestovlide gusnie dåapmoem jallh nännoestimmiem aamhtesisnie jallh ieresne mah voestes åesien mietie lea jih klååkeme sjïdtedh.
+Dïhte gie sjeavohthvoetem meadta maahta dåapmestovlesne dööpmedh jallh jeatjah vuekine beadtasåvva reeremistie mij hoksem vååksjedh.
+Antibiotikabåehtjierdimmmiem tjuara fïerhten persovnen sjïere vaejvide sjïehtedidh.
+Hormonh leah ïebnh mah ovmessie reavsine kråahpesne sjidtieh.
+Dïedtijem muana jïh dam ööhpehte dennie sjïere barkoesuerkesne barkose EN:n Maanakonvensjovnen mietie.
+Gaajhkh maanah nuerebe 18 jaepieh seamma gåetesne, dïhte sæjhta jiehtedh seamma årromesijjesne tjaalasovveme, lea ektesne jollemaaksovevaarjelimmie.
+Dah maehtieh ovmessie daalhkessïelti luvhtie båetedh jïh ovmessie åesieh utnedh.
+Gååvnese gujht laake mij jeahta persovne båarasåbpoe 15 jaepieh ij åadtjoeh seksem utnedh giejnie nuerebe 15 jaepieh.
+Jïlhts sekretesse jïh sjeavohthvoete lea vijries maahta sekretessem åadtjodh miedtedh sjïere sjïekenistie, bielelen skïemtjije dïsse jååhkesje.
+Jeatja vuekiem åtna prievien tjirrh gielem veeljemen åvtelen vedtedh.
+Laake unnebelåhkoegïeli bïjre (åarjelsaemiengïelesne)
+Sveerjen gärhkoe sjiere barkoem åtna jih joekoen jijnjnh barkoeh.
+Mohte jis operasjovnem dorjeme boernengåetietjeapohkecanceren jallh jeatjahtehtemi åvteste boernengåetietjeapohkisnie byöroe jåerhkedh dam vååksjedh.
+Dåastoevisnie orre jïh naan tæjmoej mænngan aalka vertedh jïh jijmiem luejhtedh.
+Jïjnjh dïenesjh Mov hoksegaskesine gååvnesieh jïh dïhte lea fïerhte hoksejarnge mij jïjtje nænnoste maam mij galka dan sisnie årrodh.
+Gosse lea onne maanaj bïjre lea åelieh gïeh nænnoestieh dej bïevnesi bïjre jis åadtjoeh dejtie olkese vedtedh jallh ij.
+Maahta dan nåake damtedh gosse hujnesne.
+Hijven dïsse jïjnjh jovkemsh vedtedh.
+Seammalaakan aaj tjïeltide reeremendajven bäjngoelisnie, jis tjïeltesne barkijh gieh gïelem maehtieh.
+Dah laakh jiehtieh ij gænnah lïhke fuelhkie reaktam utnieh åadtjoeh daejredh maam jeahtasåvva jïh deahpede skïemtjegåetesne jis ij sïjhth dah edtjieh dam daejredh.
+Skïemtjijemoenehtse maahta vuesiehtimmien gaavhtan datnem viehkiehtidh dïedtije hoksebarkijh govlesadtedh jïh beavna guktie maahtah reektedh maam dååjreme.
+18. nåajsanvåhkoen mænngan tjuara luhpiem Socialeståvroste åadtjodh åvteli maahta abortem darjodh.
+Jis ij maana sïjhth byöpmedidh dellie ij daarpesjh beapmoeh byöpmedidh.
+Aaj irhkie gosse lahteste, daejrehte jïh dååjrehte sexuale aamhtesi bïjre gïen syjhteden vuestie.
+Gosse maanah nuerebe goh govhte askh ij byöroeh baaktjesevualanimmiem vedtedh bielelen voestes skïemtjesåjhterinie jallh dåaktarinie rååresjidh.
+Gosse TLV edtja subvensjovnem bïjre sjæjsjalidh dellie daalhkesem vuartesje jis aevhkiem vadta mij dïhte maaksove mij båata jis dam subvensjovnerede.
+Luhpehts diskrimineeredh seksuellen syjhteden gaavhtan
+Vuesiehtimmien gaavhtan leerhkeme, jis naaken leerhkie.
+Vuesiehtimmien gaavhtan vaadtsehtjidh jallh saavredh pråvhka viehkine årrodh jis jïjnjh åssjelh åtna jïh destie buerebe åeredh.
+Njaelmie maahta ovmessie hammoe jïh njaelmie maahta mårhtjoes årrodh.
+Daalhkesen åasa maahta, ohtsemen mænngan, fïerhten asken jeatjahtehtedh.
+Ij daarpesjh daamhtaj vaejliem båehtjierdidh vaejlievualanimmie daalhkesigujmie.
+Maahta tjïeltem jallh laantedigkiem gihtjedh gïen dïedte hoksem åtna.
+Medtie våhkoem åvteli gujnelemmie aalka jïh dan raajan gosse båata dellie kaanne tjaatsijes kråahpesne sjïdtedh.
+Pryövenassevaaltije, gie tsegkietnie jallh dåaktere, mojhteleslaakan tsïnnevïedtjide rïhpeste gynekologijen dïrreginie mej leah kråahpetemperatuvre.
+åadtjodh sov sijjienommh-vuesiehtimmiej barkose
+Ij naan vaahra implantatide eerjieh, mohte jis ij gåaredh njammide deemtjedh seamma nyjsenæjjaj implantati bielelen maahta individuellen sjïehtedamme goerehtimmiem daarpesjidh.
+Maana gie vaejliem åtna jallh nahkeren jïh samhtjan byöroe gåetesne årrodh jïh lïegkedidh.
+Datne gieh åadtja veeljedh nuepiem åtna golme jallh njieljie veeljeminie gielem biejedh, Gärhkoetjåahkose, stiftedeaveståvrose jih akten jallh göökten lihkesbijre åårganide jih jis gärhkoe-tjåangkose ektesne lea.
+Barkijh tjuerieh sjaavods dov bïjre årrodh Gaajhkh barkijh healsoe- jïh skïemtjehoksesne tjuerieh sjaavods dov bïjre årrodh.
+Dellie maahta naan nåajsan darjodh jis tsïnneboetjemem åtna.
+Njaelmie vijrene jïh sjædta jienebe vïtnes puberteetesne, mohte ij gåessie gan haavjoeh.
+Aaj beapmoeh maanide mah nuerebe 16 jaepieh jïh sjïere skïemtjelassh utnieh, vuesiehtimmien gaavhtan glutenintoleranse, lea subvensjovneradamme.
+Ij gåaredh vuejnedh jis persovne ovskåaltoe jallh ij.
+Gulliegïele - Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka - lea tseegkesovveme ministerijstie mej dïedte saemien aamhtesi åvteste jïh saemiedigkiepresidentijste Nöörjesne, Sveerjesne jïh Såevmesne.
+Hormone maahta tsevtsedh guktie vuesiehtimmien gaavhtan åejjieh saejriedieh, njammah sprenkieh jallh skïjmestalla, mohte daamhtaj ij ryöhkh guhkebe goh dygnem.
+Jis tjoeleskïemtjelassem teestedh maam suetievaarjelimmielaaken mietie dellie ij daarpesjh maeksedh.
+Jis pryövoe jïh vuekine dam darjodh maam hijvenlaakan damta jïjtsasse dellie aaj hijven damta dïsse gïem tjuvleste jïh gijhkerde aaj.
+transportstyrelsen / feelemeståvroe bïevnesh daarpesje naan sjïehtelevoetem pryövedh vuajemekåarhtem, traktovrekåarhtem jallh taksivuejijelegitimasjovnem utnedh
+Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
+Leeneståvroe Stuehkien leenesne jïh Saemiedigkie
+sjädta budsjedte-jaepien 2010 jïh åvtese. Joekoen
+Ultratjoejestavesne kanaale gååvnese gusnie biopsijenaaloem rijtie.
+Vuesiehtimmien gaavhtan maahta vaahreles årrodh moppem jallh bïjlem vuejedh, jïh jis alkohole kråahpesne dellie luhpehth.
+Mohte maahta daarpesjidh oktegh årrodh jis hujnies.
+Justitiekansler 'e, Försäkringekassa, Skatteverke, jïh
+Muvhtene maahta vaejlie vuesehte ålvas skïemtjelassem.
+Dåarjoem lea njoelkedassi (2005:765) staatedåarjoeh nasjovnelle unnebelåhkojde mietie joekedamme.
+Ovmessie persovnh ovmessie lyjhkoeh tjuvliestidh jïh gijhkierdidh.
+Maana gie vaejliem åtna daarpesje gåetesne årrodh, jïh ij skuvlesne jallh aarehskuvlesne, jïh lïegkedidh jïh starnedh.
+Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
+Tjaktjen 2010 dellie åarjelsaemiengïelese jarkoestidh.
+gaskesadtieh, jis aamhtesem maahta gïetedalleme
+ïedtjem dassa dejtie maam pråvhka lyjhkedh
+Dellie orre cellepryövenassese gohtje.
+Dov eejnegen nuepie hoksejarngem veeljedh abpe Sveerjesne.

eval/test.fi-sme.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+ Saamenkielisten palveluiden nykytila / hyvät käytännöt ja tarve Suomessa, Heidi Eriksen, Utsjoen kunta
+Voidaan perustellusti sanoa, että uusi strategia on todella huomattava edistysaskel.
+velvoitetta, joiden välillä valtiot voivat tehdä valinnan yleissopimusta ratifioidessaan, eivätkä
+Jos evankelis-luterilainen kirkko haluaa pyytää anteeksi saamelaisilta, niin sen tulisi pohtia rooliaan saamelaisen muinaisuskon katoamisessa, saamen kielten ja joikuperinteen uhanalaistumisessa mutta myös poliittisessa vaikuttamisessa.
+Asiakokonaisuudet ovat niin laajoja, että jatkamme Montrealin kokouksen valmistelua lokakuun loppupuolella.
+GreenbeltCity name (optional, probably does not need a translation)
+Poronhoitajan työttömyysajan tukea on kehitettävä niin, että toimeentulo on käytännössä mahdollista.
+, Taiteen edistämiskeskus, Lapin aluetoimipiste ja Saamelaiskäräjät / Saamelaismusiikkikeskus.
+On toki mahdollista, että hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
+Tällä viikolla ohjelmassa on metsäsertifiointityöryhmän pohjoisen alatyöryhmän puhelinkokous.
+Lelut ovat puusta valmistettuja vasoja, joille voi tehdä korvamerkit ja korvat voidaan vaihtaa taas peurakorviksi uusia leikkejä varten. "
+Karbonin MS Office - piirros tuontisuodinName
+Olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että valiokunnan kolme jäsentä (Mats Nylynd, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) jättivät ihmisoikeusmyönteiset eriävät mielipiteet valiokunnan lausuntoon ILO 169-sopimuksesta ja se osoittaa, että kaikki kansanedustajat eivät ole johdateltavissa.
+Funktio ISEVEN () palauttaa True, jos numero on parillinen. Muuten palautetaan False.
+Salausavaimen valintaif in your language something like 'key (s) ' isn' t possible please use the plural in the translation
+Saamelaiskäräjien ja opetusministeriön välille luodaan säännölliset hallinnolliset menettelytavat, raportointi ja neuvottelukäytäntö, jossa saamelaisopetuksen kehittämistarpeita käsitellään mm. valtion talousarvion valmistelun ja koulutuspoliittisten uudistusten valmisteluun liittyen.
+Syrjintäkieltoa sovelletaan sekä julkiseen että yksityiseen koulutuksen järjestäjään ja sekä yleissivistävään että ammatilliseen koulutukseen.
+Suomen saamelaiskäräjät kääntää strategian lisäksi inarin- ja koltaansameksi.
+Näiden ominaisuuksien kehittämiseksi kasvatustoimilla pyritään kehittämään lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä, jotta hän pärjäisi uusissa yllättävissä tilanteissa.
+Black BirchCity in Alberta Canada
+Tämä käsitys on tullut esiin erityisesti alkuperäiskansojen yhteydessä.
+- Kun ILO:n aiempi vastaava sopimus perustui paternalistisiin ja sulauttaviin tavoitteisiin, on sopimuksessa nr. 169 alkuperäiskansat otettu tasavertaisiksi kumppaneiksi päättämään arvoistaan, elämästään ja kehityksestään.
+SPN on perustanut yhteyteensä nuorisolautakunnan, johon tulevat edustajat kunkin maan saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoista / - lautakunnista.
+Tapahtumapaikkana tulee olemaan Sodankylän uusi urheiluhalli kirkonkylän keskustassa.
+Vuonna 2009 Norja sijoittui ensimmäiseksi, Ruotsi seitsemänneksi ja Suomi kahdenneksitoista YK:n
+Toisena päivänä saamelaisten maaoikeuskysymyksiä, pohjoismaista saamelaissopimusta ja ILO 169 - sopimuksen ratifiointia, koska nehän liittyvät toisiinsa.
+Monissa viranomaisissa oli myös kielteistä asennetta saamen kieltä kohtaan ja palveluja pidettiin turhana rahanmenona.
+Seminaarin jälkeen tapasimme kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltan ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroffin kanssa liikenneministeri Merja Kyllösen Nellimin tien perusparantamisesta.
+SaleCity name (optional, probably does not need a translation)
+Tiedote Sajoksen kokous- ja suoratoistotekniikasta sekä Saamelaiskäräjien kokousten simultaanitulkkauksesta ja suoratoistosta
+Mahdollistaa sovelluksen pitämisen järjestelmän upotusalueella.
+Näytä asiakirjan kokonainen hakemistopolku ikkunan otsikkossa
+Nyt ensimmäistä kertaa saamelaisnuorten konferenssissa, jokaisella saamelaiskäräjillä on oma virallinen saamelaisnuorten elimensä.
+Saamelaiset ovat määrällisesti vähemmistönä suurimmassa osassa Saamenmaata lukuun ottamatta Finnmarkin lääniä Norjassa ja Utsjoen kuntaa Suomessa.
+Ei voitu poistaa kaikkia evästeitä.
+Ikkunan sisus, otsikkopalkki ja kehys
+Hankkeen vastustus yhdisti saamelaisia aivan eri tavoin, ja sitä voidaankin pitää alueen saamelaisille etnisenä herätyksenä.
+Kokousohjelmat kehitetään niin, että toiminta hyödyttää mahdollisimman laajasti koko saamelaisaluetta.
+Vanhemmat ovat huolissaan lastensa saamen kielen taidosta, tulevaisuudesta, yhteyksistä saamelaisyhteisöön ja heidän saamelaisesta identiteetistään.
+Yhdistyksellä ei ole osaa eikä arpaa missään saamelaisia koskevissa työryhmissä.
+Hankkeen tavoitteena on selvittää saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä sekä ottaa käyttöön perinteisten saamelaiselinkeinojen tilaa ja kehitystä kuvaava indikaattori.
+Meillä Suomessa maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuva vastenmielinen kampanja tuli esille eduskuntavaalikampanjoinnissa, niihin liittyvässä internet-kirjoittelussa ja jälkeenpäinkin joidenkin kansanedustajien poliittisessa toiminnassa.
+Saamelaisten elinkeinojen ja luonnonvarojen käytön tulee nauttia erityistä suojelua
+WIPO eli maailman henkisen omaisuuden suojelujärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö.
+Viime keskiviikkona oli Rovaniemellä saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien kanssa käyty valmisteleva kokous saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta.
+SPN korostaa että Suomi, Ruotsi ja Norja ovat allekirjoittaneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen ilman varaumia.
+painettuBeep when a key is
+Suomen valtion delegaation neuvottelijat puolustivat vakavasti pykälää ja sen rahoituksen jatkamista.
+Toinen lause: Tässä viitataan 48 artiklaa koskeviin huomautuksiin.
+- Enontekiön yläkoulun Gollegielagat - ryhmän esitys Gollegiella - sámegiella?!?
+Valinnan pystysuora koordinaattistring" in "context_BAR_string
+ProvoCity name (optional, probably does not need a translation)
+En ole missään havainnut keskustelua siitä, mistä yhteispohjoismaisen saamelaisuutislähetyksen pienentyneet katsojaluvut kertovat.
+Naisten ja miesten oikeudet ja velvollisuudet ovat yleensä lakien mukaan samanlai set.
+Seminaariin osallistui 42 osallistujaa 13 maasta.
+Suomeen tarvittaisiin kiireellisesti saamen kielen elvyttämisohjelmaa, kuten saamelaiskäräjät on esittänyt.
+Sopimus ei estä jotakin valtiota antamasta saamelaisille laajempia oikeuksia kuin sopimuksen
+Sioux NarrowsCity in Ontario Canada
+Olisimme luonnollisesti toivoneet, että laki olisi ollut velvoittavampi.
+Haluatko varmasti tyhjentää kaikkien tilien roskakorit?
+Perustuslakivaliokunta vieraili tänään Enontekiöllä jatkaen täältä Inariin.
+Kehittämisohjelma ei ole vieläkään mielestäni realistinen eikä valitettavasti saamelaiskäräjien edustajan tekemiä parannusehdotuksia ole riittävästi huomioitu kehittämissuunnitelmassa.
+Pöytäkirjan mukaan Suomi, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen ja katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta, saamelaisten perinteisillä asuinalueilla.
+Väliaikaisen tiedoston nimeä ei voitu muuttaa
+Markkinoiden aikana klo 13.00 esiintyy folk-rockia pohjoissaameksi laulava Ravggon.
+- Lisätä yleistä tietoisuutta artikla 8 (j):stä, sen velvoitteista ja toimeenpanosta
+osallistumisensa neuvotteluihin silloin, kun suunnitellaan sellaisen toiminnan käynnistämistä
+Sajoksen ja Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteissa
+Resurssin omistajaa ei voitu muuttaa
+Kuvassa SSN:n hallituksen jäsenet Ida Helander ja Aletta Lakkala ovat UNPFII:ssa New Yorkissa.
+Esitimme ministerille että neuvotteluvaltuuskunnan tueksi nimetään saamelaiskulttuurin, Tenon erityisolosuhteiden ja kalastusoikeuksia tunteva asiantuntija, joka selvittäisi valtiosopimusehdotuksen vaikutuksia Tenonsaamelaisille " hallituksen jäsen Ilmari Tapiola kertoi.
+Monin paikoin olisimme halunneet nähdä tekstissä voimakkaampia ilmaisuja.
+Vasen näppäin Tuloste Bin Ylös
+Valtuutettu, kuten YK:n alkuperäiskansaraportoija, EU:n parlamentti, YK:n ihmisoikeuskomitea, Euroopan Neuvoston ministerikomitea, Euroopan Neuvoston vähemmistöpuitekomitea, ECRI (Euroopan Neuvoston alainen komissio rasismia ja suvaitsemattomuutta vastaan), YK:n rotusyrjintäkomitea, Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea, Lapsen oikeuksien komitea ja YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu ovat kehottaneet Suomea ratifioimaan Ilo 169-sopimuksen.
+CJK- sanamerkkien laajennus AKCharselect unicode block name
+Tämän takia henkilöille, joiden on tarkoitus työskennellä saamelaisalueilla, tulee tarjota
+Turvapaikanhakijat, piileskelevät ja paperittomat aikuiset
+Sopimusvaltioiden saamelaiskäräjät vahvistavat yhdessä tarkemmat säännöt välityslautakunnan kokoonpanosta ja noudatettavasta menettelystä.
+Renman-hankkeessa käsiteltiin poronhoidon kestävyyttä ja miten porot ja poronhoito selviävät tulevaisuudessa Fennoskandian pohjoisosassa ja Kuolan niemimaalla Hanke ei mitenkään liittynyt biodiversiteettisopimukseen eikä tutkimushanketta voi verrata mitenkään yhteen työpajaan, jossa poronhoidon perinteinen tieto olisi ollut vain yksi osa seminaaria muiden saamelaiselinkeinojen perinteisen tiedon huomioimisen rinnalla.
+Parlamenttisali Soljussa on 60 paikkaa perusmuodossa, joista 23 paikkaa sijaitsee pyöreässä parlamenttipöydässä.
+Halutessasi yhteyden uuteen hammaslääkäriin löydät luettelon hammaslääkäreistä yleisen hammashoidon tai yksityisten hammaslääkäreiden (Privattandläkarna) verkkosivuilta.
+Ylä - ja alaindeksejäKCharselect unicode block name
+Myös Euroopan tasolla on erinäisiä kansainvälisoikeudellisia instrumentteja, joilla on
+Neljä komitean jäsentä olisi tuominnut Suomen KP-sopimuksen 27 artiklan rikkomisesta.
+Vieraan kielen opetus tarkoittaa perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla alkavaa vapaaehtoista ainetta (A2, toinen vieras kieli), jonka opetus jatkuu vuosiluokilla 7-9 valinnaisena aineena.
+Saamelaiskäräjät käsitteli saamen kielilain toimeenpanoa rekrytoinneissa ja kielitaidon selvittämistä rekrytointitilanteissa kun palkataan työntekijöitä, joiden tehtävänä on toimia saamenkielisissä asiakaspalvelu-, hoito- tai opetustehtävissä.
+Nettisivut palvelevat SSN:n keskeisiä tavoitteita, joihin kuuluu saamelaisnuorten tavoittaminen maanlaajuisesti sekä yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen.
+lapsi vaikuttaa väsyneeltä ja uupuneelta eikä jaksa juoda
+Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet 1.
+Albumit, joille ei ole kansikuvaa
+Olemme jatkuvasti selvittämässä mahdollisuuksia saada rahoitusta kieliyhteistyön uudelleen organisoinnin käynnistämiseen, mutta tilanne ei näytä hyvältä.
+Saliin ei tule varsinaisia lavasteita vaan tarkoituksena on heijastaa lavan taakse ja sivuille kuvia.
+läsnäolon. Vaikka saamelaisten maankäyttö voitiin todistaa, se ei ollut tuomioistuinten
+KWord Microsoft Write - vientisuodinName
+Eduskunta käsittelee alkuvuodesta hallituksen esitystä Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi.
+Meillä saamelaiskäräjien yleiskokouksessa keskustelu on kiivasta varsinkin esityslistan hyväksymisvaiheessa, mutta se ei ole mitään verrattuna Kanadan parlamenttiin.
+Murmanskin aluehallintoviranomaiset väittävät Kuolan alueen saamelaisparlamenttia johdettavan ulkomaisten järjestöjen ja Norjan saamelaiskäräjien toimesta.
+JangheungCity name (optional, probably does not need a translation)
+AjoCity name (optional, probably does not need a translation)
+elinkeinojaan ja hyödyntää luonnonvaroja jatkossakin, että myös laajemmassa merkityksessä
+- koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan sihteeri ja esittelijä (oppimateriaaliasiat),
+Ennen lähdettiin suoraan papin puheille heti kun joku oli kuollut.
+Kuntarakennelain lisäksi parhaillaan on valmisteilla kuntalain uudistaminen.
+Työryhmän esitystä ei voi pitää suurena saavutuksena eikä edes kompromissina.
+Sopimuksia metsänkäytöstä Metsähallituksen ja paliskuntien kesken on tehty myös vuonna 2010.
+Esitys lisää maakunnan liittojen aluepoliittista ohjaus- ja kehittämisvaltaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa käsittävälle alueelle ollen ristiriidassa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja alkuperäiskansa-aseman kanssa.
+Päivän alkuaika päivämäärään pohjautuville hälytyksille: @ info: whatsthis
+men kielen tarkalle lumisanastolle ja niiden luokittelujärjestelmälle tulee suurta käyttöä ja termino
+Tapahtuman suunnitteluun kutsuttiin kaikki Vuotson koulun opettajat ja työntekijät sekä paikallisten yhdistysten edustajat.
+Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnalta voi hakea avustusta saamenkielisiä oppimateriaaliprojekteja varten.
+Laulava kirjasto - yhteislaulutilaisuuden laulattajana Anneli Aikio Saamelaiskirjastosta.
+Tiedostosta% 1 ei voitu tehdä varmuuskopiota ennen tallentamista. Jos tallentamisen aikana tapahtuu virhe, voit menettää tiedoston sisältämät tiedot. Kenties tallennusväline on täynnä tai sinulla on tiedostoon ainoastaan lukuoikeus.
+Vähemmistöjen oikeuksien ja alkuperäiskansojen kollektiivisten oikeuksien välisen eron voidaan yksinkertaistetummin sanoa piilevän siinä, että vähemmistöoikeuksien tarkoituksena on antaa vähemmistöä edustaville yksilöille mahdollisuus erityisen identiteettinsä säilyttämiseen ja kehittämiseen osana vähemmistöyhteisöä, kun taas alkuperäiskansojen kollektiiviset oikeudet korostavat alkuperäiskansojen oikeutta erityisten yhteiskuntiensa säilyttämiseen ja kehittämiseen enemmistöyhteiskunnan ohessa, tai jos niin halutaan, rinnakkain sen kanssa.
+GeojeCity name (optional, probably does not need a translation)
+vähemmistövaltuutettu sekä Paliskuntain yhdistys (2 §).
+vastaavan ministerin ja saamelaiskäräjien puheenjohtajan välillä järjestää poliittisia
+Kuukausittain@ item: inlistbox recur yearly
+Jaa nykyinen näkymä pystysuunnassa kahteen näkymään.
+Ei voitu tahdistaa maildir- kansiota.
+Tilanne korjautui paliskunnan sisäisin ratkaisuin hyvin nopeasti ja suomalaiset poronhoitajat siirsivät poronsa pois saamelaisten laidunalueelta omille alueilleen ja laidunrauha palautui.
+Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.
+MiddletownCity name (optional, probably does not need a translation)
+Turi tarkoitti tällä myös sitä, että tunturin laelta näkee kauas ja tuuli pääsee puhaltamaan, näkee hyvän tutkaimen ja tukkeutuneet korvat avautuvat.
+Vuoden 2013 Ijahis idjan teema on "Sukupolvet ", jonka perusajatuksena on tuoda eri sukupolvia edustavat saamelaismusiikin taitajat yhteen sekä toimia eri-ikäisten saamelaisten kulttuurisena kohtaamispaikkana.
+Ympyrä@ item: inmenu square list style
+Osa vetoomuksen allekirjoittajista on tutkinut kulttuureja ja kulttuurisen tiedon siirtoa koko elämänsä, osa luita ja geenejä - eli tutkijayhteisöllä on vankka tieteellisen tietoon perustuva käsitys siitä, miten kulttuuri siirtyy ja säilyy.
+saamelaisten erityisoikeuksien laajentamisen, mikäli sitä pidetään välttämättömänä
+Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa
+Ennen kuvan asettamista taustakuvaksi on se tallennettava. Haluatko tallentaa sen?
+Tämä tarkoittaa, että pyynnössä yritettiin hakea kansion tietoja, mutta protokollaa tarjoava ohjelma ei voinut palauttaa tietoja.
+Kyseiset kunnat saavat valtionavustusta uusien
+Myös saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat ovat olleet aktiivisia esim. POLURA valmistelussa ja metsäsertifiointiasiassa.
+Erityisen suuri puute jo nykyisessäkin laissa on lain toteutumisen valvonnan vähäisyys.
+Saamelaisalueelle ammattihenkilöstöä kouluttavissa oppilaitoksien opetuksessa (mm.. Lapin yliopisto, Oulu yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu, SAAK ja poliisiammattikorkeakoulu) tulee käsitellä saamen kielilakia ja sen velvollisuuksia.
+Saamelaiskäräjien hallitus oli aikaisemmin myös edellyttänyt, että Sajoksen liiketoiminnan eettinen ohjeistus olisi tullut hyväksyä samassa yhteydessä.
+Keskeiset puutteet löytyvät eriävästä mielipiteestä, raportin sivuilta 24-29.
+Saamelaiskäräjät julistaa tästä määrärahasta myönnettävät avustukset haettaviksi.
+KingmanCity name (optional, probably does not need a translation)
+BoiseCity name (optional, probably does not need a translation)
+Toisen kappaleen neljäs lause: Saamelaisilla on oikeus soveltaa käyttöoikeuttaan
+& Korvaa: @ action: button Close thesaurus dialog
+SPN vaatii että poronhoitajia ja kalastajia kuullaan suunnitelman kaikissa vaiheissa.
+WhittierCity in British Columbia Canada
+Mutta saamelaiset joutuvat elämään valtion lainsäädännön, hallinnon, jatkuvan talouskasvun ihannoinnin sekä sääntöjen ja politiikan ohjauksessa.
+pakkomuutto tapahtui vuonna 1964, jolloin monet rannikon läheisyydessä sijaitsevien pienten
+Seminaarissa pitämäni lyhyt puhe löytyy puheet-osiosta.
+valtionrajojen yli tapahtuvan saamelaisten välisen yhteistyön helpottamiseksi.
+tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
+Ilmeisesti Tasavallan Presidentin voimakkaan vetoomuksen johdosta Ilo 169-sopimuksen ratifiointi säilyy Suomen valtion ihmisoikeuspoliittisena tavoitteena.
+Saamelaiskäräjät lähettikin tällä viikolla kirjeen työ- ja elinkeinoministeriöön ja pyysimme, että työryhmää täydennetään saamelaiskäräjien edustajalla.
+artiklassa todetaan, ettei etnisiin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilta
+Sijoita & vasemmalle@ label left justify
+Joka tapauksessa saamelaiskäräjät valmistuu nyt näihin " minihallitusneuvotteluihin " ja yritämme saada budjettiehdotuksen oikeille raiteille.
+Ilmoitus voidaan suunnata toiselle sukupuolelle vain poikkeuksellisesti, jos painava, hyväksyttävä syy edellyttää työn luonteen vuoksi siihen joko miestä tai naista tai mikäli kyseessä on väliaikainen tasa-arvosuunnitelmaan perustuva ns. positiivinen erityistoimi tasapuolisen henkilöstörakenteen saavuttamiseksi.
+Mikäli valittu, käytetään editorin taustaväriä tulostuksessa. Tämä asetus saattaa olla käytännöllinen, mikäli väriteemasi on suunniteltu tummalle taustavärille.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa.
+Kaikkia artikloja on pohdittu seikkaperäisesti.
+yhteiskunnan tilanteesta ja kehityspiirteistä vuosittain.
+Saamelaisten kulttuurin ja yhteiskuntaelämän tulee tarkoituksenmukaisella tavalla
+Olemme yksi kansa neljän valtion alueella, mutta pääsemme tapaamaan yhdessä harvoin.
+Ennen ei ollut erikseen verstaita, vaan työt tehtiin pirtissä ja pihalla. "
+Noin puolet taidetapahtumaan osallistuneista nuorista osallistui taidetapahtumatyöpajoihin ja avajaistilaisuuteen, jotka järjestettiin jo keskiviikkona 25.3.
+MetairieCity name (optional, probably does not need a translation)
+Minä en voi tässä tilanteessa suositella, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen, koska se on arvojeni ja yleiskokouksen päätöksien vastaista.
+Päätös sai myös kokouksessa edustettuina olleiden alkuperäiskansojen tuen.
+Mikäli päästöjä ei hillitä merkittävästi, niin maapallon lämpötila nousee vähintään 4,5 astetta vielä tämän vuosisadan aikana.
+Vuodesta 1999 lähtien saamen kielen opetus on liitetty kaupungin A2kielten opetukseen, joka on mahdollistanut kunnallisen koulukuljetuksen järjestämisen ja lukujärjestykseen sidotut oppitunnit.
+Työelämä, poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta ja kielenvaihto ovat vaikuttaneet saamelaisten keskuudessa joiun kuuluvuuteen ja käyttöön.
+Poista kutsuviestit heti, kun niihin on vastattuCorresponds to Folder - > Move All Messages to Trash
+Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu työryhmän työn aikana ja Lapinradion mukaan työryhmän työ valmistunee kuukaudessa.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Suomen saamelaisnuoret ry järjestivät Helsingissä seminaarin saamelaisnuorten nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Suomessa.
+työllistänyt tiettyinä ajanjaksoina eli sadonkorjuuaikoina ihmisiä, jotka eivät ole
+Tulostin% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata nykyisen tulostimen uudella?
+Brysselistä Inariin Saamelaiskäräjien edustajat vierailivat alkuviikosta Brysselissä europarlamentaarikko Satu Hassin kutsumana.
+alkuperäiskansoja koskevien kielteisten asenteiden ja väärinkäsitysten ehkäisemiseksi. Jotta
+Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin.
+Unna Junnálla on oma erityisleimansa muiden ohjelmien joukossa.
+saamennos: Anni Näkkäläjärvi, kielen tarkistus: Jovnna-Ánde Vest
+Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
+Eli maa-, vero- ja henkikirjatodistukset tulkittaisiin vuosisatojen jälkeen etnisiksi luetteloiksi ilman tietoa siitä, millainen identiteetti näillä asiakirjoihin merkityillä henkilöillä olisi ollut.
+Viime viikon keskiviikon parlamentaarisen neuvoston kokous meni hyvin lämpimässä ja hyvässä hengessä.
+Lopeta asiakasohjelma pyydettäessä piilottamaan ikkuna. Tällä ei ole vaikutusta, ellei toimintoa startonshow ole määritetty (mikä implikoi keeprunning- toiminnon).
+Käsitöiden koristelu ja värit ilmentävät luontoa ja eri vuodenaikoja, erityisesti ruskan eri sävyt näkyvät monissa saamen käsitöissä.
+SchuylerCity name (optional, probably does not need a translation)
+Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suuntaviivat ILO 169 - yleissopimuksen tulkinnasta kertovat, että ilmaisua " kansat " (peoples) käytetään ILO 169:ssä johdonmukaisesti, koska tämä termi
+Silloin hän lähestyi minua ja pyysi saamelaiskäräjiltä kantaa ehdotukseensa, että saamen kieltä osaamattomat suomalaislapset sijoitettaisiin saamenkieliseen päivähoitoon.
+Mm.. YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on esittänyt, että saamelaiskäräjille siirrettäisiin mm. saamen kieleen liittyviä tehtäviä.
+Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Jos täyte ei pysy ja hammaslääkärillä on käytävä useita kertoja sen kiinnittämiseksi uudelleen.
+Rajasopimuksen laajan lisäpöytäkirjan − myöhemmältä nimeltään " Lappekodisillen " − on määrä varmistaa " lappalaisen kansakunnan säilyminen " (" den Lappiske nations Conservation ").
+Keskustelimme työryhmässä myös tarpeesta resursoida 8 (j):n toimeenpanoa erityisesti koska ensi vuosi on biodiversiteettivuosi.
+Kirjallisissa lähteissä on mainintoja siitä, kun Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle IX lähetti Tenolle padonrakentajia myöhäiskeskiajalla huolehtimaan kruunun eduista ja tietenkin ennen padonrakentajien tuloa Tenolla oli jo käytössä patoja.
+Myös alkuperäiskansojen ja valtioiden välisiä sopimuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan Miguel Alfonso Martinezin selkeä näkemys on, että alkuperäiskansat ovat kansainvälisoikeudellisessa merkityksessä " kansoja " ja että niillä on oikeus itsemääräämiseen samalla tavoin kuin kaikilla muillakin kansoilla. Hän sanoo lisäksi, että vaikka alkuperäiskansat muodostavatkin monissa tapauksissa lukumäärältään vähemmistön maassa,
+Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan "valtiosopimuksella" tarkoitetaan "valtioiden välillä kirjallisessa muodossa tehtyä kansainvälisen oikeuden alaista sopimusta ".
+- Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Hetassa 22 811 €
+Markkinaperinne on säilynyt vahvana kaupungistumisen ja Internet-aikakauden aikanakin ja se on erinomainen asia.
+Virhe kirjoitettaessa tiedostoon. NAME OF TRANSLATORS
+Hankkeen ohjausryhmä on päättänyt, että
+Artikkeli jouduttiin salakuljettamaan ulos maasta, koska tuolloin paikallisten sanomalehtien vieminen ulos Neuvostoliitosta oli kiellettyä.
+Sopimusvaltion tulisi myös ryhtyä asianmukaisiin toimiin edistääkseen, siinä laajuudessa kuin on mahdollista, kaikkien saamelaislasten oikeutta saada opetusta omalla kielellään sopimusvaltion alueella.
+alkuperäiskansojen edustuksellisten elinten kanssa olosuhteita vastaavalla tavalla silloin, kun
+saamelaisten maankäytölle ominaiset erityispiirteet tuli ottaa huomioon arvioitaessa, oliko
+Kuolansaamelaiset asuivat ennen vanhaan saamelaiskylissä eli siidoissa (kildininsaameksi " syjjt ") ensi sijassa Kuolan niemimaan sisäosissa ja pohjoisrannikolla.
+YakimaCity name (optional, probably does not need a translation)
+asema tunnustetaan nykyään entistä laajemmin, asiantuntijatyöryhmä on kuitenkin katsonut
+Saamelaiskäräjien vuokrasopimuksen ensimmäinen irtisanomispäivä on 31.12.2030.
+sopimus on laadittu läheisessä yhteistyössä saamelaisten edustajien kanssa.
+Toimintaohjelma on voimassa vuoteen 2020 ja sen toimeenpanoa seurataan ja edistetään biodiversiteettityöryhmässä.
+Se, miten saamelaisten asema linjauksissa huomioidaan, jäi minulle suureksi mysteeriksi.
+Seminaarin aamupäivä käytetään hakumenettelyn sekä kulttuurimäärärahan teknisten ohjeiden parissa sekä kuullaan eri rahoituslähteistä ja iltapäivällä aloitamme alustuksella Saamelaiskäräjien "taide-, käsityö ja kulttuuripoliittisesta" - ohjelmaluonnoksesta.
+Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä.
+Mistä muualta uusia kielen puhujia voisi tulla kuin koulun vieraan kielen opetuksesta?
+11.1 Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö / henkilöt (nimi ja asema)
+Loppuraportin kirjoitti Saamelaismusiikkikeskushankkeen projektipäällikkö Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+Tärkeinä varhaiskasvattajien yhteistyökumppaneina toimivat vanhempien lisäksi mm. lastenneuvola, koulu, psykologi, sosiaali- ja perhetyöntekijät, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, erilaiset moniammatilliset työryhmät, hammashoito, seurakunta ja järjestöt.
+Alaspudotusta ei pysäytetä, kun pudotusnäppäin vapautetaan.
+Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille.
+Saamelaislain 6 §:ssä säädetään, että Suomen saamelaiskäräjät edustavat [Suomen] saamelaisia niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
+Toisen kappaleen mukaan viranomaiset eivät voi ilman saamelaiskäräjien suostumusta
+Päästessään sieltä hän tuli jatkamaan porohommia, ja sillä tiellä hän on pysynyt näihin päiviin saakka.
+Käytännön yhteistyötahoina toimivat pääsääntöisesti koulut, päiväkodit ja kielipesät, joiden kautta projektin kohderyhmä, saamelaisalueen alle 18 - vuotiaat saamelaislapset ja nuoret, tavoitetaan vaivattomasti.
+Saamelaiskäräjät näkee, että tämä heikentäisi saamen kielen huoltoa ja hoitoa ja olisi ristiriidassa yliopistolain kanssa.
+Saamelaiskäräjät toivottaa kaikki tervetulleiksi seuraamaan Saamelaiskäräjien kokouksia Sajokseen.
+Saamelaiskäsityön ja taiteen siirto sukupolvilta toisille tarvitsee yhteiskunnan tukea, koska koulujärjestelmä on etäännyttänyt yhteyttämme luontoon ja kulttuuriperintöömme.
+Lisää paikallinen teema listaan. Open theme button
+Ensimmäisen kappaleen kolmas lause: Henkilö, joka haluaa korkeampaa koulutusta
+# EI SAATAVILLAError: unknown function name
+Säilytä & metatiedot seuraaviin istuntoihin
+Vuotso onkin eteläisin Suomen aidoista saamelaiskeskittymistä, jossa saamelaiset asuvat luonnon- ja kulttuuriympäristössään harjoittaen perinteisiä elinkeinojaan, etupäässä poronhoitoa, mutta myös muita luontaiselinkeinoja.
+Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (Finlex)
+Akwé:Kon ohjeet on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokouksessa.
+Konferenssin päätöksistä löytyy tiedote saamelaiskäräjien kotisivuilta.
+Saamelaiskäräjät tuki toimintasuunnitelman keskeisiä esityksiä.
+EdistymispalkkiWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
+Holhous ja huolto (holhous on tuntematon käsite Kuolan saamelaisten keskuudessa) 4.
+kun taas oikeutta edistää omaa taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystään
+& Päivä: delete this incidence
+Koulutettuna kulttuuriantropologina näen, että tällaisen määritelmän ajaminen saamelaiskäräjälakiin olisi Suomen itsenäisyyden ajan suurin ihmisoikeusrikkomus, mikä johtaisi saamelaisten katoamiseen Suomessa.
+Ensimmäiset Saamelaiset kirkkopäivät pidettiin Jokkmokissa Ruotsissa vuonna 2004.
+Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
+Saamelaisten itse tulee saamelaiskäräjien kautta hoitaa kieltään.
+On lisäksi huomattava, että ainakin tietynlaista tukea saa osakseen ajatus, jonka mukaan alkuperäiskansoille on kohdennettava taloudellisia resursseja, jotta niiden itsemääräämisoikeus voidaan toteuttaa edellä selostetulla tavalla.
+Syrjintää ei myöskään ole, jos tasa-arvosuun nitelmaan perus tuen väliaikaisin toimin pyritään parantamaan heikommassa asemassa olevan sukupuo len asemaa.
+Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajat, mutta mukaan pääsevät myös saamelaisen varhaiskasvatuksen parissa toimivat, lukion saamen kielen opettajat ja saamenkielisen ammatillisen koulutuksen opettajat.
+Eanadállu - Interaktiivinen pelisivusto lapsille
+Bd-työryhmä vastaa Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian seurannasta.
+Fort SmithCity name (optional, probably does not need a translation)
+Tiistaista keskiviikkoon olen Kiirunassa Barentsin Euro-Arktisen Neuvoston kokouksessa eli Barentsin alueen ulkoministerien kokouksessa.
+Konferenssista löytyy tietoa internetistä osoitteesta www.cpd.int/cop9 / ja ympäristöministeriön internet-sivuilta (www.ymparisto.fi).
+käsittelevän artiklan osalta kaikki kolme maata ovat hyväksyneet velvoitteen, jonka mukaan
+Minulla on myös ilo ja kunnia tavata Monacon ruhtinas prinssi Albert, joka vierailee huomenna Marjanpäivänä Hetassa, josta jatkaa Koutokeinoon.
+Yhtenä keskeisenä toimijana tässä yhteydessä voidaan mainita Saamelaisneuvosto.
+Nimikilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2009, jolloin määräajassa saapuneita ja palkintolautakunnan kokouksessa 10.12.2009 käsiteltäväksi ja arvosteltavaksi hyväksymiä nimiehdotuksia oli yhteensä 69 kappaletta.
+Kyselyasetukset@ title: group flash appearance settings
+Koltta-alueeseen kuuluu osia Inarin kunnasta.
+Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä.
+Euroopan Unioni esitti erityisen huolenaiheensa ilmastomuutoksen vaikutuksista alkuperäiskansakulttuureihin erityisesti arktisella alueella ja tämä kirjattiin myös kokouksen suosituksiin.
+Nuoret joutuvat kamppailemaan elämästä ja kuolemasta mystisen sumun, Hopealammen aaveiden, äpärälapsen itkun ja hopea-amuletin kaiun ympäröiminä.
+Saamelaislapsilla ja - nuorilla on oikeus saada täysimääräistä terveys- ja sosiaalipalvelua, joka pohjautuu heidän omaan kieleensä ja kulttuuriinsa, ja tuki- ja avustustoimia kehitettäessä tulee ottaa huomioon heidän etninen, kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen taustansa.
+Kiinnostuksen vuoksi ja selvittääkseni menetelmän vaikutuksia laskin europarlamentin vaalilaskurilla kuinka paljon viime saamelaiskäräjien vaaleissa dŠHondtin menetelmällä olisi saamelaiskäräjille muodostunut kuntakohtaisia paikkoja.
+oikeus osallistua päätöksentekoon niihin välittömästi vaikuttavissa asioissa. Valtio
+YK:n erityisraportoija S. James Anaya: Saamelaiset malliesimerkki maailman alkuperäiskansoille
+Yhtye soittaa saamenkielistä rock-musiikkia rennolla tyylillä ja sen lavashow on näkemisen arvoinen!
+Ei määritettyreplace this with information about your translation team
+Näkkälän paliskunnan poronhoidossa on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä saamelaisporonhoidon suojan ja tulevaisuuden suhteen.
+Puhe löytyy suomeksi ja saameksi kotisivuiltamme.
+Ansiovertailussa keskeinen merkitys on työnantajan etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla.
+Saamelaiskäräjät on neuvotellut myös TEM:in kanssa asiasta.
+Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta.
+Itsemääräämisoikeuden tarkemman sisällön osalta artiklan ensimmäisessä lauseessa
+Ruotsin kuntien ja maakäräjien verkkosivustolla on kuntien, maakäräjien ja alueiden osoitteet.
+muodollisesti ilmaisseet vahvan tukensa sille, että alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus,
+Yhteys poikki tai tyhjä paketti osoitteesta
+& Siirrä delete completed to- dos
+Näytä ryhmissä@ action: inmenu View
+Saamelaisten edustusta evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa koskeva kirkkolainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2000.
+BloomfieldCity name (optional, probably does not need a translation)
+Poisto suoritettu. @ info: status
+Saamelaiskäräjät tiedottaa kouluille hyvissä ajoin tapahtuman järjestelyistä ja ilmoittautumisaikataulusta.
+Tämän palvelun avulla voit muokata oletuspääte- emulaattoria. Kaikki pääte- emulaattoria käyttävät KDE- sovellukset huomioivat tämän asetuksen. Name_BAR_standard desktop component
+yhteyksissä saamenkielisen tekstin käyttämisen esteenä ja heikentää vähitellen
+Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas - instituutti käynnistävät saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun kuuden opintopisteen laajuisen koulutushankkeen.
+Lisäksi tehdään oppilaitosyhteistyötä saamenkielistä ja kulttuurin opetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamiseksi.
+Hyväksyin tällä viikolla myös kolme lausuntoa hankehakemuksista.
+Rajat sovitaan yhdessä koko kasvatusyhteisön kesken.
+Tämä on verkkosivun tavallisen tekstin kirjasinkoko.
+Lähteitten mukaan 1600-luvun alkuvuosikymmeninä lohi oli veronalainen ja saamelaisten piti antaa kruunulle kymmenykset lohista, joita myivät kauppiaille.
+Nykytutkimuksessa tulee olla huolellinen ennen kuin esittää väitteitä jonkin kulttuurimuodon olemassaolosta muutamien kirjallisen lähteen perustalta.
+Tulevassa sote-uudistuksessa on ainutlaatuinen tilaisuus huolehtia siitä, että saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin järjestetään asianmukaisesti.
+Saamelaiskäräjien henkilöstöllä on ollut saamelaiskäräjien avajaiskiireiden lisäksi kiireellisiä työtehtäviä, jonka johdosta kotisivuja ei ole saatu saamen kelilain edellyttämälle tasolle.
+sanan lopussa - ise, ei aksenttejadictionary variant
+Jos lähdettä ei ole ilmoitettu, lääninhallituksella on tekijänoikeudet.
+Merkittävin oppimateriaalityötä tekevä ryhmä ovat saamenkieliset opettajat.
+Edellytyksiä vastaavaa palvelua ei löytynyt
+koskevassa raportissa painotetaan, että saamelaisten tulee olla sopimuksen osapuolena:
+You are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
+Suomessa peruskirja käsittää seuraavat kielet: saame, ruotsi, romanikieli ja muut niin kutsutut " non-territorial
+Nyt hänen huolenaan oli erityisesti saamelaissopimuksen kohtalo Pohjoismaissa, mutta hän kannusti myös Suomen saamelaiskäräjiä uurastamaan, jotta Suomi voisi ratifioida ILO 169-sopimuksen.
+muiden ihmisten käsityksen mukaan heille soveltuvissa elinkeinoissa.
+Tutkimusta ja tutkimusrahoitusta tulisi koordinoida yhteistyössä valtioiden, arktisen neuvoston ja ao.
+Lapilla on vain seitsemän (7) kansanedustajaa ja uutisen perusteella vaikuttaakin siltä, että heillä on tiukempi ryhmäkuri kuin eduskuntapuolueilla konsanaan.
+Henkilökohtaisesti itselläni kesti 19 vuotta ennen kuin tiedostin omat saamelaisjuureni.
+Ensimmäinen kappale velvoittaa viranomaiset yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa
+isoisovanhempien käyttäneen saamen kieltä kotikielenään, on oikeus pitää itseään
+Norjassa saamelaisten oikeus säilyttää oma kielensä ja kehittää sitä eri yhteyksissä on kirjattu perustuslakiin ja lukuisiin yksittäisiin lakeihin, kuten vuoden 1987 saamelaislakiin.
+Valiokunnalle pitämäni puhe ja antamani muistio löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta.
+Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
+Kuten edellä on mainittu, käsitettä ulkoinen itsemäärääminen on tässä mietinnössä käytetty jonkin verran monivivahteisemmalla tavalla.
+Elokuvissa tulee käyttää saamen kieltä.
+Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on saamelaisalueen henkilöstöllä korostunut tarve yhteistyössä suunnitella ja kehittää saamelaista varhaiskasvatustoimintaa.
+Jos hanke olisi aloitettu syyskuun alussa, saamelaiskäräjille olisi tullut kassakriisi ja hallitus ei tietenkään voinut antaa sellaista tapahtua.
+- Saamen kielen asema suomalaisessa koulussa on kaksijakoinen.
+Laki ja muutos on haluttu säätää, vaikka lain vaikutuksia ja taloudellista vaikutusta kansantalouteen ja kestävyysvajeeseen ei tiedetä.
+Kokous pidettiin kansainvälisen ilmailujärjestön (IATA) - päämajassa.
+Kaikkinensa 65% kustannuksista on tarkoitus kattaa Interreg-rahoituksella.
+Lähde - ja kohdetaulukot leikkaavat toisiaan.
+Fond du LacCity name (optional, probably does not need a translation)
+Ensimmäinen saamelaisparlamentaarikkojen kokous järjestettiin Ruotsin Jokkmokissa 24. helmikuuta vuonna 2005. Jokkmokissa päätettiin, että saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein.
+Ei julkista avainta allekirjoituksen tarkistamiseen
+Tapahtumaan valitaan saamelaisnuorten edustajat, mikäli ryhmä ohjaajineen on halukas osallistumaan tapahtumaan kesälomien jo alettua.
+Festivaalin pääesiintyjä on tänä vuonna Niko Valkeapää yhtyeineen.
+Protokollan% 1 prosessi loppui odottamattomasti.
+Lisäksi SPN kehottaa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot ottavat huomioon SuomenNorjan-Ruotsin - saamelaisasiantuntijaryhmän lokakuun 26. päivä 2005 luovuttaman ehdotuksen pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi, jonka tulee olla neuvottelujen perustana.
+Sama kirkko tavoittaa ihmiset sekä lähellä että kaukana.
+Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki.
+Maantiedossa tutustutaan erityisesti Aasian ja Australian ihmisiin sekä eläin- ja kasvilajeihin.
+Yijing- heksagrammisymbolejaKCharselect unicode block name
+CheyenneCity name (optional, probably does not need a translation)
+Valtiosihteeri Jouni Lind, Maa- ja metsätalousministeriö
+" Saamen kieli ja norjan kieli ovat samanarvoisia kieliä.
+Sivutapahtuman seitsenkymmenhenkinen yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti.
+Tätä säännöstä sovellettaessa tulee ottaa huomioon 3 artikla.
+St. PaulCity name (optional, probably does not need a translation)
+AlaskaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation)
+Dyer- observatorioCity name (optional, probably does not need a translation)
+Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Kalastusta ja metsästystä harjoittavista saamelaisista ei ole tilastoja.
+Eurovaalit on tulossa ja jokainen ääni on ilmeisesti isoillekin puolueille tärkeä - saamelaisvastaisuudella ja "lappilaisten asialla" on päästy eduskuntaan aiemminkin.
+Pidän seminaarissa puheen alkuperäiskansoista, ilmastonmuutoksesta ja perinteisestä tiedosta.
+Perustuslakivaliokunta joutuu luottamaan kuulemaansa, ja tällöin kuultaviksi tahoiksi valituilla tahoilla on merkittävä vaikutus valiokunnan kantaan.
+Afrikan ja Etelä-Amerikan maat saivat kuitenkin junnattua oman kantansa läpi, että seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin mm. geenivarojen saantia ja hyötyä kun taas ilmastonmuutoskysymykset eivät tulisi kokouksen asialistalle.
+"On välttämätöntä, että keskuksen rakentamiselle ja toiminnan ylläpitämiselle löydetään pikaisesti pysyvä rahoitus.
+Saamelaisten oikeusaseman ja saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelun kehittämiselle Akwé:Kon - ohjeilla on suuri vaikutus.
+DuisburgCity in Nova Scotia Canada
+Julistus korostaa tarvetta tukea alkuperäiskansojen kestävän kehityksen mukaisia elinkeinomuotoja.
+Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.
+Kannustavat erityisesti siihen, että Saamelaiskäräjät, Saamelainen parlamentaarinen neuvosto, Saamelaisneuvosto ja muut Alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin tähtäävään prosessiin osallistuvat saamelaiset järjestöt ja instituutiot edistäisivät aktiivisesti sitä, että Maailmankonferenssin päätösdokumentti:
+edellyttää tai kun siitä on säädetty muulla tavalla.
+Esimerkkinä voidaan mainita, että vapaa
+toisensa ja kilpailevien oikeuksien luonne.
+SpencerCity name (optional, probably does not need a translation)
+Kansanedustajat tosin valittavat samaa valtakunnan mediasta.
+Kopioitaessa löydettiin rengasmainen linkki% 1.
+Näytä ohje näytölläWacom tablet button
+Hoitoon pitää hakeutua välittömästi, jos lapsi on veltto, ei jaksa leikkiä eikä halua juoda tai on alle kuuden kuukauden ikäinen.
+Suomen ja Norjan rajalla, Tenon varressa kulkee kirjastoauto.
+Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset viime syksynä Nagoyassa ovat johtaneet tarpeeseen uudistaa Suomen biodiversiteettistrategiaa.
+Olen iloinen, että saamelaisnuoret ovat olleet aktiivisia.
+Valinta säilyy, vaikka kohdistinta siirretään tai kirjoitetaan.
+Taittaja Minna Saastamoinen on saamenkielentaitoisena palvellut oppikirjakustantajia myös Norjassa.
+Tänään Lars Leevi Laestadiuksen kuolemasta tulee kuluneeksi 150 vuotta.
+Valtio on velvollinen aktiivisilla toimilla
+Toinen kappale: Lautakunnan tehtävänä on antaa raportteja.
+Kaikki ei kuulu kustannuskaton piiriin
+Lapset pääsivät käymään kotonaan vain harvoin ja yhteys saamenkieliseen ympäristöön heikkeni.
+Hän huomauttaa myös, että kahden keskeisimmän ihmisoikeusyleissopimuksen − joiden vaikutusalue on yleismaailmallinen − yhteisessä 1 artiklassa esiintyvä viittaus " kaikkiin " kansoihin puhuu sen puolesta, että oikeus itsemääräämiseen pätee muissakin kuin ainoastaan perinteisissä siirtomaihin liittyvissä tilanteissa.
+Viikon lopulla menen Helsinkiin saamelaiskäräjälakityöryhmän kokoukseen.
+Siida oli paikallisorganisaatio, jolla on tärkeä rooli maa-alueiden, vesistöjen ja luonnonvarojen jakamisessa.
+Passiivisen kontrastitehosteen tyyppino inactive contrast effect
+Vain ylläpitäjä voi asettaa viestipalvelinta!
+Mutta kulkumatkat ovat pitkät ja minulla ei ole vielä omaa ajokorttia.
+elinkeinojen tai yhteiskuntaelämän perustavanlaatuisia elinehtoja.
+Alkuperäiskansoja saapuu Inariin kolmelta eri mantereelta ja kulttuurien kohtaaminen on ainutlaatuinen festivaalin historiassa.
+HolyokeCity name (optional, probably does not need a translation)
+Arktisen neuvoston jäsenyyttä haluavat useat maat Etelä-Koreasta ja Kiinasta lähtien.
+SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakennehanke.
+Hankekoordinaattori vastaa hankkeen toteutuksesta ja tuloksista.
+Polkutehosteen suoritus aiheutti poikkeuksenoutset" or "inset
+Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana.
+Toivon kuitenkin, että Suomi ei unohda haavettaan päästä YK:n turvallisuusneuvostoon ja parantaa kansainvälistä uskottavuuttaan.
+säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä (luohti, leudd ja livđe), järjestää elävän ja kehittyvän saamelaismusiikin opetusta, tarjoaa puitteet saamelaisen musiikin ammattimaiseen tuotantoon ja jakeluun, kehittää saamelaista musiikkiosaamista, kohottaa saamelaisten musiikkityylien imagoa ja sitä kautta lisää kiinnostusta saamelaiseen musiikkiin.
+Koltansaamen tunneista on kuitenkin ollut sen verran hyötyä, että uskoakseni osaksi niiden ansiosta minun on ollut helpompi oppia venäjää, jota meidän koulussa opiskellaan pakollisina kieliopintoina ainakin muutaman kurssin verran.
+Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä,
+Saamen kieliteko - palkinnolla annetaan tunnustusta Suomen saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
+Liian monta suodatintoimintoa säännössä% 1.
+Inarilainen harrastajateatteri Ivaloiset esittää Aimo Vuorisen käsikirjoittaman näytelmän Votkaturistit Sajoksen Dolla-Salissa torstaina 2.2.2012 klo 19.
+Järjestimme vielä ennen joulupyhiä asiasta tapaamisen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen kanssa.
+Tästä voit valita käytettävän kirjasimen.
+Saamelaisten kotiseutualueen raja kulkee Sodankylän kunnan halki.
+Tämä edellyttää kuitenkin saamelaisten mahdollisuutta itse ohjata elinolojaan ja tukea elinkeinopolitiikan kautta saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä elementtejä.
+Santo DomingoCity name (optional, probably does not need a translation)
+Naisten työssäkäynti on Suomessa lähes yhtä yleistä kuin miesten.
+KWallet- lompakko ei ole käytettävissä
+Tiedostoa% 1 ei voitu jatkaa.
+Saamelaiskäräjien täysistuntoon kuuluu 31 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi.
+Perinteinen tieto auttaa saamelaisia sopeutumaan myös modernin yhteiskunnan uhkiin kuten ilmastonmuutokseen.
+Kolttasaamelaisten saivat toimeentulonsa pääasiassa pyyntitaloudesta.
+Jos haluat tarkempaa tietoa Konquerorista, napsauta tästä.
+Julistus löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ajankohtaista-osiosta.
+JeonjuCity name (optional, probably does not need a translation)
+Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen yritys luoda erityisesti alkuperäiskansoja koskeva alueellinen sopimus.
+Vaikka kielioloja ei mainitakaan yleissopimuksessa
+Tiina Aikio esiintyy Sajoksessa yhdessä säestäjänsä kanssa tai suuremmissa kokoonpanoissa sopimuksen mukaan.
+Alla olevalle välityspalvelimelle pitää antaa käyttäjätunnus ja salasana, ennen kuin mitään sivuja voidaan selata.
+Suomeen tämä Norjan esiin tuoma malli ei sovellu.
+Seminaariin osallistuu noin 90 vierasta Euroopan neuvoston eri elimistä, viranomaisia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, saamelaispolitiikkoja Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä sekä saamelaisjärjestöjen edustajia ja tutkijoita.
+oikeusministeriössä saamelaiskäräjien vuonna 2002 laatiman ehdotuksen pohjalta.
+Välityspalvelimen asetustiedostoa ei voitu ladata:% 1
+Minnadefault name of third player
+GainesvilleCity name (optional, probably does not need a translation)
+Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.
+Toin myös esille, että kehityspolitiikassa tulee huomioida Nagoyan protokollan (koskien geenivarojen hyötyjen tasapuolista jakoa) ja biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n velvoitteet hyötyjen tasapuolisesta jaosta ja alkuperäiskansojen ennakkotietoon perustuvasta suostumuksesta.
+Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.
+Hallitus hyväksyi lausunnon sanomalehdistön tuen jakamisesta vuonna 2015 liikenne- ja viestintäministeriölle toimitettavaksi.
+SandersCity name (optional, probably does not need a translation)
+InuvikCity name (optional, probably does not need a translation)
+Tiistain 3.4. kulttuuri-illan ja keskiviikon 4.4. kansanjuhlan tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.
+Sinulla ei ole oikeutta poistaa tätä teemaa
+Yhteys tällä nimellä on jo olemassa.
+Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkumisessa, keskusteluissa ja ajattelussa edistävät myös hyvää elämänhallintaa.
+kuuluva poronhoito-oikeus hänen asuttuaan monta vuotta saamelaiskylän ulkopuolella.
+HEUREKA - otsikon alla on tiivistelmä luvun tärkeimmistä asioista.
+Tuolloin kilpailuun osallistuneista ehdotuksista palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi yhteensä 69 kappaletta.
+Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta.
+0 - Yhteys terveyskeskukseen samana päivänä Perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi terveyskeskukseen tai sairaanhoitoneuvontaan, on saatava yhteys samana päivänä.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Alt- näppäin on lukittu ja on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille.
+lähtökohdista: " saamelaiskäräjien kanssa käytävien neuvottelujen tulee tapahtua vilpittömin
+Älä toista hälytystä@ info: whatsthis
+Saamelaiskäräjät sai lauantaina 23.11. arvovaltaisia vieraita kun eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma delegaatioineen vieraili tutustumassa saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen, ILO 169-sopimukseen ja ajankohtaisiin saamelaisasioihin.
+KankakeeCity name (optional, probably does not need a translation)
+Inuitit ovat hyvin huolissaan päätöksestä, koska hylkeenpyynti on tärkeä elinkeino.
+Palkinto on tarkoitettu viranomaisille tai tahoille, jotka ovat edistäneet toiminnassaan saamen kielen asemaa merkittävästi ja noudattaneet saamen kielilakia.
+Suvi Westin uusi 70-minuuttinen dokumentti Spárrooabbán on henkilökohtainen elokuva hänen siskostaan, jonka valitsema tie on konservatiivisessa saamelaisyhteisössä tabu: rakkaus toiseen naiseen.
+Lapin energiastrategia perustuu ajatukseen energiankulutuksen kasvamisesta vuoteen 2030 mennessä ja että turpeen poltto tulee säilymään.
+Se, joka on rikkonut 8 tai 8 a-8 d §:ssä tarkoitettua syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä.
+Suomessa artikla 10 (c) koskee erityisesti saamelaista poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja.
+D. Kulttuurin erityispiirteet huomioon ottava koulutus... 20
+etenkin mainittu mahdollisuus poronhoidon tunnustamiseen ja jatkamiseen saamelaisena
+rotunsa, ihonvärinsä tai etnisen alkuperänsä takia kuuluu vähemmistöön.
+Petteri Laitin juhlanäyttely on esillä Sajoksen monitoimisalissa 30.9.2015 saakka.
+Teemaa ei löytynytJupiter' s moon Io
+• juhlitaan saamelaisten kansallispäivää ja opetellaan saamen suvun laulu
+tavoitetta, jonka mukaan julistus tulisi hyväksyä vuoden 2004 loppuun mennessä, ei ole
+Puhe löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet - osiossa.
+adjektiiviThis must be a single word
+Jos aloitusarvo on suurempi kuin lopetusarvo, askelarvon täytyy olla olla pienempi kuin nolla.
+Yksi Suomea edustavista jäsenistä on saamelaiskäräjien esittämä.
+Tähän asti GTK on saanut kohtuutonta etua muihin malminetsintäyrityksiin nähden, koska se on voinut kartoittaa malmivaroja tutkimusluvan perusteella, joita ei yksityisille malminetsintätoimijoille myönnetä.
+Lappi-työryhmässä ja Lapin liiton eri asiakirjoissa on samat asiat esillä ja tavoitteena.
+Tämän lain säännöksiä ei sovelleta: 1) evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan; eikä 2) perheenjäsenten välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin.
+Saamelaisopetuksen koulutushankkeen aloitus siirtyy helmikuuhun 2015
+Opetus on "perusopetusta täydentävää" pohjoissaamen kielen opetusta ja se on järjestetty Tampereen keskustan Aleksanterin koulussa, jossa koulun tietokoneluokka / kirjasto on toiminut opetustilana.
+Saamelaiset kehittivät näiden rakenteiden pohjalta pitkälle kehittyneet järjestelmät maa-alueiden jakamiseksi, perintöoikeuksista huolehtimiseksi ja erimielisyyksien ratkaisemiseksi siidan jäsenten välillä.
+BloomingtonCity name (optional, probably does not need a translation)
+Tavoitteena on ollut, että lailliset instrumentit valmistuisivat vielä kuluvan vuoden aikana.
+Itsenäinen selviytyminen edellyttää käytännön taitojen hallinnan lisäksi psyykkistä valmiutta ja uskoa siihen, että jaksaa, osaa ja löytää ratkaisut ongelmiin ja luottaa siihen, että kaiken voi oppia.
+"että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä)."
+Peltovuomassa ei asu kielensä menettäneitä saamelaisia, joiden kieltä pitäisi elvyttää.
+Nyt alkuperäiskansojen oikeudet on huomioitu kattavasti julkilausumassa ja sen kumppanuusohjelmissa.
+_Viimeinengo to the top of the pageStock label, navigation
+Kuten edellisestä käy ilmi, Maailmanpankin käyttämä työmääritelmä on miltei sama kuin Cobon määritelmä tiivistetyssä muodossa.
+Valtiovalta uskoi 1600-luvulla, että saamelaiset ja maanviljelijät voisivat käyttää maa-alueita
+Luo uusi kirjanmerkkikansio tähän valikkoon
+ministeriöistä sekä yksi saamelaiskäräjien jäsen.
+Saamelaiskäräjälakia valmistelleen työryhmän esitys ei saanut juurikaan varauksetonta tukea saamelaisyhdistyksiltä - ei valitettavasti myöskään saamelaiskäräjiltä.
+NewportCity name (optional, probably does not need a translation)
+sekä ylläpitää tätä nimistöä ja saada sille yleistä tunnustusta.
+Muualla maassa oikeudet ovat rajatummat.
+Vihaterminologia on sekin yleistynyt ja sillä halutaan luoda kielteisiä mielikuvia ja perustella omaa poliittista linjaansa.
+Toimikauden haasteena tulee olemaan edellytyksien luominen saamelaisten paluumuutolle saamelaisten kotiseutualueelle.
+Esimerkkejä vesitoiminnasta ovat voimalaitos- ja säännöstelypadot, veteen rakennettavat eri rakenteet, kuten sillat ja tunnelit, ruoppaukset ja vedenotot esimerkiksi juomavesitarkoitukseen ja kasteluun.
+Ruotsin metsänhoitolaki edellyttää, että " metsänhoitotoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa on toivottavaa, että asianomaiselle saamelaiskylälle annetaan vuosittain käyttöön riittävän suuri ja yhtenäinen laidunalue sekä runsaasti kasvillisuutta alueilla, joita käytetään porojen tarhaus-, vaellus- ja lepopaikkoina. "
+Saamelaiskäräjät esittää lisäksi, että ahmakantaa ei kasvateta ja haittaeläinten poiston tulisi tapahtua viranomaisten toimesta.
+Toimintoluettelo:% 1@ label Action tooltip in toolbar editor, below the action list
+Ensimmäiset saamenkieliset julkaisut olivat Ruotsissa vuonna 1619 painetut kaksi uskonnollista kirjasta.
+" Saamelaisten tulee olla uuden pohjoismaisen saamelaissopimuksen osapuolena / osapuolina.
+Yleisessä toimistossa voi olla myös muuta henkilöstöä kuten projektihenkilöstöä.
+On myös ilman muuta pidettävä lähtökohtana, että vaatimus, jonka mukaan valtion viranomaisten tulee järjestää olosuhteet sellaisiksi, että saamelainen väestöryhmä voi turvata ja kehittää kulttuuriaan, käsittää myös niin kutsutun "aineellisen kulttuuriperustan ", joka määritellään saamelaisen väestöryhmän kulttuurin ja elintapojen taloudelliseksi ja fyysiseksi perustaksi.
+Lapselle on hyvä antaa juotavaa usein.
+Saamelaiskäräjät kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että saamelaisten kuntien on täytettävä saamen kielilain velvoitteet riippumatta kunnan saamenkielisen väestön määrästä.
+Koltta-asiat ovat lain mukaan maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
+Taidetapahtuma oli saamelaisnuorten ja opettajien taidonnäyte
+University CityCity name (optional, probably does not need a translation)
+Version string is a guess
+& Lähetä lähtevät- kansiossa olevat viestit:
+esitettyyn kansainvälistä oikeutta koskevaan viittaukseen.
+Hyvä havainnointikyky auttaa havaitsemaan pienimmätkin kulttuurierot ja vahvan kulttuuritajun avulla ihminen kykenee eri tilanteissa mukauttamaan toimintaansa kulttuuritaustansa pohjalta.
+Joulun alla saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon sosiaaliturvalainsäädännön uudistamista valmistelevalle SATA-komitealle.
+asennetta näitä määräyksiä kohtaan, vrt. liite n:o 4.
+saamelaiskäräjät näissä maissa yhden jäsenen.
+Saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinnekulttuuri-ilmaukset sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily ja metsästys.
+Tuntematon taustakuvaError message, tried to start an invalid service
+Tallenna liiteet kansioonfilename for an unnamed attachment
+Varmista, että resurssi on käytettävissä ja yritä uudelleen.
+kuvat: Erkki Alanen, työkirjaan Cara Knuutinen
+Saamelaisvastainen kirjoittelu niin internetissä kuin lehtien palstoilla on valitettavan yleistä.
+Värin nimi: EMAIL OF TRANSLATORS
+Vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) voi sisällyttää saamen kielen ja kulttuurin opintoja.
+I- palkkiThe shape of the cursor

eval/test.fi-sme.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+ Sámegielat bálvalusaid dáládilli / buorit geavadat ja dárbu Suomas, Heidi Eriksen, Ohcejoga gielda
+Sáhttá gal buriiguin ákkáiguin dadjat, ahte ođđa strategiija lea duođaid mearkkašahtti ovdánanlávki.
+Juohke váldonjuolggadus mii lea
+Jos evangelalaš-luteralaš girku hálida átnut ándagassii sápmelaččain, de dat galggalii vihkkedallat iežas rolla sámi dološoskku jávkamis, sámegielaid ja juoiganárbevieru uhkivuložin šaddamis muhto maid politihkalaš váikkuheamis.
+Áššeollisvuođat leat nu stuorrát, ahte joatkit Montreala čoakkáma válmmaštallama golggotmánu loahpas.
+City in Maryland USA
+Boazobargiid bargguhisvuođa áigge doarjja galgá gárgehuvvot nu ahte birgenláhki lea geavadis vejolaš.
+, Dáidagaovddidanguovddáš, Lappi guovlodoaibmabáiki ja Sámediggi / Sámemusihkkaguovddáš.
+Lea dieđusge vejolaš, ahte hálddahusrievtti mearrádusas váidojuvvo viidáseappot alimus hálddahusriektái.
+Dán vahku prográmmas lea vuovdesertifiserenbargojoavkku davvi bargojoavkku telefunčoakkán.
+"Miessi" - duhkorasat leat muoras ráhkaduvvon, main beljiid sáhtta merket ja molsut, vai miessi sáhttá merkejuvvot ain ođđasit.
+Karbon: a MS Office- sárgun sisafievrridansilliName
+Lean goitge hui ilus das, ahte váljagotti golbma áirasa (Mats Nylund, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) guđđe olmmošriektemiehtemielalaš sierraoaiviliid váljagotti cealkámuššii ILO 169-soahpamušas ja dat čájeha, ahte buot riikkabeaiveáirasat eai leat doalvvuheamis.
+ISEVEN () - funkšuvdna dieđiha True jos paramehteris lea bárralohku. Muđui dieđiha False.
+if in your language something like 'key (s) ' isn' t possible please use the plural in the translation
+Sámedikki ja oahpahusministeriija gaskii ráhkaduvvojit bissovaš hálddahuslaš meannudanvuogit, raporteren ja ráđđádallangeavat, mas sámeoahpahusa ovddidandárbbut gieđahallojuvvojit ee. stáhta bušeahta ja skuvlenpolitihkalaš ođastusaid válmmaštallamiid oktavuođas.
+Vealahangielddus heivehuvvo nu almmolaš go priváhta oahpahusa lágideaddjái ja maiddái dábálaščuvgehusa addi ja ámmátoahpahusa skuvlejupmái.
+Suoma sámediggi jorgala strategiija dasa lassin anáraš- ja nuortalašgillii.
+Dáid iešvuođaid ovddideapmin bajásgeassindoaimmain geahččalit ovddidit máná áican- ja iešárvvoštallannávcca, vai son birgešii ođđa dilálašvuođain.
+City in Alberta Canada
+Dát dovddastus lea eanemustá oidnošgoahtán eamiálbmotgažaldagaid ektui.
+- Go ILO ovddit vástideaddji soahpamuš vuođđuduvai paternalistalaš ja suddadeaddji figgamušaide, lea soahpamušas nr. 169 eamiálbmogat váldon dásseveardásaš oassebeallin mearridit árvvuin, eallimis ja ovdáneamis.
+SPR lea vuođđudan iežas oktavuhtii nuoraidlávdegotti, masa bohtet ovddasteaddjit guđege riikka sámedikki nuoráidráđiin / - lávdegottiin.
+Dáhpáhusbáikin boahtá leahkit Soađegili ođđa valáštallanhálla girkosiidda guovddážis.
+Jagi 2009 Norga lei vuosttas, Ruoŧŧa čihččet ja Suopma guoktenuppelogát ON ovddidanprográmma olmmošlaš
+Maŋit beaivve gieđahallojuvvojit sámiid eananoamastangažaldagat, davviriikkalaš sámi soahpamuš ja ILO 169-soahpamuša ratifiseren, go dathan čatnasit nuppiidasaset.
+Máŋggain eiseválddiin lei maiddái negatiivalaš doaladupmi sámegiela vuostá ja bálvalusaid dolle duššin ruhtagollun.
+Seminára maŋŋel deaivvadin ovttas kulturlávdegotti ságadoalli Tauno Halttain ja nuortalaččaid luohttámušolmmái Veikko Feodoroffiin johtalusministtar Merja Kyllösä Njellima luotta vuođđodivvumis.
+City in Virginia USA
+Dieđáhus Sajosa čoahkkin- ja striimenteknihkas sihke Sámedikki čoahkkimiid simultánatulkomis ja striimemis
+Diktá vaikko makkár prográmma leat vuogátdatgárccus.
+Čájet olles dokumeantabálgá namahusholggas
+Dál vuosttaš háve sámi nuoraidkonfereanssas juohke sámedikkis lea iežas virggálaš sáminuoraid orgána.
+Sámi álbmot lea loguset bealis unnitlohkun eanaš osiin Sámis baicce Finnmárkku fylkkas Norggas ja Ohcejoga gielddas Suomas.
+Ii sáhttán sihkkut diehtočoahkuid.
+Siskkil láse, namahusholga ja rámmma
+Fidnu vuostálastin ovttastahtii sápmelaččaid aivve sierra vugiid mielde, ja dan sáhttá atnit guovllu sápmelaččaide etnihkalaš morráneapmin.
+Čoahkkinprográmmat gárgehuvvojit nu, ahte doaibma lea ávkin oppa sámeguvlui nu viidát go vejolaš.
+Máŋggat ruovttuguovllu olggobealde orru dahje dohko fárren sámi vánhemat leat bivdán sámedikkis veahki čoavdin dihtii váttisvuođaid.
+Searvvis ii leat mihkkege dahkamušaid bargojoavkkuin, mat gusket sápmelaččaid.
+Fidnu ulbmilin lea čielggadit sámiid árbevirolaš ealáhusaid dili ja ovdáneami sihke váldit atnui árbevirolaš sámeealáhusaid dili ja ovdáneami govvideaddji indikáhtora.
+Dáppe Suomas ilgadis kámpannja sisafárrejeddjiid guovdu bođii ovdan riikkabeaiválgakámpannjain, daidda laktáseaddji interneahtta-čállosiin ja maŋŋelnai muhtin riikkabeaivvelahtuid politihkalaš barggus.
+Sámi ealáhusaid ja resursageavaheapmái galgá leat earenoamáš suodjaleapmi,
+WIPO dehege máilmmi vuoiŋŋaduoji suodjalanorganisašuvdna lea Ovttastuvvan našuvnnaid sierraorganisašuvdna.
+Mannan gaskavahkko lei Roavenjárggas sámedikki ja sámi guovllu suohkaniiguin ráhkkanančoakkán sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid dorvvasteamis.
+SPR deattuha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga leat vuolláičállán ON:id eamiálbmotjulggáštusa ráddjehusaid haga.
+deaddilanBeep when a key is
+Suoma stáhta sáttagotti ráđđádallit bealušte duođalaččat paragráfa ja dan ruhtadeami joatkima.
+Nubbi cealkka: Dás čujuhuvvo artihkkala 48 mearkkašumiide.
+- Eanodaga badjeskuvlla Gollegielagat - joavkku bihttá Gollegiella - sámegiella?!?
+string" in "context_BAR_string
+City in Utah USA
+In leat mange muttos fuomášan ságastallama das, mas oktasaš davviriikkalaš sámi ođassáddagiid unnon gehččiidmearit muitalit.
+Nissoniid ja albmáid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat leat lágaid mielde dábálaččat seammaláganat.
+Seminárii oassálastte 42 oassálasti 13 riikkas.
+Supmii dárbbašuvvošii hohpoleamos lági mielde sámegiela revitaliserenprográmma, nugo sámedikki lea evttohan.
+Konvenšuvdna ii hehtte stáhta addimis sámiide stuorit vuoigatvuođaid go daid mat
+City in Ontario Canada
+Livččiimet diehttelaš sávvan, ahte láhka livččii leamaš eambbo geatnegahtti.
+Áiggotgo duođaid gurret buot kontuid ruskalihtiid?
+Vuođđoláhkaválljagoddi guossástalai odne Eanodagas ja dollii dáppe Anárii.
+Gárgehanfidnu ii leat velge mu mielas realisttalaš ja dađi bahábut sámedikki ovddasteaddji dahkan buoridanevttohusat eai leat váldon dárbahassii vuhtii gárgehanplánas.
+Beavdegirjji mielde Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmai ja ovddideapmai ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, dego boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin.
+Ii sáhttán molsut gaskaboddosaš fiilla nama
+Márkaniid áigge dmu 13.00 loaiddasta folk-rock davvisámegillii lávlu Ravggon.
+- Lasihit oppalaš dieđu artihkal 8 (j):s, dan geatnegasvuođain ja ollašuhttimis
+searvama go áigumuš lea álggahit doaibmabijuid dahje daoimmaid mat sáhttet
+Sajosa ja Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas
+Ii sáhttán rievdadit resurssa oamasteaddji
+Govas SSN stivralahtut Ida Helander ja Aletta Lakkala New Yorkis.
+" Evttoheimmet ministarai ahte ráđđádallansáttagotti doarjjan nammaduvvo sámekultuvrra, Deanu sierradiliid ja bivdovuoigatvuođaid dovdi áššedovdi, mii čielggadivčče stáhtasoahpamuševttohusa váikkuhusaid Deanu sámiide " stivrra lahttu Ilmari Tapiola muitalii.
+Dán soahpamušteavsttas livččiimet háliidan oaidnit máŋgga sajis garrasut sániid.
+Gurut olggoslođa (čálus bajás)
+Áittardeaddji, dego ON:a álgoálbmotraporterejeaddji, EU:a parlameanta, ON:a olmmošriektekomitea, Eurohpá Ráđi ministtarkomitea, Eurohpá Ráđi vehádatrápmakomitea, ECRI (Eurohpá Ráđi vuollásaš komisšuvdna rasismma ja utnohisvuođa vuostá), ON:a nállevealahankomitea, Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš rivttiid komitea, Mánáid vuoigatvuođaid komitea ja ON:a oppamáilmmálaš mearreáiggegeahčadeapmi leat ávžžuhan Suoma ratifiseret Ilo 169-soahpamuša.
+CJK ovttastuvvon ideográfat viiddidus AKCharselect unicode block name
+Bargoveahka mii galgá bargat sámi guovlluin, fertejit oažžut fálaldahkan oahppat
+Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes rávesolbmot
+Dakkár riidočoavdinlávdegotti čoahkádusa ja dan bargovuogi várás gustojit dárkilis njuolggadusat maid buot golbma sámedikki mearridit ovttasráđiid.
+Renman-fidnus gieđahallojuvvui boazodoalu suvdilisvuohta ja mot bohccot ja boazodoallu cevzet boahtteáigge Fennosskandia davviosiin ja Guoládatnjárggas.
+Parlameantasále Soljus leat 60 báikki vuođđohámis, main 23 báikki leat jorba parlameantabeavddis.
+Gávdnat listtuid bátnedoaktáriin jus háliida ođđa bátnedoavttiroktavuođa sáhttá ovdamearkka dihte mannat álbmotbátnedoavttir dahje Priváhtabátnedoaktára webbasajiin.
+KCharselect unicode block name
+Eurohpalaš dásis maid leat arvat álbmotrievttálaš instrumeanttat mat leat
+Njeallje komitea lahtu livčče dubmen Suoma SP-soahpamuša 27 artikla rihkkumis.
+Vieris giela oahpahus dárkkuha vuođđooahpahusa vuolit jahke luohkáin álgi eaktodáhtolaš ávdnasa (A2, nubbi vieris giella), man oahpahus joatkašuvvá jahkeluohkáin 7-9 válljenávnnasin.
+Sámediggi gieđahalai sámi giellalága ollašuhttima rekryteremis ja giellamáhtu čielggadeami rekryterendiliin go bálkáhuvvojit bargit, geaid bargun lea doaibmat sámegielat áššehasbálvalus-, dikšun- dahje oahpahusbargguin.
+Neahttasiiddut bálvalit SSN guovddáš ulbmiliid, maidda gullá sámenuoraid olaheapmi riikkaviidosaččat ja searvvi doaimmain dieđiheapmi.
+orru hirbmat váibbas iige nagot juhkat
+Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen 1.
+Skearrut olggožiid haga
+Mii čielggadit geažos áigge vejolašvuođaid oažžut ruhtadeami giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema johttáheapmái, muhto dilli ii oro leame beare čuovgat.
+Sávvat ahte sálii eai boađe olu lávdelágidandiŋggat (kulissat), baicce ulbmilin lea speadjalastit lávddi duohkái ja ravddaide govaid.
+Ja vaikko sámiid geavaheami lei vejolaš duođaštit, de duopmostuoluid mielas dat geavaheapmi
+KWord: a Microsoft Write- olggosfievrridansilliName
+Riikkabeaivvit gieđahallet álgojagi ráđđehusa evttohusa ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás.
+Min sámedikki dievasčoakkámis ságastallan lea giivvis, earenoamážit áššelisttu dohkkehanmuttos, muhto dat ii leat mihkkege veardidettiin Kanada parlamentii.
+Murmánskka guovlohálddašaneiseválddit čuoččuhit Guoládaga guovllu sámi parlameantta jođihuvvot olgoriikkaid organisašuvnnaid ja Norgga sámedikki doaimmas.
+City in Jeonnam Korea
+City in Arizona USA
+ealáhusaid ja resurssaid, muhto maiddái viidát mearkkašumis sin vejolašvuhtii
+- skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti čálli ja áššemeannudeaddji (oahppamateriálaáššit)
+Vuosttaš lávki Ovdalaš áiggis olbmot vulge njuolga báhpa lusa go soamis jámii.
+Suohkanráhkaduslága lassin bárisin lea válmmaštallojuvvome suohkanlága ođasnuhttin.
+Bargojoavkku evttohusa ii sáhte atnit stuora jovssusin iige oba kompromissange.
+Maiddái jagi 2010 Meahciráđđehus ja bálgosat vuolláičálle soahpamušaid.
+Evttohus lasiha eanangotti lihtuid guovlopolitihkalaš stivren- ja ovddidanválddi sámiid kulturiešráđđemii gulli suorgái ja lea ná ruossalasvuođas sámiid kulturiešráđđejumiin ja eamiálbmotsajádagain.
+@ info: whatsthis
+dárkkes muohtasátnerádjui ja muohttaga klassifiserenvuogádahkii šaddá stuora atnu ja
+Tapahtuman suunnitteluun kutsuttiin kaikki Vuotson koulun opettajat ja työntekijät sekä paikallisten yhdistysten edustajat.
+Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegottis sáhttá ohcat doarjaga sámegielat oahppamateriálaprojeavttaid várás.
+Lávlu girjerádju - ovttaslávlundilálašvuođa gesii Anneli Aikio Sámegirjerájus.
+Ii lean vejolaš ráhkadit sihkkarvuođamáŋggus% 1- fiilla ovddas. Jus šaddá meattáhus vurkedettiin, de dáiddá datat dán fiillas mannat duššái. Sivvan dása sáhttá leat ahte mediai masa čálát lea dievvan dahje ahte dát fiila lea dušše logahahtti dutnje.
+Oktagerdánit daddjon, lea earru veahádagaid vuoigatvuođaid ja eamiálbmogiid oktasaš vuoigatvuođaid gaskkas dakkár ahte veahádagaid vuoigatvuohta mearkkaša dan ahte veahádaga indiviiddaide lea addon vuogasvuohta seailluhit ja ovddidit iežaset identitehta eanádatservodaga siste, go fas eamiálbmogiid oktasaš vuoigatvuođat deattuhit eamiálbmogiid njulgosa seailluhit ja ovdánahttit sin iežaset sierralágán servodagaid ja servodatvuogádagaid eanádatservodaga báldii dahje sáhttá maiddái dadjat, rattát eanádatservodagain.
+City in Gyeongnam Korea
+áššeolmmái (ombudsmann), ja boazoguohtunsearvi (2 §).
+Lassin gulaskuddamiidda konkrehta áššiin, de galget politihkalaš čoahkkimat
+Mánnosaččat@ item: inlistbox recur yearly
+Juoge čájeheami ceaggut guokte oassái.
+Ii sáhttán buohtalastit maildir- máhpa.
+Dilli lea divvojuvvon bálgesa siskkáldas čovdosiiguin hui jođánit ja látti boazodoallit sirde bohccuideaset eret sámiid guohtoneatnamiin iežaset guohtoneatnamiidda ja guohtonráfi máhcai.
+Ii dárbbat ráhkkanit mange sierra ládje.
+City in Delaware USA
+Turi dárkkuhii dainna maid dan, ahte várrečohka nalde oaidná guhkás ja biegga beassá bossut, oaidná buori seahčagasa ja notkon bealjit rahpasit.
+Jagi 2013 Ijahis idja temá lea "Buolvvat ", man vuođđojurddan lea buktit iešguđege buolvvaid ovddasteaddji sámemusihka čehpiid oktii sihke doibmet iešguđet ahkásaš sápmelaččaid kulttuvrralaš deaivvadanbáikin.
+Geardu@ item: inmenu square list style
+Oassi ávžžuhusa vuolláičálliin leat dutkan kultuvrraid ja kultuvrralaš dieđu sirdáseami oba eallinagi, oassi dávttiid ja genaid - dehege dieđaservošis lea nanu dieđalaš dieđu ipmárdus das, mot kultuvra sirdása ja seailu.
+vuođaid jos dat adnojuvvo dárbbašlažžan sámi kultuvrra ja servodateallima
+Báhtareaddjimánás lea vuoigatvuohta oažžut earenoamáš divššu.
+Ovdalgo sáhtát geavahit dán gova duogášgovvan, fertet dan vurket. Háliidatgo vurket dan?
+Dát máksá ahte jearahus mii dahkoi gáibida máhpa sisdoalu, ja KDE- prográmma mii doarju dán prográmma ii sáhte dan bargat.
+Daid gielddaide geasa guoská ožžot stáhtadoarjaga
+Maiddái sámi guovllu bálgesat leat leamaš aktiivvalaččat omd. boazodoalu- ja luondduealáhusaid ruhtadanlága olis ja vuovdesertifisenáššis.
+Hui stuora váilivuohta juo dálá lagasnai lea dan olláhuvvama bearráigeahču váilevašvuohta.
+Sámeguvlui ámmátbargoveaga skuvlejeaddji oahppolágádusaid oahpahusas (ee. Lappi universitehta, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta ja pedagogihka dieđagoddi ja Roavvenjárgga ámmátallaskuvla, SOG ja polesámmátallaskuvla) galgá gieđahallat s��mi giellalága ja dan geatnegasvuođaid.
+Sámedikki stivra lei ovdal maid gáibidan, ahte Sadjosa fitnodatdoaimma etihkalaš rávvagat livčče galgan dohkkehuvvot seamma oktavuođas.
+Guovddášváillit gávdnojit sierra oaivilis, raportta siidduin 24 - 29.
+Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mieđihuvvojit dán mearreruđas.
+City in Arizona USA
+City in Idaho USA
+Nubbi lađas, njealját cealkka: Sámiin lea vuoigatvuohta doaimmahit
+& Buhtte dáinna: @ action: button Close thesaurus dialog
+SPR gáibida, ahte badjeolbmuid ja guollebivdiid gullat plána buot muttuin.
+City in British Columbia Canada
+Muhto sápmelaččathan šaddet eallit stáhta láhkaásaheami, hálddahusa, joatkevaš ruđalaš lassáneami ovddošeami sihke njuolggadusaid ja politihka stivrema vuollásažžan.
+Sámiide dát bákkolaš fárreheapmi dáhpáhuvai jagi 1964. Dat
+Semináras mu doallan oanehis sáhka gávdno ságat-gaskabláđi olis.
+doaibmama rastá riikkarájiid.
+mearrida maid ahte Sámediggi galgá sámiid ovddastit riikkalaš ja riikkaidgaskasaš
+Almmatge Dásseválddi Presideantta vuoimmálaš ávžžuhusa geažil Ilo 169-soahpamuša ratifiseren seailu Suoma stáhta olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš ulbmilin.
+Sámediggi sáddiinai dán vahku reivve bargo- ja ealáhusministeriijai ja bivddiimet, ahte bargojoaavku dievasmahttojuvvo sámedikki ovddasteddjiin.
+čearddalaš, oskkolaš dahje giellalaš unnitloguide ii galgga gildojuvvot vuoigatvuohta
+Ásat & gurutbeallái@ label left justify
+Sámediggi liikká ráhkkana dál dáidda "miniráđđehusšiehtadallamiidda " ja viggat oažžut bušeahttaevttohusa rievttes oallái.
+Almmuhusa sáhttá čujuhit nuppi sohkabeallái dušše spiehkastagas, juos lossa, dohkálaš sivva gáibida barggu luonddu dihte dasa jogo albmá dahje nissona dahje juos jearaldagas lea gaskaboddosaš dásseárvoplánai vuođđudeaddji ng. positiivvalaš sierradoaibma ovttaveardásaš bargoveahkaráhkadusa juksama várás.
+Jos dát doaibma lea alde, de čállinprográmma duogášivdni geavahuvvo. Dat várra gánneha jos du ivdnečoahkádus lea ráhkaduvvon sevdnjes duogáža várás.
+Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (Poske) lea riikkadási máhttinguovddášfierpmádaga oassi.
+Buot artihkkaliid leat dárkilit divaštallan.
+servodaga dilis ja ovdánanmearkkain.
+Sámi álbmoga kultuvra ja servodateallin galgá ulbmálaččat boahtit oidnosii
+Mii leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas, muhto beassat deaivvadit ovttas hárve.
+Ovdal eai lean sierra verstát, muhto duddjojuvvui stobus ja šiljus. "
+Sullii bealli dáiddadáhpáhussii oassálastan nuorain ledje mielde juo dáiddadáhpahusbargobájiin ja rahpandilálašvuođas, mat ordnejuvvojedje gaskavahku 25.3.
+City in Louisiana USA
+Mun in sáhte dán dilis ávžžuhit, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša, daningo dat ii leat mu árvvuid ja dievasčoakkáma mearrádusaid mielde.
+Mearrádus oaččui maiddái čoahkkimii oassálastán eamiálbmogiid doarjaga.
+Jos bázahusaid eai goaza mearkkašahtti ládje, de eananspáppa temperatuvra loktana unnimusat 4,5 ceahki vel dán čuođijagi áigge.
+Jagi 1999 rájes sámegiela oahpahus lea ovttastahttojuvvon gávpoga A2gielaid oahpahussii, mii lea dahkan vejolažžan skuvlasáhtuid ordnema ja lohkanortnegii čadnon oahppadiimmuid.
+Bargoeallin, eretfárren sámiid ruovttuguovllus ja gielamolsun leat váikkuhan sámiid siste juigosa gullamii ja geavaheapmai.
+Corresponds to Folder - > Move All Messages to Trash
+Sámedikki eai leat gullan bargojoavkku barggu áigge ja Lapinradio mielde bargojoavkku bargá gárvána mánu siste.
+Sámedikki nuoraidráđđi ja Suoma Sámi Nuorat ro lágidedje Helssegis seminára sámenuoraid dáládilis ja boahttevuođas Suomas.
+ealáhus. Dat lea dihto áigodagaid dahje " lájuid áiggi " buktán bargosajiid olbmuide geat eai lean bissovaččat ealáhusas, ja lea addán eanandoalliide vejolašvuođaid
+Čálán% 1 gávdno juo. Jos joatkkát de buhttet boares čálána. Halidatgo joatkit?
+Brysselis Anárii Sámedikki ovddasteaddjit guossástalle álgovahku Brysselis europarlamentarihkar Satu Hassi bovdejumis.
+almmolaš doaibmaáŋgiruššamiid mat áiddastivčče olggobealde olbmuin negatiiva
+Gođusiskosa oktavuođas ovttaskas oažžu dábálaččat antibiotihkatableahta.
+Unna Junná addá iežas sámi mihtilmasvuođa eará prográmmaid joavkkus.
+Sámás: Anni Näkkäläjärvi, giela dárkkisteapmi: Jovnna-Ánde Vest
+Dárkilut njuolggadusat dán lága ollašuhttimis addojit dárbbu mielde ásahusain.
+Nuppiiguin sániiguin eanan-, vearro- ja heakkačálihanduođaštusat dulkojuvvole čuđiid jagiid maŋŋel etnihkalaš logahallamin almmá dieđu haga das makkár identiteahtta dáin áššegirjjiide merkejuvvon olbmuin livččii leamaš.
+Mannan vahku gaskavahku parlamentáralaš ráđi čoakkán manai hui liekkus ja buori vuoiŋŋas.
+Heaittit klientta go láse čihkojuvvo. Dás ii leat ávki jus govaš ii čájehuvvo álggaheames ja jos govaš čájehuvvo maŋŋá go klienta heaittihuvvo.
+Dujiid herven ja ivnnit govvidit luonddu ja eará jagiáiggiid, erenoamážit ruškki iešguđetlágan ivnnit oidnojit máŋggain sámi dujiin.
+City in Nebraska USA
+ILO njuolggadusat lohket ahte ILO 169 geavaha namahusa álbmot (peoples) miehtá čađa dán dokumeantta danne go dát namahus mieđiha ahte
+Dalle son válddi munnje oktavuođa ja jearai sámedikki oainnu evttohusas bidjat suopmelaš mánáid, geat eai máhte sámegiela, sámegiel beaivedikšui.
+Ee. ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya lea evttohan, ahte sámediggái sirdojuvvole ee. barggut, mat gusket sámegiela.
+Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.
+Go bátneduokŋas ii biso čoahkin ja ferte mannat bátnedoaktára luhtte máŋga hávi vai divvu dan fas.
+Viiddis lasáhus rádjesoahpamuššii - mii maŋŋil gohčoduvvo "Lappekodisillen" - galgá sihkkarastit "den Lappiske nations Conservation" (sámi álbmoga seailuma).
+Ságastalaimet bargojoavkkus maiddái dárbbus bidjat návccaid 8 (j) olláhuhttimii earenoamážit danin go boahtte jahki lea biodiversiteahttajahki.
+Čálalaš gálduin leat máinnašumit, go Ruoŧŧa-Suoma gonagas Karl ovccát sáddii maŋŋit gaskaáigge Detnui buođđoráhkadeddjiid atnit ávvira kruvnna beroštumiin ja dieđusge ovdal buođđoráhkadeddjiid boahtima Deanus ledje buođut juo anus.
+Dáinna govain čalmmustuvvo man dohkketmeahttun lea beahttalit buorrinváldit eamiálbmogiid sajádaga " álbmogin " ON- Spesialráportár Eamiálbmogiid- ja Stáhtaidgaskasaš Soahpamušain, Miguel Alfonso Martinez, maiddái hui čavgagit čuoččuha ahte eamiálbmogat leat " álbmogat " álbmotrievtti vuođul, ja dain dalle diehttalas lea dievas vuoigatvuohta iešmearrideami čađahit nugo buot eará álbmogat dahket.
+Wienkonvenšuvdna traktáhtasoahpanválddis mearrida artihkkaliin 2 (1a) ahte 'álbmogiidgaskasaš soahpamušain' (traktáhtain) ipmirduvvo 'riikkaidgaskasaš soahpamuš mii lea čálalaš hámis ja riikkaidgaskasaš rievtti vuollásaš.
+- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi Heahtás 22 811 €
+Márkanárbevierru lea seilon nanusin gávpotluvvama ja Interneahtta-áiggenai, ja dat lea buorre ášši.
+NAME OF TRANSLATORS
+Fidnu stivrenjoavku lea mearridan, ahte
+Artihkkala lei dárbu suoli fievrridit olgomáilbmái, dainnago daid áiggiid lei gildosis doalvut báikkálaš aviissaid Sovjehta olggobeallai.
+Soahpamušriika galggašii maiddái álgit áššáigulavaš doaimmaide ovddideami dihtii, dan viidodagas go lea vejolaš, buot sámemánáid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa iežas gielain soahpamušriikkas.
+gulaskuddat áššáigullevaš álgoálbmoga ovddasteaddji lágádusaiguin - nu mo
+geavaheapmi ásahan vuoigatvuođa, de fertejedje váldit vuhtii daid beliid mat leat
+Guoladaga sámit orro ovdal siiddain (gielddasámegillii syjjt) eanaš Guoládaga siskkit guovlluin ja miehtá davvegátti.
+City in Western Australia Australia
+áššedovdi joavku lea dattetge gávnnahan dárbbašlažžan konvenšuvnnain nannen
+Sámedikki láigosoahpamuša vuosttas eretcealkinbeaivi lea 31.12.2030.
+konvenšuvdna lea ráhkaduvvon lágaš ovttasbarggus sámi álbmoga áirasiiguin.
+Doaibmaprográmma lea fámus jahkái 2020 ja dan ollašuhttima čuovvut ja ovddidat biodiversitehtabargojoavkkus.
+Mot dat de sápmelaččaid sajádat váldojuvvo linnjemiin vuhtii, bázii munnje hui eahpečielggasin, dadjat juo mysteran.
+Seminára iđitbeaivvi geavahat ohcanmeannudeami sihke kulturmearreruđa teknihkalaš rávvagiid gieđahallamii sihke gullat sierra ruhtadangálduid birra ja veaigebeaivve álggahat vuođđoságain Sámedikki "dáidda-, duodje- ja kulturpolitihkalaš" - prográmmahápmosa birra.
+Stáhtta ja gielddat galget maid muđui ovddidit našuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođaid doalahit ja ovdánahttit kultuvrraset Ruoŧas.
+Gos eará sajis ođđa hállit sáhtášedje boahtit go skuvlla vierrogiela oahpahusas?
+11.1 Prošeaktagoluid dohkkeheamis vástidan olmmoš / olbmot (namma ja virgi)
+Loahpparaportta čálii Sámi musihkkaguovddášfidnu prošeaktahoavda Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+Dehálaš árabajásgeassima ovttasbargoguoibmin doibmet vánhemiid lassin ee. mánnárávvehat, skuvla, psykologa, sosiála- ja bearašbargit, hállan-, doaibma- ja fysioterapevta, earálágan máŋggasuorggat bargojoavkkut, bátnedikšu, searvegoddi ja organisašuvnnat.
+Luoitin ii bisán váikko luoittát luotinboalu.
+Stáhtadoarjja mákso Sámedikki bokte sámiid ruovttuguovllu gielddaide.
+Sámelága § 6 nanne ahte Suoma Sámediggi galgá ovddastit sámiid (Suomas) sihke sisriikalaččat ahte álbmogiidgaskasaš dásis.
+Nuppi lađđasa mielde eiseválddit eai sáhte Sámedikki dohkkehusa haga
+Dan maŋŋá go son gearggai skuvllas jotkkii son boazobargguid, ja dan bálgá alde son lea leamašan gitta dáid beivviid rádjai.
+Ovttasbargin doibmet váldoáššis skuvllat, beaiveruovttut ja giellabeasit, maid bokte prošeavtta ulbmiljoavku, sámeguovllu vuollái 18 jahkásaš sámemánát ja nuorat juksojit njuovžilit..
+Sámediggi oaidná, ahte dát heajudivččii sámegiela gáhttema ja dikšuma ja manalii ruossalassii universiteahttalágain.
+Sámediggi sávvá buohkaid buresboahtin čuovvut Sámedikki čoahkkimiid Sajosii.
+Sámi duoji ja dáidaga sirdin buolvvas nubbái dárbbaha servodaga doarjaga, daningo min skuvlavuogádat lea gáidadan min oktavuođa lundui ja iežamet kulturárbái.
+Open theme button
+Vuosttaš lađas, goalmmát cealkka: Guhte háliida váldit alibuš oahpu
+Error: unknown function name
+Vurke metadieđuid bargovuoruid gaskkas
+Vuohčču leanai lulimus Suoma eakti sámi čoahkkebáikkiin, gos sápmelaččat orrot luonddu- ja kulturbirrasisttiset ja barget árbevirolaš ealáhusaideasetguin, eandalit bohccuiguin, muhto maiddái eará luondduealáhusaiguin.
+Guovlluid ja vehádatgielaid guoski Eurohpalaš vuođđogirji (Finlex)
+Akwé: Kon rávvagat leat dohkkehuvvon biodiversiteahttasoahpamuša 5. oassebeallečoahkkimis.
+Konfereanssa mearrádusain gávdno dieđáhus sámedikki ruovttusiidduin.
+Sámediggi guottiha doaibmaplána guovddáševttohusaid.
+Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
+Hovden ja fuolahus (hovden ii leat Guoládaga sámiin) 4.
+vuođa olgguldas viidodahkan, ja vuoigatvuohta buoridit iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami fas gohčoduvvo siskkáldas viidodahkan, vrd. SP ja ØSK
+delete this incidence
+Skuvlejuvvon kulturantropologan oainnán, ahte dákkár meroštallama vuodjin sámediggeláhkii livččii iehčanas Suoma áigge stuorimus olmmošriekterihkkun, mii doalvvulii sápmelaččaid jávkamii Suomas.
+Vuosttas Sámi girkobeaivvit dollojuvvojedje Johkamohkis Ruoŧas jagis 2004.
+Juohke bargis lea vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja govttolaš mávssu, mii dáhkida sutnje alccesis ja su bearrašii olmmošárvvolaš áigáboađu, ja mii, juos dárbbašlažžan čájehuvvo, ollistuvvo eará sosiálalaš suodjalusa bokte.
+Sámit ieža sámedikkiid bokte galget hálddašit sámegiela.
+Olmmošvuoigatvuođa komitea kommeanttat Ruoŧa áigodat ráportii geažudit dohko ahte dákkár gáibádusa sáhttá loktet, nugo dás ovddabealde lea jietnaduvvon.
+Vealaheapmi ii maiddái leat, juos dásseárvoplána vuođul gaskaboddosaš doaimmaiguin geahččaluvvo buoriduvvot sohkabeali sajádat, mii lea heajut dilis.
+Skuvlejupmi lea vuosttažettiin fikkahuvvon vuođđooahpahusa sámegiela ja sámegiel luohkáid oahpaheaddjiide, muhto skuvlejupmái besset maid sámi smávvamánáid bajásgeassima bargit, logahaga sámegiela oahpaheaddjit ja sámi fidnooahpahusa oahpaheaddjit.
+Eanadállu - Interaktiivvalaš speallansiidu mánáide
+Bd-bargojoavkku ovddasvástádussan lea Suoma álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija čuovvun.
+City in Arkansas USA
+Disdagas gaskavahkkui lean Gironis Barentsa Euro-Árktalaš Ráđi čoakkámis dehege nugo dadjet Barentsa guovllu olgoriikkaministariid čoakkámis.
+Konfereanssas gávdno diehtu interneahtas čujuhusas www.cpd.int/cop9 / ja birasministeriija siidduin (www.ymparisto.fi).
+gielladilli - leat buot golbma riikka dohkkehan, ahte sin geatnegasvuohta lea láhčit
+Mus lea maid illu ja gudni deaivat Monaco furstta prinsa Albertta, gii guossástallá Márjjábeaivve vahku Eanodagas ja joatká das Guovdageidnui.
+Sámeráđi lea vejolaš namahit guovdilis doaibmin dán oktavuođas.
+Nammagilvu lágiduvvui vuosttas háve golggotmánus 2009, dalle mearreáiggis boahtán ja bálkkašanlávdegotti čoahkkimis 10.12.2009 gieđahallamii ja árvvoštallamii dohkkehuvvon nammaevttohusat ledje oktiibuot 69 stuhka.
+@ title: group flash appearance settings
+Nuortalaš guvlui gullet oasit Anára gielddas.
+Ovdaravssa doaibman lea válbmet fievrridangolgosa sagahansellii.
+Eurohpa uniovdna buvttii ovdan fuolas álgoálbmogiid árbevirolaš dálkkádatnuppástusa váikkuhusain álgoálbmotkultuvrraide earenoamážit árktalaš guovlluin ja dát maid girjejuvvui čoakkáma ávžžuhusaide.
+Silbajávrri balddonasat, eahpáraš ja láhppon šiella mii skájaida. "
+Sámi mánáin ja nuorain lea riekti oažžut dievaslaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldaga mas lea vuođđun sin iežaset giella ja kultuvra, ja mii vuhtiiváldá sin čearddalaš, kultuvrralaš, gielalaš ja osku duogáža doarjun- ja veahkkedoaibmabijuid bokte.
+Go ášši beroštahtii mu ja čielggadeami dihte vuogi váikkuhusaid, de rehkenasten europarlameantta válgarehkenastinmašiinnain man olu mannan sámediggeválggain d ' Hondt-vugiin livčče sámediggái šaddan suohkanguovdasaš báikkit.
+vuohta searvat áššiide mat njuolga čuhcet sidjiide.
+ON:a sierraraporterejeaddji S. James Anaya: Sámit ovdamearka
+Joavku čuojaha sámegielat rock-musihkka lotkes vugiin ja sin showa lávdde alde leage oaidnin veará!
+Ii meroštuvvonreplace this with information about your translation team
+Näkkela bálgesa boazodoalus lea dáhpáhuvvan fuolastuhtti gárganeapmi sámiid boazodoalu suoji ja boahtteáigge hárrái.
+Sáhka gávdno suoma- ja davvisámegillii min ruovttusiidduin.
+Ánssuidveardádallamis guovddáš mearkkašupmi lea bargoaddi ovddalgihtii nannen válljenvuođustusain.
+Sámediggi lea maid ráđđádallan bargo- ja ealáhusministeriijain (BEM) áššis.
+Jus váldá Warandiippat varanjárbudandálkasa das galgá almmuhit vuostáváldimii vahku ovdal dutkama.
+Iešmearridanvuoigatvuođa dárkilet sisdoalu hárrái čujuhuvvo vuosttamuš
+Ruoŧa Gielddaid ja Eanadikkiid webbáikkis leat adreassat gielddaide, eanadiggái ja guovlluide.
+dovddahan nana doarjaga dasa ahte álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta, mii
+Boaktejuvvon oktavuohta dahje guorus dáhtát dás
+delete completed to- dos
+Čájet joavkkuid siste@ action: inmenu View
+Sámiid ovddastussii evangelalaš-luteralaš girku girkolaščoahkkimis guoski girkoláhkaásaheapmi bođii fápmui 1.1.2000.
+City in New Jersey USA
+Sihkkun lea geargan. @ info: status
+Sámediggi dieđiha skuvllaide buori áiggis dáhpáhusa ordnemiin ja almmuhanáigetávvalis.
+Dáinna bálvalusain sáhtát bidjat standárdterminálemuláhtora. Buot KDE- prográmmat mat álggahit terminálemuláhtoriid berret dán heivehusa geavahit. Name_BAR_standard desktop component
+teavsttaid ollu dilálašvuođain, ja dat raššuda dađistaga sámegiela geavaheami.
+Sámediggi ja Oulu universitehta Giellagas-instituhtta álggahit sámi oahpahusa bargiide oaivvilduvvon guđa oahppočuoggá skuvlenprošeavtta.
+Lassin bargat oahppolágádusovttasbarggu sámegiela ja kultuvra oahpahusa fálli oahppolágádusaiguin sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bargoveaga skuvllema dihte.
+Lean dán vahku mielde dohkkehan maid golbma cealkámuša prošeaktaohcamušain.
+Rájáid heivehallat ovttas oppa bajásgeassinservošiin.
+Fierpmádatsidduid dábáláš teaksta čájehuvvo dáinna fonttain.
+Gálduid mielde 1600-logu álgologijagiid luossa lei vearuvuloš ja sápmelaččat galge addit kruvdnii logádasaid luosain, maid vuvde gávpeolbmuide.
+Dálá dutkamušas galgá leat fuolalaš ovdal go ovddida nággosiid muhtin kulturhámi eksisteanssas muhtin čálalaš gáldu vuođul.
+Boahttevaš sode-ođastusas lea áidnalunddot dilálašvuohta fuolahit das, ahte sámiid vuoigatvuođat iežasgielat bálvalusaide lágiduvvojit áššáigullevaččat.
+Sámedikki bargiin lea leamaš sámedikki rahpanduđđamiid lassin hohpolaš barggut, man dihte ruovttusiiddut eai leat vel ožžojuvvon sámi giellalága gáibidan dássái.
+- ise suffivssat ja akseantamearkkaidkeahttádictionary variant
+Gos gáldu ii leat namuhuvvon lea Leanastivra dahkki.
+Deaŧalamos oahppamateriálabarggu bargi joavku leat sámegielat oahpaheaddjit.
+Ii gávdnan bálvalusa mii fállá dan mii gáibiduvvo
+ovdan ahte sámit berrejit leat oasálaččat konvenšuvdnii:
+You are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
+konvenšuvnna oasis III siskkilda njeallje molssaeavttot dárkilis geatnegasvuođa main
+Dál su fuollan lei earenaoamážit sámi soahpamuša ratifiseren davviriikkain, muhto son movttiidahtii maid Suoma sámedikki áŋgiruššat nu ahte Suopma sáhttá ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
+oaivvildit leat sidjiide heivvolaččat.
+Dutkama ja dutkanruhtadeapmi galggašii koordinerejuvvot ovttasráđiid stáhtaiguin, Árktalaš Ráđiin ja ág.
+Lappi guovllus leat dušše čieža (7) riikkaibeaiveovddasteaddji ja ođđasa vuođul orru leame nu, ahte sis lea čavgadit joavkostivren go riikkabeivviid bellodagain goasge.
+Persovnnalaččat mus ádjánii 19 jagi ovdalgo áddejin iežan sámeruohttasiid.
+Vuosttaš lađas geatnegahttá eiseválddiid ovttasbargat sámedikkiiguin vai
+vánhemiiddis joavkkus, lea vuoigatvuohta adnojuvvot sápmelažžan ja dasto jienastit
+Norggas Sámi álbmoga vuoigatvuohta seailluhit gielaset ja ovddidit dan sierra diliin lea čállojuvvon vuođđoláhkii ja máŋggaid sierra lágaide, nugo jagi 1987 sámeláhkii.
+Mu gullandilálašvuođas doallan sáhka ja maiddái muittuhančála lea sámedikki ruovttusiidduin.
+Ministeriija dikšu maid fuođđo- ja boazodoalu, čáhceriggodagaid geavahusa ja eananmihtideami.
+Oidno ahte dajaldat "olgguldas iešmearrideapmi" (external selfdetermination) lea geavahuvvon veahá njuovžileabbot dán smiehttamušas.
+Ealligovain berre geavahuvvot sámegiella.
+Sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea sámeguovllu bargoveagas badjánan dárbu ovttasbargguin plánet ja ovddidit sápmelaš árabajásgeassindoaimma.
+Jos fidnu livččii álggahuvvon čakčamánu álggu rájes, sámediggái livččii šaddan ruđalaš kássaroasu sisa ja stivra ii dieđusge sáhttán diktit dan dáhpáhuvvat.
+- Sámegiela sadji suopmelaš skuvllas lea juohkásan guovtti oassái.
+Láhka lea háliduvvon rievdaduvvot ja ásahuvvot, vaikko lága váikkuhusat ja dan ekonomalaš váikkuhusat álbmotekonomiijai ja suvdinnávcca vuollebáza eai leat dieđus.
+Čoahkkin dollui riikkaidgaskasaš áibmojohtolatsearvvi (IATA) - váldokantuvrras.
+Oktiibuot 65% goasttádusain lea oaivil gokčojuvvot Interreg-ruhtademiin.
+Gáldotabealla manná moallatabealla rastá
+City in Wisconsin USA
+Sámeparlamentarihkkárkonferánsa mii vuosttaš geardde lágiduvvui Jåhkåmåhkkis Ruoŧas guovvamánu 24. b. 2005, mearridii ahte juohke goalmmát jagi galgá lágiduvvot konferánsa sámeparlamentarihkkáriidda.
+Ii leat almmolaš čoavdda mii nanne vuolláičállaga
+Dáhpáhussii válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit, juos fal joavku ja sin bagadalli háliidit váldit oasi vaikko geasseluomut leat juo álgán.
+Festivála oaiveloaiddasteaddjin lea dán jage Niko Valkeapää musihkkajoavkkuinnis.
+% 1- protokolla proseassa jámii báifáhkka.
+SPR ávžžuha dasa lassin, ahte Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtat váldet vuhtii ahte árvalus man suoma-norgga-ruoŧa-sámi áššedovdiidjoavku gárvii golggotmánu 26. beaivve 2005, Davviriikkaid sámekonvenšuvnna evttohus, lea vuođđun šiehtadallamiidda.
+Mánát boarráset go guoktenuppelogi jagi galget ieža mieđihit miellahttuvuhtii.
+Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka.
+Eatnandieđus oahpásmuvat erenoamážit Ásia ja Austrália olbmuide sihke ealli- ja šaddošlájaide
+KCharselect unicode block name
+City in Wyoming USA
+OTT Kaisa Korpijaakko-Labba (čoahkkáigeassu)
+" Sámegiella ja dárogiella leat ovttadássásaš gielat.
+Irja Seurujärvi-Karin Puhe (Englanniksi)
+mearrádusa geavaheamis lea dárbu váldit vuhtii artihkkala 3.
+City in Minnesota USA
+Region/ state in USA
+City in Hawaii USA
+Virggi doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
+Guolásteaddji ja meahcásteaddji sámiid birra eai leat statistihkat.
+Euroválggat leat boahtime ja juohke jietna lea čielgasit stuoranai bellodagaide dehálaš - sápmelaččaid vuostálastimiin ja "lappilaččaid áššiin" lea riidejuvvon riikkabeivviide ovdalnai.
+Doalan semináras ovdasága álgoálbmogiin, dálkkádatrievdamis ja árbevirolaš máhtus.
+Vuođđoláhkaváljagoddi šaddá luohttit dasa, maid gullá, ja dalle gullamii bovdejuvvon beliin lea mearkkašahtti váikkuhus váljagotti oidnui.
+Afrihká ja Lulli-Amerihká riikkat ožžo goit čađa iežaset oainnu, ahte čuovvovaš čoakkámis gieđahallojuvvole ee. áššit, mat gusket genariggodagaid oažžuma ja ávkki, go fas dálkkádatrievdama gažaldagat eai boađále áššelistui.
+"Lea vealtameahttun, ahte guovddáža huksemii ja doaimma bajásdoallamii gávdno jođánit bissovaš ruhtadeapmi.
+Sápmelaččaid juridihkalaš sajádaga ja sápmelaččaid ruovttuguovllu eanageavaheami plánema ovddideamis Akwé:Kon - rávvagiin lea stuorra váikkuhus.
+City in Nova Scotia Canada
+Julggáštus deattuha dárbbu doarjut eamiálbmogiid suvdilis ovdáneami mieldásaš ealáhusaid.
+Orruneatnama dahje -guovllu politihkalaš, lágaválddálaš dahje internašuvnnalaš dilli maiddá ii galgga váikkuhit vealahusa, lehkos dat eanan dahje guovlu iešstivrejeaddji dahje earáid geahču vuolde dahje muđui mange láhkái earáid hálddus stivrra dáfus.
+Ávžžuhit earenoamážit sámedikkiid, Sámi parlamentáralaš ráđi, Sámeráđi ja eará sámi organisašuvnnaid ja ásahusaid, geat sáhttet searvat prosessii álgoálbmogiid konferánssa lágideami dáfus, aktiivvalaččat evttohit ahte máilmmikonferánssa loahppadokumeanta:
+Sámelágas dahje go lea mearriduvvon nu eará ládje.
+Ovdamearkan sáhttit namahit
+vuoigatvuođaid luonddu.
+City in Iowa USA
+Lea maid duohta, ahte riikkabeaivvelahtut váidalit seamma váilevašvuođain váldegotti medias.
+Gávnnai syklalaš liŋkka máŋgedettiin% 1
+Wacom tablet button
+Jus mánná lea šliettas, ii nagot stoahkat iige hálit juhkat dehe lea vuollái guhtta mánu galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe.
+Suoma ja Norgga rájá alde, Deanu leagis johtá girjebusse.
+Biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma mearrádusat diimmá čavčča Nagoyas leat dolvon dárbui ođastit Suoma biodiversiteahttastrategiija.
+Lean ilus, ahte sámenuorat leamašan aktiivvalaččat.
+Merkejuvvon guovlu oidno vaikkoge sirddát čállinmearkka dahje čálát ođđa teavstta sisa.
+Bardi Minna Saastamoinen máhttá bures sámegiela ja leage bálvalan girjelágádusaid maiddái Norgga bealde.
+Odne Lars Levi Laestadiusa jápmimis dievvá 150 jagi.
+Stáhta lea geatnegas aktiivvalaččat sihkkarastit nu, vai
+Nubbi lađas: Lávdegoddi galgá doaimmahit raporttaid.
+Visot ii siskkilduvvo
+Mánát besse fitnat ruovttusteaset dušše hárve ja oktavuohta sámegielat birrasii fuotnánii.
+Cealká vel ahte duoba " buot " álbmogat, namahuvvon guovtte deháleammos olmmošvuoigatvuođa konvenšuvnnaid oktasaš ártihkkalis 1 - mas lea universala doaibmaavádat - geažuda dohko guvlui ahte vuoigatvuohta iešmearrideapmái lea fámus ja ollá dobbellii go árbevirolaš koloniija diliide.
+Vahku loahpabealde manan Helssegii sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkámii.
+Siida lei báikkálaš orgána, mas lei dehálaš rolla eatnamiid, čáziid ja luondduvalljodagaid juohkimis.
+Ii- aktiivalaččaid vuostálasvuohtaeffeaktašládjano inactive contrast effect
+Dušše hálddašeaddji sáhttá heivehit diehtobálvvá.
+Gaskkat leat goit guhkit iige mus leat vel vuodjinkoarta.
+ja sámi servodateallima vuođđoeavttuid.
+Eamiálbmogat bohtet Anárii golmma sierra nannámis ja kultuvrraid deaivvadeapmi lea áidnalunddot festivála historjjás.
+City in Massachusetts USA
+Árktalaš ráđi lahttovuođaa hálidit máŋggat riikkat Lulli-Korea ka Kiinná rájes.
+SaKaste - Sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddidanráhkadus-fidnu.
+Fidnukoordináhtor vástida fidnu ollašuhttimis ja bohtosiin.
+outset" or "inset
+Ruoŧa vuođđoláhka dovddasta sámiid álbmogin.
+Sávan goitge, ahte Suopma ii vajálduhte sávaldagas beassat ON. a dorvvolašvuohtaráđđái ja buoridit riikkaidgaskasaš jáhkehahttivuođas.
+seailluha ja ovddida árbevirolaš sámi vokálamusihkkastiillaid (luohti, leudd ja livđe), ordne ealli ja ovdáneaddji sámemusihka oahpahusa, fállá vejolašvuođaid sámi musihka ámmátlaš buvttadeapmái ja juohkimii, ovddida sámi musihka máhtolašvuođa, lokte sámi musihkkastiillaid ja dan bokte lasiha beroštumi sámi musihkkii.
+Nuortalašgiela diimmuin leamašan goit dan veardde ávki, ahte iežan jáhku mielde dat lea veahkehan mu oahppat álkibut ruoššagiela, mii min skuvllas lohkkojuvvo bákkolaš giellan ainjuo muhtun gurssa veardde.
+Oktasaččain lea vuoigatvuohta geavahit suomagiela
+Sámi gielladahku - bálkkašumiin addojuvvo dovddastus Suoma sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus.
+Menddo máŋga sillendoaimma dán njuolggadusas:% 1.
+Anárlaš buđaldusteáhter Ivaloiset čájeha Aimo Vuorinen čállán čájálmasa Votkaturistit Sajosa Dolla-sáles duorastaga 2.2.2012 dmu 19.
+Ordniimet vel ovdal juovlabasiid áššis deaivvadeami kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäkiin.
+Dás válljet makkár fontta áiggut geavahit.
+Sámiid ruovttuguovllu rádji johtá Soađegili gieldda čađa.
+Dat eaktuda goittotge sámiid vejolašvuođa ieš stivret eallindiliid ja doarjut ealáhuspolitihka bokte sámekultuvrra dáfus guovddáš elemeanttaid.
+City in Doubs France
+Nissoniid barggusjohtin lea Suomas measta seamma dábálaš go albmáid.
+KWallet ii olámuttus
+Ii sáhttán joatkkašit fiilla,% 1
+Sámedikki dievasčoahkkimii gullet 31 áirasa, geat válljejuvvojit njealji jahkái hávális.
+Árbevirolaš diehtu veahkeha sápmelaččaid vuogáiduvvat maid ođđaáigásaš, modearna, servodaga uhkkiide dego dálkkádatrievdamii.
+Nuortalaččat ožžo birgejumi eanaš bivdindállodoalus.
+Deaddil dása jos hálidat dárkileabbo dieđuid Konquerora birra.
+Julggaštus gávdno sámedikki ruovttusiidduin áigeguovdil-oasis.
+City in Jeonbuk Korea
+Gažaldagas lea máilmmiviidosaččat vuosttas geahččaleapmi hábmet earenoamážit álgoálbmogiidda guoski guovlludási konvenšuvnna.
+Vaikko ii lea čielgasit daddjojuvvon, ahte giellalaš
+Tiina Aikio lávlu Sajosis ovttas su čuojaheaddjii (gui) n soahpamuša mielde.
+Fertet čállit nama ja beassansáni mii gullá gaskabálvái mii čájehuvvo dás vuolábealde ovdal beasat viidáset eará fierpmádatbáikkiide.
+Supmii dát Norgga ovdanbuktin málle ii heive.
+Seminárai oassálastet sullii 90 guossi Eurohpa Ráđi sierra orgánain, virgeoapmahaččat Suomas, Ruoŧas ja Norggas, sámepolitihkkarat Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas ja maiddái sámeorganisašuvnnaid ovddasteaddjit ja dutkit.
+vuođul maid Sámediggi ráhkadii jagi 2002.
+Ii sáhttán viežžat gaskabálvaheivehanskripta:% 1
+default name of third player
+City in Georgia USA
+Sámegillii " ráppájuvvo " ja sámemusihkka čuovvu álbmogiidgaskasaš musihkkatreandaid.
+Bukten maid ovdan, ahte ovddidanpolitihkas galgá váldit vuhtii Nagoya protokolla (mii guoská genariggodagaid ávkkiid dássebeallásaš juohkima) ja biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j):a geatnegasvuođaid ávkkiid dássebeallásaš juohkimis ja álgoálbmogiid miehtamis sidjiide ovddalgihtii addojun dieđuid vihkkedallamiid vuođul.
+Ii ovttasge galgga su opmodaga evttolaččat eret váldojuvvot.
+Stivra dohkkehii cealkámuša preassadoarjaga juohkimis jagi 2015 johtolat- ja gulahallanministeriijai doaimmaheami várás.
+City in Arizona USA
+City in Northwest Territories Canada
+Maŋŋebárgga 3.4. kultureahkeda ja gaskavahku 4.4. álbmotfeastta dárkilut prográmmas dieđihit maŋŋelappos.
+Dus eai leat vuoigátvuođat dien čoahkkádusa sihkkut
+Oktavuohta dán namas gávdno juo.
+Buorre dádjadanattáldagat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis ovddidit maiddái buori eallima hálddašeami.
+máŋga jagi olggobealde čearu.
+HEUREKA - bajilčállaga vuolde lea oktiigeassu dehálamos áššiin.
+Dalle gilvui oasálastán evttohusain bálkkašanlávdegoddi dohkkehii váldit árvoštallamii oktiibuot 69 evttohusa.
+Ráđđehus lea addán riikkabeivviide evttohusa Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis addojun lága, ng. Kotus-lága, rievdadeamis.
+0 - Oktavuođa váldin ovdadikšumiin seamma beaivvi Seamma beaivvi go ohcá veahki galgá oažžut oktavuođa ovdadivššuin, ovdamearkka dihte dearvvašvuođaguovddážiin dehe buohccidikšunrávvagiin.
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi vuo��ul boahtti bargovásáhuslasit. Bargobáiki lea sámedikki
+Alt- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
+ovttasráđiid geahččalit joavdat ovttamielalašvuhtii daid čađahanvuogis. Celkojuvvo
+@ info: whatsthis
+Sámediggi oaččui lávvardaga 23.11. allaárvosaš gussiid go riikkabeivviid ovdaolmmoš Eero Heinäluoma oktan su delegašuvnnain finai oahpásmuvvamin sámekulturguovddáš Sajosii, ILO 169-soahpamuššii ja áigeguovdilis sámeáššiide.
+City in Illinois USA
+Inuihtat leat hui fuolas mearrádusa váikkuhusain, daningo njuorjjobivdu lea dehálaš ealáhus.
+Bálkkašupmi lea dárkkuhuvvon eiseválddiide dehe beliide, mat leat ovddidan barggusteaset sámegiela sajádaga sakka ja doahttalan sámi giellalága.
+Suvi West ođđa 70-minuhta dokumentárafilbma Spárrooabbán lea persovnnalaš filbma su oappás, guhte lea válljen geainnu, mii lea konservatiivvalaš sámeservodagas tabu: ráhkisvuohta nuppi nissonii.
+Energiijastrategiija vuođđuduvvá jurdagii energiijageavaheami lassáneamis jagi 2030 rádjái ja ahte darfeboaldin boahtá seailut.
+Dat, guhte lea rihkkon 8 dahje 8 a―8 d §:s dárkkuhuvvon vealaheami gildosa, lea geatnegas máksit loavkiduvvon olbmui buhtadusa.
+Suomas artikla 10 (c) guoská erenomážit sámiid boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid.
+D. Kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahus... 20
+Vejolašvuohta dohkkehit ja joatkit boazodoalu sámiid
+vuođa dáfus gullá unnitlohkui.
+Petteri Laiti ávvučájáhus lea ovdan Sajosa máŋggadoaimmasáles 30.9.2015 rádjai.
+Jupiter' s moon Io
+• ávvudit sápmelaččaid álbmotbeaivvi ja oahpahallat sámi soga lávlaga
+čoahkkima ulbmila, namalassii mearridit cealkámuša ovdal jagi 2004 loahpa.
+Mu sáhka gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas.
+This must be a single word
+Jos álgoárvu lea stuorátgo loahppaárvu, de ferte lávki leat unnitgo nolla!
+Ovtta Suoma ovddasteaddjiin evttoha sámediggi.
+Dán rádjái GDG lea ožžon ilá stuora ovdamuni eará málbmaohcanfitnodagaid ektui, daningo dat lea sáhttán gártet málbmariggodagaid dutkanlobi vuođul, mat fas priváhta málbmaohcandoaibmiide eai mieđihuvvo.
+Lappi-bargojoavkkus ja Lappi lihtu sierra áššegirjjiin leat seamma áššit ovdan ja ulbmilin.
+2 § Lága muddehanviidodaga ráddjehusat Dán lága njuolggadusat eai muddehuvvo: 1) evangelalaš-luteralaš kirku, ortodoksalaš kirku eaige eará oskkoldatovttastumiid oskkueallimii gullevaš doaimmaide; iige 2) bearašlahtuid gaskasaš dahje eará priváhtaeallimii gullevaš gaskavuođaide.
+Sámeoahpahusa bargiid skuvlejupmi sámi giellalávguma birra álgá guovvamánus 2015
+Oahpahus lea Švuođđooahpahusa dievasmahttiŠ davvisámegiela oahpahus ja dat lea ordnejuvvon Tampere guovddáža Aleksanteri skuvllas, gos skuvlla dihtorluohkká / girjerádju lea doaibman oahpahuslatnjan.
+Sápmelaččat gárggiidedje dáid ráhkadusaid vuođul guhkás ovdánan vuogádagaid eatnamiid juohkima várás, árbejuogu várás ja siidda lahtuid riidduid soabademiid várás.
+City in Minnesota USA
+Ulbmilin lea leamaš, ahte lágalaš instrumeanttat gárvánivčče vel dán jagi áigge.
+Iehčanas birgejupmi gáibida geavatlaš dáidduid hálddašeami lassin psykalaš attáldagaid ja jáhku dasa, ahte nagoda, máhttá ja gávdná čovdosiid váttisvuođaide ja luohttá dasa, ahte buot lea vejolaš oahppat.
+"go olgguldasat neutrála mearrádus dahje olgguldasat neutrála eaktu dahje gieđahallanvuohki earenoamážit vealaha soapmása nuppiid ektui, geaiguin lea lunddolaš buohtastahttit, vaikko mearrádusa, eavttu dahje gieđahallanvuogi duohken ii leat dohkálaš ulbmil iige ulbmila gaskaoapmi leat heivvolaš iige dárbbašlaš (eahpenjuolggos vealaheapmi)."
+Bealdovuomis eai oro gielas massán sápmelaččat, geaid giela galggalii ealáskahttit.
+Dál eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat vuhtiiváldon viidát loahppaárvalusas ja dan guoibmevuohtaprográmmain.
+go to the top of the pageStock label, navigation
+Dás oaidná ahte Máilbmebáŋkku čielggadus lea mealgatmuddui seammá go Cobo-čielggadus oaniduvvon dahje čoahkkáigesson hámis.
+1600-logus stáhtaválddit oaivvildedje ahte sámit ja eanandoallit galge sáhttit ávkin
+Ráhkat ođđa girjemearkamáhpa dán fálus
+departemeanttas, ja okta sámediggelahttu.
+Sámediggelága válmmaštallan bargojoavkku evttohus ii ožžon jur eavttohis doarjaga sámi servviin - iige dađi bahábut maid sámedikkisge.
+City in Vermont USA
+geográfalaš namaid, ja doaladit dain ja oažžut daidda dábálaš dohkkehusa.
+Riikka eará guovlluin vuoigatvuođat leat gáržžibut.
+Vaššeterminologiija lea datnai šaddan dábálažžan ja dainna háliduvvojit ráhkaduvvot biehtadahkes miellagovat ja ákkastallojuvvot iežas politihkalaš linnjá.
+Doaibmabaji hástalussan boahtá leat vejolašvuođaid láhčin sámiid ruovttoluotta fárremii sámiid ruovttuguvlui.
+Ovdamearka čáhcedoaimmas lea fápmorusttet- ja dulvadanbuođut, sierra huksehusat čázis dego šalddit ja tunnelat, mođi coggan ja čáhceváldin ovdamearkka dihte juhkančáhcedárkkuhussii ja njuoskadeapmái.
+Ruoŧa vuovdeláhka eaktuda, ahte "vuovdedoaimmaid plánedettiin ja ollašuhtedettiin lea sávahahtti, ahte áššáigullevaš čerrui addojuvvo jahkásaččat atnui doarvái stuorra ja oktilaš guohtuneana ja valjit šattolašvuohta guovlluin, mat adnojuvvojit bohccuid rátkin-, johtin- ja orustanbáikin. "
+Sámediggi evttoha vel, ahte geatkenálli ii stuoriduvvo ja vahátealliid elimineremis galggašedje eiseválddit fuolahit.
+Doaibmalistu:% 1@ label Action tooltip in toolbar editor, below the action list
+Vuosttas girjjit sámegillii almmustahttojuvvojedje Ruoŧas jagi 1619. Dat ledje guokte oskku guoski girjjáža.
+" Sámit berrejit lea oasálaččat ođđa davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.
+Guovddášdoaimmahagas sáhttet leat maid eará bargit.
+Dás sáhttit maid eahpitkeahttá atnit vuođđun, ahte go stáhtaeiseválddiin gáibiduvvo, ahte sii galget láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas kultuvrra, de dat gáibádus siskkilda maid nugohčoduvvon "ávnnaslaš kulturvuođu ", mii čilgejuvvo sámi veahkadatjoavkku kultuvrra ja eallinvuogi ekonomalaš ja rumašlaš vuođđun.
+Lea maid buorre dávjá addit juhkamuša.
+Sámediggi gidde fuopmášumi čealkámusaštis maiddái dasa, ahte sámegielddat galget ollašuhttit sámegiela giellalága geatnegasvuođaid gieldda sámegielat olbmuid mearis fuolakeahttá.
+" Nuortalašáššit leat lága mielde eana- ja meahccedoalloministeriija vuollásažžan.
+Dáiddadáhpáhus lei sámenuoraid ja oahpaheaddjiid dáidduid čájáhus
+City in Mittelfranken Germany
+Version string is a guess
+Sádde & reivviid olggosbovssas:
+riikkalaš riektái.
+Buorre áicanattáldat veahkeha áicat unnimusge kulturearuid ja nana kulturipmárdusain olmmoš sáhttá eará dilálašvuođain vuogáidahttit doaimmas kulturduogáža vuođul.
+Ovddabealde juovllaid sámediggi attii maid cealkámuša sosiáladorvvu láhkaásaheami ođasteami válmmaštalli SATA-komiteai.
+riikkaid sajádaga dáid mearrádusaid hárrái, vrd. lasáhusa nr. 4.
+ovtta áirasa.
+Sámekultuvrai lohkkojit gullat sámegiella, kulturárbi, sámeduodji ja maiddái árbevirolaš sámeealáhusat nugo boazodoallu, guolásteapmi, čoaggin ja meahcásteapmi.
+Error message, tried to start an invalid service
+Vurke mildosiid nugofilename for an unnamed attachment
+Dárkkis ahte resursa duođas gávdno, ja geahččal ođđasit.
+Govat: Erkki Alanen, bargogirjái Cara Knuutinen
+Sápmelaččaid vuostásaš čálašeapmi interneahtas go aviissaid bálstáinnai lea dađi bahábut hui dábálaš.
+Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
+Friija válljejuvvon oahpuide (10 ov) sáhttá váldit sámegiela ja kultuvrra oahpuid.
+The shape of the cursor

eval/test.fi-smn.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Avajaisten jälkeen ja torstaiaamuna on vielä mahdollisuus hioa omaa esitystään.
+Biodiversiteettisopimuksen 12 osapuolikokous on alkanut
+Yhteistyökumppaneina opetuksessa ovat myös Vaasan yliopiston kielikylvyn ja monikielisyyden keskus ja Sámi allaskuvla (saamelainen korkeakoulu).
+Lapsen tulee saada itse huomata mihin kulloinenkin asia liittyy ja hahmottaa sen perusteella kokonaisuuksia.
+" Tämä on suuri voitto saamelaisille ja osoittaa, että kaivoslain velvoitteita ei voida hoitaa saamelaisten kotiseutualueella vain lausuntomenettelyin.
+Päivittäisten toimintojen yhteydessä kieli toimii välineenä, ei itseisarvona.
+Tiina Sanila-Aikio kertoi myös kolttasaamelaisten erityiskysymyksistä.
+Varhaiskasvatuksessa lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää kulttuurista tietoisuuttaan ja erilaisuuksien yhteyksien ymmärtämistä.
+Pöytäkirja täydentää biodiversiteettisopimuksen artiklaa 17, joka käsittelee myös geenivarojen satavuutta ja hyötyjen jakoa sekä artiklaa 8 (J), joka käsittelee alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.
+Vanhemmalle saamelaisväestölle saamenpuku on säilynyt edelleen arkivaatteena.
+Saamelaiskäräjät ei hyväksy saamelaisten alkuperäiskansa-aseman heikennyksiä eikä luovu periaatteistaan eikä arvoistaan ja toimii yleiskokouksen antamien päätöksien mukaisesti saamelaiskäräjälain eduskuntakäsittelyn aikana.
+Suunnitelmien mukaan rakennus otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.
+Omahoito-oppaan toimittaminen verkossa pohjoissaamen kielellä on saamenkielisten palvelujen tarjonnassa sellainen päänavaus, jonka Saamen kielineuvosto toivoo rohkaisevan myös muita tahoja järjestämään saamenkielisiä palveluita verkossa.
+Linjaus tukee myös biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n toimeenpanoa.
+Ohjeita ei sovelleta saamelaiskäräjien tekemistä esityksistä huolimatta kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa eikä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (nk. YVA-laissa).
+Lastenkonsertissa kuullaan lasten omien esitysten lisäksi alkuperäiskansavieraiden musiikkia.
+Saamelaisia edustavat jäsenet nimetään saamelaiskäräjien esityksestä ja kuntien edustajat kuntien esitysten pohjalta.
+Inarinsaamenkielinen virsikirja julkistettiin vuonna 1993 ja osia Kirkkokäsikirjasta vuonna 2000.
+Tapahtuma on avoin myös kotiseutualueen ulkopuolelta tuleville.
+Samalla on erinomainen mahdollisuus päästä kuulemaan neljää eri saamen kieltä.
+Heidät asutettiin II maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosiin.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason II mukaan (peruspalkka 3233,46 euroa / kk).
+Kansallisen artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotukset ja suositukset on toteutettu 8.
+- Suurin haasteemme tällä vaalikaudella on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 ratifioiminen, joka sisältyy myös Kataisen hallituksen ohjelmaan, totesi Haltta.
+Bioenergian keruun tulee tapahtua kestävällä tavalla ja prosessissa on kunnioitettava alkuperäiskansojen oikeuksia.
+2 § Ehdotuksenteko-oikeus ja ehdokkaiden nimeäminen Ehdotuksenteko-oikeus kuuluu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän kansalaisille, yhteisöille, laitoksille ja viranomaisille.
+Tarkoituksena on, että sopimuksessa määritellään ja sillä turvataan oikeudet, joita saamelaisilla on kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
+Saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen oppilasmäärä Suomen perusopetuksessa ja lukiossa kasvaa.
+o Suomen saamelaiskäräjät osallistuu SPN:n kautta arktiseen ja Barentsin alueen yhteistyöhön, kansainväliseen ilmastopoliittiseen ja biodiversiteettipäätöksentekoon, WIPO:n toimintaan, pohjoisen ulottavuuden ja pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä alkuperäiskansayhteistyöhön YK:ssä tehokkaasti ja vaikuttaen.
+Toinen maailmansota johti kolttasaamelaisten perinteisen asuma-alueiden hajaantumiseen kahden valtion välillä.
+Miten kieli ja kulttuuri huomioidaan palveluprosesseissa?
+Tavoitteena saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus
+Sittemmin Saban synnyinkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Várjjat Sámi Musean (Varanger Sámi museum) näyttelyä.
+Metsähallitus on ansiokkaasti toteuttanut saamen kielilain velvoitteita ja edistänyt saamen kielen asemaa verkkoviestinnässään, asiakaspalvelussaan ja tiedotustoiminnassaan.
+Giellagáldun tehtäviin kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja nimistöpalvelu.
+Aluekehitystä ohjaavan lain mukaan saamelaiskäräjät laatii Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosion.
+Odotamme tietenkin että uusi saamelaiskäräjälaki astuisi voimaan mahdollisimman pian.
+Saatuani ylioppilaslakin vuonna 2003, elämä kuljetti erinäisten työpaikkojen jälkeen opiskelemaan perhepäivähoitajaksi saamelaisalueen koulutuskeskukseen Ivaloon, josta valmistuin kyseiseen ammattiin syksyllä 2008.
+o Saamelaiskäräjät järjestää eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta ja sen ulkopuolella alueen saamelaisten kuulemistilaisuuksia ja kuulee alueen saamelaisten tarpeita kehittääkseen omaa toimintaansa.
+Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on kehittää saamelaista lastenkulttuuria sekä lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan erilaisten toimintojen ja työpajojen kautta.
+Tämän sivun lyhytosoite on: www.samediggi.fi/suositukset
+Oulun lyseon lukio: Maren-Elle Länsman (pohjoissaame)
+Festivaalin ohjelma vahvistuu alkukesästä ja se julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun aikana mm. tapahtuman omilla nettisivuilla osoitteessa www.ijahisidja.fi
+Alueella pesii lukuisia uhanalaisia ja myös tavallisia lintulajeja.
+Kirjoja voi tilata sähköpostitse info (at) samediggi.
+Laitoshuoltajan ja toimitilahuoltajan virat avoinna
+Saamelaisyhteiskunnan tukipilareja, jotka siirtävät perinteitään sukupolvelta toiselle, tarvitaan.
+Juhlan avauspuheessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi nosti esille edeltävien sukupolvien kovan työn sekä järjestöjen tärkeän roolin kulttuurin säilyttämisessä.
+Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston vetoomus (englanniksi).
+Uusia sivuosioita käännetään parhaillaan saameksi.
+ Valtakunnalliseen tapahtumaan sama ryhmä voi osallistua vain yhdellä esityksellä.
+Leukuseppien, puuseppien, ompelijoiden tai kutojien ammattikuntaa ei ollut.
+Ensimmäiset saamenkieliset käännökset Matikka-sarjasta julkaistiin vuonna 2011.
+Lisäksi saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri
+Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito ja ruotsin tai / ja norjan kielen ja englannin kielen taito sekä riittävä kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä.
+Anni-Saaralle saamenpuku on paras, läheinen ja erittäin tärkeä vaate.
+Perustehtävien lisäksi työkirja sisältää tehtäviä, joiden tekemisen edellyttää omaa pohdintaa, johtopäätösten tekoa ja opittujen asioiden soveltamista.
+Tilaisuuteen osallistuivat myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjäjärvi ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltta.
+Tuupa Records tarjoaa ammattitaitoista ja laadukasta palvelua niin äänitys- kuin videotuotantopuolellakin.
+Saamelaiskäräjät pitää hoitosuunnitelman kirjausta poronhoitoalueen susikannan kasvun rajoittamisesta erittäin tärkeänä, mutta korostaa edelleen, että susikannan suuruuden arvioinnissa ja susikannan hoidossa tulee ottaa huomioon myös Skandinavian ja Venäjän susipopulaatiot.
+Kielen tarkastuksen on tehnyt Jovnna Ánde Vest.
+Olen pienestä pojasta saakka ajatellut alkavani poromieheksi ja asuvani pohjoisessa.
+Stipendit myönnettiin seuraaville opiskelijoille: Elle-Maarit Arttijeff (Inari / Sámi allaskuvla), Taija Hietanen (Rovaniemi / Oulun yliopisto), Petra Kuuva (Inari / Oulun yliopisto), Henna Lehtola (Inari / Oulun yliopisto), Satu-Marjut Nieminen (Oulu / Oulun yliopisto), Birit Pieski (Inari / Oulun yliopisto).
+SPN kehottaa valtioita suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja turvamaan sen erityisesti kansainvälisenä biodiversiteettivuonna 2010.
+Erityisen ongelmalliseksi on koettu saamen kielen käyttö puhelimitse tapahtuvassa asioinnissa.
+Kokouksessa käytiin temaattinen keskustelu biodiversiteettisopimuksen artiklojen 8 (j) ja 10 (c):n yhtymäkohdista.
+Länsisaamelaisia kieliä ovat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- sekä pohjoissaame ja itäsaamelaisia inarin-, koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaame.
+Meidän tuleekin keskittyä SPN:ssä juuri sui generis- järjestelmän luomiseen ", Näkkäläjärvi kertoi.
+Kielikylpyä koskeva koulutushanke antaa saamen opetushenkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja jakaa omaa osaamistaan kielikylvyn toteuttamisesta opetuksessa.
+muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.
+Saamelaisissa varhaiskasvatusyksiköissä toteutettava kulttuuriin liittyvä monipuolinen toiminta lasten kanssa mm. tulistelu, erilaisiin tapahtumiin ja retkiin osallistuminen vaatii etukäteisjärjestelyjä, yhteistyötä ja turvallisuusnäkökohtia huomioivaa suunnittelua sekä riittäviä henkilöstöresursseja.
+Saamelaisilla joikaajilla on oma kattojärjestönsä, Sámi juoigiid searvi.
+Päivähoidon turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä henkilökuntaa että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat suunnitelmat.
+Saamelaiskäräjien hallitus kokoontuu seuraavan kerran joulukuussa.
+Teatterin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat (toinen aste, TEAK ja ammattikorkeakoulut) eivät voi osallistua.
+• Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle.
+Katsomme, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi voi edistää uutta järjestystä, jossa saamelaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa kaikilla tasoilla Pohjoismaissa.
+Poronhoito muodostaa saamelaisen aineellisen kulttuurin perustan ainoana saamelaiselinkeinona, joka tarjoaa ympärivuotisen elannon " Olin hyvin iloinen että valtioneuvostossa nousi keskusteluun saamelaisporonhoidon tarpeet ja erityskysymykset, " Paltto kertoi.
+, joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
+pöytäkirjan johdanto-osiossa valtiot panevat merkille YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen.
+taikka käymällä katsomassa vaaliluettelosta yllä olevissa paikoissa mainittuna aikana.
+Ensimmäinen inarinsaamen alkeisoppikirja perusopetuksen alaluokille johdattaa Ánnán ja Saammâlin mukana matkalle inarinsaamen kieleen ja kulttuuriin.
+Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.
+Saamelaiset luetaan kansalliseksi vähemmistöksi sopimuksen piirissä kuten esimerkiksi romanit ja suomenruotsalaisetkin.
+Sodankylän kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 58 755,00 euroa:
+Kokous ei pysynyt tekemään asiassa ratkaisua vaan esitti YK: tekevän terminologian mahdollisesta muuttamisesta laillisen analyysin ja osapuolikokousta tekemään asiassa päätökset."Kokouksen kyvyttömyys tehdä asiassa päätös oli alkuperäiskansoille suuri pettymys.
+Nykyisin oppimateriaalityö kuuluu Saamelaiskäräjille, joka saa vuosittain valtionavustusta oppimateriaalin valmistamista varten.
+Anu Avaskari ja Pentti Valle jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.
+Venäjän saamelaiset ovat perustaneet oman edustuksellisen elimensä, saamelaiskäräjät, mutta Venäjän lainsäädäntö eikä hallinto tunnusta sen asemaa.
+Kilpailun tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään rakennettavalle saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi.
+Ohjelma käsittää Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan sekä saamelaisalueet.
+Hän on kirjoittanut eteläsaamen sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut kielitestejä.
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut on saatu valmiiksi kolmen maan saamelaiskäräjien ja valtioiden hyvällä yhteistyöllä ja sopimus on ratifioitu Suomessa saamelaiskäräjien tuella.
+Suurin nousu on tapahtunut saamen kielen aineopetuksessa (+70).
+Arvion mukaan suunnitelmissa on mukana sellaisia esityksiä, jotka eivät kuulu kunnalliseen itsehallintoon ja loukkaavat saamelaista kulttuuri-itsehallintoa.
+Opetushallituksen joulukuussa 2014 antamissa uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kielikylpyopetukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmissa perusteissa.
+Yleiskokous hyväksyi lisäksi yksityiskohtaiset sektorikohtaiset tavoitteet ja niiden talousarviot mm. edunvalvonnan, kielellisten oikeuksien, erillisprojektien ja Sajoksen palveluyksikön osalta.
+Lisätietoja: I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari
+20 Valkeapää Nihkolas Lääketieteen kandidaatti Enontekiö
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden tulee olla läpäiseviä kaikessa Suomen toiminnassa, eivätkä esimerkiksi energiapoliittiset kysymykset saa ylittää Suomen ihmisoikeuksien painopisteitä.
+Esityksen oli ohjannut Ville Köngäs, se sai yleisön innostuneesti mukaan, tanssijoilla oli hyvä rytmi, he tanssivat hyvin yhteen ja koreografia oli sopivan haasteellinen.
+On raskasta ja mahdotonta osata kaikki sekä ennättää joka suuntaan kompromissien ja valintojen keskellä.
+- Tarvitsemme yhteiset periaatteet miten saamelaista kulttuuriperintöä tulee suojella ja eettiset periaatteet suojelemaan saamelaiskulttuuria, jotta voimme toimia yhdessä ulkoista uhkaa vastaan, toteaa Näkkäläjärvi.
+Kokouksessa suunniteltiin kolttakulttuurikeskuksen perustamista Sevettijärvelle.
+Lisäksi ohjelmassa on musiikki- ja teatteriesityksiä, opastettuja talokierroksia, lapsille suunnattua ohjelmaa ja kahvitarjoilu.
+Se on minulle arkipäivää eikä minun tarvitse itse sitä erikseen määritellä.
+Palkintolautakunta oli samaa mieltä työvaliokunnan kanssa siitä, että arvosteltavaksi hyväksyttyjen nimiehdotusten joukosta ei löydy yhtään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta.
+Hallitus päätti, että saamelaiskäräjät hakee rahoitusta oikeusministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) saamen kielilain toteutumista koskevaa selvitystyötä varten.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. / VI mukaan, peruspalkka 1489,69 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen tiedostaminen on kumppanuuden edellytys.
+Vaalilautakunta huolehtii siitä, että saamelaiset saavat ajoissa tietoa ja vaaliluetteloon hakeutumisesta, vaalien järjestämisestä ja ehdokasasettelusta saameksi ja suomeksi.
+Konferenssi on osa Saamelaiskäräjien Nuorisolautakunta-hanketta.
+Minulle kieli on erittäin tärkeä ja toivon sen vahvistuvan tulevaisuudessa.
+Työpäivät alkavat silloin varhain aamulla ja päättyvät myöhään illalla.
+Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen perustettiin kehittämistyöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti.
+Huolellisen ja seikkaperäisen arvioinnin tuloksena palkintolautakunta päätti yksimielisesti julistaa nimimerkit " Eloa ikkunassa " ja " Riskuna " suunnittelukilpailun voittajiksi ja lunastaa nämä työt sääntöjen mukaisesti á 500 euroa.
+Kevättalvella merkitään peuroiksi jääneet kermikät tunturissa ja samalla kuohitaan hirvaat, jotta ne olisivat seuraavana talvena pailakkana ja käytettävänä eväsporoina.
+Taidetapahtuman valmistelijana saamelaiskäräjillä toimii oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi (anni.
+Sosiaali- ja terveydenhuollon laajempien alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi ja hoitamiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta., joiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toimintaa ja niiden järjestämiä palveluja.
+Sopimusosapuolet voivat ottaa käyttöön menettelytapoja, joiden mukaisesti yleisö, paikallis- ja alueviranomaiset ja muut asianosaiset voivat osallistua tämän maisemapolitiikan määrittelemiseen ja toteuttamiseen.
+Saamelaisuuteni on vahvistunut paljon aloitettuani opiskelut Jokkmokkissa, sillä kuulen saamenkieltä päivittäin ja olen päässyt mukaan saamelaiskäsitöihin.
+Sen aloittaa keskiviikkoillan konsertti, jonka pääesiintyjänä on rapmuusikko Ailu Valle.
+Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI.
+Muilta osin kaikki Suomen saamelaiskäräjien edustajat tukivat julistusta.
+Jumalanpalveluksen ja kulttuuri-illan välillä järjestetään vain kutsuvieraille tarkoitettu virallinen avajais- ja vihkiäistilaisuus.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa hyvä varhaiskasvatusalan ja kielen elvytysmenetelmien tuntemus sekä perehtyneisyys saamelaiskulttuuriin ja hallinnollisiin tehtäviin.
+Takarivissä vasemmalta Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä ja Saara-Maria Salonen.
+o Saamelaiskäräjät huolehtii, että kaivoslain ja vesilain saamelaiskulttuurin heikentämissuojat toteutuvat täysmääräisesti käytännössä.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu perustuslain edellyttämällä tavalla.
+Tammikuussa 2010 astui voimaan uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä.
+Kaikki lähtee siitä, että päättäjillä on oikeanlaista tietoa alueellisista ja kulttuurisista erityispiirteistä.
+Saamelaisneuvoston perustamispäivä Saamelaisneuvosto perustettiin virallisesti saamelaisten 2. pohjoismaisessa konferenssissa 18.8.1956 Norjan Kaarasjoella.
+Lajeista oli suosituin nykytanssi, jonka lisäksi nähtiin katutanssia sekä etnisiä tansseja.
+Kunta oli pyytänyt saamelaiskäräjiltä lausuntoa kahdesta projektisuunnitelmasta: saamelaisvaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksentekoprosessissa ja saamen kielen ja kulttuurin elvytysprojektista.
+Kunnioituksen tulee ihmisten lisäksi kohdistua luontoon.
+Markkinat on hyvä paikka tutustua saamenkäsitöiden viimeisimpiin uusiin tuuliin ja tehdä joululahjaostoksia.
+Joikuja tehdään myös paikoista ja eläimistä, mutta nykyään myös vaikkapa mönkijästä tai moottorikelkasta.
+Asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä.
+Uusimpana on nuorille aikuisille tarkoitettu radio-ohjelma, joka juonnetaan inarinsaameksi ja pohjoissaameksi.
+Työryhmä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi 28 toimenpidettä ja suosituksia.
+Inarin kirkonkylään sijoittuva saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta lukien.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa
+Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa. "
+Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota siihen, että valtaosa saamelaisväestöstä jää kaikkien saamen kielioikeuksien ulkopuolelle sen takia, että he asuvat saamen kielilain pääasiallisen soveltamisalueen, eli saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Pääkaupunkiseudun saamelaiset toivovat omaa tilaa, joka mahdollistaisi kulttuurin ylläpitämisen myös kaupunkiolosuhteissa.
+3.4 Arkipäivän esimerkkejä kielen oppimisen edistämiseksi
+Konsertti liittyy SomByn uuden levyn julkistamiseen.
+Rovaniemen kaupungin nuorisotila Mondella lauletaan, joikataan ja musisoidaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä pääsiäisen jälkeen.
+Lisäksi kulttuurikeskus tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet levittää ja jakaa tietoa saamelaisista alkuperäiskansana.
+ALKU-hankkeen lainsäädännöstä ja hankkeen tuomista muutoksista hallintoon ja valtioapujärjestelmään on järjestettävä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut, selvitettävä hankkeiden vaikutukset saamen kieleen ja saamelaisen perustuslailliseen kulttuuri-itsehallintoon.
+Suurin tälle vaalikaudelle asettamistamme tavoitteista on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioiminen ja tarpeellisten lakimuutosten aikaansaminen, totesi Näkkäläjärvi.
+Saamelaiskäräjien 5.3. antama lausunto perustuu saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymiin päätöksiin kokouksissaan 4/2013 ja 2/2014 sekä saamelaiskäräjien kokouksien hyväksymiin muihin lausuntoihin ja vaalikauden toimintaohjelmaan.
+EU-jäsenmaat eivät olleet asiassa yksimielisiä.
+Jos pakkoteurastukset suoritetaan, seurauksena voi olla nellimiläisten poronhoitajaperheiden poismuutto alueelta.
+Päätös paliskunnan jakamisesta kuuluu paliskunnan päätösvaltaan ja päätös on tehty tasapuolisesti ja poronhoitolain mukaisesti.
+Henkilöjoiussa pyritään kuvaamaan tietyn ihmisen ominaisuuksia erityisesti melodian ja esittämisen avulla.
+Saamelaisia on edustettuina kunnanvaltuustossa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella.
+- tekninen johtaja Arto Leppälä
+Sihteerin tehtävänä on vaalilautakunnan alaisena valmistella ja toimeentoimeenpanna vaalit sekä toimia vaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä kokouksissa.
+Saamelaiskäräjien delegaatio vieraili kokoustauolla keha 'ka (mohawk) - Kansan kieli- ja kulttuurikeskuksessa Kahnawakessa, Montrealin eteläpuolella.
+laajennetaan koskemaan myös niitä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisia kuntia, joissa on huomattava saamelaisväestö.
+Maantiedossa tutustut maapallon luontoon ja ihmisen elämään eri puolella maapalloa.
+Outi Pieskin seinäreliefi on sijoitettu parlamenttisali Soljuun.
+Uudessa nimikilpailussa palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi 142 nimiehdotusta (ehdotukset tiedotteen liitteenä), jotka oli laadittu ja toimitettu sille kilpailun sääntöjen mukaisesti.
+Hallitus sitoutuu turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluita saamen kielellä ja laatimaan kansallisen kielistrategia.
+Ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito katsotaan eduksi.
+Saamelaiskäräjät voi ainoastaan antaa lausuntoja ja esityksiä Suurin osa saamelaisesta aineellisesta kulttuuriperinnöistä on museoiden varastoissa ja arkistoissa eri valtioiden pääkaupunkiseuduilla.
+Olemme tehneet todella paljon työtä kansallisesti ja kansainvälisestikin artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi ja toki saamamme tunnustus lämmittää.
+600 000 euron valtionavustus jakautui saamelaisten kotiseutualueen kuntien kesken seuraavasti:
+Tehtävän menestyksellista hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito.
+Parannetaan tietopohjaa luontotyyppien suojelun, hoidon, ennallistamisen, tutkimuksen ja seurannan kohdentamiseksi.
+Yleensä kuitenkin kielten väliset rajat ovat selviä, eikä toisen saamen kielen puhuja ymmärrä toista opiskelematta sitä.
+SaKaste- hankkeen tuotokset nyt käytettävissä
+Saamelaiskäräjien esitykset kunnallishallinnon rakenneuudistukseksi ovat toteutuneet.
+Lisäksi koristeellisia sarviupotuksia käytetään monissa puuesineissä, kuten kuksissa, naapuissa, ajo- ja matkasauvoissa, pulloissa ja kiisoissa (arkku).
+Toisena väylänä opetuksen kehittämiseen esitetään Inarin kirkonkylässä sijaitsevassa saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kehitetyn verkko-opetuksen vakinaistamista ja kielen verkko-opetuksen mahdollistamista kaikkiin niihin peruskouluihin kotiseutualueella ja sen ulkopuolella, jossa on vaikeuksia löytää saamenkielentaitoisia opettajia.
+Lapsena kuljin isän mukana niin porohommissa kuin saamelaiskäräjien kokouksissakin.
+Laulut esittää koltansaamenkielinen kirkkolauluryhmä (Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Anna Lumisalmi, Katri Jefremoff, Seija Sivertsen ja Kirsti Näveri-Bogdanoff).
+Jokaisella saamelaisella on suuri vastuu siitä, säilyykö saamelaiskulttuuri.
+Sen vuoksi on korkea aika saada kuulla maorien itsensä kertomana muun muassa maorin kielen uusimmasta hankkeesta nykyaikaisen teknologian käyttämisestä maorin kielen elävöittämiseksi.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen..
+0400-142518 ja sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Työryhmä on selvittänyt kotiseutualueen ulkopuolella muutamalla paikkakunnalla, mm.. Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä annettua saamen kielen opetusta ja toteaa raportissaan, ettei opetuksella ole nykysäännöksin kehittymisedellytyksiä.
+Siitä on tullut tärkeä identiteetin symboli, joka kantaa mukanaan saamelaisten historiaa.
+Hanketta johtava Anne-Maria Magga kertoi hankkeen kokoavan yhteistyöhön viisi saamen kieltä ja yhdeksän asiantuntijatehtävissä toimivaa kielityöntekijää, jotka edustavat kaikkia hankkeen kieliä.
+Seuraa nettisivuja! Rovaniemellä järjestetyn taidetapahtuman raportti 2010 on nähtävissä saamelaiskäräjien kotisivuilla: Nuorten taidetapahtuma.
+Saamelaiskäräjät kehottavat saamelaisministereitä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajia mitä pikimmin jatkamaan pohjoismaista sopimusprosessia vuoden 2007 marraskuun sopimusta seuraamalla.
+Sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoasiainministeriön virkamiehet kuuntelivat esityksiä kiinnostuneesti sekä kyselivät ja keskustelivat aktiivisesti.
+Toiminnallaan MÁNNU edistää saamelaisen perinteisen tiedon siirtymistä nuoremmille sukupolville.
+Tutustuimme kieli- ja kulttuurikeskuksen toimintana ja pääsimme seuraamaan opetusta.
+Pitkien välimatkojen takia saamelaisopetuksen henkilöstön ja varhaiskasvatushenkilöstön tapaamisia on ollut vaikea järjestää yli kuntarajojen.
+Saamelainen perinteinen tietämys on kokonaisuus, joka on sidoksissa ihmiseen ja luontoon.
+Toiminnan lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja itsetunnon vahvistaminen.
+Täällä oppii myös paljon saamelaisten historiasta ja muista saamelaisalueista, sekä saamelaisista perinteistä.
+Saamelaiskäräjät viittaavat samalla siihen positiiviseen työhön, jota kaikki valtiot tekivät YK:n alkuperäiskansajulistuksen aikaansaamiseksi.
+Tuulivoiman lisäämisestä saamelaisten perinteisesti asuttamille alueille on sovittava ao. saamelaiskäräjien kanssa, sekä myös ao. alueiden paikallisten perinteisten elinkeinojen edustajien, erityisesti poronhoidon (paliskuntien) kanssa.
+- Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Mustikka 31 650 €
+Nuorisoneuvostoa nimettäessä on otettava huomioon alueellinen ja kielellinen tasa-arvo, eli on oltava jäseniä jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (Utsjoki, Inari, Sodankylän Vuotso, Enontekiö), sekä jokaisen kieliryhmän edustajia (pohjois-, inarin- ja koltansaame), sekä naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
+Saamelaisten historiallinen nautinta-alue on sijainnut nykytilanteeseen suhteutettuna usean eri valtion alueella.
+Kokouksesta oli poissa kolme edustajaa.
+Kulttuuri on siirtynyt sukupolvelta toiselle valtakulttuuriin paineessa ja säilyttänyt elinvoimaisuutensa yhteiskunnallisesti muutospaineista huolimatta.
+Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää johtamistaitoa, kokemusta henkilöstöhallinnosta, kykyä vaativaan ja vastuulliseen työskentelyyn.
+Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen
+Perinteisten elinkeinojen nykytilanne, äidinkielen merkitys, saamelaisen opetussuunnitelman tärkeys ja ulkosaamelaisuus olivat keskeisimpiä asioita, joita nuoret toivat puheissaan esille.
+Inarinsaamen kielen ja inarinsaamenkielisiä oppimateriaaleja
+Tiina Sanila-Aikio jatkaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajana - varapuheenjohtajiksi Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso
+Joiussa ei ole aina sanoja (dajahusat), melodia ja äänenkäyttö ovat silloin keskiössä.
+Hänen äidillään kaikki mallit ja mitat olivat omassa päässä, eikä hän käyttänyt edes paperia kaavojen piirtämiseen.
+- Norjan hallitus noudattaa aktiivista saamelaispolitiikka, jonka perustana ovat maan perustuslain ŠsaamelaispykäläŠ (§ 110 a), vuonna 1987 säädetty saamelaislaki ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimus n:o 169.
+Tänä keväänä käynnistyi myös koltansaamenkielisen aapisen käsikirjoitustyö.
+Äiti puhui pohjoissaamea ja isäkin osasi, mutta vastasi jostain syystä aina suomeksi.
+Ensimmäiset Saamelaiset kirkkopäivät pidettiin Jokkmokissa Ruotsissa vuonna 2004.
+Todennäköisesti saamelainen poronhoitokulttuuri on hyvin vanhaa, koska elinkeino on hyvin erikoistunut ja saamen kieli sisältää hyvin laajan poronhoitoon liittyvän terminologian.
+Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.
+Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ihmisoikeuksien toteutumisesta.
+Eihän niitä tarvitsisi niin paljoa olla.
+paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.
+Yhteiskunnan tehtävänä on taata laadullisesti hyvän päivähoidon saatavuus siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua palveluihin riippumatta perheen sosioekonomisesta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta.
+Valtioiden tulee välittömästi järjestää saamelaiskäräjille riittävä rahoitus, jonka turvin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toteuttaa yhteisesti sovitut toimenpiteet.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja II varapuheenjohtaja Heikki Paltto olivat tänään,, 12.12.2012 valtioneuvoston kuultavana.
+Saamelaiskäräjät toimii siten, että toimintaohjelma toteutuu täysmääräisesti ja kaikkea saamelaiskäräjien toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien arvot ja saamelaiskulttuurin mukainen tapa toimia.
+Maahiskaksikolle tulee dramaattinen matka niin oikeassa maailmassa kuin maanalaisten maailmassa.
+Muut perinteiset saamelaiselinkeinot ovat nykyisin sivuelinkeinoja.
+Suoratoistettaessa esimerkiksi konserttia tai simultaanitulkattua kokousta, täytyy konsertin esiintyjiltä ja kokouksen tulkeilta olla lupa lähetykseen.
+Utsjoen saamelaislukio: Anni Kaisa Koivisto (pohjoissaame)
+Aimo Guttorm valittiin lakimiessihteerin virkaan
+Saamelaisen kulttuuriviikon yhteinen teema, alkuperäiskansojen perinnetieto, oli myös konferenssin teemana.
+Näkkäläjärvi nosti omassa puheessaan esille hyvänä esimerkkinä vaikuttamismahdollisuuksista nuorten aktiivisuuden saamelaispolitiikassa.
+Saamelaiset ekumeeniset kirkkopäivät järjestetään Inarissa 12.-14. kesäkuuta 2009.
+Vesitaloushankkeen haitalliset vaikutukset voivat kohdistua paitsi saamelaisille alkuperäiskansana kuuluviin, kollektiivisiksi luonnehdittaviin oikeuksiin, myös esimerkiksi vain yhden saamelaisperheen elinolosuhteisiin.
+Suomessa saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa ja sen pääperusteena on saamen kieli.
+Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtajan blogi, jossa hän kertoo 8 (j) -kokouksen tunnelmista
+• tutustutaan lehmien ja lampaiden hoitamiseen vierailemalla karja- ja lammastilalla
+YK:n alkuperäiskansajulistuksessa todetaan, että alkuperäiskansalla on oikeus elvyttää kulttuuriperintöään ja tapojaan ja opettaa niitä tuleville sukupolville.
+Valtion hallinnassa olevilla metsätalousalueilla sovelletaan PEFC-metsäsertifiointikriteeristöä.
+Esimerkiksi pohjoissaameksi sanotaan: " Mun juoiggan Heikka Niillasa ", " Minä joikaan Heikin Niilan ".
+Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
+Rokualta, jonne saamelaisalueelta on pitkä matka ja edellyttää useamman päivän matkustusta.
+Saamelaiselokuvan " uusi aalto " 2000-luvun alussa on nostanut esiin uuden ohjaajapolven.
+Päivittäisiä toimintoja toteutettaessa käytetään apuna saamelaisyhteisön tietoja ja taitoja.
+Pohjoismainen saamen kielen lautakunta julkaisee kielisivustoa www.giella.org
+Ohjelma on historiallinen saamelaisten kannalta.
+Artikla myös edellyttää valtioiden suojelevan kansallisia vähemmistöjä vastentahtoiselta sulauttamiselta.
+tai saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ritva.
+Saamen kielineuvosto myöntää Saamen kieliteko - palkinnon Yle Sápmille seuraavin perustein:
+Saamelaiskäräjien kokous antoi lausunnon kalastuslain kokonaisuudistuksesta
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto vastaa oppimateriaalityön suunnittelusta, hankkeiden käytännön toteuttamisesta, jakelusta, tiedottamisesta, varojen käyttöön liittyvästä hallinnosta ja materiaalityöhön liittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä.
+Pyydettiin saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä laatimaan ehdotus siitä miten mahdolliset neuvottelut voidaan toteuttaa.
+Saamelaiskäräjien järjestämän Helsingin seminaarin aiheena on saamen ja maorin kielen elvyttäminen ja voimistaminen.
+Suhtautuminen on muutamia poikkeusta lukuun ottamatta pääosin reagointia asiakkaiden vaatimuksiin.
+Ryhmien tulee varata oma työpaja-aika, jotta heille voidaan järjestää tarvittaessa lisäopettajia.
+Opetushenkilöstön koulutus on uusi toiminta-alue saamelaiskäräjille.
+Siinä on pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielisiä osia, joiden toimittamisessa lapset ovat aktiivisesti mukana.
+fi-yhteistyöhanke on toteuttanut saamelaisten kielellisiä palveluja uudenaikaisella tavalla, joka saavuttaa suuren joukon saamenkielisiä henkilöitä.
+Poroilla on vapaa laidunnusoikeus saamelaisten kotiseutualueella myös luonnonsuojelualueilla ja yksityisten maa-alueilla.
+Pohjoissaamenkielisestä sarjasta puuttuvat enää 5-6 luokkien kevätkirjat, joiden on määrä ilmestyä ennen ensi kevätlukukautta.
+Sinetän koulu: Martta Alajärvi (pohjoissaame)
+Saamelaisilta on evätty vuosisatoja itsemääräämisoikeus sekä oikeus maahan ja veteen.
+Kieli on ihmisen ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta.
+Suomen valtioneuvosto on jo aiemmin linjannut, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j) koskee Suomessa vain alkuperäiskansa saamelaisia. "
+Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoi-‐ suuspolitiikalle. "
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto järjestää keskiviikkona 17.9.2014 klo 9.00 - 16.00 koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan jäsenten, varajäsenten ja oppimateriaalityöntekijöiden yhteisen kehittämispäivän.
+Pääjärjestäjä saamelaiskäräjät haluaa, että taidetapahtuma on mahdollisimman monien saamelaisnuorten ulottuvilla.
+Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä ja toimivuudesta suunnittelun pohjana kootaan palautetta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta.
+- Saamelaisnuorten taidetapahtuman valmistelu, tiedotus, raportointi ja varainkäyttö,
+Ensimmäisenä uudisasutus saavutti Enontekiön ja Inarin.
+Toiseksi tullut ehdotus lunastetaan 200 eurolla ja kolmanneksi tullut 100 eurolla.
+Olen hyvin tyytyväinen hallitusohjelman keskeisiin linjauksiin.
+Inarin kirkonkylään rakennettava Saamelaiskulttuurikeskus tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.
+Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
+Saamelaiskäräjät päätti, että jatkossa saamelaiskäräjien kokouksen streamataan internetissä.
+Keskuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kuluvalla viikolla ja sen tulisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä.
+Oma mielikuvitus ja rakentelutaito oli lapsillakin paljon rikkampaa kuin nykyään.
+Käynnissä olevan elvyttämisohjelman tavoitteena on kehittää ja ylläpitää saamen kieltä sekä palauttaa saamen kieli sen menettäneille saamelaisille sekä tehdä kielestä saamelaisyhteisöä kannatteleva kieli.
+Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen ja
+Vähemmistövaltuutetun teettämän tutkimuksen laati osittain saamenkielisten haastattelujen pohjalta Anne Länsman.
+Teoksessa kartoitetaan saamentutkimuksen nykytilaa tuoreista näkökulmista, joita tarjoavat pääosin uuden sukupolven tutkijat.
+Kokouksessa käsiteltiin muun ohella pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkovalmistelua.
+Saamelaiskäräjien hallitus päätti valita vakituiseen toimistosihteerin virkaan Laila Aikion Inarista.
+Aikuinen ohjaa aktiivisesti lasten leikkitilanteita tukien samalla lasten saamen kielen käyttöä.
+Keräily kuuluu edelleen tärkeänä osana saamelaisten ravinnon ja raaka-aineiden hankintaan.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja ma. hallintopäällikkö tapasivat oikeusministeriössä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin sekä ministeriön virkamiehiä.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja jää kuukauden virkavapaalle
+Saamelaiskäräjät haluaa turvata saamen kielen tulevaisuuden niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin.
+Kirja on tilattavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ja saatavissa mm.. Sámi duodji - myymälöistä.
+Päätös sai myös kokouksessa edustettuina olleiden alkuperäiskansojen tuen.
+Pienhiukkaset kiihdyttävät ilmastonmuutosta erityisesti arktisella alueella ja näiden päästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.
+Suomen tulisi erityisesti varmistaa saamelaisten harjoittaman poronhoidon erityisaseman turvaaminen ottaen huomioon kyseisen elinkeinon keskeinen merkitys saamelaisten kulttuurille ja perinnölle.
+Ahma on ollut täysin rauhoitettu eläin jo 30 vuotta.
+Tuupan konsertin artisteina lavalla nähdään Ailu Valle, Amoc, Tiina Sanila-Aikio, Ulla Pirttijärvi Länsman, SomBy sekä Niillas Holmberg.
+Utsjoelta Ilmari Tapiola ja Asko Länsman
+Toisaalta on toissijaista eritellä mikä kappaleissa on saamelaista ja mikä ei.
+Vuoden 2015 saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Utsjoella ja sen valtakunnallisena teemana on musiikki.
+Tällä tavalla kieli rakentaa yhteistä maailmaamme ja kulttuuriamme.
+Teatterikilpailuun on ilmoittautunut kuusi eri teatteriryhmää.
+Saamelaiskäräjät ei hyväksy saamelaisille perustuslaissa turvatun itsehallinnon heikentämistä ja sen kehittämisen pysäyttämistä.
+Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Suhde saamelaiskäräjien toimintaan on määritetty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Elimen tärkein tehtävä on edistää yhteistyötä saamelaisten koulutusasioissa ja edesauttaa tiedonkulkua ja yhteydenpitoa.
+alkuperäiskansojen ja heimokansojen oikeuksista on hyväksytty vuonna 1989.
+Tapahtuma järjestettiin New Yorkissa torstaina 19. toukokuuta.
+Urpo Vuolab nimettiin saamelaiskäräjien varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään.
+Hänen isänsä oli kauppias, karjanhoitaja ja kalastaja, ja siksi perheellä olikin varaa asua monia muita mukavammin.
+Utsjokisuun koulu, 16-20- vuotiaat, ohjaaja Niilo Rasmus
+Sanakirjan saamen kieli tarkoittaa pohjoissaamea.
+Toisena varapuheenjohtajana aloittaa Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä.
+Valtioiden tulee antaa saamelaiskäräjille vuosittain pysyvää rahoitusta ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, sen tutkimiseen ja oman ilmastopolitiikan kehittämiseen.
+Pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen ja säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
+Lähiyhteisö ja enemmistökulttuuri vaikuttavat perheen tapaan muovata lapsen identiteettiä.
+Kotiseutualueen monipuolinen kasvillisuus ja eliöstö ovat tarjonneet saamelaisille resurssipohjan kulttuuria ja elinkeinoja varten.
+Puheenjohtaja Sanila-Aikio iloitsi, että näyttelytoiminnan avaa juuri Petteri Laitin 40-vuotisjuhlanäyttely: " Jokainen saamelainen tunnistaa Petteri Laitin nimen.
+Erotuksiin tuli ihmisiä eri palkisista, ja erityisesti kaikista taitavimmat joikaajat joikasivat.
+Erityisesti saamenkielinen rap-musiikki on saanut huomiota myös kansallisella tasolla.
+Torstaina 29.3 on musiikkikatselmuspäivä, jossa valitaan saamelaisnuorten edustaja kansalliseen Nuori Kulttuuri-tapahtumaan.
+Veikolle ei enää laitettu omaa joikua, vaikka esimerkiksi hänen isällään oli oma joiku. "
+Kansainvälinen artikla 8 (j) työryhmä esittää alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojan kehittämistä
+Tuore raportti vaatii Suomea terästäytymään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon turvaamisessa.
+Saamelaiskäräjien yleinen toimisto on muuttanut
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Luodaan edellytykset saamenkieliselle opetukselle lukiossa ja saamenkielisen ylioppilaskokeiden suorittamiselle.
+Amoc on itse kuvannut musiikkiaan joskus ympäripyöreästi " hirviöräpiksi " ja sitä on havaittavissa joidenkin kappaleiden tarinoinnissa.
+Ryhmän ohjaajat, opettajat Bigga-Helena Magga ja Rauna Mätäsaho olivat iloisesti yllättyneitä ryhmänsä menestyksen vuoksi.
+Konsertin aloittivat arktista folkmusiikkia esittävät Niillas Holmberg & Roope Mäenpää, joiden jälkeen lavan ottivat haltuun joikaajat Norjan puolelta; Johan Anders Baer ja Iŋgor Ántte Áilu Gaup (Áilloš).
+Järjestelyissä on mukana myös Barentsin kirkkojen neuvosto sekä Oulun ortodoksinen hiippakunta.
+Materiaalia löytyy kaikista Suomessa puhuttavista saamenkielistä.
+Artikla suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, käytänteitä ja innovaatioita.
+Saamen käsitöiden työpajoja järjestetään Sajoksessa jo toista kesää
+ Olá-Mihkku Länsman on nuori tanssijalupaus, jonka työpajassa pääsee tutustumaan paritanssin saloihin.
+Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.
+Festivaalin teemana on tänä vuonna alkuperäiskansojen yhteenkuuluvuus.
+Oman työn kehittäminen auttaa näkemään työtä uudessa valossa, nostamaan sen arvostusta, tunnistamaan omaa osaamista sekä omaksumaan uusia työtapoja ja - menetelmiä.
+Stáinnak joutuu seikkailuihin, joissa on paljon ajankohtaisia teemoja vaikka esitys perustuu jo kolme vuosikymmentä sitten tehtyyn tekstiin.
+Opintojaksossa perehdytään kielikylvyn merkitykseen saamen kielen oppimisessa ja saamen kielten elvytyksessä, tarkastellaan lapsen opintopolkua kielellisen kasvun näkökulmasta.
+Alkuperäiskansan edustajien tulee osallistua hankkeen ympäristöllisten-, kulttuuristen ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin.
+Suomessa tilastointi etnisen alkuperän perusteella on henkilötietolain mukaan laitonta ellei tehtävistä ole säädetty nimenomaan laissa.
+Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795-1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat.
+Karigasniemen koulu 6-9-vuotiaat, ohjaaja Kaaren Kitti
+Lelujen idea perustuu saamelaisiin töihin ja - kulttuuriin.
+Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaisyhdistysten ja instituutioiden kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi.
+Kunnallisten ja valtion yksiköiden tulisi pitää työnhakutilanteessa tätä todistusta samanveroisena kielitutkinnon ja - todistuksen kanssa niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole olemassa mahdollisuutta kielitutkintoon ja - todistukseen.
+Kansallispäivänä on muistettava myös naapurimaan saamelaisia ja alkuperäiskansoja muualla maailmassa.
+Vähemmistövaltuutetun selvitys tuo esiin myös puutteita koulujen saamen kielen opetuksessa.
+Saamelaiskäräjät on valittanut Tukesin myöntämistä koneellisen kullankaivuluvista Rovaniemen hallinto-oikeuteen (nykyinen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus) kaivoslain vastaisina, koska Tukes ei ollut selvittänyt luvan mukaisen toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuurille.
+Lisäksi luonnonresurssien hyödyntämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota alkuperäiskansojen oikeuksiin ja kulttuurisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. "
+Suomen saamelaisista jo suurin osa asuu saamen kotiseutualueen ulkopuolella, lapsista jopa 70%.
+Sopimuksen toimeenpanoa edistää eri sidosryhmien edustajista koostuva nk. biodiversiteettityöryhmä sekä sen alainen artikla 8 (j) -asiantuntijatyöryhmä.
+Saamen kielikylpyopetusta kehittävä koulutus on Saamelaiskäräjien ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteishanke ja kestää kuluvan vuoden loppuun asti.
+Liite 3 Taustamateriaali Selvitys Akwé: Kon - ohjeiden suhteesta Suomen lainsäädäntöön
+Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä osaltaan voi vaikuttaa lapsen älylliseen ja kielelliseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan sekä sosiaalisiin taitoihin.
+kantama-alue = alue, jossa vaatimet synnyttävät
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksen yhteydessä järjestettiin miniseminaari jonka aiheena olivat nuorisopoliittiset asiat.
+Norjassa toimi Davvi Girji kustantaa myös Suomen saamelaisten tekemiä teoksia.
+Perustason alue voidaan muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan kunnan pohjalle.
+• vuorovaikutus eri-ikäisten saamelaislasten kanssa
+Yksi taidetapahtuman periaatteista on, että sen kaikki esitykset ovat saamenkielisiä.
+Kieliasiainsihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 35 §:ssä.
+Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000.
+Kokouksen asialistalla oli nimeämisiä ja erityisesti saamelaisten kielellisiin oikeuksiin liittyviä asioita.
+Valtioiden tulee poistaa rajayhteistyön esteitä järjestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluja saamelaisille ja niitä järjestettäessä tulee huomioida kielen lisäksi myös saamelaisten sosiaaliset ja kulttuur
+Esittelijän sijaisuutta haki Sanna Guttormin lisäksi neljä henkilöä: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West.
+Käytännön esimerkkejä kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa:
+Hän vakuutti hallituksen tukevan kulttuuripolitiikassaan myös saamelaisen kulttuurin säilymistä.
+Saamelaiskäräjät kiittää YLE Sámi radion toimitusta ja kaikkia muita eri tavoin nettilehden tekoon osallistuneita ja sivustolle materiaalia ja julkaisuoikeuksia luovuttaneita.
+Seurujärvi-Karin mukaan Antonio Briceño onnistuu valokuvillaan tallentamaan erinomaisesti saamelaisen identiteetin tärkeimmät tekijät. "
+Lue Sounds 2012-tapahtumatoimituksen juttu Hilbes-bändistä tästä.
+Kielityöntekijät, joita eteläsaamessa on 2, luulajansaamessa 2, pohjoissaamessa 3, inarinsaamessa 1 ja koltansaamessa 1, vastaavat käytännön kielityöstä.
+Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä.
+Alkuperäiskansoilla on paljon annettavaa kulttuurikumppanuudelle.
+Pekka Aikion varajäseneksi nimettiin Päivi Magga Vuotsosta.
+Ilmoittautumiset saamelaisnuorten taidetapahtumaan tulee lähettää viimeistään perjantaina 6.3.2015.
+Lisäksi ryhmällä oli hyvä yhteys yleisöön ja esitys oli viihdyttävä.
+Saamelaisopetus tarkoittaa saamen kielen ja saamenkielistä sekä saamelaisen kulttuurin opetusta.
+Kataisen hallituksen toimikautena on tarkoitus uudistaa kalastuslaki, Tenojoen kalastusta ohjaava valtiosopimus, laki Metsähallituksesta, maastoliikenne-, luonnonsuojelu-, erämaa- ympäristönsuojelu-, maankäyttö ja rakennus-, ja ympäristövaikutusten arvioinnista annettu laki.
+Tasavallan Presidentin puhe Sajoksen vihkiäisissä ja Saamelaiskäräjien avajaisissa 3.4.2012.
+Käytännössä toista äänilähdettä (kuten tulkin simultaanitulkkausta) kuunnellaan verkkoselaimen toisesta mediasoittimesta ja kuvaa alkuperäisellä äänellä katsotaan toisesta mediasoittimesta.
+Saamelaiskäräjien kokouksen internetlähetystä seurasi 179 katsojaa.
+saamen kielen hallintoalueesta (sámi hálddašanguovlu / forvaltningsområdet for samisk språk) säädettiin vuonna 1990.
+TAI lisätään hieman istuinpaikkoja ja vähennetään näyttämöä:
+Yhteistyökumppaneina opetuksessa ovat myös Vaasan yliopiston kielikylvyn ja mo-nikielisyyden keskus ja Sámi allaskuvla (saamelainen korkeakoulu).
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma ja mini-filmifestivaali järjestetään Vuotsossa torstaina maaliskuun 26. päivänä 2009.
+Rajayhteistyönä tuotettujen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita tulisi selkeyttää virallisen yhteistyösopimuksen avulla, jonka saaminen etenisi parhaiten Pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta.
+Raportti kartoittaa voimassa olevat opetusta koskevat säännökset ja viranomaismääräykset.
+Kirjan piirrokset ovat Tania-Maria Moilasen käsialaa ja graafinen suunnittelu Svea Päiviön.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävä edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Varhaiskasvatuksen sisällön arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen arjen toimintaa niin, että varhaiskasvatus voisi mahdollisimman hyvin vastata jokaisen lapsen tarpeisiin ja varhaiskasvatus yhtenä palvelumuotona perheiden tarpeisiin.
+Saamelaiskäräjien yhteyteen ollaan perustamassa nuorisoneuvostoa.
+Saamen kieltä koskevat säännökset liitettiin jo aiemmin säädettyyn saamelaislakiin ja ne tulivat voimaan vuoden 1992 alussa.
+Ella Sarren inarinsaamenkielisestä Anaraš pivtâstem - kirjasta julkaistiin toinen painos.
+Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi kokosi yhteen saamelaiskäräjien kansan valitsemat jäsenet ja Venäjän saamelaisten edustajat.
+Saamen kielineuvoston puheenjohtajaksi valittiin Neeta Jääskö (henkilökohtainen varajäsen Saammal Morottaja), varapuheenjohtajaksi Magreta Sara (Pentti Pieski) sekä muiksi jäseniksi Anna-Liisa Väyrynen (Petra Magga-Vars), Inker-Anne Magga (Ellen Pautamo), Ande Aikio (Joni Saijets), Erkki Lumisalmi (Anna Katariina Feodoroff) ja Sierge Rasmus (Rauna Rahko-Ravantti).
+Saamelaisministerit ja saamelaiskäräjien presidentit ovat yhtä mieltä siitä että tulevan prosessin tulee seurata oheistettu neuvottelumenettelyehdotus.
+Oppimisen ilo syntyy turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa lapsi saa mahdollisuuden itsenäiseen, omatoimiseen tutkimiseen ja tekemiseen.
+Työpajoihin olisi ollut halukkaista enemmän kuin aika ja tilat antoivat myöten.
+Tällä hetkellä olen iloinen voidessani osaltani edistää inarin saamenkielen asemaa tämän hetkisen työni kautta sekä myös musiikin avulla.
+• järjestetään saamelaislasten yhteisiä vuosittaisia tapahtumia
+Erilaisuus on voimavara, mutta se voi myös olla taakka.
+Sajoksen kokoustekniikka mahdollistaa normaalilaajuudessaan tulkkauksen kuudelle eri kielelle ja on laajennettavissa helposti kymmeneen kieleen.
+Juliste Jokaiselta tapahtumaan osallistuvalta koululta toivotaan yhtä värikästä A2-kokoista julistetta, jonka aihe ja toteutustapa ovat vapaita.
+Ministeri oli tyytyväinen että yhteistyö Metsähallituksne kanssa toimii hyvin.
+Harmittaa ihan vietävästi, pakko myöntää.
+Studio sijaitsee pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella Saamelaisalueen koulutuskeskuksen media- ja kieliopiskelutilojen yhteydessä.
+Tavoitteena on luoda pysyvä saamelaisalueen verkosto, joka osaltaan tuo tukea työhön ja lisää saamelaisen varhaiskasvatustoiminnan sisällön kehittämismahdollisuuksia.
+Me tiedämme, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne olemme menossa.
+Lisätietoja: Vaalilautakunnan työn osalta vaalilautakunnan puheenjohtaja
+Alkuperäiskansan kriteeristö pohjautuu kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, sopimukseen numero 169.
+18.00 Kansallispäivän konsertti Sajoksen auditoriossa
+Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.
+Kolttaraanu on lampaanvillasta valmistettuna hyvin lämmin.
+Ensimmäinen painos, joka julkaistiin vuonna 2012, myytiin pian loppuun.
+Stipendit myönnettiin seuraaville opiskelijoille: Inga Påve Idivuoma (Kiiruna / Sámi allaskuvla), Marjo Magga (Vuotso / Sámi allaskuvla), Berit Sonkamuotka (Enontekiö / Oulun yliopisto), Sierge Rasmus (Jyväskylä / Oulun yliopisto), Inger-Elle Suoninen (Inari / Sámi allaskuvla), Joni Saijets (Karigasniemi / Oulun yliopisto).
+Tavoitteet: Tavoitteena on, että saamelaisopetuksen henkilöstö saa perustavat tiedot yksilön ja yhteisön kielenelvytyksestä, kielikylpymenetelmistä saamelaisessa yhteisössä, kaksi- ja monikielisyydestä saamelaislasten opetuksessa sekä saamelaisesta pedagogiikasta saamelaisen kielikylvyn perustana.
+Huolestuttavaa on, biodiversiteetti köyhtyy yhä edelleen, erityisesti meriluonto ja koralliriutat.
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toivottaa kaikille hyvää kesälomaa!
+Elinkeino- ja oikeuslautakunnan asioiden valmistelijana ja esittelijänä toimii Saamelaiskäräjien lakimiessihteeri.
+Saamelaiskäräjät antoi stipendejä Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneille
+Saamelaisten oikeusaseman ja saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelun kehittämiselle Akwé:Kon - ohjeilla on suuri vaikutus.
+Kotona tapahtuvaa saamelaista perhepäivähoitoa ei saamelaisalueen kunnissa ole saatavana.
+11:00-11:15 Saamen kieliteko palkinnon perusteet Kielineuvoston puheenjohtaja, Erkki Lumisalmi Kielitekopalkinnon tekijän puheenvuoro
+Ijahis ijdan järjestävät yhteistyössä Ánara Sámisearvi ry.
+Kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän tehtäväksi annettiin mm. laatia vapaaehtoinen ohjeistus alkuperäiskansojen täydellä ja vaikuttavalla osallistumisella siitä, miten valtiot voivat parhaalla mahdollisella tavalla kehittää lainsäädäntöä ja hallintoa artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Joiun sisällöistä voi selkeästi nähdä paikalliskulttuurin ilmentymiä ja oppia esivanhempien historiasta.
+Lähde: Saamelaiskäräjävaaleissa ja saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa kerätyt tilastot
+Tilanne enteilee paluuta aikaan, jolloin saamen kielellä ei ollut koulussa asemaa ja kielenvaihdos eteni voimakkaasti.
+• eläinten jälkien tunnistusleikit, riekkoleikit
+Lautakunta ja sen mahdollinen työvaliokunta voivat tarvittaessa käyttää työssään asiantuntijoita.
+Kirjailijat, joilta koulu oli riistänyt sekä äidinkielen että identiteetin ja kulttuurin, alkoivat purkaa kollektiivisia kokemuksiaan.
+Tänään ympäristöministeriölle luovutetun raportin teki ympäristöministeriön asettama laajapohjainen asiantuntijatyöryhmä.
+Kuntien ja viranomaisten tiedotus saamenkielellä toteutuu vain osittain.
+Suomen valtio on asettanut useamman vuosikymmenen ajan tavoitteekseen saada kansallinen ratkaisu saamelaisten maa- ja vesioikeuksista, mutta ratkaisun etsimistä ei ole edes aloitettu.
+Saamelaisnuorille on kehittymässä mahdollisuus vaikuttaa saamelaisnuorten asemaan.
+Näkkäläjärvi on erityisen tyytyväinen siihen, että saamelaiskäräjien tekemä lisärahoitushakemus sai tukea yli puoluerajojen.
+Lastenkulttuurikeskuksen kevään ajankohtaisiin tapahtumiin kuuluvat nimikilpailu ja lasten retket merenrantaan.
+o Osallistutaan hallitusneuvotteluihin vuonna 2015 ja vaikutetaan tehokkaasti hallitusohjelman saamelaiskirjauksiin.
+Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja luoda toimintamalli saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoiminnalle.
+Saamelaiskäräjät on aloittanut kotisivujensa uudistamisen.
+Lisäksi on panostettava saamenkielisen päivähoidon tarjoamiseen lain edellyttämällä tavalla, koska sillä on merkittävä rooli saamen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä ja vahvistajana.
+Muodostuu auditorio Dollasta ja Dollagáddi-salista
+Kirjan kuvituksen on tehnyt Salli Parikka Wahlberg.
+- Suomella on suuri vastuu alkuperäiskansan kielen säilymisestä tuleville sukupolville, vähemmistövaltuutettu painottaa.
+Uskon niin, sillä saamelaisilla on niin vahva yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka meidät onkin jaettu neljään eri maahan.
+Lisätietoa ja ilmoittautumiset: sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kalastuksen osalta hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vaelluskalakantojen suojelemiseksi.
+Osallistujat maksavat itse omat matka-, majoitus- ja ateriakulut.
+Saamen kielet kuuluvat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan ja ne ovat itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukukieliä.
+Saamelaiskäräjien hallitus ja ministeri Koskinen keskustelivat myös kolttakulttuurikeskuksesta. "
+Saamen kielilautakuntaan nimettiin uudet jäsenet
+Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymiseksi lapsella tulee olla paljon monipuolisia kielenkäyttömahdollisuuksia kaikkien toimintojen yhteydessä.
+Yhdistyksellä on myymälät Inarin kirkonkylässä ja Enontekiön Hetassa.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Niilo Rasmus opettaa Sirman ja Utsjoen oppilaille musiikkia ja liikuntaa.
+Joiut voi karkeasti jakaa henkilöjoikuihin ja muihin joikuihin.
+Sopimus koskee Euroopan Neuvoston jäsenmaita.
+Liikkuvasta elämäntavasta ja tiiviistä luontosuhteesta johtuen turhaa mukana kannettavaa tai tarpeetonta rihkamaa ei perinteisesti tehty.
+Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu
+Hanke antaisi tietoa myös siitä, kuinka moni saamelainen saa pääasiallisen elantonsa saamelaiselinkeinoista ja niiden liitännäiselinkeinoista ja kuinka moni muista palveluista ja täten voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, millainen saamelainen elinkeinorakenne on.
+Pukua käytetään nykyisin pääasiassa juhla-asuna, niin häissä kuin hautajaisissakin, mutta myös virallisten kokousten asuna.
+• seurataan poron nylkemistä ja eri osien hyötykäyttöä
+Inarijärvelle on matkaa noin 200 metriä.
+Tehtävän menetyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä, johtamisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä riittävä norjan- / ruotsinkielen ja hyvä suomen kielen taito.
+Laki painottaa myös, että kaikilla, jotka kuuluvat kansalliseen vähemmistöön, tulee olla mahdollisuus oppia, edistää ja käyttää vähemmistökieltä.
+On suuri ilo nähdä teidät täällä juhlimassa saamelaisten kansallispäivää.
+Joudumme ehkä aluksi toimimaan vanhan saamelaiskäräjälain nojalla, mutta samalla myös valmistautumaan uuden lain tuomiin uudistuksiin.
+Maisemaan on jäänyt esivanhempien kotakenttiä, reittejä, kaarteita ja rakennelmia.
+Perustehtävien lisäksi työkirjassa on tehtäviä, joiden tekeminen vaatii pohtimista, johtopäätösten tekemistä sekä opitun soveltamista.
+Saamen kieliteko - palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtävää työtä ja kannustaa kaikkia Enontekiön kunnan ja muita viranomaisia parantamaan saamen kielen asemaa.
+Tilaisuuden avajaispuheessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi saamelaisten käsityöntekijöiden sekä taiteilijoiden esittäneen näyttelymahdollisuuden saamista Sajokseen, sillä onhan Sajos ikkuna myös aineellisen saamelaiskulttuuriin: " Uskomme, että näyttelytoiminta on hyvä ja sopiva lisä Sajoksen toimintaan sekä se luo hienot puitteet saamelaistaiteilijoille ja käsityöntekijöille saada esille töitään. "
+Alkuperäiskansoja koskevat kansainväliset sopimukset ja julistukset
+Utsjokinen Titta Rasmus, joka juonsi tapahtuman inarilaisen Mikke Näkkäläjärven kanssa, aloitti Saamen suvun laulun johon yleisö yhtyi.
+Kuitenkin ajatus porojen myymisestä ja elinkeinon lopettamisesta tuntuu kuin luopuisi osasta elämäänsä ja heittäisi isän ja esi-isien elämäntyön hukkaan.
+* Irdon (akustista musisointia pohjoissaameksi)
+elo = porolauma, jossa on kaikki omistajansa porot
+o Inarin- ja koltansaamen asemaa parannetaan tasa-arvoiseksi kieleksi koulutuksessa, tutkinnoissa, saamelaiskäräjien toiminnassa ja julkisessa elämässä pohjoissaamen rinnalle.
+Palkinto vaihtuu joka toinen vuosi ja sen tekemisestä vastaa Sámi Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai - käsityöntekijä.
+Olen aina mukana vasanmerkityksissä ja talvierotuksissa.
+Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli.
+Saamelaiskäräjät palkitsi ahkeria saamen kielen oppilaita
+Ministeri Koskinen oli pyytänyt tapaamista ja hän halisi keskustella erityisesti saamelaiskäräjälain uudistamisesta, Metsähallituslain uudistamisesta sekä saamelaiskäräjien yhteistyöstä Metsähallituksen kanssa " puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.
+Monitaloudessa vuotuiskiertoon kuuluivat myös linnustus, marjastus ja keräily.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. / II mukaan, peruspalkka 1 585,62 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Tv:ssä on saamenkielinen lastenohjelma Unna Junná, Sámi radiossa voi kuunnella Binna Bánna - lastenohjelmaa ja lastenkirjallisuus on lisääntynyt kaikilla saamen kielillä.
+Bohccostallit - ryhmä Ivalosta edustaa saamelaisnuoria Oulussa
+Heidän lisäkseen jokaiseen lautakuntaan kuuluu viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
+ECRI suosittaa, että viranomaiset ryhtyvät tarpeellisiin toimiin varmistaakseen näiden oikeuksien tyydyttävän toteutumisen yhteistyössä saamelaisen edustajien kanssa.
+Alkuperäiskansan kielen opetusta annetaan kotiseutualueen ulkopuolella samoin perustein kuin mm. maahanmuuttajien kielten opetusta.
+" Viran julistaminen uudelleen auki ei ollut tarpeen näin lyhyessä määräaikaisuudessa, kun tehtävää oli hakenut viran ehdot täyttänyt hakija.
+Saamelaisten käyttämistä instrumenteista noitarumpu, goavddis, oli tärkeä noidan rituaalivaruste.
+Kulttuurikeskuksen piha-alue soveltuu erilaisiin ulkoilmatilaisuuksiin, esimerkiksi messutilaisuuksien ulko-osastojen ja musiikkifestareiden tarpeisiin.
+Kokemusta siihen hän sai muun muassa ollessaan artistina mukana legendaarisen Veijo Länsmanin muistokonsertissa.
+Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä taloussuunnitelma ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden rahoituksen hakemista ja rahoituksen käyttöä.
+Uudet oppikirjat ovat syyslukukauden oppilaankirjoja luokille 5-6.
+Lisäksi se on luettavissa Saamelaiskäräjien kotisivuilla www.samediggi.fi
+Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.
+Tanssin idea perustuu elokuvaan Kautokeinon kapina, josta myös esityksen taustalla soinut Mari Boinen musiikki oli lainattu.
+" Syksy on ollut hyvin tiukka ja neuvottelut ovat olleet haasteelliset ja neuvotteluja on käyty saamelaiskäräjien ja valtion välillä kuin valtioneuvoston sisälläkin.
+Ehdotus saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi luovutettiin ministereille
+henkilöstön saamen kielen opiskeluista aiheutuviin kustannuksiin, kuten palkallisiin virkavapauksiin ja sijaisen palkkakustannuksiin.
+Outi Pieski on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2000.
+Aikuinen voi usein huomaamattaan puhua lapselle kannustamatta häntä vastavuoroiseen puheeseen.

eval/test.fi-smn.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Tađe ovdil päärnih já nuorah pyehtih uásálistiđ teatterpargopaajijd.
+Biodiversiteetsopâmuš 12. uásipeličuákkim lii algâttâm
+Oovtâstpargokyeimmin máttááttâsâst láá meid Vaasa ollâopâttuv Kielâlávgum já maaŋgâkielâlâšvuođâ kuávdáš (Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus) já Säämi ollâškovlâ (Sámi allaskuvla).
+Párnáá kalga finniđ jieš huámášiđ moos mii-uv äšši čoonnâs já ton vuáđuld talle hämmee ubâlâšvuođâid.
+" Taat lii stuorrâ vuáittu sämmiláid já čáittá, ete ruukilaavâ kenigâsvuođâid iä pyevti hoittáđ sämikuávlust tuše ciälkkámušlattiimijguin.
+Piäiválâš tooimâi ohtâvuođâst kielâ tuáimá riäidun, ij jiešárvun.
+Tiina Sanila-Aikio mainâstij meid nuorttâlij sierânâskoččâmušâin.
+Aarâhšoddâdmist kalga leđe párnáást máhđulâšvuotâ ovdediđ jieijâs kulttuurlâš tiäđulâšvuođâ já ereslágánvuođâi ohtâvuođâi iberdem.
+Pevdikirje tievâsmit biodiversiteetsopâmuš artikla 17, mii kieđâvuš meid geenivarij finnimvuođâ já aavhij jyehim sehe artikla 8 (J), mii kieđâvuš algâaalmugij já ärbivuáválii eellimhäämi omâsteijee páihálâšsiärvusij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu.
+Puárásub sämiaalmugân sämimááccuh lii siäilum ain argâpihtâsin.
+Sämitigge ij tuhhit sämmilij algâaalmugsajattuv hiäjusmitmijd ige luovâ prinsiipijnis ige árvuinis já tuáimá almosčuákkim adelem miärádâsâi miäldásávt sämitiggelaavâ ovdâskoddekieđâvuššâm ääigi.
+Vuáváámij mield táálu váldoo kiävtun ive 2012 ääigi.
+Jieštipšoravvuu toimâttem viermist orjâlâškielân lii sämikielâlij palvâlusâi falâldâhhân taggaar aalgâ, mii Säämi kielârääđi tuáivu mield ruokâsmit meiddei iárásijd orniđ sämikielâlijd palvâlusâid viermist.
+"Linjim tuárju meiddei biodiversiteetsopâmuš artikla 8 (j) olášuttem.
+Ravvuid iä heiviit sämitige toohâm iävtuttâsâin peerusthánnáá kaavam stivree eennâmkevttim- já huksimlaavâ tooimânpiejâmist iäge pirâsvaikuttâsâi árvuštâllâmprosessist (nk. YVA-laavâst).
+Párnáikonsertist kuullâp párnái jieijâs lávdástemij lasseen algâaalmugkuosij muusik.
+sämmilijd ovdâsteijee jesâneh nomâttuvvojeh sämitige iävtuttâsâst já kieldâi ovdâsteijeeh kieldâi iävtuttâsâi vuáđuld.
+Aanaarsämikielâlâš salmâkirje almostui ive 1993 já uásih Kirkkokietâkirjeest ive 2000.
+Tábáhtus lii áávus meiddei sijjân, kiäh puátih sämikuávlu ulguubeln.
+Siämmást lii eromâš máhđulâšvuotâ peessâđ kuullâđ nelji sierâ sämikielâ.
+Sii asâiduttii II maailmsuáđi maŋa Aanaar kieldâ nuorttâkuávloid.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi II mield (vuáđupälkki 3233,46 eurod / mp).
+Aalmuglâš artikla 8 (j) -pargojuávhu loppâraapoort toimâiävtuttâsah já avžuuttâsah láá olášittum 8.
+- Stuárráámus háástus taan vaaljâpaajeest lii aalmugijkoskâsii pargo-ornijdume ILO algâaalmugsopâmuš 169 ratifisistem, mii kulá meid Katais haldâttâs ohjelmân, páhudij Haltta.
+Bioenergia nuurrâm kalga tábáhtuđ pištee vuovvijn já prosessist kalga kunnijâttiđ algâaalmugij vuoigâdvuođâid.
+2 § Iävtuttâstoohâmvuoigâdvuotâ já iävtukkâsâi nomâttem Iävtuttâstoohâmvuoigâdvuotâ kulá Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ aalmugjesânân, siärvušân, lájádâsân já virgeomâháid.
+Uáivilin lii, et sopâmušâst miärušteleh já toin torvejeh vuoigâdvuođâid, moh sämmilijn láá aalmugijkoskâsii vuoigâdvuođâ mield..
+Sämikielâlii já sämikielâ máttááttâs uáppeemeeri Suomâ vuáđumáttááttâsâst já luvâttuvvâst lassaan.
+o Suomâ sämitigge uásálist SPR pehti arktâlâš já Baareents kuávlu oovtâstpaargon, aalmugijkoskâsâš šoŋŋâdâhpoolitlâš já biodiversiteetmiärádâstohâmân, WIPO tooimân, tave ooláádmudo já tave-eennâmlâš oovtâstpaargon sehe algâaalmugoovtâstpaargon OA:st vaikutmáin pehtilávt.
+Nubbe maailmsuáti jođettij nuorttâlâšâi ärbivuáválâš aassâmkuávlui pieđgânmân kyevti staatâ kooskâst.
+Maht kielâ já kulttuur váldojeh vuotân palvâlusprosessijn?
+Ulmen sämikielâlij já kulttuurân vuáđuduvvee palvâlusâi kvaliteet, vaikuttemvuotâ já finnimvuotâ
+Tastoo Saba šoddâmpäikki lii tiivvum já tast lii rahtum uási Várjjat Sámi Musea (Vaarjâg Säämi museo) čáitálmâs.
+Meccihaldâttâs lii ánsulávt olášuttám säämi kielâlaavâ kenigâsvuođâid já ovdedâm sämikielâ sajattuv viärmádâhviestâdmistis, äššigâšpalvâlusâinis já tieđettemtoimâinis.
+Kielâkäldee pargoid kuleh kielâtipšom, kielâ ovdedem, terminologiapargo, normâdem já nommâdâhpalvâlus.
+Kuávluovdedem stivrejeijee laavâ mield sämitigge ráhtá Laapi eennâmkoddeohjelm sämikulttuuruási.
+Vyerdip tiäđust-uv ete uđđâ sämitiggelaahâ šodâččij vuáimán nuuvt jotelávt ko máhđulâš.
+Pajeuáppeekappeer finnim maŋa ive 2003, eellim jođettij muu sierâlágán pargosoojij maŋa luuhâđ peerâpeivitipšon säämi máttááttâskuávdážân Avelân, kost valmâštuvvim nomâttum ámáttân čohčuv 2008.
+o Sämitigge uárnee pirrâ sämikuávlu já ton ulguubeln kuávlu sämmilij kuullâmtilálâšvuođâid já kulá kuávlu sämmilij táárbuid, vâi puáhtá ovdediđ jieijâs tooimâ.
+Säämi párnáikulttuurkuávdáá ulmen lii ovdediđ säämi párnáikulttuur, lasettiđ párnái já nuorâi tubdâmuš jiejâs kulttuur kuáttá sierâlágán tooimâi já pargopáájái pehti.
+Taan siijđo uánihis čujottâs lii www.samediggi.fi/suositukset
+Oulu lyseo luvâttâh: Maren-Elle Länsman (tavesämikielâ)
+Festivaal ohjelm visásmittoo algâkeesist já tot almostittoo tievâslâžžân kesimáánu ääigi el. tábáhtus jieijâs nettisiijđoin čujottâsâst www.ijahisidja.fi
+Kuávlust pessejeh maaŋgah uhkevuálásiih já meid táváliih loddešlaajah.
+Kiirjijd puáhtá tiiláđ šleđgâpostáin info (at) samediggi.
+TOIMÂSAJEHUOLÂTTEIJEE JÁ LÁJÁDÂSHUOLÂTTEIJEE
+Sämmilii ohtsâškode tuuvdâriggeeh, kiäh sirdeh ärbivuovijdis suhâpuolvâst nuubán, annojeh.
+Juhle lekkâmsaavâst Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi puovtij oovdân oovdeb suhâpuolvâi korrâ pargo sehe seervij tergâdis rooli kulttuur siäilumist.
+Säämi Parlamentaarlâš Rääđi avžuuttâs (eŋgâlâskielân)
+Suomâ staatân. Uđđâ siijđoh jurgâluvvojeh eidu sämikielân.
+ Väldikodálii tábáhtusân juávkku puáhtá väldiđ uási tuše ovttáin čaaitâlmáin.
+Nijbečeepij, šnikkárij, kuárroi tâi kođđei áámmátkodde ij lamaš.
+Vuosmuš sämikielâlâš jurgâlusah tain Sanoma Pro Matikka-kiirjijn almostuvvii ive 2011.
+Lasseen sämitigge noomât ovdâsteijeid maaŋgáid sierâ pargojuávhoid.
+Virge miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, šiev sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu já ruotâ- tâi / já tárukielâ já eŋgâlâskielâ táiđu sehe kelijdeijee hárjánem vátávâš haaldâtlâš pargoin.
+Anni-Saaran sämimááccuh lii pyeremus, vááimuvuálááš já uáli tehálâš piivtâs.
+Vuáđupargopitái lasseen pargokirjeest láá tagareh pargopitáh, moi porgâm váátá suogârdâllâm, juurdâpuátusij toohâm já oppum aašij heiviittem.
+Tilálâšvuotân uásálistijn meid sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjäjärvi já kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Tauno Haltta.
+Tuupa Records fáálá áámmáttáiđulâš já ollâtásásâš palvâlem nuuvt paddim- ko videopyevtittembeln.
+Sämitigge ana uáli tehálâžžân, ete hoittámvuáváámân kirjetteh puásuituálukuávlu kumppinääli šoddâm raijim, mutâ tiäddut ain, ete kumppinääli stuáruduv miäruštâlmist já kumppinääli hoittáámist kalga väldiđ vuotân meid Skandinavia já Ruošâ kumppipopulaatioid.
+Kielâ tärhistem lii toohâm Jovnna Ánde Vest.
+Mun lam uccâ kandii rääjist jurdâččâm riemmâđ puásuialmajin já aassâđ tavveen.
+Stipendeh mieđettuvvojii čuávuváid uáppeid: Elle-Maarit Arttijeff (Aanaar / Säämi ollâškovlâ), Taija Hietanen (Ruávinjargâ / Oulu ollâopâttâh), Petra Kuuva (Aanaar / Oulu ollâopâttâh), Henna Lehtola (Aanaar / Oulu ollâopâttâh), Satu-Marjut Nieminen (Oulu / Oulu ollâopâttâh), Birit Pieski (Aanaar / Oulu ollâopâttâh).
+SPR ana tehálâžžân, et šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah ärbivuáválii tiätun já tiäđu vuotânväldim šoŋŋâdâhnubástustutkâmušâst já miärádâstohâmist kieđâvuššuuččii biodiversiteetsopâmuš konteekstâst já valduuččii vuotân ive 2010 maŋasijn biodiversiteet uulmijn.
+Eromâš váduhin lii tubdum sämikielâ kevttim puhe-limáin tábáhtuvvee ášástâlmist.
+Čuákkimist tollui tematlâš savâstâllâm biodiversiteetsopâmuš artiklai 8 (j) já 10 (c) ovtâstumesoojijn.
+Uárjisämikielah láá maadâ-, ume-, pittáám-, juulev- sehe tavesämikielâ já nuorttâsämikielah láá aanaar-, nuorttâ-, äkkil-, kildin- já tarjesämikielâ.
+Mij kolgâp-uv vuáijuđ SPR:st eidu sui generis- vuáháduv rähtimân ", Näkkäläjärvi muštâlij.
+Kielâlávgumân kyeskee škovlimhaahâ addel säämi máttááttâspargoviehân máhđulâšvuođâid ovdediđ já jyehiđ jieijâs mättim kielâlávgum olášutmist meid vuáđumáttááttâsâst.
+Staatâ kalga kunnijâttiđ vaanhimij tâi párnáá eres huolâtteijei ovdâsvástádâs, vuoigâdvuođâid já kenigâsvuođâid párnáá šoddâdmist.
+Säämi aarâhšoddâdemohtâduvâin olášittum kulttuurân kullee maaŋgâpiälásâš toimâ párnáiguin el. tulâstâllâm, sierâlágán tábáhtussáid já mađhijd uásálistem váátá muneorniistâlmijd, ovtâspargo já torvolâšvuođâaašijd vuotânväldee vuávám sehe tuárvi pargojuávkkuresurssijd.
+Sämmilijn jyeigein lii jieijâs káttuservi, Sámi juoigiid searvi.
+Peivitipšo torvolâšvuođâvuáváámân kuleh nuuvt pargei ko párnáid-uv kyeskee lahâaasâtlâš já eres torvolâšvuođâ já tiervâsvuođâ kyeskee vuáváámeh.
+Sämitige stivrâ čokkán čuávuváá keerdi juovlâmáánust.
+Teatter áámmátlii škovliittâsâst oopâ jotteeh (nubbe tääsi, TEAK já áámmátollâškovlâ) iä uážu väldiđ uási.
+Sämitigge oovded já lááčá iävtuid sämmilij ärbivuáválâš tiäđu tutkâmkuávdáá vuáđđudmân.
+Mij uáinip, et tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistem puáhtá ovdediđ uđđâ oornig, mast sämmilijn lii máhđulâšvuotâ uásálistiđ já vaikuttiđ miärádâstohâmân sii kyeskee aašijn puohâin taasijn Tave-enâmijn.
+Puásuituálu lii sämmilâš materiaallâš kulttuur vuáđu, ko tot lii áinoo sämmilâš iäláttâs, mii addel áigápuáđu pirrâ ive. "Mun lijjim uáli ilolâš, ko staatârääđist pajanii savâstâlmân sämmilâš puásuituálu táárbuh já eromâš koččâmušah, " Paltto muštâlij.
+Sämitige pargoviehâpolitiik stivrejeh pargoviehâpoolitlijn äššikiirjijn, moid kuleh pargoviehâpoolitlâš ohjelm sehe täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâvuáváámeh.
+Pevdikirje laiđiittâsuásist staatah pieijih meerhân OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštuš.
+teikâ eelâšmáin keččâmin vaaljâluvâttâlmist paajaapiäláin soojijn mainâšum ääigi.
+Vuosmuš anarâškielâ algâoppâkirje lii uáivildum vuáđuškoovlâ vyelimus luokáid.
+Sämikielân räppäjuvvoo já sämimuusik čuávu aalmugijkoskâsij muusiktrendij suundijd.
+Sämmilijd loheh aalmuglâš ucceeblohhoon sopâmuš pirrâsist tego ovdâmerkkân romanijd já suomâruátálijd-uv.
+Suáđigil kieldâ sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi turviimân ohtsis 58 755,00 eurod:
+rähtiđ terminologia máhđulâš nubástutmist lavâlâš analyys já uásipeličuákkim toohâđ ääšist miärádâsâid."Čuákkim navcâttemvuotâ toohâđ ääšist miärádâs lâi algâaalmugijd stuorrâ pettâšume.
+Tááláá ääigist oppâmateriaalpargo kulá Sämitige pargoid, mii finnee ihásávt staatâtorjuu oppâmateriaal rähtim várás.
+Anu Avaskari já Pentti Valle kuođijn miärádâsân spiekâsteijee uáivil.
+Ruošâ sämmiliih láá vuáđudâm jieijâs ovdâsteijeevâš orgaan, sämitige, mutâ Ruošâ lahâasâttem já haldâttâh iä tuubdâst ton sajattuv.
+Kišto uáivilin lii kavnâđ säämi kulttuurkuávdážân, mii huksejuvvoo Aanaar markkânân, ton uáivil já tooimâ kovvejeijee noomâ.
+Ohjelm tuálá siste Tave-Ruotâ, Tave-Suomâ já Tave-Taažâ sehe sämikuávluid.
+Sun lii čáállám maadâsämikielâ sänikiirjijd, čaabâ- já áámmátkirjálâšvuođâ sehe ton lasseen ráhtám jurgâlempargoid já čokkim kielâiskosijd.
+Tave-eennâmlâš sämisopâmuš jotkâráđádâlmeh láá finnejum valmâšin kuulmâ eennâm sämitige já staatâi šiev oovtâstpargoost já sopâmuš lii ratifisistum Suomâst sämitige torjuin.
+Stuárráámus lasanem lii lamaš sämikielâ amnâsmáttááttâsâst (+70).
+Miäruštâllâm mield vuáváámijn láá mieldi tagareh oovdânpyehtimeh, moh iä kulloo kieldâlâš jiešhaaldâšmân já luávkkájeh sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem.
+Uđđâ vuáđumáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđđusijn, maid Máttááttâshaldâttâs adelij juovlâmáánust 2014, kielâlávgummáttááttâsân kiddejeh eenâb huámmášume ko oovdeb vuáđđusijn.
+Almosčuákkim tuhhiittij lasseen ovtâskâsčuággásijd sektorkuáhtásijd uulmijd já tai budjetijd el. hiäđukocceem, kielâlij vuoigâdvuođâi, sierânâsprojektij já Saijoos palvâlemohtâduv uásild.
+Lasetiäđuh: I värisaavâjođetteijee Irja Seurujärvi-Kari [email protected]
+20 Valkeapää Nihkolas Talhâstieđâ kandidaat Iänudâh
+Sämitige uáinu mield Suomâ olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš tiäddučuágástuvah kalgeh leđe čoođâmanneeh puohâin Suomâ tooimâin, iäge ovdâmerkkân energiapoolitlâš koččâmâšah uážu moonnâđ Suomâ olmoošvuoigâdvuođâi tiäddučuágástuvâi paijeel.
+Taansâ lâi stivrim Ville Köngäs, tot movtijdittij keččeid, tánssájeijein lâi šiev rytmi, sij tánssájii pyereest oohtân já koreografia lâi mudágávt hástulâš.
+Lii lussâd já máhđuttem mâttiđ puoh já kiergâniđ jyehi kuávlun kompromisij já valjimij kooskâst.
+- Mij tarbâšep ohtsijd prinsiipâid, maht säämi kulttuuräärbi kalga suojâliđ já eettisijd prinsiipâid suojâliđ säämi kulttuur, vâi pyehtip toimâđ oovtâst ulguupiäláá aštuu vuástá, pááhud Näkkäläjärvi.
+Čuákkimist suunnâttâllii nuorttâlâskulttuurkuávdáá vuáđudem Čevetjáávrán.
+Lasseen ohjelmist láá muusik- já teatterčáittuseh, uápistum tálurieggeeh, párnáid uáivildum ohjelm ja kähvikuásuttem.
+Tot lii munjin argâpeivi ege must lah tarbu tom sierâ miäruštâllâđ.
+Palhâšumelävdikodde lâi siämmáá mielâ pargováljukuddijn tast, et árvuštâllâmnáálá tuhhiittum nommâiävtuttâsâin ij kavnuu ohtâgin kišto njuolgâdusâi vátámâšâid tevdee iävtuttâs.
+Stivrâ meridij, ete sämitigge ocá ruttâdem riehtiministeriöst, máttááttâs- já kulttuurministeriöst sehe Euroop sosiaalruttâráájust (ESR) säämi kielâlaavâ olášumán kyeskee selvâttempargo várás.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátáv âšvuođâtääsi VII / VI mield, vuáđupälkki 1 489,69 eurod / mp, mon lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem miäldásiih hárjánemlaseh.
+Perrui ereslágánvuođâ já sierâlágán árvuvaljiimij tiäđuštem lii kyeimivuođâ iähtu.
+Vaaljâlävdikodde huolât tast, ete sämmiliih finnejeh ääigild tiäđu já vaaljâluvâttâlmân ucâluumeest, vaaljâi orniimist já iävtukkâsasâttemist sämikielân já suomâkielân.
+Konferens lii uási Sämitige Nuorâilävdikodde-haavâ.
+Munjin kielâ lii uáli tehálâš já tuáivum, et tot nanosmuvá puátteevuođâst.
+Pargopeeivih älgih talle tooláá iđedist já noheh maŋŋeed eehid.
+Säämi aarâhšoddâdemvuávám rähtimân vuáđudui ovdedempargojuávkku, mii čokkânij merikooskâi.
+Huolâlii já tärhis árvuštâllâm puátusin meridij palhâšumelävdikodde oovtmielâlávt kulluuttiđ nommâmeerhâid "Eloa ikkunassa " já" Riskuna " vuávámkišto vyeitten já lonestiđ täid pargoid njuolgâdusâi miäldásávt á 500 eurod.
+Kiđđâtäälvi vittáduvvojeh kodden pááccám čiermiheh tuoddârist já siämmást sarvah käldejuvvojeh, vâi toh liččii puáttee täälvi späiliheh já kevttimnáál niestipuásujin.
+Taaidâtábáhtus valmâštellen sämitiggeest tuáimá oppâmateriaalvuávájeijee Anni Näkkäläjärvi (anni.
+Sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs vijđásub kuávlulij já aalmuglij pargoi koordinistmân já tipšomân láá lasseen vittâ sierânâsovdâsvástádâskuávluh, moi pargon lii stivriđ já oohtânheiviittiđ sosiaal- já tiervâsvuođâkuávlui já vuáđutääsi kuávlui tooimâ já tai ornim palvâlusâid.
+Sopâmušuásipeleh pyehtih väldiđ kiävtun monâttâlmijd, moi miäldásávt aalmug, páihálâš já kuávluvirgeomâhááh já eres äššiomâhááh pyehtih uásálistiđ taam enâdâhpolitiik miäruštâlmân já olášutmân.
+Ko algâttim oopâid Juhâmohheest, te tot lii nanodâm čuuvtij muu sämmilâšvuođâ, ko kuulâm sämikielâ piäiválávt já lam peessâm siisâ sämituojijd.
+Ton aalgât koskohoeehid konsert, mon uáivilávtástellee lii rap-musijkkár Ailu Valle.
+Proojeektčällee lii palvâluskoskâvuođâst Suomâ sämitiigán já pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuodâtääsi VI.
+Eres oosijn puoh Suomâ sämitige ovdâsteijeeh torjuu julgáštus.
+Immeelpalvâlus já kulttuureehid kooskâst uárnejuvvoo tuše puávdejum kuossijd uáivildum virgálâš lekkâm- já vihkâmtilálâšvuotâ.
+Pargo miänástuvvee tipšom iššeed šiev arâšoddâdemsyergi já kielâ iäláskittemvuovij tubdâm sehe hárjánem sämikulttuurân já haaldâtlâš pargoid.
+Tyehiraddalâsâst čižetpeln Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä já Saara-Maria Salonen.
+o Sämitigge ana huolâ, et ruukilaavâ já čäcilaavâ sämikulttuur hiäjusmittemsyejeh olášuveh tievâsmiärálávt vuáválâšvuođâst.
+Sämitige uáinu mield sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ij olášuu vuáđulaavâ vaattâm vuovvijn.
+Uđđâivemáánust 2010 poođij vuáimán uđđâ laahâ aalmuglijn ucceeblovvoin já ucceeblovokielâin.
+Puoh vuálgá tast, ete merideijein lii olmâlágán tiätu kuávlulijn já kulttuurlijn sierânâsjiešvuovijn.
+Sämirääđi vuáđudui virgálávt Säämi 2. tave-eennâmlâš konfereensâst 18.8.1956 Taažâ Kárášjuuvâst.
+Šlaajâin pivnohumos lâi tááláštanssâ, mon lasseen lijji kátutaansah sehe etnisiih taansah.
+Kieldâ lâi pivdám sämitiggeest ciälkkámuš kyehti proojeektvuáváámist: sämivaikuttâsâi miäruštâllâm kieldâlâš miärádâstoohâmprosessist já sämikielâ já - kulttuur iäláskittemprojektist.
+Ulmui lasseen kalga kunnijâttiđ meiddei luándu.
+Markkâneh láá šiev saje uápásmuđ sämituojij majemuid uđđâ pieggáid já uástiđ juovlâskeeŋgâid.
+Juáiguseh ráhtojeh meiddei soojijn já ellein, mut tááláá ääigist meiddei veikkâbâ muávlost tâi moottorkiälhást.
+Ko sämmilâš ášástâl sämikuávlu staatâ já kieldâi virgáduvâin, finnodâhlájádâsâin já toimâsoojijn, lii sust vuoigâdvuotâ sierânâs vátámušâttáá kevttiđ sämikielâ.
+Uđđâsumos lii nuoráid rävisulmuid uáivildum radioohjelm, mii laiđiistuvvoo anarâškielân já tavesämikielân.
+Pargojuávkku iävtut tile tivomân 28 toimâd já avžuuttâssâd.
+Säämi kulttuurkuávdáš Sajos valmâštuvá Aanaar markkânân ive 2011 loopâ räi já váldoo kiävtun ive 2012 aalgâ rääjist.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Biodiversiteetstrategia olášutmist čoonnâs haldâttâs turviđ säämi kulttuurlii vyevi já äärbi kevttiđ luándu.
+Ciälkkámušâst kiddejuvvoo huámášume meiddei toos, et iänááš uási sämiaalmugist páácá puohâi säämi kielâvuoigâdvuođâi ulguubel ton keežild, et sij äässih säämi kielâlaavâ válduášálâš heiviittemkuávlu, ađai sämikuávlu ulguubeln.
+Uáivikaavpugkuávlu sämmiliih tuáivuh jieijâs saje, mii adeličij máhđulâšvuođâ kulttuur alnetoolâmân meiddei kaavpugist.
+3.4 Argâpeeivi ovdâmeerhah kielâ oppâm oovdedmân
+Konsert lohtâs SomBy uđđâ skiäru almostitmân.
+Ruávinjaargâ kaavpug nuorâisaje Mondest nuorah lávluh, jyeigih já suáittih tave-, aanaar- já nuorttâsämikielân pessijái maŋa.
+Lasseen kulttuurkuávdáš fáálá ovdiist pyerebijd máhđulâšvuođâid levâttiđ já jyehiđ tiäđu sämmilijn algâaalmugin.
+ALKU-haavâ lahâaasâtmist já haavâ puáhtám nubástusâin haaldâšmân já staatâtoor ¨jâvuáhádâhân kalga orniđ sämitiggelaavâ § 9 miäldásijd ráđádâlmijd, čielgiđ haavâi vaikuttâsâid sämikielân já säämi vuáđulavâlâš kulttuurjiešhaaldâšmân.
+Stuárráámus taan vaaljâpajan asâttum uulmijn lii aalmugijkoskâsii pargo-ornijdume ILO algâaalmugsopâmuš ratifisistem já tárbulij lahânumástusâi finnám ááigán, páhudij Näkkäläjärvi.
+Sämitige 5.3. adelem ciälkkámuš vuáđuduvá sämitige čuákkim tuhhiittem miärádâssáid čuákkimijn 4/2013 já 2/2014 sehe sämitige čuákkimij tuhhiittem eres ciälkkámuššáid já vaaljâpaje toimâohjelmân.
+EU-jeessânstaatah iä lamaš ääšist oovtmielâliih.
+Jis pággunjuovâmeh tahhojeh, te puátusin puáhtá leđe njeellimlij puásuituáluperrui meddâlvarrim kuávlust.
+Miärádâs palgâs jyehimist kulá palgâs miärádâsvááldán já miärádâs lii tohhum täsipiälásávt já puásuituálulaavâ miäldásávt.
+Olmoošjuáigusijn kovvejuvvojeh tiätu ulmuu jiešvuođah ero mâšávt melodia já juoigâm vievâst.
+Sämmiliih láá ovdâstittum kieldâ váldustiivrâin Iänuduvvâst, Anarist, Suáđigilist já Ucjuuvâst.
+Aanaar kieldâ: - teknisâš hovdâ Arto Leppälä
+Čällee pargon lii toimâđ vaaljâlävdikode vuálásâžžân valmâštâllâđ já olášutteđ vaaljâid sehe toimâđ vaaljâlävdikode oovdânpyehten já čällen čuákkimijn.
+Sämitige delegaatio kolliistâlâi čuákkimpuudâ ääigi keha 'ka (mohawk) - Aalmug kielâ- já kulttuurkuávdáást Kahnawakest, Montreal maadâbeln.
+vijđeduvvoo kuoskâđ še taid sämikuávlu ulguupiäláid kieldâid, main lii merhâšittee sämiaalmug.
+Eennâmtiäđust uápásmuuh eennâmpáálu luándun já ulmuu elimân jieškote-uv kuávluin eennâm-páálust.
+Outi Pieski seinireliefi lii stellejum parlamentsali Sooljon.
+Uđđâ nommâkištoost palhâšumelävdikodde tuhhiittij árvuštâllâmnáál 142 nommâiävtuttâssâd (iävtuttâsah tiäđáttâs lahtosin), moh lijjii toohum já toimâttum toos kišto njuolgâdusâi miäldásávt.
+Haldâttâs čoonnâs turviđ sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid sämikielân já rähtiđ aalmuglâš kielâstrategia.
+Ruotâ- / tárukielâ já eŋgâlâskielâ táiđu kiäččoo hiättun.
+Sämitigge puáhtá tuše adeliđ ciälkkámušâid já iävtuttâsâid. Stuárráámus uási sämmilii materiaallii kulttuuräärbist láá museoi ráájuin já arkkâduvâin sierâ staatâi uáivikaavpugkuávluin.
+Mij lep porgâm tuođâi ennuv aalmuglávt já aalmugijkoskâsávt-uv artikla 8 (j):n olášutmân já tiäđust-uv mii uážžum tubdâstâs lieggee.
+600 000 euro staatâtoorjâ juáhásij sämikuávlu kieldâi kooskân čuávuvávt:
+säämi muusikkuávdáá išedeijen toimâm sehe Ijâttes ijjâ- algâaalmugij muusikfestivaal išepyevtitteijee pargoh.
+Pyeredeh tiätuvuáđu luándutiijpâi suojâlem, tipšom, ovdii tilán macâttem, tutkâm já čuávvum čuosâttem várás.
+Táválávt kuittâg kielâi koskâsiih rääjih láá čielgâseh, ige nube sämikielâ sárnoo ibbeerd nube kielâ opâttâlhánnáá tom.
+SaKaste- proojeekt puátuseh láá tääl kiävtust
+Sämitige iävtuttâsah kieldâlâšhaldâttuv rááhtusuđâsmitmân láá olášum.
+Lasseen hiärváás čuárvivuájuttâsah kiävttojeh maaŋgâin muorâtiiŋgâin, tegu kuuvsijn, naapijn, vyeijim- já mätkisoobijn, puttâlijn já kijssáin (čukke).
+Nubben vävlin máttááttâs oovdedmân iävtuttuvvoo Säämi máttááttâskuávdáást Anarist ovdedum viermimáttááttâs fastân toohâm já kielâ viermimáttááttâs toohâm máhđulâžžân taid puohháid vuáđuškovláid sämikuávlust já ton ulguubeln, main láá vädisvuođah kavnâđ sämikieltáiđusijd máttáátteijeid.
+Párnážin juuttim eeji fáárust nuuvt puásuipargoin ko sämitige čuákkimijn-uv.
+Lavluid lávlu nuorttâsämikielâlâš kirkkolaavlâjuávkku (Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Anna Lumisalmi, Katri Jefremoff, Seija Sivertsen ja Kirsti Näveri-Bogdanoff).
+Jyehi sämmiliist lii stuorrâ ovdâsvástádâs tast, ete siäilu-uv sämikulttuur.
+Tondiet lii viijmâg-uv äigi peessâđ kuullâđ maorij jieijâs muštâlem eres lasseen maorikielâ uđđâsumos haavâst taanáigásii teknologia kevttimist maorikielâ iäláskitmân.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 27.2.2015 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar teikâ Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen..
+0400-142518 já šleđgâpostâ Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Pargojuávkku lii čielgim sämikuávlu ulguubeln motomijn päikkikuudijn, tegu Helsigist, Tamperest, Oulust já Ruávinjaargâst adelum sämikielâ máttááttâs já pááhud raportistis, et máttááttâsâst iä lah táálái njuolgâdusâi mield ovdánemimáhđulâšvuođah.
+tehálâš iden titeet symbool, mii kuáddá mieldi sämmilij historjá.
+Haavâ jođetteijee Anne-Maria Magga muštâlij ete haahâ čuákkee ohtsâšpaargon vittâ sämikielâ já oovce äššitobdeepargoin tuáimee kielâpargee, kiäh ovdâsteh puoh haavâ kielâid.
+Ruávinjaargâst uárnejum taaidâtábáhtus raapoort 2010 lii uánimnáálá sämitige päikkisiijđoin: Nuorâi taaidâtábáhtus.
+Sämitigeh avžuutteh sämiministerijd já sämitige saavâjođetteijeid jotelumos vyevi mield juátkiđ tave-eennâmlâš sopâmušproosees čuávumáin ive 2007 roovvâdmáánu sopâmuš.
+Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö já olgoašijministeriö virgeulmuuh kuldâlii oovdânpyehtimijd peerustmáin sehe koijâdâllii já savâstâllii aktiivlávt.
+Toimâinis MÁNNU oovded säämi ärbivuáválii tiäđu sirdâšem nuorâb suhâpuolváid.
+Uápásmuim kielâ- já kulttuurkuávdáá tooimân já peesâim čuávvuđ máttááttâs.
+Kuhes kooskâi tiet sämimáttááttâs pargovievâ já arâšoddâdempargovievâ teivâdmijd lii lamaš vaigâd orniđ kieldâraajij rasta.
+Säämi ärbivuáválâš tiettim lii ubâlâšvuotâ, mii lii čonâsân ulmui já luándun.
+Tooimâ vuolgâsajeh láá párnáá ohtâgâslâšvuođâ vuotânväldim já jieštobdo nanodem.
+Tääbbin uáppá še ennuv sämmilij historjást já eres sämikuávluin, sehe säämi ärbivuovijn.
+Siämmást Sämitigeh čujotteh ton positiivlâš paargon, maid puoh staatah porgii OA algâaalmugjulgáštâs finniimân áigá.
+Pieggâvyeimi lasseetmist sämmilij ärbivuáválavt aassâm kuávloid kalga sooppâđ ääšiuásilii sämitiggijn, sehe meiddei ääšiuásálij kuávlui páihálij ärbivuáválij iäláttâsâi ovdâsteijeiguin, eromâšávt puásuituáloin (palgâsijguin).
+- Sämikielâlâš aldatipšoo, Männikkö palvâlempäikki, uásádâh Sare 31 650 €
+Nuorâirääđi noomâttijn kalga väldiđ vuotân kuávlulâš já kielâlâš täsiáárvu, ađai kalgeh leđe jesâneh jyehi sämikuávlu kieldâst (Ucjuuhâ, Aanaar, Vuáčču, Iänudâh), sehe jyehi kielâjuávhu ovdâsteijeeh (tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâ), sehe nisonij já almai koskâsâš täsiáárvu.
+Sämmilij historjálâš navdâšemkuávlu lii lamaš tááláá tile háárán maaŋgâ sierâ staatâ kuávlust.
+Čuákkimist lijjii meddâl kulmâ ovdâsteijee.
+Kulttuur lii sirdâšum suhâpuolvâst nuubán väldikulttuur tedduu vyelni já siäiluttâm eellimvuámálâšvuođâs ohtsâškodálávt nubástustedduin peerusthánnáá.
+Pargo miänástuvvee tipšom váátá šiev jođettemtááiđu, hárjánem pargojuávkkuhaldâttuvvâst, naavcâ vättee já ovdâsvástádâslâš porgâmân.
+Sämmilij pyereestvaijeem já uásálâšvuođâ ovdedem
+Ärbivuáválâš iäláttâsâi tááláš tile, eenikielâ merhâšume, säämi máttááttâsvuávám tehálâšvuotâ já olgosämmilâšvuotâ lijjii tehálumoseh ääših, maid nuorah puohtii jieijâs saavâin uáinusân.
+Anarâškielâ já anarâškielâlâš oppâmateriaaleh
+Tiina Sanila-Aikio juátká sämitige saavâjođetteijen - värisaavâjođetteijen Heikki Paltto já Tuomas Aslak Juuso
+Juáigusijn iä lah ain säänih, talle nuottâ já jienâkevttim láá kuávdâháást.
+Suu eenist puoh maalih ja mitoh lijjii uaivist, sun ij kiavttam paappar maalij sargumangin.
+- Taažâ haldâttâs nuávdit aktiivlâš sämipolitiik, mon vuáđđun láá eennâm vuáđulaavâ ŠsämicekkiŠ (§ 110 a), ive 1987 asâttum sämilaahâ já aalmugijkoskâsâš pargo-ornijdume ILO sopâmuš nr 169.
+Taan kiiđâ vuolgij joton meiddei nuorttâsämikielâlii aabis kietâčäällimpargo.
+Enni sáárnui tavesämikielâ já eeči-uv maatij tom, mut västidij monnii suujâst ovttuu suomâkielân.
+Vuosmuuh Säämi kirkkopeeivih tuállojii Ruotâ Juhâmohheest ive 2004.
+Oskottetteht sämmilâš puásuituálukulttuur lii uáli puáris, ko iäláttâs lii uáli spesiaalâšum já sämikielâ ana sistees viehâ vijđes puásuituálun lohtâseijee terminologia.
+Valjiimist mieđettuvvoo meiddei suhâpeelij koskâsâš täsiárvu.
+Sämitigge lii huolâst sämikuávlu ulguubeln ässee sämipárnái olmoošvuoigâdvuođâi olášuumeest.
+Iähân toh tarbâšiččii leđe nuuvt ennuv.
+Jis staatâ aalmuglâš lahâasâttâs torvee párnáid pyereeb vuoigâdvuođâid ko taat sopâmuš, te tom kalga nuávdittiđ.
+Ohtsâškode pargon lii tähidiđ kvaliteetlávt šiev peivitipšo finnimvuođâ nuuvt, et puohâin párnáin lii máhđulâšvuotâ uásálistiđ palvâlussáid peerusthánnáá perruu sosioekonomâlâš tâi eres ohtsâškodálâš sajattuvâst tâi aassâmsaajeest.
+Staatah kalgeh tállân orniđ sämitiggijd kelijdeijee ruttâdem, mon vievâst tai uulmij juksâmân pyehtih olášuttiđ oovtâst sooppum tooimâid.
+Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto láin 12.12.2012 staatârääđist kuldâlemnáál.
+Sämitigge tuáimá nuuvt, et toimâohjelm olášuvá tievâsmiärálávt já ubâ sämitige tooimâ stivrejeh sämitige áárvuh já sämikulttuur miäldásâš vyehi toimâđ.
+Kufittárkuáhtás šadda draamaatlâš mätki nuuvt rievtis mailmist ko kufittárij-uv mailmist.
+Eres ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah láá tááláá ääigi uálgi-iäláttâsah.
+Ovdâmerkkân konsert tâi simultaantulkkum čuákkim virdedemân kalga konsert artistijn já čuákkim tuulkâin leđe lope vuolgâttâsân.
+Ucjuv sämiluvâttâh: Anni Kaisa Koivisto (tavesämikielâ)
+Aimo Guttorm väljejui Sämitige lahâčällee viirgán
+Säämi kulttuuroho ohtsâš teema, algâaamugij ärbitiätu, lâi meiddei konferens teeman.
+Näkkäläjärvi luptij jieijâs saavâst uáinusân šiev ovdâmerkkân vaikuttemmáhđulâšvuođâin nuorâi aktiivlâšvuođâ sämipolitiikâst.
+Säämi ekumeenlâš kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Anarist 12.-14. kesimáánu 2009.
+Staatah kalgeh oovtâstpargoost sämitiggijn ovdediđ staatâraajijd čyeccee tooimâ tááhust merhâšittee lahâasâttâs já eres asâttâllâm oovtmanolâš oohtânheiviittâllâm.
+Suomâst sämmilâšvuotâ lii miäruštâllum sämitiggelaavâst já ton válduvuáđustâsân lii sämikielâ.
+Sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi visásmitmân säämi kielâlaavâ rikkomušâi pyehtim riehtivuáháduv pirrâdâhân lii uáli tehálâš säämi kielâlaavâ olášume-uv tááhust.
+Sämitige saavâjođetteijee blogi, kost sun maainâst 8 (j) -čuákkim tubdâmušâin
+• uápásmuđ kuusâi já saavzâi tipšomân viärdádâlmáin šiiveet- já savzâtáálust
+OA algâaalmugjulgáštâsâst páhuduvvoo, et algâaalmugist lii vuoigâdvuotâ iäláskittiđ jieijâs kulttuuräärbi já vuovijdis já máttááttiđ taid puáttee suhâpuolváid.
+Staatâ haldâšem meccituálukuávluin heiviitteh PEFC-meccisertifisistemkriteerijd.
+Ovdâmerkkân tavesämikielân iättoo: " Mun juoiggan Heikka Niillasa ", " Mun juoigâm Heeihâ Nijlâs ".
+Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
+Rokuast, kuus sämikuávlust lii kuhes mätki já váátá maaŋgâ peeivi mađhâšem.
+Sämmilâš elleekove " uđđâ pááru " 2000-lovo aalgâst lii pajedâm oovdân uđđâ stivrejeijeesuhâpuolvâ.
+Piäiválâš tooimâid olášittijn kiävttojeh iššeen sämisiärvus tiäđuh já tááiđuh.
+Tave-eennâmlâš säämi kielâlävdikodde almostit kielâsiijđoid www.giella.org
+Ohjelm lii historjállâš sämmilij tááhust.
+Artikla meid váátá staatâid suojâliđ aalmuglijd ucceeblovoid illámielâlâš suddâlutmist.
+Kirje lii tääl finniimist Sámi duodji-käävpist Sajosist Anarist, seervi nettikäävpist teikâ sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvvâst ritva.
+Säämi kielârääđi mieđeet Säämi kielâtaho - palhâšume Yle Sápmin čuávvoo agâiguin:
+Sämitige čuákkim adelij ciälkkámuš kuálástuslaavâ olesuđâsmitmist
+Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh västid oppâmateriaalpargo vuáváámist, tooimâi piäiválâš olášutmist, jyehimist, tieđeetmist, vaarij kevttimân kullee haaldâšmist já materiaalpaargon kullee tave-eennâmlâš ohtsâšpargoost.
+Pivdui, et sämiaašij tave-eennâmlâš virgealmaiorgaan rähtá iävtuttâs tast, maht máhđulijd ráđádâlmijd puávtáččij olášuttiđ.
+Sämitige ornim Helsig seminaar fáddán lii sämikielâ já maorikielâ iäláskittem já nanodem.
+Säämi kielâlaavâ vuástáväldim eereeb motomijd spiekâstmijd lii iänááš reagistem äššigâšâi vátámuššáid.
+Juávhuh kalgeh väridiđ jieijâs pargopáájáäigi, vâi sijjân puáhtá táárbu mield orniđ lasemáttáátteijeid.
+Máttááttâspargovievâ škovlim lii Sämitiggeest uđđâ toimâsyergi.
+Tast láá tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâliih uásih, moi tooimâtmist párnááh láá aktiivlávt mieldi.
+fi-oovtâspargoproojeekt lii olášuttám sämmilij kielâlijd palvâlusâid uđđâäigásâš vuovvijn, mii juksá stuorrâ juávhu sämikielâlijd ulmuid.
+Poccuin lii rijjâ kuáttumvuoigâdvuotâ sämikuávlust meid luándusuojâlemkuávluin já priivaat ulmui eennâmkuávluin.
+Tavesämikielâlâš kirjerááiđust váiluh vala 5. já 6. luokái kiđđâkirjeh, moh almostuveh ive aalgâst.
+Sinettä škovlâ: Martta Alajärvi (tavesämikielâ)
+Sämmilijn lii ihečuođij äägi kieldum jiešmeridemvuoigâdvuotâ sehe vuoigâdvuotâ enâmân já čáácán.
+Kielâ lii ulmuu jurdâččem já vuáruvaikuttâs vuáđu.
+Suomâ staatârääđi lii jo ovdil linjim, ete biodiversiteetsopâmuš arikkâl 8 (j) kuáská Suomâst tuše algâaalmug sämmilijd. "
+Pargojuávhu saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi uáiná raapoort valmâštume merhâšittee jukson já tot lääjid šiev vuáđu aalmuglii já aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuođâpo-‐ li ¨tiijkán. "
+Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh uárnee koskoho 17.9.2014 tme 9.00 - 16.00 škovlim- já oppâmateriaallävdikode jesânij, värijesânij já oppâmateriaalpargei ohtsii ovdedempeeivi.
+Váldu-uárnejeijee sämitigge haalijd, et taaidâtábáhtus lii nuuvt maaŋgâ säminuorâ ooláádmuddoost, ko máhđulâš.
+Säämi aarâhšoddâdemvuávám siskáldâsâst já toimâmvuođâst čuákkejuvvojeh vuávám vuáđđun macâttâsah Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá tooimâst.
+- Säminuorâi taaidâtábáhtus valmâštâllâm, tieđettem, raportistem já varijkevttim,
+Vuossâmužžân uđâsaassâm juuvsâi Iänuduv já Aanaar.
+Nubbân puáttám iävtuttâs lonestuvvoo 200 euroin já kuálmádin puáttám 100 euroin.
+"Lam uáli tuđâvâš haldâttâsohjelm kuávdášlâš linjiimáid.
+Säämi kulttuurkuávdáš, mii huksejuvvoo Aanaar markkânân, šadda leđe Suomâ sämmilij haldâttâs já kulttuur kuávdáš.
+Nuorâirääđi väljee koskâvuođâstis saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee.
+Sämitigge meridij, ete puátteevuođâst sämitige čuákkim stream-vuolgâtteh interneetist.
+Kuávdáá huksimpargoh láá vuálgám joton taan ohhoost já tot kolgâččij valmâštuđ ive 2011 loopâ räi.
+Jieijâs mielâkuvviittâs já aašij čokkiistâllâmtáiđu lâi párnáin-uv čuuvtij riggásub ko tááláá ääigi.
+Jotonpieijum iäláskittemohjelm ulmen lii ovdediđ já paijeentoollâđ sämikielâ sehe macâttiđ sämikielâ ton monâttâm sámmiláid sehe toohâđ kielâst sämisiärváduv kyeddee kielâ.
+Kooveest čižetpeln Nils-Heikki Paltto, Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen já Elli-Marja Hetta.
+Ucceeblohováldálii rähtittem tutkâmuš rahtij Anne Länsman uásild sämikielâlâš sahhiittâlmij vuáđuld.
+Kirjeest kärttejuvvoo sämitutkâm tááláš tile vorâs uáinimčievâin, maid fäälih iänááš uđđâ suhâpuolvâ totkeeh.
+Čuákkimist kieđâvuššui eres lasseen tave-eennâmlâš sämisopâmuš jotkâvalmâštâllâm.
+Sämitige stivrâ meridij valjiđ fastâ toimâttâhčällee viirgán Laila Aikio Anarist. Virge uccii čiččâm olmožid.
+Rävisolmooš stivree aktiivlávt párnái sierâdemtilálâšvuođâid já siämmást tuárju sii sämikielâ kevttim.
+Nuurrâm kulá ain tergâdis uássin sämmilij purrâmuš já amnâs skappuumân.
+Sämitige saavâjođetteijee já má. haldâttâhhovdâ teivâdáin riehtiministeriöst riehtiminister Anna-Maja Henriksson sehe ministeriö virgeulmuid.
+Sämitige saavâjođetteijee mánuppaje virgerijjâvuotân
+Sämitigge haalijd turviđ sämikielâ puátteevuođâ nuuvt sämikuávlust ko ton ulguubeln-uv.
+Kirje lii tiilámnáál sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst já finniimist eres lasseen Sámi duodji - puuvdâin.
+Miärádâs finnij meid toi algâaalmugij torjuu, moh lijjii ovdâstum čuákkimist.
+Sieminčalmaah jođálmiteh šoŋŋâdâhnubástus eromâšávt arktâsii kuávlust já tai luáštui kepidem lii uáli tehálâš šoŋŋâdâhnubástus estimist.
+Suomâ kolgâččij eromâšávt visásmittiđ sämmilij hárjuttem puásuituálu sierânâssajâttuv turvim ko váldoo vuotân ton iäláttâs merhâšume sämmilij kulttuurân já áárbán.
+Ketki lii lamaš ollásávt rávhuiduttem ellee jo 30 ihheed.
+Tuupa konsert artiseh láá Ailu Valle, Amoc, Tiina Sanila-Aikio, Ulla Pirttijärvi Länsman, SomBy sehe Niillas Holmberg.
+Ucjuuvâst Ilmari Tapiola já Asko Länsman
+Nube tááhust ij lah tehálâš sierriistâllâđ, et moh ääših láá sämmiliih já moh iä.
+Ive 2015 säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Ucjuuvâst já ton väldikodálâš teeman lii muusik.
+Tain vuovvijn kielâ huksee mii ohtsii maailm já kulttuur.
+Teatterkiišton láá almottâttâm kuttâ eres teatterjuávhu.
+Sämitigge ij tuhhit sämmiláid vuáđulaavâst torvejum jiešhaldâšem hiäjusmittem já ton ovdedem orostittem.
+Virgeest lii kuuđâ mánupaje keččâlemäigi.
+Koskâvuotâ sämitige tooimân lii miäruštâllum sämitige pargo-oornigist.
+Orgaan tehálumos pargo lii ovdediđ ohtsâšpargo säämi škovlimaašijn já išediđ tiäđujotteem já ohtâvuođâ toollâm.
+Aalmugijkoskâsâš pargoseervi ILO sopâmuš nr 169 algâaalmugij já hiäimuaalmugij vuoigâdvuođâin lii tuhhiittum ive 1989.
+Tábáhtusah uárnejuvvojii New Yorkist tuorâstuv 19. vyesimáánu.
+Urpo Vuolab nomâttui sämitige väriovdâsteijen meccihaldâttâs Ucjuuvâ ohtâsâšpargojuávkun.
+Suu eeči lâi kävppijâs, šiiveettuállee já kyelipivdee, já tane peerâ suuitij-uv aassâđ vuohâsubbooht ka maaŋgah eres perruuh.
+Ucjuvnjäälmi škovlâ, 16-20- ihásiih, stivrejeijee Niilo Rasmus
+Sänikirje sämikielâ uáivild tavesämikielâ.
+Nubben saavâjođetteijen aalgât Tuomas Aslak Juuso Iänuduvvâst.
+Staatah kalgeh adeliđ sämitiggijd ihásávt pisovâš ruttâdem šoŋŋâdâhnubástusân vuáháduumân, ton tutkâmân já jieijâs šoŋŋâdâhpolitiik oovdedmân.
+Kollekielâ - Tave-eennâmlâš sämikielâ kielâpalhâšume Tave-eennâmlâš sämikielâ kielâpalhâšume ulmen lii išediđ sämikielâ ovdedem já siäilum Taažâst, Ruotâst, Suomâst já Ruošâst.
+Aldasiärvádâh já eenâblohokulttuur vaikutteh perruu vuáhán hammiđ párnáá identiteet.
+Sämikuávlu maaŋgâpiälásâš šadolâšvuotâ já iäláneh láá faallâm sämmiláid reesuursvuáđu kulttuur já iäláttâsâi várás.
+Saavâjođetteijee Sanila-Aikio lâi ilolâš, ete čájáttâstooimâ liäkká eidu Petteri Laaiti 40-ivejuhlečájáttâs: "Jyehi sämmilâš tobdá Petteri Laaiti noomâ.
+Pygálussáid pottii ulmuuh jieškote-uv palgâsijn, já eromâšávt puoh čepimusah jyeigeeh juoigii.
+Eromâšávt sämikielâlâš rap-muusik lii finnim huámášume meid aalmuglâš tääsist.
+Tuorâstuv 29.3. lii muusikkeejâdmâspeivi, mast väljejuvvoo säminuorâi ovdâsteijee väldikodálâš Nuori Kulttuuri - tábáhtusân.
+Sunjin ij lah innig pieijum jieijâs juáigus, veikkâ ovdâmerkkân suu eejist lâi jieijâs juáigus. "
+Aalmugijkoskâsâš artikla 8 (j) pargojuávkku iävtut algâaalmugij ärbivuáválii tiäđu syeje ovdedem
+Vorâs raapoort váátá Suomâ ruokâsmuđ sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu turviimist.
+Sämitige almos toimâttâh lii varrim
+Asâttâsvuáđusâš tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovliittâs já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš máttááttâsân luvâttuvâst já sämikielâlâš pajeuáppeeiskosij čođâlditmân.
+Amoc jieš lii kuvvim suu muusik " hirmâdâsräppin " ja tot huámášuvá motomij pitái mainâsijn.
+Juávhu stivrejeijeeh, mattáátteijeeh Bigga-Helena Magga já Rauna Mätäsaho láin ilolávt oláttum jieijâs juávhu miänástume keežild.
+Konsert algâttáin arktâlâs folkmuusik čuojâtteijee Niillas Holmberg & Roope Mäenpää, kiäi maŋa lyeve oolâ poođijn jyeigeeh Taažâ peln; Johan Anders Baer já Iŋgor Ántte Áilu Gaup (Áilloš).
+Orniimijn lii mieldi meiddei Bareents kirhoi rääđi sehe Oulu ortodoksâlâš pispekodde.
+Materiaal kávnoo puohâin Suomâst sarnum sämikielân.
+Artikla suoijâl algâaalmugij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu, keevâtlâšvuođâid já innovaatioid.
+Sämituojij pargopáájáid uárnejeh Sajosist jo nube keesi
+ Olá-Mihkku Länsman lii čepis nuorâ tánssájeijee, kiän pargopääjist piäsá uápásmuđ parâtánssáámân.
+Torjuu puáhtá mieđettiđ sämikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum ovtâskâs ulmuid mainâšum laavâ heivitmist šaddee sierânâs lasekoloi luávdimân.
+Festivaal teeman taan ive lii algâaalmugij oohtânkulluuvâšvuotâ.
+Jieijâs pargo ovdedem iššeed uáiniđ pargo uđđâ uáinimčievâst, luptiđ ton áárvustanneem, tubdâđ jieijâs mättim sehe oppâđ uđđâ pargovuovijd.
+Staainâh šadda feeriimijd, main láá ennuv äigikyevdilis teemah veikkâ čáitáldâh vuáđuduvá jo kulmâlov ihheed tassaaš čaallum teevstân.
+Oppâmpaajeest uápásmuveh kielâlávgum merhâšumán sämikielâ oppâmist já sämikielâi iäláskitmist, suogârdeh párnáá oppâmpálgá kielâlii šoddâm uáinust.
+Algâaalmug ovdâsteijeeh kalgeh uásálistiđ haavâ pirâslâš-, kulttuurlâš já sosiaallâš vaikuttâsâi árvuštâlmân.
+Suomâst lovottem etnisâš tuávváá vuáđuld lii olmooštiätulaavâ mield lavâttem jis tooimâin ij lah asâttum eromâšávt laavâst.
+Liipu kovearttâ puátá nuáidiruumbust já Ruotâ sämmilii Anders Fjellner (1795-1876) tiivtâst Biejjie-baernie ađai Piäiváápäärnih.
+Kärigâsnjaargâ škovlâ 6-9-ihásiih, stivrejeijee Kaaren Kitti
+Sierâi idea vuáđuduvá säämi pargoid já kulttuurân.
+Sämitigge táuáimá alda oovtâstpargoost ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi pargeiguin, sämiservijguin já instituutioiguin sämmilij sajattuv pyereedmân.
+Kieldâlâš já staatâ ohtâduvah kolgâččii toollâđ paargonuuccâmtilálâšvuođâin taam tuođâštus siämmááviärdásâžžân kielâtutkosáin já - tuođâštussáin nuuvt kuhháá ko aanaar- já nuorttâkielâ uásild ij lah máhđulâšvuotâ kielâtutkosân já - tuođâštusân.
+Aalmugpeeivi kalga mušteđ meid ránnjáeennâm sämmilijd já algâaalmugijd pirrâ maailm.
+Ucceeblohováldálii čielgiittâs puáhtá uáinusân vááijuvvuođâid meiddei škoovlâi sämikielâ máttááttâsâst.
+Sämitigge lii vaidâlâm Tukes mieđettem maašinlâš kollekoivumluuvijn Ruávinjaargâ haldâttâhriähtán (táálááš Tave-Suomâ haldâttâhriehti) ruukilaavâ vuástásâžžân, ko Tukes ij lamaš selvâttâm love miäldásii tooimâ vaikuttâsâin sämikulttuurân.
+Lasseen luánduriggoduvâiguin ávhástâldijn kalga kiddiđ eromâš huámášume algâaalmugij vuoigâdvuođáid já kulttuurlijd já pirâslijd vaikuttâssáid.
+Suomâ sämmilijn jo stuárráámus uási áásá sämikuávlu ulguubeln, párnáin joba 70%.
+Sopâmuš olášuttem ovdedeh sierâ čanosjuávhui ovdâsteijei nk. biodiversiteetpargojuávkku sehe ton vuálásâš artikla 8 (j) -äššitobdeepargojuávkku.
+Säämi kielâlávgummáttááttâs ovdedeijee škovlim lii Sämitige já Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut ohtsâšpargo já pištá taan ive loopâ räi.
+Lahtos 3 Tuávvášmateriaal Čielgiittâs Akwé: Kon - ravvui koskâvuođâst Suomâ lahâaasâtmân
+Liävuttisvuotâ, šlaamâ já liijkás ennuv sosiaallâš ohtâvuođah loptejeh párnáá stressiherkkivuođâ liijgás ollâgân, mii uásild puáhtá vaikuttiđ párnáá fiätulâš já kielâlâš ovdánmân, muušton, uáinun alnestis sehe sosiaallâš táiđoid.
+kyeddidkuávlu = kuávlu, mast áálduh šoddâdeh ađai kyeddih
+Säämi parlamentaarlâš rääđi čuákkim ohtâvuođâst uárnejui ucceeb seminaar mon fáddán lijjii nuorâipoolitliih ääših.
+Taažâst tuáimee Davvi Girji kuástid meid Suomâ sämmilij čáállám kiirjijd.
+Vuáđutääsi kuávlu puáhtá vuáđudiđ ucemustáá suulân 20 000 ässee kieldâ vuáđun.
+• vuáruvaikuttâs jieškote-uv ahasij sämipárnáiguin
+Ohtâ taaiđâtábáhtus prinsiipijn lii, ete tot tuáimá sämikielân.
+Kielâašijčällee pargoin lii meridum sämitige pargo-oornig 35 §:st.
+Árvuštâlloo, et puohnâssân sämmiliih láá jieškote-uv enâmijn ohtsis paijeel 75 000.
+Čuákkim äššilistoost lijjii noomâtmeh já eromâšávt sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođáid lohtâseijee ääših.
+Staatah kalgeh meddâlistiđ räjioovtâstpargo iästuid ko uárnejuvvojeh sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah sämmilijd já tai orniidijn kalgeh väldiđ vuotân kielâ lasseen meid sämmilij sosiaallijd já kulttuurlijd tiilijd.
+Oovdânpyehtee sajasâšvuođâ uccii Sanna Guttormin lasseen nelji ulmuu: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila já Nina West.
+Keevâtlâš ovdâmeerhah kulttuuridentiteet naanoodmân aarâhšoddâdmist:
+Sun tähidij, et haldâttâs tuárju jieijâs kulttuurpolitiikâst meid sämmilij kulttuur siäilum.
+Sämitigge kijttá YLE Sámi radio toimâttâs já puohâid iärásijd jieškote-uv vuovvijn nettiaavis rähtimân uásálistám já sijđoid materiaal já almostittemvuoigâdvuođâid adelem ulmuid.
+Seurujärvi-Kari mield Antonio Briceđo luhostuvá čuovâkuvijnis vuorkkiđ eromâš pyereest sämmilii identiteet tehálumosijd tahheid.
+Luuvâ Sounds 2012-tábáhtustoimâttâs čalluu Hilbes-juávhust täst.
+Kielâpargeeh, kiäh láá maadâsämikielâst 2, julevsämikielâst 2, tavesämikielâst 3, anarâškielâst 1 já nuorttâlâškielâst 1, västideh keevâtlii kielâpargoost.
+Nuorârääđi valjiimist šadda válduđ vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš.
+"Algâaalmugijn lii ennuv addeelmâš kulttuurkyeimivuotân.
+Pekka Aikio värijesânin nomâttui Päivi Magga Vuáčust.
+Almottâtmijd säminuorâi taaiđâtábáhtusân kalga vuolgâttiđ majemuštáá vástuppeeivi 6.3.2015.
+Lasseen juávhust lâi šiev ohtâvuotâ keččeid já lávdástem lâi makkuutteijee.
+Sämimáttááttâs uáivild sämikielâ já sämikielâlii sehe sämikulttuur máttááttâs.
+Katais haldâttâs toimâpaje ääigi lii uáivilin uđâsmitteđ kuálástuslaavâ, Tiänu kuálástus stivrejeijee staatâsopâmuš, laavâ Meccihaldâttâsâst, meccijotolâh-, luándusuojâlem-, meccikuávlu- pirâssuojâlem-, eennâmkevttim já huksim-, já pirâsvaikuttâsâi árvuštâlmist adelum laavâ.
+Täsivääldi President saahâ Saijoos vihkjáin já Sämitige lekkâmijn 3.4.2012.
+Keevvâtlávt nube jienâkäldee (om. tuulkâ simultaantulkkum) puáhtá kuldâliđ viermilaađđâm nube mediačuájáánist já kove algâalgâlâš jienáin keččâđ nube mediačuájáánist.
+Sämitige čuákkim internetvuolgâttâs čuovvuu 179 keččed.
+sämikielâ haldâšemkuávlust (sámi hálddašanguovlu / forvaltningsområdet for samisk språk) asâttui ive 1990.
+TEIKÂ lasettuvojeh váhá čokkámsajeh já uceduvvoo čájáttâssaje:
+Oovtâstpargokyeimmin máttááttâsâst lává meid Vaasa ollâopâttuv kielâlávgum já maaŋgâkielâlâšvuođâ kuávdáš sehe Säämi ollâškovlâ (Sámi allaskuvla).
+Säminuorâi taaidâtábáhtus já mini-filmâfestivaalâ uárnejuvvoo Vuáčust tuorâstuv njuhčâmáánu 26. peeivi 2009.
+Räjioovtâstpargon pyevtittum sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ráhtusijd kolgâččij čielgâsmittiđ virgálii oovtâstpargosopâmuš vievâst, mon finnim ovdáničij puoh pyeremustáá Tave-eennâmlij sämisopâmuš peht.
+Raapoort kärttee vyeimistorroo máttááttâs kyeskee njuolgâdusâid já virgeomâhâšmiärádâsâid.
+Kirje sárgusijd lii sárgum Tania-Maria Moilanen já graafisii vuávám lii ráhtám Svea Päiviö.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Aarâhšoddâdem siskáldâs árvuštâllâm iššijn ovdeduvvoo aarâhšoddâdem aargâ tooimâ nuuvt, et aarâhšoddâdem puávtáččij västidiđ jyehi párnáá tárboid já aarâhšoddâdem ohtân palvâlushäämmin perrui tárboid nuuvt pyereest ko máhđulâš.
+Sämitige ohtâvuotân lii vuáđuduumin nuorâirääđi.
+Sämikielâ kyeskee njuolgâdusah lahtojii jo ovdeláá asâttum sämilaahân já toh pottii vuáimán ive 1992 aalgâst.
+Ella Sare anarâškielâlâš Anarâš pivtâstem - kirjeest almostittui nubbe teddilâs.
+Sämiparlamiänttárij konferens čokkij oohtân sämitigij aalmug valjim jesânijd ja Ruošâ sämmilij ovdâsteijeid.
+Säämi kielârääđi saavâjođetteijen väljejui Neeta Jääskö (persovnlâš värijeessân Saammal Morottaja), värisaavâjođetteijen Magreta Sara (Pentti Pieski) sehe eres jesânin Anna-Liisa Väyrynen (Petra Magga-Vars), Inker-Anne Magga (Ellen Pautamo), Ande Aikio (Joni Saijets), Erkki Lumisalmi (Anna Katariina Feodoroff) já Sierge Rasmus (Rauna Rahko-Ravantti).
+Sämiministereh já sämitigij presideentah láá oovtmielâliih tast et puáttee proosees kalga olášuttiđ ráđádâllâmvyehiiävtuttâs mield, mii lii pevdikirje lasattâssân.
+Oppâm ilo šadda torvolâš já movtijdittee pirrâduvâst, mast páárnáš uážžu máhđulâšvuođâ jiečânâs, jieštoimâlâš tutkâmân já porgâmân.
+Pargopáájáid liččii lamaš haluliih eenâb ko äigi já sajeh adelii piärán.
+Tääm mun lam ilolâš, et puávtám jieččân uásild ovdediđ anarâškielâ sajattuv tááláá pargo pehti sehe meid muusik vievâst.
+• orniđ sämipárnái ohtsijd ihásâš tábáhtusâid
+Ereslágánvuotâ lii vyeimivääri, mutâ tot puáhtá leđe meid nuáđi.
+Sajos čuákkimtekniik máhđulist normaalvijdoduvvâst tulkkum kuuđâ sierâ kielân já tom puáhtá vijđediđ älkkest love kielân.
+Plaakaat Tuáivumist lii, et juáháš tábáhtusân uásálistee škovlâ ráhtáččij oovtâ ivnáás A2-stuárusii plaakaat, mon arttâ lii rijjâ.
+Minister lâi tuđâvâš ete oovtâstpargo Meccihaldâttâssáin tuáimá pyereest.
+Toskástut aaibâs hirmâdávt, pággu lii mieđettiđ.
+Studio lii váldu-uuvsâ čižetbeln Säämi máttááttâskuávdáá media- ja kielâmáttááttâstiilij ohtâvuođâst.
+Ulmen lii lääččiđ pissoo viärmáduv sämikuávlun, mii jieijâs uásild puáhtá torjuu paargon já lasseet säämi aarâhšoddâdemtooimâ siskáldâs ovdedemmáhđulâšvuođâid.
+Mij tiettip, ete kiäh mij lep, kost mij puáttip já kuus mij lep monâmin.
+Lasetiäđuh: Vaaljâlävdikode pargo uásild vaaljâlävdikode saavâjođetteijee
+Algâaalmug kriteereh vuáđudeh aalmugijkoskâsâš pargoseervi, ILO, sopâmušân nummeer 169.
+18.00 Aalmugpeeivi konsert Saijoos auditoriost
+Virge tevdimist lii kuevti mánuppaje keččâlemäigi.
+Nuorttâlâšráánu lii saavzâulloost rahtum uáli liegâs.
+Vuossâmuu teddilâs, mii almostui ive 2012, vuobdui rotoi loopân.
+Stipendih mieđettuvvojii čuávvoo uáppeid: Inga Påve Idivuoma (Kiärun / Sámi allaskuvla), Marjo Magga (Vuáčču / Sámi allaskuvla), Berit Sonkamuotka (Iänudâh / Oulu ollâopâttâh), Sierge Rasmus (Jyväskylä / Oulu ollâopâttâh), Inger-Elle Suoninen (Aanaar / Sámi allaskuvla), Joni Saijets (Kärigâsnjargâ / Oulu ollâopâttâh).
+Ulmeh: Ulmen lii, ete sämimáttááttâs pargoviehâ finnee vuáđutiäđuid ovtâskâs ulmuu já siärvus kielâiäláskitmist, kielâlávgumvuovijn sämisiärváduvvâst, kyevt- já maaŋgâkielâlâšvuođâst sämipárnái máttátmist sehe sämipedagogiikâst sämmilii kielâlávgum vuáđun.
+Huolâstuttee lii, ete biodiversiteet kiävhu ain, eromâšávt merâluándu já kooraalkáárguh.
+Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh tuáivut puohháid šiev kesiluámu!
+Iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode aašij valmâštellen já oovdânpyehten tuáimá Sämitige lahâčällee.
+Sämitigge adelij stipendijd Säämi máttááttâskuávdáást valmâštum uáppeid
+Sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv já sämikuávlu eennâmkevttim vuávám oovdedmân Akwé:Kon - ravvuin lii stuorrâ vaikuttâs.
+Pääihist tábáhtuvvee säämi peerâpeivitipšo ij lah sämikuávlu kieldâin finniimist.
+11:00-11:15 Säämi kielâtaho palhâšume vuáđustâsah Kielârääđi saavâjođetteijee, Erkki Lumisalmi Kielâtaho-palhâšume rähtee sahâvuáru
+Ijâttes iijâ uárnejeh oovtâstpargoost Anára Sámisearvi ry.
+Aalmugijkoskâšii artikkâl 8 (j) -pargojuávhu pargon adelii el. rähtiđ rijjâtátulijd ravvuid algâaalmugij tievâslii já vaikuttettee uásálistem vievâst tast, maht staatah pyehtih puoh pyeremus máhđulijn vuovijn ovdediđ lahâasâttem já haldâttuv artikkâl 8 (j) olášuttem várás.
+Toimâpäikki lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist.
+Juáigus siskáldâsâst puáhtá čielgâsávt uáiniđ páihálii kulttuur almoonmijd já oppâđ madârvanhimij historjást.
+Käldee: Sämitiggevaaljâin já säämi parlament vaaljâin nuurrum lovottuvah
+Oro tegu liččijm maccâmin ááigán, kuás sämikielâst ij lamaš škoovlâst sajattâh já kielâmolsom ovdánij jotelávt.
+• ellei luodâi tubdâmsierâdmeh, riävskásierâdmeh
+Lävdikodde já ton máhđulâš pargováljukodde pyehtiv táárbu mield kevttiđ pargostis äššitobdeid.
+Kirječälleeh, kiäin škovlâ lâi rievedâm nuuvt eenikielâ, identiteet já kulttuur, račoškuottii kollektiivlâš vuáttámušâidis.
+Onne pirâsministeriön luovâttum raapoort raahtij pirâsministeriö asâttem vijđesvuáđusâš äššitobdeejuávkku.
+Kieldâi já virgeomâhij tieđettem sämikielân olášuvá tuše pelduvváid.
+Suomâ staatâ lii asâttâm maaŋgâ ihelovo ääigi ulmen uážžuđ aalmuglii čuávdus sämmilij eennâm- já čäcivuoigâdvuođâin, mut čuávdus uuccâm ij lah ubâ algâttumgin.
+Säminuoráid lii ovdánmin máhđulâšvuotâ vaikuttiđ säminuorâi sajattâhân.
+Näkkäläjärvi lii eromâš tuđâvâš toos, et sämitige toohâm laseruttâdemucâmuš finnij torjuu piäládâhraajij paijeel.
+Párnáikulttuurkuávdáá kiiđâ äigikyevdilis tábáhtussáid kuleh nommâkišto já párnái määđhih merâriidon.
+o Sämitigge uásálist haldâttâsráđádâlmáid ive 2015 já vaikut pehtilávt haldâttâsohjelm sämikirjiimáid.
+Haavâ váldu-ulmen lii ovdediđ já rähtiđ toimâmmaali sämikulttuurkuávdáš Sajos finnodâtooimân.
+Sämitigge lii algâttâm päikkisiijđoidis uđâsmittem.
+Lasseen kalga lasettiđ resurssijd sämikielâlâš peivitipšo falâmân laavâ vaattâm vuovvijn, ko tast lii merhâšittee rooli sämikielâ já kulttuur paijeentuállen já nanodeijen.
+Čuággán auditorio Dollast já Dollagáddi-salist
+Kirje kuvvim lii toohâm Salli Parikka Wahlberg.
+- Suomâst lii stuorrâ ovdâsvástádâs algâaalmug kielâ siäilumist puáttee suhâpuolváid, ucceeblohováldálâš tiäddut.
+Oskom nuuvt, ko sämmilijn lii nuuvt noonâ oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo, veikkâ mii lep-uv juohum neelji sierânâs enâmân.
+Lasetiäđuh já almottâtmeh: šleđgâpoostâ peht Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kuálástus uásild haldâttâsohjelm čoonnâs olášuttiđ tárbulijd tooimâid vajâldeijee kyelinaalij suoijâlmân.
+Uásálisteeh mäksih jieijâs mätki-, orroom- já purâdemkoloid.
+Sämikielah kuleh uralilâš kielâjuávhu syemmilâš-ugrilâš suárgán já toh láá nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi aldemuuh hyelkkikielah.
+Sämitige stivrâ já minister Koskinen savâstâláin meid nuorttâlâškulttuurkuávdáást. "
+Säämi kielâlävdikoodán nomâttuvvojii uđđâ jesâneh
+Párnáá kielâlâš tiäđulâšvuođâ ovdánmân kalgeh leđe sust ennuv maaŋgâpiälásiih kielâkevttimmáhđulâšvuođah puohâi tooimâi ohtâvuođâst.
+Seervist láá puuvdah Aanaar markkânist já iänuduv Hettaast.
+Säämi parlamentaarlâš rääđi (Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij oovtâstpargo-orgaan) aalgât 1.1.2013 ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- / reesuurskuávdáá vuáđudemproojeekt, mii nohá 30.6.2014.
+Niilo Rasmus máttát Sirmá já Ucjuv uáppeid muusik já lihâdem.
+Juáigusijd puáhtá jyehiđ olmoošjuáigusáid já eres juáigusáid.
+Sopâmuš kuáská Euroop Rääđi jeessânenâmáid.
+Jottee eellimvyevi já čovgâ luándukoskâvuođâ keežild tušes tâi tárbuttis topârik ij ärbivuáválávt rahtum.
+Vanhimijn lii vuosâsajasâš já ohtsâš ovdâsvástádâs párnáá šoddâdmist.
+Proojeekt adeličij meiddei tiäđu tast, mon kales sämmilâš finnee váldulii iälámâš sämi-iäláttâsâin já toi lahtosiäláttâsâin já mon kales eres palvâlusâin. Návt puáhtá hammiđ oleskove tast, maggaar sämmilâš iäláttâsrááhtus lii.
+Mááccuh kiävttoo tááláá ääigi iänááš juhlepihtâsin, nuuvt heejâin ko hávdájáin-uv, mutâ meid virgálij čuákkimij pihtâsin.
+• čuávvuđ poccuu njuovvâm já jieškote-uv osijguin ávhástâllâm
+Aanaarjáávrán lii mätki suulân 200 meetterid.
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, hárjánem vátávâš haaldâtlâš pargoin, jođetmist já tave-eennâmlâš ohtsâšpargoost, šiev vuáruvaikuttâstááiđuh sehe kelijdeijee táru- / ruotâkielâ já šiev suomâkielâ táiđu.
+Laahâ tiäddud meid, et puohâin, kiäh kuleh aalmuglii ucceeblohon, kalga leđe máhđulâšvuotâ oppâđ, ovdediđ já kevttiđ ucceeblovokielâ.
+Lii stuorrâ ilo uáiniđ tii tääbbin áávvudmin sämmilij aalmugpeeivi.
+Kolgâp kenski vistig toimâđ puáris sämitiggelaavâ vuáđuld, mutâ siämmást meid ráhtádâttâđ uđđâ laavâ pyehtim uđâsmitmijd.
+Enâdâhân láá pááccám madârvanhimij kuátišiljoh, kiäinuh, käärdih já rakânâsah.
+Vuáđupargopitái lasseen pargokirjeest láá pargopitáh, moi toohâm váátá jiešráđálii kuorâttâllâm, juurdâpuátusij toohâm já oppum aašij heiviittem.
+Säämi kielâtaho - palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume uážžoo pyerediđ ovdiist-uv pargo, maid pargeh sämikielâ oovdân já movtijdittiđ puohâid Iänuduv kieldâ já eres virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv.
+Tilálâsvuođâ lekkâmsaavâst Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio muštâlij, ete sämmiliih kietâtyejirähteeh já taidâreh láá oovdânpuáhtâm čájáttâsmáhđulâsvuođâ finnim Sajosân, ko Sajos lii laasâ meddei materiaallâš sämikulttuurân: "Mij oskop, ete čájáttâstoimâ lii šiev já mudágis lase Saijoos tooimân sehe tot lááčá fiijnâ raamijd sämitaidâráid já kietâtyejirähteid finniđ tuojijdâs uáinusân. "
+Algâaalmugáid kyeskee aalmugijkoskâsiih sopâmušah já julgáštušah
+Ucjuvlâš Titta Rasmus, kote jođettij tábáhtus aanaarlâš Mikke Näkkäläjärvijn, algâttij Säämi suuvâ lavluu moos keččeeh uásálistii.
+Kuittâg juurdâ poccui vyebdimist já iäláttâs looppâtmist oroi tegu luovâččij uásist jieijâs eellim já leggističij eeji já madâreejij eellimpargo hukás.
+* Irdon (akustilâš muusik tavesämikielân)
+čagge = puásuičuurâ, mast láá puoh omâsteijes poccuuh iälu
+o Aanaar- já nuorttâsämikielâ sajattâh pyereduvvoo täsiárvusâš kiellân škovliimist, tuđhosijn, sämitige tooimâst já almolâš elimist tavesämikielâ paaldân.
+Palhâšume muttoo jyehi nube já ton rähtimist västid Sámi Duodji ry valjim sämitaaidâr tâi - tuáijár.
+Mun lam ovttuu mieldi vyesimiärkkumijn já täviv pygálusâin.
+Ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- / reesuurskuávdáá pargokielah láá sämikielâ sehe suomâkielâ já ruotâ / tárukielâ.
+Sämitigge palhâšij viššâlis sämikielâ uáppeid
+Minister Koskinen lâi pivdám teivâdem já sun halijdij savâstâllâđ eromâšávt sämitiggelaavâ uđâsmitmist, Meccihaldâttâslaavâ uđâsmitmist sehe sämitige oovtâstpargoost Meccihaldâttâssáin " saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij.
+Maaŋgâ tuálust ihásâšjurâmân kullii meiddei loddepivdo, muorjim já nuurrâm.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VII / II mield, vuáđupälkki 1 585,62 eurod / mp, mon lasseen máksoo 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem miäldásiih hárjánemlaseh.
+Tv:st lii sämikielâlâš párnáiohjelm Unna Junná, sämiradiost puáhtá kuldâliđ Binna Bánna- párnái ohjelm já párnái kirjálâšvuotâ lii lasanâm puáhâin sämikielâin.
+Bohccostallit - juávkku Avelist oovdâst säminuorâid Oulust
+Sii lasseen jyehi lävdikoodán kuleh vittâ eres jeessân sehe juáhážân persovnkuáhtásâš värijeessân.
+ECRI avžuut, ete virheomâhááh riemih tárbulâš toimáid vâi visásmiteh tai vuoigâdvuođâi tuđâttettee olášume oovtâstpargoost sämmilâš ovdâsteijeiguin.
+Algâaalmug kielâ máttááttâs adeluvvoo sämikuávlu ulguubeln siämmái vuáđustâsâiguin ko el. enâmânvärrejeijei kielâi máttááttâs.
+Virge kullutmân uđđâsist áávus ij lamaš tárbu návt uánihis meriáigásâšvuođâst, ko pargo lâi uuccâm virge iävtuid tevdee occee.
+Sämmilij kevttim instrumeentijn nuáidurumbu, lâi tehálâš nuáidi rituaalriäidu.
+Kulttuurkuávdáá šiljopiirâs heivee ereslágán olgotábáhtussáid, ovdâmerkkân messutilálâšvuođâi olgouásáduvâi já muusikfestivaalij táárboid.
+Sun finnij toos hárjánem, ko lâi artistin legendaarisâš Veijo Länsman muštokonseertist.
+Sämitige čuákkim tuhhiittem ekonomiavuávám stivree sämitige vaaljâpaje ruttâdem uuccâm já ruttâdem kevttim.
+Uđđâ oppâkirjeh láá čohčâluuhâmpaje oppâkirjeh 5-6 luokkáid.
+Lasseen almottâs lii luuhâmnáál Sämitige päikkisiijđoin www.samediggi.fi
+Torjuu puáhtá mieđettiđ sämikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum priivaat uásipeelijd mainâšum laavâ heivitmist šaddee sierânâs lasekoloi luávdimân.
+Taansâ juurdâ vuáđuduvá elleekován Kuovdâkiäinu stuime, mast meiddei čáittus tyehin čuoijâm Mari Boinen muusil lâi luoihâttum.
+" Čohčâ lii lamaš uáli čoovgâs já ráđádâlmeh láá lamaš hástuliih já ráđádâlmeh láá toollum nuuvt sämitige já staatâ kooskâst ko staatârääđi siste-uv.
+Iävtuttâs sämikielâ iäláskittem toimâohjelmân luovâttui ministeráid
+Torjuuh láá mieđettum om. pargojuávhu sämikielâ oppâmist šaddee koloid, tegu pálhálâš virgerijjâvuodáid já sajasii pälkkikoloid.
+Outi Pieski lii valmâštum Kovetaaiđâakatemiâst ive 2000.
+Rävisolmooš puáhtá távjá huámmášhánnáá sárnuđ páárnážân movdijdithánnáá suu mahten kyevtkoskâsân savâstâlmân.

eval/test.fi-sms.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Tutkimusta ja tutkimusrahoitusta tulisi koordinoida yhteistyössä valtioiden, arktisen neuvoston ja ao.
+Vasun tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä mm. lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet.
+Aluehallintavirastoille luodaan saamenkielinen palveluyksikkö saamelaisten kotiseutualueelle.
+Tilaisuudessa keskusteltiin alkuperäiskansakielten opetuksen ja kielten elvytyksen haasteista.
+Suunnitelmaa on tarpeen edelleen kehittää käytännön läheisemmäksi yhteistyössä saamelaisalueen henkilöstön, vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa.
+Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehda oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajasta.
+Tilaisuudessa on yllätysohjelmaa ja lisäksi tilaisuudessa voi vapaasti esittää musiikki- tai muuta kulttuuriohjelmaa. Kahvi- ja teetarjoilu.
+Tänä keväänä käynnistyi myös koltansaamenkielisen aapisen käsikirjoitustyö.
+Tukes ja luvanhakija valittivat päätöksistä KHO:on.
+Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai koulussa.
+Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä käräjien hallinnossa.
+Lapsen, perheen ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma.
+Tapahtumaan perinteisesti kuuluvasta saamelaiseen kulttuuriin liittyvästä lajista ei ole vielä tehty päätöksiä.
+Työryhmä on suomentanut ja julkaissut Akwé:Kon ohjeet.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden tulee olla läpäiseviä kaikessa Suomen toiminnassa, eivätkä esimerkiksi energiapoliittiset kysymykset saa ylittää Suomen ihmisoikeuksien painopisteitä.
+Kevään päivä-matka " Johtin meara gáttai " / " Jutaaminen meren rantaan " järjestetään kesäkuun alussa alle kouluikäisille.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa.
+Perustuslakivaliokunnan ohje ei ole toteutunut.
+Luonnon tulisi kuulua keskeisenä osana lapsen jokapäiväiseen elämään.
+Oulun katselmukseen osallistuivat myös Ivalon lukion Villasat - ryhmä tanssillaan Doaivut ja vuoimmehuvvat (Toivoa ja lannistua).
+Koltansaamen puhujien määrää on yli 350.
+Inarinsaamen kääntäjän viransijainen Saammal Morottaja
+8:40-9:00 Saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön suojelu Suomessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Nuorisoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.
+Samalla mieleeni nousivat saamelaisten historia ja yritykset luokitella saamelaisia alempaan rotuun kuuluviksi.
+Esittelijän tehtävänä on hoitaa hallintopäällikölle kuuluvia päivittäisiä hallinnollisia tehtäviä, kuten huolehtia saamelaiskäräjien hallituksen ja yleiskokouksen valmistelusta hallintopäällikön hoitaessa osa-aikaisesti Saamelaiskulttuurikeskuksen projektipäällikön tehtäviä.
+Ivalon yläkoulu: Sara Nuorgam (pohjoissaame)
+Aloitteet saamelaiskäräjien nimen ja puheenjohtajan tehtävänimikkeen muuttamisesta teki saamelaiskäräjien jäsen Asko Länsman.
+Asiantuntijatyöryhmän toimenpide-esitykset Suomen valtiolle on kuitenkin toteutettava ja toimeenpanon tulee alkaa tehokkaasti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä. ", vaatii puheenjohtaja Näkkäläjärvi, joka on toiminut myös kansallisen 8 (j) - asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito.
+Saamelaiskäräjät on julkaissut yhteensä kahdeksan uutta materiaalia vuoden 2014 ensimmäisten viikkojen aikana.
+Saamelainen lastenkulttuurikeskus jatkaa saamelaislasten- ja nuorten kielen ja kulttuurin tukemista toiminnallisten työpajojen, teemapäivien ja tapahtumien kautta.
+Alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevaan biodiversiteettisopimuksen 8 j artiklaan liittyvä Akwé:Kon - ohjeistus on otettu koekäyttöön Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen yhteydessä.
+Kirjaan liittyvät myös aiemmin julkaistut työkirjat 5- ja 6 - luokille.
+Anne-Maret Labba - varajäsen Sammeli Salonen
+Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus ovat päätyneet neuvotteluissaan, että erillinen työryhmä valmistelee Akwé:Kon - ohjeiden soveltamista Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa.
+Tapahtuma järjestetään saamelaiskäräjien ja Sodankylän kunnan yhteistyönä.
+Isoäidin kertomusten ja Ánnán ja Saammâlin keskustelujen kautta voi oppia inarinsaamea mielenkiintoisella tavalla.
+Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon -‐ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maan-‐ käyttö-‐ ja rakennuslain toimeenpanossa.
+Saamelaiskäräjät on perustanut saamen kieliteko-palkinnon, jonka tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma on osa Nuori Kulttuuri- tapahtumaa.
+Saamelaiskäräjät järjestää uuden nimikilpailun, jonka tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvalle Saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi.
+Kansainvälinen artikla 8 (j) -työryhmä (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions) valmistelee biodiversiteettisopimuksen seuraavaa osapuolikokousta, joka pidetään vuonna 2012 Intiassa ja tekee esityksiä osapuolikokouksen artikla 8 (j):tä koskeviksi päätöksiksi.
+" Olen tyytyväinen saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymään toimintaohjelmaan.
+Pyydettiin saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä laatimaan ehdotus siitä miten mahdolliset neuvottelut voidaan toteuttaa.
+Saamelaisaluetta viedään kansainvälisten kongressiasiakkaiden tietoisuuteen monipuolisena ja sisällöltään erilaisena kokouskohteena. " Inariin tulevat ne yritykset ja organisaatiot, jotka haluavat tilaisuudeltaan enemmän kuin massaturismikohdetta eli aitoa saamelaiskulttuuria ja ainutlaatuista luontoa toimivien palveluiden kera ", sanoo hankkeen vetäjäksi valittu inarilainen, syntyperältään kolttasaamelainen Marja Männistö.
+Pohjoismainen saamelainen kielipalkinto - Gollegiella
+Työryhmä esittää myös, että parhaillaan uudistettavaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan kirjataan uusia toimenpiteitä perinteisen tiedon suojelemiseksi.
+Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiltä lausuntoa kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietinnöstä.
+Työryhmä pitää tärkeänä, että myös kunnat huomioivat ohjeistuksen hankkeissaan.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Leikkiessään lapsi oppi sosiaalisia taitoja, tekemään työtä ja käyttämään luonnon rikkauksia ja tulemaan toimeen ankarissa luonnonolosuhteissa.
+Vapaaehtoiset Akwé: Kon ohjeet on valmisteltu yhdessä alkuperäiskansojen edustajien kanssa ja hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2004.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtajan työnimikkeen muuttaminen ŠpresidentiksiŠ lisäisi saamelaiskäräjien arvostusta ja kuvaisi puheenjohtajan todellista asemaa kansaa edustavan elimen puheenjohtajana.
+Kirjan kuvittaja Salli Parikka (Wahlberg), on kuvittanut useita lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjoja (www.salliparikka.com).
+Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoisuuspolitiikalle. " Keskeiset ministeriöt ja viranomaiset sitoutuivat edistämään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.
+Koltansaamen kääntäjä - Merja Fofonoff
+Palkintosumman suuruun on 15 000 euroa, joka myönnetään yksityishenkilöille, ryhmille, yhteisöille, organisaatioille tai laitoksille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi.
+Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen.
+Palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2448,54 - 2505,49
+Lausuntopyynnön mukaan mietinnön perusteella laaditaan ministeriön virkamiestyönä ehdotus hallituksen esitykseksi kalastuslaiksi noin vuoden kuluessa.
+Lisätietoja työstä antaa lakimiessihteeri Aimo Guttorm, puh.
+Saamelais-suomalais-saamelaista sanakirjaa on kysytty paljon edellisen painoksen loputtua.
+Palautteen kautta saatua tietoa hyödynnetään saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyössä.
+Valtioiden tulee antaa saamelaiskäräjille vuosittain pysyvää rahoitusta ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, sen tutkimiseen ja oman ilmastopolitiikan kehittämiseen.
+Vaalikausi jatkuu vuoden 2015 loppuun asti.
+Oikeusministeriö on lähestynyt saamelaiskäräjiä kirjeellä, joka koskee yleisen ratkaisun aikaansaamista saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi eri hallinnonaloilla ja lainsäädännössä.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa.
+/ VI mukaan, peruspalkka 1489,69 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Suunnittelijan toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Inarinsaamelaisen Matti Morottajan tekemä nimiehdotus Sajos on valittu saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun voittajaksi.
+Lisäksi viestintävirastosta on haettu ja jo saatu Sajokselle oma verkkotunnus osoitteella www.sajos.fi.
+Silloin kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä.
+Ennenkaikkea tuella taataan saamelaisporonhoitomallin jatkuvuus.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII.
+Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi sosiaali- ja terveysalalla että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden ja että palvelut toteutetaan saamen kielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta.
+- saamen kielissä ja kulttuureissa
+Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ".
+Saamelaisen materiaalipankin kehittäminen internettiin on tärkeää saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin kokoamiseksi yhteen varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien käyttöön.
+Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (SPN), odottaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen kehittävän saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä entistä paremmaksi lisäten saamelaisten yhteenkuuluvuutta ja luovan SPN:stä saamelaisten yhteisen korkeimman edustuksellisen elimen omine hallintorakenteineen.
+Saamen kieli on saamelaisen alkuperäiskansan kieli.
+Tapahtumaan järjestetään linja-auto kuljetukset kaikkialta saamelaisalueelta.
+• tehdään tarinoista, kertomuksista, arvoituksista osa päivittäisiä toimintoja
+esittelijä Inga-Briitta Magga, lakimiessihteeri Aimo Guttorm ja allekirjoittanut.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan ja tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.
+Illan esiintyjinä Áillohaš Doahkki; Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari ja Rune Leskinen sekä Inga Juuso, Johan Anders Bær ja Niko Valkeapää.
+Palkinto velvoittaa saajaa jatkamaan työtä saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen parantamiseksi.
+Alkuperäiskansayhteistyö on aloitettu saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimesta lastenkulttuurin osalta.
+Máret Sárá on syntynyt v. 1947 Pyssyjoella Porsangin kunnassa Norjassa.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 2 458,77 euroa / kk).
+Kuvassa: Saamelaisnuoret Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kuvat Sametinget, Karasjok
+Toimistosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 41 §:ssä.
+Pekka Aikio johtaa saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa
+Ehdotus saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi luovutettiin ministereille
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi.
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Muitakin näyttelyitä ja esittelyitä on tulossa - tiedotamme niistä myöhemmin!
+Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji ry osallistuu tapahtumaan esittelemällä ja myymällä tuotteitaan.
+klo 15.15 - 16.00 Kehittämispäivien yhteenveto ja saamelaisen muistisairaan hoitopolun kehittämiskohteiden määrittely.
+Seminaarin jälkeen SPN:n kokous päättikin perustaa alaisuuteensa yhteisen nuorisoneuvoston.
+Kansallisella tasolla tulee laatia ilmastolakeja, joiden avulla hillitään päästöjä ja rahoitetaan ilmastonmuutoksen ehkäisytoimenpiteitä ja turvataan alkuperäiskansojen oikeudet ilmastonmuutoksessa.
+Lisätietoja: Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kunnat käynnistivät hankkeen laatimalla yhteistyösopimuksen.
+Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee määräaikaista toimistosihteeriä
+Saamelaisnuorten taideantologia "Helmiä" pohjois-, inarin- ja kolttasaamenkielellä
+Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille.
+Kaikki toimet artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi tulee valmistella ja toteuttaa yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. "
+11.15-11.20 Kieliteko-palkinnon luovutus Kulttuuriministeri Stefan Wallin
+Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseen kehuakseni Suomea ja Ruotsia tähänastisesta hienosta ja hyvästä prosessista Ja odotan innolla että alamme tehdä työtä tämän historiallisen asian parissa, eli saadaksemme aikaan saamelaissopimuksen kolmessa pohjoismaassa, jossa asumme ", jatkaa Egil Olli.
+Inarinsaamen vuonna 2011 julkaistu syyslukukauden aapinen on saanut rinnalleen työkirjan
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
+Niitä harjoitetaan tavallisesti yhdistelmäelinkeinoina tai muiden ammattien ohella.
+Kielellinen jaottelu on vaikeampi asia: Saamelaiskäräjien mukaan tilastoja on pidettävä vain suuntaa antavina, koska alle 18-vuotiaiden äidinkielen ilmoittaminen on satunnaista ja äänioikeusikäisistäkin monet jättävät ilmoittamatta äidinkielensä.
+Saamelaistaiteilijoiden Marja Helanderin ja Outi Pieskin Sajokseen tekemät taideteokset julkistetaan ja esitellään tiistai-iltana 3.4. klo 20 alkavassa saamelaisen kulttuurin illassa.
+Lasten kanssa tulisi käyttää mahdollisimman paljon vapaata kuvallista ilmaisua.
+Eduskunta hyväksyi toukokuussa kaivoslain 169 § mukaisen muutoksen, jonka mukaan Tukes voi perustellusta syystä hakijan pyynnöstä malminetsintäluvan tai kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista taikka kaivoslupaa tai kaivosturvallisuuslupaa koskevassa päätöksessä määrätä, että luvassa yksilöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen. " Eduskunnan tekemä muutos oli hätiköity ja saamelaiskäräjät esitti vielä hallintovaliokunnan kuulemisen yhteydessäkin, että ennen kuin kaivoslakia ryhdytään muuttamaan, odotetaan KHO:n linjausta kaivoslain toimeenpanosta.
+Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Lapsella on aina turvana joku ihminen, jolta voi kysyä, ellei itse ole päässyt tyydyttävään tulokseen tai on arviointituloksestaan epävarma.
+- Suomen tulee täyttää kansainväliset ja hallitusohjelmaan kirjatut velvoitteensa saamen kansaa ja saamen kieltä kohtaan.
+Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ihmisoikeuksien toteutumisesta.
+Toimintaohjelma sisältää saamelaiskäräjien päätavoitteet sekä yksityiskohtaiset yhteiset ja sektorikohtaiset tavoitteet saamelaiskäräjäkaudelle 2012-15.
+Saamelaiskäräjät perustaa yhteyteensä nuorisoneuvoston ja nuorisosihteerin viran.
+Esityksen oli ohjannut Ville Köngäs, se sai yleisön innostuneesti mukaan, tanssijoilla oli hyvä rytmi, he tanssivat hyvin yhteen ja koreografia oli sopivan haasteellinen.
+SPN edellyttää, että bioenergian käytön lisääminen ei saa lisätä pienhiukkaspäästöjä ja vaatii, että pienhiukkaspäästöjä tulee hillitä tehokkailla suodattimilla.
+Heidän julkaisemansa selvitys Itä-Inarin saamenkielisistä paikannimistä on erityisen tärkeä koltan- ja inarinsaamen kielten kulttuurisen luontoon liittyvän tiedon säilymiselle.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Keskelle Inarin kirkonkylää, Juutuanjoen rantaan ja Inarijärven tuntumaan nousevan saamelaiskulttuurikeskuksen perustuksiin muurattiin metallilieriö, joka sisälsi mm. peruskirjan (neljä eri kieliversiota; suomenkielinen, inarinsaamenkielinen, koltansaamenkielinen ja pohjoissaamenkielinen), käytössä olevan kolikkosarjan, Inarissa ilmestyvät uusimmat paikallislehdet (Inarilainen, Ávvir, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat) ja perinteisiä saamelaisia, Sámi Duodji - tuotemerkillä varustettuja käsitöitä.
+Erilaisten sanapareja (sanaparit, jotka erottuvat toisistaan yhden äänteen perusteella) sisältävien loruja avulla voidaan antaa lapselle vihjeitä siitä miten äänteitä käytetään sanojen erottelemiseen.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimpana haasteena on saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuus.
+- Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan turvaaminen 15 621,30 €
+Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi kokosi yhteen saamelaiskäräjien kansan valitsemat jäsenet ja Venäjän saamelaisten edustajat.
+Suomennettuna palkinnon nimi on " kultakieli ".
+Metsähallitus haluaa ottaa saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset mahdollisimman hyvin huomioon.
+- Saamenkielinen lähihoitaja vanhustenhuoltoon 38 025 €
+Saamen kieli ensimmäisenä tai toisena kielenä
+Kielellinen tietoisuus luo pohjan luku- ja kirjoitustaidolle.
+- konserttia oli myös mahdollista seurata suorana YLE Sápmin live stream lähetyksenä internetissä.
+Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista.
+Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI.
+Saamelaiskäräjät toivoo, että Maa- ja metsätalousministeriö antaa jatkossakin Metsähallitukselle valmiudet sovitella metsäkiistoja ja Metsähallituksen tuottotavoitteesta saamelaisten kotiseutualueella luovuttaisiin.
+- Saamenkielinen kotiavustaja Veahkki ostopalveluna 25 575 €
+Valokuvat on ottanut Ulla Isotalo.
+Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi.
+Tärkeimpinä tavoitteina ovat edelleen saamelaislasten kielen ja kulttuurin tukeminen saamelaisten kotiseutualueella.
+GOLLEGIELLA - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2014
+Saamelaiskäräjien tietojen mukaan Metsähallitus on ohjeiden soveltamisesta ensimmäinen viranomainen koko maailman mittakaavassa.
+Esityksen oli ohjannut Rosa Pietikäinen ja siinä tanssivat Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf,
+Inarin yläkoulu: Jussa Seurujärvi (inarinsaame), Piäkká Moilanen (inarinsaame), Ylva Hakovirta (inarinsaame), Irina Saijets (pohjois- ja koltansaame) ja Nina Nuorgam (pohjoissaame)
+• pyydetään kesällä kalaa verkoilla, uistimella, perholla, katiskalla, pitkällä siimalla, harrilautalla
+Taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Nuori Kulttuuri MOVES - tapahtumaan, joka pidetään Oulussa 20.-22.5.2011.
+Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä.
+Sodankylän lukio: Riinamari Mustonen (pohjoissaame) ja Anni-Saara Aikio (pohjoissaame)
+Perustuslain ja saamelaiskäräjälain valmistelussa ja säädettyjen lakien yleisperusteluissa lähdettiin siitä, että saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto on kehittyvä, eikä taantuva.
+Pohjoissaamen kieli on yhteinen Pohjois-Kalotin alueella ja koltansaamen kieli Venäjällä ja Suomessa asuvien kolttasaamelaisten kanssa.
+Ohjelmassa on musiikkia, ruokailua ja seurustelua.
+Kuvissa Suomen saamelaiskäräjien jäsenet Tuomas Aslak Juuso ja Asko Länsman sekä varapuheenjohtaja Erkki Lumisalmi.
+24 Valle Pentti Viljo Heikki Poromies Inari
+Saamelaiskäräjien henkilöstön uudet puhelinnumerot löytyvät osoitteesta www.samediggi.fi > Yhteystiedot
+- Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Hilla-Puolukka 31 650 €
+Saamelaiskäräjien seuraavat vaalit toimitetaan syksyllä 2011.
+Kioton protokollassa päästöjen leikkaamisen vertailukohdaksi on annettu vuosi 1990.
+Kokoukseen osallistui saamelaisia myös Norjasta ja Ruotsista.
+- lapsen yksilöllisen ja kielellisen kehityksen arviointia - arviointia siitä, miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuvat käytännön toiminnaksi
+Kuvassa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija, professori James Anaya Rovaniemellä.
+Saamen kielellä ei ole koulussa sille kuuluvaa alkuperäiskansan kielen asemaa, totesi Seurujärvi-Kari.
+Teatterikilpailuun on ilmoittautunut kuusi eri teatteriryhmää.
+Yksityishenkilöt, organisaatiot, laitokset ja viranomaiset Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä voivat tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajaksi.
+Tiistain 3.4. kulttuuri-illan ja keskiviikon 4.4. kansanjuhlan tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.
+KHO linjasi kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella
+Päivittäiset toiminnot, ruokailu ja kasvuympäristö
+Valtuutettu tekee vierailuja Euroopan neuvoston jäsenmaihin selvittääkseen valtion ihmisoikeustilannetta.
+Kulttuurisen tietoisuuden avulla ihminen voi ymmärtää erilaisuuksien yhteyksiä.
+Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
+Pohjoismaissa, Suomessa ja Venäjän lähialueilla uraanin louhinta ja hankinta, kaivostoiminta ja ydinonnettomuus voisivat tuhota saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset.
+Saamen kielten tulevaisuuden turvaaminen on tärkeä kansallinen hanke, joka sisältyy hallitusohjelmaan.
+Kasvuympäristössä kiinnitetään huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja siihen, miten ne mahdollistavat saamelaisen perinteen siirtymisen luonnollisesti.
+Jokainen voi osallistua yhdellä kuvalla.
+Saamelaiskäräjät esittää johtokuntaan kuusi jäsentä.
+Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta.
+Tuen rahoitus on loppunut toistuvasti kesken eikä kaikille halukkaille ja tukiehdot täyttäville hakijoille ole voitu myöntää rahoitusta.
+Lisäksi ilmestyivät uusintapainokset inarinsaamenkielisestä käsityökirjasta
+Rovaniemeltä mukaan on ilmoittautunut kolme ryhmää / esiintyjää.
+Edellinen lisäpainos ilmestyi helmikuussa ja myytiin pian loppuun.
+Vaikka saamelaiskäräjät ovat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvotteluissa osana valtioiden delegaatiota, saamelaisten ääni on yhteinen.
+Hetan peruskoulu: Marianne Ketola (pohjoissaame), Morten Labba (pohjoissaame), Juhan-Tuomma Mäkitalo (pohjoissaame), Nils-Matti Näkkäläjärvi (pohjoissaame) ja Nea-Maria Valkepää (pohjoissaame)
+Hyvä hallinnollisten tehtävien ja taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi.
+Lappalainen ei ole siirtymässä pois Nellimistä vaan laajentamassa toimintaansa myös Inarin kirkonkylään yhdessä vaimonsa Marin kanssa.
+Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen TOIMITILAHUOLTAJAA määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien.
+Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelijan viran.
+Toiminta toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä päivähoitoa tai avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä koululaisille iltapäivätoimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen.
+Työryhmän on perustanut biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous (COP).
+- Jos Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu onnistuu hyvin, Akwé:Kon - ohjeiden
+Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. "
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä.
+Saamelaiskulttuurikeskus SAJOKSEN peruskivi muurattiin Inarissa rakennuksen työmaalla torstaina 10.6.2010.
+Uudessa nimikilpailussa palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi 142 nimiehdotusta (ehdotukset tiedotteen liitteenä), jotka oli laadittu ja toimitettu sille kilpailun sääntöjen mukaisesti.
+Enontekiön erälukio: Juhán-Tuommá Magga (pohjoissaame) ja Kiia Näkkälä (pohjoissaame)
+Aikuinen ohjaa aktiivisesti lasten leikkitilanteita tukien samalla lasten saamen kielen käyttöä.
+Asiaa käsitellään 24.8.2011 pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa Turussa.
+Minna Lehtola, varapuheenjohtaja - varajäsen Anna-Katariina Feodoroff
+11:00-11:15 Saamen kieliteko palkinnon perusteet Kielineuvoston puheenjohtaja, Erkki Lumisalmi Kielitekopalkinnon tekijän puheenvuoro
+Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien neuvottelema yhteisesitys PEFC - metsäsertifiointikriteeriksi saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseksi tulee ehkäisemään uusia ristiriitoja alueiden maankäytöstä.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston saamien tietojen perusteella Ivalon paliskunnan tarkoituksena on maanantaina 26.9.2011 aloittaa pakkoteurastukset.
+SPR tulee toimia edistääkseen uudistuvien energiamuotojen käyttöä.
+- Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle 33 262,50 €
+Enontekiön erälukio: Emma Eira (pohjoissaame), Mira Kärki (pohjoissaame) ja Lars-Aslak Tornensis (pohjoissaame)
+Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on ilmoittautunut 24 musiikin esittäjää tai ryhmää.
+Minulla oli ilo tavata ihmisoikeusvaltuutettu ja keskustella hänen kanssaan avoimesti hyvin lämminhenkisessä tilaisuudessa Suomen saamelaisten asemasta ja saamelaisten aseman ja lainsäädännön kehittämistarpeista.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna Hetan koulukeskuksessa 13.-14.3.2013.
+Pekka Sammallahden Saamelais-suomalais-saamelaisesta sanakirjasta (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) on myös ilmestynyt uusi painos.
+Metsähallitus yhdessä saamelaiskäräjien kanssa on jo aloittanut ohjeiden soveltamisen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, ensimmäisenä maailmassa. "
+- yhteistyö vanhempien, suvun ja muiden tahojen kanssa - toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet
+Työkirja sisältää aapisen sisältöön pohjautuvia hauskoja ja värikkäitä äidinkielen taitoa kehittäviä tehtäviä yhteensä 126 sivua.
+4. muut (nukke- ja katuteatterit, performance-esitykset, stand up ja non-verbaalit esi
+Utsjoen saamelaislukio: Tommi Länsman (pohjoissaame)
+- Olen iloinen, että elvyttämisohjelman laatiminen etenee, totesi Näkkäläjärvi ja kiitteli myös sitä, että valtioneuvosto on sitoutunut hallitusohjelmassa saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen ja resursointiin.
+Keskuksen sisällä tulee toimimaan myös saamelaiskirjasto.
+Kuvassa: Saamen kielitekopalkinto 2011. Valmistanut käsityöntekijä Matleena Fofonoff.
+Nimi symbolisoi saamelaiskulttuurikeskuksen merkitystä saamelaisille läheisenä ja arvostettuna paikkana.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 1796,98 euroa / kk).
+• järjestetään video- ja nettitapaamisia muualla asuvien saamelaisten kanssa
+Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen sekä lyöminen.
+Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa.
+Nimen on oltava helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa.
+"KåŠllmuõrâž" - teos on julkaistu alunperin vuonna 1990 venäjänkielisenä painoksena.
+ŠSaamelaisparlamenttiŠ-nimitys kuvaisi Länsmanin mukaan enemmän saamelaiskäräjien tehtäviä ja asemaa.
+Lasten kielenkäyttötilanteiden monipuolistamiseksi lapset voidaan jakaa pienryhmiin esimerkiksi iän mukaan.
+Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti
+Lisäksi tuen kautta taataan poronhoitajien tasapuolinen kohtelu.
+Suomessa pohjoissaamea puhuu äidinkielenään arviolta noin 2000 henkilöä.
+Innostuin siitä ristiriidasta, mikä vallitsi kasvien kauneuden ja monimuotoisuuden sekä ihmisen luokittelu- ja lokerointitarpeen välillä.
+Tapahtumaan on ilmoittautunut 22 musiikin esittäjää tai ryhmää, joissa on yhteensä 150 kilpailuun osallistujaa.
+Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta niin, että lapsi voi kehittää itseään ilman sukupuolirooliodotusten rajoituksia.
+Kielellisen ja kulttuuriperinteen jatkumista tulee edistää yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa.
+Lasten päivähoito on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus ja jonka rahoitus tapahtuu pääosin yhteiskunnan varoista.
+Saamen kieliteko palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+Myönteinen, turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen luottamus ja tasa-arvo rohkaisevat lasta aktiiviseen kielenkäyttöön.
+Saamen kielellä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea.
+Vuotson koulu: Sunna Nikodemus (pohjoissaame)
+Saamelaiset kirkossa - seminaari Sajoksessa
+- saamen kielineuvoston esittelijä ja sihteeri sekä päätösten toimeenpanijana tehtäviinsä kuuluvissa asioissa
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Toivon, että päätöksen myötä yhteistyö Tukesin kanssa kehittyisi sellaiseksi, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut.
+Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset.
+Ohessa liitetiedostona valtakunnallisen tapahtuman säännöt, joita noudatamme myös omassa aluetapahtumassamme.
+Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kieleen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa.
+• tutustutaan saamelaisten perinteisiin lääkekasveihin ja niiden käyttöön
+Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino.
+• karstataan villaa, kehrätään värttinällä, kudotaan raanua
+Sajos on saamelaisten parlamenttitalo. Se on myös monipuolinen toimintakeskus sekä kohtaamis- ja tapaamispaikka.
+Saamelaisen vanhustyön kolmansien kehittämispäivien teemana ovat: Ihmisarvoinen vanhuus, Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon asumispalveluilta?
+• yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden, kielikummien, saamelaisen median,
+Yhteiskunnallisista toimista huolimatta kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin.
+Lapset oppivat huomaamatta ottamaan vastuuta tekemisistään ja olemisestaan yhdessä perheen ja ympäristön kanssa.
+Päivän aikana lisäksi järjestettävä paneelikeskustelu avaa mahdollisuuden ajatuksia herättävälle keskustellulle.
+Palkinnon nimi on Saamen kieliteko palkinto
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä.
+Säännöt hyväksytty saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa 25.5.2010.
+Julisteiden kuvat ovat valokuvia ja ne on ottanut Ulla Isotalo.
+• pyydetään syksyllä kalaa verkoilla, nuottaamalla, pitkällä siimalla, kolkkaamalla ja harrilautalla
+Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien pitkään suunnittelema uusi kieliyhteistyö käynnistyi vuoden alussa.
+Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, jatkaa saamelaiskäräjien puheenjohtajana juuri alkaneen vaalikauden ajan.
+Sajoksen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sajos.fi.
+Palkinnon saajaa voivat ehdottaa saamen kielineuvoston jäsenet ja varajäsenet kielineuvoston kokouksessa.
+Eläessään monikulttuurisessa ympäristössä ihminen kohtaa päivittäin toisen kulttuurin ilmiöitä ja eroja.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelija
+Adjágas esiintyi Vancouverin olympialaisten kulttuu-riohjelmassa ja on erittäin suosittu yhtye niin kotimaassaan Norjassa kuin kansainvälisestikin.
+• kirjeenvaihto (valokuvat, piirustukset) varhaiskasvatusyksikköjen kesken
+- Toivottavasti me saamelaiskäräjillä pystymme esittämään oman näkemyksemme näistä asioista niin selvästi ja perustellusti, että Suomi viimein ratifioi sopimuksen.
+Sen tulee myös toimia yhteistyössä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ja Arktisen Neuvoston kanssa.
+Saamelaisten perinteiset elinkeinot tarvitsevat näitä välineitä työssään, mutta niitä tulisi kehittää vähäpäästöisemmisiksi ja erityisesti mönkijöitä tulisi kehittää turvallisemmiksi ja luontoon vähemmän jälkiä jättäviksi.
+Suomennos on yksi maailman en-‐ simmäisiä ohjeista tehtyjä käännöksiä.
+Kolttasaamelaisilla tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä ovat mm. teekulttuuri, perinteiset leikit, kolttakatrillitanssi, helmikirjonta, juurityöt ja raanun kudonta.
+Tulevan toiminnan suunnittelua varten Saamelaiskäräjät ja Enontekiön kunta kartoittavat saamelaisperheiden halukkuutta osallistua pohjoissaamenkieliseen kielipesätoimintaan Enontekiön kunnan alueella.
+Haasteena onkin saada lapset kommunikoimaan myös keskenään saamen kielellä.
+Asia mainitaan myös Suomen hallituksen ihmisoikeusraportissa vuonna 2009.
+Arvioituaan ehdotuksia palkintolautakunta päätyi toteamaan, ettei niiden joukosta löydy yhtäkään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta.
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu ja eteneminen on ollut pitkä prosessi ja sitä on valmisteltu pohjoismaisessa asiantuntijatyöryhmässä kolme vuotta.
+Perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen tiedostaminen on kumppanuuden edellytys.
+Lapsen tulee saada itse huomata mihin kulloinenkin asia liittyy ja hahmottaa sen perusteella kokonaisuuksia.
+Varhaiskasvatuksen pedagogisena haasteena on antaa lapselle mielekkäitä, monipuolisia oppimiskokemuksia kielen ja kulttuurin suhteen niin, että lapsi kokee ne arvokkaiksi ja hän uskaltaa myös yrittää ja erehtyä.
+Kielineuvoston ja saamen kielen toimiston tehtävänä on saamen kielilain edistämisen ja valvonnan lisäksi parantaa saamen kielen asemaa ja kohottaa saamen kielen statusta yhteiskunnassa.
+• järjestetään saamelaislasten yhteisiä vuosittaisia tapahtumia
+Lapsen, vanhempien ja suvun antama palaute auttaa henkilöstöä tiedostamaan missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää.
+Se valmistelee saamelaiskäräjien kokoukselle pitemmän aikavälin suunnitelman saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ja antaa vuosittain saamelaiskäräjien kokoukselle ja Lapin lääninhallitukselle selvityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä.
+• radio, videot, lehdet, kirjat, pelit, televisio
+Toivon, että valtuutetun viesti otetaan harkintaan valtioneuvostossa kun se keskustelee tänä syksynä Ilo-sopimuksen ratifioinnista ", puheenjohtaja kertoi.
+Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla.
+Keskuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kuluvalla viikolla ja sen tulisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Saamenkieliset käännökset on tehnyt Anu Katekeetta.
+Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa tavoitteena on, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista.
+• tutustutaan saamelaiseen nimiperinteeseen ja nimen antamiseen
+Tarvitessasi saamen kielen kääntäjää tai tulkkia löydät heidän yhteystiedot alla olevasta linkistä.
+Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry ovat olleet mukana toiminnassa.
+Napapiirin yläaste: Katja Anttonen (pohjoissaame), Eero Anttila (pohjoissaame) ja Jussa Rahko (pohjoissaame)
+Akwé: Kon - ohjeiden soveltamista on valmistellut Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien perustama yhteinen työryhmä, johon saamelaiskäräjät on nimennyt jäsenet.
+Nimen toivottiin soveltuvan myös kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön.
+Saamelaiskäräjien kokous voi perustaa tarpeen mukaan muitakin virkoja.
+Nyt he saavat jakaa pohjoismaisen kielipalkinnon Gollegiella 2010.
+Monin paikoin on kehitetty 3- ja 5-vuotiaiden lasten kehityksen seurantaan vanhempien, neuvolan ja päivähoidon yhteistyömalli.
+Pienhiukkaset kiihdyttävät ilmastonmuutosta erityisesti arktisella alueella ja näiden päästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.
+Saamelaiskäräjiä edusti oheistapahtumassa lakimiessihteeri Aimo Guttorm.
+Saamelaiskäräjät huomioi, että sanomalehdistöasetus (398/2008) ei mahdollista saamenkielisen sanomalehdistön tukea tukiehtojen ollessa lian tiukat.
+Noin 70% saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
+Rakennuksen keskeisiä tiloja ovat monitoimi- ja palveluaulan ympärille ryhmittyvät yhteistilat: esiintymis- ja monitoimitilat, kirjasto ja ravintola.
+Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee
+Ijahis idja järjestettiin ensimmäistä kertaa Saamelaiskulttuurikeskus Sajosissa ja sen pihalle rakennetulla festivaalialueella.
+Pia Ruotsala on saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri.
+Järjestäjät: Oulun Hiippakunta, Kirkkohallitus, Inarin seurakunta, Saamelaiskäräjät, Giellagas-Instituutti ja SámiSoster ry.
+Porin Aikuislukio: Saana Lappalainen (pohjoissaame)
+Kokouksessa valmisteltiin strategiaa biodiversiteettisopimuksen artikla 10 (c):n liittämiseksi artikla 8 (j) -työryhmän työhön.
+Laitoshuoltajan tehtävänä on huolehtia Sajoksen tilojen päivittäisestä siivoamisesta ja lisäksi tarpeen mukaan avustaa siellä järjestettävien kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyissä.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III.
+Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä taloussuunnitelma ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden rahoituksen hakemista ja rahoituksen käyttöä.
+Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille.
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+euroa / kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan
+Saamelaiset ovat asuinalueillaan luonnostaan olleet kanssakäymisissä eri kielien ja kulttuurien kanssa ja tästä johtuen ovat usein monikielisiä ja arvostavat hyvää kielitaitoa.
+ELOKUVA: Tapahtumaan voidaan lähettää vuosina 2006-2009 tehtyjä lyhytelokuvia, joissa suurin osa tekijöistä on nuoria tai lapsia.
+Lapsi oppii suomen kielen myöhemmin tavallisesti kouluun mennessään.
+Parlamentaarinen neuvosto tukee Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä oman edustuksellisen elimen perustamiseksi ja kehottaa myös Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksia tukemaan Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä.
+Saamenkielen-taitoisten rekrytoinnilla - asettamalla saamen kielen taito viranhoidon edellytykseksi tai ansioksi - voidaan parantaa luontevalla tavalla omakielisiä palveluja.
+Saamelaiskäräjiin ja Saamelaismusiikkikeskukseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Tavoitteena on saada aapinen jo näiden uusien ekaluokkalaisten käyttöön.
+Ohjelma käsittää Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan sekä saamelaisalueet.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston johto siirtyi Suomelta Norjalle
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella on toteutettu Saamelaiskäräjien esityksestä saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke ajalla 1.9.2007-31.12.2009.
+Saamelaisessa kulttuurissa perhe on laaja sosiaalinen yhteisö, jossa sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä.
+Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta jaetaan vuosittain hakemuksesta avustuksia saamelaistaiteen ja - kulttuurin eri aloille sekä saamelaisjärjestöille.
+Kulttuurisihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa.
+Palkinnon saajat ovat Máret Sárá ja Lajla Mattsson Magga.
+Kulttuurikeskuksen rakennuttaa ja omistaa Senaatti-kiinteistöt ja sen bruttopinta-ala on noin 4 800 m2.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Arvioiden mukaan vajaa puolet saamelaisista puhuu saamea.
+Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoi-‐ suuspolitiikalle. " Keskeiset ministeriöt ja viranomaiset sitoutuivat edistämään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.
+Tässä seuraa lyhyesti arviointikomitean perustelu miksi juuri Máret Sára ja Lajla Mattsson Magga saavat palkinnon vuonna 2010:
+edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä, johtamisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä riittävä norjan- / ruotsinkielen ja hyvä suomen kielen taito.
+Hetan peruskoulu: Niki Kumpulainen (pohjoissaame), Anni-Sofia Löf (pohjoissaame) ja Fiia Kimmel (pohjoissaame)
+Inarin kirkonkylään rakennettava Saamelaiskulttuurikeskus tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.
+Vielä 1930-luvulla Inarinjärven hautausmaalta oli kaivettu saamelaisten pääkalloja rotuopillisiin tutkimuksiin (kallot on sittemmin palautettu).
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 27.6. - 31.8.2012 väliseksi ajaksi tehtävänään valmistella erityisesti kaivoslupahakemuksiin liittyviä lausuntoja.
+Vuoden 2012 alusta lukien Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen organisaatio muuttui ja nimeksi tuli Kotimaisten kielten keskus ja uudistuksen myötä saamen kielen tutkijan virat siirrettiin Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin.
+Hankkeen käytännön toteuttamista varten saamelaiskäräjät hakee
+Kilpailu on avoin kaikille Suomen, Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalaisille, kulloinkin voimassa olevien sopimusten ja lakin mukaisesti.
+Useimmat saamelaislapset kasvavat kahden kielen ja kulttuurin perheissä.
+Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa.
+Tiina Sanila ja Sonja Sanila
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen valmistumisen kynnyksellä Inarin kirkonkylää ja Sajosta on alettu markkinoida myös kansainvälisenä kongressi- ja tapahtumakohteena.
+"Metsähallitus aikoo ilman muuta käyttää tätä työtapaa myös vastaisuudessa ", Sanna-Kaisa Juvonen lupaa.
+Tapahtuman järjestävät Saamelaiskäräjät, Saamelainen lastenkulttuurikeskus, Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry..
+• tehdään yksikön yhdestä huoneesta " yhteisöhuone ", jossa lasten perheen jäsenet voivat lasta tuodessaan tai hakiessaan istahtaa ja juoda kahvia
+Tuen määrä perustuu saamelaisalueen paliskuntien toteutuneeseen kirjanpitoon poronhoitovuodelta 2007-2008.
+Työtapa on ollut mielekäs kaikille osapuolille, ja toimi todella hyvin. "
+• eläinten jälkien tunnistusleikit, riekkoleikit
+Ivalon yläaste: Áilu Arianaick (pohjoissaame)
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi /
+Kielipalkinnon tavoite Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
+Saamelaiskäräjät ovat toivoneet, että neuvottelut voitaisiin käydä nopeammalla aikataululla, mutta tärkeintä on asian eteneminen.
+Palkinto myönnetään ensisijaisesti viranomaisille ja yhteisöille ja vain erityisperusteluin yksityishenkilöille.
+- laatia ehdotus kokonaisvaltaiseksi ja pitkäjänteiseksi saamen kielen elvyttämisohjelmaksi.
+Lisäksi monet kokevat itsensä kaksikielisiksi.
+Lapsen ominaiset toimintatavat otetaan huomioon päivittäisissä toiminnoissa.
+Kumppanuudessa vanhemmat, suku ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita.
+Saamelaiset tiedot, taidot ja arvot välittyvät pääasiallisesti toimintojen ja tunteiden kautta sekä suullisena perintönä sukupolvelta toiselle.
+Saamelaisalueen kunnilla on sopimuksia Ruotsin ja Norjan lähialueen kuntien kanssa varhaiskasvatuspalvelujen ostosta yli rajan.
+Seminaarin yhteydessä luovutetaan ensimmäinen Saamen kieliteko-palkinto.
+Talon juhlallisia vihkiäisiä on määrä juhlia alkuvuodesta 2012.
+- lasten saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa
+- Sámi Giellagáldu ei siten ole yhteen fyysiseen paikkaan sijoitettu keskus vaan kieliyhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien välillä.
+Kilpailuun voi osallistua useammalla kuin yhdellä ehdotuksella ja ne voi lähettää samassa kirjekuoressa.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen rakentamiseen on myönnetty 5 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehittymistä.
+050 524 2109, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+• tarinat, kertomukset, sadut, lorut, arvoitukset, runot
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2011 Utsjoella Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 31.3.2011 Utsjokisuun koululla.
+Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Suomen saamen kielet kuuluvat kansainvälisen luokituksen (UNESCO Red Book) mukaan uhanalaisiin kieliin.
+Suomen saamelaiskäräjien lakimiessihteeri Aimo Guttorm, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Esityksen oli ohjannut Riina Lindberg ja siinä tanssivat Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala ja Laura Kaaretkoski.
+Kesällä 2002 saamen kieli päätettiin ottaa mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyö käynnistyi hankkeessa muodostetun saametiimin asiantuntijajäsenten toimesta.
+Yksilö kokee saamelaisen identiteettinsä esineiden kautta.
+Pukujen yksityiskohdat voivat vaihdella myös suvuittain ja perheittäin.
+Suomen valtio on omalla lainsäädännöllään sekä kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen.
+Vaalikaudella saamelaiskäräjät pyrkii luomaan uusia virkoja saamelaiskäräjille saamenkielisiin palveluihin, saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksien edistämiseen, ympäristö- ja kaivoslakiasioiden esittelyyn saamelaiskäräjillä sekä perustamaan saamelaisen elinkeinorahaston, jolla tuettaisiin saamelaiselinkeinoja ja perinteisen tiedon säilymistä perinteisissä saamelaiselinkeinoissa.
+Varhaiskasvatushenkilöstön on hyvä tutustua muiden alkuperäiskansojen hyviin käytäntöihin kielen ja kulttuurin siirtämiseksi tuleville sukupolville.
+SPN pyytää valtioita edistämään kokouksessa tämän tehtävän toteutumista.
+Inarinsaamelaiset asuvat yhden valtion ja yhden kunnan sisällä.
+Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus.
+Lapsille järjestetään mm. laskettelua ja poroajelua.
+Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä avustaa projektin kirjanpitotehtävissä.
+Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan lasten kuljetusohjeet sekä sovitaan tarvittaessa yhdessä lasten vanhempien kanssa kirjallisesti lasten osallistumisesta mm. moottorikelkka-, vene- ym. retkille ja niissä vaadittavista turvavälineistä (kypärät, pelastusliivit).
+Luonnollinen monikulttuurisuus perustuu yhteisvastuullisuuteen, jossa toisiin yksilöihin ja kulttuureihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti.
+Työryhmän mukaan saamen kielilain toteutuminen täysimääräisesti edellyttää viranomaisten saamen kielen käytön lisäämistä erityisesti saamelaisten kotiseutualueella.
+Työryhmä esittää, että kun ympäristön käyttöä ja perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään, huomioidaan biodiversiteettisopimuksen velvoitteet ja soveltuvilta osin Akwé: Kon -‐ohjeet.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää:
+Varhaiskasvatuksen sisällön arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen arjen toimintaa niin, että varhaiskasvatus voisi mahdollisimman hyvin vastata jokaisen lapsen tarpeisiin ja varhaiskasvatus yhtenä palvelumuotona perheiden tarpeisiin.
+Joillakin alueilla bioenergian keruu uhkaa alkuperäiskansojen elinoloja.
+- koko sosiaalialan verkostomaisia, moniammatillisia ja monitoimijaisia palvelumuotoja, työmenetelmiä, konsultaatiota sekä niihin liittyvää kokeilutoimintaa
+SPN näkee, että vain yhden vuoden päästöjen asettaminen vertailukohdaksi kohtelee eri valtioita epätasa-arvoisesti ja mahdollistaa tilanteen, jossa käytännössä joidenkin valtioiden ei tarvitse tehdä lainkaan päästövähennyksiä.
+Tänään voimme juhlia sen vihkiäisiä ja iloita työmme hedelmistä.
+Kansallinen biodiversiteettistrategia ja - toimintaohjelma
+Työryhmä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi 28 toimenpidettä ja suosituksia.
+ja ensimmäinen Suomessa saameksi julkaistu sarjakuvapiirtämisen opas Smávva oahpis ráiddogovaid sárgumii.
+Oppimisessa ja identiteetin vahvistamisessa huomioidaan tyttöjen ja poikien omimmat tavat toimia.
+Lasta kannustetaan tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ja maistamaan erilaisia ruokia.
+Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä kokopäiväistä päivähoitoa on saatavilla Rovaniemellä, jossa on 7 lasta.
+Karigasniemen koulu: Matias West (pohjoissaame) ja Nora Pieski (pohjoissaame)
+vs. kieliasiansihteeri Outi Paadar Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja, kuten auditorio ja monitoimi- ja palvelutilat.
+Kirjan taitosta vastaa Minna Saastamoinen.
+Avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri lapsen vanhempien ja henkilöstön välillä luovat perustan toimivalle yhteistyölle lapsen hyväksi.
+Esitykset voivat olla laulua, joikua (luohti, livđe, leuŠdd), rockia, räppiä, hengellistä musiikkia, instrumentaalista musiikkia tai minimusikaaleja.
+Juhlat jatkuvat Sajoksessa kaikille avoimena kulttuuri-iltana klo 20.00.
+Poronhoito sopeutettiin kalastukseen ja metsästykseen.
+Saamelainen perinteinen tietämys on kokonaisuus, joka on sidoksissa ihmiseen ja luontoon.
+Tänä päivänä kolttasaamelaiset asuvat pääosin Inarin kunnan alueella ja koltansaamen puhujien lukumäärän arvioidaan olevan n. 350.
+Hallitakseen elämäänsä hän luo yhteyksiä kulttuuristen erojen välille ja käyttää eroja hyväkseen elämänhallinnassa.
+Hankkeessa kannustetaan kulttuuri- ja luontomatkailusta kiinnostuneita henkilöitä ryhtymään yrittäjiksi ja palvelujen tuottajiksi Sajoksen tuleville asiakasryhmille.
+Lisäksi on panostettava saamenkielisen päivähoidon tarjoamiseen lain edellyttämällä tavalla, koska sillä on merkittävä rooli saamen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä ja vahvistajana.
+Hankkeen kehittämistyön tuotoksena tehtiin oppaat saamelaiseen vanhus- ja varhaiskasvatustyöhön.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous hyväksyi julistuksen pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisestä neuvottelujen alkaessa.
+Saamelaiset ovat aina eläneet luonnonläheistä elämää ja eläminen on ollut sidoksissa luonnon kiertokulkuun ja vuotuiskiertoon.
+Kuvissa venäjänkielinen alkuperäisteos ja nyt julkaistu koltansaamenkielinen teos.
+Pohjoismainen Sámi giellagáldu (Saamen kielikaltio) - hanke yhdistää hajanaista saamen kieliyhteistyötä.
+Lopuksi haluan lausua omasta ja Sajoksen käyttäjien puolesta lämpimät kiitokset Sajoksen toteutumiseen vaikuttaneille ja osallistuneille yksittäisille toimijoille ja organisaatioille; niin rahoittajille, Senaatti-kiinteistöille, Inarin kunnalle, arkkitehtisuunnittelijoille ja muille suunnittelijoille, rakennuttajakonsultille, valvojille kuin urakoitsijoillekin.
+Vaikutuksia saamelaiskulttuuriin arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan
+- Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Utsjoen kirkonkylässä 45 675 €
+SPN esittää, että valtiolliset tutkimuslaitokset yhdessä yritysten ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen edustajien kanssa aloittaisivat tällaisen kehitystyön pikaisesti.
+Työryhmä esittää saamen kielen elvyttämiseksi monipuolisia toimenpiteitä
+Lähiyhteisö ja enemmistökulttuuri vaikuttavat perheen tapaan muovata lapsen identiteettiä.
+Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamelaisille perustuslaissa turvattujen alkuperäiskansaoikeuksien kehittymiseen Suomessa.
+Utsjoen saamelaislukio: Oula Järvensivu (pohjoissaame) ja Hilda Länsman (pohjoissaame)
+Ristiriitatilanteita ohjataan keskustelemalla lasten ja aikuisten kesken sovinnollisesti.
+Näytelmä on dramaattinen - mikä sekä pelästyttää että viihdyttää, sanoo Marry Ailonieida Somby.
+Lue Klemetti Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssien julistusten toteutuminen
+Virallinen lausuntokierros uusista perusteista järjestetään syksyllä 2014.
+Viime syksynä se toi eurooppalaisten vähemmistöryhmien laulukilpailusta Liet internationaalista voiton Saameen.
+Nämä vaikutteet tulevat idästä ortodoksisesta uskonnosta.
+Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan 1 000 eurolla.
+• kerrotaan lapselle monivivahteisia ja - merkityksellisiä tarinoita
+Hetan peruskoulu: Paulus Näkkäläjärvi (pohjoissaame), Marielle Labba (pohjoissaame), Jouna Näkkälä (pohjoissaame) ja Saija Alamattila (pohjoissaame)
+SPN korostaa myös, että turve ei ole uusiutuva energiamuoto.
+Näiden päätösten myötä hanke loksahti lopullisesti oikeille raiteilleen ja valtion toimitilojen rakennuttaja Senaattikiinteistöt otti hankkeen käytännön toteuttamisen haltuunsa syksyllä 2007.
+Hänen toimipaikkansa on Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa Inarin Riutulassa.
+Saamelaisella musiikilla on tärkeä kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995).
+SPN haluaa kiinnittää huomiota myös sopimuksen artiklaan 10 (c), joka määrää, että sopimusosapuolien tulee suojella ja kannustaa biologisten resurssien perinteistä käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.
+Kilpisjärven koulu: Ingasofia Kalttopää (pohjoissaame)
+Hanke yhdistää viiden saamen kielen (pohjois-, inarin-, koltan-, luulajan- ja eteläsaamen) työntekijät yhdeksi kielityötä tekeväksi resurssikeskukseksi.
+Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus.
+Kokous esittää osapuolikokoukselle että se hyväksyisi toimintaohjelman tavanomaisen luonnonkäytön suojelemiseksi täydessä yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. " Suomessa artikla 10 (c) koskee erityisesti saamelaista poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja.
+Kulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä edistää yleisiä elinolojaan.
+Pohjoismaiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja valtioiden saamelaisasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Oslossa toukokuun 25. päivänä sopimaan neuvottelujen aikataulusta ja menettelytavoista.
+Saamelaiskäräjien yleiskokouksen mukaan aluehallinnon kehittämishanke sivuuttaa kokonaan saamelaisille perustuslaissa ja saamelaiskäräjälaissa turvatun omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon.
+Väreihin ja muotoihin tutustuminen konkreettisten esineiden kautta on jo varhaisessa vaiheessa mielekästä.
+Myös henkilökunta puhuu keskenään vain kielipesäkieltä.
+Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa.
+Hallintopäällikön päätehtävänä on johtaa saamelaiskäräjien hallituksen alaisuudessa saamelaiskäräjien hallintoa, taloutta ja henkilöstöä, toimeenpanna saamelaiskäräjien päätöksiä sekä suunnitella ja kehittää käräjien toimintaa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2010 järjestetään Rovaniemellä kaksipäiväisenä tapahtumana maaliskuussa.
+Ivalon lukio: Ville-Riiko Fofonoff (koltansaame), Mari Guttorm (pohjoissaame) ja Sunna Nousuniemi (pohjoissaame)
+Virkojen toimenkuvat on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Koltansaamen kieli on Suomessa puhuttavista saamen kielistä uhanalaisin.
+Saamelaisnuorten taidetapahtumassa 2015 musiikkia ja teatterityöpajoja
+Zoja Nosova luki teoksen kertomukset koltansaamen kielellä nauhalle, josta työryhmä Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen huolehtivat kertomukset koltansaamen nykyiseen kirjoitusasuun.
+Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan vakavasti uhanalaisiin kieliin.
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana Rovaniemellä nuorisotila Mondella keskellä kaupunkia huhtikuun 7.-8. päivinä.
+Toimitilojen läheisyydessä on mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle.
+Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä.
+On tärkeää panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työnohjaukseen ja kouluttautumiseen.
+040 719 2997, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Toiseksi tullut ehdotus lunastetaan 200 eurolla ja kolmanneksi tullut 100 eurolla.
+Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti.
+Sajos on nimenä lyhyt, iskevä ja helposti mieleenpainuva.
+Lapsen kodin ja varhaiskasvatuspalveluiden vahva yhteistyö tukee lapsen äänen kuulumista.
+Palkinto on juurista tehdyt astiat: juurikori (koltansaameksi vuäŠddčuŠǩǩ), leipävati (koltansaameksi leiŠbbtiskk) ja sokerikko (koltansaameksi säähharneŠcc), ja niiden valmistaja on käsityöntekijä Matleena Fofonoff Nitsijärveltä, Inarista.
+Hankeaika on 6 kuukautta ja hankkeen määräaikaiseksi projektipäälliköksi palkattiin hum.
+Vuoden 2007 tilastojen mukaan jo yli 70% alle 10-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Lapsi oppii sovittelemaan, jakamaan ja toimimaan yhdessä.
+Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5 miljoonaa euroa.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus tapahtuu Suomessa pääasiassa suomen kielellä, Utsjoen kunnassa toimii saamenkielinen varhaiskasvatusohjaaja.
+Hanketta johtava Anne-Maria Magga kertoi hankkeen kokoavan yhteistyöhön viisi saamen kieltä ja yhdeksän asiantuntijatehtävissä toimivaa kielityöntekijää, jotka edustavat kaikkia hankkeen kieliä.
+Palkintolautakunta päätti samalla suositella, että kuvioehdotusta " Eloa ikkunassa " käytettäisiin Sajoksen 1. kerroksen ikkunoissa ja ehdotusta " Riskuna " 2. ja 3. kerroksen ikkunoissa.
+- Raportti tulee tiedoksi valtioiden hallituksille, saamelaisille ja julkisuuteen ja se esitellään YK:n ihmisoikeusneuvostolle.
+Sajos tulee olemaan saamelaisiin perinteisiin pohjautuva kulttuuri-, hallinto-, koulutus- ja osaamiskeskittymä sekä monimuotoinen tapahtumatalo.
+Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!
+Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloitti 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Kokouksessa käytiin temaattinen keskustelu biodiversiteettisopimuksen artiklojen 8 (j) ja 10 (c):n yhtymäkohdista.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa.
+Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja kuten auditorio, pienempiä kokoustiloja, monitoimi- ja palvelutilat sekä noin 60-paikkainen ravintola.
+Viime vuosina hän on myös julkaissut pari kirjaa sananparsista.
+Arviointikyvyn kehittyneisyys auttaa lasta ongelmatilanteissa.
+Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimistotehtävistä.
+SPN näkee ilmastonmuutoksen laajemmassa yhteydessä: jatkuva ympäristökuormitus ja lisääntynyt luonnonvarojen hyödyntäminen tekevät sopeutumisesta vaikeaa ja sama pätee myös saamelaiselinkeinojen ja elämänmuodon / toimeentulon sopeutumisen suhteessa muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin.
+Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden lapsen huolenpidosta vastaavien henkilöiden kanssa.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä kokemus uudenaikaisten julkisten tilojen siivouksesta sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja joustava työote.

eval/test.fi-sms.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Tu'tǩǩumuužž da tu'tǩǩeemteäggtõõzz õõlǥ'či koordinoida õhttsažtuâjast valdiai, aartkla suåvtõõzz da äv.
+Vasu täävvtõzzân lij päärna jii'jjesnallšemvuõđ da puärrsi vuäinnmõõzzi lokku vä'lldmõš toimmjumuužž järjstumuužžâšt jm. päärna ǩiõčclâ'sttmuužž, taarbb da puõ'tti ääi'j vuäinnmõožž, päärna miõlǩiessi ää'šš, ravvõsvuõđ da päärna persoonlaž tue'rjj da ohjjeemtaarbid.
+Vu'vddvaaldšemve'rǧǧpõõrtid tuejjed sää'mǩiõllsaž kääzzkâ'sttem-õõutilååkk saa'mi dommvoudda.
+Snimldõk: Inga-Briitta Magga.
+Plaan lij õin tarbb õõudâsviikkâd ââlddbužže tue'jjeemnää'l õhttsažtuâ'jast sää'mvuu'vd personkåå'dd, puärrsi da jee'res õhttsažtuâ'jjlaivui'm.
+Privatoummu, joouk le'be õhttsažkåå'dd Taarrâst, Ruõccâst, Lää'ddjânnmest da Ruõššjânnmest vuei'tte tuejjeed e'tǩǩõõzz ee'jj 2014 ciist vuäǯǯjest.
+Prograamm pooddâst vuäitt friijeld čuä'jted musiikk- le'be jee'res kultturprograammid.
+Tän ǩiiđ lij alttuum še nuõrttsää'mǩiõllsa abbâz ǩiõttǩee'rjtemtuâjj.
+Tukes da låå'voocci le'jje läittam tu'mmstõõǥǥi diõtt Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõ'tte.
+Ouddmättõõzz vueitet järjsted jun- a pei'vvhååidâst le'be škooulâst.
+Lää'ǩkpiizzar välddtuâjjan lij tuåimmjed saa'mi vuõiggâdvuõđid kuõskki aa'šši valmštõõlljen da aa'šši ou'ddepu'httjen sää'mtee'ǧǧ vaaldšmest.
+Päärna, piârri da personkåå'ddin čõõđtum saǥstõõllmuužži vuađâlt raajât håiddâ'kksai päärnai peâmmplaan.
+Čeä'ppvuõđpeivva ää'rbvuâlžânji kuulli sää'm kulttuu're kuõskki šlaajjâst jeät leäkku veâl tuejjuum tu'mmstõõǥǥid.
+Tuâjj-joukk lij ǩee'rjtam lääddas da čõõđtam Akwé: Kon vuä'ppõõzzid.
+Sää'mtee'ǧǧi vuei'ne'lm mie'ldd Lää'ddjânnam ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž vääžnmõs teäddäärvin â'lǧǧe lee'd čõõđtemnallšem pukin Lää'ddjânnam tuejjumuužžâst, jiâ-ka hå't mâka energiapolitiikklaž kõjldõõzz vuäǯǯ mõõnnâd pâ'jjel Lää'ddjânnam ooumažvuõiggâdvuõđi vääžnmõs teäddäärvi.
+Ǩiiđ pei'vvmä'tǩǩ " Johtin meara gáttai " / " miârr-riddu " riâžžât ǩie'ssmannu aalǥâst vuâlla škooulekksaid.
+Tuâi o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei tuâjjtobddmõõžž koontâr- da ǩee'rjtue'lljõstuâjain.
+Tuåimmpäi'ǩǩ lij Sää'mtee'ǧǧ tuâjjlažkåå'ddest Sajoozzâst.
+Vuâđđlää'jjvälljkåå'dd vuä'pstõs i'llakku teâuddjõõvvâm.
+Luâđ ââlǥče kuullâd kõskksaž vue'ssen päärna juõ'ǩǩpei'vvsaž jie'llem.
+Oulu ärvvtõõllmõ'šše vuässõ'tte še Â'vvel lookkjiškooul Villasat - joukk taansineez Doaivut da vuoimmehuvvat (Tuäiv da pe'ttõõttmõõžž).
+Nuõrttsää'mǩiõl mainsteeji mie'rr lij pâ'jjel 350.
+Mä. aanarsää'mǩiõl jåårǥlõ'tti Saammal Morottaja
+8:40-9:00 Saa'mi pannmaterialaž kultturpreeddan suõ'jjõs Lää'ddjânnmest Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi
+Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei da vää'rrsaaǥǥjåå'đteei jiâ taarbâž lee'd sää'mtee'ǧǧ vuä'ssla.
+Seämma poodd puõ'đi miõ'lle saa'mi histoor da tõn ääi'j ǩiõččlõõttâmvue'ǩǩ, klasstõõllâd saa'mid vue'lab roodd vuâlla kuullven.
+Čiõ'lǧǧeei tuâjjan lij håiddad vaaldšemšuurmõ'sse kuulli juõ'ǩǩpeivvsaž vaaldšemvuõđlaž tuâjaid, mâ'te ââ'nned huõl sää'mtee'ǧǧi da takaisååbbar valmštõõllmest vaaldšemšuurmõõzz håiddmen vuä'ssäiggsen Sää'mkulttuurkõõskõs projektšuurmõõzz tuâjaid.
+Â'vvel pââibužškooul: Sara Nuorgam (tâ'vvsää'm)
+Alttõõzzid sää'mtee'ǧǧ nõõm da saaǥǥjåå'đteei ämmatnõõm mu'ttem diõtt tuejjii sää'mtee'ǧǧ vuässlaž Asko Länsman.
+Ä'šštobddituâjj-joouk tuåimmepiijjâm-alttõõzz Lää'ddjânnam ri'ǩǩe, â'lǧǧe čõõđted da tuåimmepiijjmõš âlgg ä'lǧǧed ä'lššânji Lää'ddjânnam riikk da sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjain, ", nääi't õõlǥat saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjärvi, kåå'tt lij tuåimmjam še meersaž 8 (j) - ä'šštobddituâjj-joouk saaǥǥjåå'đtee'jen.
+Tuâi o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs ve'ǩǩe suåppi õllškooultu'tǩǩõs, pirrõsaa'šši da vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš da ri'jttjeei eŋgglõsǩiõl silttumuš.
+Sää'mte'ǧǧ lij čõõđtam õhttse'žže kääuc ođđ materiaal ee'jj 2014 vuõssmõs neä'ttli äi'ǧǧen.
+Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõs juätkk sää'mpäärnai- da nuõri ǩiõl da kulttuur tue'rjjumuužž tuåimmjem tuâjjpõõrti, teemmpeei'vi da čeä'ppvuõđpeei'vi pääi'ǩ.
+Vuõssnaroodi ää'rbvuâlaž teâđaid kuõskki biodiversiteettsuåppmõõžž 8 j aartiikli'žže kuõskki Akwé:Kon - vuä'pstemvuõtt lij valddum testtâânnmõ'šše Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan ta'rǩǩeem poodd.
+Ǩerjja ko'lle še ääi'jab čõõđtum tuâjjǩee'rj 5- da 6 - klaassid.
+Anne-Maret Labba - vää'rrvuä'sslaž Sammeli Salonen
+Sää'mte'ǧǧ da Meä'cchalltõs liâ puättam saaǥǥstõõllmõõžžeez mie'ldd tõõzz, što nõõmtum tuâjjä'rttel valmštââll Akwé:Kon - vuä'ppõõzzi suåvvtumuužž Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst.
+Čeä'ppvuõđpei'vv riâžžât sää'mtee'ǧǧ da Suä'đjel kåå'dd õhttsažtuâjjan.
+Maaddârääkk mainnsi da Ánná da Saammâl maainstem vuârai kõõskõst vuäitt mättjed aanarsäämas hää'sǩeld.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što pirrõsministeria oudd vuä'ppõõzz Akwé: Kon - vuä'ppõõzzi suåvvtumuužžâst pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllâmproseezzâst di mäddââ'nnem- da
+Sää'mte'ǧǧ lij vuâđđääm sää'm ǩiõlltuâjj-ciist, koonn ju'rddmõššân lij u'vdded tobdstõõzz sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkâm peä'lest tuejjuum o'nnstemnallšem tuâjast Lää'ddjânnmest.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv lij bie'ǩǩ Nuõrr Kulttur- podd.
+Sää'mte'ǧǧ reäšš ođđ nõmmǩeâštõõttmõõžž, koon jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsi'jdde ee'jjest 2012 valmštõõllâm vue'lnn åårrai Sää'mkulttuurkõõskõ'sse tõn miârkksõõvvmõõžž da tuåimmuužž mie'lddsaž nõmm.
+Meeraikõskksaž aartikla 8 (j) -tuâjj-joouk (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions) valmštââll biodiversiteettsuåppmõõžž puõ'tti vuä'ssbie'llsåbbar, kåå'tt såbbrõõžžât ee'jjest 2012 Indiast da valmštââll alttõõzzid vuä'ssbie'llsåbbar aartikla 8 (j) kuõskki tu'mmstõkkân.
+" Leäm šiõǥǥ miõlâst sää'mtee'ǧǧ såbbar primmum tuåimmjemprogra'mme.
+Rau'ǩǩeš sää'maa'šši tâ'vvjânnamlaž ve'rǧǧorgaan raajjâd e'tǩǩõs tõ'st mä'htt puõ'tti ainsmâ'ttem saaǥǥstõõllmõõžž vuei'tet čõõđted.
+Sää'mvuu'd viiǥǥât meeraikõskksaž kongressää'ššlai tie'ttemvuõ'tte määŋgpeällsi'žžen da nåkam miârkksõõvvi sååbbarpäi'ǩǩen, kåå'tt lij jee'resnallšem."Aanra puä'tte tõk põrggâz da organisatiad, kook haa'lee noorõõttâmpooddâst jeänab, ko joukktu'ri'smmpääi'ǩ le'be pue'rben sää'mkulttuur da o'dinakaivuõđ luâđ tuåimmjeei kääzzkõõzzivui'm ", särnn ha'ŋǩǩõõzz jåå'đtee'jen va'lljuum aanarneǩ, šâddvuõđstes nuõrttsä'mmlaž Marja Männistö.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'm ǩiõllcistt - Gollegiella
+Tuâjj-joukk oudd veâl alttõõzz, što åå'n oođeem määŋgnallšemvuõttstrategiia da tuåimmjemprogra'mme, mie'rǩǩeet veâl på'rddǩerjja ođđ tuåimmtuâjaid ää'rbvuâlaž teâđai suõ'jjeem diõtt.
+Mädd- da meä'cctäällmimisteria lij raukkâm sää'mtee'ǧǧest ceâlkâlm kue'llšee'llemlää'jj obboođumuužžâst valmštõõllâm tuâjj-joouk smiõtldõõǥǥâst.
+Tuâjj-joukk âânn vääznai ä'ššen, što kåå'dd še vä'ldde lokku vuä'ppõõzz ha'ŋǩǩõõzzeez beä'lnn.
+Proje'ktt-tuâjjla tuåimmpäi'ǩǩ sâjjdââtt sää'mkultturkõõskõs Sajõõzzâst.
+Siõreest päärnaž mättji sosiaalaž čeä'ppvuõtte, tue'jjeed tuââ'jj da âânnet luâđ reeǧǧesvuõđid da pirǧǧeed kõõrâs luâđâst.
+Pääkkte'm Akwé: Kon vuä'ppõõzz liâ valmštõllum õõutsââ'jest alggmeerai võboršee'ǩǩivui'm da primmum biodiversiteettsuåppâm vuä'ssbie'llsåbbrest ee'jjest 2004.
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei ämmatnõõm vaajtumuš ŠpresidenttânŠ lââ'zzte'čči äärvouddmõõžž da čiõlǥe'čči saaǥǥjåå'đteei tuõđnallšem stattuuzz narood ee'ttǩâ'sttem orgaan saaǥǥjåå'đteejan.
+Ǩee'rj kärtteei, Salli Parikka (Wahlberg), lij kärttääm määŋgaid pärnaid da nuõrid jurddum ǩee'rjid (www.salliparikka.com).
+Tuâjj-joouk saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi vuäinn rapoort valmštumuužž miârkksõõvvâmnallšem äiggavuäǯǯmõssân da nu'tt, štõ tõt rääjj šiõǥǥ vuâđ meersaž da meeraikõskksaž luâđ määŋgnallšemvuõttpolitiikk beälla."Vääžnmõs ministeriad da ve'rǧǧnee'ǩǩ čõnnõ'tte ooudâsviikkâd saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđaid.
+Nuõrttsää'mǩiõl jåårǥlõ'tti - Merja Fofonoff
+Ciistsumm lij 15 000 eu'rred, kåå'tt miõđâd privatoummid, jooukid, õhttsažkoo'ddid, organisaatiaid le'be stroi'ttlid, kook lie o'nnstam tuejjeed sää'mǩiõl ou'dde miârkkšõõvvâmnallšem tuâi sää'mǩiõl ooudâsviikkmõõžžâst.
+Mij, Sää'mtee'ǧǧ da čeä'ppnee'ǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed viõǥǥeez õhttsaž sää'mkultturpolitiiklaž prograamm tuejjumu'šše.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV da tõ'st III-II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2448,54 - 2505,49 eu'rred / mp).
+Ceâlkâlmraukkmõõžž mie'ldd smiõtldõõǥǥ vuâđain raajât ministeria ve'rǧǧooumažtuâjjan e'tǩǩõs halltõõzz e'tǩǩõssân da nu'tt ee'jj sizz kue'llšee'llemlää'ǩǩen.
+Lää'ssteâđaid tuâjast oudd lää'ǩǩpiisar Aimo Guttorm, te'l.
+tâ'vvsää'm nomiini da tuâjjsaa'ni soojtemšlaai da uvddum muä'dd ouddmiârkai soojtumuužž.
+Maacctõõzz mie'ldd vuä'ǯǯum teâđ âânet äu'ǩǩen sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j õõuđâsviikkâmtuâ'jast.
+Valdiain âlgg u'vdded sää'mtegga piiriee'jji põõšši teäggtõõzz äimm-muuttõõzz šiõttõõvvmõ'šše, tõn tu'tǩǩumu'šše da jiijjâz äimmpolitiikk ooudâsviikkmõ'šše.
+Vaalpââ'jj juätkkai ee'jj 2015 loopp räjja.
+Vuõiggâdvuõttministeria lij puättam vuâstta ǩee'rjin, kåå'tt kuâskk takai rä'tǩǩumuužž äiggavuäǯǯam diõtt saa'mi vuõiggâdvuõttstattuuzz pue'reem diõtt jee'res vaaldšemvuu'din da lää'jjšiõttõõzzâst.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjumuužžâst tue'jjeet õhttsažtuââj Sää'mtee'ggain.
+/ VI mie'ldd vuâđđpä'lǩǩ lij 1 489,69 eu'rred / mp, koon lââ'ššen määu'set 24% sää'mvuu'd lââ'zz da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõvvi tuâjjtobddâmlââ'žž.
+Plaaneei tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mtee'ǧǧ piizarkåå'dd sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Aanarsä'mmla Matti Morottaja tuejjeem nõmme'tǩǩõs Sajos lij va'lljuum sää'mkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâšttõõttmõõžž vuõi'ttjen.
+Lââ'ssen sakkeemve'rǧǧkonttrest lij occum da ju'n vuõǯǯum Sajos nõ'mme jiijjâz säi'mmkodd addrõõzzin www.sajos.fi
+Te'l ko õõlǥtummuužž riâššat pei'vvhåiddpääi'ǩest, õuddmätt'tõzze šiõtteed teu'dded še pei'vvhååidlää'jj.
+tää'zz pââ'jde suei'nn- da peälddko'rvvõõzzid. Vuõsstuâjjan tuärjjõõzzin staanâd
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VII.
+Sää'mte'ǧǧ lij piijjâm täävtõssân sosial- da tiõrvâsvuõttvuu'dest što sä'mmlaid jurddum sosialvuu'd kääzzkõõzz liâ plannum miârkkšõõvee'l saa'mi jii'jjes kulttuur šõddâmaalǥin, sä'mmlai ä'rbbvuõtt äärv da jie'llemvue'ǩǩ lokku vää'ldee'l da što kääzzkõõzz čõõđtet sää'mǩiõlin da saa'mi jii'jjesvaaldšem vuâđast.
+- sää'm ǩiõlâst da kulttuurest
+Lââ'ssen haa'lääm spä'ssbõõžžâd sää'mtee'ǧǧ da sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Sámi Duodji taarbi lokku välddmõõžžâst ".
+Sä'mmla materiaalbaaŋk õõudâsviikkmuš interne'tte lij vääžnai sää'mǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi õõutsâ'jja noorrmužže håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd da puärrsi áánnma.
+Ruõcc, Lää'ddjânnam da Taar Sää'mtee'ǧǧ di Ruõšš saa'mi õhttsažtuâjjorgan, Saa'mi Parlamentaarlaž Suåvtõs (SPN), vuârdd tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž ooudâsviikkâd saa'mi raajid pâ'jjel mõõnni õhttsažtuâj veâl pue'rab årra, lââ'zztee'l saa'mi õ'httekuullmõõžž da raajjâd SPN:st saa'mi õhttsaž pââimõs võboršeǩǩnallšem orgaan jiijjâz-i vaaldšemraajõõzzin.
+Sää'mǩiõll lij sää'm alggmeer ǩiõll.
+Čeä'ppvuõđpeivva riâžžât buss jåå'đtumuužž juõ'ǩǩ å'rnn sää'mvuu'din.
+ raajât mainnzin da ärvstõõllmuužžin vue'ss juõ'ǩǩpei'vvsaid tuåimid
+ää'šš ou'ddepu'htti Inga-Briitta Magga, lää'ǩǩpiisar Aimo Guttorm da vuâllaǩee'rjtam.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saa'mid pue'rab ouldõõzzid jii'jjesnallšee'l ââ'nned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jie'llemvue'ǩǩtuejjumuužžâs di håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saa'mi takai jie'llemvue'jji šõddmõõžžid.
+Jeä'ǩǩespââi voddõõttjen liâ Áillohaš Doahkki; Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari da Rune Leskinen di Inga Juuso, Johan Anders Bær da Niko Valkeapää.
+Cistt ooudald vuäǧǧai juä'tǩǩed tuâi sää'mǩiõl staattuuzz kaggäm pirr da sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzi pue'reem ou'dde.
+Alggmee'r õhttsažtuâ'jj lij alttuum sä'mmla päärnaikulttuurkõskkõõzz tuåimest päärnai kulttuur beä'lest.
+Máret Sára Máret Sára lij šõddâm e. 1947 Pessjooǥǥâst Porsanger kåå'ddest Taarrâst.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩeemriâššmõõžž õõlǥtemtää'zz IV da tõ'st II klaass mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 2 458,77 eu'rred / mp).
+Nuõrisuåvtõs puätt tuõjjstõõllâd nuõripolitiikklaž aa'šši pirr da tuåmmai sää'mnuõri õhttsaž jiõnnân, nu'tt meeraikõskksânji ko še sää'mvuu'din.
+Koontârpiizar tuâjain lij mie'rruum sää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžž 41 §:fâst.
+Pekka Aikio jåå'đat sää'mtee'ǧǧ vaal-lu'vddkåå'dd
+Sää'mǩiõl jeälltem tuåimmtuâjjprograamm e'tǩǩõs lij u'vddum ministrid
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäggteei lij EU:n Interreg IV A Nord Sää'mjânnam.
+Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm õhttsažtâ'vvjânmmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon-nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumš puõ'ttiääi'jest.
+Jee'res čuä'jtõõzz liâ še pue'ttmen - teâđtep tõin mâ'ŋŋlakast!
+Saa'mi ǩiõtt-tuâjjlai seä'rvv Sámi Duodji ry vuässââtt čuäjtõõđee'l da kaaupšee'l ouddseez.
+čiâss 15.15 - 16.00 Ooudâsviikkâmpeei'vi õ'httepiijjmõš da sää'm pannmu'šttempuõccâmvuõđ håiddpälggaz ooudâsviikkâm meä'rtumuš.
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõõzz såbbar õhttvuõđâst rie'ššeš u'ccseminaar, koon teemmen le'jje nuõripolitiikklaž ää'šš.
+Naroodlaž tää'zzest âlgg raajjâd äimmlää'jjid, kooi vie'ǩǩin čõõggât kaa'stid da teäggtet äimm-muuttõõzz čõggâmtuåimid da staanât vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid äimm-muuttõõzzâst.
+Lââ'ssteâđaid: Pia Ruotsala, sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sää'mte'ǧǧ, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kåå'dd jå'ttee hanǩǩõõzz raajeel'l õhttsažtuâ'jjsuåppmõõžž.
+Projeekt diõtt Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ ååcc
+Tuåimtam: Anni Näkkäläjärvi
+Ǩiõllciist vuei'tet u'vdded ouddmiârkkan ǩee'rjlaž, njää'lmlaž le'be jee'res aa'šši diõtt, kook lie jee'resnallšem tuåimmjemvuu'din.
+Puk tuåim aartikla 8 (j) tuåimmepiijjâm diõtt â'lǧǧe valmštõõllâd da čõõđted õhttsažtuâjast alggmeeraivui'm. "
+11.15-11.20 Ǩiõlltuâjj-ciist ǩeeiǥumuš Kultturminister Stefan Wallin
+Da vuârdam ää'lšest, što ä'lǧǧep tuejjeed tuâj tän histoorlaž ää'šš pirr, le'be nu'tt, što vuäǯǯap äigga sää'msuåppmõõžž kolmmen jânnmest, ko'st jälstep ", juä'tkk Egil Olli.
+Aanarsää'm ee'jjest 2011 čõõđtum čõhččlookkânpââi aabbâs lij vuäǯǯam pa'ldde tuâjjǩee'rj
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi.
+Tõi'd tue'jjeet takainalla õhttuum jie'llemvue'ǩǩen le'be jä'rrsi ämmti kuâŋŋ.
+Persoon liâ klasstõllum še jie'nnǩiõl mie'ldd. Ǩiõllsaž klasstõõllmõš lij stäbbjab ä'šš: Sää'mtee'ǧǧ mie'ldd statistiikkid âlgg ââ'nnet tå'lǩ koon-ne årra puu'tt u'vddjen, ko vuâlla 18-âkksai jie'nnǩiõl i'lmmtumuužž liâ sä'ttnallšem, jiâ tää'rǩeld u'vddum da jiõnstemvuõiggâdvuõttâkksain määŋgas kue'dde i'lmmteǩâni jie'nnǩiõles.
+Sää'mčeä'ppnee'ǩǩi Marja Helander da Outi Pieski Sajo'sse tuejjeem čeäppõstuejjõõzzid čõõđtet da čuäjtet mââibaarǥjeä'ǩǩää 3.4. čiâss 20 ä'lǧǧem sää'm kulttur jeä'ǩǩääst.
+Päärnaivui'm ââlǥče âânned nut jiânnai ko mååžna luâvas karttvuađlaž õlmmumuužž.
+Parlame'ntt priimi vue'ssmannust kuåivâslää'jj 169 § mie'lddlaž muttâz, koon mie'ldd Tukes vuäitt vuâđđõttum määi'nest ooʒʒi raukkmõõžžâst malmmooccâmlåå'v le'be kå'llšku'lljeemlåå'v viõǥǥâståårram juätkkjumuužž le'be kuåivâslåå'v le'be kuåivâs-staanvuõđlåå'v kuõskki tu'mmstõõǥǥâst mie'rreed, što låå'vest õhttlõvvõttum tuåimmtuâjaid vuei'tet läittmõõžžâst huõlǩâni riõmmâd låå'pptu'mmstõõǥǥ jää'ǩǩtee'l."Parlamee'nt tuejjeem muuttâs leäi teâpstum da sää'mte'ǧǧ tuejjii e'tǩǩõõzz veâl vaaldšemvä'lljkåå'dd kuullâm õhttvuõđâst, što ou'ddelgo kuåivâslää'jj riõmât mu'tted, vue'rtet Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõtt linnjjumuužž kuåivâslää'jj tiu'ddepiijjmõõžžâst.
+Vee'rj tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Päärnast lij pâi ǩiine ooumaž ǩeäzz na'ddjõõttâd, ǩeäst vuäitt kõõččâd, jos i'lla jiõčč piâzzám tuõtti pohttmõžže le'be jos lij ärvvstõõllámpohttmõõzzâst pannaainâs.
+- Lää'ddjânnam âlgg tiuddeed meeraikõskksaž da halltõsprogra'mme ǩee'rjtum õõlǥtumuužžeez sää'm-meer da sää'mǩiõl ou'dde.
+Sää'mte'ǧǧ lij pe'cclest sää'mvuu'd åålǥbeä'lnn jälsteei sää'mpäärnai ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjumuužžâst.
+Tuåimmjemplaan âânn se'st sää'mtee'ǧǧ vä'lddtäävtõõzzid di tää'rǩes õhttsaž da sektorpuõttlaž täävtõõzzid sää'mtee'ǧǧ vaalpâjja 2012-15.
+Sää'mte'ǧǧ vuâđđad õ'httekuullâmvuõ'tte nuõrisuåvtõõzz da nuõripiisar vee'rj.
+Čuä'jtõõzz leäi o'hhjääm Ville Köngäs, tõt vuâǯǯai ǩiiččee'jid loŋŋned mie'ldd, ta'nssjee'jin leäi šiõǥǥ hooddlaž musiikk mie'ldd ta'nssjumuš da koreografia leäi šiõttlânji vä'ǯǯlõs.
+SPN ouddlâstt, što bioenergii âânnmõõžž lââ'zztumuš ij vuâǯǯ lââ'zzted u'ccčuõmârkaa'stid da õõlǥat, što u'ccčuõmârkaa'stid âlgg cõggâd viõkksõs si'lljee'jin.
+Sij čõõđtem čiõlǥtõs Nuõrti-Aanar sää'mǩiõllsai pääi'ǩnõõmin lij spesialnalla vääžnai nuõrttsää'm- da aanarsää'm ǩiõli kulttuursaž luõttu kuulli teâđ seillmu'šše.
+Proje'ktt-tuâjjla tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkulttuurkõõskõs Sajoozzâst.
+Kâskka Aanar ceerkavsiid, Juutuajooǥǥ riddu ja Aanarjääu'r õõldâsvuõ'tte kaggõõtti Sää'mkultturkõõskõõzz vuõđđu mu'vrješ metallsylinder, koon sizz le'jje pijjum vuâđđǩe'rjj (nellj jee'res ǩiõll šiõttõõzz; lää'ddǩiõllsaž, aanarsää'mǩiõllsaž, nuõrttsää'mǩiõllsaž da tâ'vvsää'mǩiõllsaž), âânnmõõžžâst åårrai smavvteä'ǧǧnorldõõǥǥ, Aanrest i'lmmstõõvvi pääiklažga'zeâ'tid (Inarilainen, Avvir. Lapin kansa ja Pohjolan sanomat) da saa'mi ä'rbbvuõđ, Sámi Duodji - ooudâsmiârkin pravvum ǩiõtt-tuâjaid.
+Jeeresnallšem sää'nnpaarid (säännpaar, kook rätkje kueimstes õõut jiõnnõõzz vuâđalt) siskldeei tiivti veäkka vueitet u'vdded päärnže peäggtâ'stted tõst mä'htt jiõnnõõzzid ââned saani räätktõõllmužže.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j šuurmõs õudde puõ'tti va'ǯǯlõzzân lij sää'miõllsa škoouljum personkåå'dd vuä'ǯǯamvuõtt.
+- Â'vvel tâ'vvsää'mǩiõllsaž joukkpiârpei'vvpõõrt tuejjumuužž staanumuš 15 621,30 €
+Sää'mparlamentnee'ǩǩi konferenss noori õ'htte sää'mtee'ǧǧivui'm va'lljuum vuä'sslaid da Ruõšš saa'mi võboršee'ǩǩid.
+Lää'ddǩiõ'lle ciist nõmm lij " kultakieli ".
+Me'äcchalltõs haa'lad vä'ldded saa'mi kulttuur ââ'nnem oudldõõzzid lokku, nu'tt puârast ko vuäitt.
+- Sää'mǩiõllsaž â'lddhoi'ddjeei ââ'ǩǩoummihuõ'lle 38 025 €
+Sää'mǩiõll vuõssmõzzân le'be nu'bben ǩiõllân
+Ǩiõlvuađlaž teâđstumuš rääjj vuâđ lookkâm - da ǩe'rjjtem silttumužže.
+- konseert ǩiõččmõš leäi vuäittmõõžžâst še YLE Sápmin live stream vuõlttõssân internee'ttest.
+Sää'mtee'ǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõ'lleš saa'mi kultturpreeddan suej taarbin.
+Proje'kttsihteeri lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz VI.
+Sää'mte'ǧǧ tuäivv, što Mädd- da meä'cctäällministeria oudd puõ'ttiääi'jest še Meä'cchalltõ'sse vaalmâsvuõđid suåvtõõllâd meä'ccreeidaid da Meä'cchalltõõzz puu'tteemtäävtõõzzâst saa'mi dommvuu'dest čåuddââđčeš.
+- Sää'mǩiõllsaž dommveä'ǩǩteei Veahkki vuä'sttemkääzzkõssân 25 575 €
+Kalevi Kasala, Päivi Kasala da Tarja Lehmuskoski
+Ärttlid raajeest täid päärnaid piijât jee'res ärttlid sää'mǩiõl âânnem ra'vveem diõtt.
+Vääžnmõs täävtõssân liâ õinn sää'mpäärnai kiõl da kulttuur nâânumuš saa'mi dommvuu'dest.
+GOLLEGIELLA - Tâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ǩiõllcistt jue'jjet čâhčča 2014
+Sää'mtee'ǧǧ teâđai mie'ldd Meä'cchalltõs lij vuä'ppõõzzi suåvvtumuužžâst vuõssmõs ve'rǧǧneǩ obb maai'lm mettkää'vest.
+Čuä'jtõõzz leäi o'hhjääm Rosa Pietikäinen da tõ'st ta'nssje Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf,
+Aanar pââibužškooul: Jussa Seurujärvi (aanarsää'm), Piäkká Moilanen (aanarsää'm), Ylva Hakovirta (aanarsää'm), Irina Saijets (tâ'vvsää'm da nuõrttsää'm) da Nina Nuorgam (tâ'vvsää'm)
+ šeelet ǩeä'ssa kue'l sääi'mivui'm, vuä'ggee'l, perhoin, katiskain, kuu'ǩǩes seeimain, puä'rrvin
+Čeä'ppvuõđpeei'vest va'lljeet sää'mnuõri võboršee'ǩǩid Nuõri kulttur MOVES - po'dde, kåå'tt ââ'net Oulust 20.-22.5.2011.
+Minister Wallin peäggti, što son teâtt Lää'ddjânnmest jälstee'jen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jie'lled ǩiõllminoriteettest.
+Suä'đjel lookkjiškooul: Riinamari Mustonen (tâ'vvsää'm) da Anni-Saara Aikio (tâ'vvsää'm)
+Vuâđđlää'jj da sää'mtee'ǧǧilää'jj valmstõõllmest da šeâttuum lää'jji takai vuâđđjurddjin vuõ'lǧǧeš tõ'st, što saa'mi jie'nnǩiõl da kulttuur kuõskki jiõččvaaldšem lij ooudâsviikkâm nallšem, ij-ga mââiårra åårsteeijaž.
+Tâvvsää'mǩiõll lij õhttsaž Tâ'vv-Kaloott vuu'vdest da nuõrttsää'mǩiõl Ruõššjânnemst da Lää'ddjânnmest jällsteeji nuõrttsä'mmlai sest.
+Prograammâst lij musiikk, stuällõõttmõš da sie'brjõõttmõš.
+Snimldõõǥǥin Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ vuäzzla Tuomas Aslak Juuso da Asko Länsman di vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Erkki Lumisalmi.
+24 Valle Pentti Viljo Heikki Puäʒʒooumaž Aanar
+Sää'mtee'ǧǧi personkåå'dd ođđ te'lfonnââmar käunnje addrõozzâst www.samediggi.fi > Kontakt-teâđ
+- Sää'mǩiõllsaž â'lddhoi'ddjeei, Männikkö kääzzkâ'sttemdomm, juâǥǥas Hilla-Puolukka 31 650 €
+Sää'mtee'ǧǧ puõ'tti vaal tuåimtet čâhčča 2011.
+Kioto protokoollast kaa'sti uuccumuužž ve'rddõõllâmpââ'jjen lij u'vddum ee'ǩǩ 1990.
+Taarr da Ruõcc sä'mmla še vuässõ'tte såbbra.
+- päärna persoonlaž da ǩiõlvuađlaž õuddnumuužž ärvvstõõllmuužž
+Snimldõõǥǥâst YK vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđi spesialteâđteei, professor James Anaya Ruä'vnjaarǥâst.
+Sää'mǩiõlâst i'llakku škooulâst tõõzz kuulli vuõssnarood ǩiõl staattus, maainsti Seurujärvi-Kari.
+Tea'tterǩeâšttõõttmõ'šše liâ i'lmmtõõttâm kutt jee'res tea'tterjoukkâd.
+Privatoummu, organisaatiad, stroi'ttel da ve'rǧǧnee'ǩǩ Taarrâst, Ruõccâst, Lää'ddjânnmest da Ruõššâst vuei'tte tuejjeed e'tǩǩõõzz ee'jj 2014 ciist vuäǯǯjest.
+Vuõssaarǥ 3.4. kultturjeä'ǩǩää da seärad 4.4. meerprää'zneǩ tää'rǩab prograammâst teâđtet mâ'ŋŋluben.
+KHO linnjjii kuåivâslää'jj suåvvtumuužžâst sä'mmlai dommvuu'dest
+Juõ'ǩǩpei'vvsa tuååim, porrmõž da šõddâmpirrõz
+Åskkooumaž tuejjad kue'ssreeisaid Euroop Suåvtõõzz vuä'ssbie'lljânnmid čiõlggeem diõtt riikk ooumažvuõiggâdvuõttvue'jj.
+Kulttuurlaž teâđstumuužž veäkka ooumaž vuäitt fi'ttjed jee'resnallšemvuõđi õhttvuõđid.
+Pirrõspiisar vee'rj tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõ'šše kuulli aa'ššid, jeä'rben valmštõõllâd kuåivâslää'jj da biodiversitee'ttsuåppmõõžž tiu'ddepiijjmõ'šše kuulli tuâjaid.
+Tâ'vvjânnmin, Lää'ddjânnmest da Ruõšš õõldâsvuu'din uraan kuåivvâztuâjj da ha'ŋǩǩumuš, kuåivvâstuåimmjumuš da atompä'rttšõõvvmõš vuäit'či pråppâ'tted saa'mi ä'rbbvuõđ mie'lddsai jie'llemvue'jji tuåimmjemoudldõõzzid.
+Sää'mǩiõli puõttiääi'j staanumuš lij vääžnai meersaž ha'ŋǩǩõs, kåå'tt lij valddum halltõsprogra'mme.
+Sõddâmpirrõõzzâst vuâmmšet staanvuõđ da dommnallšemvuõđ lââzzen tuåimmsââ'ji toimmjemvuõtte, luâđ âlddsõsvuõtte da tõzz, mä'htt tõk o'vdde vueittemvuõđ sä'mmla ärbbvuõđ serddmužže luâđalt.
+Juâkksaž vuäitt vuässõõttâd õõutin kaartin.
+Sää'mte'ǧǧ nõõmad jåå'đtemkådda kutt vuässla.
+Seminaarâst puõ'đi õlmmsa, što sää'mkulttur suej pue'rumuš õõlǥat lââ'ss resuurzzid da vuä'pstemvuõđ.
+Tuärjjõõzz teäggtõs lij puuttâm tääu'je'ld kõõskrää'jest, ij-ǥa pukid taarbseejid da tuärjjõsmääi'nid tiuddeeja ooccjid leäkku vuõittum miõttâd teaggtõs.
+Lââ'ssen i'lmstõ'vve nuu'bb teädldõõǥǥ aanarsää'mǩiõllsaž tuâjjǩee'rjest
+Ruä'vnjaarǥâst mie'ldd liâ i'lmmtõõttâm kolmm ä'rttel / voddõõtti.
+Oou'dbuž lââ'ssteädldõk i'lmmstõõvi mõõnni tä'lvvmannust da tõt leäi kaaupšum miâlggâd sõrgg loopp räjja.
+Hå't sää'mtee'ǧǧ liâ tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž priimmânsaaǥǥstõõllmõõžžin bie'ǩǩen valdiai ee'ttkâ'sttõõzz, saa'mi jiõnn lij õhttsaž.
+Hetta pââibužškooul: Marianne Ketola (tâ'vvsää'm), Morten Labba (tâ'vvsää'm), Juhan-Tuomma Mäkitalo (tâ'vvsää'm), Nils-Matti Näkkäläjärvi (tâ'vvsää'm) da Nea-Maria Valkepää (tâ'vvsää'm)
+Šiõǥǥ vaaldšemvuõđlaž tuâjai da täällvaaldšem tobddmõš ǩiõččât ouddõssân.
+Lappalainen i'llakku vue'lǧǧmen meädda Njeä'llmest, leša šuu'remen tuåimmjumuužžes še ceerkavsi'jdde õõutsââ'jest Mä'rjj kappjines.
+Sajos vä'lddõõnni, kåå'tt lij sää'mte'ǧǧ, ååcc åå'n Sajos põ'rtte TUÅIMMPÄI'ǨǨTEEVVAI mie'rräiggsaž da pei'vvsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 28.12.2011 looǥǥee'l.
+sää'mtee'ǧǧ õhttvuõđâst tuåimmjeei Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosiaalvuu'd siltteemkõõskõõzz sää'mjuâkkaz Plaaneei vee'rj.
+Tuåimmjumuš čõõđtet riâššee'l vuâlla škooulâkksaid päärnaid sää'mǩiõllsaž pei'vvhååid le'be äävnallšem vuõsspeâmmamtuåimmjumuužž di škooulnee'ǩǩid jeä'ǩǩespei'vvtuåimmjumuužž ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžž ââ'nee'l.
+Tuâjj-joouk lij alttääm biodiversitee'ttsuåppmõõžž vuâllaǩee'rjtamjânnmi vuä'ssbie'llsååbbar (COP).
+- Te'l ko Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaan valmštõõllmõš o'nnast puârast, Akwé:Kon - vuä'ppõõzzi
+Mi-nister Wallin ǩee'rjti, što lij rämm miõlâst tõ'st, što sää'mnuõr liâ nu'tt oddel sää'mkulttuur kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. "
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz (Poske) vä'lddkååddlaž spesialtuâjjan lij meä'rtõllum sää'mǩiõllsa narood kääzzkâ'sttemtaarbi lokku vä'lddmõš taarbšemnallšem tuâjain.
+Sää'mkultturkõõskõõzz Sajos vuâđđǩie'đj mu'vrješ Aanrest põrtt tuâjjmääddest nelljdpeei'v ǩie'ssmannu 10. pee'iv 2010 čiâss 14 a'lǧǧi prää'zneǩpooddâst.
+Ođđ nõmmǩeâšttõõttmõõžžâst cisttlu'vddkå'dd priimi ärvvtõõllmõ'šše 142 nõmme'tǩǩõssâd (e'tǩǩõõzz liâ teâđtõõzz õhttõssân), kook le'jje rajjum da tuåimtum ǩeâšttõõttâm šeâttmõõžži mie'lddsânji.
+Enontekiö lookkjiškooul: Juhán-Tuommá Magga (tâ'vvsää'm) da Kiia Näkkälä (tâ'vvsää'm)
+Vuõrâsooumaž ohjjad aktiivlažnalla päärnai siõrršõddmuužžid tuä'rjjeel seämmast päärnai sää'mǩiõlâânnmuužž.
+Ää'šš ǩiõtt'tõõlât 24.8.2011 tâ'vvjânnmlaž meertiõrvâsvuõttkonfereenssâst Turkust.
+Minna Lehtola, vää'rrsaaǥǥjåå'đteei - vää'rrvuä'sslaž Anna-Katariina Feodoroff
+11:00-11:15 Sää'm ǩiõlltuâjj ciist vuâđ Ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei, Erkki Lumisalmi Ǩiõlltuâjjciist tuejjeei mainstemvuârr
+Meä'cchalltõõzz, Sää'msuåvtõõzz da Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥstõllum õhttsažmaadârdõs PEFC - meä'ccsertifiointkriteerân sää'mkulttuur da sää'mjie'llemvue'jji staannâm diõtt puätt cõggâd ođđ risttreeidaid vuu'di mäddââ'nnmest.
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõõzz vuäǯǯam teâđai mie'ldd Â'vvel paalǥâskåå'dd jurddân lij vuõssaarǥ 26.9.2011 altteed puõccui päkk-kåddmõõžžid.
+SPN âlgg tuåimmjed ooudâsviiǥǥee'l ođđsmõõvvâm energiivue'jji âânnmõõžž.
+- Nuõrttsää'mǩiõllsaž dommkääzzkõstuâjjlaž Če'vetjääu'r voudda 33 262,50 €
+Enontekiö lookkjiškooul: Emma Eira (tâ'vvsää'm), Mira Kärki (tâ'vvsää'm) da Lars-Aslak Tornensis (tâ'vvsää'm)
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeivva liâ i'lmmtõõttâm 24 musiikk voddõõttjed le'be ä'rttel.
+Mu'st leäi rämm kaaunõõttâd ooumažvuõiggâdvuõttåskkoummin da saaǥǥstõõllâd sui'n. Lää'ddjânnam saa'mi staattuuzzâst da saa'mi staattuuzz da lää'jjšeâttmõõžž ooudâsviikkâm taarbi diõtt.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv riâžžât ta'nni Hetta škooulkõõskõõzzâst 13.-14.3.2013.
+Pekka Sammallahti Tâ'vvsää'm-lää'dd-tâ'vvsää'm sää'nnǩee'rjest (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) lij še i'lmmstõõvvâm ođđ teädldõk.
+Meä'cchalltõs lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧin ju'n alttääm vuä'ppõõzzi suåvvtumuužž Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst, vuõssmõssân maai'lmest. "
+- õhttsažtuâ'jj puärrsi, sooǥǥ da jä'rrsivui'm
+Tuâjjǩe'rjj âânn se'st abbâz siiskõ'sse vuâđđõõvvi hää'sǩes da eunnai jie'nnǩiõl silttõõzzid ooudâs viikki tuâjaid õhttse'žže 126 seiddad.
+4. jee'res (kuuhlaž- da uu'lectea'tter, performance-čuäjtõõzz, stand up da
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Tommi Länsman (tâ'vvsää'm)
+- Mu'st lij rämm tuõttâd, što jeälltemprograamm raajjmõš ouddan, Näkkäläjäu'rr tuõtti da spä'ssbõõžži še tõn, što valdiasuåvtõs lij čõnnõõttâm halltõsproggraammâst sää'mǩiõli jeälltemprograamm čõõđtumu'šše da resurssmâ'ttmõ'šše.
+Kõõskõõzz se'st puätt lee'd še sää'mǩe'rjjpõrtt.
+Snimldõõǥǥâst: Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt 2011, koon valmštee'jen lij ǩiõtt-tuâjjlaž Matleena Fofonoff.
+Nõmm ee'ttǩâstt sää'mkulttuurkõõskõõzz miârkksõõvvmõõžž sä'mmlaid õõldâs- da äärv tobddâm päi'ǩǩen.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VI da tõ'st II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 1796,98 eu'rred / mp).
+ riâššat video- da netti kaaunõõttmuužžidjee'resårnnjällsteeji sä'mmlai vui'm
+Motorlaž vuađđčeä'ppvuõtte lie väʒʒmõš, urččmuš, njoiggmõš, vuelǧǧumuš, ǩiddvä'lldmõš, čihččmõš di tääkkmõš..
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što pirrõsministeria oudd vuä'ppõõzz Akwé: Kon - vuä'ppõõzzi suåvvtumuužžâst pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllâmproseezzâst di mäddââ'nnem- da raajjâmlää'jj tuåimmepiijjmõõžžâst.
+Nõmm âlgg lee'd hie'lǩe'ld jee'res ǩiõlin ceä'lǩǩemnallšem da luânddlânji soojtemnallšem.
+"Kå'llmuõrâž" - ǩe'rjj lij čõõđtum alggaalǥâst ee'jjest 1990 ruõššǩiõllsaž teâdldõkkân.
+ŠSää'mparlamentt Š-nõõmtõs čiõlǥe'čči Länsman mie'ldd jeänab sää'mtee'ǧǧ tuâjaid da stattuuzz.
+Päärnai ǩiõlâânnemnaali määŋgbeä'llsen čõõđtumužže päärnaid vueitet jue'ǩǩed uu'cces ärttlid õuddmiârkkan ââ'jj mie'ldd.
+Katainen da suu halltõsprograamm sää'mregisttrumuužž teâuddjumuš tiuddmie'reld
+Lââ'ssen tuärjjõõzz pääi'ǩ staanâd puäʒʒhoi'ddjeejai ooudnallšem ci'sttjumuš.
+Lää'ddjânnmest liâ nu'tt 2000 persoon, kook maainste jie'nnǩiõllân tâ'vvsää'mǩiõl.
+Loŋŋnem tõn risttreeidast, mii leäi tõn poddsaž sââddai mooččâdvuõđ da määŋgnallšemvuõđ di oummu klasstõõllâm- da kåårbõõššâmtaarb kõõskâst.
+Čeä'ppvuõđpeivva liâ i'lmmtõõttâm 22 musiikk voddõõttjed le'be â'rttled, koin liâ õhttse'žže 150 ǩeâšttõõttmõ'šše vuässõõttjed.
+Håiddâkksai peâmm plaanmuužžâst da čõõđtumuužžâst ââned huõl sooǥǥbie'li kõskksa tääzzäärvv čõõđtumuužžâst nu't, što päärnaž vuäitt õuddned sooǥǥbie'llrool vuõrddji raajjtõõzzikani.
+Ǩiõlvuađlaž da kulttuurärbbvuõđ juä'tkkumuužž ferttai õõudeed õhttsažtuâ'jast pääiklaž õhttsažkåå'ddin.
+Päärnai pei'vvhåidd lij vuađđkääzzkõs, koonn järjstumuš lij kåå'dd õõlǥtummuš da koonn teä'ǧǧvuõtt šâdd vuõss-sââ'jest õhttsažkåå'dd tie'ǧǧin.
+Sää'm ǩiõlltuâjj ciist miârkktõs lij u'vdded tobdstõõzz sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlâž tuâjast Lää'ddjânnmest.
+Miõđlaš, staanlaž påread di vuõrâsoummu da päärna kõskksaž na'ddjõs da tää'zzärvv smellkâstte päärna aktiivlaž ǩiõl âânnmužže.
+Sää'mǩiõlin juu'rdet tâ'vv-, aanar- da nuõrttsää'mǩiõlid.
+Vuõccu škooul: Sunna Nikodemus (tâ'vvsää'm)
+Sä'mmla ceerkvest - seminar Sajoozzâst
+- sää'm ǩiõllsuåvtõõzz čiõ'lǧǧeei da piisar da tu'mmstõõǥǥi tuåi'mmepiijjen tuõjju kuulli aa'ššin
+ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon'nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da nu'tt še sää'mǩiõl
+Tuäivam, što tu'mmstõõǥǥ mie'ldd õhttsažtuâjj Tukesin šõõdči tõnnallšem, mä'htt lää'jjšiõtteei lij jorddam.
+Sää'mǩiõli seillmõš õõlǥad, što õhttsažkå'dd rää'jj ǩiõli sei'llmužže da õuddnumužže ri'jttjeei õuddldõõzzid.
+Mie'ldd õhttsažteâđtõssân vä'lddkåå'ddlaž čeä'ppvuõđpeei'v šeâttmõõžž, koid jää'ǩǩtep še jii'jjen vu'vddčeä'ppvuõđpeei'vin.
+Ciist miârkktõs lij sme'llkâ'tted ciist vuäǯǯai kaggâd veâl ooudâs sää'mǩiõl ou'dde tuejjuum tuâj da sme'llkâ'tted pukid ve'rǧǧnee'ǩǩid kaggâd sää'mǩiõl staattuuzz.
+ tobbdstõõđât sä'mmlai ärbbvuâđlaž talkkâmraazziid da tõõi âânnmužže
+Kue'llstumuš lij leä'mmaž čueđi ee'jji sä'mmlai ä'rbbvuõđ mie'lddsaž jie'llemvue'ǩǩ.
+ kâârjed oollaid, pâânet snalddjin, kååđet rää'n
+Sajos lij saa'mi parla menttpõrtt da määŋgpeällsaž tuåimmje mkõõskõs di vuõinnlõõttâm- da kaaunõõttâmpäi'ǩǩ.
+Saa'mi puärrsituâi kuälmad ooudâsviikkâmpeei'vi vuâđđjurddjen liâ: Ooumažärvvsaž puä'resvuõtt. Mâi'd vahssâmve'rǧǧnee'ǩǩ oudlde sosialhuõl jälstemkääzzkõõzzin?
+ õhttsažtuâ'jj jä'rrsi håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi, ǩiõllristtjeä'nn da - ee'jj, sä'mmla media, sie'brrkåå'ddi da õhttõõzzi vui'm
+Sää'mǩiõli staattus lij vaarvuâlaž tõ'st huõlǩâni, hå't sää'mǩiõli vue'ǩǩ måttmi pääi'ǩin lij puärrnam mõõnni ee'jjin.
+Päärna mättje vuâmmšekani vä'ldded västteemvuõđ tuâ'jaineezz da åårrmest õõutsââ'jest piârrjest da pirrõõzzâst.
+Peei'v äi'ǧǧen lââ'ssen riâžžâ'ttem panee'lsaaǥǥstõõllmõš ää'vad vuäittmõõžž jurddjid vuâmmšâ'ttem saaǥǥstõõllmõ'šše.
+Ciist nõmm lij Sää'm ǩiõlltuâjj cistt
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjäu'rr maainsti sää'm pannmateriaalaž kulttuurpreeddan suejjeem vue'jjest Lää'ddjânnmest da sää'mtee'ǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast.
+Šeâttmõõžž liâ primmum sää'mtee'ǧǧ halltõõzz såbbrest 25.5.2010.
+Teäddkaartâst lie snilmdõõǥǥ da tõid lij sniimmâm Ulla Isotalo.
+ šeelet kue'l sääi'mivui'm, nue'ttee'l, kuu'ǩǩes seeimain, kolkktee'l da puä'rrvin
+Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taarr sää'mtee'ǧǧi ee'jji mie'ldd plaanuum ođđ ǩiõllõhttsažtuâjj aa'lji ee'jj aalǥâst.
+Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, juätkk sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đtee'jen õi'dde älggam vaalpââi ääi'j.
+Sajoozz tuåimmjummša vuäitt tobdstõõttâd addrõõzzâst www.sajos.fi.
+Ciist vuäǯǯai vuei'tte e'tǩǩeed sää'm ǩiõllsuåvtõõzz vuässla da vää'rrvuässla ǩiõllsuåvtõõzz såbbrest.
+Jeä'leest määŋgkulttuurlaž pirrõõzzâst ooumaž kaaunââtt juõ'ǩǩpeei'v nuu'bb kulttuurõlmstõõǥǥid da rä'tktõõzzid.
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz sää'mõõutilååǥǥ plaanraajji
+Adjágas voddõõđi Vancouver olympia poodd kultturproggraammâst da lij puârast vuâsttavalddum da siõs-sum bändd nu'tt dommjânnmest Taarrâst di meeraikõskkseld.
+ ǩe'rjjtõõllmuš (snimldõõǥǥ, pirstõõzz) håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi kõõskâlt
+- Tuäivam, što mij sää'mtee'ǧǧest pâ'sttep čuä'jtet jiijjân vuäinlmen täid aa'ššid nu'tt puârast da tärkka, što Lää'ddjânnam mââimõõzzâst radifiiad suåppmõõžž.
+Tõt âlgg še tuåimmjed õhttsažtuâjast halltõõzzkõskksa äimm-muuttõs paneel da Aartkla Suåvtõõzzin.
+Saa'mi ä'rbbvuõtt mie'lddsa jie'llemvue'jj taarbše täid niâvvaid tuâjstes, leša täidd õõlǥ'či ooudâsviikkâd nu'tt, što tõk le'čče uu'ccab kaa'st tuejjee'jen da eärben motorbie'ǩǩid õõlǥ'či raajjâd staanje'ben da luõttu uu'ccben ǩiõjid kue'đđjen.
+joortõõzzin, kåå'tt lij õhtt maai'lm vuõssmõs vuä'ppõõzzin tuejjuum joortõs.
+Nuõrttsä'mmlain vääžnai õhttsažkå'ddvuõđ lââzzteei raajji lie jm čeekulttuur, ä'rbbvuõđ mie'lddsa siõr, sää'mkadreâl, pe'ssertuâ'jj, vuä'ddtuââ'j da rään kååđđmuš.
+Puõ'tti tuåimmjem plaanumuužž diõtt Sää'mte'ǧǧ da Enontekiö kå'dd ka'rttje sää'mpiârrji haa'leemvuõđ vuässõõttâd tâ'vvsää'mǩiõllsaž ǩiõllpie'sstuåimmjumu'šše Enontekiö kåå'dd vuu'dest.
+Vâ'ǯǯelvuõttân lij vuä'ǯǯad päärna kommunkâstted še kõskkneezz sää'mǩiõlle.
+Ä'šš peäggtet še Lää'ddjânnam halltõõzz ooumažvuõiggâdvuõttčiõlǥtõõzzâst ee'jj 2009 äi'ǧǧen.
+Mâŋŋa ärvvtõõllmõõžž cisttlu'vddkå'dd tu'mmji, što puättam nõõmin ij käunnjam ni õhtt šeâttmõõžži mie'lddsa õõlǥtõõzzid tiuddi e'tǩǩõs.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž valmstõõllmõš da ouddnumuš lij leämmaž ku'ǩes prosess da tõt lij valmštõllum tâ'vvjânnamlaž ä'šštobddiä'rttlest kolmm ee'jj.
+Piârrji jee'resnallšemvuõđ da jeeresnallšem ärvvva'lljõõzzi teađstumuš lij kuei'mmvuõđ õõlǥtumuš.
+Päärna ferttai vuä'ǯǯad jiõčč vuâmmšed kåått koonn a'ššu õhttan da vueinned tõn vuâđalt obbaa'ššid.
+Håiddâkksai peâmm pedagoglaž vâ'ǯǯelvuõttân lij u'vdded päärnže miõllsõs, määŋgbeä'llsaid mättjem ǩiõ'ččlâsttmuužžid ǩiõl da kulttuurkõskkvuõđin nu't, što päärnaž ǩiõččlâ'stt tõid ärvvsõs ä'ššen da son tuâ'stt še ǩiõččlâddet da ošvtõõttât.
+Ǩiõllsuåvtõõzz da sää'mǩiõl konttâr tuâjjan lij sää'mǩiõll-lää'jj ooudâsviikkmõš da vahssmõõžž lââ'ssen pue'reed sää'mǩiõl staattuuzz da kaggâd sää'mǩiõl staattuuzz õhttsažkåå'ddest.
+ riâššat sää'mpäärnai õhttsaid juõ'ǩkâkksaid čeä'ppšõddmuužžid
+Päärna, puärrsi da sooǥǥ u'vddem maacctõs veäǩǩad personkåå'dd teâđsted ko'st lij onnstum da ko'st lij pue'rumuš.
+Tõt valmštââll sää'mtee'ǧǧ såbbra kõõ'ǩǩab äi'ǧǧkõõsk plaan sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi raajjmõõžžâst da oudd piiriee'jji sää'mtee'ǧǧ såbbra da Sää'mjânnam läänhalltõ'sse čiõlǥtõõzz sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõ'šše čuäjtum valdiaveä'ǩǩvuõđi ââ'nnmest.
+ musiikk, jooik, leeu'd, livđet, laulli
+Tuäivam, što åskkoummu saakk vää'ldet tu'mmjem vuâlla riikksuåvtõõzzâst, ko tõt saaǥǥstââll tän čõõuč Ilo-suåppmõõžž ratifâ'sttmõõžžâst ", maainsti saaǥǥjåå'đteei.
+Sää'mǩiõllsaž pei'vvhåiddmužže puõ'tti päärnai sää'mǩiõl vaaldšummuš vuäitt lee'd seämma jee'res tääzzin.
+Kõõskõõzz raajjâmtuâj liâ ju'n alttuum joo'tti neä'ttlest da tõt õõlǥči vaalmštõõvvâd ee'jj 2011 loopp mõõnee'st.
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'đ lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrâ'tte
+Sää'mǩiõllsaž joortõõzzid lij raajjâm Anu Katekeetta.
+Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast täävtõssân lij, što Lää'ddjânnam ratifioimââ'ttči ILO 169-suåppmõõžž vuõssnarood- da sooǥǥnaroodi vuõiggâdvuõđin.
+ tobbdstõõđât sääm nõmmärbbvuõtte da nõõmm o'vddmõžže
+Te'l ku taarbšak sää'mǩiõl diõtt ǩiõlljåårǥlõ'tti da tuulk ä'šštobddmõõžž, kaaunak sij kontakt-teâđaid vue'lnn åårrai liiŋkâst.
+Sää'mte'ǧǧ, Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosiaaltuââ'j siltteemkõõskõs da Sámisoster ry lie leä'mmaž mie'ldd toimmjumuužžâst.
+Napapiiri pââibužškooul: Katja Anttonen (tâ'vvsää'm), Eero Anttila (tâ'vvsää'm) da Jussa Rahko (tâ'vvsää'm)
+Akwé: Kon - vuä'ppõõzzi suåvvtumuužž liâ valmštõõllâm Meä'cchalltõõzz da sää'mtee'ǧǧ nõõmtum õhttsaž tuâjj-joouk, koozz sää'mte'ǧǧ lij nõõmtam vuä'sslaid.
+Nõõm tuäivveš, što tõn suåvvtumuš le'čči meeraikõskksanji da liâggsânji âânnmõõžž tiuddi.
+Šää'mtee'ǧǧ sååbbar vuäitt vuâđđeed taarb mie'ldd še jee'res vee'rjid.
+Åå'n suäna vuäǯǯa tâ'vvjânnamlaž ǩiõllciist Gollegiella 2010.
+Määŋgsââ'jest lij rajjum 3- da 5-âkksai päärnai õuddnumuužž seurrjumužže puärrsi, vuä'pstempaaiǩi da pei'vvhååid õhttsažtuâ'jjmall.
+U'ccčuõrmmâz loŋŋnâ'tte äimm-muuttõõzz eärben aartklažnallšem vuu'dest da näkkam kaa'sti uuccumuš lij vuõssärvvsânji vääžnai äimm-muuttõõzz cõggmõõžžâst.
+Sää'mtee'ǧǧ võborše'ǩǩen kuâŋŋprograammâst leäi lää'ǩǩpiizar Aimo Guttorm.
+Sää'mte'ǧǧ vä'ldd lokku, što ga'zeâtpressasetõs (398/2008) ij tuõđ vuäittmõõžži nalla sää'mǩiõllsa ga'zeâtpreezz tuärjjõõzz tuärjjõsmääi'ni diõtt, ku tõk liâ čuu'd kõrrâz.
+Nu'tt 70% sää'mpäärnain jälste sää'mvuu'd åålǥbeä'lnn.
+Põõrt vääžnmõs pääi'ǩ liâ määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ pirr juâkkõõttâm õhttsažpääi'ǩ: čuäjtõõllâm- da määŋgtuåimm-pääi'ǩ, ǩe'rjjpõrtt di restrantt.
+Projee'kt diõtt Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ ååcc
+Iinte'mes inn musikkpoodd rie'ššeš vuõssmõs vuâra Sää'mkultturkõõskõõzz Sajõõzzâst da tõn šillju rajjum festivaalvuu'dest.
+Pia Ruotsala lij sää'mtee'ǧǧ sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar.
+Riâžži: Oulu Aa'rhelkå'dd, Ceerkavhalltõs, Aanar sie'brrkå'dd, Sää'mte'ǧǧ, Giellagas-Institutt da SámiSoster rõ.
+Pori lookkjiškooul: Saana Lappalainen (tâ'vvsää'm)
+Såbbrest valmštõ'lleš strategii, biodiversiteettsuåppmõõžž aartikla 10 (c) õhtteem diõtt aartikla 8 (j) -tuâjj-joouk tuõjju.
+Strooite'lteevvai tuâjjan lij ââ'nned huõl Sajos paai'ǩi juõ'ǩǩpei'vvsaž čiistmõõžžâst da lââ'ssen taarb mie'ldd veä'ǩǩted såbbri da noorõõttâmpooddi praksiizz riâššmõõžžin.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtää'zz III.
+Sää'mtee'ǧǧ såbbar priimmâm teä'ǧǧplaan jåå'đat sää'mtee'ǧǧ vaalpââi teäggtõõzz ooccmõõžž da teäggtõõzz âânnmõõž.
+Riikkveä'ǩǩvuõtt määu'set Sää'mtee'ǧǧ pääi'ǩ sä'mmlai dommvuu'd koo'ddid.
+Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm õhttsažtâ'vvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon'nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da nu'tt še sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumuš puõ'ttiääi'jest.
+Piisar tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõtti toobdâlmlââ'zz.
+Sä'mmla lie mättjam jii'jjes jeä'llstemvuudin lee'd jee'res ǩiõli da kulttuurivui'm õõutsââ'jest da tän diõtt lie täu'jja määŋgǩiõllsa da ovdde äärvv puerr ǩiõllčeä'ppvuõtte.
+JIE'LLIKARTT: Po'dde vuei'tet vuõltteed ee'jjin 2006- 2009 rajjum vuänkõsjie'llikaartid, koin jäänaš raajji liâ nuõr le'be päärna.
+Päärnaž mättai lää'ddǩiõl mâŋŋlubust takainalla škooule mõõneest.
+Parlamenttaarlaž suåvtõs tuärjjad Ruõšš saa'mi ǩiõččlõõttmõõžžid jiijjâz võboršeǩnallšem orgaan vuâđđeem diõtt da ouddlâstt še Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taar halltõõzzid tuärjjeet Ruõšš saa'mi ǩiõččlõõttmõõžžid.
+Sää'mǩiõllsilttee'ji personkå'ddha'ŋǩǩumuužžid - pii'jee'l sää'mǩiõl silttumuš vee'rjhååid oudldõssân le'be pue'rrvuõttân - vuei'tet pue'reed måå'ǩǩtõõlǩani jiijjâsǩiõll-sai kääzzkõõzzid.
+Sää'mtegga da Sää'm-musikkkõõskõ'sse vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Täävtõssân lij vuäǯǯad aabbâs vuõssklassnee'ǩǩi âânnmõ'šše.
+Programm fi'ttjâtt Tâ'vv-Ruõcc, Tâ'vv-Lää'ddjânnam da Tâ'vv-Taarr di Sää'mvuu'did.
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjåå'đtemvuõtt se'rddji Lää'ddjânnmest Ta'rre
+Sä'mmlai dommvuu'vd kåå'ddin Enontekiöst, Aanrest, Suä'đjlest da U'ccjooǥǥâst lij čõõđtum Sää'mte'ǧǧ čuäjtõõzz mie'ldd sä'mmlai / sää'mǩiõllsai sosiaalkääzzkõõzzi õõdâsviikkâm õõutilååkkhanǩǩõš 1.9.2007- 31.12.2009.
+Sää'mkulttuurest piâr lij veeidas sosialaž õhttsažkå'dd, ko'st ruåttkõskkvuõđ da õhttekuullâmtobddmuš lie eärben vääžnai.
+Sää'm kultturmie'rrtie'ǧǧest jue'jjet piiriee'jji ooccmõõžžâst veä'ǩǩvuõđid sää'mčeäppõõzz da - kulttuur jee'res vuu'did di sää'morganisaatiaid.
+Kultturpiisar tuåimmpäi'ǩǩ lij piisarkåå'dd vä'lddtuåimmpääi'ǩest sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Kultturpiisar vä'lddtuâjjan lij tuåimmad
+Enontekiö, Aanar da U'ccjooǥǥ kåå'ddin järjste puärrsipoo'ddid, koin saǥstõlleš sä'mmlai håiddâkksai peâmmtuââ'j siiǩlaž õõdâsviikkmest da sä'mmlažvuõđ lokku vä'lddmest håiddâkksai peâmmplaanâst.
+Ciist vuäǯǯai liâ Máret Sárá da Lajla Mattsson Magga.
+Kulttuurkõõskõõzz tuejjad da vuä'mast Senaatt-ǩiiddõs da tõn bruttošorrõs lij nu'tt 4 800 m².
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV.
+Arvvõozzi mie'ldd vä'jjaǥ bie'll saa'min maainâst sää'mas.
+Tuâjj-joouk saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi vuäinn rapoort valmštumuužž miârkksõõvvâmnallšem äiggavuäǯǯmõssân da nu'tt, štõ tõt rääjj šiõǥǥ vuâđ meersaž da meeraikõskksaž luâđ määŋgnallšemvuõttpolitiikk beälla."Vääžnmõs ministeriad da ve'rǧǧnee'ǩǩ čõnnõ'tte ooudâsviikkâd saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđaid.
+Tä'st lij vuä'nkânji ärvtõõllâmkomitea vuâđđjurddi, mõ'nt sami suäna Máret Sára da Lajla Mattsson Magga vuäǯǯa ciist ee'jjest 2010.
+viikkâd ooudâs ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs, toobdâlm vä'ǯǯlõs vaaldšemvuâlaž tuâjain, jåå'đtumuužžâst da tâ'vvjânnmlaž õhttsažtuâjast, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd di ri'jttjeei taarr- / ruõccǩiõl da šiõǥǥ lää'ddǩiõl silttõõzz.
+Hetta pââibužškooul: Niki Kumpulainen (tâ'vvsää'm), Anni-Sofia Löf (tâ'vvsää'm) da Fiia Kimmel (tâ'vvsää'm)
+Aanar ceerkavsiid Juutuajooǥǥ riddu tuejjeemnallšemSää'mkulttuurkõõskõs šâdd lee'd Lää'ddjânnam saa'mi vaaldšem da kulttuur kõõskõs.
+Veâl 1930-lååǥǥast Aanarjääu'r ruõkkâmsââ'jest le'jje kuäivvam saa'mi vuei'vvkäällaid rooddmättnallšem tu'tǩǩumuužžid (åå'n täk vuei'vvkääll liâ kâ'l maacctum mååusat).
+mie'rräiggsaž da pei'vvsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 27.6. - 31.8.2012 kõskssaž äigga tuõjju valmštõõllâd jeä'rben kuåivâslåå'ppooccmõõžžid kuõskki ceâlklmid.
+Ee'jj 2012 aalǥâst looǥǥe'l Dommjânnmlažǩiõli tu'tǩǩeemkõõskõõzz organisaatia mottji da nõmmân šõõddi Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs da oođumuužž mie'ldd sää'mǩiõl tu'tǩǩeei vee'rjid si'rddeš Oulu universiteett Giellagas-institu'tte.
+Ha'ŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtem diõtt sää'mte'ǧǧ ååcc
+Ǩeâšttõõttmõš lij äävai pukid Lää'ddjânnam, Euroop Union da tõn ha'ŋǩǩõslää'jjšiõttõõzz pi'rre kuulli jânnmi meerlaid, kuä'ss-a viõǥǥâst åårrai suåppmõõžži da lää'jji mieĺddsânji.
+Jäänaž sää'mpäärnain šâdd kuei't ǩiõl da kulttuur piârrjin.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ võboršee'ǩǩ vuä'ssõ'tte såbbra Lää'ddjânnam riikk delegaatiast.
+Tiina Sanila da Sonja Sanila
+Sää'mkultturkõõskõõzz Sajoozz valmštõõvvâm ooudâst Aanar ceerkavsiid da Sajos lij alggum markknâ'stted še meeraikõskksaž kongress- da noorõõttâmpäi'ǩǩen.
+"Meä'cchalltõs tu'mmai ââ'nned tän tuâjjvue'jj še puõttiääi'jest ", låppad Sanna-Kaisa Juvonen.
+Čeä'ppvuõđpeei'v reä'šše Sää'mte'ǧǧ, Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõs, Ruä'vnjaarǥ gåårad da Ruä'vnjaarǥ sää'mseä'rvv Mii ry..
+ raajât õõutilooǥǥ õhttân lõõnnjâst " õhttsažkå'ddlõõnjj ", ko'st päärnai piârri da vuä'ssla vuäitte päärna puutee'st le'be viiǯǯee'st išttled da ju'lsted kââ'ff
+Tuärjjõs vuâđđââtt sää'mvuu'd paalǥâskoo'ddi teâuddjam rekknâ'sttumu'šše puäʒʒhåiddee'jjest 2007-2008.
+Tuâjjvue'ǩǩ lij leämmaž pukid vuä'sspeä'lid läädnai da tuåimmji puârast. "
+ jie'llji ǩiõ'jji tõbđdemsiõrid, re'ppsiõrid
+Â'vvel pââibužškooul: Áilu Arianaick (tâ'vvsää'm)
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd tne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Ǩiõllciist tää'vtõssân lij pue'reed sää'm ǩiõl ooudâsviikkmõõžž ââ'nmõõžž da seillmõõžž Taarrâst. Ruõccâst, Lää'ddjânmest da Ruõššjânnmest.
+Sää'mtee'ǧǧ liâ tuäivvam, što saaǥǥstõõllmõõžž vuäitčeš jie'lled sõõrǥab äi'ǧǧtaaulin, leša vääžnmõš lij ää'šš ouddnumuš.
+Cistt miõđtet vuõss-sââ'jest ve'rǧǧnee'ǩǩid da õhttsažkoo'ddid da spesialvuâđđjurddjin privatpersoonid.
+- raajjâd alttõs obbvälddlanallšem da ku'ǩesää'ij ǩiõččâmvue'jj mie'lddsa sää'mǩiõl stooidâmprogrammân.
+Lââ'ssen määngas to'bdde, što sij liâ kuei'tǩiõllsaž.
+Päärna jii'jjesnallšem tuåimmjemnääĺ vääldet lokku juõ'ǩǩpei'vvsain tuåimin.
+Kuei'mmvuõđást puärraz, ruått da tuâ'jjla lie tääzzverdsaž, leša jee'resnallšem päärna tobddi.
+Sä'mmla teâđ, čeä'ppvuõđ da äärvv serddje vuõ'sssââ'jest tuåimi da tobddmuužži mie'ldd di njälmmlaž ärbben puõlvvõõǥǥâst nu'bbe.
+Sää'mvuu'vd kåå'ddin lie suåppmõõžž Ruõččjânnam da Taarrjânnam âlddvuu'vdi kåå'ddivui'm håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi vuä'sttmuužžâst rååst raajj.
+Seminaar poodd ǩeeiǥad vuõssmõs Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt.
+Põõrtristtmõš lij mie'rr prääzkjed alggee'jjest 2012.
+- päärnai sää'mǩiõl da kulttuur ravvumuužžâst
+- Sámi Giellagáldu, Sää'm ǩiõllka'lddi ij leäkku ni voo'ps õhttân päikka čõnnum kõõskõs pâ ǩiõllõhttsažtuâi õhtteei Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taarr sää'mtee'ǧǧi kõõskâst.
+Ǩeâšttõõttmõ'šše vuäitt vuässõõžžâd mäŋggsab ku õõutin e'tǩǩõõzzin da tõid vuäitt vuõltteed seämma konfeârtâst.
+Sää'mkultturkõõskõs Sajoozz raajjmõ'šše lij miõttum 5 miljoon eu'rred Euroop unioon vu'vddooudâsviikkâmfoond vaa'rid
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz jurddâm lij raajjâd saa'mid pue'rab ouldõõzzid jii'jjesnalla ââ'nned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jie'llemvue'ǩǩtuejjumuužžâs, håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saa'mi takai jie'llemvue'jji šõddmõõžžid ooudee'l.
+050 524 2109, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+ mainnâz, arvvtõõzz, tiivtt
+Saa'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv 2011 Uccjooǧǧâst
+Vee'rj tiuddumuužžâst jää'ǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääi'j.
+Lää'ddjânnam sää'mǩiõl kolle meeraikõskksaž klasstõõllmuužž (UNESCO Red Book) mie'ldd vaarvuâ'llsaid kiõlid.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ lää'ǩǩpiizar Aimo Guttorm, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Čuä'jtõõzz leäi o'hjjääm Riina Lindberg da tõ'st ta'nssje Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala da Laura Kaaretkoski.
+Ǩeässa 2002 tu'mmješ vä'ldded sää'mǩiõl, EU:n komissia tuõđsânji vaarvuâlaž ǩiõli progra'mme.
+Sä'mmlai håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâmtuâ'jj jå'ttji hanǩǩõõzzâst jå'ttuum saametiim ä'šštobddi vuä'sslai tuåimest.
+Persoon kiõččlâ'stt sä'mmla identiteettes neä'vvai mie'ldd.
+Täärǩben ǩiõ'ččee'l pihttzimaall vuäitte vaajjtõõllâd še sooǥǥi le'be piârrji sest.
+Lää'ddjânnam riikk lij lää'jjšeâttmõõzzineez di meeraikõskksaž suåppmõõžžin čõnnõõttâm staanâd sää'm alggmeer ǩiõl da kulttuur ooudâsjuä'tǩǩumuužž da ooudâsviikkmõõžž.
+Vaalpââi äi'ǧǧen sää'mte'ǧǧ ǩiččlââtt raajjâd ođđ vee'rjid sää'mtegga sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzid, saa'mi dommvuu'd åålǥbeälla jälstee'ji saa'mi vuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõ'šše, pirrõs- da kuåivâslää'ǩǩaa'šši ou'dde pu'httmõ'šše sää'mtee'ǧǧest di vuâđđeed sää'm jie'llemvue'ǩǩfoond, koin tuärjjeet sää'mjie'llemvue'jjid da ää'rbvuâlaž teâđ ruõkkmõõžž ää'rbvuâlaž sää'mjie'llemvue'jjin.
+Håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd lij pue'rr tobddstõõttâd jä'rrsi alggmeerai šiõǥǥ nää'lid ǩiõl da kulttuur serddmužže puõ'tti puõ'lvvõõǥǥid.
+SPN räukk valdiaid oou'deed såbbrest tän tuâj čõõđtumuužž.
+Aanrõõž jällste õõut valdia da õõut kåå'dd se'stt.
+Te'l ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđlaž õhttsažkå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr, õõccmõ'šše âlgg piijjâd mie'ldd õhttsažkåå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr kuõskki registervä'lddõk di mââimõsân ravvjum teä'ǧǧââ'nnemčiõ'lǧǧtõs, tuåimmjemmaainâs da tiillta'rǩǩeempõ'mmai.
+Päärnaid riâžžât hå't čiõrstõõllmõš da jie'rjin vuejjmõš.
+Koontârpiizzar tuõjju ko'lle juõ'ǩǩpeivvsaž koontârtuâi, såbbri riâššmõš di veä'ǩǩted pro'jeekt rekknâ'sttemtuâjast.
+Håiddâkksai peâmmõõutilååǥǥin raajât päärnai jååđtemvuäpstõõzzid di suåvad taarbšeest õõutveäkka päärnai puärrsivui'm ke'rjjvuađalt päärnai vuä'ssõõttmuužžâst jm. motorǩealkk - võõnâs - dn. jååttmuužžid da tõin õõlǥtum staan- neä'vvain (suõ'jjkeä'pper, peä'lšštemlii'jvv).
+Luâđlaž määŋgkulttuurvuõtt lij vuađđan õhttsažvasttumumužže, ko'st nuu'bbid persoonid da kulttuurid šiõttõõlat tääzzärvv mie'ldd..
+Tuâjj-joouk mie'ldd sää'm ǩiõll-lää'jj teâddjumuš tiuddmie'reld ooudald ve'rǧǧnee'ǩǩi sää'mǩiõl ââ'nnem lââ'zztumuužž, jeä'rben saa'mi dommvuu'dest.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što ko pirrõõzz ââ'nnem da ää'rbvuâlaž sää'mjie'llemvue'jjid jåå'đteei lää'jjšeâttmõõžž viiǥǥât ooudâs, vää'ldet lokku, biodiversiteettsuåppâm õõlǥtõõzzid da suåvvtõõllâm paai'ǩin Akwé: Kon - vuä'ppõõzzid.
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz tuâjjan lij ooudâsviikkâd:
+Håiddâkksai peâmmtuââ'j siisǩe arvstõõllâm veäkka viiǥǥâd õõudâs håiddâkksai peâmmtuââ'j aarǥtoimmjumuužž nu't, što håiddâkksai peâmm vuäitče mååžna puârast va'stteed juõǩǩka päärna taarbid da håiddâkksai peâmmtuââ'j õhttân kääzzkâsttemnää'llen piârrji taarbid..
+Koin-ne vuu'din bioenergii noorrmõš sträššai vuõssnaroodi jie'llemåårrmõõžžid.
+- oobbe'ld sosialvuu'd säi'mmnallšem, määŋgämmatlaž da määŋgtuåimmjemnallšem kääzzkâ'sttemåå'blǩid, tuâjjmõõntõõllmõõžžid, konsultaatia di tõõzz kuulli ǩiččlõddâmtuåimmjumuužž,
+SPN vuäinn, što pâi õõut ee'jj kaa'sti piijjmõš ve'rddõõllâmpââ'jjen kääzzkââst'či jee'res valdiaid panntää'zznallšem ärvvsânji da vuei'ttjââtt'či vue'jj, ko'st praksiizzâst måttmin valdiain ij taarbâž tuejjeed ni voo'ps kaa'stuuccummuužžid.
+Tä'bbe vuei'ttep prää'znkâ'stted tõn risttmõõžž da lee'd räämmast tuâi o'nnstumuužžâst.
+Meersaž biodiversitee'ttstrategia da - tuåimmproggramm
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz vue'jj teevvam diõtt 28 tuåimmtuâi da siâssmõõžžid.
+da vuõssmõs Lää'ddjânnmest säämas čõõđtum räiddkaa'rtipirstem vue'ppes Smávva oahpis ráiddogovaid sárgumii.
+Mättjemest da identiteett ravvumuužžâst vä'ldded lokku niõđi da paarni jäänmõsân jii'jjesnallšem nää'l toimmjed.
+Päärna kue'ddted tobddstõõttâd ođđ porrmõšaunnsid da njâdded jee'resnallšem porrmõõžžid.
+Sä'mmlai dommvuu'vd åålǥbeä'lnn sää'mǩiõlin obbpei'vvsaž pei'vvhåidd lij vuä'ǯǯamnalla Ruä'vnjaarǥâst, ko'st lie 7 päärna.
+Karigasnjaarǥ škooul: Matias West (tâ'vvsää'm) da Nora Pieski (tâ'vvsää'm)
+sää'm vs. ǩiõllaa'ššipiizar Outi Paadar Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lââ'ssen kõõskõ'sse šâ'dde lee'd õhttsažââ'nnempääi'ǩ, mâ'te auditoria da määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ.
+Ǩee'rj kue'sttemnalla piijjmõõžžâst va'sttad Minna Saastamoinen.
+Ää'vai da na'ddjõõddi påread päärna puärrsi da personkåå'dd kõõskâlt räjje vuađđ toimjeeiji õhttsažtuõ'jju päärna õudde.
+Čuä'jtõõzz vuei'tte lee'd laulli, juõi'k (luohti, livđe, leu'dd), rockia, räppiä, jiõglvaž musiikk, instrumenttaalaž musiikk le'be minimusiikla.
+Prää'zneǩ juätkkai sajoozzâst pukid äävai kultturjeä'ǩǩääin čiâss 20.00.
+Puäʒʒhåiddmuužž suåvtõlle kue'llstumužže da meä'ccjumužže.
+Sä'mmlaž ä'rbbvuõđ mie'lddsaž tiâttmõš lij obbvuõtt, kåå'tt lij čõnnum ooumže da luõttu.
+Åå'n nuõrttsaa'min jäänaš vuä'ss jäälast Aanar kåå'dd vuu'dest da nuõrttsää'mǩiõl maainstee'ji lååkkmie'rren ärvvlõõđât nu'tt 350 maainsteei.
+Jie'llmez vaaldšumužže son rääjj õhttvuõđid kulttuurlaž rää'tktõõzzi kõsǩǩe da âânn rä'tktõõzzid äu'ǩǩen jie'llem vaaldšumuužžâst.
+Ha'ŋǩǩõõzzâst sme'llkâ'ttet kulttur- da luâtt-tu'rii'smâst persteei persoonid riõmmâd põrggjen da kääzzkõõzzi spraavdõõttjen Sajo'sse puõ'tti ää'ššlažjooukid.
+Lââ'ssen âlgg kõskkeed sää'mǩiõllsaž pei'vvhååid tarjjumu'šše lää'jj oudldemnalla, ko tõ'st jåått mie'ldd vääžnai sää'mǩiõl jeälltem da kulttuur jie'llemviõkksaž tuâi kaggmõš da ravvumuš.
+Ha'ŋǩǩõõzz ooudâsviikkâmtuâi ooudâsmie'rren tuejjeeš vuäppsid sää'm puärrsi- da vuõsspeâmmamtuõjju.
+Sää'm parlamenttaarlaž suåvtõõzz sååbbar priimi õõlmâsceälkkmõõžž tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž ouddnumuužžâst saaǥǥstõõllâm ä'lggem poodd.
+Sä'mmla lie pâi jeä'llam luâđ âlddsõs jie'llem da jeä'llmõš lij leä'mmaž čõnnum luâđjårrõzze da ee'jj-jårrõzze.
+Kaartin ruõššǩiõllsaž vuõssmõs ǩe'rjj da åå'n čõõđtum nuõrttsää'mǩiõllsaž ǩe'rjj.
+Ta'vvjânnmlaž Sámi giellagáldu (Sää'm ǩiõllka'lddi) (Saamen kielikaltio) - ha'ŋǩǩõs õhttad piõdggnam sää'm ǩiõllõhttsažtuâi.
+Looppâst haa'lääm särnnad jiijjan da sajoozz õõ'nnji peä'lest lää'đes spä'ssbõõššmõõžžid Sajoozzteâuddjumu'šše vaikktam da vuässõõttâm privat tuåimmjee'jid da organisaatiaid; nu'tt teäggtee'jid, Senatt-Ǩiiddõõzzid, Aanar kådda, arkktehttplaanee'jid da jee'res plaanee'jid, vahssjid ko urkku'vddjid.
+Vaikktõõzzid sää'mkulttuu're ärvvtõõlât obb plaaneemproseezz ääi'j
+- Sää'mǩiõllsa pei'vvhååid staanumuš Uccjooǥǥ ceerkavsiidâst 45 675 €
+SPN maadârd, što valdia kõskksa tu'tǩǩeemstrooi'tel õõutsââ'jest põrggji da saa'mi ä'rbbvuõtt mie'lddsai jie'llemvue'jji võboršee'ǩǩivui'm altte'či näkkam ooudâsviikkâmtuâj jå'ttlânji.
+Tuâjj-joukk e'tǩǩad sää'mǩiõl jeälltem diõtt määŋgbeällsaž tuåimmtuâjaid
+Âlddõhttsažkå'dd da vä'lddkulttuur vaaikte piârri naa'lid mue'ǩǩeed päärna identiteett.
+Sää'mte'ǧǧ lij obbžurr saa'mid vuâđđlää'jjest stannum vuõssnaroodvuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõ'šše Lää'ddjânnmest.
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Oula Järvensivu (tâ'vvsää'm) da Hilda Länsman (tâ'vvsää'm)
+Risttreidd šõddmuužžid ohjjeed saǥstõõlee'l päärnai da vuõrâsoummi kõõskâlt suåvtõlee'l..
+Čuä'jldõs lij dramaattlaž - kåå'tt vuârai pâ'lddad di hää'sǩâtt, sä'rnn Marry Ailonieida Somby.
+Looǥ Klemetti Näkkäläjääu'r mainnâz obbvuõđstes Sää'mparlamentnee'ǩǩi konfereenssi čõõđtõõzz teâddjumuužžâst (lääddas da tâ'vvsäämas)
+Veerjlaž ceâlkâlmkõõrv ođđ vuâđain riâžžât čâhčča 2014.
+Mõõnni čõõuč sij pu'htte eurooplaž minoritettä'rttli laaulǩeâšttõõttmõõžžâst Liet internationaalsaž ciist Lää'ddjânnma.
+Täk vaaiktõõzz puä'tte nuõrttjest ortodoksiååskâst.
+Vuõ'ttivõboršee'ǩǩ tuejjeei sǩiâŋkat 1 000 eeu'rin.
+ mainsted päärnže määŋgnallšem da - miârkkšeei mainnsid
+Hetta pââibužškooul: Paulus Näkkäläjärvi (tâ'vvsää'm), Marielle Labba (tâ'vvsää'm), Jouna Näkkälä (tâ'vvsää'm) da Saija Alamattila (tâ'vvsää'm)
+SPN teäddad veâl tõn, što lâu'ŋŋ i'llakku ođđsmõõvvi energiivue'ǩǩ.
+Näkka m tu'mmstõõǥǥi mie'ldd ha'ŋǩǩõs lokkõõvi loopplânji vuõiǥǥ årra da riikk tuåimmpaai'ǩi raajteei Senatt-Ǩiddõõzz vaa'ldi ha'ŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtumuužž huõđđu čõhčča 2007.
+Suu tuåimmpäi'ǩǩen lij Sää'mtee'ǧǧi takai koontâr Aanar Riutulast.
+Sä'mmlast musiikkest lij vääžnai kulttuurlaž da õhttsažkå'ddlaž miârktõs.
+ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem (sää'mtee'ǧǧest u'vddum asetõõzz 1727/1995). Vee'rj
+SPN haa'lad vä'ldded lokku pue'rben še suåppmõõžž artiikka 10 (c), kåå'tt mie'rrad, što suåppâmvue'ssbeä'lin âlgg suõ'jjeed da peälšted biologiinallšem resuurzi ä'rbbvuõđ mie'lddsa âânnmõõžž, ä'rbbvuõđ mie'lddsa kulttuurlaž vue'jji mie'lddsânji,
+Kilpisjärvi škooul: Ingasofia Kalttopää (tâ'vvsää'm)
+Ha'ŋǩǩõs õhttad viiđ sää'mǩiõl (tâ'vv-, aanar-, nuõrttsää'm-, luulaja- da saujjsää'm) tuâjjlaid õhttân ǩiõlltuâi raajjâm resursskõõskõssân.
+Te'l ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđlaž õhttsažkå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr, õõccmõ'šše âlgg piijjâd mie'ldd õhttsažkåå'dd le'be sǩiâŋkksie'br kuõskki registervä'lddõk di mââimõsân rav- vuum teä'ǧǧââ'nnemčiõ'lǧǧtõs, tuåimmjem-maainâs da tiillta'rǩǩeempõ'mmai.
+Sååbbar e'tǩǩad vuä'ssbie'llsåbbra, što tõt priimči tuåimmjemprograamm takai luâđââ'nnem suõ'jjeem diõtt õhttsažtuâjast alggmeeraivui'm."Lää'ddjânnmest aartikla 10 (c) kuâskk jeä'rben sä'mmlai puäʒʒhååid da jee'res ää'rbvuâlaž jie'llemvue'jjid.
+Kulttuurkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saa'mid pue'rab oudldõõzzid ââ'nnet da ooudâsviikkâd kulttuurjii'jjesvaaldšem di oou'deed takai jie'llemåårrmõõžžeez.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'mtee'ǧǧi saaǥǥjåå'đteei da valdiai sää'maa'ššin va'stteei ministeer noorâ'tte Oslost vue'ssmannu 25. peei'v suåppât saaǥǥstõõllmõõžži äi'ǧǧtaaulâst da mõõntõõllâmvue'jjin.
+Sää'mtee'ǧǧi takaisååbbar mie'ldd vu'vddvaaldšem ooudâsviikkâmha'ŋǩǩõs mâânn võõ'ps rââi sä'mmlaid vuâđđlää'jjest da sää'mtee'ǧǧlää'jjest stannum jie'nnǩiõl da kulttuur kuõskki årrsa jiõččvaaldšem.
+Eeu'nid da ååblǩid tobddstõõttmuš konkreettlaž neä'vvai mie'ldd lij ju'n miõllsõs.
+Še persoonkå'dd maainâst kõskkneezz pâi ǩiõllpie'ss ǩiõl.
+Määŋg nallšemvuõđ čõõđtumuš oo'vdče vueittemvuõđ pue'rben sä'mmlai ärbbvuõđin da õhttuum jie'llemvue'jjin puåđ vuä'ǯǯai piârrji taarbi lokku vä'lddmužže pei'vvhåiddaai'ji järjstõõllâm- da håiddamnaali čõõđtumuužžâst.
+Vaaldšemšuurmõõzz vä'lddtuâjjan lij jåå'đted sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuâlažvuõđâst sää'mtee'ǧǧ vaaldšem, ekonoom da personkåå'dd, tuåi'mme piijjâd sää'mtee'ǧǧ tu'mmstõõǥǥid di plaaneed da ooudâs juä'tǩǩed sää'mtee'ǧǧ tuåi'mmjumuužž.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv 2010 riâžžât Ruä'vnjaarǥâst kue'httpeivvsaž poddân pâ'zzlâšttammannust.
+Â'vvel lookkjiškooul: Ville-Riiko Fofonoff (nuõrttsää'm), Mari Guttorm (tâ'vvsää'm) da Sunna Nousuniemi (tâ'vvsää'm)
+Vee'rji tuåimmtuâi liâ mie'rtum šää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst.
+Nuõrttsää'mǩiõll lij Lää'ddjânnmest mainstum sää'mǩiõlin pukin jäänmõzzân vaarrvuâ'llsaž.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vest 2015 musiikk da tea'ttertuâjjpõõrt
+Zoja Nosova looǥǥi ǩee'rj mainnsid nuõrttsäämas liânt ool, ko'st tuâjj-joukk Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio da Seija Sivertsen õ'nne huõl tõ'st, što mainnâž šõ'dde ǩee'rjtum ânn'jõž nuõrttsää'm ǩee'rjtemvuâkka.
+Lää'ddjânnmest mainstum aanrõž - da nuõrttsää'mǩiõlid klasstõõlât tuõđsânji vaarvuâ'llsaid ǩiõlid.
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Sää'mnuõri kuõi'ttpeei'v čeäppvuõđpei'vv riâžžât Ruä'vnjaarǥâst Nuõripõrtt Mondellast kâskka gåårad njuhččmannu 7.-8. peei'vi.
+Tuåimmsââ'ji âlddsõõzzâst lij vueittemvuõtt kåvvaz da jä'rrsi sä'mmlai ärbbvuâđlaž šeljjraajlmi ceäggtumužže.
+Saa'miõõutilååkk va'sttad saa'mi pue'rrjie'llemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmest, kåå'tt lij Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz vä'lddkååddlaž spesialtuâjj.
+Lij vääžnai tue'jjeed personkåå'dd tuâ'jastvuäittem õudde, tuâ'jjnohjjumužže da škoouljumužže.
+040 719 2997, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Nu'bben puättam e'tǩǩõs låånat 200 eeu'rin da kuälmeen puättam 100 eeu'rin.
+Lââ'ssen tuäivvap ämmatlaž silttumuužž, õhttsažtuâjjooddid, sää'mǩiõl ǩe'rjjlaž silttumuužž di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji.
+Sajos lij nõmmân vuä'nkõs, âppšeei da hie'lǩeld miõ'llepâššneeja.
+Päärna doomm da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi raavâs õhttsažtuâ'jj tuä'rjjad päärna jiõn ko'lljumuužž..
+Tät cistt da täk sǩiâŋk liâ peä'cc vue'ddin njõđđum vuä'ddnää'pp vuä'ddču'ǩǩ loo'ǩǩin, lei'bbtiskk da säähharne'cc, da tõi valmšteei lij ǩiõtt-tuâjjlaž Matleena Fofonoff Nje'ǯǯjääu'rest, Aanrest.
+Ha'ŋǩǩõsäi'ǧǧ lij 6 mannu da ha'ŋǩǩõõzz mie'rräiggsaž projektšuurmõssân pa'lǩǩeeš hum.
+Ee'jj 2007 statistiikk mie'ldd ju'n pâ'jjel 70% vue'll 10- âkksain sää'mpäärnain jällste sä'mmlai dommvuu'vd åålǥbeä'lnn.
+Päärnaž mättai suåvtõollâd, jue'ǩǩed da toimmjed õõutsââ'jest.
+Raajjâmha'ŋǩǩõõzz teä'ǧǧââ'nnemarvvlõs lij nu'tt 12 miljoon eu'rred, ko'st EU-teäggtõõzz vuässõs lij 5 miljoon eu'rred.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjumuš šâdd Lää'ddjânnmest vuõss-sââ'jest Lää'ddǩiõlle, U'ccjooǥǥ kåå'ddest toimmai sää'mkiõllsaž håiddâkksai peâmmtuâ'jj ohjjeei.
+Ha'ŋǩǩõõzz jåå'đteei Anne-Maria Magga maainsti, što ha'ŋǩǩõs nåårr õhttsažtuõjju vitt sää'mǩiõl da ååu'c ä'šštobddituâjain tuåimmjeei ǩiõlltuâjjla, kook ee'ttkâ'stte pukid ha'ŋǩǩõõzz kiõlid.
+Cisttlu'vddkå'dd tu'mmji siâssõõllâd, što heä'rvvehdtõõzz " Eloa ikkunassa " puä'đet ââ'nnet 1. riâdd ikknin da ehdtõõzz " Riskuna " 2. da 3. riâdd ikknid.
+- Čiõlǥtõs puätt teâttan valdiai halltõ'sse, saa'mid da õõlmâsvuõ'tte da tõt maadârdet YK ooumažvuõiggâdvuõttsuåvtõ'šše.
+Sajos sâdd lee'd sää'm ä'rbbvuõ'tte vuâđđõõvvi kulttur-, vaaldšem-, škoou'l'jem- da siltteemkõõskõs di määŋgåå'blkaž nõõrõõttâmpõrtt.
+SSää'mte'ǧǧ tuäivv leekk da šiõǥǥ ǩie'ssluõvâsvuõđ pukid!
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttii 1.1.2013 õhttsažtâ'vvjânmmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǧǧõõzz, kåå'tt poott 30.6.2014.
+Såbbrest jie'lleš temaattlaž saaǥǥstõõllmõõžž biodiversitee'ttsuåppmõõžž aartiklai 8 (j) da 10 (c):n õhtteempääi'ǩin.
+Tuåimmpäi'ǩǩ lij Sää'mtee'ǧǧ personkåå'ddest Sajoozzâst.
+Lââ'ssen kõõskõ'sse šâ'dde õhttsažpääi'ǩ mâ'te auditoria, uu'ccab sååbbarpääi'ǩ, määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ di nu'tt 60-päiǩǩsaž resttrantt.
+Mõõnni ee'jj son lij čõõđtam kue'htt ǩee'rj sää'nnštoo'ppjõõzzin.
+Ärvvstõõllmušooddai õuddnumuš veäǩǩad päärna pro'blee'mpaaiǩin.
+Vee'rj o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs ve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei tuâjjtobddmõõžž koontârtuâjain.
+SPN vuäinn äimm-muuttõõzz veiddsab vuârrvaikktõõzzâst: juätkkjeei pirrõskueârmtumuš da lâssnam luâđree'ǧǧesvuõđi äu'ǩǩumuš tuejjee šiõttlõõvvmõõžžâst vai'ǧǧääb da seämma vaikktõs lij še sää'mjie'llemvue'jji da jie'llemvue'jj / pi'rǧǧeemvuõđ šiõttlõõvvmõõžž vuârrvaikktõõzzâst muttstõõvvi äimmåårrmõõžžid.
+Päärnže raajât privaat håiddâ'kksai peâmmplaan (vasu) õhttsažtuâ'jast päärna puärrsi le'be jä'rrsi päärn huõlâânnmest västteei oummivui'm.
+Tuâi o'nnstemnallšem håiddmõõžžâst veä'ǩǩte Strooite'lteevvai tu'tǩǩõs le'be va'stteei da ri'jttjeei tobddmõš ođđäiggsaž õõlmâs paai'ǩi čiistmõõžžâst di šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd da lue'ǯǯjeei tuâjjvä'lddmõš.

eval/test.no-sma.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+bruke digitale verktøy for å finne informasjon og som redskap for å lage tekster
+Dette er en dag til å vise stolthet for det vi er: ett folk i fire stater.
+56 millioner til samiske tiltak siden mai / Taler og artikler / Sametingsrådet / Organisasjonsstruktur / Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+10. Forskning på det arbeidet som er gjort fra starten og til nå av samiske scenekunstnere
+Vi ser det samme innen andre kulturuttrykk.
+Paul Fjellheim var leder av Norske Reindriftssamers Landsforbund 1965-73. I 2001 blei han oppnevnt som medlem av Samerettsutvalget.
+Ingen lærere, ingen tentamen, vi lærer av hverandre og har det artig i lag.
+I henhold til prinsippene i kommunereformen krever Sametinget at de nye kommunene også må jobbe for å kunne tilby gode og likeverdige tjenester, helhetlig og samordnet samfunnsutvikling knyttet til samisk språk og samfunnsliv.
+Beslutningen gir større muligheter for å beholde sørsamisk som et levende språk også i framtiden.
+Tiltaksplanene er hjemlet i nasjonal rekrutteringsstrategi for Samisk høyere utdanning.
+Sametingets ungdomspolitiske utvalg (SUPU) er opprettet for å styrke samisk ungdoms innflytelse på Sametingets politikk.
+Vi utreda tre forskjellige modeller for skolen;
+Endringen av reindriftsforvaltningen, rovviltsituasjonen, forhandlingene om reinbeitekonvensjonen, togpåkjørsler og debatter om arealforvaltningen er noen av sakene som utfordrer både Sametinget og næringen.
+Delmål:  Det er en tydelig ansvarsfordeling innen arbeidet for samisk språk i de ulike språkområdene
+Eksempler på tiltak for rekruttering:
+Det har vært og er fremdeles tabubelagt å erkjenne at det skjer voldsovergrep i eget liv og blant mennesker man har et nært forhold til.
+Felles for alle språksentrene er likevel målet om å synliggjøre samisk språk og bidra til at samisk styrkes og utvikles.
+Norge har ratifisert denne konvensjonen, og er slik forpliktet til å legge til rette for offentlig tjenesteyting på samisk i kommunal, fylkeskommunal og annen offentlig forvaltning.
+Da ÅST og Nord-Trøndelag Teater hadde pressekonferanse for å presentere forestillingen om Elsa Laula, presiserte vi at historien om Elsa Laula er norsk, nordisk og global historie.
+Men husk også at denne dagen er resultatet av mange menneskers kamp gjennom mange år for de frihetene og de rettighetene vi i dag har.
+I den grad det anses som sikkerhetsmessig forsvarlig bør det også kunne tilrettelegges for at samisktalende domfelte i landets øvrige fengsler kan søke om overføring av soning til fengslene med særlig ansvar for samiske språk.
+I arbeidet for å styrke lulesamisk språk spiller Tysfjord kommune en viktig rolle fordi dette er den eneste kommunen i lulesamisk område som er innlemmet i forvaltningsområdet for samisk språk.
+en samekonvensjon som sikrer samenes rettigheter som et eget folk og bidrar til
+Kommuner der du må forhåndsstemme
+Følgende kommuner ble befart Grane, Hattfjelldal, Skånland, Tana og Sør-Varanger.
+På den ene siden kan man frykte at lulesamisk dermed har brukt mye av potensialet, ved at det vil være få nye studenter å rekruttere når denne gruppa er ferdig med bachelor.
+De generelle språkrettighetene som følger av rett til svar på samisk og informasjonsplikten skal også gjelde for friomsorgen og for konfliktrådene.
+Vi har sett at det er helter i alle lokalsamfunn og på mange samfunnsområder.
+Den sørsamiske befolkningen bor spredt, og har en rekke aktører å forholde seg til når det gjelder samisk språk.
+5) Nasjonalparkstyret for Reisa nasjonalpark
+Departement har vedtaksrett på kommunenavn.
+I forvaltningen er det liten tradisjon for å integrere reindriftskunnskap ved utforming av nye ordninger.
+Barnekonvensjonen har en egen artikkel om rettighetene til urfolksbarn, artikkel 30;
+Dette utkastet er skrevet i lag med representanter fra inuittisk og samisk side.
+Det er avgjørende for det samiske språkets fremtid at den tospråklige velger å bruke samisk språk i flest mulig sammenhenger.
+Dette er et overraskende lavt tall. Det er en styrke for samiskopplæringen at de fleste kommunene har mer enn en samisklærer, fordi det gjør opplæringstilbudet mindre sårbart.
+Sikre reindrifta som språk- og kulturbærer
+- Vi skal delta i beslutninger om hvordan våre tradisjonelle områder skal forvaltes i fremtiden, fordi det handler om vår fremtid, sier sametingsråd Thomas Åhren.
+De vil ha mer enn å bare hente femti billetter til en åpningskonsert.
+Komiteer / Organisasjonsstruktur / Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+Man kan forske på det offentliges holdninger og spesielt hvilke lover som er opprettet for å beskytte minoritetsspråket. Til venstre finnes en link till Torkels artikkel.
+− Dette berører ogås i stro grad sørsamiske utfordringer så jeg synes det var svært nyttig å følge debatten i Sametinget, sier Annikken Kjær Haraldsen.
+fortelle om noen særtrekk ved samiske dialekter og sosiolekter
+7) Nasjonalparkstyret for Stabbursdalen nasjonalpark
+Sametingsrådet har til sammen bevilget 15 millioner kroner i tilskudd innenfor helse, kultur, næring og opplæring siden januar 2014.
+Det kan gjøres ved å fjerne eller dempe årsaken til helsebelastningen, eller ved at man tilfører ressurser eller styrker eksisterende ressurser.
+Ifølge den faglige retningslinjen bør spesialisthelsetjenesten utrede personer med mistanke om demens, blant annet når det er kompliserte/atypiske tilfeller av kognitiv svikt, yngre personer under 65 år.
+- Vi ser frem til en fortsatt god og konstruktiv dialog med Landbruks- og matdepartementet om videre prosess i statens oppnevnelse av styreleder og øvrige styremedlemmer, sier Muotka.
+De øvrige kommunene i forvaltningsområdet, Loabák/Lavangen, Porsanger/Porsáŋgu, Gáivuotna/Kåfjord, Divtasvuodna/Tysfjord, Snåase/Snåsa og Raarvihke/Røyrvik anses som språkvitaliseringskommuner.
+Samtidig ser utvalget at manglende juridisk terminologi på samiske språk, mangel på kvalifiserte tolker, og mangel på samiskspråklige dommere setter grenser for hvor langt rettighetene kan strekkes.
+Innen jordbruk var gjennomsnittsalderen lavere i STN-området enn i de to andre geografiske områdene.
+Fem landanlegg for fisk har fått nesten 1,7 millioner kroner til sammen i støtte fra Sametinget.
+Det er bra, man skal ha meninger, og diskusjoner gir utvikling.
+Målene med organisasjonsmodellen er å gi kortere kommandolinjer, raskere saksbehandling, sterkere medbestemmelse og mer myndighet og ansvarliggjøring i det daglige til resultatenhetene.
+Sist i artikkelen har vi tatt med en utarbeidet prognose for hvor mange samisklærere det er behov for å utdanne i årene som kommer, samt tilrådinger om tiltak som er nødvendige for å sikre rekruttering av samiske lærekrefter.
+En viktig del av dette arbeidet er forvaltning av midler til regional utvikling på lokalt nivå.
+Hvis man ikke svarer korrekt i forhold til reglene får man gå tilbake samme antall skritt som man gikk fremover.
+PRM: Sametingsrådet har nå bevilget over 20,1 millioner kroner til læremidler
+Mange har i tillegg gjort scenekunststudier i kulturer som det er naturlig å sammenligne oss med.
+Mange offentlige instanser er inne i bildet når det gjelder bestemmelser som berører sørsamisk språk, og det er derfor behov for en mer tydelig ansvarsfordeling mellom disse.
+I dette diktet framstiller Fjellner samene som solas sønn og månens datter.
+Globalt må vi bistå urfolkskvinnenes kamp mot fattigdom gjennom økt adgang til skole og utdanning for både kvinner og menn.
+Verdens urfolk har anmodet presidenten for FNs generalforsamling til å oppnevne to med-tilretteleggere for verdenskonferansen - en som representerer medlemsstater og en som representerer urfolk.
+Sametinget jobber i 2013 med en handlingsplan for samiske kulturnæringer.
+Utvalget foreslår at storbykommunene Trondheim, Tromsø, Bodø og Oslo skal ha forpliktelser knyttet til samiske språk.
+Dette er en tids- og kostnadskrevende prosess.
+Det har ført til et godt samisk musikkår med lyttervennlig og fengende musikk av god kvalitet.
+Det at Sametinget skal innta en tydeligere rolle forutsetter at det skjer i tett samarbeid med reindriften selv.
+Denne arbeidsgruppen fremmet sin innstilling i juni 1998.
+Ønsker du informasjon om innhold og prosess før og under konferansen, kan du kontakte den internasjonale koordingeringsgruppen (Indigenous Global Coordinating Group).
+Oppbyggingen av institusjoner i områdene er av stor betydning for å sikre et fundament for språkutviklingen og utviklingen av terminologi.
+Sametinget ga reisestøtte til Noereh!, slik at de kunne samle deltakere fra hele Norges land til sitt landsmøte i Snåsa i 2012.
+Næringen og det samiske samfunnet må få anledning til å delta i politiske prosesser for rammene av reindrifta i Norge.
+I tillegg tildeler Sametinget direkte tilskudd til samiske språksentre.
+Urfolkene har derfor på internasjonalt nivå opprettet et samarbeid der de i lag jobber for å sikre urfolks deltakelse på en god måte.
+Forventning om at innsats gir forbedring, øker også tålegrensen.
+I mineralsaker har Sametinget egne prosesser direkte med mineralaktørene og forventer at det gjennomføres forhandlinger før det eventuelt kan søkes driftskonsesjoner.
+Lønns- og prisøkningen vi foreslår på 0,6 prosent til Sametingets politiske og administrative virksomhet, samt til alle våre faste tilskuddsmottakere betyr lavere vekst for alle enn det lønns- og prisøkningen i 2020 er forventet å bli.
+Det er viktig at man som samisk designer/duojár tar et bevisst valg om hvor og i hvilken sammenheng man stiller ut sine produkter, sier duojár Ove Stødle fra Indre Billefjord.
+Tirsdag 20. juni ble saken løftet frem for statssekretær Elisabet Dahle i Kunnskapsdepartementet, og mandag 25. juni ble læremiddelsituasjonen drøftet med sameminister Rigmor Aasrud i Fornyings- og administrasjonsdepartementet.
+Artikkelen ble skrevet med referanser til de muligheter som da fantes innen søkbare midler og prosjekter innenfor det nasjonale, og UNESCOs rammer for vern og utvikling av immateriell kulturarv.
+Det forutsettes videre at den egne avtalen mellom henholdsvis Sametinget og Nord-Trøndelag Fylkeskommune og Sametinget og Snåsa kommune gir åpning for reelle lokale tilpassninger som tilgodeser den særskilte situasjonen i sørsamisk område.
+Det er behov for et sterkt nordisk samarbeid hvor man kan diskutere og fremme språkpolitiske og språkfaglige saker.
+Hvis barna blir dårlig på skolen, tar vi kontakt med foreldrene.
+Presserom Det settes opp et eget presserom med adgang til trådløst nettverk, arbeidsstasjoner og direktesendinger fra konferansesenteret.
+Fremdeles nedgang i de samiske områdene
+Utvalget foreslår imidlertid at samiskspråkliges rett til tolk lovfestes i sameloven.
+påvise hvordan språket forandrer seg i forhold til situasjon, tid og sted
+Sametinget ser for seg en todeling av ansvar og plikter.
+Ei viktig side ved Nordlands historie er å skape kontakt med historieinteresserte nordlendinger og få innspill til det nye historieverket fra flest mulig hold.
+Det bidrar til bred oppmerksomhet rundt konferansen og urfolkspolitikken.
+Interessert kulturnæringsaktører bes ta kontakt med Kreativ Industri innen 24.09, [email protected]
+Ektesvuekiebarkoeh Duedtie-institusjovni- jih duedtiebarkijgujmie dorje juktie learohkh maehtieh leerehtimmie-barkose båetedh jih "svennelaavenjassem" vaeltedh.
+Derfor vil statistikken for nordsamisk basere seg på hvor mange som i dag arbeider som lærere i grunnopplæringa, samt tall for dem som er utdannet ved Samisk høgskole og UiT Norges arktiske universitet, og ikke hvor mange som opprinnelig ble utdannet totalt ved de vel 20 lærestedene som tilbyr lærerutdanning i Norge.
+Derfor har Sametinget foreslått at det nedsettes et samisk offentlig utvalgt (SaOU) som består av medlemmer fra Regjering og Sametinget.
+Kommunereformen - samisk perspektiv, v/rådsmedlem Ann-Mari Thomassen
+Åarjelh-Trøndelagen tjielte lea Rørosen museumese diedtem vadteme abpe regiovnesne gorredidh, øøhpehtidh jih bievnesjidh saemiej kultuvre-aerpij bijre.
+Deltagere dekker selv eventuelle reise-, overnattings- og kostutgifter.
+Seniorforsker Eva Josefsen har vært prosjektleder for arbeidet som er gjennomført sammen med forsker Áila Márge Varsi Balto ved Norut Alta - Áltá og forsker Marit Solstad ved Nordlandsforskning/Nordlánda dutkam.
+Vær med på å sette grenser.
+Samarbeid og rettighetsavklaring / Reindrift / Næringer / Forsiden - Sametinget
+Tastaturet lanseres som en gratis app.
+Divvun er fra 2011 tilknyttet Senter for samisk språkteknologi - Giellatekno - ved Universitetet i Tromsø.
+- Vi har lagt vekt på at det skal være et tilbud for alle, og vårt mål har vært å involvere hele lokalsamfunnet i Alta.
+Olsen synes det er viktig for samiske forlag å kunne delta med nødvendig tyngde på en så stor internasjonal litteraturarena.
+I tillegg er det behov for å gi den visuelle kunsten grunnlag for fortsatt faglig utvikling.
+Sametinget har ingen forvaltningsmyndighet for bevaring og bruk av naturmangfoldet.
+Sametingsrådet har til sammen bevilget i overkant av 14 millioner kroner i tilskudd innenfor næring, språk, kultur, barnehage, helse og sosial og regionale prosjekter i perioden fra 10. februar til 4. mai i år.
+"Hutkás gielda" betyr kreativ kommune og er et nytt satsningsområde fra Sametinget.
+Demens vil vanligvis utvikle seg gradvis over mange år.
+Røyrvik kommune har en god skole - kulturskole og barnehage - med ledige plasser!
+Her ser vi kun på videreutdanning i samisk.
+Spesielt den oppvoksende generasjon har behov for samisk litteratur, og dette skaper nye utfordringer for våre forfattere.
+"Nordområdepolitkken": som vil omtale Barentssamarbeidet, EU og Arktiske råd.
+De er valgt til styret fordi Sametinget mener de vil ivareta samiske interesser på en god og helhetlig måte i styrearbeidet.
+opprettholdelsen av det samiske samfunnets fleksibilitet i form av tradisjonell ressursbruk og kombinasjon av næringsformer er den beste strategien for å kunne tilpasse oss endringer.
+I begynnelsen av juni kom FNs barnekomite med anbefalinger til Norge om at de må gjøre en bedre jobb i disse sakene.
+2. Undersøkelsesretten for mineraler staten hevder eiendomsretten til krever tillatelse fra staten (§13).
+Språkleirer har vist seg å være effektive tiltak for å styrke språkopplæringen.
+Ytterligere tiltak og informasjon på sørsamisk vil komme etter hvert.
+gjennomføre og presentere en selvvalgt fordypningsoppgave med språklig, litterært eller annet samisk emne
+Dette er tiltak som har vist seg å gi gode resultater og som må sikres permanent finansiering.
+I tillegg vil vi øke tilskuddet til nyutgivelser og oversetting av samisk litteratur, sier Olsen.
+Blant de som ikke forstår noe samisk er interessen noe lavere, her er det 40% som vurderer å lære seg samisk på sikt.
+Næringslivet består i stor grad av små og mellomstore bedrifter.
+Sametinget har i dag liten myndighet i arbeidet med språkutvikling i samfunnet, og har liten påvirkning i den offentlige språkplanleggingen.
+Demens med lewylegemer oppstår ved skade i hjernebarken og i dypere deler av hjernen.
+Det er et behov for teknologisk utvikling både i forbindelse med databaser, GPS, applikasjoner og annet slik at det blir lett å bruke samiske tegn i disse.
+bruke et bredt spekter av språklige virkemidler i egen skriving, både i skjønnlitteratur og sakprosa
+Fylkestinget er opptatt av i hvilken grad virkemiddelbruken gjennom programmet bidrar til å nå dette målet.
+Leve- og arbeidskår er rammebetingelser for helse, og et nødvendig kunnskapsgrunnlag for å kunne tilrettelegge for livsbetingelser som styrker helse og for å kunne gi effektiv helsehjelp.
+Et ly dekker våre grunnleggende behov.
+Balto vil tiltre i stillingen rett etter nyttår.
+Hans Majestet Kong Harald vil delta på arrangement i forbindelse med samisk språkuke i Karasjok 24. oktober. Under arrangementet vil Kongen blant annet besøke Karasjok grunnskole, og dele ut Språkløftets språkpris.
+Partene er videre enige om å videreutvikle samarbeidet, og er i gang med arbeidet med å få på plass en ny 4-årig samarbeidsavtale.
+- Endelig har vi fått forståelse for behovet og tror at dette er med på å styrke kvaliteten i samiske barnehager og skoler, sier sametingspresident Vibeke Larsen.
+Opplæringsloven hjemler også voksnes rett til grunn- og videregående opplæring og derav følger også individuell rett til opplæring i samisk.
+Den samiske fortellertradisjonen, joik, sanger og salmer, diiddat/dijda og ordspråk er en del av den tradisjonelle kunnskapen.
+For at velgernes endringer på stemmesedlene skal ha virkning på personvalget, må over halvparten av partiets velgere ha gjort endring ved den samme kandidaten.
+Leseforståelse er avhengig av kulturelle referanserammer, samtidig som lesingen utvikler kommunikative ferdigheter og kulturforståelse.
+Språkbærere innen tradisjonelle samiske næringer som jordbruk, reindrift, utmark og fiske innehar viktig kunnskap om samisk språk, tradisjon og verdier.
+Mange av kulturminnene kan bli ødelagt ved en utbygging.
+En gave som vi igjen skal gi til våre etterkommere.
+Norge har i dag seks steder som er innskrevet på UNESCOs verdensarvliste:
+Lærerne bør ha både pedagogisk og samiskspråklig kompetanse på et nivå som man forventer i øvrige språkfag.
+En av de viktigste forutsetningene for å sikre fremtiden for samisk språk er at det finnes brukere av språket.
+Ved behandling av søknaden vil Sametinget kunne vurdere søkers økonomiske evne til å gjennomføre prosjektet/etableringen.
+Reindriftslovens § 22 fastslår retten til fritt og uhindret å drive og forflytte rein og nedlegger forbud mot stenging av flyttlei.
+Sametingsrådet står for den daglige utøvende politikken i Sametinget.
+Samer og Inuitter enige om felles målsettinger i Nuuk
+Ministrene og sametingspresidentene møtes regelmessig for å orientere om, drøfte og behandle samiske spørsmål av felles interesse.
+- Vi sover selvfølgelig i lávvu, som i uminnelige tider har vært det samiske folkets foretrukne måte å overnatte på når vi ferdes i naturen, forteller Sametingspresident Aili Keskitalo.
+Det er derfor viktig å sikre at duodji overlever både som kultur og næring.
+Senter for samisk i opplæringa har siden 2007 vært en liten seksjon underlagt Samisk høgskole.
+Fokus på sørsamisk språk og lulesamisk språk
+Her finner dere rapporten: Samisk språkundersøkelse 2012
+Innspill til melding om internasjonalt arbeid / Internasjonalt urfolkssamarbeid / Internasjonalt arbeid / Forsiden - Sametinget Innspill til melding om internasjonalt arbeid
+Sametinget klager på utslippstillatelsen til Nussir
+Økt sysselsetting som følge av samisk kunst- og kulturbasert næring
+§ å utvikle samisk kunst og kultur, slik at den samiske symbolverden favner alle samer
+Forskning viser at at samer opplever mer overgrep og vold enn majoritetsbefolkningen.
+å opprette et samisk nasjonalgalleri i tilknytning til De Samiske Samlinger
+Indre rammer er hvilket kunstnerisk personell med hvilken kompetanse man har til rådighet på alle plan.
+Samisk må være et språk som blir verdsatt av samfunnet; kunnskap i samisk må av samfunnet ses på som en viktig kompetanse.
+Tabellen må leses horisontalt for å lese progresjonen mellom de ulike nivåene og vertikalt for å finne elevens samlede kompetanse.
+jobbet for å videreføre ungdomsfiskeordningen og innføre rekrutteringskvoter i kyst- og fjordfisket
+Kjønn som hinder for likestilling
+Sametingets plenum har vedtatt har en støtteordning som har som mål å styrke samiske rettigheter til arealer og ressurser.
+Skolen tilbyr nettbasert tolkeutdanning på flere språk - "tolking i offentlig sektor".
+Det er de skapende kunstnerne - manusforfattere, filmskapere, komponister, koreografer - som selv tar opp viktige temaer i samisk historie og kultur. Gjennom iscenesettelsen sammen med de utøvende kunstnere skaper de det sceniske uttrykket som gir oss formidlingen.
+§ samisk representasjon i alle relevante råd, utvalg og styrer, både kommunalt, regionalt og nasjonalt
+Økt kompetanse og kunnskap i og om samisk språk og kultur på alle nivå i sosialtjenesten.
+Sametingsrådet følger opp plenumsbehandlingen om litteratur med blant annet å styrke produksjon av samisk litteratur med 5,1 millioner kroner og opprettelse av litteraturformidlerstillinger i sør- og lulesamisk område, og Olsen er glad for at fem av bokbussene videreføres med fortsatt støtte fra Sametinget.
+Det er oppnådd enighet om ny næringsavtale for duodji for 2014.
+Museene har behov for å styrke de samiske språk i aktiv anvendelse i museumsarbeidet.
+De har alle forpliktet seg til å arbeide for et godt og inkluderende oppvekst- og læringsmiljø med nulltoleranse for mobbing.
+gjennomført motivasjonsseminaret " Kvinnekraft på Sametinget "
+Kvinnedagen handler først og fremst om at vi ikke aksepterer at kjønn skal være en faktor som står i veien for rettferdighet i samfunnet eller menneskers livsutfoldelse.
+Ingen rein ble imidlertid påkjørt fra varslingssystemet ble montert opp den 9.12.2019 til reinen ble flyttet, ca. en måned seinere.
+Og det er viktig å ikke hindre nyttig samisk bruk av symbolene.
+På denne måten blir det lettere for skolen og skoleeiere å finne fram relevant stoff om samisk opplæring.
+Prisen gis til en som særlig har vært med på å bevare, styrke og fremme samisk språk.
+Saksgangen i saker som gjelder samiske navn:
+Språkprisen Gollegiella skal bidra til å løfte statusen til det samiske språket, og vi håper at vinnerne vil fortsette med sine viktige arbeid, sier Sametingets president Aili Keskitalo.
+Men for meg er det et minst like viktig å slå et slag for den bærekraftige bruken av naturen.
+Innlegg v / Tana kommune og Karasjok kommune.
+Dette tenker vi også vil være spesielt bra for elever som får fjernundervisning.
+Men det gjør heller ikke bokostnader, arbeidsledighet, kriminalitet eller forurensning.
+Verneområdestyrene / Naturmangfold / Miljø, areal og kulturvern / Forsiden - Sametinget
+Prioritering av tema vil bli foretatt i selve planprosessen og ikke i planprogrammet.
+ Bruk av samisk språk
+Sametinget velger et utvalg på fem personer for tilsetting av Sametingets direktør.
+Hun slår fast at miljøet i nord er sårbart, og klimaendringer kommer tydeligst til uttrykk her nord.
+Les mer om samiske kulturminner:
+Samisk spesialbibliotek ble i år 2000 overført til Sametinget og fikk navnet Sametingets bibliotek.
+Snart to år etter er prosjektet igangsatt på Fosen, men uten felling forut for skade, som var en del av stortingsvedtaket.
+Manglende anerkjennelse av samers land- og ressursrettigheter var en viktig grunn til striden om utbygging av Altavassdraget.
+uttrykke seg presist og med et variert og nyansert ordforråd i ulike typer tekster
+På den måten kan SUPU bistå Sametinget i utformingen av tingets ungdomsprofil og ungdomspolitikk.
+Sametingsrådet har innvilget en støtte på 100.000 kroner til prosjektet Duodji Dreamers på Riddu Riđđu.
+bruke digitale verktøy til arbeid med egne tekster
+-De siste årene har antallet elever i videregående skole som har samisk i fagkretsen økt.
+Samekonferansen la imidlertid til grunn at samene er ett folk (nasjon) og at bruken av nasjonsbegrepet således ikke forutsetter en egen stat.
+Det vises videre til at deltakelsen i internasjonalt kirkelig urfolksarbeid har brakt viktige impulser til samisk kirkeliv.
+NRL gjorde vedtak på landsmøtet den følgende våren, og tok sakene opp med Landbruksdepartementet.
+-Samisk reiseliv har et stort potensial for å bli en mye større næring i samiske områder enn i dag.
+Alle har rett til opplæring i samisk i grunnskolen og i den videregående skole (Se opplæring).
+Endringer og tilpasninger tar den tid reinen og reindriftsutøveren bruker på å forandre og justere alle de sider ved tilværelsen og drifta som påvirkes ved naturgitte eller menneskeskapte inngrep.
+RUP er førende for forvaltningen av midlene.
+FNs konvensjon om økonomiske, sosiale og kulturelle rettigheter av 1966 (ØSK) inneholder også artikler av betydning for samerettslige problemstillinger.
+Les mer om Árbediehtu her.
+Det er satt fokus på at kunnskapsnivået om samisk kultur, levesett og næringsliv må bedres blant beslutningstakere i aktuelle kommuner.
+Samisk er et offisielt språk i Norge, Sverige og Finland og det er et mål at samisk språk skal bevares og videreutvikles for kommende generasjoner.
+Målet med handlingsplanen er å få flere samiske språkbrukere.
+Hvis man fikk flere av disse ungdommene inn i utdanning eller jobb, ville det ha positive effekter på rekrutteringsutfordringene.
+De seks urfolksorganisasjoner som sitter rundt bordet sammen de åtte medlemsstatene med status som permanente deltakere er:
+3.5.1 Registrering av publikumstall - årsrapporter
+bruke andre måter å utrykke meg på:
+Av midlene avsatt i 2016 ble over to millioner kroner brukt til driftstilskudd.
+- Dette var en mulighet for regjeringen å rette opp i en reindriftspolitikk som i lang tid har vært feilslått.
+Det viser en mangfoldig samisk kultur, og er en viktig fremstilling for både samiske og ikke-samiske barn, sier sametingsråden.
+FNs kvinnekommisjon begynner mandag 04.mars og varer i to uker.
+Kontaktperson Saemie Sijte: Birgitta Fossum.
+Det er veldig passende at dette skjer i det internasjonale året for urfolksspråk.
+ Å drøfte en organisering av samisk forskning og høyere utdanning både innenfor det samiske samfunnet, og i forhold til det øvrige nasjonale og nordiske utdanningssystemet.
+Det kan tyde på at elevtallet i samisk til en viss grad har maksimalisert potensialet i samiske områder, men at det har vært et ubenyttet potensial i byer.
+diskutere begrepene morsmål, tospråklighet og funksjonell tospråklighet på grunnlag av egen språksituasjon og egne erfaringer og vurdere egne språkferdigheter i flere språk og i forskjellige språksammenhenger
+Studentene må få mulighet til å lære samisk fagterminologi slik at de blir i stand til å bruke samisk i sitt virke etter endt utdanning.
+Likeledes påpeker Pasientrettighetsloven § 3-5 at pasienter har krav på informasjon, som er tilpasset mottakerens individuelle forutsetninger, som alder, modenhet, erfaring og kultur- og språkbakgrunn.
+Dette utvalget gikk inn for at samisk språk skulle få en bred plass i undervisningen, sammen med samisk kulturhistorie og samisk heimeyrke.
+Dette resulterte i enighet mellom regjeringen og sameorganisasjonene om at dette skulle skje etter nærmere utredninger.
+- Å være kreativ for å finne nye markeder er en viktig del av bedriftsutviklinga.
+I flere år har fylkeskommunen premiert regionalt samarbeid om forvaltning av kommunale/regionale fond ved bruk av stimuleringspenger.
+Til deg som har fått beskjed om å holde deg hjemme
+Kanskje kan dette gi utslag videre i utdanningsløpet ved at det er færre som er motivert for høgere utdanning i samisk, eller at det er strømninger i samfunnet som påvirker samisk både i grunnskolen, i videregående opplæring og i høgere utdanning som gjør at elevtallene øker eller minker på alle nivåer samtidig?
+Presidenten for FNs generalforsamling har fulgt opp denne anbefalingen gjennom å oppnevne Sametingets internasjonale representant John B. Henriksen og Mexicos FN-ambassadør Luis Alfonso de Alba som med-tilretteleggere for de forestående forhandlingene.
+- Vi har den siste tiden hørt sterke historier om både hverdagsrasisme og direkte bruk av vold mot individer med samisk bakgrunn.
+I samisk som andrespråk forstås grunnleggende ferdigheter slik:
+Stipend for høyere utdanning / Stipend og tilskudd / Forskning og høyere utdanning / Opplæring / Forsiden - Sametinget
+5. Viestarmera válggabijrra/Viesttarmeara válgabiire/Vesthavet valgkrets: kommunene Dyrøy, Salangen, Lavangen, Gratangen, Skånland, Ibestad, Harstad, Bjarkøy, Kvæfjord i Troms fylke og kommunene fra og med Saltdal, Beiarn og Meløy og nordover i Nordland fylke
+Bevilgningen til samiske språksentre foreslås økt med 4 millioner kroner.
+Sametinget har over flere år bedt norske myndigheter om et økonomisk løft for å få dette til.
+Dette begrenser muligheten til en planløs utbygging som skjer gjennom utstrakt bruk av dispensasjoner, og som i sum utgjør store inngrep i samiske områder og dermed også endret bruk av utmarka.
+Et høyt antall brukere er imidlertid i seg selv ikke noen sikkerhet for at et språk skal utvikle seg og leve videre, derimot er alderssammensetningen av språkbrukerne viktig.
+Sjøl underviste jeg i reindriftslære, blant annet om beiteforhold, flokksammensetning og reinsjukdommer.
+Systemet innebærer en måling av hvordan virkemidlene er brukt i forhold til programmets 3 innsatsområder, og et sett av 10 underliggende indikatorer, slik: De fleste prosjekter kjennetegnes ved flere indikatorer, slik at summen både i prosent og faktisk vil overgå 100 prosent.
+Vi håper at kristuskransen skal oppmuntre til åpen og modig tenkning rundt eksistensielle og etiske problemstillinger i en kristen ramme.
+For næringslivet er det viktig å opparbeide seg tilstrekkelig markedskompetanse for å kunne virkeliggjøre internasjonale markedsmuligheter.
+Elever i grunn- og videregående skole bruker ofte tjenestene som de samiske museene tilbyr fordi de er et godt supplement til den undervisningen de får i skolen.
+Som vi også vil se, er det samtidig grunn til å frykte at andelen ufaglærte i den samiske skolen igjen vil øke om det ikke utdannes samisklærere i et høgere tempo enn det har vært gjort de seinere år.
+Partene vil prioritere tiltak rettet mot ungdom og kvinner for å sikre fremtiden for sørsamisk reindrift.
+Gaske-regiovne gaptja Noerhte-Trøndelaagem mohte bæjngolen leah dajvh Follafjorden noerhtelen jih åarjelen E14-en Stjørdalesne jih Meråkerisnie jih abpe Fosene.
+Frontotemporal demens skyldes skader i fremre områder av hjernen og kjennetegnes av endringer i måten man opptrer på og i personlighet.
+Trolig vil en noe større kontinuitet kunne sikre større studentkull for sørsamisk.
+I rapporten uttrykker komiteen reell bekymring over norske myndigheters innsats for å bekjempe rasisme og hatprat mot etniske minoriteter og andre sårbare grupper.
+Søknadsinstans: Folkehelsekomiteen, Fylkets Hus, 7735 Steinkjer.
+Avtale mellom Sametinget og Miljøverndepartementet om retningslinjer for verneplanarbeid etter naturvernloven i samiske områder
+Utflyttingen fra de tradisjonelle samiske områdene i Norge går i dag til byene, mens innflyttingen til områdene mer og mer skjer fra utlandet.
+Sametinget skal ha ansvaret for utviklingen av samisk språk og utformingen av samisk språkpolitikk i Norge.
+Alle elever på videregående skoler skal få undervisning om samiske forhold.
+Nedenfor finner du lenker til bakgrunn og annen nyttig informasjon for urfolkskonferansen Áltá 2013 og FNs verdenskonferanse om urfolk i 2014.
+Sametinget skal påse at de forpliktelsene staten har påtatt seg gjennom Grunnlovens § 110 a virkeliggjøres.
+Tiltak 35 Revitalisering av samisk språk i markasamiske områder i Sør-Troms og Nordre Nordland
+Andelen som var sysselsatt i STN-området, er lavere enn i Norge sett under ett, og også lavere enn sammenligningsområdet nord for Saltfjellet i 2012. Dette gjelder også når vi sammenligner kvinner og menn hver for seg.
+Tiltak 18 Femårig voksenopplæringsprogram i samisk
+Personlig egnethet vil bli tillagt stor vekt ved ansettelse.
+Å sette samiske folks helse og levekår på dagsorden, betyr også å se på hvilke faktorer både i vårt eget samfunn og samfunnet for øvrig som påvirker vår helse - "Hva er samisk helse?"
+I hver sak gis det adgang til protokolltilførsel.
+Kunngjøringer fra offentlige organ som særlig retter seg mot hele eller deler av befolkningen i forvaltningsområdet, skal skje både på samisk og norsk.
+Partene vil arbeide for å opprette gode lærlingordninger i duedtie.
+- Kinesiske myndigheter må forhandle med den tibetanske regjeringen i eksil med sikte på å sikre Tibet reell og genuin selvbestemmelse, sier Aili Keskitalo.
+På førstesida: Klikk "Logg på" helt til høyre.
+Samiske menn velger i større grad tradisjonelle samiske næringer og yrker.
+Utvalgets forslag til differensierte rettigheter og plikter i kommunekategoriene, og innføring av individuelle språkrettigheter sett i sammenheng med mangelen på personer med samisk språkkompetanse i de ulike sektorene, medfører et økt behov for bruk av tolketjenester.
+All sponsing handler om å knytte seg opp mot et verdisett.
+Økt kompetanse og kunnskap i og om samisk språk og kultur på alle nivå i helsetjenesten.
+Sametinget har arbeidet for at Finnmarksloven er innenfor folkerettslige rammer.
+4.1.2 Samisk reindrift i sørsamisk område
+Voksne som ikke har fullført grunnskole, har rett til tilpasset grunnskoleopplæring. Nyhet | publisert, oppdatert
+Helse og sosial / Forsiden - Sametinget
+Vi har sett at utviklingen har gått noe i bølger når det gjelder elevtall.
+Brudd på samelovens språkregler får ingen følger for den som begår bruddene.
+Kjente omgivelser og gjenstander kan vekke minner og være et godt utgangspunkt for samtale og fellesskap.
+Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+Her er det kun de samiske teaterinstitusjonene som er faste på Sametingets budsjett, som er med.
+- Det er gledelig at nordnorsk ungdom ser for seg en yrkeskarriere som fiskere.
+For mer informasjon om konferansen:
+Vi er bekymret for at kommunene ikke i tilstrekkelig grad er bevist samiske pasienters behov, sier Sametingsråd Henrik Olsen.
+- I tråd med kulturmeldingen ønsker vi med denne ordningen å bedre rammevilkårene for yngre samiske kunstnere, samt bidra til økt internasjonal promotering av samisk kunst, uttaler rådsmedlem Vibeke Larsen.
+Vi samer har en grunnleggende rett til og et selvstendig ansvar for å utvikle og formidle kunnskap om oss selv og våre omgivelser.
+At samisk kulturhistorie bevares, forvaltes og formidles
+Jeg tar til orde for at vi skal utvikle en felles mal og grunntenkning i nordiske førstespråkslæreplanene i norsk, finsk, svensk og samisk.
+Hege Fjellheim Avdelingsdirektør for rettigheter og internasjonale saker +47 78 47 40 47 [email protected]
+I 2011 ble eksempelvis virkemiddelbruken overfor innovasjonsselskapene og stedsutvikling evaluert.
+Det blir samtalen rundt middagsbordet og tiden vi har sammen i helger som gir rom for samtale.
+at det økonomiske grunnlaget for urfolkenes deltakelse styrkes både i Barentsrådet og Arktisk Råd
+I enkelte tilfeller kan også prosjekter utenfor disse innsatsområdene støttes.
+Dette samarbeidet har sitt utspring fra det åpne og upartiske idédugnadsmøte i København om nettopp FNs verdenskonferanse om urfolk, der København-resolusjonen ble vedtatt.
+I internasjonal sammenheng er alle samiske språk karakterisert som truede, alvorlig truede eller nesten utdødde språk.
+Sametingsrådet ønsker på denne bakgrunn at urfolkshensyn skal bli langt mer synlig i internasjonale prosesser.
+PRM: - Viktig vedtak av Kirkemøtet
+En likeverdig helsetjeneste til det samiske folk som tar utgangspunkt i samisk språk og kultur.
+Det ses ingen forskjell mellom menn og kvinner, aldersgrupper, roller eller arbeidsoppgaver når det gjelder stress og regelbelastning.
+Sametingspresident Egil Olli inviterte, under sesjonen i FNs permanente forum for urfolk i 2011, verdens urfolk til en forberedende konferanse i Alta i juni 2013.
+Ved kommunestyrevalget: 1) Sett et kryss i ruten ved navnet til kandidatene du vil stemme på.
+Hun oppfordrer alle interesserte i å melde seg på.
+Jo lengre unna en kommune er en forvaltningskommune, jo større utfordringer er det med å rekruttere lærere.
+KAPITTEL 3 FORHANDLINGER I PLENUM
+Musikktildelinger fra Sametinget / Kunst- og kulturutøvelse / Kulturliv / Forsiden - Sametinget
+Tilbudet tilpasses til enhver tid kapasiteten i administrasjonen og den politiske aktiviteten i bygningen.
+skrive og presentere erfaringer fra filmopplevelser og litteraturlesning
+Dotkemeklahke Patricia Fjellgren, Saemiedigkie, Sveerje raereste guktie edtja skreejrehtidh ihke jienebh åarjelsaemien soptsestieh.
+Disse områdene står ovenfor en rekke utfordringer.
+Sjiere mååhtedimmieh maehtieh orrijehtedh gosse govhte askh vaaseme jis bievnesh dan bijre vadtasovveme.
+Dette vil være hovedfokuset i Dáhttu 2.0.
+Jeg hadde et nært og positivt samarbeide med fylkesskattekontorene, seinere også med avgifts- og skattedirektoratene.
+Væjkeles maanaj gujmie, jïh eadtjohke.
+-420 kV kraftlinja utgjør et stort og omfattende inngrep.
+Spesielt er det Kommunal- og moderniseringsdepartementet (KMD) som gir med den ene handa, men tar med den andre, sier rådsmedlem Henrik Olsen, budsjettansvarlig i sametingsrådet.
+Å kunne bruke digitale verktøy i samisk som førstespråk er nødvendig for å mestre nye tekstformer og uttrykk.
+Nasjonale signaler og målsettinger må avveies gjennom regional politikk og omsettes til gode helhetsløsninger regionalt og lokalt.
+Lokal forvaltning av større verneområder og nasjonalparker er et viktig ledd i dette arbeidet, sier sametingsråd Thomas Åhrén.
+Under den formelle delen av besøket overvar fylkesråden plenumssamlingen i Sametinget tirsdag 27. mai, og et møte med sametingsrådet samme dag.
+Sametingsråd Mikkel Eskil Mikkelsen gratulerer Kirkemøtet, som 16. april enstemmig vedtok opprettelse av et samisk kirkelig valgmøte.
+I denne situasjonen har kommunen med støtte fra et bredt regionalt partnerskap iverksatt et forprosjekt med tanke på et omstillingsarbeid i kommunen.
+I tilretteleggingen av tjenesten har Sametinget en koordinerende og pådrivende rolle overfor de sentrale myndigheter
+Dette kan ha en rekke årsaker.
+Behovet for samiskspråklig kompetanse er ikke bare stort innenfor den offentlige og kommunale tjenesteytingen, men også innenfor sosiale og kulturelle tilbud i samfunnet.
+I Sametingets kulturmelding er følgende mål og strategier satt opp for samisk kulturnæring:
+Snittalderen for sørsamiske lærere i grunnskolen er 44 år.
+Hovedutfordringen her er å legge til rette for at rettighetene befolkningen har til opplæring og bruk av samisk språk innfris.
+For å kunne stemme ved sametingsvalg må du være registrert i Sametingets valgmanntall.
+Vi mener alle barn og unge har en rett til oppvekst- og læringsmiljøer fri for mobbing og trakassering. Derfor arbeider vi for økt innsats mot mobbing i skoler, barnehager, fritidsarenaer og nabolag.
+Derfor ønsker Sametinget at det skal være mulig å registrere språk i folkeregisteret.
+Skolen er en av våre viktigste samfunnsinstitusjoner.
+I praksis betyr slik alternativ opplæringsform fjernundervisning, intensivundervisning eller leirskoleopphold.
+Representanter som velger å bruke samisk fra Sametingets talerstol gis et tillegg på 20 sekunder pr. minutt.
+Utanfor samiske distrikt har minst ti elevar i ein kommune som ønskjer opplæring i og på samisk, rett til slik opplæring så lenge det er minst seks elevar igjen i gruppa."
+Denne prinsipielle likeverdigheten er slått fast i Grunnlovens § 110 A. "
+Partene er derfor enige om at det er behov for tiltak for revitalisering av sørsamisk språk.
+Motstridende krav kan eksempelvis være når rammebetingelser og pålegg kommer i konflikt med krav til dyrevelferd (rovviltangrep, togpåkjørsler).
+Det er nå publisert et tidsskrift som heter Samiske tall forteller i elleve år og denne publikasjonen er viktig for de som driver med politikkutvikling og saksbehandling som berører samiske forhold.
+Den viktigste strategien for Sametinget i videre arbeid med pitesamisk og østsamisk blir derfor å få en oversikt over hva pitesamer og østsamer i Norge selv mener skal prioriteres i språkarbeidet.
+at opplæring sikres gjennom styrking av fag-, svenne- og mesterbrevordninger
+Fakturaer som ikke tilfredsstiller ovenstående krav vil bli returnert.
+Hvis vi ser bort fra samisk som fremmedspråk, får man denne tabellen for nordsamisk studiepoengproduksjon ved Universitetet i Tromsø: Tabell 4.7 viser at det er ei jevn stigning i avlagte studiepoeng i samiskspråklige kurs som ikke kan defineres som fremmedspråk/begynneropplæring.
+Disse fem språkene er østsamisk, nordsamisk, lulesamisk, pitesamisk og sørsamisk.
+PRM: "Faamoe" lanseres - unik sjanse for samiske bedrifter
+Til nå har det ikke vært gjort slike grundige undersøkelser og man har ikke klart å skaffe seg god nok dokumentasjon på språksituasjonene i samfunnet.
+Utvalget mener at språkvitaliseringskommuner og storbykommuner må ha minst en samisk profilskole i kommunen.
+Fornyings-, administrasjons- og kirkedepartementet har foretatt en gjennomgang av samelovens språkregler, i lys av nasjonale og internasjonale forpliktelser for samiske språk.
+bruke digitale verktøy i systematisering og arkivering av tekster og presentasjon og publisering av eget arbeid
+Sametinget har siden Samisk utdanningsråd ble slått sammen med Sametinget i 2000 hatt ansvar for ulike støtteordninger for utvikling av samiske læremidler.
+Sang: Berit Alette Mienna Wenche Holm Balto Marit Holm-Johannesen Anbjørg Holm Varsi Máijá Holm Balto Ida Márjá Varsi Solbakk Ánne Márgget Somby Áile Marita Varsi Karl Edvard Urheim Kirsi Guvsám Jovna Zakharias Dunfjell Eli Anne Nystad Máret Inga Grenserud Eira Káre Brita Rognerud Eira Máret Lájlá Sara Nedrejord Risten Gutnel Guttorm Eira Biret Sárá Anti Julie Sofie Nordsletta Maina Sofie Wergeland Inger Marie Guttorm Ragnhild Hellesøy Sør-Varanger salmesanggruppe Barnekoret i Karasjok menighet v/Anne Karin Hellesøy: Hannah L Strømeng, Elisabeth Kneppen Strømeng, Rita Marie P Somby, Ingri Maylèn Larsen, Kaisa Henriette Larsen, Andreas Hellesøy,
+Det er beskrevet hvordan NVE har vurdert den samlede belastningen for inngrep i de utvalgte områdene.
+- På papiret ser det bra ut, men i realiteten er dette en nedgang.
+Tallene på utdanningsnivået gjelder kun
+Flertallet i kontrollutvalget skal velges fra opposisjonen.
+Nord- og sørsamiske versjoner av temaheftene er distribuert til aktuelle barnehager og kommuner og ligger tilgjengelig på Utdanningsdirektoratets og Sametingets nettsider.
+Duedtie maahta jienebh barkoesijjieh øørnedh jih lea aaj ålvas vihkeles gielen gaavhtan.
+Evalueringen av språksentrene utført av Norut Alta våren 2012 bekrefter behovet for økte økonomiske og menneskelige ressurser.
+Orre saemien barkoesijjie lea aaj disse veadtaldihkie, jaepeste 2002.
+- Målet vårt er å få flere lesere av samisk litteratur, at det er god tilgang på samisk litteratur til alle og at samisk litteratur er synlig og kjent for leserne.
+samtale om aktuelle hendelser og saker
+-Under årets sesjon kommer vi til å fokusere på at urfolkshensyn må inkluderes i NASCOs egne retningslinjer.
+• Ikke gi unødig og overflødig informasjon.
+Studien gir tall for påvirkning fra bygninger og infrastruktur av reinbeite, fordelt på reinbeiteområdene og fordelt på årstidsbeiter og flyttlei.
+Lohkh vielie reeknegetjalemen bïjre daesnie
+Det blir spennende å reise til Frankfurt for å følge våre dyktige kunst- og kulturutøvere og se hvordan dette kan være et løft for formidling av samisk litteratur til et større marked, avslutter sametingsråd Henrik Olsen.
+Ved tilbud og tjenester er det viktig å ta utgangspunkt i den enkeltes bakgrunn, livsstil og tradisjoner.
+14:00: Samiske kulturminner og kulturminnevern i Finlandv/ Eija Ojanlatva, arkeolog,Sámi Museum Siida, Inari
+I 2013 har Sametinget en egen tilskuddsordning for utvikling av samiske leker og pedagogisk materiell til barnehager.
+Nesseby kommune får 150.000 kr. til språkkurs som skal hjelpe de som har tatt samisk begynnerkurs til å begynne å snakke samisk.
+Til sammen er de fire valgte stedene, med Ceavccageađgi / Mortensnes som hovedsted, spektakulære eksempler på bosetning, jakt og religion i Arktis gjennom 12000 år.
+Språkressurssentrene vil ha en særlig viktig rolle for styrking av det samiskspråklige barnehage- og skoletilbudet.
+Det ville gitt et bedre bilde på språksituasjonen og man ville kunne tilrettelegge på en bedre måte.
+Sametingsmelding om samisk språk inneholder utfordringer, mål og strategier innen 4 innsatsområder;
+Da denne artikkelen skal begrense seg til tall for samiske teatre på norsk side som har grunnfinansiering fra Sametinget i Norge, tar jeg her eksempel fra ÅST og BST sine tall for Tråante 2017. Det er et i tid nært eksempel for å synliggjøre kompleksiteten i og konglomeratene av samarbeidspartnere og eksterne finansieringer som er nødvendige for å produsere og gjennomføre sceniske produksjoner for de samiske teatrene.
+ Arbeide for at samisk utvikles som fagspråk
+Styreleder velges blant statens medlemmer.
+- For Sametinget er det viktig å styrke de sjøsamiske rettighetene, slik at den tradisjonelle bruken av områdene sikres ved at de vernes mot ødeleggende inngrep, sier Larsen.
+En tilsvarende registrering av for eksempel antall samisktalende i tjenesteytende institusjoner og bruk av samisk i saksbehandling vil også være nyttig.
+Det gis ikke opplæring i disse to språkene i noen grunnskole i Norge, og det finnes ingen barnehager der disse språkene blir formidlet.
+Læremiddelproduksjon og - utvikling skal holde tritt med utviklingen av den samiske skolen, i forhold til f.eks. læreplanreformer.
+Sametingsra ̊ dets taletid innga ̊ r i posisjonens taletid.
+Skoleskyss Hvis elevene tar skolebuss må de huske å holde god avstand, både mens de venter på bussen og i bussen.
+Reinmerket er personlig, på lik linje med personnavn og joik, der øresnittene i merket forteller om slekt og tilhørighet.
+Riksantikvaren har deltatt med en observatør.
+deltatt / deltar i Regjeringens Europapolitiske Forum, for å ivareta urfolksdimensjonen
+Sametingsrådet legger opp til bred medvirkning og kunnskapsinnhenting i meldingsarbeidet.
+Filmer for barn og unge er viktige språkformidlere.
+ Landbruksmelding for Trøndelag - status og oppfølging
+- Sametingsrådet deltok på høringen på Stortinget og vi argumenterte med at det må satses mer på kunnskapsstrategier og styrking av kunnskapsmiljøene i nord, også de små sårbare miljøene vi har her i nord.
+Sametingspresident Aili Keskitalo sier at det er viktig å støtte opp sørsamiske prosjekter.
+Det er en utfordring å fordele veksten av kompetansearbeidsplasser jevnt mellom sentrale strøk og andre regioner.
+De lange avstander og den spredte bosettingen gjør at det må være en viss spredning i funksjoner og institusjoner som skal betjene den sørsamiske befolkningen, og at disse lokaliseres i de ulike tyngdepunkter i de tre regionene.
+I denne saken har Sametinget støtte fra flere FN-organer, som har bedt Norge om å utarbeide tiltak mot vold i det samiske samfunn.
+- Dette viser at regjeringa har lite vilje til å realisere de samiske kulturbyggene og vi må få Stortinget på banen her, sier Olsen.
+Sametingsrådet støtter Kystaksjonen Sametingsrådet støtter Kystaksjonen og kravene om at leveringsforpliktelsene i nord må respekteres, slik Stortinget opprinnelig vedtok.
+Mange ønsker ikke å bli personlig involvert av ulike grunner.
+Skolene åpner nå gradvis, og for å begrense smitte har vi satt i gang flere tiltak.
+Sametinget og Oslo kommune skal også drøfte hvordan rekruttere flere samiske elever til å ta samisk som 1.språk.
+Her er FoU er et viktig virkemiddel.
+Der kan man blant annet sjekke om det er noen arrangementer i nærheten av deg i løpet av språkuka.
+4. Det gjør det lettere å gi riktig informasjon til personer med demens og deres pårørende
+Saken skal så behandles i plenum sendere i november.
+Når sametingsrådet likevel velger å gi sin tilslutning, er dette først og fremt begrunnet med tanke på kraftsikkerheten, sier Keskitalo.
+At kulturminnene ligger på rekke og rad langs linjetraseen er en indikasjon på at det i disse områdene finnes mange flere spor fra fortidig aktivitet og bosetning, og at de har vært viktige samiske bruksområder langt tilbake i tid, sier Schanche.
+ Skapende kunstnere: manusforfattere, komponister, koreografer, regissører, kostymedesignere, scenografer, lyddesignere.
+Sammen med gjerder vil varslingssystemet kunne dekke flere av de kollisjonsutsatte strekningene i Norge.
+Temaet for side-arrangementet er forvaltning av land- og sjøområder i regi av urfolk og lokalsamfunn som baserer seg på bevaring og bærekraftig bruk av det biologiske mangfoldet.
+Metoden for å beregne påvirkning av årstidsbeite kan være nyttig for arealplanlegging og konsekvensutredninger (KU) av planlagt utbygging i reinbeiteområder.
+Elevene kan også trekkes ut til muntlig eksamen i samisk 2. Muntlig eksamen blir utarbeidet og sensurert lokalt.
+Utvalget foreslår blant annet en særlig godkjenningsordning for Samisk høgskole knyttet til planene om å søke status som vitenskapelig høgskole, og videre mot et urfolksuniversitet.
+Gjennom dette oppdraget anerkjenner sentrale myndigheter at samer har særegne behov og egne tilnærminger til egen helse som krever at de blir møtt av et helsevesen som er tilpasset deres språk, kultur og samfunnsliv.
+Forberedelse og oppfølging av saker ivaretas av Nordisk embetsmannsorgan for samiske spørsmål.
+Landbruks- og matdepartementets forslag til endring av reindriftsloven for avvikling av områdestyret, samt underlegging av reindriftsadministrasjonen til Fylkesmannen skal behandles av Sametingets plenum før lovforlaget legges fram for Stortinget.
+Årets seminar handler om samisk historie med undertittelen Det skjulte samiske, og om vår industrihistorie.
+Mål for opplæringen er at eleven skal kunne
+Sametingspresident Aili Keskitalo har mottatt mange henvendelser fra samer om et møte i Selbu i går i regi av Selbu utmarksråd og Roltdalen allmenningsstyre, med blant annet politikere som målgruppe.
+Utredningen har vært på høring, og arbeidet med oppfølging har startet.
+Støtter fiskere med førstegangsinvestering i fiskebåt / Marine næringer / Næringer / Forsiden - Sametinget
+4.2 Innholdet i samisk fjernundervisning
+3.3. Innovasjon, entreprenørskap og internasjonalisering Nordtrøndersk næringsliv er preget av lav lønnsomhet og lavt antall nyetableringer.
+tekstbinding og mestrer til en viss
+I oppbyggingen av det samiske samfunnet har ikke alle grupper av samer hatt like muligheter til å tale sin sak, og det har heller ikke vært nok samisk selvbestemmelse i prosesser som angår samer.
+Norge skal i IGC - GRTKF arbeide for en minst like sterk beskyttelse som det som følger av Nagoya-protokollen, herunder at eventuelle resultater i IGC - GRTKF utfyller og utbygger Nagoya-protokollen på områder hvor den er taus eller ikke anses som tilstrekkelig.
+Med kunnskap om hvordan landskap kan leses, åpnes en historiebok som alle kan få del i.
+Statistikk viser oss allikevel at det verden og lokalsamfunnet fremdeles er kjønnsdelt på svært mange områder.
+Det foreslås at man finner måter for å ta vare på erfaringene og videreføre prosessene knyttet til dette prosjektet.
+16:30: Spørsmål, kommentarer og oppsummering
+Samelovens språkregler ble vedtatt i 1990 og regulerer samiske språkbrukeres rett til bruk av samisk i kontakt med offentlige myndigheter.
+Ansvarlig: Sametinget og aktuelle fylkeskommuner
+Mange har i dag rapporteringsknapper for upassende innlegg.
+Utlysning og søknadsskjema finner du på kommunens hjemmeside: www.royrvik.kommune.no Attester og vitnemål sendes ikke nå men tas med til evt. jobbintervju.
+gjøre rede for samisk litteraturhistorie*
+Sametingets plenum uttalte sist uke at etablering av slike samisk fagnettverk bør prioriteres i samiske kjerneområder.
+Tekst og melodi: Ann-Mari Andersen
+- Forslaget er ikke til å ta til tårene for, men vi har fremdeles stort sprik mellom utfordringene våre og det vi får til å utvikle det samiske samfunnet, sier Olsen.
+• Gruvedrift, steinbrudd, grustak, steintipp: FKB
+Planens hovedmål er bl.a. å ivareta og styrke Nord-Trøndelag fylkeskommunes regionale ansvar ved å utvikle modeller for samordning av opplæring i samisk språk i det 13-årige skoleløpet og høyere utdanning.
+De omtalte temaene kan beskrives grundigere ved å ta med flere dimensjoner, som yrke, arbeidstid, utdanningstype, antall ansatte hos arbeidsgiver, sivilstatus osv. For å danne seg et mer omfattende bilde av utviklingen av sysselsettingen i STN-området kan man også gå videre på noen av områdene nevnt nedenfor.
+Sametingsrådets melding om samiske språk er endelig klar og skal legges fram for plenum i november.
+Underveis har mange ideer blitt lagt til side.
+En valgte likevel å se på løsninger det var mulig å enes om til tross for uenighet i tolkingene av rettsgrunnlaget.
+ Mer gunstige stipendordninger bør vurderes for samiskspråklige lærerstudenter.
+Idrettslaget BUL står for torghandel, barn og unge deltar på flere arrangementer.
+Vi arbeider for at avbørtende tiltak må iverksettes gjennom full respekt for urfolks rettigheter i form av deltakelse i beslutninger og sikring av naturgrunnlag.
+Mål for opplæringen er at elevene skal kunne
+Informasjonsmateriell på samisk er derfor viktig for å øke kunnskapen i det samiske samfunnet.
+Språkarenaer er viktige verktøy for å skape møteplasser hvor samisk høres og synes.
+De samiske språksentrene vil være veldig viktig i dette arbeidet.
+Sametinget samarbeider allikevel om allerede eksisterende og nye prosjekter for å øke antallet og kvaliteten av teknologiske språkverktøy.
+3 Teater og scenekunst som aktører i identitets- og nasjonsbygging
+Fiskeri- og kystdepartementet vil fremme lovproposisjon basert på denne enigheten og tilslutningen fra Sametinget høsten 2011.
+Elevene har alle lagt inn mye arbeid i dette og det var en tøff jobb å kåre en vinner blant alle de fine plakatene, uttaler sametingsråd Silje Karine Muotka.
+* Utstilling av barnehagens prosjekt: Den samiske stjernehimmelen
+Bååstede-prosjektet er et resultat av en underskrevet avtale mellom Kulturhistorisk museum, Norsk folkemuseum og Sametinget i 2012. Avtalen omhandler tilbakeføring av samiske kulturhistoriske gjenstander fra Norsk folkemuseum og Kulturhistorisk Museum til seks samiske museer.
+Avtalene skal følges opp med årlige møter på både administrativt og politisk nivå.
+Behovet for større og ressurskrevende satsinger på enkelte steder, og de omfattende utfordringene som landbruket og industrimiljøene sliter med, viser nødvendigheten av å ha slagkraftige virkemidler og tilstrekkelig handlingsrom på fylkesnivå som kan virke på tvers av bransjer og kommunegrenser.
+I formiddag ble det kjent at regjeringen kommer til å foreslå en oppstarts bevilgning til Saamien Sijte i statsbudsjettet, med en frist for ferdigstillelse av bygget i 2021.
+Vikariat Røyrvik omsorgssenter - 60% st. - sykepleier
+Ada Jürgensen underskriver avtalen for Samisk kunstnerråd.
+11:45: Oppsummering og avslutning av seminaret v/ Sunniva Skålnes, avdelingsdirektør, Sametinget
+Rapporten, "Langs lange spor - om samisk forskning og høyere utdanning" (Butenschøn-utvalgets utredning), fremhever viktigheten av å utvikle samisk som forskningsspråk og slår fast at forskningsinstitusjoner må kjenne sitt ansvar for å utvikle kurstilbud på samisk på alle nivåer.
+Dersom vi skal nå målet om flere brukere av samisk og økte muligheter til bruk av samisk så må også ikke-samer lære seg samisk.
+Målet med den nordiske Gollegiella-prisen er å fremme, utvikle og bevare samisk språk i Norge, Sverige, Finland og Russland.
+De skal også arrangere konsert og samtale om språk og identitet med en samisk artist.
+Ledergruppen tar inn aktuelle ressurspersoner for organisasjonen ved behov i planarbeidet.
+Urfolkets innflytelse på forskningsprosessen, eierskap til egne data/kunnskap og kontroll med hvordan forskerne forvalter (bl.a. tolker) materialet som samles inn, er viktige prinsipper i de etiske retningslinjene.
+Det er mulig å svare enten ved å fylle ut skjemaet og returnere det i post, eller ved å logge seg inn på et nettbasert skjema.
+Klage på Miljødirektoratets vedtak om utslippstillatelse innen tre uker etter vedtaket ble gjort kjent.
+Det vil være en særlig satsning på språktilbud til barn og unge, da det er barn og unge som er fremtidens språkbærere.
+Som ledd i saksopplysningen kan kommisjonen innhente muntlige forklaringer og skriftlig materiale i form av dokumenter og lignende.
+Skilting har positive ringvirkninger og vil kunne bidra til at flere steder utvikler seg til flerkulturelle samfunn.
+PRM: Ønsker et lulesamisk helsenettverk
+Muotka mener Nussir er en viktig samepolitisk sak blant annet fordi gruveindustrien følger ekstra nøye med på utviklingen.
+I tillegg gir Sametinget tilskudd til museum, kultursentre og kulturhus, og tilskudd til tiltak innen helseområdet, som også har stor betydning for å skape de beste rammevilkårene for samisk språk.
+Kommuner, fylkeskommuner, fylkesmannsembetet, direktorater, departementer, Sametinget og regjeringen har ulike roller i arbeidet med samiske språk.
+Se nederst på siden for nyttige lenker til mer informasjon om nasjonaldagen.
+Elevene som får sin samiskopplæring via fjernundervisning skal også oppnå de samme kompetansemålene i læreplanen som andre samiskelever og de skal vurderes på samme måte.
+5.5.2 Omfanget av samisk lærerutdanning
+Tinget regulerer sin virksomhet innenfor de rammer som er gitt i Lov om Sametinget og andre samiske rettsforhold (sameloven).
+Uansett er det positivt at studiepoengproduksjonen i sørsamisk øker.
+Undersøkelsen er gjennomført på personer mellom 18 og 56 år, og referansegruppen består av talere med god kompetanse i sørsamisk.
+- Både næringen og Mattilsynet er opptatt av best mulig hygiene og kvalitet på produktet.
+å støtte allsamiske idrettsarrangement innen sommer- og vintergrener, samt reinkappkjøring
+Som vi ser, har alle samiske elever en individuell rett til samiskopplæring, og de som bor i samiske distrikt, har også rett til opplæring på samisk.
+Det foreslås et årlig drøftings- og samordningsmøte for de tre biskopene, samt et samarbeid om et felles årlig sameprestmøte. Nord-Hålogaland biskop oppfordres til å avholde et årlig kirketolkmøte.
+Vi vet at der er mange med nær tilknytning til reindrift i de sørsamiske områdene.
+- Den inngåtte avtalen mellom Norge og Finland svekker lokalbefolkningens rett til fiske som har et rettslig vern etter grunnloven og folkeretten.
+Røros videregående skole har ansvar for tilsvarende undervisning på videregående skoles nivå, og gir fjernundervisning til andre skoler i og utenfor sørregionen.
+Staten og Sametinget skal søke å oppnå enighet om både mandat, og hvem som skal stå for et eventuelt utredningsarbeid.
+I rapporten fremkommer det at skoleeier gir foreldre og elever lite og utydelig informasjon om retten til opplæring i og på samisk.
+sikre at barnevernsnemndene blir forpliktet til å sørge for å få samisk språk- og kulturkompetanse inn i barnevernsinstitusjonene
+- Samiske barn og unge har behov for medietilbud som speiler deres egen virkelighet på sine egne språk, på en engasjerende måte.
+stimulere til modernisering og økt etterspørsel av samisk litteratur
+I tillegg finnes både digitale ordbøker, interaktive samiskkurs og maskinbasert oversettelsestjeneste fra nordsamisk til norsk.
+13. september 2007 vedtok FNs generalforsamling FNs erklæring om urfolks rettigheter.
+5 - Høstbeite I. Paringsland (brunstland), de deler av høstområdet der oksereinen samler simleflokken til paring under brunsten, fra slutten av september til midten av november.

eval/test.no-sma.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+digitale vierhtieh utnedh gosse galka bïevnesh ohtsedidh jïh teeksth tjaeledh
+Daate akte biejjie mijjieh maehtebe garmerdidh dam libie: akte åålmege njieljie staatine.
+56 millijovnh saemien råajvarimmide suehpeden raejeste / Håalemh jïh tjaalegh / Saemiedigkieraerie / Åårganisasjovnestruktuvre / Saemiedigkien bïjre / Saemiedigkie - Sametinget
+10. Dotkeme dan barkose mij lea dorjeme aalkoen raejeste daan raajan saemien scenetjiehpiedæjjijste
+Mijjieh dam seamma aaj jeatjah kultuvrevoetine vuejnebe.
+Paul Fjellheime lij åvtehke Nøørjen Båatsoesaemiej Rijhkesaerviesne (NBR) jaepiej 1965-73. Jaepien 2001 lihtsege Saemiej-reaktaj-moenehtsisnie sjidti.
+Ij naan lohkehtæjjah, ij naan tentaamene, mijjieh sinsitneste lïerebe jïh lustem ektesne utnebe.
+Dej prinsihpi mietie tjïeltereformesne Saemiedigkie kreava dah orre tjïelth aaj tjuerieh barkedh juktie maehtedh hijven jïh seammavyörtegs dïenesth faalehtidh, ellies jïh iktedamme siebriedahkeevtiedimmie ektiedamme saemien gïelese jïh siebriedahkejieliedasse.
+Sjæjsjalimmie stuerebe nuepieh vadta åarjelsaemien utniehtidh goh akte jielije gïele aaj båetijen aejkien.
+Råajvarimmiesoejkesjh reaktavåaromem utnieh nasjovnaale dåårrehtimmiestrategijesne Saemien jollebe ööhpehtæmman.
+Saemiedigkien noerepolitihkeles moenehtse (SUPU) lea tseegkeme juktie saemien noeri tsevtsemefaamoem veaksahkåbpoe darjodh Saemiedigkien politihkesne.
+Mijjieh golme sjiere skuvle-movdellh vuesiehtimh;
+Jarkelimmie båatsoeburriej reeremistie, juvredåeriesmoerh, rååresjimmieh båatsoekonvensjovnen bïjre, ovlæhkoe ruevtieraajrosne jïh digkiedimmieh dajvereeremen bïjre lea naaken dejstie aamhtesijstie mah dovne Saemiedigkiem jïh båatsoem haestieh.
+Bielieulmie:  Akte tjïelke dïedtejoekedimmie saemien gïelebarkoen sisnjelen dejnie ovmessie gïeledajvine
+Guktie maahta dåårrehtidh:
+Aarebi jïh annje lea akte tabue bæjhkodh vædtsoesvoete lea jïjtse jieliedisnie jïh almetji gaskem mejtie aktem lïhke ektievoetem åtna.
+Gïelejarngi tjåenghkies ulmie lea læjhkan saemien gïelem våajnoes darjodh, jïh viehkiehtidh guktie saemien nænnoesåbpoe sjædta jïh evtiesåvva.
+Nöörje daam konvensjovnem ratifiseradamme, jïh naemhtie dïedtem åtna byögkeles dïenesjh saemien gïelesne sjïehteladtedh tjïelten, fylhkentjïelten jïh jeatjah byögkeles reeremisnie.
+Gosse ÅST jïh Noerhte-Tröndelaagen Teatere preessekonferansem utnin juktie teaterevuesiehtimmiem åehpiedehtedh Elsa Laulan bïjre, tjïertestimh soptsese Elsa Laulan bïjre lea nöörjen, noerhtelaanti jïh abpeveartenen histovrije.
+Men mujhtieh aaj daate biejjie lea akte illedahke dejstie gellijste almetjijstie mah leah gymhpeme dej frijjevoeti jïh reaktaj åvteste mejtie utnebe daan biejjien.
+Dan mearan jearsoes vååjnoe byöroe aaj maehtedh sjïehteladtedh ihke saemiestæjja doepmesjæjjah laanten jeatjah faanghkegåetine maehtieh sertiestimmien bïjre syökedh dejtie faanghkegåetide mej sjïere dïedte saemien gïeli åvteste.
+Juktie julevsaemien gïelem eevtjedh dle Divtasvuodnan tjïelte aktem vihkeles råållam åtna, juktie dïhte lea aajnehke tjïelte julevsaemien dajvesne mij lea saemien gïelen reeremedajvesne.
+saemiekonvensjovne mij saemiej reaktah almetjinie tjirkie jïh ektiebarkose raasti bijjelen aamhtesinie mej seamma ulmieh
+Åvtelhbodti steemmadimmie sislaantesne
+Daan giesien goerehtin tjïeltine Gaala, Aarborte, Skånland, Deatnu jïh Åarjel-Varanger.
+Dennie aktene bielesne maahta billedh julevsaemien dan åvteste lea jïjnjh dejstie nuepijste nåhtadamme, juktie gosse daate dåehkie lea bachelorine orreme dle sæjhta vaenie orre studenth årrodh dåårrehtidh.
+Doh sjïere gïelereaktah mejtie åådtje reaktan tjïrrh vaestiedimmiem åadtjodh saemien gïelesne jïh bïevnesedïedte edtjieh aaj faamosne årrodh frijjehoksese jïh ovvaantoeraeride.
+Mijjieh libie vuajneme heartoehtæjjah gaajhkine voenges siebriedahkine gååvnesieh, jïh gelline siebriedahkesuerkine.
+Åarjelsaemieh bårrode årroeh, jïh tjuerieh gellie aktöörigujmie laavenjostedh saemien gïelen bïjre.
+5) Nasjonalpaarhkeståvroe Reisa nasjonalpaarhkese
+Departemeenten lea nænnoestimmiereakta tjïeltenommide.
+Reeremisnie vaenie aerpievuekie båatsoedaajroem meatan vaeltedh gosse edtja orre öörnegh hammoedidh.
+Maanakonvensjovnen akte jïjtse tjaalege aalkoealmetjemaanaj reaktaj bïjre, artihkele 30;
+Daate raeriestimmie lea tjaalasovveme dovne inuihten jïh saemien tjïrkijigujmie ektine.
+Eevre vihkeles dan saemien gïelen båetijen aejkien gaavhtan, dïhte guektiengïeleldh almetje veeljie saemien nåhtadidh dan gelline tsiehkine goh gåarede.
+Daate akte vuelege taale mij ierele, jïh saemienlïerehtimmien gaavhtan dle hijven doh jeanatjommes tjïelth vielie goh aktem saemienlohkehtæjjam utnieh dan åvteste dellie lïerehtimmiefaalenasse ij dan prååsehke sjïdth.
+Båatsoem gorredidh goh gïele- jïh kultuvreguedtije
+- Mijjieh edtjebe meatan årrodh sjæjsjalimmieh vaeltedh guktie mijjen aerpievuekien dajvh edtjieh reeresovvedh båetijen aejkien, dan åvteste daate lea mijjen båetijen aejkien bïjre, saemiedigkieraerie Thomas Åhrén jeahta.
+Dah vielie sijhtieh goh ajve vïjhteluhkie tjaangemeleahpah veedtjedh akten rïhpestimmiekonsertese.
+Moenehtsh / Åårganisasjovnestruktuvre / Saemiedigkien bïjre / Saemiedigkie - Sametinget
+Maahta dotkedh magkeres vuekie byjjes institusjovnh gïelen vööste jih joekoen laakan magkeres laakh leah tseegkesovveme unnebelåhkoegïelen vaarjelimmien gaavhtan. Vuelelen gååvnese svaalhtesem Torkelen abpe tjaalegasse.
+- Daate gujht aaj åarjel-saemien haestemh, guktie manne tuhtjem aevhkies dom digkiedimmiem Saemiedigkesne goltelidh, Annikken Kjær Haraldsen jeahta.
+soptsestidh saemien smaareh-tjïerti jïh sosiolekti bïjre
+7) Nasjonalpaarhkeståvroe Stabbursdalen nasjonalpaarhkese
+Saemiedigkieraerie lea tjåanghkan dåårjeme 15 millijovnh kråvnah dåarjojne healsoen, kultuvren, jielemen jïh lïerehtimmien sisnjeli tsïengelen 2014 raejeste.
+Daate maahta dorjesovvedh jis fåantoem healsoeleavlose båarhte vaalta jallh dam giehpede, jallh vierhtieh vadta jallh daaletje vierhtieh nænnoestahta.
+Dej faageles njoelkedassi mietie sjïerehealsoedïenesje byöroe almetjh salkehtidh gosse demensem sovmehte, gaskem jeatjah gosse lea geerve/atypiske tsiehkieh kognitijve giehpiedimmeste, nuerebe almetjh vuelelen 65 jaepieh.
+- Mijjieh aavoedibie akten annje hijven jïh konstruktijve dialogese Laanteburrie- jïh beapmoedepartemeentine dan guhkiebasse prosessen bïjre staaten nammoehtimmesne ståvroeåvtehkistie jïh jeatjah ståvroelïhtsegijstie, Muotka jeahta.
+Moenehtse åtna doh jeatjah tjïelth reeremedajvesne, Loabák/Lavangen, Porsanger/Porsáŋgu, Gáivuotna/Kåfjord, Divtasvuodna/Tysfjord, Snåase/Snåsa jïh Raarvihke/Røyrvik leah gïelejieliehtimmietjïelth.
+Seamma tïjjen moenehtse vuajna faatoes juridihkeles terminologije saemien gïeline, faeties maehteles toelhkh jïh faeties saemiengïeleldh doemesjæjjah gaertjiedieh man gåhkese gåarede reaktide giesedh.
+Jåartaburrien sisnjelen gaskemedtien aaltere lij vueliehkåbpoe -dajvesne goh dejnie göökte jeatjah geografeles dajvine.
+Vïjhte laantetseegkeldahkh guelide leah mahte 1,7 millijovnh kråvnah tjåanghkan dåarjojne åådtjeme Saemiedigkeste.
+Daate hijven, edtjebe mïelh jïh digkiedimmieh utnedh, dellie evtiedimmie sjædta.
+Doh vuepsieh dejnie årganisasjovnemaalline leah åenebe stuvremegeajnoeh, verkebe aamhtesegietedimmie, buerebelaakan meatan årrodh moenedh jïh vielie faamoe jïh dïedte dejnie biejjieladtjesne dejtie ektievoetide.
+Tjaalegen minngiegietjesne akte aarvehtse mij vuesehte man gellie saemienlohkehtæjjah mah tjuerieh ööhpehtimmiem vaeltedh jaepiej åvtese, jïh aaj raeriestimmieh dej råajvarimmiej bïjre mah leah daerpies, juktie dåårrehtimmiem saemien lohkehtæjjijste gorredidh.
+Akte vihkeles bielie daehtie barkoste lea reereme vierhtijste regijovnale evtiedæmman voenges daltesisnie.
+Jis ij reaktoe vaestiedieh tjeahta bååstide juhtedh gusnie lij.
+PRM: Saemiedigkieraerie lea daelie bijjelen 20,1 millijovnh kråvnah learoevierhtide dåårjeme
+Jeenjesh leah lissine scenetjeahpoestudijh kultuvrine dorjeme mejgujmie iemie mijjem viertiestidh.
+Jïjnjh byögkeles suerkieh leah stïeresne dej nænnoestimmiej bïjre mah leah åarjelsaemien gïelen bïjre, jïh dannasinie daerpies aktine tjïelkebe dïedtejoekedimmine dej gaskem.
+Daennie diktesne Fjellner saemide vuesehte goh biejjien baernie jïh asken daktere.
+Abpe veartenisnie tjoerebe aalkoealmetjenyjsenæjjide viehkiehtidh giefiesvoeten vööste gæmhpodh viehkine lissiehtamme skuvlenuepijste jïh ööhpehtimmeste dovne nyjsenæjjide jïh kaarride.
+Veartenen aalkoealmetjh leah EN'n generalekrirrien presidentem maadteme, göökte vielie lïhtsegh nammoehtidh mah edtjieh meatan årrodh sjïehteladtedh veartenekonferansese - akte tjïrkije lïhtsegestaatijste jïh akte tjïrkije aalkoealmetjijstie.
+Jaepien 2013 Saemiedigkie aktine dahkoesoejkesjinie saemien kultuvrejieliemidie barka.
+Moenehtse raereste doh stoerrestaaretjïelth Tråante, Tromsø, Bådåddjo jïh Oslo edtjieh åeliedimmieh utnedh mah leah saemien gïelide ektiedamme.
+Daate akte guhkies jïh dovres prosesse.
+Dan gaavhtan akte hijven saemien musihkejaepie sjïdteme, musihkine hijven kvaliteeteste mïsse murreds goltelidh jïh maam goltelæjjah sijhtieh lyjhkedh.
+Jis Saemiedigkie edtja aktem tjïelkebe råållam utnedh dle tjuara aktem lïhke laavenjostoem utnedh båatsojne.
+Daate barkoedåehkie sov voestes raeriestimmiem böökti ruffien 1998.
+Jis bïevnesh sïjhth sisvegen jïh prosessen bïjre konferansen åvtelen jïh konferansesne, maahtah dejnie gaskenasjovnaale iktedimmiedåehkine (Indigenous Global Coordinating Group) govlehtalledh.
+Institusjovnh dajvine tseegkedh lea aaj joekoen vihkeles juktie aktem betniem gorredidh gïeleevtiedæmman, jïh evtiedæmman teerminologijeste.
+Saemiedigkie vuelkemedåarjoem Noereh'se vedti guktie dah meehtin noerh abpe Nöörjeste tjööngkedh sov laantetjåanghkose Snåasesne 2012.
+Jieleme jïh saemien siebriedahke tjuerieh nuepiem åadtjodh meatan årrodh politihkeles prosessine båatsoen mieride Nöörjesne.
+Lissine dle Saemiedigkie ryöktesth dåarjoem vadta saemien gïelejarngide.
+Dannasinie aalkoealmetjh gaskenasjovnale daltesisnie aktem laavenjostoem tseegkeme gusnie ektesne barkeminie guktie aalkoealmetjh maehtieh meatan årrodh hijvenlaakan.
+Jis veanhtede barkoe bueriedimmiem vadta dellie aaj tööllemeraaste læssene.
+Mineraale-aamhtesinie dle Saemiedigkie jïjtsh prosessh åtna ryöktesth mineraaleaktöörigujmie, jïh veanhtede rååresjimmieh dorjesuvvieh åvtelen maahta gïehteldimmiekonsensjovni bïjre syökedh.
+Baalhka- jïh åasalissiehtimmien gaavhtan, maam mijjieh raeriestibie 0,6% Saemiedigkien politihkeles jïh reereles barkose, jïh aaj mijjen staeries dåarjoedåastoejidie, vueliehkåbpoe lissiehtimmie gaajhkesidie sjædta, goh veanhtede baalhka- jïh åasalissiehtimmie 2020 sjædta.
+Vihkeles doh saemien hammoedæjja/vytnesjæjja aktem vihties veeljemem vaeltieh gusnie jïh mennie ektiedimmesne satne sov dorjesh åehpiedahta, vytnesjæjja Ove Stødle, Indre Billefjovleste jeahta.
+Ruffien dæjstan 20. b. daam aamhtesem daejriehtamme staatetjaeliejasse Elisabet Dahlese Maahtoedepartemeentesne, jïh ruffien måantan 25. b. learoevierhtietsiehkiem dïjveldamme saemienministerinie Rigmor Aasrud:ine Orrestehteme- jïh reeremedepartemeentesne.
+Daate tjaalasovvi referansigujmie dejtie nuepide mah dellie dej ohtsemebaseradamme vierhtiej sisnjeli gååvnesin jïh dejtie prosjektide nasjonaale jïh Unescon mieriej sisnjeli juktie vaarjelidh jïh evtiedidh dam immaterijelle kultuvreaerpiem.
+Tsiehkestahta vijriebasse dah jïjtsh latjkoeh Saemiedigkien jïh Noerhte-Trøøndelagen Fylhkentjïelten gaskem, jïh Saemiedigkien jïh Snåasen tjïelten gaskem, nuepieh vedtieh voenges sjïehtedimmieh buektiehtidh mah dam sjïere tsiehkiem åarjelsaemien dajvesne krøøhkestieh.
+Daerpies aktine nænnoes noerhtelaanti laavenjostojne, gusnie maahta digkiedidh jïh tjïrrehtidh gïelepolitihkeles jïh gïelefaageles aamhtesh.
+Jis maanah skïemtjine sjidtieh skuvlesne, mijjieh eejhtegidie gaskesadtebe.
+Preessetjiehtjele Akte jïjtse preessetjiehtjele tseegkesåvva gusnie frijje nedtevierhkie, barkoestasjovnh jïh ryöktesth saadtegh konferansejarngeste.
+Annje vueliedimmie saemien dajvine
+Moenehtse amma raereste saemiengïeleldh almetji reaktam toelhkese edtja saemielaakesne mieriedidh.
+vuesiehtidh guktie gïele jorkese joekehts tseahkan, tïjjese jïh sæjjan
+Saemiedigkie sæjhta dïedtide guektelen juekedh.
+Akte vihkeles bielie Nordlaanten histovrijesne lea gaskesem sjugniedidh dej almetji gaskem Nordlaantesne mah iedtjiem utnieh histovrijen bïjre, jïh raerieh åadtjodh dan orre histovrijevearhkan dan gellede lehkeste goh gåarede.
+Dah guaktah darjoejægan guktie tsåatskelesvoete sjædta konferansen jïh aakoealmetjepolitihken bïjre.
+Birrebe kultuvrejielemeaktöörh mah ïedtjem utnieh Kreativ Industrijine govlehtalledh åvtelen 24.09, [email protected]
+Ektesvuekiebarkoeh Duedtie-institusjovni- jih duedtiebarkijgujmie dorje juktie learohkh maehtieh leerehtimmie-barkose båetedh jih "svennelaavenjassem" vaeltedh.
+Dan åvteste statistihke noerhtesaemien gïelese sæjhta våaroeminie utnedh man gellie mah lohkehtæjjine berkieh maadthlïerehtimmesne daan biejjien, jïh taalh dejtie mah leah ööhpehtamme Saemien jïlleskuvlesne jïh UiT Nöörjen noerhtelisnie universiteetene, jïh ij man gellie mah aalkoelisnie ööhpehtimmiem åadtjoejin ållesth dejnie ovrehte 20 learoesijjine mah lohkehtæjjaööhpehtimmiem Nöörjesne faalehtieh.
+Dannasinie Saemiedigkie raeriestamme aktem byögkeles moenehtsem tseegkedh (SaOU), lïhtsegigujmie Reerenasseste jïh Saemiedigkeste.
+Tjïeltereforme - saemien vuajnoe, raerielïhtsege Ann-Mari Thomassen
+Åarjelh-Trøndelagen tjielte lea Rørosen museumese diedtem vadteme abpe regiovnesne gorredidh, øøhpehtidh jih bievnesjidh saemiej kultuvre-aerpij bijre.
+Dah mah edtjieh meatan årrodh tjoeverh jïjtjh sijjen vuelkeme-, jïjjedimmie- jïh beapmoe-åaside maeksedh.
+Senijovredotkije Eva Josefsen lea prosjekten åvtehkinie orreme daan barkose, maam dorjeme aktene laavenjostosne dotkije Áila Márge Varsi Balto'ne ektine Norut Alta - Áltá, jïh dotkije Marit Solstad Nordlandsforskning/Nordlánda dutkam.
+Årrode meatan raasth bïejede.
+Laavenjostoe jïh reaktatjïelkestimmie / Båatsoe / Jielemh / Saemiedigkie - Sametinget
+Tastatuvre båata goh akte namhtah appe.
+2011 raejeste Divvun lea Gïellateknose ektiedamme, Saemien gïeleteknologijen jarnge -Tromsøn Universiteetesne.
+- Mijjieh leavloem bïejeme akten faalenassese gaajhkesidie, jïh mijjen ulmie lea abpe dam voenges siebriedahkem meatan vaeltedh Altesne.
+Olsen tuhtjie vihkeles saemien bertemh åadtjoeh meatan årrodh daerpies leavlojne, dagkeres dan stoerre gaskenasjonaale lidteratuvre-areenesne.
+Dïsse lissine daerpies våaroeminie hoksedh guktie visuelle tjiehpiesvuekide vielie øøvtiedidh.
+Saemiedigkie ij naan reeremefaamoem utnieh juktie eatnemen gellievoetem gorredidh jïh nåhtadidh.
+Saemiedigkieraerie lea tjåanghkan bijjelen 14 millijovnh kråvnah dåårjeme jielemen, gïelen, maanagïerten, healsoe jïh sosijaalen jïh regijonaale prosjekti sisnjeli boelhken goevten 10.b. raejeste suehpeden 4.b. raajan daan jaepien.
+"Sjugniedihks tjïelte" akte orre fokusesuerkie Saemiedigkeste.
+Sïejhmemes demense sæjhta evtiesovvedh ånnetji ånnetji gellie jaepieh doekoe.
+Raarvihken tjïelten hijven skuvle - kultuvreskuvle jïh maanagïerte - gusnie sijjieh åabrelen.
+Daesnie ajve jåarhkeööhpehtæmman saemiengïelesne vuartasjibie.
+Joekoen bæjjanimmie boelvese saemien tjaaleldahkh daerpies, jïh dannasinie dle orre eevtjemh mijjen tjaeliejidie sjïdtedh.
+"Noerhtedajvepolitihke": mij sæjhta Barentslaavenjostoem, EU:m jïh Arktiske raeriem ållermaehtedh.
+Dah leah ståvrose veeljesovveme ihke Saemiedigkie veanhta dah sijhtieh saemien iedtjh gorredidh hijvenlaakan jïh ellieslaakan ståvroebarkosne.
+tjåadtjoehtimmie dehtie saemien siebriedahken fleksibiliteeteste goh aerpievuekien vierhtieåtnoe jïh aktanimmie jielemevuekijste leah dïhte bööremes strategije jis mijjieh edtjebe buektiehtidh jïjtjemem jarkelimmide sjïehtesjidh.
+Ruffien aalkoelisnie EN:n maanamoenehtse juvnehtimmiejgujmie bööti Nöörjese mah jeehtin dah tjuerieh aktem buerebe barkoem darjodh daejnie aamhtesinie.
+2. Goerehtimmiereakta mineraalide, mej åvteste staate veanhta satne aajhterereaktam åtna, luhpiem staateste kreava (§13).
+Gïelebiesieh leah hijven råajvarimmieh orreme juktie gïelelïerehtimmiem eevtjedh.
+Fylhkendigkie lea tjielke klijmavuepsieh biejeme.
+åehpiedehtedh aamhtesem maam lea jïjtje veeljeme; gïelen, lidteraturen jallh jeatjah saemien aamhtesen bïjre
+Daate lea råajvarimmieh mah hijven illedahkh vadteme, jïh mah tjuerieh ihkuve beetnehdåarjoem åadtjodh.
+Lissine sïjhtebe dåarjoem lissiehtidh orre bæjhkoehtimmide jïh jarkoestæmman saemien lidteratuvreste, Olsen jeahta.
+Dej gaskem mah eah saemien guarkah gænnah, desnie iedtje ånnetji unnebe, daesnie 40% mah vuarjasjieh saemien lïeredh mænngan.
+Jieleme lea åajvahkommes smaave jïh gaskestoerre sïelth.
+Daan biejjien Saemiedigkien onne faamoe gïeleevtiedimmiebarkosne siebriedahkesne, jïh onne faamoe byögkeles gïelesoejkesjimmesne.
+Demense lewylegemerigujmie båata skaaraj gaavhtan aajlaskïeresne jïh aajlan gïengielåbpoe bieline.
+Daerpies gelliesåarhts teknologeles evtiedimmine, goh daatabaasah, GPS, applikasjovnh jïh jeatjah, guktie aelhkie sjædta saemien væhtah dejnie nåhtadidh.
+gellie gïeleldh vierhtieh utnedh gosse tjaelieminie, dovne heevehtslidteraturesne jïh aamhteseprovsateekstine
+Fylhkendigkie tuhtjie vihkeles daejredh mennie mieresne tsavtshvierhtieåtnoe programmen tjïrrh viehkehte daam ulmiem jaksedh.
+Jielede- jïh barkoetsiehkieh leah mieriekrïevenassh healsose, jïh akte daerpies daajroevåarome juktie maehtedh jieledetsiehkide sjïehteladtedh mah healsoem nænnoestehtieh, jïh juktie maehtedh hijven healsoeviehkiem vedtedh.
+Akte suaja mijjen vihkielommes daerpiesvoeth vaarjele
+Balto sæjhta barkoem aelkedh orrejaepien aalkoelisnie.
+Altese Majesteete Gånka Harald sæjhta meatan årrodh öörnedimmesne gïelevåhkoen sjïekenisnie Karasjohkesne golken 24. b. Öörnedimmesne Gånka sæjhta gaskem jeatjah Karasjohken maadthskuvlesne mïnnedh jïh Gïelelutnjemen gïeleåasam vitnijasse deelledh.
+Guejmieh aaj sïemes laavenjostoem guhkiebasse evtiedidh, jïh leah aalkeme akten orre 4-jaepien laavenjostoelatjkoen bïjre barkedh.
+- Minngemosth libie goerkesem åådtjeme mijjen daerpiesvoeten åvteste jïh vïenhtebe daate sæjhta viehkiehtidh kvaliteetem saemien maanagïertine jïh skuvline nænnoestehtedh, saemiedigkiepresidente Vibeke Larsen jeahta.
+Øøhpehtimmielaake aaj geerve almetjidie reaktam vadta saemien gielem lieredh jih aaj reaktam aajne learohkidie.
+Saemien soptsestimmievuekieh, vuelieh, laavlomh jïh saalmh, vuekieh, voeth jïh dïejvesh leah jarngesne.
+Ihke veeljiji jarkelimmieh steemmeleahpine edtja maam akt jiehtedh persovneveeljemasse, dle bijjelen lehkie krirrien veeljijijstie lea tjoereme jarkelimmieh darjodh dennie seamma kandidaatesne.
+Guarkedh dam maam lohkeme, kultuvren vïedteldihkie lea, seamma sïenten lohkeme gaskesadteme maahtojde jïh kultuvregoerkesimmiem evtede.
+Gïeleguedtijh aerpievuekien saemien jielemi sisnjeli, goh jåartaburrie, båatsoe, miehtjie jïh gööleme vihkeles daajroem utnieh saemien gïelen, aerpievuekien jïh aarvoej bïjre.
+Jïjnjh dejstie kultuvremojhtesijstie maehtieh arhkenidh aktene bigkememisnie.
+Akte vadtese maam edtjebe vihth mijjen eerpijidie vedtedh.
+Daan biejjien Nöörjen govhte sijjieh mah lea tjaalasovveme UNESCOn vearteneaerpielæstosne:
+Lohkehtæjjah byöroeh dovne pedagogeles jïh saemiengïeleldh maahtoem utnedh aktene njieptjesne goh jeatjah gïelefaagine veanhtede.
+Akte dejstie vihkielommes krïevenassijste juktie saemien gïelen båetije aejkiem gorredidh, lea almetjh gååvnesieh mah gïelem nåhtadieh.
+Gosse ohtseme gïetesåvva Saemiedigkie maahta vuarjasjidh mejtie ohtsije ekonomeles nuepiem åtna prosjektem/tseegkemem tjïrrehtidh.
+Båatsoelaaken § 22 reaktam vihteste frijje jïh bielelen heaptoeh bovtsem vuejiehtidh jïh sertiestidh, jïh nyöjhkoe juhtemegeajnoeh steegkedh.
+Saemiedigkieraerie lea tjåadtjoehtæjja dan biejjieladtje politihken åvteste Saemiedigkesne.
+Saemieh jïh inuihth sïemes tjåenghkies ulmiej bïjre Nuuk'sne
+Dah ministerh jïh saemiedigkiepresidenth jaabnan gaavnesjieh juktie saemien gyhtjelassh bievnedh, digkiedidh jïh gïetedidh, mej åvteste gaajhkesh iedtjem utnieh.
+- Mijjieh hævvi låavthgåetesne åerebe, mij guhkede gietjeste lea desnie gusnie mijjieh saemieh libie jïjjedamme gosse eatnamisnie fealadamme, saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo soptseste.
+Dan åvteste vihkeles gorredidh duedtie guhkiebasse jeala dovne goh kultuvre jïh jieleme.
+Saemien lohkemejarnge lea jaepien 2007 raejeste akte seksjovne orreme Saemien jïlleskuvlen nuelesne.
+Åarjelsaemien jïh julevsaemien jarngesne
+Saemien gïelegoerehtimmesne 2012
+Bööredimmie raeriejgujmie jïh vuajnoejgujmie båetedh Saemiedigkieraerien bïevnesasse gaskenasjovnaale barkoen bïjre / Gaskenasjovnaale aalkoealmetjelaavenjostoe / Gaskenasjovnaale barkoe / Saemiedigkie - Sametinget
+Saemiedigkie luejhtemeluhpiem laajhta Nussirese
+Lissiehtamme fasseldimmie saemien kåanste- jïh kultuvrejieliemasse
+saemien tjiehpiesvuekide jïh kultuvrem øøvtiedidh guktie saemien symbolveartene lea gaajhkide saemide
+Dotkeme vuesehte saemieh vielie daaresjimmiem jïh vædtsoesvoetem dååjroeh goh jienebelåhkoen årrojh.
+saemien naasjovnegallerijem Saemien Vaarjelen bealese tseegkedh
+Sisnjelds mierieh, magkerh tjiehpeles barkijh teatere åtna jïh magkeres maahtoem dah gaajhkine suerkine utnieh.
+Saemien tjuara akte gïele årrodh maam siebriedahke ååktoe; siebriedahke tjuara utnedh daajroe saemien gïelesne lea akte vihkeles maahtoe.
+Tjuara tabellem vealan lohkedh juktie progresjovnem dej ovmessie daltesi gaskem lohkedh jïh, tseagkan juktie learohken tjåenghkies maahtoem gaavnedh.
+barkeme noeri gøølemeøørnegem jåerhkedh, jïh rekrudteringelåhkoeh mearoegaedtie- jïh fjovlegøølemasse tsaekedh
+Tjoele goh heaptoe mïrrestallemasse
+Saemiedigkien stoerretjåanghkoe lea aktem dåarjoeöörnegem nænnoestamme mij ulmine åtna saemien reaktah areaalide jïh vierhtide nænnoestehtedh.
+Skuvle toelhkeööhpehtimmiem nedtesne faalehte jieniebinie gïeline - "tolking i offentlig sektor" (toelhkestimmie byögkeles suerkesne).
+Doh sjugneden tjiehpiedæjjah, manusetjaelijh, filmesjugniedæjjah, musihkedarjojh, svihtjemehammoedæjjah jïjtjh bæjjese vaeltieh vihkeles teemah saemien histovrijisnie jïh kultuvresne, jïh scenehammoedimmien tjïrrh dej darjoje tjiehpiedæjjajgujmie ektine, dïhte sceniske vuekie sjugniesåvva mij mijjese histovrijen vadta.
+saemieh gelkieh meatan gaajhkine raerine, moenehtsinie jïh ståvrojne, dovne tjielten, regijovnen jïh naasjovnen daltesisnie
+Lissiehtamme maahtoe jïh daajroe saemien gïelesne jïh saemien gïelen jïh kultuvren bïjre gaajhkine daltesinie sosijaaledïenesjisnie.
+Saemiedigkieraerie stoerretjåanghkoen gïetedimmiem lidteratuvren bïjre bæjjese fulkie gaskem jeatjah produksjovnem saemien lidteratuvreste nænnoestidh 5,1 millijovnh kråvnajgujmie, jïh lidteratuvrebievnijebarkoeh tseegkedh åarjel- jïh julevsaemien dajvesne, jïh Olsen geerjene vïjhte gærjabussh jåerhkieh dåarjojne Saemiedigkeste.
+Daelie seamadamme akten orre jielemelatjkoen bïjre duadtan jaapan 2014.
+Museum daarpesjieh saemien gïelide nænnoesåbpoe darjodh akten eadtjohke åtnoen tjïrrh museumebarkosne.
+Gaajhkh dovnesh lea dïedtem vaalteme juktie akten hijven jïh feerhmeles byjjenimmie- jïh lïerehtimmiebyjresen åvteste barkedh gusnie ij leah naan goerkesadteme irhkemasse.
+eevtjemeseminaarem " Saemiedigkesne nyjsenæjjafaamoe " tjïrrehtamme
+Nyjsenæjjabiejjie lea uvtemes dan åvteste mijjieh ibie jååhkesjh tjoele edtja akte fåantoe årrodh mij reaktavoeten åvtem tjåådtje siebriedahkesne, jallh guktie almetjh sijjen jieledem jielieh.
+Ij lij naan bovtsh mah plåavhkesimmine jeemin dehtie raejeste bïeljelimmiesysteeme bæjjese bïejesovvi 9.12.2019 goske bovtsigujmie juhti, medtie akten asken mænngan.
+Jïh vihkeles aaj ij nuhteligs saemien åtnoem symbolijste heerredidh.
+Naemhtie aelhkebe sjædta skuvlese jïh skuvleaajhteridie, sjïehteles aamhtesh gaavnedh saemien lïerehtimmien bïjre.
+Åasa vadtasåvva aktese mij joekoen lea meatan orreme saemien gïelem vaarjelamme, nænnoesåbpoe dorjeme jïh evtiedamme.
+Aamhtesgïetedimmie saemien sijjienommi bïjre:
+Gïelebaalhka Gulliegïele edtja viehkiehtidh staatusem lutnjedh saemien gïelese, jïh mijjieh gegkiestibie vitnijh sijhtieh sijjen vihkeles barkoejgujmie jåerhkedh, Saemiedigkien presidente Aili Keskitalo jeahta.
+Men mov gaavhtan lea unnemes seamma vihkeles tjïertestidh dam monnehke åtnoem eatnamistie.
+Digkiedimmie. Digkiedimmien åvtehke: Lavangen tjïelteåejvie Erling Bratsberg
+Vïenhtebe daate aaj joekoen hijven dejtie learoehkidie mah maajhööhpehtimmiem åadtjoeh.
+Bene eah darhkh årrome-maaksoeh, barkoe-namhtah, kriminaliteete jallh ov-raajnesimmie leah bijjie-gietjesne.
+Vaarjelimmiedajveståvrojne / Eatnemegellievoete / Byjrese, areale jïh kultuvrevarjelimmie / Saemiedigkie - Sametinget
+Soejkesjebarkosne vuejnebe magkeresh aamhtesinie voestemes aelkebe jïh ij dennie soejkesjeprogrammesne.
+ Åtnoe saemien gïeleste
+Saemiedigkie aktem moenehtsem veeljie vïjhte almetjigujmie juktie Saemiedigkien direktöörem seehtedh.
+Dïhte vihteste byjrese noerhtene prååsehke, jïh klijmajarkelimmieh tjyölkehkommes vååjnesasse båetieh daesnie noerhtene.
+Lohkh vielie saemien kultuvremojhtesi bïjre:
+Jaepien 2000 Saemien sjïeregærjagåetie Saemiedægkan sertiestovvi jïh nommem Saemiedigkien gærjagåetie åadtjoeji.
+Mahte göökte jaepieh mænngan lea prosjektine Fovsenisnie aalkeme, men bielelen vuetjedh åvtelen gïerkehtse skaaram darjoeji, mij lij akte bielie stoerredigkien nænnoestimmeste.
+Faatoes jååhkesjimmie saemiej laante-jïh vierhtiereaktijste lij akte vihkeles fåantoe mannasinie ræjhtoe bigkemen bïjre sjïdti Alta-tjaetsieåereste.
+tjïertestidh joekehts baakoejgujmie joekehts teekstine
+Naemhtie SUPU aaj maahta Saemiedigkiem viehkiehtidh saemiedigkien noereprofijlem jïh noerepolitihkem evtiedidh.
+PRM: Prosjektem noere vytnesjæjjajgujmie dåårje Saemiedigkieraerie 100 000 dåarjojne dåårjeme prosjektese Duodji Dreamers Riddu Riđđusne.
+digiale vierhtieh utnedh gosse tjaeledh
+-Dej minngemes jaepiej learohkelåhkoe jåarhkeskuvlesne mej saemien gïele faagegievlesne læssanamme.
+Saemiekonferanse badth våaroemasse bïeji saemieh akte åålmege (nasjon) jïh åtnoe nasjovnedïejvesistie ij tsihkestehtieh aktem jïjtse staatem.
+Dannasinie lea meatan orreme gaskenasjovnale gyrhkeles aalkoealmetje-barkosne, dïhte vihkeles skraejrieh buakteme dan saemien gærhkoejieliemasse.
+NBR-e raeride nænnoesti seamma gijren laante-tjåanghkosne jih digkiedimmieh laanteburrie-jilleskuvline sjidti.
+- Saemien fealadasse stoerre nuepiem åtna akte sagke stuerebe jielemem sjïdtedh saemien dajvine goh daan biejjien.
+Gaajhkesh reaktam utnieh lierehtimmiem åadtjodh saemiengïelesne maadthskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne.
+Jarkelimmieh jïh sjïehtedimmieh dan guhkiem ryöhkoeh goh bovtse jïh båatsoealmetje nuhtjieh gaajhkh bielieh jieliedistie jïh gïehtelimmeste jarkelidh jïh sjïehtesjidh mah tsavtseme sjidtieh dejstie darjoemijstie mah eatnamisnie jallh almetjijstie sjugniehtuvvieh.
+RES stuvrie guktie edtja daejtie vierhtide reeredh.
+EN'i konvensjovne ekonomeles, sosijale jïh kultuvrelle reaktaj bïjre jaepeste 1966 (ØSK) aaj artihkelh åtna mah ulmiem utnieh saemieriekteles dåeriesmoerevuajnojde.
+Lohkh vielie Aerpievuekien bïjre daesnie.
+Fokusem lea biejeme daate maahtoe saemien kultuvren, jielemevuekien jïh jielemen bïjre tjuara buerebe sjïdtedh dej gaskem mah sjæjsjalimmiem vaeltieh dejnie sjyøhtehke tjïeltine.
+Saemien gïele byjjes gïele Nöörjesne, Sveerjesne jïh Såevmesne jïh ulmie lea, saemien gïelem galka båetije boelvide vaarjelidh jïh evtiedidh.
+Dahkoesoejkesjen ulmie lea jienebh åadtjodh mah saemien nuhtjieh.
+Jis jienebh daejstie noerijste ööhpehtæmman jallh barkose åadtjoeji, dle lij sïjhteme hijven årrodh haestiemidie dåårrehtimmine.
+Dah govhte aalkoealmetjesiebrieh mah buertiebealesne tjahkasjieh dej gaektsie lïhtsegestaatigujmie ektine mah staatusem ihkuve meatanårroejinie utnieh leah:
+3.5.1 Registreradimmie vuartasjæjjataaleste - jaepiereektehtsh
+jeatjah vuekiem provhkedh gosse tjïertestidh:
+Dejstie vierhtijste mejtie lyjkin jaepien 2016, vielie goh göökte millijovnh gïehtelimsdåarjose åtnasovvin.
+-Daate lij akte nuepie reerenassese aktem båatsoepolitihkem staeriedidh mij guhkiem båajhtode orreme.
+Dïhte aktem gellielaaketje saemien kultuvrem vuesehte, jïh akte vihkeles åehpiedehteme sjædta dovne saemien jïh daaroen maanide, saemiedigkieraerie jeahta.
+EN'n nyjsenekommisjovne aalka måantan, njoktjen 4. b. jïh göökte våhkoeh ryöhkoe.
+Govlehtallije Saemien Sijte: Birgitta Fossum.
+Daate joekoen hijven sjeahta gaskenasjonaale jaepien aalkoealmetjegïelide.
+ Aktem öörnedimmiem saemien dotkemistie jïh jollebe ööhpehtimmeste digkiedidh dovne saemien siebriedahken sisnjelen, jïh dan jeatjah nasjovnaale jïh noerhtelaanti ööhpehtimmiesystemen vööste
+Maahta vååjnedh learohkelåhkosne saemien gïelesne saemien dajvine, mahte gaajhkh learohkh meatan mah lin maahteme saemien veeljedh, mearan staarine dle jienebh orreme mah lin maahteme saemien veeljedh.
+digkiedidh jih vierhtiedidh mij dïhte ietniengïele, guektiengïelevoete jïh maereles guektiengïelevoete jïjtsh gïeletsiehkien muhteste jïh jïjtsh dååjrehtallemi muhteste jïh destie jïjtsh gïelemaahtojde vierhtiedidh gellie gïeline jïh joekehts gïeletsiehkine
+Studenth byöroeh nuepiem åadtjodh saemien faageterminologijem lïeredh, guktie dah buektiehtieh saemien nåhtadidh sijjen barkosne ööhpehtimmien mænngan.
+Seammalaakan dle Skïemtjijereaktalaake § 3 - 5 tjïerteste, dah skïemtjijh reaktam utnieh bïevnesh åadtjodh mah leah sjïehtedamme dåastojen indivijduelle tsiehkide, goh aaltere, geervevoete, dååjrehtimmie jïh kultuvre- jïh gïelemaadtoe.
+Daate moenehtse sïjhti saemien gïele edtji aktem gamte sijjiem åadtjodh ööhpehtimmesne, saemien kultuvrehistovrijine jïh saemien hïejmebarkojne ektine.
+Reerenasse jïh saemiesiebrieh dan mænngan seamadin daate edtji dorjesovvedh lïhkebe salkehtimmiej mietie.
+- Sjugniedihks årrodh juktie orre maarhkedh gaavnedh lea akte vihkeles bielie sïelteevtiedimmeste.
+Gellie jaepieh dle fylhkentjïelte regijovnale laavenjostoem premijeradamme reeremen bïjre tjïelten/regijovnale foentijste, viehkine skreejremevierhtijste.
+Dutnjien mij bïevnesem åådtjeme gåetesne årrodh
+Mejtie daate våajnoes sjædta dennie guhkiebasse ööhpehtimmesne, juktie vaenebh mah skraejriem utnieh jollebe ööhpehtimmiem saemien gïelesne vaeltedh, jallh vuajnoeh siebriedahkesne mah saemien gïelem tsevtsieh dovne maadthskuvlesne, jåarhkeööhpehtimmesne jïh jollebe ööhpehtimmesne mah darjoeh guktie learohkelåhkoeh læssanieh jallh vaananieh gaajhkine daltesinie seamma aejkien?
+EN'n generalekrirrie presidente lea daam juvnehtimmiem dåarjelamme, jïh Saemiedigkien gaskenasjovnale tjïrkijem John B. Henriksen jïh Mexicon EN'-ambassadöörem Luis Alfonso de Alba, nammoehtamme meatan årrodh sjïehteladtedh dejtie båetije rååresjimmide.
+- Dan minngemes tïjjen libie isvelihke soptsesth govleme aarhkebiejjien raasismen bïjre, jïh vædtsoesvoete ryöktesth almetji vööste saemien maadtoste.
+Learoesoejkesjisnie saemien mubpiegïeline daah maahtaldahkeulmieh leah:
+Stipenden bïjre jollebe ööhpentæmma / Stipeanda ja doarjja / Dotkeme jïh jollebe ööhpehtimmie / Lïerehtimmie / Saemiedigkie - Sametinget
+5. Viestarmera válggabijrra/ Viestarmera veeljemegievlie: Divrráid, Siellaga, Loabága, Rivttaga, Skániid, Ivvárstáđiid, Harstad, Bjarkøy, Giehtavuona, Ánddasullo, Ikšnášši, Bieváid, Suortta, Válafierdda, Voagaj, Vestvågøy, Flakstad, Moskenes, Værøy, Røst, Lodegiid, Dielddanuori, Evenášši, Narvik, Bálága, Divttasvuona, Hápmira, Stájgo, Oarjjelij Foalda, Bådådjo, Fuosku, Sáláda, Oarjelij Bájddára, Bájddára jïh Meløy tjïelth
+Raerie lea raeriestamme dåarjoem saemien gïelejarngide lissiehtidh 4 millijovnh kråvnajgujmie.
+Saemiedigkie lea gellie jaepieh nöörjen åejvieladtjh birreme akten ekonomeles lutnjemen bïjre juktie dam buektiehtidh.
+Daate nuepiem gaertjede akten soejkesjenamhtah lissiebigkemasse, mij heannede jis jïjnjh dispensasjovnh vadtasuvvieh, jïh mah tjåanghkan leah stoerre bigkemh dajvine, jïh dan åvteste aaj jeatjah åtnoe miehtjiesdajveste sjædta.
+Akte stoerre utnijelåhkoe ij leah læjhkan akte garantije ihke akte gïele edtja evtiesovvedh jïh guhkiebasse jieledh, vuestelen dle gïeleutniji aaltereplaantege vihkeles.
+Manne jijtje maahtoem vedtiejim båatsoejielemen learoen bijre, v.g. gåatomen - jih bovtsi haerpij bijre, jih guktie bovtsh ektesne dåehkine.
+Dellie möölie guktie tsavtshvierhtieh leah nåhtadamme viertiestamme programmen 3 barkoesuerkiejgujmie, jïh dej 10 vuelege indikatovrigujmie, naemhtie: Dah jeanatjommes prosjekth jienebh indikatovrh utnieh, guktie summe dovne prosentesne jïh rïektesisnie sæjhta bijjelen 100 prosenth årrodh.
+Mijjieh gegkestibie kristusen gievlie edtja garmerdehtedh akten ræhpas jïh girmes ussjedæmman dej jieledenligke jïh etihken dåeriesmoeri bïjre, aktene kristeles mieresne.
+Jielemen gaavhtan dle vihkeles nuekies maarkedemaahtoem reebledh juktie dejnie gaskenasjovnaale maarkedenuepine lyhkestidh.
+Learohkh maadth- jïh jåarhkeskuvlesne daamtaj dïenesjidie nuhtjieh mejtie doh saemien museumh faalehtidh dan åvteste dïhte akte åajvoeh lissiehtasse dan ööhpehtæmman maam skuvlesne åadtjoeh.
+Goh mijjieh aaj sïjhtebe vuejnedh dle seamma tïjjen maehtebe bïlledh låhkoe lohkehtæjjijste bielelen byjjes ööhpehtimmie saemien skuvlesne vihth sæjhta læssanidh jis ibie saemienlohkehtæjjah verkebe ööhpehth goh mijjieh dorjeme dej minngemes jaepiej.
+Vihkeles leah noeride jih gujnide båatsoe-jielemasse meatan vaeltedh jih nimhtie håhkesjidh båatsoe-jieleme aaj sæjhta juhtiemisnie årrodh båetije jaepieh.
+Gaske-regiovne gaptja Noerhte-Trøndelaagem mohte bæjngolen leah dajvh Follafjorden noerhtelen jih åarjelen E14-en Stjørdalesne jih Meråkerisnie jih abpe Fosene.
+Frontotemporale demense lea skaaraj gaavhtan aajlan åvtebielesne jïh vååjnesasse båata goh jarkelimmieh dåemiedimmesne jïh persovnelesvoetesne.
+Seapan dle akte ånnetji stuerebe kontinuiteete maahta stuerebe studentelåhkoem åarjelsaemien gïelese gorredidh.
+Reektehtsisnie moenehtse aktem tjïelke tjoeperdimmiem buakta nöörjen åejvieladtji barkoste juktie raasismen jïh aassjoen vööste gæmhpodh etnihkeles unnebelåhkoej vööste jïh jeatjah prååsehke dåehkiej vööste.
+Ohtseme-mierie: Folkehelsekomiteen, Fylhken Gåetie, 7735 Steinkjer / Stientje
+Latjkoe Saemiedigkien jïh Byjresevaarjelimmiedepartemeenten gaskem bïhkedassi bïjre vaarjelimmiesoejkesjebarkose, eatnemevaarjelimmielaaken mietie saemien dajvine.
+Daelie juhtieminie dejstie aerpievuekien saemien dajvijste Nöörjesne staari gåajkoe, mearan juhteme dajvi gåajkoe lea daamtajåbpoe ålkoelaantijste.
+Saemiedigkie edtja dïedtem utnedh saemiem gïelem evtiedidh, jïh saemien gïelepolitihkem Nöörjesne haamoedidh.
+Gaajhkh jåarhkeskuvlen learohkh gelkieh saemiej bïjre lïeredh.
+Vuelielisnie svaalhtesh våaroemasse gaavnh jïh jeatjah nuhteligs bïevnesh aalkoealmetjekonferansese Alta 2013 jïh ENn veartenekonferansese aalkoealmetji bïjre 2014.
+Saemiedigkie galka geehtedh mejtie staaten diedteh Maadtoelaaken § 110a-n mietie dorjesuvvieh.
+Råajvarimmie 35 Jealajimmie saemien gïeleste marhkesaemien dajvine Åarjel-Tromsesne jïh Noerhte Nordlaantesne
+Låhkoe dejstie fasseldamme almetjijstie SDJ-dajvesne lea vueliehkåbpoe goh abpe Nöörjesne, jïh aaj vueliehkåbpoe goh viertiestimmiedajve Saltfjellet noerhtelen jaepien 2012. Naemhtie aaj gosse mijjieh nyjsenæjjah jïh kaarrh fïereguhtene haeresne viertiestibie.
+Råajvarimmie 18 Vïjhten-jaepien geervelïerehtimmieprogramme saemien gïelesne
+Sïjhtebe gïehtjedidh/goerehtalledh mejtie sjiehteles barkose.
+Saemien årroji healsoem jïh jieledetsiehkiem biejjieöörnegasse bïejedh sæjhta aaj jiehtedh vuartasjidh mah faktovrh, dovne jïjtjene siebriedahkesne jïh abpe siebriedahkesne, mah mijjen healsoem tsevtsieh - "Mij saemien healsoe?"
+Fïerhtene aamhtesisnie luhpie vadtasåvva lissiehtimmieh darjodh tjåanghkoegærjese.
+Bæjhkoehtimmieh byögkeles åårganijstie mah leah ussjedamme gaajhkide jallh naakenidie dejstie årroejijstie reermedajvesne, edtjieh dovne saemien jïh nöörjen gïelesne årrodh.
+DUEDTIE Lihtsegh muenieh sjiehteles sijjieh learohkide gaavnedh gosse dejtie leerehtidh.
+- Åejvieladtjh Kineste tjuerieh dejnie tibetaanen reerenassine eksijlesne rååresjidh dejnie ulmine hoksedh Tibet tjïelke jïh sjïere jïjtjenænnoestimmiem åådtje, Aili Keskitalo jeahta.
+Voestes sæjrosne: Diedtieh "Logg på" åelkiesbielesne.
+Saemien kaarrh jeenjemasth aerpievuekien saemien jielemh jïh barkoeh veeljieh.
+Moenehtsen raeriestimmien gaavhtan joekehtadteme reaktaj jïh dïedti bïjre tjïeltekategorijine, jïh sjïehtesjimmie individuelle gïelereaktijste, ektiedimmesne vuajneme almetjh saemien gïelemaahtojne dejnie ovmessie suerkine fååtesieh, dle daerpiesvoete læssene toelhkedïenesjh nuhtjedh.
+Abpe sponsadimmie lea raaktan jïjtjemse akten aarvoevuakan gårredidh. (...
+Vielie maahtoe jïh daajroe saemien gïelesne jïh saemien gïelen jïh kultuvren bïjre gaajhkine daltesinie healsoedïenesjisnie.
+Saemiedigkie lea barkeme Finnmarhkelaakem almetjereaktaj mietie åadtjodh.
+4.1.2 Saemien båatsoe åarjelsaemien dajvesne
+Geerve almetjh mah eah leah maadthskuvlem illeme, maehtieh reaktam utnedh sjïehtedamme maadthskuvlelïerehtimmiem åadtjodh.
+Healsoe jïh sosijaale / Saemiedigkie - Sametinget
+Mijjieh libie vuajneme evtiedimmie lea ånnetji baarojne jåhteme gosse lea learohkelåhkoen bïjre.
+Jis naaken meadtam dorjeme saemielaaken gïelenjoelkedassi vööste, dle satne ij laejhtemem åadtjoeh.
+Åehpies byjreskh jïh daeverh maehtieh mojhtesh gåaskodh jïh hijven våaroeminie årrodh ektesne soptsestidh jïh ektievoeten gaavhtan.
+Saemiedigkien bïjre / Saemiedigkie - Sametinget
+Daesnie ajve doh saemien teatereinstitusjovnh mah leah ihkuve saemiedigkien budsjedtesne mah leah meatan.
+- Sjollehke noerhtenöörjen noerh ïedtjem utnieh göölijinie sjïdtedh.
+Vielie bïevnesh konferansen bïjre:
+Mijjieh tjoeperdibie tjïelth eah nuekies daajroem utnieh saemien skïemtjiji daerpiesvoeti bïjre, saemiedigkieraerie Henrik Olsen jeahta.
+- Kultuvrebïevnesen mietie dle libie vaajtelamme mierietsiehkide nuerebe saemien tjiehpiedæjjide bueriedidh, jïh viehkiehtidh saemien kåanstem gaskenasjovnaale sijjine åehpiedehtedh, raerielïhtsege Vibeke Larsen jeahta.
+Mijjieh saemide reaktah jïh mijjen lea diedte maahtoeh mijjen jïh mijjen byjresken bïjre øøvtiedidh jïh buektiehtidh.
+Viehkiehtidh guktie saemien kultuvrehijstovrije gorresåvva, reeresåvva jïh daajroes dorjesåvva
+Manne vïenhtem mijjieh edtjebe aktem tjåenghkies maallem jïh maadthussjedimmiem evtiedidh dejnie noerhtelaanti voestesgïelen learoesoejkesjinie nöörjen, såevmien, sveerjen jïh saemien gïelesne.
+Hege Fjellheim Goevtesedirektööre reaktide jïh gaskenasjovnaale aamhtesidie +47 78 47 40 47 [email protected]
+Jaepien 2011 dle vuesiehtimmien gaavhtan tsavtshvierhtieåtnoem innovasjovnesïeltide jïh sijjieevtiedæmman vuarjasji.
+Gosse buertiebealesne tjahkasjibie jïh gosse ektesne hïeljine dellie astebe soptsestidh.
+øøkonomije våaroeminie hoksedh guktie aalkoealmetjh leah meatan dovne Barentseraeresne jïh Arktigken raeresne
+Akti veajkoej dle maahta aaj prosjekth daej barkoesuerkiej ålkoli dåarjedidh.
+Daate laavenjostoe eelki dennie gaahpode jïh ov-partiske tjåanghkosne Københavnesne gusnie åssjaldahkh jöökin raaktan EN'en veartenekonferansen bïjre aalkoealmetji bïjre, gusnie Københavnbæjhkoehtimmiem nænnoesti.
+Gaskenasjovnaale ektiedimmesne dle tjïelkestamme gaajhkh gïelh leah håvhtadihks, ietjmies håvhtadihks jallh mahte nåhkehtamme gïelh.
+Daan sjïekenisnie Saemiedigkieraerie sæjhta aalkoealmetji krööhkemh edtjieh vielie våajnoes sjïdtedh gaskenasjovnaale prosessine.
+PRM: - Vihkeles nænnoestimmie Gærhkoetjåanghkoste
+Seammavyörtegs healsoedïenesje dejtie saemien almetjidie mij våaromem vaalta saemien gïelesne jïh kultuvresne.
+Ij naan joekehtsem vuejnieh ålmaj jïh gujni gaskem, jallh aalteredåehkiej, råållaj jallh barkoelaavenjassi gaskem gosse lea raessien jïh njoelkedasseleavloen bïjre.
+Saemiedigkiepresidente Egil Olli bööredi, gosse EN'n ihkuve forume aalkoealmetjidie gaavnedi 2011, veartenen aalkoealmetjidie akten soejkesjien konferansese Altesne ruffien 2013.
+Tjïelteståvroeveeljemisnie: 1) Bïejh kroessem ruvtesne nommen lïhke dejtie kandidaatide mejtie sïjhth steemmadidh.
+Dïhte haasta gaajhkesidie mah iedtjem utnieh bïeljelidh jis sijhtieh meatan årrodh.
+Man guhkebe akte tjïelte lea aktede reeremetjïelteste man stuerebe haestemh leah lohkehtæjjah dåårrehtidh.
+KAPIHTELE 3 RÅÅRESJIMMIEH STOERRETJÅANGHKOSNE
+Musihkedåarjoe Saemiedigkeste / Kåanste- jïh kultuvrebarkoe / Kultuvrejieleme / Saemiedigkie - Sametinget
+Mijjieh faalenassem sjïehtedibie barkoefaamoen mietie reeremisnie jïh dej politihkeles darjomi mietie gåetesne.
+tjaeledh jïh åehpiedehtedh dååjrehtallemh filmedomtesistie jïh lidteraturelohkemistie
+Dotkemeklahke Patricia Fjellgren, Saemiedigkie, Sveerje raereste guktie edtja skreejrehtidh ihke jienebh åarjelsaemien soptsestieh.
+Daah dajvh gellie haestemi uvte tjåadtjoeh.
+Sjiere mååhtedimmieh maehtieh orrijehtedh gosse govhte askh vaaseme jis bievnesh dan bijre vadtasovveme.
+Daate sæjhta åejviefokusinie årrodh programmesne Dáhttu 2.0.
+Mov lij hijven ektesvuekie-barkoe fylhkesskaehtie-kontovrigujmie, mænngan aaj gujmie.
+Væjkeles maanaj gujmie, jïh eadtjohke.
+-420 kV elfaamoelinja akte stoerre jïh vijries bigkeme.
+Joekoen Tjïelte- jïh orrestimmiedepartemeente (TOD) dïhte, mij dejnie aktine gïetine vadta men mubpine vaalta, raerielïhtsege Henrik Olsen jeahta, mij dïedtem åtna budsjedten åvteste saemiedigkieraeresne.
+Maehtedh digitale viehkievierhtieh saemien voestes gïeline utnedh, dellie daerpies gosse galka buektiehtidh orre teekstehammoeh jïh dïejvesh darjodh.
+Tjuara nasjovnaale signaalh jïh ulmieh regijovnaale politihkine sjïehtedidh, jïh dorjesovvedh regijovnaale jih voenges ellies illedahkide.
+Voenges reereme stuerebe vaarjelimmiedajvijste jïh nasjonalpaarhkijste lea akte vihkeles bielie daehtiebarkoste, saemiedigkieraerie Thomas Åhrén jeahta.
+Dennie byjjes bielesne dehtie vaaksjoemistie fylhkenraerije golteli gosse Saemiedigkie lij tjåanghkanamme dæjstan, suehpeden 27. biejjien, jïh seamma biejjien satne aaj aktem tjåanghkoem utni saemiedigkie-raerine.
+Saemiedigkieraerie Mikkel Eskil Mikkelsen Gærhkoetjåanghkoem læhkohte, mij voerhtjen 16.b. akteraeresne nænnoesti aktem saemien gyrhkeles veeljemetjåanghkoem tseegkedh.
+Gosse naemhtie sjïdti dle tjïelte dåarjojne aktede gamte regijovnale guejmievoeteste, aktine åvteprosjektine nïerhkeme juktie aktem jarkelimmiebarkoem aelkedh tjïeltesne.
+Saemiedigkie iktede jïh eadtjoste dejtie byögkeles åejvieladtjide gosse dïenesjem sjïehteladta.
+Daate maahta gelliej fåantoej gaavhtan årrodh.
+Ij leah ajve stoerre daerpiesvoete saemiengïeleldh maahtose byögkeles jïh tjïelten dïenesji sisnjeli, men aaj siebriedahken sosijaale jïh kultuvrelle faalenassi sisnjeli.
+Saemiedigkien kultuvrebïevnesinie dle daah ulmieh jïh strategijh bæjjese bïejesovveme saemien kultuvrejieliemasse:
+Gaskemedtien aaltere maadthskuvlen lohkehtæjjide lea 44 jaepieh.
+Åejviehaesteme daesnie lea sjïehteladtedh ihke årroji reakta lïerehtidh jïh nåhtadidh saemien gïelem illesuvvieh.
+Juktie maehtedh saemiedigkieveeljemisnie steemmadidh tjoerh lïhtseginie årrodh Saemiedigkien veeljemelåhkosne.
+Gaajhkh tjïelth, fylhkentjïelth jïh åvtehkh byögkeles darjoeminie aktem bööredimmieprieviem åadtjoejin voerhtjen, juktie eadtjohkelaakan meatan årrodh daan jaepien kampanjesne Geerve almetjh vïenevoetem sjugniedieh - ektesne, maam Manifeeste irhkemen vööste öörnede.
+Dan åvteste Saemiedigkie sæjhta nuepiem tseegkedh gïelem almetjeregisterisnie registreradidh.
+Skuvle lea akte mijjen vihkielommes institusjovnijste siebriedahkesne.
+Rïektesisnie sæjhta jiehtedh dagkeres lïerehtimmievuekie lea maajhööhpehtimmie, intensijve ööhpehtimmie jallh gïelebiesieh.
+Tjirkijh mah veeljieh saemiestidh Saemiedigkien håalomestovleste maehtieh lissine 20 sekundh åadtjodh fïerhten minudtese.
+Saemien dajvi ålkoli unnemes luhkie learohkh aktene tjïeltesne mah lïerehtimmiem saemien gïelesne jïh saemien gïelen tjïrrh sijhtieh, reaktam utnieh dagkeres lïerehtæmman dan guhkie unnemes govhte learohkh aajmene dåehkesne"
+Daate prinsihpeles seammavyörtegsvoete Maadthlaaken § 110 A tjåådtje. "
+Reeremelihtsegh leah siemesh ovmese råajvarimmieh leah daerpies jis åarjelh-saemien giele vihth edtja jielemetseahkan båetedh.
+Krïevenassh mah sinsitnien vööste strijrieh maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gosse mieriekrïevenassh jïh stillemh ov-vaantosne båetieh krïevenassigujmie bovtsi tråjjesvoetese (juvrh, ruevtieraajroe).
+Daelie dam gærjam man nomme Saemien låhkoeh soptsestieh (Samiske tall forteller) luhkie jaepieh bæjhkoehtamme jïh daate bæjhkoehtimmie lea eevre daerpies dejtie mah politihkeevtiedimmine jïh aamhtesereereminie saemien tsiehkiej bïjre gïehtelieh.
+Saemiedigkien vihkielommes strategije dennie vijriesåbpoe barkosne pijtesaemien jïh luvlesaemien gïeline, sjædta dannasinie govledh maam pijtesaemieh jïh luvliesaemieh Nöörjesne jïjtje sijhtieh prijoriteradidh gïelebarkosne.
+lohkehtimmieh tjirkedh faage-, vytnesjæjja- jïh mïestereprievieøørnegi gujmie
+Reeknegh mah eah daejtie krievemidie jeakedh sïjhtebe bååstede seedtedh.
+Jis ibie meatan vaeltieh saemien ammesgïeline, dle daam tabellem åådtje noerhtesaemien studijepoengedorjemassese Tromsøn Universiteetesne: Tabelle 4.7 aktem jiebne lissiehtimmiem vuesehte illesovveme studijepoengine saemiengïelen kuvsjine, mejtie ij maehtieh tjïelkestidh goh ammesgïele /aalkoelïerehtimmie.
+Daah vïjhte gïelh leah luvliesaemien, noerhtesaemien, julevsaemien, pijtesaemien jïh åarjelsaemien.
+PRM: "Faamoe" bæjhkoehtamme sjædta - sjïere nuepie saemien sïeltide
+Daan mearan dle ij dagkerh veele goerehtimmieh dorjeme, jïh ij leah buektiehtamme nuekies hijven vihtiestimmiem skååffedh gïeletsiehkien bïjre siebriedahkesne.
+Moenehtse meala gïelejieliehtimmietjïelth jïh stoerrestaaretjïelth tjuerieh unnemes aktem saemien profijleskuvlem tjïeltesne utnedh.
+Orrestehteme-, reereme- jïh gærhkoedepartemeente lea saemielaaken gïelenjoelkedasside gïehtjedamme, tjoevkesisnie dejstie nasjovnaale jïh gaskenasjovnaale dïedtijste mejtie åtna saemien gïeli åvteste.
+digitale viehkievierhtieh utnedh gosse galka jïjtsh teeksth jïh vuesiehtimmieh öörnedh jïh vöörhkedh
+Saemiedigkie lea daan raajeste gosse Saemien ööhpehtimmieraerie jïh Saemiedigkie ektesne bïejesovvem jaepien 2000 dïedtem utneme ovmessie dåarjoeöörnegi åvteste juktie saemien learoevierhtieh evtiedidh.
+Laavlomh Berit Alette Mienna Wenche Holm Balto Marit Holm-Johannesen Anbjörg Holm Varsi Máijá Holm Balto Ida Márjá Varsi Solbakk Ánne Márgget Somby Áile Marita Varsi Karl Edvard Urheim Kirsi Guvsám Jovna Zakharias Dunfjell Eli Anne Nystad Máret Inga Grenserud Eira Káre Brita Rognerud Eira Máret Lájlá Sara Nedrejord Risten Gutnel Guttorm Eira Biret Sárá Anti Julie Sofie Nordsletta Maina Sofie Wergeland Inger Marie Guttorm Ragnhild Hellesöy Åarjel-Varangeren saalmelaavlomedåehkie Karasjohken åålmegen maanakore /Anne Karin Hellesöy: Hannah L Strömeng, Elisabeth Kneppen Strömeng, Rita Marie P Somby, Ingri Maylèn Larsen, Kaisa Henriette Larsen, Andreas Hellesöy,
+Desnie buerkiestamme guktie NVE lea dam tjåenghkies mööremem skilkehtassijste vuarjasjamme dejnie vaeljehke dajvine.
+- Paehpierisnie hijven vååjnoe, men rïektesisnie akte giehpiedimmie.
+Ööhpehtimmiedaltesen taalh leah ajve "lissieööhpehtimmien" bïjre nasjonaale ööhpehtimmiesysteemesne.
+Jienebelåhkoe gïehtjedimmiemoenehtsisnie edtja opposisjovneste veeljesovvedh.
+Noerhte- jïh åarjelsaemien låhkoeh teematjaalegijstie leah sjyöhtehke maanagïertide jïh tjïeltide deallahtamme jïh Ööhpehtimmiedirektovraaten jïh Saemiedigkien nedtesæjrojne gååvnesieh.
+daaletje beetneh-vierhtieh steeredh jih orre skåårvedh jille øøhpehtæmman
+Dïhte vuarjasjimmie gïelejarngijste, maam Norut Alta darjoeji gïjren 2012, vuesehte daerpies lissiehtamme ekonomeles jïh almetjen vierhtiejgujmie.
+Orre saemien barkoesijjie lea aaj disse veadtaldihkie, jaepeste 2002.
+-Mijjen ulmie lea jienebh lohkijh saemien lidteratuvreste åadtjodh, stoerre veahka saemien lidteratuvreste gaajhkesidie jïh saemien lidteratuvre lea våajnoes jïh åehpies lohkijidie.
+soptsestidh byökeles joekehts aamhtesi bïjre
+-Daan jaepien sesjovnesne sïjhtebe tjïertestidh aalkoealmetji krööhkemh tjuerieh meatan vaaltasovvedh NASCO:n jïjtsh bïhkedassine.
+• Aellieh ovdaerpies jïh veljies bïevnesh vedtieh.
+Goerehtimmie tsevtsemetaalh vadta gåetijste jïh infrastruktuvreste bovtsegåatoemistie, joekedamme båatsoedajvide jïh joekedamme jaepieboelhkegåatoemidie jïh juhtemegeajnojde.
+Lohkh vielie reeknegetjalemen bïjre daesnie
+Gieltege sjædta Frankfurtesne mïnnedh juktie mijjen væjkele tjeahpoe- jïh kultuvrebarkijh fulkedh jïh vuejnedh guktie daate maahta saemien lidteratuvrem lutnjedh akten stuerebe maarhkedese, saemiedigkieraerie Henrik Olsen minngemosth jeahta.
+Faalenassine jïh dïenesjinie lea vihkeles fïereguhten maadtoem, jieledevuekiem jïh aerpievuekieh våaroeminie utnedh.
+14:00 Saemien kultuvremojhtesh jïh kultuvremojhtesevaarjelimmie Såevmesne, Eija Ojanlatva, arkeologe, Sámi Museum Siida, Inari
+Jaepien 2013 Saemiedigkie aktem jïjtse dåarjoeöörnegem åtna juktie saemien stååkegaevnieh jïh pedagogeles materijellem evtiedidh maanagïertide.
+Unjargan (Nesseby) tjïelte 150.000 kråvnah gïelekuvsjese åådtje mij edtja dejtie viehkiehtidh mah saemien aalkoekuvsjem vaalteme, aelkedh saemiestidh.
+Tjåanghkan daah njieljie veeljeme sijjieh, jïh dej gaskem Ceavccageađgi / Mortensnes goh åejviesijjie, gaajh åajvoehlaakan vuesiehtieh guktie årroejin, vijrin jïh guktie religijovne lij 12 000 jaepieh.
+Gïelevierhtiejarngh sijhtieh aktem joekoen vihkeles råållam utnedh juktie saemiengïeleldh maanagïerte- jïh skuvlefaalenassem nænnoestehtedh.
+Dïhte lij sïjhteme aktem buerebe guvviem vedtedh gïeletsiehkeste jïh dellie lij maahteme buerebelaakan sjïehteladtedh.
+Saemiedigkiebïevnese saemien gïelen bïjre haestemh, ulmieh jïh strategijh ållermaahta, 4 barkoesuerkiej sisnjeli;
+Dan åvteste daate tjaalege edtja ajve taalh dejtie saemien teateridie nöörjen raedtesne gïetedidh, mah maadthdåarjoem Saemiedigkeste Nöörjesne utnieh, vuesehtem daesnie ÅST:n jïh BST:n taalh heevehtæmman Tråante 2017. Akte aadtjen vuesiehtimmie juktie vuesiehtidh man gellielaaketje jïh mah gelliesåarhts laavenjostoeguejmieh jïh byjngetje beetnehdåarjoeh mah leah daerpies juktie sceneproduksjovnh darjodh jïh tjïrrehtidh dejtie saemien teateridie.
+ Saemien faagegïeline evtiedidh
+Ståvroeåvtehke veeljesåvva staaten lïhtsegi gaskem.
+- Saemiedigkien gaavhtan lea vihkeles mearoesaemien reaktah nænnoestehtedh, guktie dïhte aerpievuekien åtnoe dajvijste gorresuvvieh viehkine dejtie vaarjelidh darjomi vööste mah dajvide eerjieh, Larsen jeahta
+Akte seammaleejnes vïhtesjadteme, vuesiehtimmien gaavhtan man gellie mah dïenesjeinstitusjovnine saemiestieh, jïh man jïjnjem saemien aamhtesegietedïmmesne nåhtede, sæjhta aaj nuhteligs årrodh.
+Ij naan maadthskuvle Nöörjesne lïerehtimmiem faalehte daejnie göökte gïeline, jïh ij naan maanagïerte gusnie daejtie gïelide soptseste.
+Learoevierhtiedarjome jïh - øøvtiedimmie tjoevere saemien skuvlen øøvtiedimmiem fulkesadtedh, vg learoeplaani jorkelimmien bïjre.
+Saemiedigkieraerien håalometïjje lea meatan posisjovnen håalometïjjesne.
+Skuvleskovhte Jis learohkh skuvlebussem vaeltieh tjuerieh mujhtedh hijven jovnesem hööltedh, dovne mearan bussem vuertieminie jïh bussesne.
+Mïerhke lea persovneles, seammalaakan goh jïjtse nomme jïh vuelie, gusnie mïerhken nejpiegïejh fuelhkien jïh ektiedimmien bïjre soptsestieh.
+Rijhkeantikvare lea meatan orreme aktine vïhtesjæjjine.
+meatan orreme / meatan Reeremen Europapolitigken Forumesne, aalkoealmetji mïelide biejverdidh
+Saemiedigkieraerie sjïehteladta jeenjesh åadtjoeh sijjen mïelh buektedh jïh daajroem veedtjedh bïevnesebarkosne.
+Filmh maanide jïh noeride leah vihkeles bieljelæjjah gïeleste.
+• Landbruksmelding for Trøndelag - status og oppfølging
+- Saemiedigkieraerie lij meatan govlehtimmesne Stoerredigkesne, jïh mijjieh tjïelkestehtimh tjuara vielie daajroestrategijigujmie barkedh jïh daajroebyjresidie veaksahkåbpoe darjodh noerhtene, aaj dejtie smaave prååsehke byjresidie mijjieh daennie noerhtene utnebe.
+Saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo jeahta vihkeles åarjelsaemien prosjekth dåarjodh.
+Akte haesteme evtiedimmiem maahtoebarkoesijjijste jiebnelaakan joekedidh stuerebe dajvi jïh jeatjah regijovni gaskem.
+Ž Mååhtedimmie edtja byjjehtidh guktie gaajhkh aamhtsh mah åarjelh-saemide jih saemiej dajvide veadtaldihkie, ektievuekien nualan båetieh.
+Daennie aamhtesisnie dåarjoem utnebe jieniebistie EN-årgaanijste, mah leah Nöörjem birreme råajvarimmieh vædtsoesvoeten vööste evtiedidh saemien siebriedahkesne.
+- Daate vuesehte reerenasse onne væljoem åtna dejtie saemien kultuvregåetide saetniedehtedh, jïh mijjieh tjoerebe Stoerredigkiem skreejrehtidh eadtjohke årrodh daesnie, Olsen jeahta.
+Saemiedigkieraerie dåarjohte dam maam gohtje mearoegaedtiestujmiem jïh krïevenasside deallahtimmiedïedti bïjre noerhtene mejtie tjuara seahkaridh, naemhtie guktie Stoerredigkie aalkoelisnie nænnoesti.
+Jïjnjh almetjh eah sïjhth persovneles meatan sjïdtedh ovmessie fåantoej gaavhtan.
+Daelie skuvlh ånnetji ånnetji rïhpesieh, jïh juktie suetiem gaertjiedidh libie gelliej råajvarimmiejgujmie nïerhkeme.
+Saemiedigkie jïh Oslon tjïelte edtjieh aaj digkiedidh guktie edtja jienebh saemien learohkh skreejrehtidh saemien 1.gïeline vaeltedh.
+Daesnie FoU akte vihkeles tsavtshvierhtie.
+Desnie maahtah gaskem jeatjah gïehtjedidh mejtie naan öörnedimmieh dov lïhke gïelevåhkoen.
+4. Dellie aelhkebe sjædta reaktoe bïevnesh vedtedh almetjidie demensine jïh dej lïhke fuelhkide.
+Mænngan stoerretjåanghkoe edtja aamhtesem gïetedidh gålkoen.
+Gosse saemiedigkieraerie læjhkan veeljie sov jååhkesjimmiem vedtedh, daate lea uvtemes buerkiestamme elfaamoejearsoesvoeten gaavhtan, Keskitalo jeahta.
+Dan åvteste kultuvremojhtesh leah dan gellie linjalaajroebealam, dle dïhte vuesehte daejnie dajvine dle jïjnjh gïejh dejpeli darjoemijstie jïh årroejijstie gååvnesieh, jïh dah vihkeles saemien åtnoedajvh orreme guhkede gietjeste, Schanche jeahta.
+ Sjugneden tjiehpiedæjjah: manusetjaelijh, musihkedarjojh, svihtjemehammoedæjjah, scenebïhkedæjjah, vaarjoehammoedæjjah, scenehammoedæjjah, tjoejehammoedæjjah.
+Giedtiejgujmie ektine bïeljelimmiesysteeme sæjhta jieniebidie dejstie laajrojste gaptjedh gusnie gellie kreekeplåavhkesimmieh Nöörjesne.
+Sæjroeøørnemen aamhtese lea guktie aalkoealmetjh jïh voenges siebriedahkh maehtieh eatneme- jïh jaevriedajvh reeredh jih daejtie tjirkedh jïh staries åtnoem tjïrrehtidh biologihken gellienvoeten muhteste.
+Vuekie juktie tsevtsemem jaepieboelhkegåatoemistie aerviedidh maahta nuhteligs årrodh areaalesoejkesjimmesne jïh konsekvensesalkehtimmine (KS) dennie soejkesjamme bigkemisnie båatsoedajvine.
+Learohkh aaj maehtieh njaalmeldh eksamenem saemien 2 åadtjodh. Njaalmeldh eksamenem byjreskisnie dorje jïh vierhtede.
+Moenehtse gaskem jeatjah aktem sjïere jååhkesjimmieöörnegem raereste Saemien jïlleskuvlese, ektiedamme dejtie soejkesjimmide staatusem ohtsedh goh vitenskapeles jïlleskuvle, jïh mænngan akten aalkoealmetjeuniversiteeten vööste.
+Daan barkoen tjïrrh staateles åejvieladtjh jååhkesjieh saemiej leah sjïere daerpiesvoeth jïh jïjtsh vuajnoeh jïjtsh healsoen bïjre mah krievieh healsoesuerkie lea sjïehtedamme saemiej gïelese, kultuvrese jïh siebriedahkejieliedasse.
+Noerhtelaanti embetsmannsåårgane saemien aamhtesidie soejkesje jïh fulkese.
+Saemiedigkie edtja Laanteburrie- jïh beapmoedepartemeenten raeriestimmiem jarkelimmien bïjre båatoslaakeste, juktie dajveståvroem hiejhtedh, jïh båatsoereeremem Fylhkenålman nualan bïejedh, gïetedidh åvtelen laakeraeriestimmie Stoerredægkan bïejesåvva.
+Daan jaepien seminare lea saemien histovrijen bïjre, dejnie vuelienommine Dïhte tjeakoes saemien, jïh mijjen industrijehistovrijen bïjre.
+Aerpien maahtoe Lohkehtimmien ulmie leah;
+Saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo lea gellie bïevnesh saemijste åådtjeme akten tjåanghkoen bïjre Saalbogisnie jååktan maam Selbu utmarksråd jïh Roltdalen allmenningstyre öörnedin, gaskem jeatjah politihkerigujmie goh ulmiedåehkie.
+Salkehtimmie lea govlehtimmesne orreme, jïh daelie dejnie vijriesåbpoe barkojne aalkeme.
+Göölijh dåarjohte mah voestes aejkien göölemevïnhtsem åestieh / Marijne jielemh / Jielemh / Saemiedigkie - Sametinget
+4.2 Sisvege saemien maajhööhpehtimmesne
+3.3. Innovasjovne, entreprenørskap jïh gaskenasjovnaliseringe Noerhte-Tröönderen jieliemisnie vuelege dïeneste jïh akte onne låhkoe orre tseegkemijstie.
+- tjaala aelhkies raajesigujmie jïh teekstegårredimmine, jïh såemiesmearan ortografijem jïh tjaelemenjoelkedassh haalvoe
+Saemien siebredahken tseegkemisnie ij lij gaajhkide saemientjïertide seamma nuepie jïjtsh aamhtesh buektedh, jïh aamhtesinie saemiej bïjre ij lij nuekies saemien jïjtjereereme.
+Nöörje edtja IGC- GRTKF'sne barkedh guktie akte unnemes seamma nænnoes vaarjelimmie sjædta goh dïhte mij Nagoyaprotokolleste båata, daan nuelesne illedahkh IGC- GRTKF'sne Nagoyaprotokollem dievhtieh jïh lissiehtieh dejnie suerkine gusnie dïhte lea sjeavohts jallh fer nåake vååjnoe.
+Gosse daajroem åtna guktie maahta eatnemem lohkedh, dle akte histovrijegærja rïhpelge mejnie gaajhkesh dovnesh maehtieh åahpenidh.
+Statistihke mijjese læjhkan vuesehte veartenisnie jïh voengesne dle annje joekehtsh tjoeli gaskem joekoen gelline suerkine.
+Raereste vuekieh gaavnedh juktie dååjrehtimmide vaarjelidh, jïh dejtie prosesside jåarhkedh mah leah ektiedamme daan prosjektese.
+16:30 Gyhtjelassh, lahtestimmieh jïh åeniedimmie
+Saemielaaken njoelkedassh nænnoestamme sjïdtin jaepien 1990, jïh reaktam stuvrieh dejtie saemien gïeleutniejidie saemien nuhtjedh gosse byögkeles åejvieladtjigujmie govlehtellieh.
+Tjåadtjoehtæjja: Saemiedigkie jïh sjyöhtehke fylhkentjïelth
+Jïjnjh sæjroeh reektemebåalah utnieh jis ov-sjiehteles stuhtjh båetieh.
+Luvsegem jïh syøkemegoerem tjïelten hïejmebielesne gaavnh. Aellieh vïhtesjimmide daelie seedth, menh dijph meatan jis barkoegoeredallese båatah.
+buerkiestidh saemien lidteraturen bïjre
+Minngemes våhkoen Saemiedigkien stoerretjåanghkoe jeehti dagkerh faageviermieh tseegkedh byöroe saemien jarngedajvine prioriteradidh.
+Lïerh: Låavth-gåetie
+Saemiedigkieraerie Henrik Olsen jeahta ij leah daerpies gïknjelidh daan raeriestimmien gaavhtan, men annje akte stoerre gåhkoe gaskem mijjen haestemh jïh dam maam åadtjobe juktie saemien siebriedahkem evtiedidh.
+• Gruvagïehtelimmie, gierkiespealhkoe, gearketjesijjie, gierkiegupmiestahke: FKB
+Soejkesjen åejvieulmie lea g.j. gorredidh jïh nænnoestehtedh Noerhte-Trööndelagen fylhkentjïelten regijovnaale dïedtem, viehkine iktedimmiemaallh saemien gïelelïerehtæmman dennie 13-jaepien skuvlebaelien jïh jollebe ööhpehtimmesne.
+Maahta daejtie ållermaahteme teemide veelebe buerkiestidh jis jienebh biehkieh meatan vaaltasuvvieh, goh barkoe, barkoetïjje, ööhpehtimmiesåarhte, barkijelåhkoe barkoevedtijen luvnie, sivijle statuse jnv. Juktie aktem elliesåbpoe guvviem åadtjodh guktie fasseldimmie evtiesovveme SDJ-dajvesne, maahta aaj såemies dejstie suerkijste guhkiebasse vuartasjidh mah leah neebneme vuelielisnie.
+Saemiedigkieraerien bïevnese saemien gïelen bïjre lea saahtah gaervies jïh edtja dam stoerretjåanghkose buektedh gålkoen.
+Mearan daejnie barkeme jïjnjh åssjalommesh leah svïegkesasse bïejesovveme.
+Læjhkan veeljin vuekieh vuartasjidh mej bïjre gåaradi seamadidh, jalhts eah lin siemes guktie edtjien reaktavåaromem toelhkestidh.
+Byöroe buerebe stipendeöörnegh vuarjasjidh saemiengïeleldh lohkehtæjjastudentide.
+Gaarsjelimmiesiebrie BUL dïedtem åtna tåarjedoekemen åvteste, maanah jïh noerh leah meatan gelline öörnedimmine.
+Mijjieh barkebe guktie dåvvoden råajvarimmieh tjuerieh aelkedh jïh aalkoealmetji reaktide krööhkedh gosse baajebe dejtie meatan årrodh sjæjsjalimmine jïh gorredimmesne eatnemevåaroemistie.
+Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
+Bïevnesematerijelle saemien gïelesne lea dan åvteste vihkeles juktie daajroem lissiehtidh saemien siebriedahkesne.
+Gïelesijjieh leah vihkeles dïrregh juktie gaavnedimmiesijjieh sjugniedidh, gusnie maahta saemien govledh jïh vuejnedh.
+Saemien gïelejarngh sijhtieh joekoen vihkeles årrodh daennie barkosne.
+Saemiedigkie læjhkan laavenjostoe joe tseegkeme jïh orre prosjekti bïjre juktie låhkoem jïh kvaliteetem lissiehtidh teknologeles gïeledïrregijstie.
+3 Teatere jïh scenetjeahpoe goh aktöörh identiteete- jïh nasjovnebigkemisnie
+Gööleme- jïh mearoegaedtiedepartemente sæjhta laakeproposisjovnem buektedh mij våaromem åtna daan siemesvoetese jïh jååhkesjæmman Saemiedigkeste tjaktjen 2011.
+Learohkh leah jïjnjem daejnie barkeme jïh lij akte geerve barkoe aktem vitnijem nommehtidh dej tjaebpies plakaati gaskem, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta.
+* Vuasahtalleme maanagïerten prosjekteste: Saemien naestieelmie
+Bååstede-prosjekte akte illedahke aktede jååhkesjamme latjkoste dej museumi gaskem Kulturhistorisk museum jïh Norske folkemuseum jïh Saemiedigkie jaepien 2012. Latjkoe lea bååstedesertemen bïjre saemien kultuvrehistovrijes daeverijstie Norsk folkemuseumistie jïh Kulturhistorisk Museumistie govhte saemien museumidie.
+Edtja latjkoejgujmie vijriesåbpoe barkedh fïerhtenjaepien tjåanghkoejgujmie, dovne reeleles jïh politihkeles daltesisnie.
+Dan åvteste daerpies stuerebe jïh vierhtiekrievije barkoejgujmie muvhtene lehkesne, jïh dah stoerre haestemh mejgujmie laanteburrie jïh industrijebyjresh tjabreminie, dle daerpies fååmijes tsavtshvierhtieh jïh nuekies dahkoesijjiem fylhken daltesisnie utnedh mejtie maahta gaajhki suerkiej jïh tjïelteraasti dåaresth nåhtadidh.
+Daan aeredsbiejjien åehpies sjïdti reerenasse sæjhta aktem aalkoedåarjoem Saemien Sijtese staatebudsjedtesne raeriestidh, aktine geervehtimmiemierine gåeteste jaepien 2021.
+Sæjjasadtje-barkoe Raarvihken håksoejarngesne - 60% skïemtjesåjhtere
+Ada Jürgensen latjkoem jååhkesje Saemien tjiehpiedæjjaraerien åvteste.
+11:45 Iktegieseme jïh galhkuve seminaareste,Sunniva Skålnes, goevtesedirektööre, Saemiedigkie
+Reektehtse, "Langs lange spor - om samisk forskning og høyere utdanning" (Butenschøn-moenehtsen salkehtimmie), tjïerteste vihkeles saemien dotkemegïeline evtiedidh, jïh vihteste dotkemeinstitusjovnh tjuerieh daejredh dej lea dïedte kuvsjefaalenassh saemien gïelesne evtiedidh gaajhkine daltesinie.
+Dastegh edtjebe ulmiem jaksedh jienebh gïeleutniji bïjre jïh lissiehtamme nuepieh saemien nåhtadidh, dle aaj laedtieh tjuerieh nuepiem åadtjodh saemien lïeredh.
+Ulmie dejnie noerhtelaanti Gulliegïelebaalhkine lea eevtjedh, evtiedidh jïh vaarjelidh dejtie saemien gïelide Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne.
+Dah edtjieh aaj konsertem öörnedidh jïh gïelen jïh identiteeten bïjre soptsestidh aktine saemien artistine.
+Jis daerpies dennie soejkesjebarkosne barkijh utnedh maahta åejviedåehkie sjiehteles barkijh organisasjovnese skeeptedh.
+Aalkoealmetji tsevtsemefaamoe dotkemeprosessese, aajhterevoete jïjtsh daatide/daajrose, jïh gïehtjedimmiem utnedh guktie dotkijh reerieh (g.j. toelhkestieh) materijaalem mij sïjse tjöönghkesåvva, leah vihkeles prinsihph dejnie etihkeles njoelkedassine.
+Gåarede goeresne vaestididh jïh dam påastesne seedtedh, jallh akten nedten goerese tjaangedh jïh desnie vaestiedidh.
+Byjresedirektovraaten nænnoestimmiem luejhtemeluhpien bïjre laejhtedh eannan golme våhkoeh mænngan nænnoestimmie åehpies dorjesovvi.
+Sæjhta joekoen gïelefaalenassi åvteste barkedh maanide jïh noeride, juktie maanah jïh noerh leah båetijen aejkien gïeleguedtijh.
+Goh akte lïhtse aamhtesebievnemisnie dle kommisjovne maahta njaelmeldh buerkiestimmieh jïh tjaeleldh materijalh, goh tjaatsegh jïh plearoeh, veedtjedh.
+Tsïeglesjimmie positijve illedahkh bïjre jarkan vadta jïh sæjhta viehkiehtidh guktie jienebh sijjieh jienebekultuvrelle siebriedahkine sjidtieh.
+PRM: Julevsaemien healsoeviermiem sæjhta
+Muotkan mïelen mietie dle Nussir akte vihkeles saemiepolitihkeles aamhtese gaskem jeatjah dan åvteste gruvaindustrije lissie veelelaakan daam evtiedimmiem gïehtjede.
+Lissine Saemiedigkie dåarjoem vadta museumidie, kultuvrejarngide jïh kultuvregåetide, jïh dåarjoe råajvarimmide healsoesuerkien sisnjelen, mah aaj stoerre ulmiem utnieh juktie dejtie bööremes mieriekrïevenasside sjugniedidh saemien gïelese.
+Tjïelth, fylhkentjïelth, fylhkenålmanembeeth, direktoraath, departemeenth, Saemiedigkie jïh reerenasse ovmessie råållah utnieh barkosne saemien gïeligujmie.
+Vuartesjh vöölemes sæjrosne juktie nuhteligs svaalhtesh gaavnedh åålmegebiejjien bïjre.
+Learohkh mah sijjen saemienlïerehtimmiem åadtjoeh maajhööhpehtimmien tjïrrh, edtjieh aaj dejtie seamma maahtoeulmide haalvedh learoesoejkesjisnie goh jeatjah saemienlearohkh, jïh seammalaakan vuarjasjamme sjïdtedh.
+5.5.2 Veahka saemien lohkehtæjjaööhpehtimmeste
+Saemiedigkie sov barkoem sjïehtede dej mieriej sisnjeli mah leah vadteme Laakesne Saemiedigkien bïjre jïh jeatjah saemien reaktatsiehkiej bïjre (saemielaake).
+Saaht guktie, dle hijven studijepoengedorjemasse åarjelsaemien gïelesne læssene.
+Soptsestæjjah aalterisnie 18 jïh 56 jaepieh meatan goerehtimmesne orreme, jïh referaansedåehkesne soptsestæjjah mah joekoen væjkele åarjelsaemien gïelesne.
+- Dovne jieleme jïh Beapmoevaaksjome sijhtieh dam bööremes raajnesvoetem jïh kvaliteetem utnedh dorjesisnie.
+elliessaemien gaarsje-øørnemh dåarjodh giesie- jïh daelviegaarsjese jïh aaj råantjavuejemem
+Goh mijjieh vuejnebe dle gaajhkh saemien learohkh aktem sjïere reaktam saemienlïerehtæmman utnieh, jïh dah mah saemien dajvine årroeminie aaj reaktam lïerehtæmman utnieh saemien gïelen tjïrrh.
+Raereste aktem fïerhten jaepien digkiedimmie- jïh ektiedimmietjåanghkoem dejtie golme bispide, jïh aktem laavenjostoem akten tjåenghkies fïerhten jaepien tjåanghkoen bïjre dejtie saemien hearride.
+Mijjieh daejrebe jeenjesh aktem lïhke ektiedimmiem båatsose utnieh åarjelsaemien dajvesne.
+- Dïhte latjkoe Nöörjen jïh Såevmien gaskem dej voenges årroji reaktam göölemasse nåakebe dorje mah reekteles vaarjelimmiem utnieh maadthlaaken jïh almetjereaktan mietie.
+Rørosen jåarhkeskuvle aaj nimhtie barka jåarhke-skuvlen daltesisnie. Desnie aaj Maajh-øøhpehtimmie jeatja skuvlide seamma dajvine, mohte aaj skuvlide mah bæjngolen.
+Staate jïh Saemiedigkie edtjieh pryövedh seamadidh dovne mandaaten bïjre, jïh gie edtja salkehtimmiebarkoem darjodh.
+Reektehtsisnie vååjnesasse båata skuvleaajhtere vaenie jïh mujvies bïevnesh eejhtegidie jïh learoehkidie vadta reaktan bïjre saemien gïelelïerehtimmien jïh lïerehtimmien bïjre saemiengïelesne.
+maanasåjhtoen moenehtsen åelesne galka saemien gïele- jïh kultuvremaahtoeh maanasåjhtoen institusjovni sijse bïejedh
+-Saemien maanah jïh noerh meedijafaalenassem daarpesjieh mah dej jieledem vuesiehtieh jïjtsh gïeline, eadtjohkelaakan.
+eevtjedh guktie saemien tjaaleldahkh orrestehtedh jïh gihtjedimmiem jieniemdidh
+Lissine dovne digitaale baakoegærjah jïh interaktijve saemienkuvsjh, jïh noerhtesaemien maasjinejarkoestimmiedïenesje nöörjengïelese.
+Skïereden 13.b. 2007 dle EN'i generalekrirrie EN'sne bæjhkoehtimmiem nænnoesti aalkoealmetji reaktaj bïjre.
+5 - Tjaktjegåatome I. Laante rïhkedahken, doh bielieh tjaktjedajveste gusnie sarvah aaltojde tjööngkieh rïhkedahkese skïeredahken, skïereden minngiegietjien raejeste gaskoeh gålkoen raajan.

eval/test.no-sme.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Søkerne ble videre bedt om å oppgi de viktigste salgskanalene innenfor 6 mulige salgskanaler, og det var 18 som svarte på dette spørsmålet.
+Målet er at alle skal få frikortet i posten innen tre uker etter at de har nådd frikortgrensen.
+Skoleeieren og skolene utarbeider forpliktende planer for et faglig og organisatorisk kompetanseutviklingsopplegg for deltakelsen i satsingen.
+Jeg ønsker å sette fokus på gamle samiske tradisjoner.
+Nå finnes flere samiske akademikere både innen samisk forskning og annen forskning, og ulike høyere utdanningstilbud der undervisningsspråket er samisk gis.
+Kulturhusutvalgets arbeid vil fortsette ut året.
+Sametinget gir uttrykk for at dette vil undergrave den rollen Sametinget og reindriften er gitt gjennom oppnevning av medlemmer i de styrende organer.
+Støtten til Sameblod og Amanda Kernell viser både ambisjonsnivået og rekkevidden av arbeidet deres.
+Ombudets generelle arbeidsoppgaver er å sikre alle barn i Norge en god oppvekst og de rettigheter de har gjennom FNs barnekonvensjon.
+Overvåking av utslipp fra skytefeltene er et krav.
+Kunnskap om hva som er betingelsene for og utviklingstrekkene av den samiske offentligheten er viktig for valg og prioriteringer som tas i utformingen av samepolitikken i åra framover.
+Til slutt vil rådet knytte noen kommentarer til Sametingets aktivitet og prioriteringer.
+Eg må seie at nokre av byråkratane var reint krigersk innstilte mot oss.
+Det kan for eksempel være gravplasser, offerplasser, gammetufter, fangstanlegg og merkeplasser for rein, ildsteder, hus, stabbur, kirkegårder, offersteder, hellige fjell og innsjøer, sennagress-steder, lekeplasser for barn og muntlige fortellinger og joik knyttet til bestemte plasser.
+Det er fortsatt mulig å bestille gratis læremidler til grunnskoler som har samiske elever i Norge og barnehager med samiske barn fra disse forlagene: ČálliidLágádus, DAT, Iđut og Davvi Girji.
+Pasient- og brukerrettighetsloven sees i sammenheng med andre lover som berører helse- og omsorgstjenesten, herunder helsepersonelloven, spesialisthelsetjenesteloven og helse- og omsorgstjenesteloven, tannhelsetjenesteloven og lov om psykisk helsevern.
+På dagsorden sto oppfølging av regjeringens nordområdemelding, utdanning og kompetanseutvikling og ringvirkninger og lokal verdiskapning ved økt næringsaktivitet i nord.
+Tale holdt av visepresident Johan Mikkel Sara ved åpningen av Blåfjella-Skjækerfjella / Låarte - Skæhkere nasjonalpark og Lierne / Lijre nasjonalpark, 26. juni. 2006.
+Hovedsaken i artikkelen er å analysere, hvordan samelovens språkregler og stedsnavnloven er tatt hensyn til i den offentlige skiltingen.
+Det har båret frukter og Sametinget har vært med å bedre rammebetingelsene for disse næringene.
+I Finland har blant annet Enontekiö erfaring med fjernundervisning i språk og matematikk og spesialundervisning på grunnskole og videregående skole nivå.
+Samiske og urfolks fag- og forsk ­ningsmiljøer i Finland, Norge, Sverige og Russland understreker behovet for utarbeidelse av felles strategier og standarder for forsk ­ning i samiske og urfolks områder (nordisk samisk seminar, rapport " Future challenges for reindeer husbandry societies ", Umeå, mars 2007).
+Den representerer en god og fornuftig ressursutnyttelse i marginale fjell- og utmarksområder.
+Grunnen til dette er at Norge ikke innhenter offentlig statistikk over hvem som definerer seg som samisk.
+ lavere skoleprestasjon og fullføringsgrad for urfolk i land med langvarig migrasjon (min oversettelse)
+Kjernen i samfunnsoppdraget vil ofte være bevaring og utvikling av samisk kunst og kultur.
+Barnehage og skole er sentrale for å styrke og utvikle samiske språk.
+I dag er saksbehandlingstiden svært lang hos de fleste fylkesmennene og i Statens helsetilsyn.
+Dette vil lette kommunens arbeid opp mot reindrifta, samtidig vil dette bidra til å anerkjenne reindriftas posisjon og viktighet.
+Et menneske i min situasjon er avhengig av en velfungerende administrasjon generelt.
+I Norge er det etter dette kun folketellingen i 1970 som har inkludert spørsmål om samisk språkbruk og identitet (Aubert, 1970).
+Prosjektet ferdigstilles senest to år etter tilskuddsbrevets dato.
+Samtidig registreres det at det er lokal skepsis til havbruksnæringens tilstedeværelse og ekspansjon.
+Flere av høringsinstansene går inn for at det skal opprettes et nytt organ for å løse denne oppgaven, for eksempel et råd eller et representantskap som utgår fra kommunene i Finnmark.
+Siden høsten 1999 har Sametinget arbeidet for å etablere et skikkelig tilbud på Internett samt et funksjonelt intranett for de ansatte.
+Aktivitetsmønsteret på disse to arenaene viser imidlertid at kjønnsforskjeller kan forklare disse variasjonene.
+Karasjok har lave slakteprosenter og en produksjon som varierer med reintallet.
+: Forvaltning av fornybare ressurser
+Den omfatter alle 15 sektorene som i henhold til EUs retningslinjer er støtteberettigede.
+Medlem Inga-Lill Sundset, Arbeiderpartiets sametingsgruppe (Ap.)
+Staben ledes av en stabsleder.
+Mange ganger kan spørsmål av felles interesse avklares på samisk dersom begge parter er samisk-språklige tjenestemenn.
+Det er berammet konsultasjonsmøte med Olje- og energidepartementet 11.05.07.
+I hovedsak ser vi at antall barn som faktisk får tilbudet, avgjøres av hvor tilbudene er, og hvor mange samiske barnehagetilbud som eksisterer.
+Det er et helt klart behov for at noen har et overordnet ansvar for samisk språkutvikling, og for koordinering av tiltak.
+I denne situasjonen bestemte myndighetene høsten 1989 at man skulle ha fisket et visst kvantum torsk i ett av årene 1987-89 for å få såkalt fartøykvote.
+rende den nye Plan- og bygningslo
+Derfor øker grunnavgiften på fyringsolje til samme nivå som avgiften på elektrisitet.
+Jeg trur at en svært stor del av kommunens innbyggere og ikke minst tilreisende vil få stor glede av det som skjer i Tana i dagene og ukene fremover."
+Det var moro å brevveksle og på den måten holdt vi kontakt gjennom årene.
+Høgskolen har en rekke studietilbud der samisk kultur, historie og samfunnsliv inngår som en integrert del.
+En reduksjon i reintall vil for de aktuelle reinbeitedistriktene etter departementets vurdering medføre forbedret drift gjennom:
+Etter Vg 1 - studieforberedende utdanningsprogram
+7.1.2 Dialogmøter Sametinget er opptatt av å utvikle dialogen med de samiske institusjonene, og legge til rette for at institusjonene skal få muligheter til å utvikle seg til sterke faglige institusjoner.
+Faglig analysegruppe for samisk statistikk oppnevnes av KMD og Sametinget i fellesskap.
+Når det gjelder videreføring av kondemneringsordningen og tidsavgrensede kvoter på mer enn 15 år, ble Sametingets standpunkter ikke tatt hensyn til.
+Sametinget vil legge fokus på å koordinerere og invitere til samarbeid mellom ulike institusjoner som jobber med samiske språk.
+Intensjonen er å gjennomføre det med alle institusjoner jevnlig.
+kelig okserein. Sara sier at på m
+Arbeidsgruppens forslag om Sametingets formelle stilling... 71 8.1.
+I forbindelse med forhandlingene om Reindriftsavtalen 2014/2015 startet arbeidet med å utvikle reindriftens arealbrukskart gjennom et eget pilotprosjekt.
+De økonomiske konjunkturene kan imidlertid snu, og situasjonen innenfor EØS-området kan bedres på sikt.
+For øvrig har Sámi Giellagáldu gitt råd til språkbrukere i språkspørsmål. Giellagáldu tilbyr gratis skriveråd til språkbrukere i språklige spørsmål.
+Sheet HarbourCity in Nova Scotia Canada
+I en slik tabell vil de endringer som har skjedd i landbruket komme frem.
+høsten 2011 har politisk nivå gått ut og signalisert et større engasjement, men dette har foreløpig ikke blitt mer konkretisert.
+I budsjettforslaget videreføres arbeidet for mer rettferdig fordeling gjennom skattelette for brede grupper, og innstramminger er rettet inn mot dem med høye inntekter og formuer.
+Stipendene ble gitt til etablerere som vil starte med utmarksbaserte virksomheter og småskala mat.
+Tema har vært sentrenes virksomhet.
+Selv om det foregår et utstrakt samarbeide mellom skolene i de to landene, er det problemer knyttet til barn i grunnskolen som skal gå på skole i et fremmed land.
+Og videre at " Styret i STS foreslår at staten ved Kultur- og kirkedepartementet igjen tar det budsjettmessige ansvar for Beaivváš Sámi Teáhter.
+Merking utenfor det samiske reinbeiteområdet Utenfor det samiske reinbeiteområdet gir departementet nærmere regler om reinmerke og merking av rein.
+Sametinget er i dag øverste myndighet når det gjelder språkutvikling, normering og samisk rettskrivning.
+Driften er basert på reinens tilpasning til naturmiljøet i et arktisk og subarktisk økosystem.
+- Jeg reagerer fordi Kirkeneskonferansen år etter år har hatt alvorlige tema oppe til diskusjon, temaer som har direkte innvirkning på samiske interesser, bla. samiske næringer, kompetanseutvikling og attraktive samfunn.
+Det ble til sammen gitt støtte til 17 bokprosjekter, herunder 2 lydbøker.
+Denne nemnda foreslo at lærerutdanningen måtte utvikle spesielle tilbud som skulle kvalifisere for lærerarbeid i samiske distrikter.
+FN-pakten slår i artikkel 1 og artikkel 55 fast " prinsippet om folkenes like rett og selvbestemmelse ".
+Disse vil legge føringer for å styrke samisk språk, sier Nystad, avslutter Nystad.
+Port ElizabethCity in South Africa
+I diskusjonen av europeiske investeringer skal en ta med seg at det finnes både sikre og mindre sikre investeringer i denne regionen.
+Etnisk bakgrunn er derfor operasjonalisert ved svar på spørsmålet om morsmål.
+Teatret er et scenekunsttilbud til den sørsamiske befolkningen og innehar en viktig funksjon når det gjelder styrking av sørsamisk språk og identitet.
+Det var Akkrediteringer for oppstart av nye doktorgradsstudier og Stortingsmeldingen om ungdomstrinnet (Sametingets årsmelding 2011: 7).
+Samisk musikk finnes og utøves i fire land: Norge, Sverige, Finland og Russland, i området som heter Sápmi.
+Når som helst@ info: whatsthis
+Formålsbestemmelsen gir viktige føringer når man skal forstå og anvende de øvrige bestemmelsene i loven.
+Utjevningsmandater tildeles kun lister med en oppslutning på minst 4% (Sperregrense) av samtlige godkjente stemmer til sametingsvalget.
+Som del av arbeidet har utvalget også drøftet den alvorlige situasjonen for mange av laksebestandene i Tanavassdraget.
+ Delta aktivt i revideringen av Samelovens språkregler
+Gjennom arbeid, fellesskap og samarbeid har vi forent disse.
+Det vil i dette arbeidet blir vurdert om det er behov for særskilte tiltak for å implementere retningslinjene i befolkningen der kultur og språk kan utgjøre barrierer.
+Leder av tilskuddsstyret, Ann Mari Thomassen, er svært fornøyd med de prosjektene som har fått tilskudd, både faglig innhold og geografisk spredning av prosjektene.
+For å si det enkelt: Hvis det utenkelige skulle skje at vi alle satte oss ned, sluttet å arbeide og bare levde av pensjonsfondet, ville hele formuen være borte på litt over ett år.
+Sametingets oppvekst-, omsorg- og utdanningskomité har behandlet sak 009/18 Språkløftet - Sametingets strategier for samiske språk.
+Det hadde blitt en helt annen sak enn å gjøre det i Tromsø.
+Sametinget har fått påpekt i planen at analysen og anbefalingene også skal omfatte den samiske befolkningens framtidige behov for psykiske helsetjenester.
+dagdo not reorder placeholders, just translate e. g. and - to the separator used by dates in your language
+Innspillet fra Sametinget vil orientere om dagens status i reindriften i første kapittel.
+Utgangspunktet for å nå dette målet, er at likestilling berører alle samfunnsområdet og skal være en integrert del av vårt arbeid, uavhengig av blant annet kjønn, funksjonsevne, etnisitet og seksuell legning.
+Derimot er jeg i tvil om hensiktsmessigheten i tallfesting av vektnormer som bestemmende for øvre reintall.
+Samtlige reinbeiteområder har hatt økning i denne aldersgruppen, men det er nokså store forskjeller mellom noen områder.
+Departementet har utarbeidet en forskrift om ordningen som trer i kraft 1. januar 2009.
+Sametinget krever at det bevilges midler til bedre bestandsregistrering, bedre ordninger for uttak av skadedyr, mer forsk, ­ning utvikling av forvaltningsmetode for kongeørn, samt at det satses på bedre dialog mellom organisasjoner og forvaltning for å klare å gjennomføre vedtatt rovviltpolitikk.
+Riksveg 21/E8 Riksvei 21/E8 som går fra Bottenviken til Ishavet og til Tromsø i Norge, er en av de to hovedveiene som fører til Norge via finsk Lappland.
+Sametinget, som det representative organ for samene, må i lov gis myndighet for forvaltningen av samiske kulturminner.
+Verken Sametinget eller noen annen offentlig instans kan styre det enkelte individs private språkbruk.
+De lærer om reindrifta og at samene bor i Kautokeino og Karasjok.
+Konferansen foregår på Thon hotell i Alta.
+Sametinget hadde ikke tiltaket på sin prioritetsliste for 2002, men utvikling av språksentra og andre språkprosjekter utenfor forvaltningsområdet på hhv. 7. og 10 plass.
+Forslag fra Norske samers riksforbund (NSR.) Kap / post
+Sámi Giellagáldu arrangerte et sørsamisk språkseminar i Östersund i Sverige i april.
+Blant annet er det nødvendig å samarbeide med duodjimiljøene i de andre landene. Rettsvern for duodji innebærer rettsvern mot utenforståendes urettmessige bruk av duodji i kommersiell hensikt.
+Regionalt og lokalt samarbeid. Mål for innsatsområdet: Et aktivt og målrettet samarbeid med regionale og lokale myndigheter for å styrke og utvikle samisk kultur, språk og samfunnsliv.
+Til punkt to vil jeg si: Vi trenger mer kunnskap om motorferdsel og bruk av utmarka.
+Helgelands-byene og Mo i Rana har som nærmeste byområde fått 27% av by-flytterne.
+Et unntak er ei mindre ordbok mellom nordsamisk og kildinsamisk (Sammallahti & Xvorostuxina 1991).
+Gaupe ser ut til å ta flest sau, mens jerven tar flest rein.
+Likeverdige helsetjenester for den samiske befolkningen har med brukerens opplevelse av tjenestene å gjøre.
+% 1 poeng: Totalt antall poeng for dette nivået
+For 2005 viser tabellen kun til det tidligere Statens petroleumsfond.
+Produksjonskurver som vist i figur 1, fanger imidlertid ikke opp hele dynamikken i våre nordlige beitesystem.
+Sametingsrådet støtter derfor Reindriftsstyrets vedtak om å oppheve fredningen mot reinbeiting på Stonglandshalvøya.
+De stakk som spisse nåler.
+(Else Grete Broderstad, Institutt for statsvitenskap, Det samfunnsvitenskapelige fakultet
+Samtidig ser vi at dette arbeidet er stort og krever kompetanseheving på flere plan i barnevernstjenesten.
+Sametinget ønsker et rikt plante- og dyreliv i Norge.
+Noe av utfordringen med tanke på å skaffe fullstendig oversikt over utgifter og inntekter er at alle festivalene hovedsakelig er drevet på frivillig basis.
+Fra forsvarets side skal det være forhandlere som aktivt kan ta del i forhandlingene med partene og som kan ta avgjørelser.
+På overflaten synes ungdomstiden å være et relativt homogent løp.
+Det må vi holde fast ved.
+Innebygd visning av Java- miniprogrammerName
+Prosjektet har vært drøftet i møter mellom Kulturdepartementet og Sametinget.
+Vekstkommunene har ikke overraskende stor innenlandsk flyttegevinst.
+Mange barnehager har signalisert at de trenger grunnleggende informasjons- og veiledningsmateriell om samiske forhold.
+Vi krever omfattende endringer i lovforslaget.
+Etter folkeskolen var jeg 9 uker på framhaldskole, men der lærte jeg ingenting.
+& OmDefault mode in notification
+Søknad på stillingen sendes via vårt digitale søknadssenter: http://e-skjema.no/sametinget.
+Rammeplan for barnehager - BFD Runskriv Q- 0917 B - en kortfattet presentasjon
+Tilpasse tilskuddsordningene slik at de sikrer en fremtidsrettet duodjinæring
+Bestemmelsen om gjennomføring av avvikling i første ledd får tilsvarende anvendelse.
+Tilskuddstyret viser også at Påskefestivalen gir store ringvirkninger for kommunens næringsliv.
+Kartlegging av samers rettigheter til reinmerker - prosjekt i egen regi
+Sametingets mål er at samisk språk skal bevares og utvikles.
+Vi skulle ha startet tidligere med kalvemerkinga, men det har ikke vært mulig, sier distriktsformann John Idar Anti.
+- Vi reduserer sektoravgifter og overprisede gebyrer med om lag 565 millioner kroner, herunder tinglysningsgebyret.
+Samtidig inngår reiselivsbasert næringsutvikling i reindriften, samt samarbeidstiltak mellom reindriften og foredlingsbedrifter i programmet.
+Jeg vil peke på at særlig prinsippene (3), (4), (5) og (7) alle bidrar til å konkretisere selvstyredimensjonen i lokal ressursforvaltning, som også er ett av de viktigste nye elementene i reindriftsloven av 2007.
+Det dannes nettverksgrupper der leger som jobber i samiske områder får anledning til å møtes med jevne mellomrom for å utveksle erfaringer og utfordringer
+Landbruks- og matdepartementet oversendte senere Sametinget et notat der organiseringsendringene ble begrunnet.
+Direktøren kan i særskilt dokument delegere anvisningsmyndighet til tjenestemenn med budsjettdisponeringsmyndighet som leder av driftsenhet.
+Komiteen har ikke flere merknader eller forslag og råder Sametinget til å vedta følgende: Sametinget støtter for øvrig sametingsrådets forslag til innstilling.
+Det positive med arktiske produkter er at de er mer smakfulle enn produkter produsert lenger sør i landet.
+Arbeide for at vedtak om vern skjer etter informert samtykke fra den samiske lokalbefolkningen
+Men det var nordmenn som arresterte.
+Dette er Skedsmo, Stavanger, Drammen, Lørenskog og Asker, listet etter de respektive kommunevisemanntallsstørrelsene i 2009.
+Kommunen har varslet at den skal ferdigbehandles i januar 2012.
+I et reinbeitedistrikt kan så vel distriktsstyret som den enkelte reineier i mangel av minnelig overenskomst få avgjort ved skjønn ved jordskifteretten om reineieren skal ha adgang til å føre opp gjerde til støtte for sin driveplikt og sikring mot erstatningsansvar.
+Hvordan eleven fungerer sosialt, bør være et tema i alle utviklingssamtaler.
+Referanser til urfolk har også blitt inkludert i vitenskapskomiteens arbeid i forhold til REDD.
+Johan Mikkel Sara Randi Solli Pedersenleder
+Regjeringen ønsker å foreta en bred gjennomgang av samisk utdanning og forskning, både ved Samisk høgskole og ved andre institusjoner på ulike nivåer.
+Eventuelle etableringer av nasjonalparksentra i eller i tilknytning til samiske museer må også forutsettes finansiert av Miljøverndepartementet / Direktoratet for naturforvaltning.
+Mediesituasjonen for samisk opplæring og utdanning er ofte preget av negative enkelthenvendelser og spådommer om at samiske språk er i ferd med å dø ut.
+Disse områdene er viktige ressurser for utviklingen av samiske språk i Norge.
+Sametinget har pekt på at det må sikres tilbud ved de aktuelle høgskolene uansett hvor få studenter som ønsker å gjennomføre studier i sør- eller lulesamisk.
+Sametinget mener det behov for at samiske rettighetshavere gis mulighet til å være delaktig i å utpeke hvem som skal utrede, hva som bør utredes og på hvilket grunnlag.
+Denne skolen gir fjernundervisning til elever over hele landet.
+Det er nå avklart at Kunnskapsdepartementet vil være med å bidra i et utredningsprosjekt om en samisk vgs er realiserbart i det markasamiske området.
+Sametingspresident Egil Olli er denne uka tilstede på FN's Permanente Forum for urfolkssaker i New York. Han holdt følgende tale til forumet onsdags kveld:
+Kommunene er samtidig blant de viktigste iverksetterne av Sametingets politikk på viktige samfunnsområder som opplæring, barnehage, språk, kultur, arealforvaltning og næring.
+Videre jobber Sametingsrådet for at rettighetshavere til land- og ressurser hos urfolk må settes kapasitets- og kompetansemessig i stand til å forhandle fram de gode løsningene med næringsaktørene.
+Stortinget har gjennom å gjøre NRK til et statlig aksjeselskap redusert muligheten for politisk styring av institusjonens virksomhet.
+Norge var den første nasjonen i verden som etablerte et eget departement for fiskeriene.
+Forhandlingsrett for kunstnerorganisasjonene blir videreført av Sametinget eller organ under Sametinget, og det skal være kunstnerrepresentasjon i tildelingsorganet for stipendene.
+Arealpresset er særlig sterkt i det sørsamiske området og i Vest-Finnmark."
+Arbeidsgruppens vurderinger og forslag om Sametingets rettslige stilling Arbeidsgruppen mener at en løsning der Sametinget etableres som et selvstendig rettssubjekt, formelt fristilt fra regjeringen, trolig er den beste løsningen sett i lys av dagens praksis og syn på Sametinget som selvstendig folkevalgt organ.
+I Danmark er det videre et rådgivende utvalg vedrørende Grønlands økonomi.
+Det var likevel ikke så mange studenter som tok eksamen hvert år fordi søknadsfristen til universitet var i slutten av semesteret før kurset startet opp, og det var for tidlig for de fleste kursdeltakerne, blant annet var det ofte ikke klart om de hadde fått permisjon fra arbeidsplassen.
+Sametinget kan også ved hjelp av direktetilskuddsordninger og andre støtteordninger motivere til økt språkbevissthet og språkbruk innen samisk media.
+Kommunestyret forkaster samekomiteens innstilling og henstiller at tiltak som tidligere er reist eller anbefalt av de kommunale organer blir gjennomført.
+Sametinget har hittil bevilget 774 000 kroner av en pott på 1,1 millioner kroner øremerket tiltak som synliggjør de samiske språkene i forbindelse med IYIL 2019.
+Kommunen har helt siden oppstarten bidratt med tospråklighetsmidler til finansiering av drifta.
+I følge Nordlandsforskning har Sametinget bare delvis lyktes med å gå fra en kostnadsstyrt til målstyrt tilskuddsmodell.
+Arbeidsgruppen har sendt et skriv til Utsjok kommune med anmodning om å legge til rette for utvikling av det samiske språket i planleggingen av det nye skolebygget.
+Kombinasjoner av tradisjonelle samiske næringer som jordbruk, duodji (samisk husflid), fiske, reindrift og utmarksnæringer vedlikeholder og produserer samisk kultur.
+Base- N- heltall@ item: intable Text context
+Samtidig vil det være viktig at utdanningsinstitusjonene innlemmer den samiske dimensjonen i utdanningene.
+Søknader sendt etter denne dato realitetsbehandles ikke Møtesekretærer: Trine Guttorm Anti / Roy Amundsen
+Sametinget er kjent med at tilgang til utmarksområdene har stor betydning for folks levekår her i Finnmark.
+På alle tidspunkter er for øvrig tallene i STN-områdene noe høyere enn i områdene utenfor STN nord for Saltfjellet.
+bidra til bevisstgjøring og være en pådriver for endring i holdninger og atferd
+Mangel på økonomiske, administrative og menneskelige ressurser er en stor utfordring i arbeidet for å styrke samisk språk.
+Den samlede rammen som Sametinget disponerer i 2001, der Kommunal- og regional-departementet, Kirke-, utdannings- og forskningsdepartementet, Kulturdepartementet og Miljøverndepartementet over ulike kapitler og poster har bidratt til Sametingets ramme, fremkommer i følgende oversikt:
+- Egil Olli, personlig vara Marianne Balto Henriksen
+Fra 1983 har Samisk spesialbibliotek vært fullt ut statlig finansiert.
+Pedagogisk kompetanseheving av skolebibliotekarene Skolebiblioteket som læringsarena er et pedagogisk tilbud.
+Jeg har tro på at prosjektet i Storfjord kan ha overføringsverdi også for andre kommuner, sier statssekretær Raimo Valle.
+Siden da har det vært avholdt seks valg.
+Regjeringen og Stortinget har videreført hovedlinjene i meldingen.
+Sametinget støtter derfor forslaget om å kodifisere reindriftens rettsgrunnlag gjennom lovfesting med basis i bruk fra gammel tid, fordi det er helt avgjørende for reindriftsnæringens fremtid at den har et sterkt rettslig vern mot at reindriftsarealer blir omdisponert til andre formål, og til skade for næringen.
+Det er viktig at man ikke forhaster seg når det gjelder dette, men bruker den tiden som er nødvendig for å finne de som er best kvalifisert til å sitte i kommisjonen og domstolen.
+" Språkvalgprinsippet i forskriftene er også nevnt i skiltnormalen, men presiseringen "av praktiske årsaker er særskilt vanskeleg " i § 7-4 i forskriftene, er ikke nevnt i skiltnormalen.
+Sametinget viser til at NIM i tillegg til årsmeldingen utgitt en egen temarapport sommeren 2018 om vold og overgrep i nære relasjoner i samiske samfunn.
+Sametinget har gitt et tilskudd på kr 50 000 til prosjektets koordinatorstilling, men har ikke mulighet til å delta i styringsgruppen p.g.a. ressursmangel.
+Området er solrikt, og et av de første stedene i Harstadområdet hvor sola viser seg i etter den lange mørketiden.
+Sametingsrådet følger opp forslaget med å ta initiativet til igangsettelsen av et slikt forskningsprosjekt sammen med Direktoratet for naturforvaltning.
+Byggeprosjektet omfatter bl.a. konsert- og teaterhus, visningsrom for billedkunst, blackboks og bibliotek.
+For kvinner er det ikke i de to aldersgruppene markante forskjeller mellom kyst og innland når det gjelder andelen uføretrygdede.
+Det forventes at klagebehandlingen på solsymbolet blir avgjort i løpet av vinteren 2020.
+I møtet ble blant annet språkstyrets mandat og oppgaver framover avklart.
+Den st��rste samiske språkgruppen må prioriteres først.
+I "Foreløpig beregning av skatter og avgifterš vises beløpet som arbeidsgiver har trukket i skatt gjennom året.
+I dette ligger det også en erkjennelse av at kulturminnetyper fra den tidlige forhistorien kan forstås som tidlige forutsetninger for både samisk og ikke-samisk kultur.
+I tillegg må en ta hensyn til eventuell fremtidig ambulering til hele det samiske område, og da må en særlig ta i betraktning avstanden til Troms, Nordland og Trøndelag.
+Pasienten i spesialisthelsetjenesten ønsker seg en fast lege å forholde seg til.
+Denne planen vil ta utgangspunkt i resultatene fra evalueringen.
+Det undervises i og på tre samiske språk i grunnskolen: nord-, lule- og sørsamisk, og det kan undervises i og på disse tre samiske språkene i den videregående skolen.
+Før et vedtak om omsorgsovertakelse oppheves, skal barnets fosterforeldre gis rett til å uttale seg.
+Det foreslås å endre bestemmelsenes bruk av begrepet Finnmark fylke, til å vise til det geografiske området Finnmark.
+Omkring 2000 økte reintallet igjen både i Troms og Nordland.
+Samisk statistikk 2010 inneholder statistikk med relevans for samiske samfunnsforhold i Norge.
+For oss andre er det viktig å være til stede for dere.
+Stadnamnlovas forskrift §7 slår fast at dersom et stedsnavn har flerspråklig navn skal alle språk som benyttes i det aktuelle området brukes på skilt.
+Også Agenda 21 fra verdenskonferansen for miljø og utvikling, kap. 26, om anerkjennelse og styrking av urbefolkninger og deres samfunn er sentral.
+Sametingsrådet utgår derfor fra ett uttrykt flertall i Sametingets plenum.
+Den registrerte kulturminnelokaliteten på det aktuelle stedet består av tre hustufter og fire gammetufter.
+Barneverntjenesten kan flytte barnet bare dersom endrede forhold gjør det nødvendig, eller dersom det må anses til beste for barnet.
+List ut alle mulige moduler
+"Skolen skal gi elevene historisk og kulturell innsikt og forankring, og skal bidra til at hver elev kan ivareta og utvikle sin identitet i et inkluderende og mangfoldig fellesskap.
+Årlige satsingsområder bestemmes av Sametinget.
+Vis navigasjonspaneletAction for toggling the atmosphere
+Norge er dessuten verdensledende på støtte til utdanning av jenter.
+Som en konsekvens av dette inneholder helseplanen ingen strategier for et likeverdige helsetilbud for den samiske befolkningen, sier rådsmedlem Terje Tretnes.
+Regjeringens reiselivsstrategi " slår fast at innsatsen innenfor reiseliv skal rettes inn mot visjonen " verdifulle opplevelser " og derigjennom legge til rette for at reiselivet skal være verdifullt for både besøkende, lokalsamfunn, bedrifter, ansatte og miljøet.
+Hvis du har vært utsatt for rasisme:
+Landbruks- og matminister Lars Peder Brekk påpeker at det ikke skal forekomme ulovlig reinbeiting på Lenvikhalvøya, verken av norske eller svenske reineiere.
+Vedlikehold innebærer tiltak for å opprettholde standarden på vegen.
+Dette er noen av problemstillingene som vil bli tatt opp på møte.
+Denne boka starter med forskjellige glimt fra lærerutdanninga i forskjellige tidsepoker.
+Retningslinjenes intensjon er ivareta tradisjonell samisk utmarksbruk, næring og kultur, og anerkjenne nye næringer og ny teknologi som viktig del av den samiske kulturen.
+Sametinget har vært kritisk til høringsutkastet til handlingsplan, på grunn av manglende tidsangivelser og økonomiske rammer for tiltakene, foruten store forsinkelser, jamfør årsmeldingens kap. 1.3.
+Det gjorde at mange elevar frå bygda ville inn her, også ikkje-samiske elevar.
+ Arbeide for økt rekruttering av samisktalende personell
+Sanksjonene må samordnes slik at de ikke rammer på en urimelig måte, se utkastet § 13-1 annet ledd.
+Árja mener at det er på tide med en historisk gjennomgang av fornorskningsprosessene.
+Sápmi Pride er en samisk festival som siden 2014 har vært arrangert årlig i det samiske området, og alternerer mellom Norge, Sverige og Finland.
+Dokumentasjonen viser at det gis tilbud om opplæring i og på samisk, og opplæring i og på norsk på alle trinn i grunnskolen.
+h) I samråd med Sametingets gruppeledere, fastsette tidspunkt for behandling av de meldinger Sametingsrådet fremmer overfor Sametingets plenum, jf. § 20.
+Slett den gamle mappa og prøv igjen.
+Det er sendt inn en søknad til Interreg IV A Davvi om finansiering av dette prosjektet.
+- Jeg vil målrette mer forskning til matproduksjon og legge til rette for at kunnskapen formidles til næringen og at næringen selv tar i bruk ny kunnskap.
+Det er utarbeidet en prosjektbeskrivelse der det er foreslått følgende tematiske innsatsområder: Sametingets integreringspolitikk, kultur og næring.
+Myndigheter kan ikke pålegge endringer i undervisningsopplegg, men myndighetene kan lage ulike veiledninger.
+Kommunalkomiteen er gjort oppmerksom på at de selv nå har fått referert rådets innstilling i sak 34/02 og ikke vedtaket fra plenum.
+Kultur- og museumsforeningen Saemien Sijte oppnevner to medlemmer, og de ansatte ett medlem.
+I den grad slike vurderinger også berører samiske institusjoner, som Sámi allaskuvla, må det imidlertid også vurderes i forhold til hvordan dette virker overfor det samiske samfunnet og for samisk samfunnsutvikling.
+2.8 Samisk tusenårssted - Østsamisk museum
+Opplæringsprogrammet for frivillige består av web-portal, e-læringsprogram og samlinger.
+Data fra SAMINOR studien på røykevaner viste ikke markante etniske forskjeller for kvinner verken på kysten eller innlandet (Figur 7 og 8).
+På begge disse feltene er det en stor andel av respondentene som svarer at de mener at Sametinget legger for mye vekt på politikkområdet (henholdsvis 41 og 37 prosent).
+I denne perioden har det vært møter i Kåfjord og Tysfjord.
+Selv om samisk og norsk i følge rapporten fortsatt ikke er likestilte språk innenfor forvaltningsområdet, blir de to språkene i større grad enn tidligere oppfattet som likeverdige.
+Begrunnelsen for forslagene går fram av rapporten fra Styringsgruppen.
+Sametingsrådet avholder vanligvis møte med arbeids- og inkluderingsministeren og eventuelt finansministeren og / eller andre statstråder om budsjettbehovet (budsjettsatsninger for 2009) i desember / januar.
+Dessverre er inntektsforskjellen mellom jordbruket og andre grupper i samfunnet altfor stor.
+Utredningen skal være avsluttet innen utgangen av 2007.
+Fjernundervisningen har likevel betydd mye for at hun har beholdt språket.
+Plenumsledelsens forslag ble enstemmig vedtatt.
+I områdene utenfor Finnmark er det store og omfattende oppgaver som venter.
+Forslaget ble fremmet av Sametinget etter at rapporten fra det faglige ekspertutvalget hadde vært på høring.
+Ved en del sykehus ser det ut som at ordningen kun fungerer som en rett på papiret.
+Videre kan sosiale og kulturelle normer, som mannens dominans over kvinnen og foreldres dominans over barn påvirke voldsadferd.
+II Spørsmål og svar Spørsmål 1 fra representant Ann-Mari Thomassen, NSRs sametingsgruppe
+Sametinget har behov for midler til 1- en stillingshjemmel for å videreføre det arbeidet som er påbegynt på informasjonssiden.
+Sametinget vil bidra til at flere ønsker/føler ansvar for ivaretakelse av samiske barn som trenger fosterhjem.
+Sametinget har i den forbindelse utredet hvordan denne reformen må ivareta interessene til den samiske befolkningen.
+For en nærmere informasjon om klagereglene se Statens helsetilsyns sider:
+Prosessen med omorganisering av samisk idrett, som Sametinget initierte i forbindelse med redegjørelsen om samisk idrett i 2015, er nå i sluttfasen.
+Jeg merker meg at dette rammeverket etter OECDs vurdering har bidratt til at Norge har klart seg godt gjennom den internasjonale finanskrisen.
+Et likeverdig læreplanverk betydde ikke at det skulle være identisk.
+" fra avsnitt 4 under kapittel "2. Ekstern sakkyndig komitè" erstattes med: "Sistnevnte sikres ved at man vurderer oppnevning fra sametingene i Sverige, Finland og Russland med ett medlem hver med relevant kompetanse, når de har vedtatt sine egne etiske retningslinjer for helseforskning."
+Men også fordi forskning og utvikling aldri blir feil, og sametinget støtter den norske stats satsing på all form for forskning.
+Klimapakken fra Durban innebærer en løsning for en plan mot en framtidig juridisk klimaavtale for alle land.
+Det uttrykte samfunnsmålet med mangfoldsåret er å stimulere til kunnskap om og respekt for kulturelt mangfold.
+Sametinget velger å bruke den samme definisjonen på innovasjon som Regjeringen i St. meld. nr. 7 - Et nyskapende og bærekraftig Norge.
+Restaurering av Halonen-huset er kommet et godt stykke på vei.
+Samene har drevet utnyttelse av marine ressurser, fiske og bruk av sjøen så langt tilbake som de historiske kilder kan fortelle.
+I forbindelse med oppfølgingen av rapporten var det konsultasjoner mellom Sametinget og departementene.
+Sametinget har utpekt Østsamisk museum i Neiden som samisk tusenårssted.
+På mottakssiden har Sametinget bidratt både med støtte til renovering av lokale mottaksanlegg samt utbedring av havneanlegg i form av kaiutbygging og etablering av flytebrygger.
+I Tana har man løst dette ved å samarbeide om kursene med senteret i Nesseby.
+Til dette viktige arbeidet ønsker Sametinget å få innspill fra så mange som mulig, fra kulturinteresserte, arrangører, og kulturarbeidere.
+Søknaden skal være utfylt på Sametingets søknadsskjema, og skal være datert og undertegnet.
+Etter departementets syn er det viktig å åpne for en adgang til å løse konflikter utenrettslig.
+Fransk Polynesia (Frankrike) oceania. kgm
+Sametinget skal delta i utforming av mandatet til prosjektet.
+Samerådet bestemte at de respektive lands regler for flagging skal gjelde.
+Rådet er ikke enig med Kulturdepartementet i at samisk tusenårsted er et ikke-statlig prosjekt (jf. rådets innstilling i sak 11/00).
+Santa Cruz de Barahonadominican_ republic. kgm
+Han fortalte også at bare 22 millioner kroner av virkemiddelpostene på Sametingets budsjett, som i 2008 var på omtrent 300 millioner, er initiert av Sametinget selv.
+Duodjeinstituhtta kan ved sin tilstedeværelse spesielt i sørsamisk område ta et større ansvar for rekruttering av utøvere og utvikling av næringen i dette området.
+Medlemskap i folketrygden er nøkkelen til rettigheter fra NAV.
+prioriterte satsingsområder og områder for spesielle virkemidler
+I tillegg til den høye andelen partimedlemmer innenfor den samiske befolkningsgruppen er det en betydelig høyere andel her enn i befolkningsutvalget som oppgir at de det siste året har deltatt i arbeidet i et politisk parti (14 prosent, mot 5 prosent i befolkningsutvalget), har deltatt på et politisk møte eller stevne (19 prosent, mot 9 prosent i befolkningsutvalget), har kontaktet en politiker (30 prosent, mot 15 prosent i befolkningsutvalget) og som for tiden har offentlige verv (16 prosent, mot 6 prosent i befolkningsutvalget).
+Den er forankret i fortiden og skal ruste oss for fremtiden.
+Barnekonvensjonen har en egen artikkel om rettighetene til urfolksbarn, artikkel 30;
+Det er mulig å kommunisere mer på samisk dersom man lærer og blir vant til å forstå vårt hjertespråk uten at man trenger å støtte seg til fremmedspråk, som eksempelvis norsk.
+10. årstrinn Se gjeldende ordning for grunnopplæringen for voksne.
+Utdanningssystemet spiller en avgjørende rolle i samisk språkrevitalisering, og dette revitaliseringsarbeidet reflekteres i dagens læreplaner.
+Reindriftsstyret mener at andre alternativer bør vurderes, for eksempel en særskilt reindriftsdomstol for hele landet som for eksempel kan knyttes til en jordskiftedomstol.
+Sámiid duodji og Duojáriid ealáhussearvi presenterte forskjellige krav på henholdsvis 12,45 millioner kr og 12,5 millioner. Begge krevde et eget tilskudd til refusjon av merverdiavgift på 2,25 mill. kr. Begge vil prioritere salgs og markedsarbeid, som er beregnet til 0,5 mill kr. Sámiid duodji vil utvide driftstilskuddsordningen fra 1,6 til 3,0 mill kr. Duojáriid Ealáhussearvi vil prioritere et eget merkevareprosjekt.
+Handlingsplanen og redegjørelsen har hatt tre innsatsområder: kjønnslikestilling, seksuelle legninger og vold i nære relasjoner.
+Skiltet på bilde 10 hører ikke til analyseområdet, fordi skiltene er i Sør-Varanger kommune.
+Reglene bør imidlertid for oversiktens skyld stå i en egen paragraf.
+Forslag 5 som erstatter forslag 3 i komiteens innstilling ble forkastet med 18 stemmer.
+Det har særlig vært lagt vekt på at samene selv skal ha ansvar og myndighet til å forvalte og videreutvikle den samiske kulturen, og en rekke oppgaver og ansvarsområder er derfor overført til Sametinget fra norske myndigheter.
+Regjeringen besluttet i statsråd i dag å bevilge inntil 4 millioner kroner til å sette i gang Statsbyggs detaljprosjektering av Eidsvollsbygningen.
+I tillegg blir det bevilget midler til samiske formål over disse kapitlene og postene:
+I særskilte tilfeller kan Sametinget med to-tredjedels flertall godta å behandle forslag og merknader som ikke er levert innen fristen i b).
+Også i Tysfjord har det vært samarbeid med Universitetet i Nordland om lulesamisk språk på høgere nivå (Nygaard et.
+Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS
+På skolen fikk de jo mer eller mindre utilsløret vite hvor liten verdi deres morsmål og deres kulturelle forankring i det hele tatt hadde. "
+Med forbehold om endringer under fremføring.
+Også for beitenæringen vil beitegrunnlaget og ulike planter kunne føre til at kjøttet preges av det naturgrunnlaget der kjøttproduksjonen finner sted.
+Disse fire viser at de satser seriøst på sine disipliner, og har vist til gode resultater, lokalt, regionalt og nasjonalt.
+Det er vanskelig å kategorisere disse møteplassene som kultursentre med formål om bredt anlagt egenaktivitet.
+Sametinget vil arbeide for at andelen av verdiskapingen fra oppdrett tilbakeføres til samiske lokalsamfunn.
+Viktige satsinger på statsbudsjettet er å støtte land med å utvikle gode skattesystemer, støtte til fagforeninger og kamp mot ulovlig kapitalflyt.
+På den norske siden finnes det legevakt i Karasjok og i Tana (kommunene står for legevakten, men selve vakten utføres av private yrkesutøvende leger).
+Vi vil her nevne noen eksempler.
+Forslag fra Marie Therese Aslaksen til § 10
+I forbindelse med jubileet, ble nybygget ved Senter for nordlige folk åpnet.
+Sikring av reindriftens rettigheter er prioritert også i sametingsplanen, jfr kap 5.4.4.
+• samarbeid i planlegging av opplæringstiltak i regi av begge etater • samarbeid om mulig samfinansiering av opplæringstiltak for felles brukergrupper • avtale om praksisnære tiltak for ungdom.
+I pkt 9.3.3. foreslås å innføre et nytt system for beskatningsreguleringer: Prognosebaserte kvoter.
+De ulike gruppers talsperson får ordet i rekkefølge etter gruppenes størrelse.
+Sametinget har også deltatt på møtet mellom Utdanningsdirektoratet og region 7, hvor videreutdanningstilbud for lærere 2012-2015 ble drøftet.
+Svekkelse av samvirkeforetakenes rolle som markedsregulatorer vil gjøre det vanskeligere for jordbruket i distriktene å klare seg.
+Finland inndeles i fem utløpsområder.
+Videre har Sametinget satt i gang prosjektet "Spesialpedagogisk kompetanseheving 2004 - 2006 i lule- og sørsamiske områder samt områdene i sør-Troms og nordre Nordland".
+Det var en ny opplevelse.
+Tema for møtet var forvaltningen av skjelettmaterialet, den samiske delen, i De Schreinerske samlinger.
+1.3.5 Europarådets rammekonvensjon om vern av nasjonale minoriteter
+Klarte ikke koble til MTP- enhet
+Det er også avsatt midler til kunstfond og visningsvederlag.
+Til tross for den aktive fornorskingslinja kirka har stått for var man likevel tidlig ute med å ta i bruk samisk språk i kirkerommet.
+I lys av samarbeidsavtalen med Finnmark fylkeskommune, er det gjennomført et felles forprosjekt om utvikling av en urfolkssone: " Samarbeid mellom Finnmark fylkeskommune og Sametinget om utvikling av en urfolkssone ".
+Rettighetssituasjonen i Finnmark er under utredning.
+Arbeidet videre vil bestå i å få på plass rutiner for implementering av likestilling i saksbehandlingen, og det vil bli holdt flere kurs som i størst mulig grad er tilpasset ulike fagområder.
+Melding om avvikling etter første og annet ledd skal sendes til områdestyret.
+Det er Regjeringens klare holdning at konsultasjonsprosedyrene ikke innebærer at selve lovproposisjonen skal være gjenstand for konsultasjoner.
+I dag er samiske helseinstitusjoner både økonomisk og organisatorisk underlagt et underliggende helseforetak, og har begrenset innflytelse på egne ressurser og egen styring.
+Komiteens medlem fra NSR, Thomas Åhren, fremmet følgende merknad:
+Her synes det åpenbart at langvarig satsning i form av eksplisitte strategier og personellmessig oppbygging har gitt resultater.
+Mangelen på utdannede barnehagelærere og lærere med kompetanse i samisk språk, og om samisk kultur og samfunnsliv, fører til at barn i barnehagen og elever i grunnopplæringen ikke alltid får det tilbudet de har rett til.
+Som en oppfølging av Sametingets mineralveileder har Sametinget hatt møte 14.4.2011 med reinbeitedistrikt 16, Rivkkaroggi siida og Nuorajot siida og Store Norske Gull AS.
+š " Det vil derfor i det videre arbeid kunne være gunstig å se de to utvalgs utredninger og tilrådninger om fjord- og kystfiske i sammenheng.
+I forarbeidene til sameloven vises det til at oversetting vanligvis skal skje til nordsamisk, mens regelverk som spesielt retter seg mot den samiske befolkningen i lule- eller sørsamisk språkområde, skal oversettes til de respektive språk.
+SVG- eksportfiler for Karbon14 Name
+Disse gikk sammen med de andre som kontrolldyr for å se om de ble smittet av de andre.
+Regjeringen vil øke faste tilskudd til ulike samiske kulturformål med vel 16 millioner kroner i 2009.
+NP skal delta i internasjonale samarbeidsfora og ivareta faglige oppgaver som selvstendig forskningsinstitusjon; være et internasjonalt kontaktpunkt i polarsaker og formidle kontakt mellom norske og internasjonale fagmiljøer.
+I følgende bestemmelser skal uttrykket "fylkesmannen i Finnmark" endres til "fylkesmannen i Troms og Finnmark": § 18 andre ledd og § 46 første ledd.
+Sameloven gir i tillegg en utvidet rett til bruk av samisk i helse- og sosialsektoren som innebærer at den som ønsker å bruke samisk for å ivareta egne interesser overfor lokale og regionale helse- og sosialinstitusjoner i forvaltningsområdet, har rett til å bli betjent på samisk.
+Av Aili Keskitalo, visepresident, Samisk Parlamentarisk Råd, president, Sametinget i Norge.
+I en bærekraftig forvaltning, ber komiteen Sametingsrådet videre vurdere hvordan FEFO burde implementere prinsippet om helhetlig økosystemtilnærming i forvaltningen av Finnmarkseiendommen og konkretisere dette i den strategiske planen.
+Det sørsamiske området har i dag to samiske kulturinstitusjoner - Saemien Sijte på Snåsa og Sijti Jarnge i Hattfjelldal.
+TkNN vil ansette en klinisk leder for å lede den praktiske delen av Klinisk odontologi.
+Vi ønsker også å fortsette arbeidet med likestilling på den internasjonale arenaen.
+ Regjeringens egne satsinger der Sametinget har en naturlig rolle.
+Figuren er lagd på bakgrunn av tall fra den årlige publikasjonen " Bevilgninger til samiske formål ".
+Det er mye oppmerksomhet om det nye koronaviruset.
+Møtelederskapet har lagt frem et forslag til flertallsinnstilling der hovedendringen er at det valgte sametingsrådet skal utgå fra plenum.
+Dette er med å senke tilliten til Sametinget i det samiske folket.
+Målt i rene tall var økningen spesielt stor foran valget i 2005.
+Videre bør Sametinget vurdere å gjennomgå opplæringslovens §2-11 hvor det hjemles at hver enkelt elev kan ta inntil to ukers permisjon fra undervisninga når dette er forsvarlig, uavhengig hva permisjonen brukes til.
+Før byggeoppstart skulle det gjennomføres en idé- og konseptfase der funksjoner, størrelse på bygg med mer skulle planlegges.
+Barneombudet skal selvsagt ivareta samiske barn.
+Fiske som næring, i de aller fleste sjøsamiske områdene, er sterkt truet gjennom at befolkningen langt på vei er fratatt retten til å fiske.
+Spørsmålet som ofte møter oss er hvordan man etablerer og ivaretar det samiske forskersamfunnet?
+I Sametingets internasjonale melding'Utfordringer for urfolks framtid'er intensivering av dokumentasjonsarbeid for tradisjonell samisk kunnskap prioritert.
+- Mange av Norges handels- og samarbeidspartnere er nå i en vanskelig økonomisk situasjon.
+Sametinget velger et tverrpolitisk utvalg som skal fremme forslag til endringer av sameloven fram mot valget i 2005.
+Arbeidsgruppens fortolkning bygget på ILOs manual, hvor det framgår at et vidt spekter av tiltak vil kunne omfattes av begrepet.
+Dette vil være med på å videreføre tradisjonell kunnskap.
+Det gjelder å finne frem til kjøreregler og avklaring av ansvarsfordelingen mht. saksoppgaver.
+Ved spørsmål om GULAHALLAN, kan Gáldu nås på e-post [email protected]
+Som et viktig ledd i den omfattende nordområdesatsingen, vil regjeringen ytterligere styrke Hærens virksomhet i Indre Troms.
+Loven slår fast at samene gjennom langvarig bruk av land og vann har opparbeidet rettigheter til grunnen i Finnmark (§ 5 første ledd).
+Disse midlene omfatter prosjektmidler til oppfølging av NOU 1995:6 Plan for helse- og sosialtjenester til den samiske befolkning i Norge, som Sametinget tildeler.
+Alta har også samer med reindriftskulturell bakgrunn, og ikke minst er det mange samer fra indre Finnmark som har flyttet til Alta som en del av urbaniseringstrenden (Sørli og Broderstad, 2011).
+Andersen tar til etterretning at Sametinget foreslår at tidsbegrensningen skal være 15 år, mens departementet vil strekke dette til 20 år for nye og 25 år for alt tildelte kvoter.
+De fortalte meg at det var farlig og at de skjøt på det som rørte seg.
+Første ledd får tilsvarende anvendelse på slike søksmål.
+Dagens situasjon er at mange saker blir henlagt da man mangler etterforsknings- og språk kompetanse samt uteressurser.
+Ved ikke å ha denne kompetansen tilstede kan det oppstå uklarheter og manglende kommunikasjon, som kan få alvorlige konsekvenser.
+Samlet har nettoinnvandringen i den siste femårsperioden vært på 211 000 personer.
+Forutsetningen er at dette kan gjøres på en smittevernfaglig forsvarlig måte.
+Senteret bruker å ha en evaluering ved slutten av språkkursene.
+Regjeringen ønsker å styrke miljøprofilen og å skape større forutsigbarhet om bilavgiftene.
+kontakt med Sverige for igjen å drøfte hvilke muligheter en har for å finne løsninger som elever i begge land kan nyte godt av.
+Sametinget legger til grunn at det relevante kunnskapsgrunnlaget skal også omfatte tradisjonell kunnskap.
+Et forpliktende samarbeid mellom Sametinget og statlige og regionale myndigheter bidrar til å styrke og synliggjøre samisk språk, kultur og samfunnsliv.
+Beaivváš fikk fra 1987 (først i en treårig prøveperiode) støtte over Kultur- og kirkedepartementets budsjett (over posten Ymse tiltak).
+På denne skolen opplevde vi uakseptabel oppførsel overfor oss.
+Arbeiderpartiets gruppe kan heller ikke uten videre slutte seg til formuleringen om at erfaringene fra tiden etter at Samerettsutvalget ble nedsatt, "... godtgjør at samiske rettigheter vanskelig kan forventes sikret via politiske avtaler med norske myndigheterš.
+Bønder må anses som selvstendig næringsdrivende på linje med andre næringsdrivende.
+Høyesterett delte seg i et flertall og et mindretall (9-6), men også mindretallet ga reindriften for en vesentlig del medhold.
+På bakgrunn av utviklingen av folkeretten, sameretten og samepolitikken ble Samerettsutvalget gjenoppnevnt 1. juni 2001.
+Mer løselig samarbeid mot søsterinstitusjoner på svensk side er blitt formaliserte blant annet gjennom to Interreg prosjekter.
+Meldingen gir en oversikt over hele det samiske kunstfeltet og redegjør for virkemidler på området og utfordringer de nærmeste årene.
+Samarbeidsprosjektet inkluderer en lang rekke aktører innen næringsliv, forvaltning og politikk.
+Søknad med CV sendes elektronisk via www.adecco.no/select Bekreftede kopier av vitnemål og attester sendes til: Sámediggi - Sametinget, Ávjuvárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka - Karasjok.
+Dermed skapes og synliggjøres en pedagogisk plattform for de samiske barna på deres egne premisser.
+Mange oppholder seg også i flere kommuner i løpet av året.
+Ulike tilbud som synliggjør disse språkene vil være av stor betydning.
+De fleste av disse stoffene er fettløselige, noe som gjør at de kan lagres spesielt i den fettrike marine næringskjeden.
+Ved ennå høyere beitetrykk vil imidlertid tilveksten per dyr begynne å gå ned fordi konkurransen om beiteressursen tiltar.
+Replikk Ann-Mari Thomassen Miriam Paulsen Olaf Eliassen Jørn Are Gaski Marianne Balto Aili Keskitalo Marianne Balto Ann-Mari Thomassen Jørn Are Gaski Willy Ørnebakk Marianne Balto Egil Olli Jørn Are Gaski Aili Keskitalo Marianne Balto Geir Tommy Pedersen Trond Are Anti Aili Keskitalo
+Valgkortet til sametingsvalget er blått.
+Den siste stillingen har vært spesielt knyttet til arbeid rettet mot barn og unge.
+I de senere år er datasituasjonen blitt merkbart forbedret.
+Lønnsomheten på bruk som har nedbetalt lån er til å leve med, mens de som har utbyggingslån har store utfordringer til å få lønnsom drift.
+Klimaendringer er vår tids største utfordring, og den vil påvirke folks helse, liv og levekår.
+Av andre større arbeider som er gjort om samisk språk og språkplanlegging etter 2000, nevner vi Inger Marie Gaup Eiras utredning Samisk språk i Norden - Status og domeneutredning fra 2001 og Torunn Pettersen og Johanne Gaup sin utredning om offentlig samisk informasjonstjeneste, også fra 2001.
+Dette gjelder gjennom hele verdikjeden fra vidde til bord.
+Det er aldri noe snakk om at jeg ikke snakker den lokale dialekta.
+Rapporten kommer med flere anbefalinger hvordan staten kan ivareta sin sikringsplikt overfor samiske innbyggere.
+Hun hadde jo lovet seg selv å ikke gråte mer, tenkte hun og bet tennene sammen.
+Sametinget må søke å utvikle organisasjonen basert på eksisterende egenskaper i organisasjonen som initiativ, tillit, trivsel og trygghet.
+Av begrunnelsen må det klart framgå hvorfor planen ikke kan godtas, og det må dokumenteres at det lovbestemte kriteriet for å fremme innsigelse er oppfylt.
+Ellers laga vi dukke og sydde klær til den.
+Jeg forsto ikke at tyskerne drepte.
+Komiteens medlemmer fra NSRs samarbeidsgruppe; Birger Nymo, Per-Bjørn Lakselvnes, Randi A. Skum, Ragnhild Nystad, Geir Tommy Pedersen og Terje Tretnes, Samenes valgforbund; Roger Pedersen, og medlemmer fra Arbeiderpartiets sametingsgruppe; Magnhild Mathisen, Egil Olli, Willy Olsen og Willy Ørnebakk,
+I rapporten vises det blant annet at det er enkelte felles målsettinger for etablering av en virksomhet.
+For å få gjennomført en etablering av Samisk nasjonalmuseum for kunst- og kulturhistorie, må det foretas en utvidelsen av Sámiid Vuorká-Dávvirat / De Samiske Samlingers bygninger til også å romme et samisk kunstmuseum.
+Sammen med de palliative sentrene på sykehus har de også ansvar for tverrfaglige kompetansenettverk innenfor lindrende behandling, og for å ivareta kontinuiteten i pleie- og omsorgstilbudet til palliative pasienter og spre kompetanse i kommunene.
+Forslag til tekst på brev fra Plenum:
+Samarbeidet Norges Bank og kunstnere Anne Lise Josefsen har fungert godt gjennom hele prosessen.
+I meldingen heter det at: "Det er derfor av stor betydning at det gjennomføres en systematisk valgforskning for sametingsvalgene.[...
+De fleste mener at dette er en følge av store bestander av sel i fjordene.
+I dag er et fåtall lover og forskrifter oversatt til samisk, eller kun til ett av de samiske språkene.
+Derfor må lovverkets intensjon om å bevare og utvikle villakseressursen intensiveres.
+På bakgrunn av Sametingets målsettinger og strategier for samiske museer er budsjettbehovene for arbeidet med samiske museer følgende:
+Det samiske rammeplanutvalget fikk i oppgave å vurdere to hovedalternativer:
+Rådet ser også at en endring i tollreglene må godkjennes av de landene som endringene skal gjelde for.
+Kulturdepartementet har det overordnede ansvaret for å utforme, tolke og fremme språkpolitiske mål i Norge.
+For domstolene er Domstolsadministrasjonen klageinstans.
+få informasjon om sine rettigheter, plikter og muligheter
+Disse medlemmene forventer at sametingsrådet for ettertiden verken gjemmer seg bak innspills- eller tidsargumentet og leverer saker som er gjennomarbeidet og gjenkjennbart for et folkevalgt organ.
+En bør ikke legge planene for høyt, det kan elevene knekke både ryggen og interessen på.
+Forskjellen var ikke veldig stor, men likevel betydelig i statistisk sammenheng.
+I denne sammenheng ville det vært naturlig å benytte kjente kilder og egne ekspert- eller arbeidsgrupper, som kunne beskrive samisk laksefiske og næringens husholdsmessige og økonomiske betydning for bevaring og utvikling av samisk kultur.
+Det er mitt håp at dette kan bli en verdig avslutning på en langvarig kamp for anerkjennelse.
+Samisk språkråd fastsetter søknadsfrist for stipendet og søknadsfristen kunngjøres.
+Godkjente lister til sametingsvalget - Sámediggi Sametinget
+Klagenemnda for Offentlige Anskaffelser (KOFA)
+Forskningsinstituttet skal gi undervisningstilbud i lulesamisk språk på høyskolenivå.
+Duodjinæringen opplever internasjonal konkurranse fra virksomheter som ikke har sin bakgrunn i samisk kultur.
+Og det åpner det offentlige rommet og den politiske takhøyden når Sametinget i større grad kan rette oppmerksomheten mot innholdet i samepolitikken mer enn å forsvare eksistensen av den.
+Når det gjelder kulturskole, skolefritidsordning og leksehjelp bør drøftingene av dette sees i lys av debattene om heldagsskolen.
+Siden jeg ikke hadde språk ut, regnet man vel med at jeg ikke kunne ta noe inn heller.
+Motorferdselsloven bør justeres slik at duodjiutøverne kan hente ut råvarer fra utmarka.
+Vi erfarer likevel at både kommune og pasienter etterlyser informasjon om den mottatte behandlingen, om hvordan de skal forholde seg etter utskriving, og hva som skal følges opp.
+Ifølge Statnett vil kraftlinjen Balsfjord - Hammerfest både fremskynde fase 2 på Melkøya og redusere utslippene av CO 2 med 870 000 tonn per år for Melkøya trinn 1 og 2, samt Goliat.
+Det er arbeida mest med programmet for nordsamisk-norsk, men den viktigste grunnen er at svært mange ord har samme oppbygning på de forskjellige samiske språka, slik at programmet klarer å bygge dem ved hjelp av ordsammensetning eller ordavledning, eller en kombinasjon av disse.
+Bevisstgjøring om bruk av samisk vil være med på å høyne språkets status.
+Nettsidene er derfor utformet i tråd med de såkallte WAI-retningslinjene, Norge.nos kriterier for kvalitet på nett, samt Sosial- og helsedirektoratets veileder for tilgjengelige nettsteder.
+Det er derfor nødvendig med en revidering av samelovens språkregler, slik at de omfatter hele landet.
+Muotka understreker at Lyngen er sentral i forhold til unike nordnorske opplevelser på sjø og til fjells.
+Sametinget og Barne-, likestillings- og inkluderingsdepartementet fortsetter med dette arbeidet i 2012.
+analysere situasjonen og utviklingen for samisk språk i Norge
+Forebygging og koordinering er viktige mål i Samhandlingsreformen og i den nasjonale helsepolitikken.
+Dataverktøy er bare tilgjengelig når tekst er markert, eller når høyre museknapp klikkes over et ord. Hvis ingen dataverktøy blir tilbudt selv når tekst er markert, må du installere dem. Noen dataverktøy hører til KOffice- pakken. NAME OF TRANSLATORS
+Forslag 6: Representant Sandra Márjá West, NSR
+Avinor har i denne sammenheng trukket frem følgende prosjekter: 1.
+Mitt barndomshjem før krigen lå ytterst på Bringnes, ca. l mil fra poststedet Russenes.
+En arbeidsgruppe i Sametinget har utarbeidet forslag til et høringsnotat som er godkjent av Sametingsrådet.
+I dag blir termen brukt om dataprogrammas evne til å analysere, produsere, endre eller respondere på menneskelig tekst og tale.
+Kulturpolitikk og folkehelsearbeid skal bidra til økt livskvalitet for befolkningen.
+I tråd med Grunnloven § 108 har regjeringen som mål å legge til rette for at samene kan sikre og utvikle sitt språk, sin kultur og sitt samfunnsliv.
+Dersom Stortinget gir sin tilslutning til at et foreslått byggeprosjekt skal gjennomføres, inngår Sametinget, eventuelt brukeren/brukerinstitusjonen, leieavtale med Statsbygg eller en annen utleier innenfor rammen av det grunnlaget Stortinget ble presentert for.
+Hva skjer når jeg skal føde?
+Dette forutsetter at vi fortsatt har kontroll på smittesituasjonen.
+Dette navnet er allerede i bruk.
+Sametinget støtter samerettsutvalgets forslag om kriteriene for retten til garnfiske i Tanaelva.
+• Næringsrettede programmer og programaktiviteter (til NFR.
+Arealvern viktig NRL har økt trykket på arealvern.
+Å avholde en ungdomskonferanse våren 2001
+Stillingenes oppgaver er utvikling og oppfølging av Sametingets virkemiddelpolitikk, primært tilskuddforvaltning.
+Fra slutten av 1860-tallet begynte Stortinget å skjerpe fornorskingstiltakene.
+Ved sida av daværende avdelingsleder Øystein Ballari var jeg den eneste læreren som var ansatt på reindriftsskolen.
+I det sørsamiske området er registreringen i startfasen.
+Samtidig fortsetter samtalene om en forlagsavtale mellom Sametinget og forlagene.
+3.2 Gode rammevilkår for samiske kunstnere.
+Transportøren har inngått avtale med ekspeditørene, og Finnmark fylkeskommune har inngått avtale med kaieierne om betaling for anløp.
+NRL gikk også imot forslaget på sitt styremøte i slutten av september 2006.
+Rapporten skal vise at tiltaket / prosjektet er gjennomført, eventuelt en avvikrapport i forhold til planen med forklaringer til hvorfor planen ikke ble gjennomført, en oppstilling av hvordan midlene er brukt (regnskapsoppstilling) og om prosjektet har vært vellykket eller ikke slik at man kan fange opp gode og dårlige erfaringer fra prosjektet som andre kan ha nytte av.

eval/test.no-sme.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Ohccit bivdojuvvo čállit mat leat sin deháleamos vuovdinkanálat, sii galge válljet 6 vejolaš vuovdinkanála gaskkas, ja ledje 18 geat vástidedje dán gažaldaga.
+Ulbmil lea ahte buohkat galget oažžut friddjakoartta poasttas ovdalgo golbma vahku leat vássán maŋŋágo sii leat juksan friddjakoartarájá.
+• Skuvlaeaiggát ja skuvllat ráhkadit geatnegahtti plánaid fágalaš ja organisatoralaš gealbonannenortnegiidda nákcabidjamii searvama váras.
+Mun háliidan čalmmustahttit boares sámi árbevieruid.
+Dál gávdnojit eanet sámi akademihkkarat sihke sámi dutkama ja eará dutkama siskkabealde, ja máŋggalágan alit oahppofálaldagat gos oahpahusgiellan lea sámegiella.
+Kulturviessolávdegoddi bargá dán jagi lohppii.
+Sámediggi oaivvilda ahte dát duššindahká dan sajádaga maid Sámediggi ja boazodoallu leat ožžon miellahtuid nammadeami bokte stivrejeaddji orgánaide.
+Doarjja Sameblod filbmii ja Amanda Kernellai čájeha sihke ambišuvdnadási ja viidodaga sin barggus.
+áittardeaddji oppalaš bargodoaimmat lea sihkkarastit buot mánáide Norggas buori bajásšaddama ja sihkkarastit vuoigatvuođaid mat sis leat ONa mánáidkonvenšuvnna bokte.
+Gáibádussan lea ahte luoitimat báhčinšiljuin gozihuvvojit.
+Máhttu dan birra makkár eavttut sámi almmolašvuođas leat, ja makkár válljemiid ja vuoruhemiid dat dahká, leat deaŧalaččat sámepolitihka hábmemii jagiin mat bohtet.
+Loahpas áigu ráđđi buktit muhtun mearkkašumiid Sámedikki doaimmaidde ja vuoruhemiide.
+Ferten gal dadjat ahte soapmásat byråkrahtain ledje hui bahát min vuostá.
+Dat sáhttet leat ovdamearkka dihte hávdesajit, oaffarbáikkit, goahtesajit, goddebivdorusttegat ja boazomerkenbáikkit, dollasajit, viesut, áittit, hávdeeatnamat, sieiddit, bassi várit ja jávrrit, suidnenbáikkit, mánáid stoahkanbáikkit ja njálmmálaš muitalusat ja luođit mat čujuhit dihto báikkiide.
+Norgga vuođđoskuvllain ja mánáidgárddiin gos leat sámi oahppit ja mánát lea ain vejolaš diŋgot nuvttá oahpponeavvuid čuovvovaš lágádusain: ČálliidLágádusas, DAT, Iđut lágádusas ja Davvi Girjjis.
+Divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka gehččojuvvo eará lágaid oktavuođas mat gusket dearvvasvuođa- ja fuollabálvalussii ja dasa gullet omd. dearvvasvuođabargiid láhka, spesialistadearvvasvuođaláhka ja dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusláhka, bátnedearvvasvuođaláhka ja láhka psykalaš dearvvasvuođasuodjalusa birra.
+Áššin dán čoahkkimis lei čuovvulit davviguovllu dieđáhusa, oahpahusa, gelbbolašvuođaloktema ja váikkuhusaid ja báikkálaš árvoháhkama birra go lassánit ealáhusdoaimmat davvin.
+Várrepresideanta Johan Mikkel Sara sáhkavuorru Blåfjella-Skjækerfjella / Låarte - Skæhkere álbmotmeahci ja Lierne / Lijre álbmotmeahci rahpamis, geassemánu 26. b. 2006.
+Guovddážis lea suokkardit, mo sámelága giellanjuolggadusat ja báikenammaláhka leat váldon vuhtii almmolaš galbemis.
+Dat lea lihkostuvvan ja Sámediggi lea leamaš mielde buorideamen dán guovtti ealáhusa rámmaeavttuid.
+Suomas lea e.e. Eanodaga suohkanis lea gáiddusoahpahus máhttu ja hárjáneapmi vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla dásis. Sis lea leamašan gáiddusoahpahus sihke giella-, matematihka ja earenoamášoahpahusas.
+Sámi ja álgoálbmogiid fága- ja dutkanbirrasat Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas deattuhit ahte lea dárbu ráhkadit oktasaš strategiijaid ja standárddaid dan dutkamii mii lea sámi ja álgoálbmotguovl ­luin (davviriikkalaš sámi seminára, raporta " Future challenges for reindeer husbandry societiesš, Ubmi, cuoŋománus 2007).
+Dat ovddasta álgoálggus buori ja jierpmálaš resursaávkkástallama marginála várre- ja meahcceguovlluin.
+Dan sivas go Norga ii čohkke almmolaš statistihka das geat definerejit iežaset sápmelažžan.
+ heajut skuvlaolahus ja ollašuhttin eamiálbmogiin riikkain gos leat guhkilmas johtaleapmi" (mu jorgalus).
+Servodatdoaimma guovddážis lea dávjá seailluhit ja ovdánahttit sámi dáidaga ja kultuvrra.
+Mánáidgárddit ja skuvllat leat guovddážis nanneme ja ovdánahttime sámi gielaid.
+Dál lea hui guhkes áššemeannudanáigi sihke eanaš fylkkamánniin ja Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčus.
+Dát álkiduhtášii gielddaid barggu boazodoalu ektui, ja seammás dát veahkehivččii boazodoalu posišuvnna ja deaŧalašvuođa dohkkeheami.
+" Hálddahus " Olmmoš mu dilis lea sorjavaš buori hálddahusas obbalaččat.
+Norggas leat maŋŋel dan duššo jagi 1970 álbmotlohkamis váldán fárrui jearaldagaid sámi giellageavaheamis ja identitehtas (Aubert, 1970).
+Juolludaneavttut: Doarjja máksojuvvo dan bušeahttajagis go dat leat juolluduvvon.
+Seammás oaidnit ahte báikkálaččat leat eahpesihkkarat mearradoalloealáhussii ja dan viidáneapmái.
+Máŋga gulaskuddanásahusa háliidit ahte ásahuvvo ođđa orgána dán bargamuša čoavdima várás, ovdamearkka dihtii ráđđi dahje Finnmárkku gielddaid ovddastusgoddi.
+1999 čavčča rájes lea Sámediggi bargan ásahit albma Interneahtta-fálaldaga ja doaibmi intraneahta bargiid váste.
+Doaibmaminsttar dán guovtti arenas čájehit ahte sohkabealerohusat sáhttet čilget dieid variašuvnnaide.
+Kárášjogas lea vuollegis njuovvanproseanta ja lea buvttadeapmi mii rievddada boazologu ektui.
+Ođasmuvvi valljodagaid hálddaheapmi
+Dat fátmmasta buot 15 suorggi, main EO njuolggadusaid vuođul lea vuoigatvuohta oažžut doarjaga.
+Lahttu Inga-Lill Sundset, Bargiidbellodaga sámediggejoavku (Bb.)
+Bargoveaga jođiha bargoveahkajođiheaddji.
+Máŋgga geardde sáhttet oktasaš berošteaddji áššit čilgejuvvot sámegilli jos goappaš bealálaččain leat sámegielat bargit.
+Lea šihttojuvvon konsultašuvdnačoahkkin Oljo- ja energiijadepartemeanttain, 11.05.07.
+Váldoáššis oaidnit ahte mánáidlohku geat duođai ožžot sámegielat mánáidgárdefálaldaga vuolgá das gos ja galle fálaldaga gávdnojit.
+Lea áibbas čielga dárbu ahte muhtumis lea bajimus ovddasvástádus sámi giellaovddideamis, ja doaibmabijuid oktiiheiveheamis.
+Dan dilis mearridedje eiseválddit čakčat 1989:s ahte livčče galgan bivdit vissis meari dorskiid ovtta jagi gaskal 1987-89 oažžun dihte nu gohčoduvvon fanaseari.
+borramu™aid - bohccobierggu hája ja
+Danne lassána boaldinoljju vuođđodivat seamma dássái go el-rávnnji divat.
+Jáhkán ahte stuora oassi gieldda ássiin ja eaige unnimusat mátkkošteaddjit nai besset illudit das mii dáhpáhuvvá Deanus beivviid ja vahkkuid ovddos guvlui.
+Lei suohtas reivvestallat, ja nu mii gulahalaimet čuovvovaš jagiid.
+Allaskuvllas leat ollu oahppofálaldagat main sámi kultuvra, historjá ja servodateallin leat integrerejuvvon oasit.
+Departemeantta árvvoštallama mielde mielddisbuvttášii boazologugeahpedeapmi guoskevaš orohagaide ahte doaibma buorránivčče dáinna lágiin:
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo 1 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel
+7.1.2 Gulahallančoahkkimat Sámediggái lea dehálaš ovddidit gulahallama sámi ásahusaiguin, ja láhčit dili vai ásahusat ožžot vejolašvuođa ovdánit nanu fágalaš ásahussan.
+GOD ja Sámediggi nammadit ovttas Sámi statistihka fágalaš analysajoavkku.
+Go guoská anuseretváldinortnega viidásetfievrredeapmái ja áigeráddjejuvvon eriide guhkit go 15 jahkái eai váldon Sáme ­dikki oainnut vuhtii.
+Sámediggi áigu deattuhit koordinerema ja bovdet ovttasbargui gaskal daid iešguđet ásahusaid mat barget sámegielaiguin.
+Áigumuš lea čađahit dákkár čoahkkima buot ásahusaiguin jeavddalaččat.
+das maid boazu lea dagahan gávpogii.
+Bargojoavkku árvalusat Sámedikki formálalaš sajádaga birra... 71 8.1.
+Boazodoallošiehtadusa 2014/2015 šiehtadallamiid oktavuođas álggahuvvui bargu ráhkadit areálakártta boazodoalu várás sierra ovddasmanni prošeavtta bokte.
+Dat ekonomalaš konjunktuvra sáhttá jorggihit ja dilli EEO guovllus sáhttá buorránit guhkit áigge vuollái.
+Muđuid lea Sámi Giellagáldu rávven giellageavaheaddjiid giellagažaldagain Giellagáldu fállá nuvttá gielalaš čállinrávvagiid giellageavaheddjiide.
+City in Nova Scotia Canada
+Tabeallas bohtet ovdan rievddalmasat mat leäet eanandoalus leamaš.
+dássái. Maŋŋel 2011 čavčča válgga, go bođii eará politihkalaš stivra, de leat politihkkárat dieđihan ahte sii áigot áŋgireappot bargat, muhto dán rádjái eai leat vuos oaidnán makkár ge konkrehtalaš bohtosiid diein ságain.
+Bušeahttaárvalusas joatkašuvvá vuoiggalaš juogadeapmi go vearut geahpeduvvojit stuora joavkkuid várás, ja čavgemat fas váikkuhit sidjiide geain leat stuora sisaboađut ja opmodagat.
+Stipeanddat juolluduvvojedje ásaheddjiide geat áigot álggahit meahcceealáhusdoaimmaid ja smávitlágan biebmobuvttadeami.
+Fáddán lea leamaš guovddážiid doaibma.
+Vaikko lea viiddis ovttasbargu dán guovtti riikkaid skuvllaid gaskkas, de leat váttisvuođat das go guoská mánáide vuođđoskuvllas geat šaddet vázzit skuvlla vierisriikkas.
+Ja dasto ahte " Styret i STS foreslår ahte staten ved Kultur- og kirkedepartementet igjen tar de budsjettmessige ansvar for Beaivváš Sámi Teáhter.
+Merken olggobealde sámi boazodoalloguovllu Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid mearkkaid ja merkema birra olggobealde sámi boazodoalloguovllu.
+Sámediggi lea dál bajimus eiseváldi go lea sáhka giela ovdánahttimis, normeremis ja sámi riektačállimis.
+Boazodoallu lea heivehuvvon čuovvut bohcco lunddolaš johtalemiid árktalaš ja subárktalaš ekovuogádagas.
+- Mun reageren go Girkonjárggakonferánssas jagis jahkái leat leamaš duođalaš fáttát ságastallamiidda, fáttát mat njuolgut gusket sámiid beroštusaide, nugo ealáhusáššit, gelbbolašvuođaovdáneapmi ja das mo dahkat báikegottiid geasuheddjiin olbmuide.
+Oktiibuot lea addojuvvon doarjja 17 girjeprošektii, main 2 leat jietnagirjji.
+Lávdegoddi evttohii ahte oahpaheaddjioahppu galggai ásahit erenoamáš fálaldagaid mat adde gelbbolašvuođa bargat oahpaheaddjin sámi guovlluin.
+ON-lihttu nanne artihkkalis 1 ja artihkkalis 55 " prinsihpa álbmogiid ovttalágáš vuoigatvuođa ja iešmearrideami birra ".
+Dat maid váikkuhit dasa movt nannet sámegiela, dadjá Nystad loahpas.
+City in South Africa
+Go digaštallat Eurohpá investeremiid, de galgat muitit, ahte guovllus leat sihke sihkkaris investeremat ja investeremat, mat eai leat nu sihkkarat.
+Čearddalašvuođa duogáš lea danne doaimmahuvvon go leat vástidan gažaldahkii eatnigiela birra.
+Teáhter lea lávdedáiddafálaldat oarjelsámiiide ja das lea deaŧalaš doaibma go lea sáhka oarjelsámi gielas ja identitehta nannemis.
+Dát guokte ášši ledje akkrediteret álggahit ođđa doavttergrádaohppui ja Stuorradiggedieđáhus nuoraidceahki birra (Sametingets årsmelding 2011: 7).
+Sámi musihkka gávdno ja doaimmahuvvo njealji riikkas, Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, guovllus mii gohčoduvvo Sápmin.
+@ info: whatsthis
+Ulbmilmearrádus addá mávssolaš čujuhusaid go galgá áddet ja geavahit lága eará mearrádusaid.
+Dievadasmandáhtat juogaduvvojit dušše daid listtuide mat leat ožžon unnimusat 4% (dássenmandáhtarádjá) buot jienastagain mat leat dohkkehuvvon sámediggeválggas.
+Oassin barggus lea lávdegoddi maiddái ságaškuššan Deanučázádaga ollu luossamáddagiid duođalaš dili birra.
+ Oassálastit aktiivvalaččat Sámi giellanjuolggadusaid ođasmahttinbarggus
+Barggu, oktasašvuođa ja ovttasbarggu bakte leat mii daid ovttastahttán.
+Dan barggus árvvoštallet ahte lea go dárbu erenoamáš doaimmaide go galgá implementeret njuolggadusaid dakkár álbmogii mas kultuvra ja giella sáhttet dagahit heđuštemiid.
+Doarjjastivrra jođiheaddji Ann Mari Thomassen lea hui duhtavaš daiguin prošeavttaiguin mat leat ožžon doarjaga, sihke prošeavttaid fágalaš sisdoalu ja geografalaš viidodaga dáfus.
+Álkivuođa dihtii dajan ná: Jos dakkár dilli čuožžilivččii, maid lea veadjemeahttun jurddašit, ahte mii buohkat čohkánivččiimet ja heaittášeimmet bargamis eallin dihtii penšonfoandda ruđaiguin, de olles dat opmodat livččii lohppii gollan go badjelaš jahki lea vássán.
+Sámedikki Bajásšaddan-, fuolahus- ja oahppolávdegoddi lea meannudan ášši 009/18 Giellalokten - Sámedikki strategiijaplána sámegielaid varas.
+Livččii áibbas eará ášši hupmat Romssas dan birra.
+Sámediggi lea plánas čujuhan ahte analysa ja ávžžuhusat galget maiddái fátmmastit sámi álbmoga boahttevaš dárbbuid psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusaide.
+do not reorder placeholders, just translate e. g. and - to the separator used by dates in your language
+Sámediggi cealkámušas čilgejuvvo boazodoalu dálá dilli vuosttaš kapihttalis.
+Vuolggasadji dán mihttomeari juksamii, lea ahte dásseárvu guoská buot servodatsurggiide ja galgá leat heivehuvvon oassi min barggus, beroškeahttá earret eará sohkabealis, doaibmanávccain, etnisitehtas ja seksuála sojus.
+Dattege eahpidan ulbmilašvuođa das ahte mearridit deaddologu norpmaid, ja ahte dat fas leat mearrideaddjin alimus boazologu hárrái.
+Buot boazodoalloguovlluin lea dás leamašan lassáneapmi, muhto leat maid stuora erohusat muhtun guovlluid gaskkas.
+Departemeanta lea ráhkadahttán ortnegii láhkaásahusa mii fámuiduvvá ođđajagemánu 1. b. 2009.
+Sámediggi gáibida ahte juolluduvvojit ruđat náliid buorebut reguleremii, buoret ortnegiidda vahátelliid goddimii, eanet dutkamii, gonagasgoaskima hálddašeapmái vuogi ovddideapmái, ja dasto buorebut bargat organisašuvnnaid ja hálddahusa gaskasaš gulahallamiin vai lea vejolaš čađahit mearriduvvon boraspirepolitihka.
+Riikageaidnu 21/E8 Riikkageaidnu 21/E8 mii vuolgá Ruoŧabealde mearrabađaluovttas ja manna Jiekŋaáhpái ja Romsii Norggabealde, lea okta dain váldoluottain mat mannet Norggabeallai Suoma sámiguovllu bakte.
+Sámediggái, mii lea sámiid ovddasteaddji orgána, ferte lága bokte addojuvvot váldi hálddašit sámi kultur- ­muittuid.
+Ii Sámediggi ii ge eará almmolaš ásahus sáhte stivret ovttaskas olbmo priváhta giellageavaheami.
+Doppe ohppet boazodoalu birra ja ahte sápmelaččat orrot Guovdageainnus ja Kárášjogas.
+Konferánsa dollojuvvo Thon hoteallas Álttás.
+Sámediggi ii lean bidjan dán doaimma vuoruhanlistui 2002:s, muhto baicca giellaguovddážiid ja eará giellaprošeavttaid ovdánahttima olggobealde hálddašanguovllu 7. ja 10. sadjái.
+Norgga sámiid riikasearvvi (NSR) evttohus Kap / poasta
+Sámi Giellagáldu lágidii cuoŋománus lullisámegiela giellaseminára Staares, Ruoŧas.
+Earret eará lea dehálaš ovttasbargat duodjebirrasiiguin eará riikkain, riektesuddjen duoji dihte mielddisbuktá riektesuddjema olggobealde boasttugeavaheami duojis gávppálaš áigumuša dihte.
+Regionála ja báikkálaš ovttasbargu. Áŋgiruššansuorggi mihttomearri: Árjjalaš ja ulbmildiđolaš ovttasbargu regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin nannen ja ovddidan dihtii sámi kultuvrra, giela ja servodateallima.
+Nuppi čuoggái mun dajan: Mii dárbbašat eanet dieđu mohtorjohtolaga ja meahci geavaheami birra.
+Helgelánddagávpogat ja Muoffis, mat leat lagamus gávpogat, eai leat go 27 proseanta ožžon gávpotfárrejeddjiin iežaset lusa.
+spiehkastahkan lea unna sátnegirjjáš davvisámi ja gielddasámi gaskkas (Sammallahti & Xvorostuxina 1991).
+Albbas orru váldime eanemus sávzzaid ja geatki eanemus bohccuid.
+Ovttadássásaš dearvvašvuođabálvalusat sámi álbmogii, lea dat mo geavaheaddjit vásihit bálvalusaid.
+% 1 čuoggá: Čuoggát oktibuot dán dásis
+2005 ovddas čájeha tabealla dušše ovddeš Stáhta petroleumfondii.
+Buvttadankurvvat nu movt 1. fig. čájeha, eai čájet dattege davviguovlluid guohtunvuogádaga dievaslaš dynamihka.
+Sámediggeráđđi doarju danne Boazodoallostivrra mearrádusa fámuhuhttit Stonglandshalvøya ráfáidahttima boazoguohtuma dáfus.
+Orui čađat dego soames livččii juoga mainna čuoggume su siste.
+Else Grete Broderstad, Stáhtadiehtaga instituhtta, Servodatdiehtaga fakultehta
+Dasto oaidnit mii ahte dát bargu lea viiddis ja gáibida gelbbolašvuođa buorideami máŋgga dásis mánáidsuodjalusas.
+Sámediggi háliida ahte leat ollu šattut ja eallit Norggas.
+Oassi hástalusas háhkat ollislaš gova olggosgoluin ja dietnasiin lea go festiválat doibmet ollu eaktodáhtolaš bargiid bokte.
+Suodjalusa bealis galget leat šiehtadallit, geat árjjalaččat sáhttet šiehtadallat beliiguin ja dahkat mearrádusaid.
+Oppalaččat orru nuorravuođaáigi leamen relatiivalaš homogena mannolat.
+Dainna mii ain fertet joatkit.
+Vuojuhanláhkái Javaprográmmaš čájeheaddjiName
+Projeakta lea ságaškuššojuvvon Kultuvradepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš čoahkkimiin.
+Lassánansuohkaniin ii hirpmástuhtte go lea ollu sisriikkalaš sisafárren.
+Olu mánáidgárddit leat dieđihan ahte dárbbašit vuđolaš diehto- ja bagadallanmateriála sámi diliid birra.
+Mii gáibidit stuorra rievdadusaid láhkaevttohusas.
+Maŋŋil vuođđoskuvlla vázzen 9 vahkku joatkkaskuvlla (framhaldskole), muhto in oahppan in maidege.
+Default mode in notification
+Virgeohcan sáddejuvvo min digitála ohcanguovddážii: http://e-skjema.no/sametinget t.
+Mánáidgárddiid rápmaplána - BFD Johtočála Q- 0917 B - oanehis čilgehus
+Heivehit doarjjaortnegiid nu ahte dat sihkkarastet duodjeealáhusa boahtteáiggi váste.
+Vuosttaš lađđasa mearrádus heaittiheami čađaheami birra gusto dán dáfus.
+Doarjjastivra čujuha maiddái dasa ahte Beassášfestivála váikkuha olu ealáhusaide gielddas.
+Sámi kultur- ja nuoraidorganisašuvnnat - ohcanvuđot doarjagat
+Sámedikki áigumuš lea ahte sámegiella galgá suodjaluvvot ja ovddiduvvot.
+Liv ∏∏iimet galgan árabut álgit miessemearkumiin muhto dan eat sáhttán, muitala orohatovdaolmmo™ John Idar Anti.
+- Mii vuolidit suorgedivadiid ja divadiid, maid haddi lea biddjojuvvon menddo bajás, sullii 565 miljovnnain kruvnnuin, ovdamearkka dihte vuolidit diggelogahallandivada.
+Seammás siskkilda prográmma maiddái boazoealáhusa mátkeealáhusvuđot ealáhusovddideami ja ovttasbargodoaimmaid gaskal boazodoalu ja reidenfitnodagaid.
+Áiggun čujuhit earenoamážiid (3), (4), (5) ja (7), go dat buohkat barget dan badjelii ahte konkretiseret iešstivrendimenšuvnna báikkálaš resursahálddašeamis, juoga mii maid lea okta dain deháleamos áššiin dan ođđa 2007 Boazodoallolágas.
+Fierpmádatjoavkkut ásahuvvojit vai doaktárat geat barget sámi guovlluin, besset deaivvadit jeavddalaččat ja lonohallat vásáhusaid ja hástalusaid.
+Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta sáddii maŋŋá notáhta Sámediggái mas čilgejedje organiserema rievdadusaid birra.
+Direktevrra sáhttá sierra čállosiin delegeret mávssihanválddi bálvái geas doaibmaovttadaga jođiheaddjin lea bušeahttadisponerenváldi.
+Prinsihppa ahte dohkkehit historjjálaš rievtti ja oassálastima guolástusealáhusas, galgá čuovvoluvvot sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.
+Buorrin lea go árktalaš buktagat máistojit buorebut go buktagat mat leat buvttaduvvon máddelis.
+Bargat dan ala ahte suodjalanmearrádusat dahkkojuvvojit sámi báikkálaš olbmuid miehtama mielde
+Muhto ledje norgalaččat geat arresterejedje.
+Dat leat Skedsmo, Stavanger, Drammen, Lørenskog ja Asker, ja leat listejuvvon juohkehaš iežas 2009 jienastuslogu sturrodaga ektui.
+Gielda lea dieđihan ahte dat galgá gárvásit meannuduvvot ođđajagimánus 2012.
+Jus earaládje ii sohppojuvvo dan hárrái, de sáhttá orohagas sihke orohatstivra ja ovttaskas boazoeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami bokte čielggaduvvot galgá go boazoeaiggát beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje ollašuhttit doallogeatnegasvuođa dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain.
+Mo oahppi doaibmá sosiálalaččat, galggašii leat juohke ovdánanságastallama fáddá.
+Referánssat álgoálbmogiidda lea maiddái searvvahuvvon dieđalaš komitea barggus REDD ektui.
+Johan Mikkel Sara Randi Solli Pedersen
+Ráđđehus háliida dahkat govdes guorahallama sámi oahpu ja dutkama hárrái, sihke Sámi allaskuvllas ja eará institušuvnnain iešguđet dásis.
+Ferte maid eaktudit ahte Birasgáhttendepartemeanta / Luondduhálddašan direktoráhta ruhtadit álbmotmeahcceguovddážiid vejolaš ásaheami sámi museaide dahje daid oktavuhtii.
+Mediadilli sámegiel oahpahusa ja oahpu ektui lea dávjá báinnahallan negatiiva soaittáhat dáhpáhusaide ja einnostusaide ahte sámegiella lea oalát jápmime.
+Dát guovllut leat dehálaš resurssat sámegiela ovdáneapmái Norggas.
+Dáin lohkamiin eai šatta goassege leat ollu studeanttat, ja dat mearkkaša ollu erenoamážit unnibuš sámegielaide, ahte lea sámegielalaš máhttu.
+Sámediggi oaivvilda ahte sámi vuoigatvuođalaččat dárbbašit oažžut vejolašvuođa leat mielde válljet geat galget čielggadit, mii galgá čielggaduvvot ja makkár vuođul galgá čielggaduvvot.
+Dán skuvllas leat gáiddusoahppit miehtá Norgga.
+Dál lea čielggaduvvon ahte Máhttodepartemeanta áigu leat mielde váikkuheame prošeavttas mii galgá čielggadit ahte lea go realisttalaš ásahit sámi joatkkaskuvlla márkosámi guvlui.
+Sámediggepresideantta Egil Olli lea dan vahkku čuovvume ON:a Bissovaš foruma eamiálbmotáššin New York:as, ja son doalai čuovvovaš sáhkavuoru forumi gaskavaht'eahket:
+Sámedikki politihka gaskkusteddjiid gaskkas leat gielddat daid deaŧalepmosiid searvvis deaŧalaš servodatsurggiin nugo oahpahusa, mánáidgárddiid, giela, kultuvrra, areálahálddašeami ja ealáhusaid oktavuođas.
+Viidáseappot bargá Sámediggeráđđi dainna ulbmiliin ahte daidda geain lea vuoigatvuohta álgoálbmogiid eatnamiidda ja resurssaide, galgá addojuvvot kapasitehta ja gelbbolašvuohta nu ahte sii sáhttet šiehtadit buriid čovdosiid ealáhusoassálastiiguin.
+Stuoradiggi lea gáržžidan ásahusa ja dan doaimma politihkalaš stivrenvejolašvuođa go lea dahkan NRK stáhtalaš oasussearvin.
+Norga lei vuosttas našuvdna mailmmis mii ásahii sierra departemeantta guolástussii.
+Dáiddaorganisašuvnnaid šiehtadallanrievtti fievrrida Sámediggi dahje Sámedikki vuollásaš orgána viidáseappot, ja stipenadajuolludan orgánas galget leat dáiddáriid ovddasteaddjit.
+Areálasisabahkken lea erenoamáš garas lullisámi guovllus ja Oarje-Finnmárkkus."
+Bargojoavkku árvvoštallamat ja árvalusat Sámedikki rievttálaš dili hárrái Bargojoavku oaivvilda čovdosa mas Sámediggi ásahuvvo iešstivrejeaddji riektesubjeaktan mii formálaladit ii leat ráđđehusas gitta, jáhkkimis leat buoremussan dálá geavada ja oainnu mielde das ahte Sámediggi lea iešbirgejeaddji álbmotválljejuvvon orgána.
+Danmárkkus lea maiddái ráđđeaddi lávdegoddi Ruonaeatnama ekonomiija áššiid hárrái.
+Jahkásaččat eai nu galle studeantta váldán eksámena danne go universitehta ohcanáigemearri lei juo ovddit lohkanbajis kurssa álggaheami ektui, ja dat lei menddo árrat eanaš kursalaččaide, go dávjá ii lean vuos čielgan oažžugo virgelobi bargosajis.
+Sámediggi sáhttá njuolggodoarjjaortnega ja eará doarjjaortnegiid bokte movttiidahttit lassi gielladiđolašvuhtii ja giellageavaheapmái sámi mediain.
+Gielddastivra hilgu sámelávdegotti evttohusa ja ávžžuha ahte doaimmat maid gieldda orgánat ovdalis leat evttohan dahje dorjon, galget čađahuvvot.
+Sámediggi lea dán rádjai juolludan 774 000 ru 1,1 miljon ruvdnosaš rámmas mii lea várrejuvvon doaibmabijuide maiguin oainnusmahttit sámegielaid IYIL 2019 oktavuođas.
+Suohkan lea álggu rájes juo juolludan guovttegielatvuođadoarjaga giellaguovddážii.
+Nordlandsforskning oainnu mielde lea Sámediggi dušše muhtun muddui lihkostuvvan rievdademiin gollovuđot doarjjamálles ulbmilvuđot doarjjamállii.
+Bargojoavku lea sádden čállosa Ohcejoga gildii gos ávžžuhit sámegiela ovddideapmái láhččit saji go ođđa skuvlavistti plánejit.
+Iešguđetlágan sámi ealáhusaid lotnolas doaibma, nugo eanandoalu, duodji, guolásteami, boazodoalu ja meahcásteami lotnolas doaibma sihke bisuha ja ođasmahttá sámi kultuvrra.
+Vuođđu- N lohku@ item: intable Text context
+Seammás lea deaŧalaš ahte oahppoásahusat váldet sámi dimenšuvnna ohppui mielde.
+Teknihkalaš buvttadeapmin oaivvilduvvo formáhta, báberkvalitehta, ivdnegeavaheapmi, korrektuvradivvumat, čatnan ja olggoš.
+Sámediggi diehtá ahte meahcceguovlluide beassamis lea stuorra mearkkašupmi olbmuid eallineavttuide dáppe Finnmárkkus.
+Muđui lea dat oassi buot áigodagain SED- guovlluin eambbo go olggobealde SED- guovlluid davábealde Sáltoduoddara.
+oalgguhit dihtomielalašvuhtii ja leat duvddan miellaguottuid ja láhttemiid nuppástuhttimii
+Váilevaš ekonomalaš, hálddahuslaš ja olmmošlaš resurssat leat stuora hástalussan sámegiela nannema barggus.
+Ollislaš rámma mii lea Sámedikki geavahusas 2001:s, ja mas Gielda- ja guovludepartemeanta, Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta, Kulturdepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta sierra kapihttaliid ja poasttaid bokte lávejit addit Sámedikki rámman, oidno čuovvuvaš geahčastagas:
+- Egil Olli, persuvnnalaš várrelahttu Marianne Balto Henriksen
+1983 rájes lea Sámi sierrabibliotehka leamaš ollásit stáhtalaččat ruhtaduvvon.
+Pedagogalaš máhttolokten skuvlagirjerájubargiin Skuvlagirjerádju oahppoarenan lea okta pedagogalaš fálaldat.
+Mun jáhkán ahte Omasvuona prošeakta sáhttá leat ávkin eará suohkaniidda ge, dadjá stáhtačálli Raimo Valle.
+Dan rájes leat leamaš guhtta válgga.
+Ráđđehus ja Stuoradiggi leat joatkán dieđáhusa váldolinnjáid.
+Sámediggi doarju danne evttohusa kodifiseret boazodoalu riektevuođu lága bokte man vuođđun lea geavaheapmi boares áiggi rájes. Dán ferte dahkat danne go boazoealáhussii lea nana rievttálaš suodjaleapmi nu deaŧalaš, ja vai boazodoalloareálat eai sirdojuvvoše eará ulbmiliidda ja vahágin ealáhussii.
+Deaŧalaš lea ahte ii doama bearehaga dáinna, muhto atná dan áiggi maid dárbbaša gávdnat sin geat leat dohkálaččamusat čohkkát komišuvnnas ja meahcceduopmostuolus.
+Dát láhkaparagráfa giellaválljenprisihppa lea namuhuvvon maiddái galbanormálas, muhto láhkaásahusaid § 7-4 deattuhus "praktihkalaš sivaid geažil erenoamáš váttis " ii leat galbanormálas namuhuvvon.
+Sámediggi čujuha ahte jahkedieđáhusa lassin, de lea NIM geasset 2018 almmuhan iežas temáraportta veahkaválddálašvuohta ja illasteapmi lagas birrasis sámi servvodagas ("Temarapport om vold og overgrep i samiske samfunn").
+Sámediggi lea addán 50 000 kruvnnu prošeavtta koordináhtorvirgái, muhto dikkis ii leat vejolašvuohta searvat stivrenjovkui resursaváilevuođa geažil.
+Guovllus oidno beaivváš hui guhká, ja guovlu lea okta dain sajiin masa beaivváš álggus oidno guhkes skápma maŋŋá.
+Sámediggeráđđi ja Luondduhálddašandirektoráhtta galget čuovvulit bargolávdegotti evttohusa álggahit ja initiatiiva váldit dutkanprošektii.
+Huksenprošeavttas leat earet eará konsearta- ja teáhtervisti, govvadáidaga čájáhuslatnja, blackboks ja girjerájus.
+Nissonolbmuin, geat ožžot bargonávccahisvuođa penšuvnna, eai leat stuora erohusat gaskal siseatnama ja riddoguovllu dien guovtti ahkejoavkkus.
+Meroštallojuvvo ahte beaivvášsymbola váiddameannudemiin gerget dálvet 2020.
+Čoahkkimis čielggadedje earret eará giellastivrra fápmudusa ja bargguid ovddasguvlui.
+Stuorámus sámegielalaš joavku ferte vuoruhuvvot ovddimussii.
+"Vearuid ja divadiid boddosaš meroštallan " skovis oidno submi maid bargoaddi lea geassán vearus dan jagi.
+Vuođđun dása lea maiddái ahte dovddasta ahte kulturmuitomálliid don doložis sáhttá áddet árra eaktun sihke sámi kultuvrii ja kultuvrii mii ii leat sámi.
+Dasto ferte vuhtii váldit dan ahte boahtteáiggis sáhttá šaddat dárbu johtalit miehtá sámi, ja dalle ferte erenoamážit vuhtii váldit gaskkaid Tromsii, Norlándii ja Trøndeláhkii.
+Pasieanta dearvvašvuođabálvalusas háliidii fástadoaktára geainna gulahalla.
+Dán plána vuolggabáiki galgá leat árvvoštallama bohtosat.
+Oahpahuvvo golmma sámegillii ja sámegielas vuođđoskuvllas: davvi-, julev- ja máttasámegillii ja -gielas. Sáhttá maid oahpahit dan seammá golmma sámegielas ja sámegillii joatkkaoahpahusas.
+Ovdalgo fuolaváldinmearrádus loahpahuvvo, galget máná biebmováhnemat oažžut vejolašvuođa cealkit áššái.
+Evttohuvvo rievdadit mearrádusaid doahpaga Finnmárkku fylka geavaheami čájehan dihtii geográfalaš guovllu Finnmárku.
+Birrasiid 2000:s boazolohku fas lassánii sihke Romssas ja Nordlánddas.
+Sámi statistihkka 2010 girjjis leat statistihkat mat gusket Norgga sámi servodatdilálašvuođaide.
+Midjiide earáide lea dehálaš leat didjiide doarjjan.
+Báikenammalága láhkaásahus § 7 nanne ahte jus báikenamas lea máŋggagielat namma, de galget buot gielat mat geavahuvvojit guovllus geavahuvvot luoddagalbbas.
+Guovddážis leat maiddái Biras- ja ovdáneami máilmmekonferánssa Agenda 21, 26. kapihtal, eamiálbmogiid ja sin servodagaid dohkkeheami ja nannema hárrái.
+Danne lea Sámediggeráđđi vuođđuduvvon čielga eanetlogu vuođul Sámedikki dievasčoahkkimis.
+Guoskevaš báikki registrerejuvvon kulturmuitobáikkis leat golbma stohpoduvtta ja njeallje goahtesaji.
+Mánáidsuodjalusbálvalus sáhttá sirdit máná dušše de jus dilli lea rievdan ja dahkan dan dárbbašlažžan, dahje jus dat orru leamen buoremus mánnái.
+Čájet buot olamuttus moduvllaid
+"Skuvla galgá addit ohppiide historjjálaš ja kultuvrralaš máhtu ja gullevašvuođa, ja galgá veahkehit ahte juohke oahppi sáhttá áimmahuššat ja ovdánahttit iežas identitehta fátmmasteaddji ja girjás searvevuođas.
+Sámediggi vállje jahkásaš ulbmáluššanšurggiid.
+Action for toggling the atmosphere
+Norga lea dasalassin máilmmi njunnožis doarjume ahte nieiddat váldet oahpuid.
+Danne eai leat dearvvašvuođaplánas strategiijat mo ollašuhttit dásseárvosaš dearvvašvuođafálaldaga sámi álbmogii, dadjá ráđđelahttu Terje tretnes.
+Regjeringens reiselivsstrategi " nanne ahte bargu mátkeealáhusas galgá leat višuvnna guvlui " árvvolaš vásáhusat ", ja dan bokte láhčit dili nu ahte mátkeealáhus galgá leat árvvolaš sihke galledeaddjiide, báikegottiide, fitnodagaide, bargiide ja birrasii.
+Go don leat vásihan rasismma:
+Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk čujuha ahte lobihis boazoguohtumat eai galgga dáhpáhuvvat Ávgolatnjárggas, ja dát guoská sihke Norgga ja Ruoŧa boazoeaiggádiidda.
+Divodan doaibmabijuid váldu lea doalahit geaidnostandárdda.
+Dát leat muhtun dain čuolbmačilgehusain mat váldojuvvojit ovdan čoahkkimis.
+Dát girji álgá muitalusaiguin oahpaheaddjioahpus guđege áigodagas.
+Njuolggadusaid ulbmil lea fuolahit árbevirolaš sámi meahcceávkkástallama, ealáhusa ja kultuvrra, ja dohkkehit ođđa ealáhusaid ja ođđa teknologiija deaŧalaš oassin sámi kultuvrras.
+Sámediggi lea moaitán doaibmaplána gulaskuddanevttohusa doaibmabijuid váilevaš áigealbmademiid ja ekonomalaš rámmaid geažil, lassin maŋŋonemiide, veardit jahkedieđáhusa kap. 1.3.
+Dát mielddisbuvttii ahte ollu oahppit gilis háliidedje deike álgit, maiddái mánát geat eai lean sámegielagat.
+ Bargat buoridit sámegielat bargiid rekrutterema
+Ráŋggáštusat galget oktiiheivehuvvot nu ahte eai čuoza govttoheamit, geahča árvaluvvon § 13 - 1 nuppi lađđasa.
+Árja mielas lea dál áigi historjjálaččat geahčadit dáruiduhttinproseassaid.
+Sápmi Pride lea sámi festivála mii 2014 rájes lea lágiduvvon jahkásaččat sámi guovllus, ja sirdašuvvá Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskka.
+Dokumentašuvdna čájeha ahte fállá oahpahusa sámegielas ja sámegillii, ja oahpahusa dárogillii ja dárogielas juohke ceahkis vuođđoskuvllas.
+h) Mearridit, ovttasráđiid Sámedikki joavkojođiheddjiiguin, man guhkes áigi biddjojuvvo Sámediggeráđi dieđáhusaid ovddideapmái Sámedikki dievasčoahkkimis, gč. § 20
+Sihko boares máhpa ja geahččal ođđasit.
+Lea maid sáddejuvvon ruhtadanohcan Interreg IV A Davvi dán prošektii.
+- Mun háliidan eanet dutkama geavahit borramušbuvttadeapmái ja ahte máhtu galggašii fievrriduvvot ealáhussii, ja ahte ealáhus ieš geavahišgoađášii daid.
+Lea ráhkaduvvon prošeaktačilgehus mas temahtalaš áŋgiruššansuorgin leat evttohuvvon čuovvovaččat: Sámedikki integrerenpolitihkka, kultuvra ja ealáhusat.
+Eiseválddit eai sáhte gohččut rievdadit oahpahusdahkosiid, muhto eiseválddit sáhttet ráhkadit iešguđetlágan oaivademiid.
+Gieldalávdegoddi lea fuomášahttojuvvon ahte sii dál ieža leat ožžon referáhta ráđi evttohusas áššis 34/02 eaige dievasčoahkkima mearrádusa.
+Kultur- ja museasearvi "Saemien Sijte " nammada guokte lahtu, ja bargit ovtta lahtu.
+Go dakkár árvvoštallamat maiddái gusket sámi ásahusaide, nu go Sámi allaskuvlii, de ferte dakkár árvvoštallamis maiddái váldit mielde movt dat sáhttá váikkuhit sámi servodahkii ja sámi servodatovdáneapmái.
+2.8 Sámi duhátjahkebáiki - nuortalaš museá
+Eaktodáhtolaččaid oahpahusprográmma sisttisdoallá web-uskádaga, e-oahpahusprográmma ja čoahkkanemiid.
+Dieđut SAMINOR dutkamušas borgguhanvieruid birra eai gávdnan nu čielga čearddalaš erohusaid nissonolbmuin ii rittus iige siseatnamis (Figuvra 7 ja 8).
+Goappaš daidda surggiide leat respondeanttat vástidan ahte oaivvildit Sámediggi beare ollu deattuha daid politihkkasurggiid (41 proseanta ja 37 proseanta).
+Dán áigodagas leat čoahkkimat leamaš Gáivuonas ja Divttasvuonas.
+Vaikko sámegiella ja dárogiella raportta mielde eai velge leat ovttadássásaš gielat hálddašanguovl-lu siskkobealde, ipmirduvvojit dát guokte giela eanet ovttadássásažžan go ovdal.
+Árvalusaid vuođuštusat bohtet ovdan Stivrenjoavkku raporttas. Golut:
+Sámediggeráđđi doallá dábálaččat čoahkkima bargo- ja searvadahttinministariin ja vejolaččat ruhtadanministariin ja/dahje eará stáhtaráđiiguin bušeahttadárbbu (2009 bušeahttaáŋgiruššamiid) birra juovlamánus / ođđajagimánus.
+Dađibahábut lea dienaserohus gaskal eanadoalu ja servodaga eará joavkkuid menddo stuoris.
+Čielggadus galgá leat gárvvis ovdal 2007 loahpa.
+Gáiddusoahpahus lea aŋkke leamaš olu ávkin niidii bisuhit sámegiela.
+Dievasčoahkkinjođihangotti árvalus mearriduvvui ovttajienalaččat.
+Guovlluin olggobealde Finnmárkku leat stuora ja viiddis doaimmat vuordime.
+Sámediggi ovddidii evttohusa maŋŋágo fágalaš áššedovdijuhkosa raporta lei leamaš gulaskuddamis.
+Muhtun buohcciviesuin orru leame nu ahte ortnet dušše doaibmá báhper alde.
+Viidásit sáhttet sosiála ja kultuvrralaš norpmat, nugo dievdoolbmo mearrideapmi nissonolbmo badjel ja váhnemiid mearrideapmi mánáid badjel váikkuhit veahkaválddálašvuođa láhttemii.
+II Gažaldagat ja vástadusat Gažaldat 1 áirras Ann-Mari Thomassen, NSR:a sámediggejoavku
+Sámediggi dárbbaša ruđaid 1 - ovtta dáhkiduvvon virgái vai beassá joatkit dan barggu maid lea álggahan diehtojuohkima oktavuođas.
+Sámediggi áigu váikkuhit dasa ahte eanebut háliidit/dovdet ovddasvástádus fuolahit sámi mánáid mat dárbbašit sadjásašruovttu.
+Sámediggi leage dan olis guorahallan movt dát reforbma galgá vuhtii váldit sámiid beroštumiid.
+Eanet dieđuid váidinnjuolggadusaid birra gávnnat Stáhta dearvvašvuođabearráigeahču siidduin:
+Sámi valáštallama ođđasisorganiseren, maid Sámediggi álggahii čilgehusa oktavuođas sámi valáštallama birra 2015:s, lea dál loahpahuvvomin.
+Mun oainnán, ahte OECD oaivvilda dáid r��mmaid váikkuhan dasa, ahte Norga lea ceavzán bures riikkaidgaskasaš ruhtadanroasus.
+Ovttaárvosaš oahppoplána mearkkaša ahte ii dárbbaš leat juste seammalágan.
+" 4. teakstaoasis 2. kapihttalis "Olgguldas áššedovdilávdegoddi" rievdaduvvo dánin: "Maŋimus namuhuvvon sihkkarastojuvvo go árvvoštallá nammadit olbmo Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámedikkiin, ovtta lahtu guđesge relevánta gelbbolašvuođain, go sii lea mearridan iežaset etihkalaš njuolggadusaid dearvvasvuođadutkamii.
+Muhto maiddái danne go dutkan ja ovddideapmi ii goassige šatta boastut, ja Sámediggi doarju Norgga stáhta áŋgiruššama buot dutkanhámiid ektui.
+Dálkkádatpáhkka Durbanis mearkkaša plána mo oažžut buot riikkaid dohkkehit boahttevaš juridihkalaš dálkkádatšiehtadusa.
+Viidáseappot de lea ulbmilin ahte buot relevánta oassálastit kultur- ­suorggis galget eambbo jurddašišgoahtit daid ovdánanvejolašvuođaid mat kultuvrralaš girjáivuođas leat.
+Sámediggi vállje atnit dan seamma definišuvnna innovašuvnnas go Ráđđehusa Sd. dieđ. nr. 7 - Et nyskapende og bærekraftig Norge.
+Halonen-viesu ođasteapmi lea bures boahtán johtui.
+Sápmelaččat leat ávkkástallan mariidna resurssaiguin, guolástemiin ja meara geavahemiin nu guhkás ruovttoluotta go historjjálaš gáldut sáhttet muitalit.
+Raportta čuovvoleami oktavuođas ledje konsultašuvnnat Sámedikki ja departemeanttaid gaskka.
+Sáme ­diggi lea válljen Nuortasámi musea Njávdámis sámi jahkeduhátbáikin.
+Vuostáiváldima oktavuođas lea Sámediggi addán doarjaga sihke báikkálaš vuostáiváldinrusttegiid divodeapmái ja mearrarusttegiid buorideapmái nugo bruggahuksemii ja govdunbrukkaid ásaheapmái.
+Deanus lea čoavdán dán go ovttasbargá Unjárgga giellaguovddážiin addit kurssaid.
+Dan dehálaš bargui háliidivčče Sámediggi nai ahte nu oallugat go vejolaš juogadivčče iežaset oainnuid, sihke kulturbargiid, lágideaddjit ja kulturberošteaddjit.
+Ohcan galgá čállojuvvon Sámedikki ohcanskovvái, ja galgá beaiváduvvon ja vuolláičállojuvvon.
+Departemeantta oainnu mielde lea deaŧalaš ásahit vejolašvuođa čoavdit riidduid almmá lágastemiid haga.
+oceania. kgm
+Sámediggi galgá searvat prošeavtta mandáhta hábmemii.
+Sámiráđđi mearridii ahte juohke riikka leavganjuolggadusat galge mearridit sámi leavgga geavaheami.
+Ráđđi ii leat ovttaoaivilis Kulturdepartemeanttain go ii loga sámi duhátjahkebáikki stáhtalaš prošeaktan (gč. ráđi árvalusa áššis 11/00.
+dominican_ republic. kgm
+Son muitalii ahte dušše 22 miljovnna kruvnnu doaibmaruhtapoasttain Sámedikki budjeahtas, mat 2008 s ledje sullii 300 miljovnna, leat dakkárat maidda Sámediggi ieš lea dahkan álgaga.
+Duodjeinstituhtta sáhttá go doaibmá máttasámi guovllus váldit stuorát ovddasvástádusa duojáriid rekrutteremis ja ealáhusa ovddideamis dán guovllus.
+Álbmotoaju miellahttovuohta lea vuođđun NAV vuoigatvuođaide.
+vuoruhuvvon áŋgiruššansuorggit ja erenoamáš váikkuhangaskaomiid suorggit
+Lassin alla bellodatmiellahttooassemearrái sámi álbmotjoavkku siskkobealde, lea sin gaskkas mearkkašahtti alladeappot oassi go álbmotlávdegottis geat dieđihit ahte leat maŋemus jagis oassalastan barggus politihkalaš bellodagas (14 proseanta, álbmotlávdegotti 5 proseanta vuostá), oassálastán politihkalaš čoahkkimis dahje čoakkálmasas (19 proseanta, álbmotlávdegotti 9 proseanta vuostá), váldán oktavuođa politihkkariin (30 proseanta, álbmotlávdegotti 15 proseanta vuostá) ja geain dan áiggis ledje almmolaš vearvvat (16 proseanta álbmotlávdegotti 6 proseanta vuostá).
+Dat lea čanastuvvon vássán áiggiide ja galgá ráhkkanahttit min boahtteáigái.
+Mánáidkonvenšuvnnas lea sierra artihkal eamiálbmotmánáid birra, artihkal 30;
+Lea vejolaš eanet gulahallat sámegillii go oahppá ja hárjána áddet min gollegielaid go de ii dárbbaš dorvvastit vieris gielaide nu mo dárogillii.
+10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Oahpahusvuogádagas lea mearrideaddji rolla sámegiela ealáskahttimis, ja dát ealáskahttindoaibma vuhtto dálá oahppoplánain.
+Boazodoallostivra oaivvilda ahte ferte árvvoštallat eará vejolašvuođaid, omd. sierra duopmostuolu boazodoalu várás miehtá riikka, mii ovdamearkka dihte sáhtášii čadnot muhtun eananjuohkinduopmostullui.
+Sámiid duodji ja Duojáriid ealáhussearvi ovddidedje sierralágan gáibádusaid 12,45 miljon ru ja 12,5 miljon ru. Goappašagat áiguba vuoruhit vuovdin- ja márkanbarggu, mii lea meroštallojuvvon leat 0,5 miljon ru. Sámiid duodji áigu viiddidit doaibmadoarjjaortnega 1,6 miljon ruvnnus 3,0 miljon ruvdnui.
+Doaibmaplánas ja čilgehusas leat leamaš golbma áŋgiruššansuorggi: dásseárvu, seksuála sodju ja veahkaváldi lagaš oktavuođain.
+Gova 10 galbbat eai gula dán dutkamuša analysaoassái, daningo dát galbbat leat Mátta-Várjjaga gielddas.
+Orohatjuohkinnjuolggadusat berrejit čorgatvuođa dihte leat sierra paragráfas.
+Evttohus 5, mii boahtá lávdegotti evttohusa 3 sadjái, hilgojuvvui 18 jienain.
+Lea erenoamážit deattuhuvvon ahte sámiin alddiineaset galgá leat ovddasvástádus ja váldi hálddašit ja ain ovddidit sámi kultuvrra, ja Norgga eiseválddit leatge dan dihte bidjan muhtun bargguid ja ovddasvástádussurggiid Sámediggái.
+Ráđđehus stáhtaráđis mearridii odne juolludit gitta 4 miljovnna ruvnno rádjai Eidsvoll-vistti divodeami bienalaš plánenbargui.
+Lassin juolluduvvojit ruđat sámi ulbmiliidda čuovvovaš kapihttaliin ja poasttain:
+Erenoamáš dáhpáhusain sáhttá dievasčoahkkin guokte goalmmádasa eanetloguin mearridit gieđahallat evttohusaid ja mearkkašumiid mat eai leat buktojuvvon b) áigemeari sisa.
+Divttasvuona giellaguovddáš lea ovttasbargan Nordlánda universitehtain julevsámegiela alit dási oahpahusa ektui (Nygaard et.
+EMAIL OF TRANSLATORS
+Skuvllas sidjiide muitaledje oalle njuolga ahte sin eatnigielas ja sin kultuvrralaš gullevašvuođas oppanassiige lei unnán árvu. "
+Sárdnon Riddu Riđđu Davvi Álbmogiid beaivve
+Maiddái guohtunealáhussii sáhttet guohtumat ja iešguđet šattut dagahit ahte dat luondduvuođđu gos biergu buvttaduvvo, váikkuha bierggu máhkkui.
+Buohkat áŋgiruššet garrasit iežaset surggiin, ja leat čájehan buriid bohtosiid báikkálaččat, nationála ja riikka dásis.
+Lea váttis kategoriseret dáid deaivvadansajiid kulturguovddážin maid ulbmilin livččii viiddes iežasdoarbmamat.
+Sámediggi áigu bargat dan ala ahte oassi biebmama árvoháhkamis fievrriduvvo ruovttoluotta sámi báikegottiide.
+Dehálaš áŋgiruššamat stáhtabušeahtas lea doarjut riikkaid ovdánahttimis buori vearrovuogádagaid, doarjja fágaservviide ja bargu lobihis ruhtajođu vuostá.
+Norggabealde lea doavttirvuorru Kárášjogas ja Deanus (gielddas lea ovddasvástádus doavttirbálvalusas, muhto priváhta doaktáris lea vuorru; Oadjodoaimmahat, ii suohkan, máksá eanas goluid).
+Mii namuhit dás muhtun ovdamearkkaid.
+Marie Therese Aslaksen evttohus § 10
+Ávvudeami oktavuođas rahppojuvvui Davviálbmogiid guovddáža ođđa visti.
+Boazodoalu vuoigatvuođaid sihkkarastin lea prioriterejuvvon maiddái Sámediggeplánas, gč. kap. 5.4.4.
+• ovttasbarggu oahpahusdoaibmabijuid plánemis guktuid etáhtaid olis • ovttasbarggu dakkár oahpahusdoaibmabijuid vejolaš oktasašruhtadeami birra mat leat oktasaš geavaheaddjiidjoavkkuid várás • šiehtadusa hárjehallilunddot doaibmabijuid birra nuoraid várás.
+- Čuoggás 9.3.3 eavttuhuvvo ahte fievrriduvvošii ođđa bivdoregulerenvuogádat: Árvvoštallamii vuođđuduvvon bivdoearit.
+Iešguđet joavkkuid ságasteaddjit ožžot sáhkavuoru joavkkuid sturrodaga mielde.
+Sámediggi lea maid oassálastán čoahkkimii gaskal Oahpahusdirektoráhta ja 7. regiovnna, gos joatkkaoahppofálaldat oahpaheddjiide 2012- 2015 digaštallojuvvui.
+Oktasaš fidnuid márkanmuddejeaddji rolla geahnohuhttin dagaha váddáseabbon biireeanadollui birget.
+Suopma lea juhkkojuvvon viđa oivošguovlluide.
+Viidáseappot lea Sámediggi álggahan prošeavtta " Erenoamášpedagogihka gelbbolašvuođalokten 2004-2006 julev- ja lullisámeguovlluin ja Lulli-Romssa ja Davvi-Nordlándda guovlluin ".
+Dat lei ođđa vásáhus munnje.
+Čoahkkima fáddán lei dákteriggeávdnasiid sámi oasi hálddašeapmi Schreinera vuorkkás.
+1.3.5 Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna nationála unnilogu álbmogiid gáhttema birra
+Ii sáhttán laktit MTP- ovttadahkii
+Lea maiddái várrejuvvon ruhta dáiddafondii ja čájáhusdivadii.
+Vaikko girku leige guhká mielde árjjalaččat dáruiduhttimin, de liikká dat lea árrat geavahišgoahtán sámegiela girkus.
+Ovttasbargošiehtadusa vuođul Finnmárkku fylkkagielddain lea čađahuvvon oktasaš ovdaprošeakta eamiálbmotavádaga ovddideami birra: "Samarbeid mellom Finnmark fylkeskommune og Sámetinget om utviklingen av en urfolkssone " (Finnmárkku fylkkagieldda ja Sámedikki gaskasaš ovttabargu eamiálbmotavádaga ovddideami oktavuođas).
+Finnmárkkus leat vuoigatvuođadilálašvuođa guorahallame.
+Viidáset bargu lea ráhkadit dagaldumiid mo implementeret dásseárvvu áššemeannudeapmái, ja galget dollojuvvo eanet dakkár kurssat, mat buoremus láhkai leat heivehuvvon iešguđet fágasurggiide.
+Heaittiheapmi vuosttaš ja nuppi lađđasiid mielde galgá dieđihuvvot guovllustivrii.
+Ráđđehusa čielga oaidnu lea ahte ráđđádallansoahpamuš ii mielddisbuvtte ahte ieš láhkaproposišuvdna galgá leat ráđđádallanfáddá.
+Dál leat sámi dearvvašvuođaásahusat sihke ekonomalaččat ja organisatoralaččat dearvvašvuođadoaimmahaga vuollásaččat, ja dain lea unnán váikkuhanfápmu iežaset resurssaide ja sin stivrejupmái.
+Thomas Åhren, NSR, ovddidii mearkkašumi:
+Dain vuhtto čielgasit guhkesáigásaš vuoruheapmi eksplisihtta strategiijain, ja bargonávccalaš huksen lea addán bohtosiid.
+Go váilot oahppan mánáidgárdeoahpaheaddjit ja oahpaheaddjit geain livččii gelbbolašvuohta sámegielas, ja sámi kultuvrra ja servodateallima birra, dagaha dan ahte mánáidgárdemánát ja vuođđoskuvlla oahppit eai álohii oaččo dan fálaldaga masa sis lea vuoigatvuohta.
+Sámedikki minerálaplánaveahki čuovvoleapmin lea Sámedikkis leamaš čoahkkin 14.4.2011 orohagain 16, Rivkkarokkii siiddain ja Nuorajot siiddain ja Store Norske Gull AS:in.
+š " Danne livččii viidáset barggus heivvolaš geahččat dien guovtti lávdegotti čielggadusaid ja rávvagiid vuotna- ja riddoguolástusa oktavuođas.
+Sámelága ovdabargguin čujuhuvvo ahte jorgaleapmi dábálaččat galgá dahkkojuvvot davvisámegillii, ja njuolggadusat mat erenoamážit gusket sámi álbmogii julevsámi giellaguovllus, galget jorgaluvvot julevsámegillii ja lullisámi giellaguovllus fas lullisámegillii.
+Karbon14: a SVG- olggosfievrridansilliName
+š Leaŋggain oaidná ahte nuortala ∏∏ain lei ovdala™ áigge lagas oktavuohta ruo™™a kultuvrii.
+Ráđđehus evttoha lasihit bistevaš doarjaga iešguđet sámi kulturulbmiliidda 16 miljovnna ruvnnuin 2009:s.
+NP galgá oassálastit gaskariikkalaš ovttasbargoforain ja vuhtii váldit fágalaš bargguid iešheanalaš dutkanásahussan; dat galgá leat okta gaskariikkalaš gulahallanguovddáš polaráššiin ja gaskkustit oktavuođa gaskal norgga ja gaskariikkalaš fágabirrasiid.
+Čuovvovaš mearrádusain galgá dajaldat "Finnmárkku fylkkamánni" rievdaduvvot "Romssa ja Finnmárkku fylkkamánnin": § 18 nuppi lađđasis ja § 46 vuosttaš lađđasis.
+Sámeláhka addá dasa lassin viiddiduvvon vuoigatvuođa geavahit sámegiela dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis mii mielddisbuktá ahte sus guhte háliida geavahit sámegiela fuolahan dihtii iežas beroštusaid báikkálaš ja regionála dearvvasvuođa- ja sosiála ásahusaid ektui hálddašanguovllus, lea vuoigatvuohta bálvaluvvot sámegillii.
+Aili Keskitalo, Sámi parlamentáralaš ráđi várrepresideanta, Sámediggi Norgga bealde
+Ceavzinnávccalaš hálddašeami ektui, bivdá lávdegoddi Sámediggeráđi árvvoštallat viidáseappot mot FeFo berrešii heivehit ollislaš ekovuogádatlagadanprinsihpa Finnmárkku opmodaga hálddašeamis ja konkretiseret dan dán strategalaš plánas.
+Oarjelsámi guovllus leat guokte sámi kulturinstitušuvnna - Saemien Sijte Snoases ja Sijti Jarnge Aarbortes.
+TkNN áigu virgádit klinihkalaš jođiheaddji gii galgá jođihit Klinihkalaš odontologiija geavatlaš oasi.
+Mii háliidat maiddái joatkit dásseárvobargguin riikkaidgaskasaš arenas.
+ Ráđđehusa iežas áŋgiruššamat mas Sámedikkis lea lunddolaš rolla.
+Figuvra lea ráhkaduvvon jahkásaš " Juolludusat sámi ulbmiliidda " nammasaš almmuhusa vuođul.
+Dat ođđa koronavirus oažžu ollu fuomášumi.
+Čoahkkinjođihangoddi lea bidjan ovdan evttohusa eanetlohkoárvalussan mas váldorievdadussan lea ahte válljejuvvon sámediggeráđđi galgá guođđit dievasčoahkkima.
+Dát lea mielde hedjonahttimin luohttámuša Sámediggái sámi álbmoga bealis.
+Čielga loguid ektui lei lassáneapmi erenoamáš ollu ovddabealde válggaid 2005.
+Viidáseappot berre Sámediggi guorahallat geahčadit oahpahuslága § 2- 11 gos vuoigaduvvo ahte juohke oahppi sáhttá váldit guokte vahkku permišuvnna oahpahusas go dat lea dohkálaš, sorjjasmeahttun masa permišuvdna adno.
+Ovdal huksema álggaheami galggai čađahuvvot jurdda- ja konseaptamuddu, vistti sturrodat jna galge plánejuvvot.
+Mánáidáittardeaddji galgá diehttelasat áimmahuššat sámi mánáid.
+Guolástus ealáhussan eanaš mearrasámi guovlluin, lea garrasit áitojuvvon dan geažil go álbmogis oalle guhkás lea váldojvvvon eret vuoigatvuohta bivdit guliid.
+Movt vuođđudit sámi dutkanservodaga ja movt váldit vára das, lea gažaldat mii dávjá čuožžila.
+Sámedikki riikkaidgaskasaš dieđáhusas, " Hástalusat eamiálbmogiid boahtte ­áiggi várás ", lea árbevirolaš sámi máhtu duođašteapmi vuoruhuvvon.
+- Arvat olu Norgga gávpe- ja ovttasbargoguoimmit vásihit dál váttis ekonomalaš dili.
+Sámediggi vállje bellodagaid gaskasaš lávdegotti mas leat iešguđetlágán bellodagat mii galgá evttohit rievdadusaid Sámeláhkii 2005 válgga rádjái.
+Bargojoavku dulkui ášši ILO manuála vuođul, mas čuožžu ahte doaba sáhttá guoskat ollu iešguđetlágan doaibmabijuide.
+Nie sii ohppet fievrredit viidáseappot árbemáhtu.
+Lea mávssolaš fuomášit movt galget doaibmat ja movt galget ovddasvástádusa juogadit, ee. áššemeannudeami dáfus.
+Jus leat gažaldagat lágidemiide, sáhtta Gálduin oktavuođa oažžut [email protected] bokte.
+Okta dehálaš doaibma davviguovlluid áŋgiruššamis lea ráđđehusa fuolahus nannet militeara doaimmaid Siskkit Romssas.
+Láhka nanne ahte sámit leat eatnamiid ja čáziid bistilis geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda (§ 5 vuosttas lađas).
+Dát ruđat siskkildit prošeaktaruđaid NOU 1995:6 Dearvvasvuoda- ja sosiálabálvalusaid plána sámi álbmogii cuovvuleapmái, maid Sámediggi juolluda.
+Álttás orrot maid boazosápmelaččat, ja leat maid ollu Sis ‐ Finnmárkku sápmelaččat geat leat fárren Áltái, sii leat čuvvon stuorátbáikkiidefárren báru (Sørli ja Broderstad, 2011).
+Andersen vuhtiiváldá ahte Sámediggi evttoha ahte áigeráddejupmi galgá leat 15 jagi, ja departemeanta fas áigu fanahit dán 20 jahkái ođđa eriid dáfus ja 25 jahkái eriid dáfus mat leat juo juolluduvvon.
+Sii muitaledje munnje ahte dat ledje várálaččat, báhče buot mii lihkadii.
+Vuosttas lađas gusto seamma láhkai dákkár áššečuoččaldahttimiidda.
+Otnáš dilis hilgojuvvojit ollu áššit go váilu dutkan- ja giella gelbbolašvuohta ja resurssat olgun váilot.
+Go ii leat dát gelbbolašvuohta, de sáhttá eahpečielga ja váilevaš gulahallan čuožžilit, mas sáhttet leat duođalaš váikkuhusat.
+Oktiibuot lea nettosisafárren dan maŋemus viđajagi áigodagas leamaš 211 000 persovnnain.
+Eaktun lea ahte dat sáhttá dahkkojuvvot oadjebasat njoammunsuodjalusa hárrái.
+Guovddáš láve čađahit árvvoštallama maŋŋel giellakurssiid.
+Ráđđehus háliida nannet birashámádaga ja ásahit stuorit diđolašvuođa biiladivagis.
+Lassin berre gáiddos oahpahusa plána čuovvoleapmái láhččojuvvot buoret vejolašvuođat bargat ovttas riikkarájáid rástá buot golmma sámegielas.
+Sámediggi bidjá vuođđun ahte guoskevaš máhttovuođđu galgá fátmmastit maiddái árbedieđu.
+Geatnegahtti ovttasbargu Sámedikki ja stáhta ja regionála eiseválddiid gaskka váikkuha sámi giela, kultuvrra ja servodateallima nannema ja oainnusmahttima.
+Beaivváš oaččui 1987 rájes (vuos golmma jagi geahččalanáigodahkii) doarjaga Kultur- ja girkodepartemeantta bušeahtas (poasttas feara man doaibmabijut).
+Dan skuvllas deaivvadeimmet eahpevuoiggalaš láhttemiin min vuostái.
+Bargiidbellodaga joavku ii sáhte sivaid haga doarjut dakkár cealkámušaid go ahte vásáhusat maŋŋá Sámi vuoigatvuođalávdegotti ásaheami "... duođaštit ahte sámi vuoigatvuođaid ii leat báljo vejolaš suodjalit soahpamušaiguin mat dahkkojuvvojit norgalaš eiseválddiiguin."
+Boanddat galget adnojuvvot iehčanas ealáhusdoallin seamma dásis go eará ealáhusdoallit.
+Alimusriekti juohkásii eanetlohkun ja unnitlohkun (9-6), muhto maiddái unnitlohku doarjjui eanaš muddui boazodoalu.
+Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui fas geassemánu 1. b. 2001 álbmotrievtti, sámerievtti ja sámepolitihka ovdáneami vuođul.
+Eanet luvvosat ovttasbargu seammalágan institušuvnnaiguin ruoŧabealde lea maid dál formáliserejuvvon earet eará guvttiin Interreg prošeavttain.
+Dieđáhus addá bajilgova visot sámi dáiddasuorggis ja čilge suorggi gaskaomiid birra ja lagamus jagiid hástalusaid.
+Ovttasbargoprošeavttas leat mielde moanat doaimmahead ­djit ealáhusain, hálddašeamis ja politihkas.
+Ohcan oktan CV:in sáddejuvvo elektrovnnalaččat www.adecco.no/select Duođaštuvvon skuvla- ja bargoduođaštudaid máŋgosat sáddejuvvojit: Sámediggi - Sametinget, Ávjuvárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka - Karasjok.
+Dieinna lágiin háhkkojuvvo ja oainnusmahttojuvvo pedagogalaš geađgejuolgi sámi mánáide sin eavttuid vuođul.
+Ollugat orrot maiddái máŋgga gielddas jagi mielde.
+Iešguđetlágán fálaldagat mat čalmmustahttejit dáid gielaid livčče hui mávssolaččat.
+Eanaš dain ávdnasiin leat buoiddis suddi ávdnasat, mii dagaha ahte sáhttet vurkejuvvot erenoamážit buoidevallji mariinna biebmogollosii.
+Jus guohtundeaddu lassána vel eambbo, de boahtá dattege šaddu juohke bohccos njiedjat go gilvu guohtunriggodagaid nalde lassána.
+Replihkka Ann-Mari Thomassen Miriam Paulsen Gunn-Britt Retter Olaf Eliassen Jørn Are Gaski Marianne Balto Aili Keskitalo Marianne Balto Ann-Mari Thomassen Jørn Are Gaski Willy Ørnebakk Marianne Balto Egil Olli Jørn Are Gaski Aili Keskitalo Marianne Balto Geir Tommy Pedersen Trond Are Anti
+Sámediggeválgakoarta lea alit.
+Maŋemus virgi mii ásahuvvui, lea vásedin dan váste ahte galgá bargat mánáiguin ja nuoraiguin.
+Maŋemus jagiid lea datadilálašvuohta buorránan dovdomassii.
+Dat doalut mat leat geargan loanaiguin gal birgejit, muhto sis geain lea huksenloatna leat stuorra hástalusat gánnáhahttivuođain.
+Dálkkádatrievdamat leat min áiggi stuorámus hástalus, ja dat čuhcet olbmuid dearvvašvuhtii, eallimii ja eallineavttuide.
+Eará stuorát bargguid dáfus, mat leat dahkkojuvvon sámegiela ja giellaplánema birra maŋŋel 2000, namuhit mii Inger Marie Gaup Eira čielggadeami Sámegiella Davviriikkain - stáhtus- ja domenačielggadeapmi 2001:s ja Torunn Pettersena ja Johanne Gaup čielggadeami almmolaš sámi diehtojuohkinbálvalusa birra, dat maid 2001:s.
+Dát guoská olles árvogollosii duoddaris beavdái.
+Ii leat goassege leamaš sáhka das ahte in máhte báikkálaš suopmana.
+Raporttas leat muhtun rávvagat movt stáhta sáhttá gozihit iežas sihkkarastingeatnegasvuođa sámi ássiid guovdu.
+Ja ii ge goasse geargga maidege dadjat eadnái dan beale go eatnis livččii dilli.
+Sámediggi ferte geahččalit ovdánahttit organisašuvnna daid beliid vuođul mat organisašuvnnas leat dál, nu go álggahanmokta, luohttámuš, loaktin ja oadjebasvuohta.
+Ákkasteamis galgá čielgasit boahtit ovdan manne plána ii sáhte dohkkehuvvot, ja ferte duođaštit ahte lágas mearriduvvon eavttut vuosttaldeami ovddideapmái leat ollašuhttojuvvon.
+Muđui goaruimet dohká ja dasa biktasiid.
+In ipmirdan ahte duiskalaččat goddaledje olbmuid.
+Lávdegotti miellahtut, NSR ovttasbargojoavkkus; Birger Nymo, Per-Bjørn Lakselvnes, Randi A. Skum, Ragnhild Nystad, Geir Tommy Pedersen ja Terje Tretnes, ja Sámi válgalihtu áirras; Roger Pedersen, ja Bargiidbellodaga sámediggejoavkkus; Magnhild Mathisen, Egil Olli, Willy Olsen ja Willy Ørnebakk,
+Raporttas boahtá ovdan ee. ahte leat soames oktasaš juksanmearit fitnodagaid ásaheamis.
+Cadahan dihte dáidaga ja kulturhistorjjá sámi našonalmuseá ásaheami, de ferte viiddidit Sámiid Vuorká-Dávviriid visttiid nu ahte dasa cáhká maiddái sámi dáiddamuseá. Dán ulbmilii ferte várre ruđaid.
+Ovttas buohcceviesuid palliatiiva guovddážiiguin dain lea maid ovddasvástádus fágaidgaskasaš gelbbolašvuođafierpmádagas, mii bargá geahpideaddji dálkkodeami ovdii, ja ovddasvástádus fuolahit palliatiiva divššohasaid dikšo- ja fuolahanfálaldaga jotkkolašvuođas, ja gelbbolašvuođa lávdadeamis gielddaide.
+Evttohus Dievasčoahkkimii reivvetekstii:
+Ovttasbargu Norgga Báŋkku ja dáiddára Anne Lise Josefsena gaskka lea doaibman bures olles proseassas.
+Dieđáhusas čuožžu ahte: Danne lea hui deaŧalaš čađahit systemáhtalaš válgadutkama sámediggeválggaid várás.[...
+Eatnašat oaivvildit ahte dát boahtá das go leat nu ollu njurjot vuonain.
+Dál leat dušše muhtun lágat ja láhkaásahusat jorgaluvvon sámegillii, dahje dušše ovtta sámegillii.
+Danne ferte ge lága áigumuša vádjolusluosa suodjaleami ja ovddideami hárrái beavttálmahttit.
+Doaibmabijut ja váikkuhangaskaoamit Sámedikki mihttomeriid ja strategiijaid vuođul sámi museaid ektui lea bušeahttadárbu sámi museabargui čuovvuvaš:
+Sámi rámmaplánalávdegoddi oaččui bargun árvvoštallat guokte váldovejolašvuođa:
+Ráđđi maid oaidná ahte duollonjuolggadusaid rievdadeapmi ferte dohkkehuvvot dain riikkain geaidda rievdadusat gusket.
+Kulturdepartemeanttas lea bajimus ovddasvástádus hábmet, dulkot ja ovddidit giellapolitihkalaš ulbmiliid Norggas.
+Duopmostuoluin lea Duopmostuollohálddahus mii lea váiddaorgána.
+- oažžomassii informašuvdna iežaset vuoigatvuođaid, geatnegasvuođaid ja vejolašvuođaid birra
+Dát lahtut vurdet ahte sámediggeráđđi boahtteáiggis ii čiehkát cealkámuš- dahje áigeákkaid duohkai, ja geige áššiid mat leat vuđolaččat doaimmahuvvon ja maid álbmotválljejuvvon orgána sáhttá dovdát.
+Plánat eai berreše biddjot menddo alás, dalle sáhttet oahppit sihke vuollánit ja beroštumi massit.
+Erohus ii leat ollu, muhto goitge mearkkašahtti statistihka oktavuođas.
+Dán oktavuođas livččii lean lunddolaš geavahit dovddus gálduid ja iežas ekspearta- dahje bargojoavkkuid, mat livčče sáhttán čilget sámi luossabivddu ja ealáhusa mearkkašumi dállodoalu dáfus ja ekonomalaččat sámi kultuvrra suodjaleapmái ja ovddideapmái.
+Mun doaivvun ahte dát sáhttá árvvolaččat loahpahit daid guhkesáiggi rahčamusaid.
+Sámi giellaráđđi mearrida stipeandda ohcanáigemeari ja ohcanáigemearri almmuhuvvo.
+Dohkkehuvvon listta sámediggeválgii - Sámediggi Sametinget
+Almmolaš háhkamiid váiddanammagoddi (AHVN)
+Dutkaninstituhtta galgá fállat oahpu julevsámegielas allaskuvladásis.
+Duodjeealáhus vásiha internationála gilvvu doaimmain main ii leat sámi kulturduogáš.
+Ja dat rahpá almmolaš saji ja politihkalaš gierdevašvuođa go Sámediggi buorebut sáhttá bidjat fuomášumi sámepolitihka sisdollui, ovdalii go dušše bealuštit dan ahte dat gávdno.
+Mii guoská kulturskuvlii, astoáigeortnegii ja leaksoveahkkái, de berrejit dát divaštallamat gehččot ollesbeaiskuvlla ságastallama ektui.
+Go mus ii lean giella olggos, de jáhkke várra ahte in sáhte maide váldit sisa ge.
+Mohtorjohtaluslága berrešii rievdadit nu ahte duojárat sáhttet viežžat ráhkadanávdnasiid meahcis.
+Mii vásihit liikká ahte suohkanat ja pasieanttat ohcalit dieđuid divššu birra maid leat ožžon, ja maid sii galgat dahkat maŋŋel olggosčáliheami, ja mii galgá čuovvuluvvot.
+Stáhtaneahtta muitala ahte fápmolinnjá Báhccavuotna - Hámmárfeasta sihke ovddida 2. muttu Muolkkáin ja uhcida CO 2 luoitimiid 870 000 tonnain jahkái Muolkkáid 1. ja 2. ceahkis, ja Goliat oktavuođas.
+Lea bargojuvvon eanemusat davvisámegiela-dáru-prográmmain, muhto stuorimus sivva lea ahte hui ollu sániin lea seammá ráhkadus iešguđet sámegielain, nu ahte prográmma máhttá daid hukset goallostemiin dahje suorggidemiin, dahje goappašagain.
+Eambbo dihtomielalašvuohta sámegiela geavaheami birra livččii mielde lokteme giela stáhtusa.
+Danne leat neahttasiiddut hábmejuvvon nu gohčoduvvon WAI-njuolggadusaid mielde, Norge.nos kvalitehtaeavttuid vuođul neahtas, ja Sosiála- ja dearvvasvuođadirektoráhta oaivadusa mielde olámutto neahttabáikkiid ektui.
+Danne lea dárbu ođasmahttit sámelága giellanjuolggadusaid, nu ahte fátmmastit olles riikka.
+Muotka deattuha ahte Ivgu lea hui deaŧalaš dan oktavuođas ahte vásihit Davvi-Norgga sihke meara alde ja váris.
+Sámediggi ja Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta jotket dainna bargguin 2012:s.
+analyseret sámegiela dili ja ovdáneami Norggas
+Eastadeapmi ja oktiiordnen leat deaŧalaš mihttomearit Ovttasdoaibmanođastusas ja nationála dearvvašvuođapolitihkas.
+Dáhta- reaiddut leat dušše olamuttus go teaksta lea merkejuvvon, dahje jos olgeš sáhpánboallu coahkkaluvvo sáni alde. Jos dáhtá- reaiddut eai falahuvvo vaikkoge teaksta lea merkejuvvon, de fertet daid sajáiduhttit. Muhton dáhta- reaiddut leat oassin KOffice- páhkas. NAME OF TRANSLATORS
+Evttohus 6: Áirras Sandra Márjá Šest, NSR
+Avinor lea dán oktavuođas namuhan čuovvovaš prošeavttaid: 1.
+Mu mánnávuođaruoktu ovdal soađi lei Vuohpoža geažis, sullii miilla eret poastabáikkis Ruoššamuotkkis.
+Okta bargojoavku Sámedikkis lea hábmen evttohusa gulaskuddannotáhtii maid Sámediggeráđđi lea dohkkehan.
+Dán áigge geavahit tearpma go oaivvildit dihtorprográmmaid mat máhttet analyseret, buvttadit, rievdadit ja responderet olmmošlaš tekstii dahje hállamii.
+Kulturpolitihkka ja álbmotdearvvašvuođabargu galgá leat mielde buorideamen álbmoga eallindási.
+Vuođđolága § 108 vuođul lea ráđđehusa ulbmil láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámit sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimeaset.
+Jos Stuorradiggi guorrasa dasa ahte evttohuvvon huksenprošeakta galgá čađahuvvot, de dahká Sámediggi, vejolaččat geavaheaddji/geavaheaddjiásahus, láigošiehtadusa Stáhta huksenfitnodagain dahje eará láigoheddjiin dan rámma vuođul maid Stuorradiggi lea addán.
+Mii dáhpáhuvvá go galggan riegádahttit?
+Dat eaktuda ahte mii ain nagodit doalahit njoammundilálašvuođaid kontrolla vuolde.
+Namma lea juo anus.
+Sámediggi doarju Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa Deanu fierbmebivdovuoigatvuođaid eavttuid birra.
+• Ealáhusvástesaš prográmmat ja prográmmadoaimmat (NFR.
+Agnar Berg buorit.
+Nuoraidkonfereanssa doallan giđđat 2001
+Virggi barggut leat ea.ea. ovddidit ja čuovvolit Sámedikki váikkuhangaskaoapmepolitihka, vuosttažettiin doarjjahálddašeami.
+1860-logu loahpageahčen garradišgođii Stuorradiggi dáruiduhttindoaimmaid.
+Earret dalá ossodatjođiheaddji Øystein Ballari, de ledjen mun áidna oahpaheaddji gii ledjen virgáibiddjojuvvon boazodoalloskuvlii.
+Máttasámi guovllus leat registreremat easkka álggahuvvon.
+Ulbmilin lea ráhkadit fásta oastinortnega ja lágádusšiehtadusa sámi lágádusaiguin, čilge Gaski.
+3.2 Buorit rámmaeavttut sámi dáiddáriidda.
+Fievrrideaddji lea šiehtadan fanasdoaimmaheddjiiguin, ja Finnmárkku fylkkagielda lea šiehtadan ruggoeaiggádiiguin movt máksit mohkastemiid.
+Maiddái NBR vuosttaldii evttohusa stivračoahkkimisttis loahpageahčen čakčamánu 2006.
+Dán raporttas galgá oidnot ahte doaibmabidju / prošeakta lea čađahuvvon, jos plánas lea spiehkastuvvon de galgá čilget mii lea rievdan plána ektui ja manne plána ii leat čađahuvvon, čilgehus masa ruđat leat geavahuvvon (rehketdoalločilgehus) ja lea go prošeakta lihkostuvvan vai ii nu ahte prošeavttain sáhttá gávdnat buriid ja heajos vásihusaid, main lea ávki earáide.

eval/test.no-smj.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Stat-kirkereformen behandles i delkapittel 5.16 med utgangspunkt i det såkalte stat-kirke forliket i Stortinget 2008 og prosessen mot endrede relasjoner mellom stat og kirke.
+Hege Fjellheim Avdelingsdirektør for rettigheter og internasjonale saker +47 78 47 40 47 [email protected]
+Konvensjonsforlaget etablerer ingen krav eller utfordringer i forhold til de stater samene bebor ut over krav om nødvendig respekt for samisk identitet, språk, kultur og levesett.
+Endring i bosettingsmønster og innføring av nye kommuner i forvaltningsområdet for samisk språk de siste årene viser behov for en revidering av samelovens språkregler.
+Det er varmt og vått og hun hvisker heilt nær.
+Grunnloven inneholder bestemmelser om hvordan Norge skal styres, menneskerettigheter, Stortinget, regjering og domstol.
+Det er derfor viktig at det legges til rette for å styrke tilbudet om samiske barnehager og kvalitet i barnehagen i nordsamiske, lulesamiske og sørsamiske områder samt i de større byene.
+Og da mener jeg en ener og autoritet på utdanning og forskning, og ikke minst på kompetanse om og for det samiske samfunnet.
+I dag finnes det 11 samiske språksentre som får grunntilskudd fra Sametinget;
+Dette innebærer behov for økt samarbeid mellom språksentrene og opplæringsinstitusjoner.
+I tillegg stilles det en del museumsfaglige krav til tilfredsstillende magasin- og utstillingsforhold.
+Forklaringen ligger sannsynligvis i at fagplanen "samisk språk og kultur" ble avskaffet i 2006, men faglig analysegruppe mener også at det er grunn til å diskutere vilkårene for andrespråksfaget spesielt.
+- Ordningen kan være et springbrett for samiske artisters mulighet til å nå ut til et større publikum, sier Olsen.
+Sametinget i Norge og Sverige har sammen med Svenska Samers Riksforbund og Norske Reindriftssamers Landsforbund fått i oppdrag fra norsk og svensk regjering å arbeide videre med norsk - svensk reinbeitekonvensjon.
+snakk med barna om inntrykkene, opplevelsene og tankene deres etterpå.
+Handlingsprogram mot forurensing i Arktis (ACAP)
+RISIKO OG SÅRBARHET - UNGDOM OG ALKOHOL
+Hele prosjektet koster 370,2 millioner kroner.
+Sametingspresident Vibeke Larsen oversender sine gratulasjoner til reindriftsutøver Jovsset Ánte Sara, som nå har vunnet ankesaken mot staten i Hålogaland lagmannsrett.
+90 millioner kroner i økt bevilgning til Altinn.
+Noe av det som der drøftes om forholdene for sørsamisk, er overførbart også til norske forhold.
+Det må derfor være gode grunner for at dette skal skje.
+Reindriftsutøver Jovsset Ánte Sara fra Kautokeino nektet å etterkomme vedtaket fra Landbruks- og matdepartementet som i 2014 krevde at han skulle redusere reinflokken sin til 75 dyr.
+Sametinget i Norge er vertskap for Alta-konferansen, og står for den praktiske avviklingen av arrangementet.
+Se for dere Sámi allaskuvlas 100-årsjubileum på Diehtosiida i 2089: i en fullsatt Sáhkáskáidi, sitter det mer eller mindre prominente gjester.
+Hele dagen: Urfolksregionene holder separate møter.
+Bevilgninger til barnehager over hele landet
+en barnehage som arbeider for et godt psykososialt miljø, arbeider samtidig forebyggende mot diskriminering og mobbing.
+Sametinget er kunde av Direktoratet for økonomistyring.
+Jeg håper alle som anvender bidumsámegiella tar i bruk den nye ortografien, sier Mikkelsen.
+Konvensjonen om biologisk mangfold er viktig fordi den anerkjenner urfolks tradisjonell kunnskap og slår fast at statene er forpliktet til å respektere, bevare og videreføre slik kunnskap som er relevant for bevaring og bærekraftig bruk av biologisk mangfold.
+8. Behov for utredninger/kunnskapsgrunnlag Kommunal- og regionaldepartementet og Sametinget nedsetter i fellesskap en faglig analysegruppe som blant annet på bakgrunn av samisk statistikk årlig avlegger en rapport om situasjon og utviklingstrekk i samiske samfunn.
+-Arbeidsgruppen har hatt som mål å ivareta den samiske reindriften i grenseområdene, og derfor har det vært viktig å involvere alle parter i arbeidet, sier sametingspresident Aili Keskitalo.
+Tjenesten er gratis og du kan være anonym.
+Innledende Del I Utvalgets arbeid (kapittel 1 til 5) gis en oversikt over utvalgets sammensetning, mandat, arbeid, grunnsyn, begrepsbruk og eksterne utredninger.
+Samarbeidsprosjekter med fylkeskommunene som Sametinget har samarbeidsavtale med.
+Tilslutningen Sametinget har gitt til forslag til lovbestemmelser om retten til og sikring av fiske som ressursgrunnlag for samisk kultur følges opp med lovproposisjon i Stortinget, og at Stortinget anerkjenner retten til fiske basert på folkeretten og historisk bruk.
+Kirken har den kunnskapen som kreves, sier Fjellgren.
+Debattleder: Ordfører i Lavangen kommune Erling Bratsberg
+derfor er det svært viktig å etablere gode rutiner som gir barna opplevelsen av tilgjengelige voksne.
+Slike tiltak kan omfatte vegetasjonspleie, fysisk tilrettelegging i form av skilting og kulturstier, samt restaurering, gjenoppbygging og flytting av fredete bygg.
+Det er derfor nødvendig at alle som har et ansvar for samisk språk setter inn spesiell innsats for å styrke disse.
+På grunnlag av kunstneravtalen gjennomfører Sametinget og SDR årlige forhandlinger der innhold og økonomisk ramme for kommende års avtale blir fastsatt.
+Språket står sterkt i forvaltningsområdet i Finnmark og i Tysfjord, og betydelig svakere i Lavangen, Kåfjord og Snåsa.
+noen kommer kanskje ikke til orde i en gruppe med mange barn, andre tenker ikke på muligheten til å snakke med noen om problemer eller de ønsker ikke å snakke med noen om dette.
+Ny IKT-infrastruktur skal etter planen være ferdig innført i politidistriktene i 2013.
+Tale på frigjøringsdagen og nasjonal veterandag 8. mai 2012 - regjeringen.no
+Kommuner, fylkeskommuner, fylkesmenn, direktorater, departementer, Sametinget, Regjeringa og Stortinget har alle et ansvar i arbeidet med samisk språk.
+Sametinget er avhengig av gode og aktive samarbeidspartnere i arbeidet med å styrke og utvikle samisk språk i de ulike språkområdene, som for eksempel de samiske språksentrene som gjør en sterk innsats i nærmiljøet.
+Dette redskapet kan brukes til å differensiere mellom de forskjellige samiske språkene, og også være en hjelp til å vurdere forskjeller i hvor sterkt språket står i ulike geografiske områder.
+Alle offentlige virksomheter har et ansvar for å ta hensyn til brukere av samiske språk innenfor sitt arbeidsområde, i tråd med sektoransvarsprinsippet.
+Samisk Parlamentarisk Råd og Sametinget i Norge arrangerer ungdomskonferanse 31. mai - 2. juni 2013 utenfor Oslo.
+Helse- og omsorgspersonell skal legge til rette for at personen med demens sine individuelle rettigheter, preferanser og behov, ivaretas gjennom personsentrert omsorg og behandling.
+Regjeringen legger til rette for en bred, nettbasert høring, der alle kan bli hørt.
+Sterk satsning på kultur, språk og internasjonal arbeid
+Han klemmer hardere og napper litt i jakken.
+Sametingsråd Mikkel Eskil Mikkelsens tale ved Sámi allaskuvla/Samisk høgskoles 30 års jubileum:
+Dette innebærer at minst mulig og bare skadet virke skiftes ut, og at det som skiftes ut, erstattes av tilsvarende virke.
+På vegne av Sametingsrådet ønsker jeg å utrykke vår støtte til de som står fram;
+En forutsetning for en forsvarlig pedagogisk og administrativ ledelse er et godt samarbeid med barnehageeieren, barnehagens pedagogiske ledere og barnehagens øvrige personale.
+I revitaliseringen av de samiske språkene er språkarbeidet som gjøres i barnehagene og skolene spesielt viktige, jf. kapittel om erfaringer med språkrevitalisering i andre land.
+Andelen vakanser på prestesiden har ligget konstant på mellom 20 og 60% gjennom hele perioden, den siste 4årsperioden på et gjennomsnitt på litt over 50% vakanse.
+gode rollemodeller snakker ikke nedsettende til eller om andre, verken barn, foreldre eller kollegaer.
+Sjølaksefiskeforeningen vurderer å stevne staten, fordi de statlige reguleringene er i ferd med å true det tradisjonelle sjølaksefisket.
+Sametinget i plenum er Sametingets øverste organ og myndighet.
+Studentene er ressurser for hverandre, og i en skolesituasjon vil lærerens rolle være som en tilrettelegger der New Amigos Online inngår som et komplement til annen undervisning.
+Etter Sametingets syn hadde det ideelle vært å samle det samiske språkfaglige arbeidet under ett forsknings- og fag/resurssenter.
+• Norge må sikre at folkeregisteret og andre offentlige registre og institusjoner støtter bruk av samisk tegnsett
+Nå bor de med sin egen familie.
+Begge gangene ble medaljen kun utdelt i sølv.
+Tilbudet kan også oppleves forskjellig;
+FNs klimapanel advarer mot hyppigere og mer voldsomme uvær i fremtiden.
+Aili Keskitalo, Norske samers riksforbund
+Sametingsråd Silje Karine Muotka ønsker å vurdere alternativer til dagens støtteordninger for tradisjonell samisk duodji.
+Det kan ikke sies for ofte: ansvaret for vold og overgrep ligger hos overgriper, ikke hos offeret.
+Det er i språket og fellesskapet vi definerer oss og verden rundt oss: hvem vi var, hvem vi er og hvem vi skal bli.
+Sametinget arbeidet aktivt i forhold til resolusjonsteksten.
+Med EDAG vil innbyggerne dessuten kunne få raskere og mer korrekte ytelser fra NAV.
+Krisesentersekretariatet, Likestillings- og diskrimineringsombudet og Sametinget er klar i sin tale: Vold mot kvinner og vold i nære relasjoner i samiske samfunn må tas på alvor.
+Som hovedregel er det den som har verge som betaler for det.
+Etter frigjøringen fra Storbritannia på 1920-tallet prioriterte den nye irske staten revitalisering av irsk-gælisk språk høyt.
+Lulesamisk og kildinsamisk vinnere av Gollegiella-prisen
+Vi er der på oppdrag for verdenssamfunnet.
+Reiseliv er en viktig satsing for Sametinget, sier Magga.
+Regjeringen har i sitt budsjettforslag for 2012 foreslått en bevilgning på 5,246 millioner kroner til Divvun-prosjektet, 1 million kroner til Sametingets arbeid med informasjon overfor samisk ungdom og arbeid med samiske språk og 9,446 millioner kroner til tilskuddsordningen for styrking av samisk språk.
+Støtter tradisjonell kunnskapsprosjekt i lulesamisk område
+Sørsamisk bibeloversettelse II - sørsamisk
+Vergen kan for eksempel ikke selge hus, ta opp lån, gi store gaver eller dele ut forskudd på arv uten at fylkesmannen har godkjent dette først.
+Et samarbeid mellom Sametinget, lokale sameforeninger og de to institusjonene, Duoddará ráffe og Østsamisk museum, vil være naturlig.
+Sametingets har ansvar for utvikling av samisk språk, og i den sammenheng er jeg svært glad for at det er så mye språkrelaterte aktivitet i det lulesamiske områder.
+PRM: - Ulike språksituasjoner trenger ulike ordninger
+Trygge rammer slik at flere tør å ta i bruk samisk og bedre muligheter for språkopplæring vil være viktige stikkord for å få disse til å begynne å snakke samisk.
+Kong Harald har bedt dere om unnskyldning på vegne av det offisielle Norge.
+Per i dag ligger det an til at dette i det minste vil gjelde for 4 områder, sier Schanche.
+Her finner dere rapporten: Samisk språkundersøkelse 2012
+ Støtte opp om utvikling av flere og nye språkarenaer
+Huseierne vil få tilsendt brev om gjennomført befaring i løpet av desember 2012.
+Jeg vil oppfordre de som sitter på nøklene til å åpne opp disse dørene for oss.
+Sametinget planveileder / Sametinget planveileder / Areal / Miljø, areal og kulturvern / Forsiden - Sametinget
+Denne arbeidsgruppen fremmet sin innstilling i juni 1998.
+• får kjennskap til naturen og bærekraftig utvikling, lærer av naturen og utvikler respekt og begynnende forståelse for hvordan de kan ta vare på naturen
+Selv om jeg ikke kunne bo hos onkel og tante, så besøker jeg dem ofte.
+Sametingets oppgaver innenfor terminologi og normering av samisk språk foregår i samarbeid med SGL.
+Sametingets rolle som premissleverandør for jordbrukspolitikken skal styrkes.
+Rådsmedlem Henrik Olsen understreker videre at all krenkelse av samiske kvinner og jenter av seksuell og voldsmessig karakter, er uakseptabelt.
+Valgresultatet bestemmer akkurat hvor den enkelte skal sitte.
+Slik kan du bli slekt eller nettverksfosterhjem:
+barnehagen kan være en arena der foreldrene møter hverandre og bygger nettverk.
+Sametingsbygningen / Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+Kan jeg være anonym når jeg melder?
+6. Arbeid med kommunikasjon og språk
+Gjennom arbeidsgruppens arbeid har det blitt tydelig at den grenseoverskridende reindriften i Norge og Sverige står overfor flere store utfordringer, som f.eks manglende rettighetsavklaringer, rovvilttap, arealinngrep og nye konvensjonområder.
+Barnehagen er viktig for at barna skal kunne utvikle et godt samisk samhandlingsspråk.
+Deltakelse i fylkedelplanarbeid for vindkraft i Finnmark fylke
+-Sametingsrådet har valgt å akseptere at det foreligger et reelt behov for å øke kraftsikkerheten og at denne linja vil gi en sikker levering av kraft til befolkningen i Troms og Finnmark, sier sametingspresident Aili Keskitalo.
+Sametinget må motta søknad når slike inngrep kan skje.
+Da blir læreren sint og sier at blyantene er for kostbare til å ripe i sprekkene med. Alt koster penger, og det er fattigkassen som betaler, sier han.
+"Jeg håper at familieråd kan hjelpe meg til fortsatt å bo i Finnmark"
+Foreldrerådet skal bli forelagt saker som er viktige for foreldrenes forhold til barnehagen.
+ Arbeide for at samisk utvikles som fagspråk
+PRM: Nødvendig å se nærmere på hvordan samiske helsetjenester bør organiseres
+For å kunne ha samme forståelse er det viktig å klargjøre noen begreper som vil være sentrale i meldingen.
+Sametinget i Norge har et språkstyre som er et rådgivende organ i språkfaglige spørsmål for Sametingsrådet.
+Samarbeidsutvalget skal bli forelagt saker som er viktige for barnehagens innhold og virksomhet, og for forholdet til foreldrene.
+Navnekonsulenter for samiske stedsnavn Stadnamnlova § 11 gir Sametinget myndighet til å oppnevne konsulenter for samiske stedsnavn.
+-Det vil være et paradoks om den grenseoverskridende reindriften sikres gjennom konvensjonen, for deretter å være truet av arealinngrep fra annet hold, sier Jåma.
+Ved sida av Saltbingen har forfatteren gitt ut 10 bøker, bl.a. om Lofoten og lofotfisket, småhvalfangst og sementindustrien i Tysfjord, samt romanen Lengselens år.
+Det forutsettes at Sametinget utarbeider mandatet til utvalget.
+Komiteen så som sin oppgave "å finne fram til retningslinjer og en målsetting for myndighetenes politikk overfor samene som kan styrke den samiske minoriteten økonomisk, sosialt og kulturelt" (s. 19).
+Sametingspresident Aili Keskitalo er glad for at det nå nedsettes et offentlig utvalg som skal utrede lovverket, tiltak og ordninger for de samiske språkene.
+Kommisjonen kan også iverksette undersøkelser og utredninger om faktiske, historiske og rettslige forhold av betydning for dens konklusjoner.
+Personalet bør reflektere over egen væremåte og samhandling og arbeide sammen for å øke kvaliteten på det kollegiale samspillet.
+Jeg håper dere også har hatt en rolig julehelg.
+Kildinsamisk og Tersamisk blir skrevet med et modifisert kyrillisk alfabet.
+Siden begge språkene har et visst språkmiljø i tilstøtende grenseområder, er det viktig med samarbeid over landegrensene for å fremme disse to samiske språkene i Norge.
+Dette ville gjort det lettere å rekruttere og beholde ansatte med språkkompetanse.
+For å reservere eller låne fra Sametingets bibliotek må du være registrert som låner ved biblioteket.
+Samelovens språkregler sikrer den enkeltes rett til bruk og opplæring i samisk språk innenfor enkelte geografiske områder.
+Sametinget var i sine innspill opptatt av manglende statistikk om samiske kvinner, samiske kvinner i primærnæringene og samiske kvinners helse.
+Samiske filmer, samiske artister og samiske festivaler bidrar i sterk grad til å øke interessen for samisk språk i samfunnet.
+Ansvarlig: Arbeids- og inkluderingsdepartementet Tidsperspektiv: 2009-2014
+Vi har ikke hatt så mye kontakt, toppen en gang i året.
+Etter finnmarksloven § 4 fastsetter Sametinget retningslinjer for vurdering av samiske hensyn ved endret bruk av meahcci/utmark (heretter kalt retningslinjer for endret bruk av utmark).
+Når det viktigste budskapet fra regjeringen er å kontrollere reintallet ved hjelp av elektroniske chip og få lovfestet rett til å offentliggjøre reintallet, er ambisjonsnivået direkte nedslående, konstaterer Magga.
+All høyere utdanning og forskning skal også ivareta det samiske perspektivet.
+Nordsamisk, lulesamisk og sørsamisk er de offisielle samiske språkene i Norge.
+Samiske kulturminner er fysiske vitnesbyrd om samisk tilstedeværelse og viktige i et identitets- og rettighetsperspektiv.
+Sametinget skal konsultere med landbruksdepartementet før forhandlingene om reindriftsavtalen iverksettes.
+Mikael Svonni mottar prisen for sitt langvarige arbeid til beste for nordsamisk på svensk side.
+Vår visjon er at samiske språk skal være en naturlig del av samfunnet, og at alle skal gis mulighet til å høre, se og bruke samiske språk på alle samfunnsområder.
+Blant tiltakene som ble iverksatt eller påbegynt på grunnlag av Samordningsnemdas anbefaling, var dobbelttekstede kristendomsbøker og samiskundervisning ved Tromsø Lærerskole fra 1953.
+Kraftlinja vil berøre i alt 30 reinbeitedistrikt samt en mengde med samiske kulturminner.
+"Det er viktig å finne en løsning som alle blir fornøyd med," sa Kirsten fra barnevernet.
+Oversette og tilpasse eksisterende læremidler
+Utdanningstilbudet "Barnevern i et minoritetsperspektiv" startet opp høsten 2008.
+Slike møter og kontaktpunkter mot samiske organisasjoner og institusjoner er viktig.
+Politisk sak: Sametinget vedtok en planveileder i 2010.
+I tillegg vil vi fortsette satsningen for at voksne samer fortsatt får muligheten til muntlig samiskopplæring gjennom å fortsatt støtte språksentre, etablering av flere språksentre samt arenaer for å praktisere samisk.
+Når det gjelder bykommunene har økningen i antall elever vært på 415 prosent på 17 år.
+Kronikk: Reindrift i et hundreårsperspektiv
+I protokollen skal det gis en kort redegjørelse for hva saken gjelder, partenes vurderinger og standpunkter, og konklusjonen i saken.
+-De siste årene har antallet elever i videregående skole som har samisk i fagkretsen økt.
+Vi kom fram til at den beste løsningen var at to av barna skulle bo hos min mann og meg og de to andre hos min datter og svigersønn.
+Det har vært to årlige samarbeidsmøter på politisk nivå.
+Forlag, foretak og private institusjoner og andre miljøer.
+Sametingets oppvekst-, omsorg- og utdanningskomité har hovedansvaret på samfunnsområdene oppvekst, utdanning, språk og helse.
+Så snart det er gjort kommer jeg til å føle meg lettet og superglad.
+Departementet vil i gjennomgangen av samelovens språkregler vurdere om det, som et ledd i arbeidet for å styrke samiske språk, bør lovfestes en hjemmel for å føre tilsyn med kommunenes og fylkeskommunenes gjennomføring av språkbestemmelsene i sameloven.
+Særlig vil arbeidet med mer miljø- og energivennlige bygninger være høyt prioritert i årene som kommer, sier fornyings-, administrasjons- og kirkeminister Rigmor Aasrud.
+Dokumenter, resolusjoner og annet skriftlig som utarbeides underveis legges tilgjengelig på nett.
+I Norge er dette kvener/ norskfinner, jøder, skogfinner, rom og romanifolk/tatere.
+I dette magiske øyeblikket fødes en kontrakt for evigheten.
+Sametinget og Sámi Dáiddárráđđi/Samisk kunstnerråd (SDR) inngikk den 19.08.2004 en samarbeidsavtale (kunstneravtale).
+Det er derfor nødvendig at vi retter spesiell innsats mot disse språkene for å sikre lulesamisk og sørsamisk språk som levende bruks-, samhandlings- og kunnskapsspråk også for fremtidige generasjoner.
+Jeg synes jeg lykkes bra."
+Det pekes på at Samisk kirkeråd har prioritert å fullføre prosessene med oversettelse av 1977-liturgiene da disse vil stå som liturgiske alternativer etter innføringen av gudstjenestereformen.
+Divvun-prosjektet har utviklet språkverktøy i form av elektronisk stavekontroll, korrekturprogram og pedagogisk programvare for ulike samiske språk.
+Sametinget ga sommeren 2013 økonomisk støtte til utredning av et slikt senter.
+Etter hvert som samisk språk er blitt tatt mer og mer i bruk i offentlig sammenheng, har også etterspørselen økt.
+Opplæringsloven gir samisktalende barn og unge rett til opplæring i samisk på skolen, men begrensninger i loven og praktiske utfordringer hindrer et tilfredsstillende tilbud til alle barn.
+Sametingsråd Mariann Wollmann Magga forteller at fiskerinæringen er i en positiv utvikling og at det er en stor pågang av søknader, både når det gjelder støtte til fiskebåtfinansiering og til etablering og utvikling av land/mottaksanlegg.
+Hensikten med reiselivsprosjektet er å styrke kompetansen og markedstilgangen for samiske reiselivsbedrifter.
+Det er Sjøfartsdirektoratet som er innstillingsmyndighet og som har vurdert om kandidatene har oppfylt vilkårene for å få medaljen.
+samtidig kan en voksen sette ord på de indre prosessene forut for det han eller hun gjør, slik at tolkningen og vurderingen av situasjonen kommer fram og blir tydelig for barna.
+Et av urfolkenes strategier er å gjennomføre regionale forberedelsesmøter mot verdenskonferansen.
+Alle kan komme med innspill.
+Pga. betenkeligheter med etablering av etnisk baserte valgmanntall, har Samisk kirkeråd bedt om at mulighetene for et samisk kirkemøte, med visse roller knyttet til valg av samiske representanter, utredes (SKR 30/10).
+Rapporten "Om du tør å spørre, tør folk å svare" Hjelpeapparatets og politiets erfaringer med vold i nære relasjoner i samiske samfunn, peker på manglende tillit til hjelpeapparatet i den samiske befolkningen.
+Hovedformålet med vurderingsarbeidet er å sikre at alle barn får et tilbud i tråd med barnehageloven og rammeplanen.
+Alle berørte reinbeitedistrikt på norsk og svensk har vært invitert til å komme med innspill til arbeidet.
+Prisutdelingen finner sted i tilknytning til den årlige markeringen av den internasjonale Holocaustdagen.
+De kan i noen tilfeller hentes frem og leses i biblioteket.
+Aasrud er nettopp tilbake fra en rundreise i Finnmark.
+Gjennom arbeid med fagområdet skal barnehagen bidra til at barna får utforske og utvikle sin språkforståelse, språkkompetanse og et mangfold av kommunikasjonsformer.
+I st.meld. nr 28 (2007-2008) slås det fast at Sametinget, som samens representative folkevalgte organ, er den viktigste premissleverandør for samepolitikken.
+- For Sametinget er det viktig å styrke de sjøsamiske rettighetene, slik at den tradisjonelle bruken av områdene sikres ved at de vernes mot ødeleggende inngrep, sier Larsen.
+De grunnleggende menneskerettighetene skal inn i loven, og lovens språkdrakt skal moderniseres.
+De er særlig viktige for nærmiljøet og skaper stor aktivitet i sine områder.
+Uansett vil kommunene ha ansvar for et godt tilrettelagt undervisningstilbud, også i og/eller på samisk språk, på de skoler elevene overføres til.
+Klarer Hamarøy kommune å forvalte samisk språk?
+FNs Rasediskrimineringskomité har anbefalt Norge å stanse all kraftutbygging til saken er ferdig behandlet i FN-systemet.
+Inkludering i barnehagen handler også om tilrettelegging for sosial deltakelse.
+Hun smiler ikke, og de får spise småsei og mandelpoteter.
+Oversettelse av regelverk og informasjonsplikt
+Befolkningen i disse kommunene har større rettigheter til opplæring og bruk av samisk språk enn befolkningen utenfor forvaltningsområdet.
+I de samiske områdene jobber 594 personer innenfor ulike kulturyrker.
+Sametinget har invitert urfolksrepresentanter fra hele verden til en internasjonal og forberedende urfolkskonferanse i Alta, Finnmark, 8. til 12. juni 2013.
+ Arbeide for at analysegruppa for samisk statistikk får ressurser til å jevnlig kartlegge og
+Det andre forslaget til tiltak er et søkerbasert tilskudd, hvor målet er å utvikle uteleker som gjenspeiler mangfoldet i samisk kultur, sier Vars.
+Kommunen har ansvar for at barnehagetilbudet til samiske barn bygger på samisk språk og kultur (barnehageloven § 8)
+- Vi vet fra både forsking og erfaring at samisk ungdom møter utfordringer som annen ungdom ikke møter.
+Feiringen tar mange former, det ser jeg når jeg besøker de ulike kommuner og steder.
+Det må sikres et godt tilbud til den samiske befolkningen, som ivaretar hensynet til samisk språk og kultur, sier Smaadahl.
+Hvis du da ikke leverer førerkortet, kan politiet hente det.
+Sametinget henviser til NOU 2016: 18 Hjertespråket, hvor Samisk språkutvalg anbefaler at det opprettes et eget register over antall språkbrukere.
+Vi reiste oss, ristet av oss frykten og sto rakrygget opp for demokratiet.
+Sametingsrådet har bevilget i overkant av 1,3 millioner kroner til flere reiselivsbedrifter som skal brukes til investeringer og utviklingstiltak.
+- Møtet ble gjennomført på en smidig måte og i en god atmosfære.
+I Norge er østsamenes bosetning i Sør-Varanger kommune, først og fremst i Neiden, men også i Kirkenes og Pasvikdalen.
+I stedet ble det bestemt at jeg skulle flytte til et fremmed fosterhjem, men barneverndama lovet å prøve å finne et fosterhjem til meg i byen hvor jeg er født og oppvokst.
+Utdanningsforbundet er den største fagforeningen for pedagogisk personale og ledere innen hele utdanningssystemet i Norge.
+de kan bidra ved å introdusere elementer av rollelek for ett- og toåringer gjennom.
+gis Sametinget og grunneier klageadgang hvis departementet innvilger søknaden.
+Foreldrene eller eleven (over 15 år) må samtykke til en henvisning til PP-tjenesten.
+Komiteen har i hovedsak hovedansvaret på disse samfunnsområdene: oppvekst, utdanning, språk og helse.
+Sametingsrådet har bevilget 166 000 kroner i støtte til SGS for deltakelse i bokmessen.
+Samisk og norsk er likeverdige språk i Norge.
+Arenaer, nettverk og samarbeidsprosjekter som bidrar til økt internasjonal promotering og eksport av samisk kunst og kultur til et internasjonalt marked
+Jeg satt på fødestua da jeg tok det store valget, med barnet i favnet.
+ Unngå å hoste eller nyse på andre.
+I fengslene kan det også brukes tolketjeneste, selv om dette ikke er noen ideell løsning.
+De andre kommer med lerretposer, de samme som brukes i multefjellet.
+Stemmingen foregår til 16. oktober.
+Det vises videre til at deltakelsen i internasjonalt kirkelig urfolksarbeid har brakt viktige impulser til samisk kirkeliv.
+Etter en grundig gjennomgang av rettsikkerhetsordningene i forvaltningen, har regjeringen konkludert med at det ikke skal opprettes et velferdsombud.
+ Ansvarsfordeling og myndighet i språkspørsmål
+-Jeg mener det er galt og uforsvarlig å tillate en gruvedrift som planlagt i Nussir og Ulveryggen.
+Fagområdet handler om å oppdage, utforske og skape strukturer og hjelper barna til å forstå sammenhenger i naturen, samfunnet og universet.
+Sametinget i Finland leder prosjektet.
+Evalueringen konkluderer med at samelovens språkregler har fungert positivt for statusen for samisk språk, selv om det er store variasjoner i hvordan loven følges opp.
+Samisk nasjonalt kompetansesenter for psykisk helsevern (SANKS) kan nå tilby pasientbehandling og veiledning i pasientbehandling for hele landet.
+samspill foregår i omsorgssituasjoner, lek og læringssituasjoner, med andre ord i alle daglige situasjoner i barnehagen.
+Prosjektets hovedmål er å utvikle en metodologi for dokumentasjon, bevaring, beskyttelse og lagring av tradisjonell kunnskap.
+Humlegård vil lede Politidirektoratet i en spennende tid, sier justis- og beredskapsminister Grete Faremo.
+Bekreftelse på at du har betalt semesteravgift for semesteret søknaden omfatter
+ Samiske stedsnavn registrert og synliggjort
+Fjordfiskenemda oppnevnt / Marine næringer / Næringer / Forsiden - Sametinget
+Arbeids- og inkluderingsdepartementet har tildelt i alt 705 000 kroner til tre prosjekter som har som mål å styrke sør- og lulesamisk språk.
+For de som får en funksjonsnedsettelse i voksen alder er redusert deltagelse eller å falle ut av arbeidslivet en tøff overgang.
+I tidligere tid har grensene for samisk bosetting og bruk strukket seg lenger mot sør og vest.
+Foretak, institusjoner og organisasjoner som mottar tilskudd må være registrert i Enhetsregisteret i Norge.
+Kunst i Sametingsbygningen / Sametingsbygningen / Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+Samarbeidspartnerne mener at det haster med å forbedre det samiske psykiske helsevernet.
+Dette krever et større bevissthetsnivå for bruk av samiske språk både for enkeltmennesker, samiske lokalsamfunn, samiske arbeidsplasser, samiske institusjoner og for myndighetenes bruk av samiske språk.
+Reelle muligheter til bruk av samisk språk
+Sametinget har ikke gitt slike innspill tidligere, men setter i forbindelse med rapporteringen søkelys på sentrale spørsmål som er relevante for en rekke naturinngrep i samiske områder.
+En majoritetsspråklig som lærer seg samisk, i det minste så meget at vedkommende kan følge med i en vanlig samtale, vil gjøre det lettere for de tospråklige å velge å bruke samisk.
+Mulighetene er mange, særlig i grenseområdene, til å utnytte seg av lærerressurser i Sverige og Finland, og samordne språkleirsamlinger.
+Det er naturlig å starte med å evaluere implementeringen og virkningene av 2007-loven, og se på behovene for lovendringer i sammenheng.
+Hvis publikum skulle mene at noen er utelatt, er det fortsatt mulig å nominere flere personer til medaljen.
+For at samisk kirkeliv skal være en integrert og likeverdig del av det øvrige kirkelivet, er det blant annet viktig å videreføre arbeidet med tilpasning av kirkens liturgier til samisk språk og musikktradisjon, og det må utarbeides mer materiell på samisk - særlig i de lule- og sørsamiske språkområdene.
+3. Barnehagens formål og innhold
+Tradisjonell samisk bruk som jakt, fangst, utmarkshøsting, reindrift og fiske har av staten ikke blitt anerkjent som grunnlag for å opparbeide rettigheter.
+• Utvikle en god og velfungerende samisk tolketjeneste
+Delmålet et bredt og godt kulturtilbud for den samiske befolkningen.
+Fastlåste adferdsmønstre kan være vanskelige å bryte, og arbeidet kan derfor bli svært ressurskrevende.
+Mange departementer har deltatt i arbeidet med handlingsplanen.
+Tilbudet skal gis via et samarbeid mellom UiT Norges arktiske universitet og Sámi allaskuvla/Samisk høgskole, og vil bestå av 25 deltidsstudieplasser.
+Dette ble presentert på FNs permanente forum for urfolks 11. sesjon i New York i går.
+Sametingsrådet har stort fokus på oppfølging av NOU2016:18 Hjertespråket.
+Karin Tuolja fra Jokkmokk i Sverige og Jekaterina Mechkina fra Murmansk i Russland tildeles den nordiske språkprisen Gollegiella for 2018.
+Det hender at hun bare stirrer ut av vinduet, ned mot havet.
+de ansatte reflekterer over det de ser og hører når de er sammen med barna, snakker sammen om hva de opplever og fornemmer i barnegruppen, og reflekterer over egne verdier, holdninger og handlinger.
+I det moderne norske demokratiet er makten fordelt gjennom det vi kaller maktfordelingsprinsippet.
+Det gir en god innføring i de sentrale elementene i kristen tro sett ut fra et samisk perspektiv.
+Arbeidet med studien er fulgt av en referansegruppe bestående både av representanter fra samiske organisasjoner og miljøer, samt funksjonshemmedes organisasjoner og miljøer.
+Vi har også tilskuddsordninger for slike prosjekt, med bl.a. muséer og eiere og brukere av kulturminner som målgruppe.
+Legalfullmakt gir nære pårørende til personen som er syk en formell kompetanse til å utføre dagligdagse økonomiske disposisjoner som gjelder bolig og underhold, betale skatter, avgifter m.m. uten at vergemålsmyndigheten (fylkesmannen) formelt må oppnevne vedkommende som verge.
+kontrastene kan gjerne være tydelige, for eksempel en som deler med en annen, og en som ikke vil dele, en som hjelper til og en som snur ryggen til og går sin vei fra en som trenger hjelp.
+Språkleirer har vist seg å være effektive tiltak for å styrke språkopplæringen.
+Ved å løfte saken til departementet ønsker vi å fokusere på at slik som den står nå, er det mange ubesvarte spørsmål.
+De skal ivareta relasjoner mellom barna i grupper, mellom barn og personalet og mellom personalet og foreldre.
+Demens med lewylegemer oppstår ved skade i hjernebarken og i dypere deler av hjernen.
+For å være helt klar.
+Ut over de faste rutinene knyttet til slike blanketter/skjema, er det ikke etablert faste rutiner for oversettelse til samisk og ajourhold av oversatte dokumenter til samisk, eller for publisering av slike dokumenter på regjeringens eller skatteetatens hjemmesider.
+Frigjørings- og veterandagen markeres med regjeringens hovedarrangement i Oslo, og lokale arrangementer over hele landet.
+når hele personalet handler konsekvent etter felles prinsipper, kan barnas hverdag bli forutsigbar, oversiktlig og gjennom det trygg.
+Søk råd før du gjennomfører vedlikehold eller endringer.
+- Sametinget har bestemt seg for å ha en aktiv rolle i oppfølging av Tysfjord-saken.
+3) Kommunene og sykehusene får plikt til å inngå avtaler, blant annet for å vurdere om det vil være lønnsomt å gå sammen om å etablere nye behandlingstilbud i kommunene.
+Den enkelte språkbruker, politikere, institusjoner og offentlig forvaltning må velge å bruke samisk språk.
+Blant annet får ikke alle samiske barn et samisk barnehagetilbud, mange barn får ikke undervisning i samisk og det er mange eldre som ikke får en helsetjeneste som er tilpasset samisk språk og kultur.
+Utgiftene må dekkes innenfor rammene til kommuner og fylkeskommuner, og tilretteleggingen av slike tilbud er den enkelte kommunes/fylkeskommunes ansvar.
+Det pågår fremdeles en strukturell forskjellsbehandling i dag.
+Fylkesmannen i Nordland har et koordineringsansvar for sør- og lulesamisk opplæring, og jobber aktivt for å styrke og bevare språkene.
+Det er behov for en helhetlig og overordnet språkpolitikk for hvordan styrke og utvikle samisk språk på ulike samfunnsområder.
+Etter valget skal Sametinget godkjenne valgresultatet og fordele representanter til Sametingets plenumsledelse, fagkomiteene og andre komiteer som Sametinget har etablert.
+Han er selv oppvokst i Kjøpsvik i Tysfjord og har førstehånds kjennskap til miljøet han skildrer i Saltbingen."
+Styrking av folkeretten for anerkjennelse av urfolks land- og ressursrettigheter står helt sentralt i Sametingets arbeid.
+1) Kommunene skal få penger til å betale for pasienter som er ferdig behandlet på sykehus, slik at de kan komme hjem til kommunen i stedet for å ta opp plasser på sykehuset.
+det er viktig å unngå å gi uttrykk for at det er en vinner og en taper.
+For å sikre at disse innkjøpene foregår i samsvar med regelverket er det viktig med et organ som håndterer klager over brudd på anskaffelsregelverket på en effektiv og forsvarlig måte.
+Barnas lek danner et viktig grunnlag for arbeidet med fagområdene.
+Fjellgren nevner spesielt samarbeidet med Sametingets eldreråd.
+Derfor prøver vi å bremse spredningen av smitte i samfunnet.
+Den svenske regjeringen har den 29. januar 2009 overlevert et nytt forslag til lov om nasjonale minoriteter og minoritetsspråk til Lagrådet.
+God helse og likeverdige helse- og sosialtjenester til det samiske folk på lik linje med befolkningen forøvrig.
+I 1956 ble Samekomiteen (komiteen til å utrede samespørsmål) oppnevnt.
+Språkreirbarnehager og språkbadskoler står sentralt.
+Av kommunene i de samiske områdene, er Kautokeino den store kunstnerkommunen.
+Her involverer og samarbeide Sametinget med kommunen og næringen i en tidlig fase, slik at arbeidet blir forankret i kommuneledelsen og hos de involverte partene.
+Barnehageeieren har det overordnede ansvaret for at barnehagen drives i samsvar med gjeldende lover og regelverk, jf. barnehageloven § 7 første ledd.
+Den negative befolkningsutviklingen henger sammen med nedgang i antall arbeidsplasser.
+Her kan du lese mer:
+Derfor må vi være bevisst på at om vi skal lykkes i dette arbeidet så må vi ha en bred tilnærming, en bred forståelse av det helsetjenestetilbudet som skal bygges opp.
+Sametingets språkløftepris blir for første gang delt ut i 2019 i forbindelse med Samisk språkuke og det internasjonale urfolksspråkåret 2019.
+Utvalget planlegger også å besøke blant annet Snåsa, Kautokeino og Tysfjord i løpet av året. - Jeg har stor forståelse for at situasjonen for samiske språk og språkrevitalisering er viktig for mange.
+For å sikre språkets fremtid vil det være avgjørende at antallet brukere av samisk språk økes.
+Prosjektet vil fokusere på samisk fortellertradisjon, samisk som språk i lek og grunnteknikker og termer i duodji.
+Hvordan man skal gå videre, vil først bli avgjort etter at regjeringen har gjennomført en bred, åpen prosess der ulike parter skal få komme med innspill.
+Les mer om Nagoya protokollen her.
+Bøker og sekker til barnehagene
+Når et minoritetsspråk i mindre og mindre grad blir overført på naturlig måte mellom generasjonene hjemme, blir det med tida stadig færre som har innfødt kompetanse i språket.
+Fagkomiteene fremmer innstilling til plenum i saker som plenumsledelsen oversender komiteene.
+Sametinget har igangsatt et pilotprosjekt i Tysfjord kommune, der formålet er å utvikle Drag skole til en ressursskole for læremiddelutvikling på lulesamisk.
+Areal / Miljø, areal og kulturvern / Forsiden - Sametinget
+Sametinget har uttalt seg til forslag i offentlige utredninger to ganger, til høringsforslag fra Regjeringen en gang og til lovforslag fra Regjeringen tre ganger.
+Utvalget foreslår at språkressurssentrene skal ha egne barnehage- og skoleansvarlige ved sentrene.
+Visepresidenten utdyper videre at Sametinget blant annet vil påse at rekruttering av pedagogisk personell intensiveres slik at de innehar kompetanse i samisk språk og kultur.
+14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Noen grammatiske regler i lulesamisk språk med utganspunkt i språknormering.
+Utreder muligheten for registrering av samisk etnisitet
+Seniorrådgiver Arne Håkon Thomassen fra Sametinget avslutter med å oppfordre folk som har sett noe mistenkelig i området i dagene før 9. mai kontakte politiet, da dette kan være interessante tips for den videre etterforskningen.
+- Vi støtter fortsatt idéen, og mener den både er god og nødvendig.
+• utøve digital dømmekraft når det gjelder informasjonssøk, ha et bevisst forhold til opphavsrett og kildekritikk og ivareta barnas personvern
+Sammen med sametingene i Finland og Sverige er det derfor viktig at sametinget i Norge har et bevist forhold til å ivareta allsamiske urfolksinteresser.
+Noen blir bedt av lege om å holde seg hjemme.
+Språkprisen Gollegiella skal bidra til å løfte statusen til det samiske språket, og vi håper at vinnerne vil fortsette med sine viktige arbeid, sier Sametingets president Aili Keskitalo.
+En av dem som har vært med helt siden krigsutbruddet i 1940 er Gunnar Sønsteby.
+Tysfjordsaken har fått stor oppmerksomhet siden sommeren 2016.
+Bestandsmålene for rovvilt i tradisjonelle beiteområder og særlig kalvings områder må reduseres, og det må sikres at kunnskapsgrunnlaget når det gjelder rovdyr viser reelle bestander.
+Et av Sametingets mål er å øke antall brukere av samisk språk.
+Det gis også adgang til reserverte plasser i selve konferansesalen.
+Arbeidet vil skje i dialog med Sametinget, og det vil ved behov bli gjennomført konsultasjoner med Sametinget.
+Mye godt arbeid utføres på fagfeltet gjøres, men det pekes også på store utfordringer.
+Våre mannskaper var blant de dyktigste i en bred koalisjon, og har siden høstet fortjent ros fra våre allierte.
+De samiske språksentrene har oppstått i ulike tidsperioder, og de har utviklet seg på forskjellige måter i ulike samiske miljø.
+Det kan være ulike syn på hva som er sagt og gjort, vurdering av situasjonen og hvilken hjelp som trengs.
+Konkurransen er publisert på nettstedet Doffin.no.
+Sosial / Helse og sosial / Forsiden - Sametinget
+Keskitalo påpeker at samer er tradisjonelt svært dyktige til å omstille seg, og mener at de tradisjonelle samiske næringene må istandsettes til å møte fremtiden på linje med andre næringer.
+For meg personlig fremstår Sámi allaskuvla som et flaggskip i Sápmi - med andre ord det beste og mest betydningsfulle innen samisk høyere utdanning og forskning.
+I oppdragsdokumentet til de regionale helseforetakene er det i flere år stilt krav om at det skal etableres tolketjenester til pasienter som har behov for dette og at det skal iverksette tiltak for å styrke ansattes språk- og kulturkompetanse knyttet til samisk befolkning.
+Barnehager der henholdsvis sørsamisk og lulesamisk er hovedspråk er etablert, og flere elever undervises på og i henholdsvis sørsamisk og lulesamisk.
+Dette gjelder i like stor grad for samisk film som for norsk.
+Departementet vil iverksette et varig system for videreutdanning av lærere.
+Fremover ønsker man gjennom NorCERT å styrke Norges evne til effektivt å håndtere og reagere på alvorlige IKT-hendelser.
+Kommunene og fylkeskommunene har en sentral rolle i å legge til rette for bruken av samiske språk for sine innbyggere og i tjenestene de skal tilby.
+Regjeringen vil utgi mer informasjon på samisk på sine nettsider, og øke andelen samiskspråklige dokumenter.
+Ler og skriker og ruller i det tørre gresset.
+Sametinget har i år fått langt flere søknader enn tidligere år, og det er en stor økning av barn med samisk barnehagetilbud.
+Elle-Hánsa/Keviselie/Hans Ragnar Mathisen vil donere samlingen sin til Árran julevsáme guovdasj, for å beholde det som én samling.
+Størstedelen av midlene vil gå til fase 1 og 2 av restaureringen av Domus Media og de andre sentrumsbygningene ved Universitetet i Oslo, og nytt odontologibygg ved Universitetet i Bergen.
+Tilsyns- og klageorganet må være synlig slik at den enkelte vet hvor den skal henvende seg, samt at organet aktivt driver tilsyn av offentlige institusjoner.
+En forutsigbar økonomi er en forutsetning for drift av språksentrene. Språksentrenes økonomiske situasjon må styrkes betraktelig for å øke deres mulighet for langsiktig planlegging ut fra lokalsamfunnenes behov.
+-Vi ønsker å motivere utbyggings- og industriaktører som vil operere i tradisjonelle samiske områder, om å oppnå enighet med samiske rettighetshavere, for eksempel reindrifta.
+I tillegg kartlegges blant annet hukommelse og språk med psykologiske tester og fungering i dagliglivet.
+Regjeringen foreslår at biskoper i Den norske kirke i framtida skal tilsettes av Kirkerådet, og at Kirkemøtet skal fastsette hvordan prosessen med nominasjon, avstemning osv. fram mot tilsetting skal være.
+Staten finansierer studieplasser for et gitt antall lærere, og gir kommunene tilbud om å benytte studieplassene.
+Barnehagen skal fremme likeverd og likestilling uavhengig av kjønn, funksjonsevne, seksuell orientering, kjønnsidentitet og kjønnsuttrykk, etnisitet, kultur, sosial status, språk, religion og livssyn.
+Konfliktrådets hjemmeside har informasjon om konfliktrådet på nordsamisk og lulesamisk.
+han eller hun må raskt gripe fatt i eventuelle negative kommunikasjonsmønstre hos personalet.
+De er særlig viktige for nærmiljøet og skaper stor aktivitet i sine områder.
+Hele dagen: Konferansedeltakere ankommer Alta.
+En arbeidsgruppe vurderte konvensjonskastet fra ekspertgruppen, og avga i 2007 en rapport - "Gjennomgåelse av utkast til nordisk samekonvensjon - vurdering av forholdet til gjeldende folkerettslige forpliktelser og gjeldende nasjonal rett i Norge ".
+Foretak som mottar tilskudd må være registrert i Enhetsregisteret i Norge.
+Sametinget har inngått samarbeidsavtaler med fylkeskommuner i det samiske området.
+Det skal leveres dokumentasjon for gjennomført eksamen for høstsemesteret innen 01.02.2020
+Nå vurderes søknadene ut i fra kvalitet og lokale behov.
+• sosiale og emosjonelle vansker
+Det gis ikke tilskudd til Norskregistrerte utenlandske foretak (NUF).
+Det er også nødvendig at språket brukes på flere arenaer i samfunnet.
+ansatte og foreldre må arbeide sammen for å oppnå et inkluderende og godt psykososialt miljø som forebygger mistrivsel, utrygghet, diskriminering og krenkelser.
+● I saker som er knyttet til det materielle kulturgrunnlaget, slik som arealdisponeringer, arealinngrep og landrettigheter er det geografiske virkeområde for konsultasjoner (tradisjonelle samiske områder) Finnmark, Troms, Nordland og Nord-Trøndelag fylke, samt kommunene Osen, Roan, Åfjord, Bjugn, Rissa, Selbu, Meldal, Rennebu, Oppdal, Midtre Gauldal, Tydal, Holtålen og Røros i Sør-Trøndelag fylke, Engerdal og Rendalen, Os, Tolga, Tynset og Folldal kommuner i Hedmark fylke, og Surnadal og Rindal kommuner i Møre og Romsdal.
+Sametinget inkluderes også i internasjonale prosesser knytet til tradisjonell kunnskap gjennom deltakelse i Norges delegasjon og forberedelser til slike møter.
+Vi ønsker at samfunnet skal få økt kunnskap og forståelse for samiske språk, kultur og samfunnsliv.
+Lyset forsvinner sakte over de gamle veggene.
+Vi håper med dette å få ny kunnskap om hvordan hjelpeapparatet kan møte voldsutsatte og gi best mulig hjelp, uttaler rådsmedlem Henrik Olsen.
+Jeg vil takke dere som åpent har fortalt deres historier, dere er sterke og modige.
+Del 1. Tospråklighet i kommunesektoren
+Det er vi samer som har best kunnskap om samiske forhold og er best i stand til å gjøre vurderinger og prioriteringer som skal føre til tiltak mot et likeverdig helsetjenestetilbud.
+- Vi deltar også i et samarbeid om utvikling av et større matprosjekt som ledes av Innovasjon Norge.
+Maktfordelingsprinsippet I alle samfunn har noen mer makt enn andre.
+I løpet av de neste ti årene vil trolig ytterligere rundt 800 samiske bygninger nå fristen for fredning.
+• får gode opplevelser med friluftsliv året rundt
+• stimulere barns verbale og non-verbale kommunikasjon og legge til rette for at alle barn involveres i samspill og i samtaler
+Der vil de også bli oppfordret til fortsatt å ta vare på disse bygninger, noe som gjøres best ved normal bruk kombinert med et jevnt tilsyn og vedlikehold.
+Sametingene i Finland, Sverige og Norge har opprettet et felles samarbeidsorgan, Samisk parlamentarisk råd.
+Giellavahkku/ Gïelevåhkoe/ Giellavahkko/ Samisk Språkuke har flere åpninger på lokale arrangement rundt om i landet.
+Selv om hukommelsen er svekket, trenger sansene påfyll av synsinntrykk som lyder, smak, duft eller berøring.
+Innen 2015 skal statlige virksomheter tilgjengeliggjøre søknader, skjemaer og rapporter digitalt.
+Vi vet ikke eksakt hvor mange som kan snakke, skrive, lese eller forstå samisk i dag.
+Arbeidstilsynet får 5 millioner kroner for å føre mer tilsyn med virksomheter som driver med utleie og innleie av arbeidskraft.
+Mechkina har skrevet bøker, oversatt bøker og utvikler læremidler.
+Ansvar for folkehelse legges til hele kommunen.
+Som på Android-telefoner kan du bruke Hrvatski, det kroatiske tastaturet, som allerede er installert på telefonen din.
+Hvis studieforbundene derimot gir opplæring på grunnskolens og/eller videregående opplærings område uten å ha avtale med kommune eller fylkeskommune, kreves kursavgift.
+2) Kommunene får penger til å betale en andel av kostnadene for enkelte pasientgrupper som legges inn på sykehus.
+Forventninger om samepolitiske ambisjoner i ny regjeringsplattform
+Sametinget og samiske rettigheter er også et resultat av at samene har vært og er et eget folk med sine egne tradisjoner og institusjoner, som i et lengre historisk perspektiv har vært selvstendig.
+Denne handelslekkasjen har imidlertid blitt mindre, og mange samiske kommuner har vekst i besøksnæringene, som Røyrvik, Loppa, Nesseby, Hamarøy, Snåsa m fl.
+Språkpolitikken har i mange tilfeller omhandlet den enkeltes rett til bruk og opplæring i samisk språk.
+Det er spesielt viktig å rette oppmerksomhet mot de mindre samiske språkene, lulesamisk og sørsamisk, og det pekes i stortingsmeldingen på at innsatsen for å rekruttere til disse studiene må ha stor oppmerksomhet ved alle de institusjonene som har ansvar på området.
+Riktignok stadfester pasient- og brukerrettighetsloven samisktalendes rettigheter til å få informasjon på samisk, men loven alene er ikke tilstrekkelig for å sikre at samisktalende pasienter får bruke samisk i møte med helsetjenesten.
+§ 2 bokstav b viser til at det er en oppgave etter loven å ivareta naturgrunnlaget for samisk kultur, næringsutøvelse og samfunnsliv.
+Den dømmende makt er domstolene.
+• får kjennskap til nasjonale minoriteter.
+Barn og ungdom som trenger et nytt sted å bo foretrekker ofte å flytte til noen de kjenner fra før.
+Ett forblir likevel uendret: Vår felles visjon om en tryggere verden.
+Nettverksbygging og kunnskapsdeling vil bli tatt med videre i denne nye fasen av prosjektet.
+• utvidet opplæringstid i videregående opplæring (§ 3-1 femte ledd)
+Sykdommen vil komme til å stille store krav både til deg selv og dine omgivelser.
+Lovene som regulerer slik virksomhet er vassdragsreguleringsloven, energiloven, vannressursloven og mineralloven.
+Verdens naturressurser gir grunnlaget til menneskers liv, kosthold og helse.
+Det er en virtuell samiskspråklig arena der språket praktiseres gjennom gjensidig samarbeid.
+Av statuttene for medaljen fremgår at "medaljen utdeles som belønning for utvist hederlig forhold ved redning av menneskeliv eller annen likeartet dåd som har medført fare for redningsmannens liv ".
+SUPU er gitt en fri rolle og kan arbeide med de saker de selv finner relevante.
+Konsultasjonsreglene sikrer at Sametinget og andre direkte berørte samiske interesser deltar for å oppnå enighet om beslutninger som er av betydning for oss.
+Læreplan i norsk (nasjonal) Elevene har rett til fritak for opplæring og vurdering i norsk sidemål
+Utvalget er tilfreds med Stortingets vedtak om at ansatte i samiske barnehager skal beherske samisk, og forventer at dette følges opp med nødvendig lov- og forskriftsarbeid, samt ressurser slik at dette kan realiseres.
+Utvalget mener imidlertid at etterlevelsen av språkreglene må styrkes ved bedre veiledning, samarbeid og dialog mellom ulike instanser.
+Det krever mot og dedikasjon for å lykkes i kunstfeltet, og hun fremstår som en stemme for unge samer som leter etter tilhørighet og egne røtter.
+Dette innebærer at det skal tas hensyn også til samiske sedvaner og rettsoppfatninger.
+Det er allerede samlet inn flere tusen ord som på sikt blir til en ordbok.
+Målet med urfolksspråkåret er å synliggjøre og fremme situasjonen til urfolksspråk.
+Myndighetene ber alle som bor i Norge om å lese viktig informasjon og råd om koronavirus på www.fhi.no og www.helsenorge.no.
+Løsninger som legger til rette for aktiv lokal involvering i beslutningsprosesser er derfor blitt mer vanlig.
+Krav om retting og oppdatering skal sendes Sametinget, Ávjovárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka-Karasjok, e-post [email protected].
+Samiske barn og unge og språklig mangfold skal ivaretas i Sametingets kulturpolitikk
+Du får to ukers frist til å levere førerkortet eller påklage vedtaket.
+Utvalget mener samiske stedsnavn er viktige kulturminner, som dessuten gir informasjon og bidrar til synliggjøring av samiske språk.
+Her får du råd om hvordan du kan innrette deg praktisk i dagliglivet.
+Med denne rapporten har vi tatt et steg videre i arbeidet med å bekjempe vold i nære relasjoner i det samiske samfunn.
+Alle barn bør ha minst én venn
+Flere større tilrettelegginger har derfor fått midler til skilting.
+Delmålet er å bygge opp og utvikle samiske medier som bidrar til samfunnsengasjement.
+Erkjennelsen av den historiske tilstedeværelse av flere folk innenfor de respektive lands grenser skaper utfordringer med hensyn til gjensidig respekt og anerkjennelse av den enkelte folkegruppes opprinnelse, språk, kultur og levesett, og forplikter til aktiv handling fra statens øverste organer, og om nødvendig til samarbeid med andre stater dersom det er nødvendig for å realisere målsettingene.
+Kapittel 5 inneholder utvalgets eksterne utredning angående folkerettslige forpliktelser av betydning for utvalgets vurderinger og lovforslag.
+I forvaltningsområdet for samisk språk er samisk og norsk likestilte språk.
+Marion Knutsens åpenhet om seksuelle overgrep i Tysfjord har vært banebrytende for mange andre.
+Da han reiste, gresset de på bakkene.
+• sørge for progresjon gjennom bevisst bruk av materialer, bøker, leker, verktøy og utstyr og gjøre disse tilgjengelig for barna.
+Når det gjelder lulesamisk og sørsamisk språk har disse i de siste tiårene hatt en viss utvikling.
+Kapittel 6 oppsummerer nye prioriterte stillinger og tiltaksområder fra kapittel 5 og periodiserer disse i en 5-årig handlingsplan (2012-2016).
+I Norge har vi kommet forholdsvis langt med implementering av CDB artikkel 8 (j) om tradisjonell kunnskap ved gjennomføringen av naturmangfoldloven, jf. særlig § 8 (kunnskapsgrunnlaget), men også § 1 (formål) om bruk og vern som grunnlag for samisk kultur og § 14 (vektlegging av samiske interesser) er relevant.
+Språkreglene har først og fremst som mål å øke statusen til samisk språk og legge til rette for bruk av samisk språk i forhold til offentlige tjenester.
+Bestemmelsen om fiske i fjordene gir også i praksis en form for fjordrett da større båter ikke vil gå over lengre avstander.
+Forsøk å se saken fra alles sider.
+Det kan Europa ikke tillate.
+Utdanningsdirektoratet har levert evaluering av tilskuddsordningen til departementet i 2008.
+En forvaltningsplan skal være et praktisk hjelpemiddel til å opprettholde og fremme verneformålet og skal således også gi klare retningslinjer for avveining mellom vern og bruk i område
+Sametinget har den siste tiden fått en rekke henvendelser fra fiskere i denne gruppen som har ønsket en økning av årets tilleggskvote som var på 16 tonn.
+Petter lytter betenkt, han forstår ikke alle ordene.
+- Hittil i år har sametingsrådet bevilget støtte til samtlige som har søkt om midler til tiltak innenfor denne prioriterte målgruppen.
+Sametinget tilbyr, i samarbeid med Samisk høgskole, samiskopplæring for voksne gjennom et femårig opplæringsprogram.
+Etter en ekklesiologisk forankring av samisk kirkeliv, gis teologiske ansatser ut fra stikkordene: skapt i Guds bilde, inkarnasjonen, misjonsbefalingen, morsmål og språklig mangfold, urkirkens kulturkonflikt, forsoningen, rett og rettferdighet, og menneskets samhørighet med resten av skaperverket.
+Sametinget er ikke forvaltningsmyndighet etter naturmangfoldslov, men høringsinstans og konsultasjonspart med statlige miljøvernmyndighetene for beslutninger og tiltak som kan påvirke samiske interesser.
+I de faste halvårlige politiske møtene skal en ta opp situasjon og utviklingsbehov for samiske samfunn, saker av grunnleggende prinsipiell karakter og pågående prosesser.
+Vi utfordrer generelt språksentrene til å tenke språklæring fra nybegynnernivå til høyskoletilbud.
+Vet du om noen som har kjempet for styrking, utvikling og bevaring av samisk språk?
+Mer oversatt informasjon om Covid-19 finner du her:
+Men de sier at denne læreren er snill mot alle.
+Vi er opptatt av at det skal være nulltoleranse for vold og seksuelle overgrep mot samiske barn, og vil være med i utarbeidelsen av sentrale strategier i saken, sier Larsen.
+- For overlevelsen og utviklingen av umesamisk er en ordbok svært viktig, uavhengig av om ordene forklares på norsk eller svensk.
+I tillegg finnes både digitale ordbøker, interaktive samiskkurs og maskinbasert oversettelsestjeneste fra nordsamisk til norsk.
+I slike situasjoner er det ekstra viktig at pårørende har noen å snakke med og at de kan få råd og hjelp fra helse- og omsorgstjenesten.
+Men den store kampen har stått i skolen.
+Den du i fullmakten utpeker til å handle på vegne av deg, blir kalt fullmektig.
+Konferansen hadde deltakelse fra de tre sametingene og representanter for de tre regjeringene, der spesialrapportøren innhentet informasjon og synspunkter.
+Flere års kamp har gitt resultater
+Sametinget ønsker at det skal være naturlig å bruke samisk språk både i butikken, på fotballtrening så vell som på skolen.
+Se også kapittel 2, Nasjonalt lovverk.
+Fordelingen av Sametingets tospråklighetstilskudd for 2011 framkommer av Sametingets budsjett 2011 punkt 5.2.1.
+måten den voksne svarer og bekrefter barnet på, er avgjørende for hvordan barnet opplever seg selv.
+Kártemis ja dohkkeheames gávdni vuoigatvuođaid Finnmárkkus.
+Ofte er det snakk om farlige oppdrag.
+Målet med merkevaresatsingen MIS of Sápmi er å skape lønnsomme og bærekraftige virksomheter.
+Sametingets president Aili Keskitalo og Kommunal- og moderniseringsminister Jan Tore Sanner ønsker prisvinnerne til lykke med prisen.
+Jurist Ingrid Midtgaard ble drept i et bombeangrep mot FN i Nigeria.
+Regjeringen vil styrke samarbeidet med ideelle organisasjoner innenfor helse- og omsorgssektoren.
+Men hele Norge har fulgt dere.
+oppmuntre de store barnehagebarna til å begrunne det de sier, når dere snakker sammen om dette.
+For å melde deg ut av Sametingets valgmanntall, så må du sende Sametinget en epost eller et brev.
+Så vil mange si: Dere har mulighet for demokratisk representasjon gjennom Sametinget og konsultasjonsdialogen med regjeringen, som gir samene rett til å uttale seg om saker som angår oss.
+Østsamisk blir delt inn i to hoveddialekter:
+Levende bygder er den beste garanti for sikring og utvikling av samisk kultur og språk.
+I tillegg er det tildelt kr 2 535 000 i tilskudd til samisk språkopplæring for barn i norske barnehager.
+Del III i Minoritetsspråkpakten inneholder mer omfattende og detaljerte regler som legger konkrete plikter på myndighetene på ulike felt, bl.a. innen områder som utdanning, rettsvesen og den offentlige forvaltningen.
+- Til høsten kjører vi i gang et pitesamisk språkkurs.
+Denne handlingsplanen er et ledd i dette arbeidet.
+Engerdal kommune har tidligere mottatt årlig støtte til drift av Elgå skole og til utvikling av sørsamiske læremidler og sørsamisk terminologi.

eval/test.no-smj.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Stáhtta-girkkoådåstus giehtadaláduvvá oassekapihttalin 5.16 gånnå le vuodon nav gåhtjodum stáhtta-girkko såbadussaj Stuorradikken jagen 2008 ja stáhta ja girkko sirádime prosessaj.
+Hege Fjellheim Riektáj ja rijkajgasskasasj ássjij åssudakdirektørra +47 78 47 40 47 [email protected]
+Konvensjåvnnåoajvvadus ij makkirak gájbbádusájt jali hásstalusájt buvte daj stáhtaj gáktuj gånnå sáme årru ietján gå gájbbet hæhttu sáme identitehtav, gielav, kultuvrav ja iellemvuogev vieledit.
+Ieritjåhtema diehti ja gå ådå suohkana li sámegielaj giellaháldadimguovlluj sæbrram de le dárbbo sámelága giellanjuolgadusájt rievddat.
+Biellje l liekkas ja luvás, ja ieddne sunji bælljáj tsamát.
+Vuodolágan li mærrádusá ma subtsasti gåktu Vuodna galggá stivrriduvvat, almasjrievtesvuoda, ja gåktu Stuorradigge, ráddidus ja duobbmoståvlå galggi doajmmat.
+Danen le ájnnasin láhtjet dilev nav vaj sáme mánájgárddefálaldagá ja kvalitehtta nanniduvvi mánájgárdijn nuortta-, julev- ja oarjjelsáme guovlojn ja stuoráp stádajn.
+Ja de giehtov njunjusj ja autoritiehtta åhpadusán ja dutkamin, ja aj dasi mij gullu máhtudahka sáme sebrudagá åvdås ja máhtudahka sáme sebrudahkaj.
+Uddni gávnnuji 11 sáme giellaguovdátja ma vuododoarjjagav Sámedikkes oadtju;
+Dát mierkki giellaguovdátja ja oahppoásadusá hæhttuji ájn lagábut aktan barggat.
+Duodden li muhtem dávvervuorkkáfágalasj gájbbádusá dåhkkidahtte magasijnajda ja vuosádusáda.
+Tjielggidussa dási le gå fáhkapládna "sáme giella ja kultuvrra" gádoj 2006 jagen, valla fágalasj analyjssajuohkusa mielas le dárbbo dágásdallat nubbenmgielafága ævtojt sierraláhkáj.
+- Årnik máhttá liehket buorre vuodon sáme artistaj máhttelisvuohtaj ienep ulmutjijt jåvsådittjat, javllá Olsen.
+Vuona ja Svieriga Sámedigge aktan Svieriga Sámij Rijkasiebrre ja Vuona Ællosámij Rijkasiebrre, li gåhtjoduvvam Vuona ja Svieriga rádediddjes joarkket bargujn Svieriga ja Vuona boatsojguohtomsåbadimijn.
+Maŋŋela galggabihtit ságastit mánáj majt li vuojnnám, vásedam ja ájádallam.
+Doajmmaprográmma nuoskodime vuosstáj Arktalasj guovlon
+RISIKO JA VÁRNNAHISVUOHTA - NUORA JA ALKOHOLA
+Ålles prosjækta máksá 370,2 millijåvnå kråvnå.
+Sámedikkepresidænnta Vibeke Larsen sávvá vuorbev ællonæhkkáj Jovsset Ánte Saraj, gut dálla la vuojttám gujddimássjev stáhta vuosstáj Hålogalánda lágamánneriektán.
+90 millijåvnå kråvnå lasedum juollodibmáj Altinn:aj.
+Muhtem åsijt ma danna dagástaláduvvi oarjjelsámegiela dile vuoksjuj, máhttá vuona bielen aj ávkkit.
+Dan diehti vierttiji liehket sierra oare vaj nåvti galggá sjaddat.
+Ælloniehkke Jovsset Ánte Sara Guovdagæjnos vuornoj miededimes mærrádusáv ednambarggo- ja biebbmodepartementas mij 2014 gájbbedij sån galgaj giehpedit ælov 75 boahttsuj.
+Vuona Sámedigge le Áltá-konferánsa guossodiddje, ja praktihkalattjat ásat dáhpádusáv.
+Jus vuojnnebit Sáme allaskåvlå 100 jage ávvudallamav dánna diehtosijdan jagen 2089. Danna la ja duot dát oajválasj.
+Gætjo biejve: Iesj guhtik álggoálmmukguovlojn li sierra tjåhkanime.
+Juollodime mánájgárde rijkav miehtáj
+Mánájgárdde mij åvdet buorre psykososiála birrasav, sæmmi båttå badjelgæhttjamav ja givsedimev hieret.
+Sámedigge l oassten Direktoratet for økonomistyring:is.
+Mån doajvov gájka gudi bidumsámegielav adni, ådå tjállemvuogev adnuj válldi, javllá Mikkelsen.
+Biologalasj valjesvuoda konvensjåvnnå le ájnas danen gå dat dåhkkit álggoálmmugij árbbedábálasj máhtov ja dættot stáhta li vælggogisá vieledit, bisodit ja åvddånahttet dakkár máhtov mij guosská biologálasj valjesvuoda suodjalibmáj ja guoddelis adnuj.
+8. Tjielggidusáj/diehtovuodo dárbbo Suohkana- ja guovllodepartemænnta ja Sámedigge nammat aktisattjat fágalasj analysajuohkusav mij duola dagu sáme statistihka vuodon juohkka jage diedádusáv dahká sáme sebrudagáj dile ja åvddånahttema birra.
+-Barggojuohkusa ulmme le læhkám válldet várajda sáme ællosujtov rádjáguovlojn, ja dan diehti le læhkám ájnas válldet divna oassálasstijt sæhkáj dan bargon, javllá Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo.
+Dievnastus le nåvkå ja máhtá liehket namádibme.
+Álgon Vuostasj oasse Nammadusá barggo (1. gitta 5. kapihttala) vuoset gudi li nammadusán, mij sijá mandáhtta le, gåktu li barggam, vuodovuojno, buojkuldagá ja ålgoldis tjielggidusá.
+Aktisasjbarggoprosjevta fylkasuohkanij maj Sámedikken la aktisasjbarggosjiehtadus.
+Sámedigge le dájt doarjjum ja sihtá dát tjuovoduvvá láhkaproposisjåvnåjn Stuorradiggáj, ja ahte Stuorradigge dåhkkit guollimriektájt álmmukriektá ja histåvrålasj ano vuodon.
+Girkkon la dat máhtto mij dasi gájbbeduvvá, javllá Fjellgren.
+Vuorodiddje: Loabaga suohkana suohkanoajvve Erling Bratsberg
+Danen le viehka ájnas buorre rutijnajt ásadit vaj máná bessi ållessjattugij lahka.
+Dákkár dåjma máhtti liehket luonndosjattoj hoajddo, fysihkalasj dåjma dagu galppim, kulturbálggá, ráfájduhtedum viesojt oabddit, ådåsis tsieggim ja jådedibme.
+Danen le dárbbo gájkajn gænna le åvdåsvásstádus sámegielas biedjá sierra rahtjamusáv dájt nannitjit.
+Vuodon dájddársjiehtadusás tjadájt Sámedigge ja SDR jahkásasj sjiehtadallamijt gånnå sisano ja ekonomija ålgoldis boahtte jahkásasj sjiehtadussaj mierreduvvá.
+Giella le nanos dilen giellaháldadimguovlojn Finnmárkon ja Divtasvuonan, ja viehka rasjep dilen Loabagin, Gájvuonan ja Snåasan.
+Muhtema soajttá e besa javllat dav majt sihti juohkusin gånnå li moadda máná, iehtjáda ihkap e ájtsa dåhkki iehtjádij ságastit gássjelisvuodaj birra jali ihkap e sida avtanik ságastit dán birra.
+Ådå IKT-infrastruktuvrra galggá plána milta liehket ållåsit sajáduvvam politiguovlojda 2013:n.
+Hålla friddjabessambiejven ja nasjonála veteránbiejve, moarmesmáno 8. biejve 2012 - regjeringen.no
+Suohkana, fylkkasuohkana, fylkkamánne, direktoráhta, departementa, Sámedigge, Ráddidus ja Stuorradigge gájka vásstedi sámegiela bargo åvdås.
+Sámedigge dárbaj buorre ja dåjmalasj aktisasjbarggoguojmijt gå galggap barggat sámegiela nannimijn ja åvddånahttemijt iesjguhtik suorgen, duola dagu sáme giellaguovdátja ma viehka buorre bargov dahki bájkálasj birrasijn.
+Dáv vædtsagav máhttá adnet buohtastahtátjit ja differensierit iesjguhtik sámegielaj gaskan, ja aj viehkken dádjadittjat ærodusájt man nannusit giella le sajájduvvam iesjguhtik geográfalasj guovlon.
+Gájkka almulasj dåjmajn le åvdåsvásstádus vieledit sámegielak addnijt ietjasa barggosuorgen suorggeåvdåsvásstádusprinsihpa milta.
+Sáme Parlamentáralasj Ráde ja Vuona Sámedigge ásadi nuorajkonferánsav moarmesmáno 31. biejves - biehtsemáno 2. bæjvváj 2013 Oslo ålggolin.
+Varresvuohta- ja huksobargge galggi dilev láhtjet váj ulmutja demensajn oadtju ietjasa ájnegis riektájt, sávadusájt ja dárbojt ålliduvvam persåvnålasj huvso ja giehtadallama baktu.
+Ráddidus ásat vijdes guláskuddamav nehta baktu, váj juohkkahasj bæssá gullut.
+Nanos vuorodibme kultuvrajn, gielajn ja rijkagasskasasj bargujn
+Petter tjavgábut tjábrri ja jáhkas adnalasstá.
+Sámedikkeráde Mikkel Eskil Mikkelsena hålla Sáme allaskåvlå 30 jage ávvudime aktijvuodan:
+Dát sihta javllat binnemus máhttelis ábnas målsoduvvá, ja da ma målsoduvvi, målsoduvvi sæmmilágásj abnnasij.
+Sámedikkeráde bieles ájgov doarjjot dajt gudi ietjas vásádusájt åvdedi;
+Gájbbádussan buorre pedagogihkalasj ja háldadusá jådedibmáj le buorre aktisasjbarggo mánájgárddeæjgádijn, mánájgárde pedagogihkalasj jådediddjijn ja mánájgárde ietjá barggij.
+Sáme gielaj ællánahttemijn le giellabarggo mij dagáduvvá mánájgárdijn ja skåvlåjn sierraláhkáj ájnas bs. kapihttalav giellaællánahttem åtsådallamijs ietjá rijkajn.
+Girkkohærrájs li vájllum gaskal 20 og 60% ålles ájggegávda tjadá, maŋemus 4 jage badjelasj 50% rabás virge. Dát vuoset dát le stuorra hásstalus sáme girkkoiellemij.
+Buorre rollemodella e goassak vastet sáhkada avtak birra, lehkusa máná, æjgáda jali barggoguojme.
+Merraluossaguollársiebrre árvustallá stáhtav stiebnnit, dajnas gå stáhta regulierima li árbbedábálasj merraluossaguollimav ájttegoahtám.
+Sámedigge ållestjåhkanimen le Sámedikke alemus orgádna ja oajválasj.
+Studenta li resursa nubbe nubbáj, ja skåvllådilen sjaddá åhpadiddje roalla hiebadit gånnå New Amigos Online la duodden ietjá åhpadibmáj.
+Sámedikke mielas lij buoremus liehket tjoahkkit sáme giellafágalasj bargov avta dutkam- ja fáhka/resurssaguovdátjij.
+• Vuodna hæhttu sihkarasstet jut álmmukregistar ja ietjá almulasj registara ja institusjåvnå máhtti sáme bokstávaj tjállet
+Dálla ietjasa familja siegen årru.
+Goappátjij bále libjes dåssju silban vatteduváj.
+Fálaldahka le muhttijn aj nav moattelágásj;
+AN:a dálkádahkpanella várrot boahtteájge sieldes dálkes.
+Aili Keskitalo, Vuona Sámij Rijkasiebrre
+Sámedikke rádeájras Silje Karine Muotka hálijt árvustallat ietjá máhttelisvuodajt udnasj doarjjaårnigijda árbbedábálasj sámeduodjáj.
+Ij dåhkki ilá ednagit dættoduvvat: åvdåsvásstádus vahágahttemis la vahágahtte duogen, ij vaháguvvama.
+Gielan ja aktisasjvuodan la gåktu mij definerip ietjama ja væráldav mijá birra: gudi lijma, gudi lip ja gudi sjaddap.
+Sámedigge dåjmalattjat resolusjåvnnåtevsta vuoksjuj bargaj.
+EDAG baktu oadtju viesáda aj jåhtelap ja riektá mávsov NAV:as.
+Hiehteguovdásjdåjmadahka, Dássádus- ja nuppástimoahttse ja Sámedigge tjielggasit javlli: Vahágahttem nissunij vuosstij ja lahka gasskavuodan sáme sebrudagán hæhttu duodaj váldeduvvat.
+Oajvvenjuolgadus la sån gæjna la oahttse dan åvdås máksá.
+Maŋŋela gå friddja bessin stuorrabrittaniás 1920-lågojn vuorrodij dat ådå irlándak stáhtta irlánda-gælak gielav nannusit.
+Julevsáme ja gielldasáme vuojtte Gållegiella-bálkás
+Mij lip danna gåhtjodusá diehti væráltsebrudagás.
+Mannoæládus la ájnas vuorodibme Sámediggáj, javllá Magga.
+Ráddidus le 2012 budsjehttaoajvvádusánis oajvvadam 5,246 millijåvnå kråvnå juollodimev Divvun-prosjektaj, 1 millijåvnnå kråvnå Sámedikke bargguj sáme nuoraj diehtojuohkemij ja sámegielaj bargguj ja 9,446 millijåvnå kråvnå doarjjaårnigij mij galggá sámegielav nannit.
+Doarjju árbbedábálasj máhttoprosjevtav julevsáme guovlon
+Oarjjelsáme rámátjårggålibme II - oarjjelsáme
+Oahttse ij máhte duola dagu goadev vuobddet, biednigijt luojkkat, stuorra vattáldagájt vaddet jali árbev árabut juohkegoahtet jus Fylkkamánne ij la dav vuostatjin dåhkkidam.
+Aktisasjbarggo Sámedikke, bájkálasj sámesiebrij ja da guokta ásadusáj gaskan, Duoddara ráfe ja Lullesáme dávvervuorkká, luluj luondulasj.
+Sámedikken le vásstádus sámegielav åvddånahttet, ja dan gáktuj lav mån viehka ávon gå li nåv ållo gielladåjma julevsáme guovlojn.
+PRD: - Iesjgeŋga gielladile dárbahi iesjgeŋgalágásj årnigijt
+Jasska birástagá váj ájn vil ienebu duossti sámástit ja buorep giellaoahppamvejulasjvuoda li ájnas tjoavddabágo gå galggá dájt oadtjot sámástahttját.
+Gånågis Harald la dijás ándagis ádnum almulasj Vuonarijka åvdås.
+Uddni dát vuojnnet guosská gåjt 4 guovlojt, javllá Schanche.
+Sáme giellaguoradallam 2012
+ Doarjjot ienep ja ådå giellaárenáj åvddånahttemav
+Goahteæjgáda sjaddi oadtjot girjev tjadádam gehtjadime birra javllamánon 2012.
+Sidáv ávttjit sijáv gænna li da tjoavddaga, midjij dajt uvsajt rabátjit.
+Sámedikke pládnabagádus / Sámedikke pládnabagádus / Areála / Birás, areálla ja kultursuodjalus / Sámedigge - Sametinget
+Dát barggojuogos ietjas árvvalusáv buvtij 1998 biehtsemáno.
+• bessi oahpásmuvvat luonnduj ja guoddelis åvddånibmáj, oahppi luondos ja åvddånahtti vieledimev ja dádjadusáv gåktu luondov huksat
+Vájku ittjiv máhte muohtá ja mága lunna årrot, de sunnuv álu guossidav.
+Sámedikke dahkamusá sámegiela terminologija ja tjállemvuohke mierredibme bargaduvvá aktisasjbargoj baktu sGLajn.
+Sámedikke roalla premissavadden ednambarggopolitihkkaj galggá nanniduvvat.
+Rádeájras Henrik Olsen dættot vijdábut gájkka illastibme sáme nissunijs ja næjtsojs seksuálalattjat ja vahágahttemláhkáj ij la dåhkkidahtte.
+Válggaboados iesjgeŋga ájrrasa tjåhkkåhimsajev mierret.
+Návti máhtá beraj- jali værmádakbiebbmosijddan sjaddat:
+Mánájgárdde máhttá liehket arena gånnå æjgáda guhtik guojmesa iejvviji ja værmástagájt tsieggiji.
+Sámediggeviesso / Sámmedikke birra / Sámedigge - Sametinget
+Máhtáv gus liehket namádibmen gå diededav?
+6. Guládallamijn ja gielajn barggat
+Barggojuohkusa bargo baktu le sjaddam tjielgas ællosujton Vuona ja Svieriga rájáj rastá li moadda stuorra hásstalusá, nåv gå buojkulvissan vánes tjielgasvuohta rievtesvuodaj hárráj, urudisáj vahága, areállagártjedibme ja ådå konvensjåvnnåguovlo.
+Mánájgárdde le ájnas sadje gå máná galggi máhttet åvddånahttet buorre sámegielav avtastallamgiellan.
+Oassálasstem fylkkaoasseplánimijn bieggamilloj birra Finnmárko fylkan
+-Sámediggeráde le válljim dåhkkidit gávnnu oalle dárbbo strávvesihkarvuodav tjårggit ja dát linnja buktá sihkkaris strávvebuvtadusáv Tråmså ja Finnmárko viesádijda, javllá Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo.
+Sámedigge hæhttu åhtsåmusáv oadtjot gå dákkár dåjma soajtti.
+Åhpadiddje de suhttá ja javllá blyánta li ilá divrrasa sálvojt råkkåtjit. Divna li má divrrasa, ja hæjojviehkke vierrti mákset.
+"Sávav familljaráde máhttá muv viehkedit váj ájn besav Finnmárkon årrot"
+Æjgátráde åvddåj biejaduvvi ássje ma li ájnnasa æjgádijda mánájgárde gáktuj.
+ Sámegielav fáhkagiellan åvddånahttet
+PRM: Dárbbo dárkkelappot gæhttjat man láhkáj sáme varresvuodadievnastusá lulun organisieriduvvat
+Váj dádjat sæmmi láhkáj de le ájnas jut muhtem moallanagá ma li guovdátjin diedádusán tjielggiduvvi.
+Sámedikken Vuonan le giellastivrra mij le rádevadde orgádna giellafágalasj gatjálvisáj Sámediggerádáj.
+Aktisasjbarggonammadussaj galggi buktet ássjijt ma li ájnnasa mánájgárde sisadnuj ja doajmmaj, ja æjgádij gáktuj.
+Bájkkenammakonsulenta sáme bájkkenamájda Bájkkenammalága 11.§ vaddá sámediggáj fábmogisvuodav nammadit sáme bájkkenamma konsulentajt.
+-Luluj liehket paradoksan jus ælloæládus rájáj rastá suoddjiduvvá konvensjåvnå baktu, ja dan ga maŋŋela ájteduvvá gártjedimijs ietja guovlos, javllá Jåma.
+Tjálle l aj 10 ietjá girje tjállám, duola degu Lofåhta ja lofåhtaguollima birra, sválesbivdo birra, ja semænntabargo birra Divtasvuonan, ja de románav Lengselens år.
+Gájbbádus le Sámedigge nammadusá mandáhtav hábbmi.
+Komitea anij ietjas dahkamussan "gæhttjalit gávnnat njuolgadusájt ja ulmev oajválattjaj politihkkaj sámij hárráj mij máhttá nannit sáme unneplågov rudálattjat, sosiálalattjat ja kultuvralattjat" (19. bielen).
+Sámedikkepresidænnta, Aili Keskitalo la ávon gå dal vuododuvvá almulasj nammadus gut galggá guoradallat láhkatjuohkkev dåjmajt ja årnigijt sámegielaj hárráj.
+Kommisjåvnnå máhttá aj guoradallamijt ja tjielgadimijt tjadádit ma li dárbulattja ietjasa loahpamærrádussaj.
+Bargge bierriji ájádallat ietjasa ulmutjahttema ja aktijvuoda birra ja aktan barggat vaj buoret barggoguojmij aktijvuoda kvalitehtav.
+Sávav diján aj la læhkám ráfálasj javllaájllek.
+Giellda- ja dárjjesámegiellaj tjálli hiebadum kyrillalasj alfabehtajn.
+Gå goappátjij gielajn le muhtem lágásj giellabirás iesjguhtik ráddnáguovlon rájáj rastá, de le ájnas aktan barggat rájáj rastá váj dá guokta gielajt åvdet Vuonan.
+Navti sjaddá álkkep åtttjudit ja bisodit barggijt alla giellamáhtudagáj.
+Jus sidá ietjat nammaj diŋŋgot jali luojkkat Sámedikke girjjevuorkás hæhttu liehket tjáledum luojkke girjjevuorkán.
+Sámelága giellanjuolgadusáj milta le ájnegisáj riektá sámástit ja sámegielav låhkåt vattedum vissa geográfalasj guovlojn.
+Sámedigge ietjas sáhkavuorojn åvdedij gå vájllu statistihkka sáme nissunij vuoksjuj, sáme nissuna vuodoæládusájn ja sáme nissunij varresvuohta.
+Sáme filma, sáme artista ja sáme festivála lasedi aj ienebut berustimev sámegielas sebrudagán.
+Åvdåsvásstediddje: Barggo- ja sebrudahttemdepartemænnta Ájgge: 2009-2014
+Munnun ij la læhkám nav edna aktijvuohta, ienemusát akti jahkáj.
+Finnmárkolága § 4 milta mierret Sámedigge njuolgadusájt árvustalátjit sáme vieledusájt miehtse adnema ietjájduhttemijs (dás rájes gåhtjodum njuolgadusá miehtse adnema ietjájduhttemijs).
+Gå ájnnasamos diedo ráddidusás le boatsojlågov elektråvnålasj chips:aj dárkestit ja láhkaj åttjudit riektáv boatsojlågov bihkusij buktet, le rahtjalisvuohta dåssju hådjånibmen, tsuojggi Wollmann Magga.
+Gájkka alep åhpadusá ja dutkama galggi sáme vuojnov bærrájgåhtset.
+Nuorttasámegiella, julevsámegiella ja oarjjelijsámegiella le almulasj giela Vuonan.
+Sáme kulturmujto li fysihkalasj duodastusá sáme årromijda ja ájnas iesjdåbddo- ja rievtesvuohtavuojnnuj.
+Sámedigge galggá biebbmodepartementajn konsultierit åvddåla sjiehtadallama boatsojsujttosjiehtadusá jåhtuj biejaduvvi.
+Mikael Svonni bálkáv oadtju suv guhkesájggásasj bargo åvdås nuorttasámegielajn svieriga bielen.
+Mijá visjåvnnå le juhte sámegiela galggi liehket luondulasj oassen sebrudagás, ja juhte gájka galggi bessat gullat, vuojnnet ja adnet sámegielajt gájkka sebrudaksuorgen.
+Daj dåjman siegen ma álgeduvvin Aktidimnammadusá oajvvadusáj milta lij risstalasjvuodagirje guovtegielaktevstaj Tråmså åhpadiddjeskåvlån jage 1953 rájes.
+Elfábmolinnja guoskat tjoahkkáj 30 tjæro ja duodden allo sáme kulturmujto.
+"Ájnas la gávnnat tjoavddusav majna gájka li dudálattja," javlaj Kirsten mánájsuodjálusás.
+Ieme oahpponævojt jårggålit ja hiebadit
+Åhpadusfálaldahka "Mánájsuodjalus unneplåhkovuojnojs" álgij 2008 tjavtja.
+Dákkir tjåhkanime ja aktijvuohta sáme organisasjåvnåj ja ásadusáj le viehka ájnas.
+Politihkalasj ássje: Sámedigge mierredij plánimbagádusáv jagen 2010.
+Duodden dájda ájggop joarkket vuorodimev, ållessjattuk sáme bessi njálmálasj sámegiellaåhpadimev oadtjot, joarkkemin giellaguovdátjijt doarjjot, ásadime ienep giellaguovdátjijt ja arienájt sámegielav anátjit.
+Mij gullu stádasuohkanijda, de le oahppijlåhko lassánam 415 prosentajn 17 jagen.
+Ællosujtto tjuohte jagi perspektijvan
+Bievddegirjen galggá ássje oanegattjat tjielggiduvvat, guojmij árvustallama ja vuojno, ja ássje konklusjåvnå.
+-Maŋemus jagijt la oahppij låhko joarkkaskåvlån gejn la sámegiella fáhkasuorgen lassánam.
+Guorrasijma buoremus tjoavdos lij guovtes mánájs galgajga munnu ja muv boadnjátja lunna årrot, då guokta nuoramusá muv niejda ja vivá lunna.
+Guokta jahkásasj aktisasjbarggotjåhkanime li læhkám politihkalasj mieren.
+Almmudagá, vidnudagá ja priváhta ásadu'sá ja ietjá birrasa.
+Sámedikke sjaddam-, hukso- ja åhpadusjuohkusin la oajvvevásstediddje sebrudaksuorgijs sjaddam, åhpadus, giella ja varresvuohta.
+Vallak dat la dagádum, de lav oalle ávon ja degu gæhppum.
+Departemænnta ájggu sámelága giellanjuolgadusáj dárkkestimen árvustallat jus, dagu oassen nannitjit sámegielav, viertti láhkamierredit loahpádusáv bærrájgæhtjo hárráj suohkanij ja fylkasuohkanij sámelága giellanjuolgadusáj tjadádime birra.
+Sierraláhkáj galggap birás- ja energivuogas tsiekkadusájt vuorodit boahtte jagijda, javllá ådåstuhttem-, háldadus- ja girkkominisstar Rigmor Aasrud.
+Dokumenta, resolusjåvnå ja ietjá tjálalasj materiála biejaduvvi næhttaj.
+Vuonan li dá unneplågo álmmuga; guojna/vuonasuobmelattja, juvdá, miehttsesuobmelattja, romaga ja romanálmmuk/tatara.
+Dan sjivnnjedum båttå riegáduvvá lihtto ihkeven ájggáj.
+Sámedigge ja Sáme Dájddárráde (SDR) hiebadijga 19.08.2004 aktisasjbarggosjiehtadusáv (dájddársjiehtadusáv).
+Dánen le ájnas mij biedjap sierra ratjástimev dáj gielaj hárráj vaj sihkarasstep julev ja oarjjelsáme gielajt viesso adno-, avtastallam- ja máhtudakgiellan aj boahtte buolvajda.
+Muv mielas vuorbástuvvam lev."
+Sáme girkkoráde le vuorodam ållit 1977-jårggålimijt danen gå dajt bæssá adnet ådå jubmeldievnastusådåstuhttema maŋŋela.
+Divvun-prosjekta le åvddånahttám giellaviehkkenævojt namálattjat elektråvnålasj tjállemviehkke, korrektuvrraprográmma ja pedagogalasj prográmma iesjguhtik sámegiellaj.
+Sámedigge vattij giesen 2013 biednikdoarjjagav dakkár guovdátjav guoradalátjit.
+Maŋenagi gå sámegiella le ienebut ja inebut almulasj aktijvuodajn adnuj boahtám, le aj gatjálvisá lassánam.
+Åhpaduslága baktu le sámegielak mánájn ja nuorajn riektá sámegiela åhpadussaj skåvlån, valla lága ráddjidusá ja praktihkalasj hásstalusá hieredi dåhkkidahtte fálaldagáv gájka mánájda.
+Sámediggeráde Mariann Wollmann Magga subtsas, guollimæládus la miehtebiekkan ja ålos dårjav åhtsi, guollimvantsajt oastátjit ja guolleduostudagájt ásadittjat ja åvddånahtátjit.
+Ájggomus mannoæládusprosjevtajn la nannit máhtudagáv ja márnánvejulasjvuodav sáme mannoæládusvidnudagájda.
+Merrajåhtulakdirektoráhtta dat le oajvvadamoajválasj ja mij le guoradallam jus kandidáhta li libjjá gájbbádusájt ållidam.
+Sæmmi båttå máhttá ållessjattuk subtsastit gåktu ájádallá åvddål dahká majt dahká, vaj dile dádjadus ja dålkkum tjielggasit åvddån boahtá mánájda.
+Akta álggoálmmugij strategijajs le tjadádit guovlulasj gárvedimtjåhkanimijt væráltkonferánssaj.
+Gájka máhtti buktet árvvalusájt.
+Iehpetjielgasvuoda diehti vuododit tjerdalasj jienstimlågov, le Sáme girkkoráde gåhttjum jus máhttelis sáme girkkotjåhkanibme, muhtem rollaj tjanádum ájrrasij válljimij, guoradaláduvvá (SKR 30/10).
+Diedádus "Jus duosta gatjádit, de duossti ulmutja vásstedit" Viehkkeapparáhta ja bulke vásádusá vahágahttemij lahka aktijvuodan sáme sebrudagán, vuoset jut sáme álmmugin vádnun luohtádus viehkkeapparáhttaj.
+Oajvveulmme árvustallambargujn le sihkarasstet vaj divna máná oadtju fálaldagáv mánájgárddelága ja rámmaplána milta.
+Gájkka tjielde Vuona ja Svieriga bielen lidjin gåhtjodum buvtátjit árvvalusájt bargguj.
+Bálkkájuohkem la jahkásasj mujttádahttema aktavuodan rijkajgasskasasj Holocaustbæjvváj.
+Dajt máhttá muhtem bále viettjaduvvat ja girjjevuorká lågåduvvat.
+Aasrud le áttjak máhttsam manos Finnmárkon.
+Fáhkasuorge bargadijn galggá mánájgárdde viehkedit mánájt vaj bessi guoradallat ja åvddånahttet ietjasa gielladádjadusáv, giellamáhtudagáv ja guládallamhámij moattevuodav.
+St.died. 28 (2007-2008) javladuvvá Sámedigge, mij le sámij álmmukválljidum orgádna, le ájnnasamos dåjmadiddje sámepolitihkan.
+- Sámediggáj la ájnas merrasámij riektájt nannit, vaj árbbedábálasj adnemav guovlos nanniduvvá vaj dan baktu muorrodime vuosstáj suodjaluvvi, javllá Larsen.
+Vuodulasj almasjrievtesvuoda galggi láhkaj tjáleduvvat, lága giellahábme galggá ådåstuhteduvvat.
+Da li sierraláhkáj ájnnasa lahkabirrasin ja viehka ållo dåjmajt ietjasa guovlojn álgadi.
+Vájku gåktu, de le suohkanijn åvdåsvásstádus láhtjet buorre åhpadusfaládagájt, aj sámegielan ja sámegiellaj, dajda skåvlåjda gåsi oahppe sirdeduvvi.
+Sjaddá gus Hábmera suohkan buktet háldadahttját julevsámegielav.
+AN Nállenuppástimjuogos la ávttjim Vuonarijkav ganugahttet gájkka bieggafábmobiggimav desik ássje l giehtadaláduvvam AN vuogádagán.
+Sebrudahttem mánájgárden le aj ásadibme sosiála oassálasstemis.
+Sån ij tjájma, ja máná oadtju smávsájdijt ja berunijt bårråt.
+Lágaj, njuolgadustjálaj, diedoj, almodimij ja sjiemáj jårggålibme
+Dáj suohkanij álmmugin li vijddásap riektá sámegiela åhpadussaj ja adnuj gå álmmuk háldadimguovlo ålggolin.
+Sáme guovlojn 594 ulmutja barggi duon dán kulturvirgijn.
+Sámedigge le gåhttjum álggoálmmukåvdåstiddjijt ålles væráldis rijkajgasskasasj ja gárvediddje álggoálmmukkonferánssaj Áltáj, Finnmárkon biehtsemáno 8. gitta 12. biejve 2013.
+ Barggat dan vuoksjuj jut sáme statistihka analyjssajuogos ressursajt oadtju váj bessi ålles ájge
+Nubbe oajvvadus le doarjja mav åhtsåt máhttá, mán ulmme le ålggoståhkusijt åvddånahttet ma sáme kultuvra valjesvuodav gåvvidi, javllá Vars.
+Suohkanin le åvdåsvásstádus bærrájgæhttjat vaj sámegielak mánáj mánájgárddefálaldagán le sámegiela ja kultuvrra vuodon (mánájgárddeláhka § 8)
+- Mij diehtep åtsådimes ja aj åtsådallamijs, sáme nuora dakkir hásstalusájt duosstu majt ietjá nuora e duosto.
+Ávvudallamijn li moadda háme, dajt vuojnáv gå guossidav duov ja dá suohkanav ja sajev.
+Buorre fálaldahka sáme álmmugij hæhttu tjårggiduvvat, mij sáme gielav ja kultuvrav bærrájgåhtså, javllá Smaadahl.
+Jus de i vuodjemkårtåv vatte de máhttá politija dav viedtjat.
+Dárbbo giellaaddnijt tjáledit Sámedigge vuoset VAT 2016:18 Vájmogiella, man sáme giellanammadus javllá, viertti registar (lågos) giellaaddnijs dagáduvvat.
+Mij vuosteldijma balov, ja tjuodtjelijma demokratija åvdås.
+Sámediggeráde la juollodam badjelasj 1,3 millijåvnå kråvnå muhtem mannoæládusvidnudagájda sisi oastátjit ja åvddånahttemdåjmajda.
+- Tjåhkanibme tjadáduváj másjkudis láhkáj ja buorre dilijn.
+Vuonan gålldåsáme Oarjje-Várjjak suohkanin årru, åvdemusát Njájddamin, valla aj Girkkonjárgan ja Báhtsakvákken.
+Farra sjiehtadijma galggiv amás biebbmosijddaj jåhtet, valla nissun mánájsuodjalusás loabedij gæhttjalit gávnnat biebbmosijddav munji dan stádan gånnå lav riegádam ja bajássjaddam.
+Åhpaduslihtto le stuorámus barggijsiebrre pedagogalasj barggijda ja jådediddjijda ålles Vuona åhpadussysteman.
+Máhtti viehkedit rollaájádusáv álgadit avta- ja guovtejagágijda gå dahkadalli.
+vatteduvvá Sámediggáj ja ednamæjgádij gujddimmáhttelisvuohta jus departemænnta åhtsåmusáv miedet.
+Æjgáda jali oahppe (badjel 15 jage) hæhttuji PP-dievnastusá diededibmáj guorrasit.
+Juohkusin la ienemusát oajvvevásstediddjen dájs sebrudaksuorgijs: sjaddam, åhpadus, giella ja varresvuohta.
+Sámedikkeráde l juollodam 166 000 kråvnå doarjjan SGS:aj girjjemæssuj oassálastátjit.
+Sámegiella ja dárogiella li avtaárvvusasj giela Vuonan.
+Arena, værmádahka ja aktisasjbarggoprosjevta ma oassálassti lasse rijkajgasskasasj åvdedibmáj ja eksporttaj sáme dájdas ja kultuvras rijkajgasskasasj márnánijda
+Lidjiv ájn skihppijvieson gå dav alvos mærrádusáv dahkiv, mánájn asken.
+ Ale iehtjádij vuosstuj gåså jali gasne.
+Giddagisájn máhttá aj aneduvvat dålkkumdievnastus, juska dát ij la buoremus tjåvda.
+Dåjn iehtjádijn li tuddjavuossa, sæmmi vuossa majt láttakmiehtsen adni.
+Jienastibme vihpá gålgådismáno 16. bæjvváj.
+Vijdábut tsuojggiduvvá rijkajgasskasasj girkkolasj álggoálmmukbargo oassálasstem le ájnas impulsajt buktám sáme girkkoiellemij.
+Gå li dárkkelit guoradallam riektásihkarasstemordinigav háldadusán le ráddidus mierredam ij galga ásadit álkkádusoahttsev.
+ Giellagatjálvisáj åvdåsvásstádus ja fábmo
+-Mån miejnniv boasstot la, ja ij la bælostahtte miededit råkkådakdåjmav nåv gå planeridum Nussirin ja Gumppenjunjen.
+Fáhkasuorgen le gatjálvis ájttsat, guoradallat ja dahkat struktuvrajt ja mánájt viehkedit dádjadittjat aktijvuodajt luondon, sebrudagán ja universan.
+Prosjækta jådeduvvá Suoma Sámedikkes.
+Evaluerima konklusjåvnnå le vájku sámelága giellanjuolgadusá li buoragit doajmmam sámegiela stáhtusa gáktuj, vájku viehka målsudahkes le gåktu lágav li tjuovvolam.
+Sáme nasjåvnålasj mahttudakguovdásj - psykalasj varresvuohtasuodjalus (SÁMAG) máhtta dal fállat pasiænntadálkudimev ja bagádallamijt gåktu dálkudit ålles rijkkaj.
+Huksodilij, ståhkama ja oahppama tjadá iehtjádij aktiduvvá, ietjá bágoj javladum gájka bæjvvásasj dilijn mánájgárden.
+Prosjevta oajvveulmme le metodologijav åvddånahttet man milta árbbedábálasj máhtudagáv duodas, bisot, suoddji ja vuorkki.
+Humlegård galggá jådedit Politidirektoráhtav geldulasj ájgen, javllá justijssa- ja gárvedimminisstar Grete Faremo.
+Duodastus jut dån la åhpadusgávddadivudav åhpadusgávda åvdås máksám dan åhpadusgávddaj masi åhtsåmus guosská.
+ Sáme bájkkenamá registreridum ja vuojnnusij biejadum
+Vuodnaguollimnammadus nammaduvvam / Marijna æládusá / Æládus / Sámedigge - Sametinget
+Barggo- ja sebradahttemdepartemennta l juollodam 705 000 kråvnå tjoahkkáj gålmå prosjæktaj majn ulmme l oarjjel- ja julevsámegielav nannit.
+Sidjij gudi ållesjattugin doajmmahieredibmáj boahttujin la gássjelis gå e besa stuovvásit barggat jali e åvvånis máhte barggat doajmmahieredime diehti.
+Åvdep ájgij lij sáme årrombájkke guhkebuj oarjás ja alás. Sáme kulturmujto aj dåppe gávnnuji.
+Vidnudagá, institusjåvnå ja organisasjåvnå ma dårjav oadtju, galggi liehket tjáledum Vuona Avtadakregisstarin.
+Dájdda Sámedikketsiekkadusán / Sámediggeviesso / Sámmedikke birra / Sámedigge - Sametinget
+Aktisasjbarggoguojmij mielas la råhtto sáme psyhkalasj varresvuodadåjmadagáv buoredittjat.
+Dát gájbbet diedulasj dásev anátjit sámegielav ájnegis ulmutjijs, sáme bájkálasj sebrudagájn, sáme barggosajijn, sáme institusjåvnåjn ja oajválattjajs sámegiela anon.
+Almma vejulasjvuoda sámegielav adnet
+Sámedigge ij la dakkir árvvalusájt åvddåla buktám, valla diededime aktavuodan tjalmostahttá guovdásj gatjálvisájt ma guosski edna luonndoietjájduhttemij sáme guovlojn.
+Ieneplåhkogielak guhti sámegielav oahppá, edesik dan mudduj váj buktá dábálasj ságastallamav tjuovvot, viehket guovtegielagijt sámegielav válljit.
+Galle le vejulasjvuodajs, sierraláhkáj rádjáguovlojn, åhpadiddjeressursajt Svierigin ja Suoman ávkkit, ja giellabiesetjåhkanimijn aktijdit.
+Luondulasj le álgget árvustallamin 2007-lága doajmmajbiedjamijn ja dan vájkkudusáj, ja gehtjadit dárbojt lágav rievddadittjat dan aktijvuodan.
+Jus muhtema mielas nágin le vajáldahtedum, de dåhkki ájn ienep ulmutjijt libjjáj oajvvadit.
+Jus sáme girkkoiellem galggá liehket sebrudahtedum ja avtaárvusasj oasse dås ietjá girkkoiellemis, le i. i. ájnas joarkket bargov girkko liturgiajt hiebadit sámegiellaj ja musihkkadábijda, ja hæhttu aj bargaduvvat ienep materiála sámegiellaj - sierra gåjt de julev- ja oarjjelsáme giellaguovlojn.
+3. Mánájgárde ulmme ja sisadno
+Sáme árbbedábálasj adno degu bivddo, miehttseávkástallam, ællosujtto ja guolástime ij le stáhta bieles dåhkkiduvvam vuodon gå sáme li háhkuham rievtesvuodajt.
+• Åvddånahttet buorre ja doajmme sáme dålkkådievnastusáv
+Oasseulmme le gåbdå ja buorre kulturfálaldahka sáme álmmugij.
+Gå ulmutjahttem tjanáduvvá de sjaddá gássjel tjålmav luovvit, ja soajttá barggo gájbbet ållo ressursajt.
+Moadda departementa li oassálasstám doajmmaplána bargguj.
+Sáme skihppijsujttároahppo l aktisasjbarggo UiT Vuona arktalasj universitiehta ja Sáme allaskåvlå gaskan, ja masi li gárvedum 25 oasseájggeoahpposaje.
+Dát åvddån biejaduváj AN:a stuoves álggoálmmukforuma 11. sesjåvnån New Yorkan iektu.
+Sámedikkeráde ednagit vuorot gåtsedit VAT 2016:18 Vájmogiella.
+Karin Tuolja, Jåhkåmåhkes, Svieriga bielen ja Jekaterina Mechkina, Murmanskas, Ruossja bielen oadtjoba nuorttarijkalasj giellabálkáv Gållegiella jahkáj 2018
+Muhttijn avtajtjálmij vindekrájge ålgus gæhttjá, gæhttja nuore guovlluj.
+Bargge ájádalli majt vuojnni ja gulli gå li mánáj siegen, sá gasti majt vuojnni ja dåbddi mánájjuohkusin, ja ájá dalli ietjasa árvoj, guottoj ja dagoj badjel.
+Ådåájggásasj vuona demokratijan le fábmo juogeduvvam nav gåhtjoduvvam fábmojuohkemprinsihpa milta.
+Dát vaddá buorre álgov guovdásj elementaj risstalasj jáhkon gehtjadum sáme vuojnojs.
+Guoradallama barggo l bærrájgåtseduvvam referánssajuohkusis åvdåstiddjij sáme organisasjåvnåjs ja sáme birrasis la ja duodden aj doajmmahieredime organisasjåvnå ja birrasa.
+Miján li aj doarjjaårniga dákkár prosjevtajda, gånnå ullmejuohkusin li ierit ietján musea ja kulturmujtoj æjgáda ja addne.
+Legalfábmodus vaddá skihpa ulmutja lagámusájda formála máhtudagáv bæjválasj ruhtadilev dåjmadittjat mij guosská goahtáj ja máksemij, værro- ja divutmáksemij jnv. váni oahttseoajválattjaj (fylkkamánne) formála nammadimes oahttsen.
+Kontrásta máhtti galla liehket tjielggasa, dagu nágin guhti iehtjádij juohká ja ietjes ij dav dagá, akta guhti viehket ja nubbe guhti hárddov jårgit ja ierit vádtsá sujsta guhti viehkev dárbaj.
+Giellabiese ja giellalávggoma li viehka dåbmara læhkám gå galggá giellaåhpadusáv nannit.
+Gå bajedip ássjev departementa dássáj de sihtap tjalmostahttet, Divtasvuona-ássje gáktuj gåktu la dálla, li moadda gatjálvisá ma ælla vássteduvvam.
+Sij galggi bærrá jgåhtset aktijvuodav manáj gaskan juohkusijn, mánáj ja barggij gaskan ja barggij ja æjgádij gaskan.
+Demænssa lewytjoahkkij boahtá gå vuojŋŋambárkko ja vuojŋŋama tjiegŋalap oase li vahágahteduvvam.
+Ållu tjielggasit javlav.
+Ietján gå dá stuoves rutijnajda tjanádum dájda blankehtajda/sjiemájda, de ij le ietján ásaduvvam makkárak stuoves rutijna jårggålittjat ja ådåsmahtátjit dokumentajt sámegiellaj, jali dákkár dokumentajt ráddidusá jali værroetáhta sijddabielijn almodussaj.
+Friddjabessam- ja veteranbiejvve ávvudaláduvvá ráddidusás oajvveásadusájn Oslon aktan bájkálasj ásadusá lándav miehtáj.
+Gå ålles barggovehka tjielggasit aktisasj prinsihpaj milta barggá, de ihkap mánáj árkkabiejvve sjaddá dádjadahtte, tjielgas ja navti jasska.
+Gatjáda rádev åvddål hoajdov jali rievddadusájt tjadáda.
+- Sámedigge la mierredam dåjmalattjat Divtasvuona-ássjev gåtsedit.
+3) Suohkana ja skihppijvieso galggi sjiehtadusájt dahkat, duola dagu árvustallat le gus farra mávsulasj ådå giehtadallamfálaldagájt ásadit suohkanijn.
+Juohkka ájnna giellaaddne, politihkkár, ásadus ja almulasj háldadus hæhttu válljit sámegielav adnet.
+Duola dagu gájkka sáme máná e sáme mánájgárddefálaldagáv oattjo, ållo máná e sámegielåhpadusáv oattjo ja ållo vuorrasa e oattjo varresvuodadievnastusáv hiebadum sámegiellaj ja kultuvrraj.
+Ålgusgålå hæhttuji gåbtjåduvvat suohkanij ja fylkasuohkanij rámmaj sissŋelin, ja dákkár fálaldagáj láhtjem le ájnegis suohkanij ja fylkasuohkanij åvdåsvásstádus.
+Vilá li struktuvralasj badjelgæhttjam dálásj ájge.
+Nordlánda fylkkamánnen le koordinerimåvdåsvásstádus oarjjel- ja julevsámegiela åhpadusá gáktuj, ja dåjmalattjat barggá gielajt nannit ja bisodit.
+Dárbbo le ålleslasj ja gájkbadjásasj giellapolitihkka gåktu sámegielav nannit ja åvddånahttet iesjguhtik sebrudaksuorgen.
+Maŋŋela válga galggá Sámedigge válggabåhtusav dåhkkidit ja ájrrasijt juohket Sámedikke ållestjåhkanimjuohkusij, fáhkajuohkusijda ja ietjá juohkusijda majt Sámedigge l ásadam.
+Sån la iesj bajássjaddam Gásluovtan Divtasvuonan, ja buoragit dåbddå birrasijt majt gåvvit Saltbingenin".
+Nannit álmmukriektáv álggoálmmugij ednam- ja resurssarievtesvuodaj dåhkkidime aktijvuodan ja ásadit máhttelisvuodajt vaj rijka lágaj baktu dákkár rievtesvuoda dåhkkiduvvi le Sámediggáj læhkám guovdátjin gitta álggorájes.
+1) Suohkana galggi oadtjot rudájt váj bessi mákset pasientajt gudi li juo gergas skihppijvieson, váj bessi sijddasuohkanij boahtet ienni gå sajijt válldet skihppijvieson.
+Ájnas le garvvet nabddemis avtak vuojtten ja vuojtádallen.
+Váj sihkarasstá dá oasstema li njuolgadusáj milta de le ájnas orgánajn mij dåbmaris ja dåhkkidahtte láhkáj giehtadallá oasstemnjuolgadusáj gujddimássjijt.
+Mánáj ståhkama vaddi ájnas vuodov gå le fáhkasuorgij barggamin.
+Fjellgren ållagasj nammat aktisasjbargov Sámedikke vuorrasijrádijn.
+Dan diehti gæhttjalip hieredit dávddanjoammomav sebrudagán.
+Svieriga ráddidus le ådåjakmáno 29. Biejve 2009 vaddám ådå oajvvadusáv láhkaj nasjonálalasj ja unneplåhkogielaj birra Láhkarádáj.
+Buorre varresvuohta ja avtaárvvusasj varresvuohta- ja sosiáladievnastusá sáme álmmugij sæmmi dásen gå álmmugin ietján.
+Jagen 1956 nammaduváj Sámekomitea (komitea sámeássjijt tjielggitjit).
+Giellabiessemánájgárde ja giellabies- seskåvlå li guovdátjin.
+Suohkanijs sáme guovlojn, le Guovddagæjnno stuorra dájddársuohkan.
+Dánna Sámedigge fárruj válldá ja aktan barggá suohkanijn ja æládusájn nav árrat, vaj barggo tjanáduvvá suohkana njunnjusijda ja dajda oassálastijda gudi li fáron.
+Mánájgárddeæjgádin le bajemus åvdåsvásstádus vaj mánájgárdde dåjmaduvvá doajmme lágaj ja njuolgadusáj milta, bs. mánájgárddelágav § 7 vuostasj oasse.
+Álmmuklågo binnedibme gullu aktan barggosajij binnedimij.
+Dánna besa ienebuv låhkåt:
+Dajnas hæhttup diedulattjat liehket juhti jus galggap dájna bargujn vuorbástuvvat hæhttup vijdes lahkanimvuogev adnet, vijdes dádjadusáv dajs varresvuodadievnastusfálaldagájs ma galggi ásaduvvat.
+Sámedigge giellalåpptimbálkáv vuostasj bále juohká Sáme giellaváhko ja Rijkajgasskasasj álggoálmmukgielaj jage 2019 aktijvuodan.
+Nammadus ájggu aj manádit guossen Snåasan, Guovddagæjnon ja Divtasvuonan. - Dádjadav sámegielaj dille ja giellaælládahttem la ájnas ållusijda.
+Gå galggá giela boahtteájgev sihkarasstet de hæhttu sámegiela addnij lågov lasedit.
+Prosjækta dættot sáme njálmálasj subtsastimárbbemáhtov, sámegielav stuvssimgiellan ja duoje vuodoteknihkajt ja duodjetermajt.
+Gåktu joarkket galggá, mierreduvvá esski maŋŋel gå ráddidus le rabás, vijdes prosessav tjadádam gånnå iesjgeŋgalágásj berustiddje galggi bessat oajvvadusájt buktet.
+Lågå ienebut Nagoya protokolla birra dáppe
+Mánájgárdijda girje ja vuossa
+Gå unneplåhkogiella binnebut ja binnebut luondlattjat buolvas buolvaj sijdan ij åhpaduvá, sjaddá ájgij milta binnep ja binnep gudi oadtju ieme máhtudagáv gielas.
+Fáhkajuohkusa åvddajbukti oajvvadusájt ållestjåhkanibmáj dakkár ássjijn majt ållestjåhkanimnjunnjutja juohkusijda sáddi.
+Sámedigge le pilotprosjevtav Divtasvuonan álgadam, gånnå le ulmmen åvddånahttet Ájluovta skåvlåv resurssaskåvllån julevsáme oahpponævoåvddånahttemij.
+Areála / Birás, areálla ja kultursuodjalus / Sámedigge - Sametinget
+Sámedigge le oajvvadussaj javllamusájt buktám almmulasj guoradallamij baku guokti, Ráddidusá guládallamoajvvadussaj akti, ja Ráddidusá láhkaoajvvadussaj gålmmi.
+Giellaresurssaguovdátjijn galggi sierra ulmutja gudi mánájgárdij ja skåvlåj åvdås vásstedi.
+Vijddábut dættot sadjásasj presidænnta Sámedigge sihtá duola dagu bærrájgæhttjat jut pedagogalasj barggij åttjudibme buoreduvvá váj siján le sámegiela ja kultuvra máhtudahka.
+14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Muhtem giellaåhpalasj njuolgadusá julevsámegielan giellamierredime hárráj
+Guoradallá máhttelisvuodav sáme tjerdalasjvuodav registrieritjit
+Seniorrádevadde Arne Håkon Thomassen Sámedikkes låhpat alodime ulmutjijt gudi biejvijt åvddåla moarmesmáno 9.biejve li gáddalussjam jus li juoga ælvvám dajt bulkkáj diededittjat, gå da diedo lulun miellagiddevasj diedo vijddásap åtsådibmáj.
+- Mij doarjjop ájádusáv vilá, ja adnep dat la goappátjagá buorre ja dárbulasj.
+• vuosedit digitála dájdov mij gullu diehtoåhtsåmij, liehket diedulasj dájddobar go ráddimriektá ja gálldoárvustallama hárráj ja bærrájgåhtset mánáj persåvnnåsuodjalimev
+Danen le viehka ájnas vaj Vuona sámedigge aktan Suoma ja Svieriga sámedikkij gájksábmelasj álggoálmmukberustimijt vuorodi.
+Muhtema gåhtjoduvvi dálkudiddjijs sijdan liehket.
+Giellabálkká Gållegiella galggá viehkken sámegiela stáhtusav låpptit, ja sávvap vuojtte ietjasa ájnas bargojt joarkki, javllá Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo.
+Akta dajs guhti le oassálasstám dalutjis gå doarro álgij jagen 1940 le Gunnar Sønsteby.
+Divtasvuona-ássje l læhkám stuorra sáhkan 2016 giesse rájes.
+Urudislågo árbbedábálasj guohtomguovlojn ja ållagasj njoalodimednamin viertti binneduvvat, ja viertti aj tjårggiduvvat jut máhtudakvuodo mij guosská urudisájda oalle lågojt vuosedi.
+Akta Sámedikke ulmijs le lasedit sámegiela addnij lågov.
+Bæssá aj mierredum sajijda sjielvvi konferánssasálan.
+Barggo tjadáduvvá sámedikkijn ságastallama baktu, ja dárboj milta sjaddi sámedikkijn konsultasjåvnå ásaduvvat.
+Edna buorre barggo sijá fáhkasuorgen dagáduvvá, valla vuoseduvvá aj stuorra hásstalusájda.
+Mijá gádtse lij oasse tjiehpemusájs gåbdes koalisjåvnån, ja li tjavtja rájes ietjama guojmijs rámmpodum.
+Sáme giellaguovdátja li iesjguhtik ájggudagán ásaduvvam, ja moatte láhkáj li åvddånahttám iesjguhtik birrasin.
+Soajttá guokta vuojno dan birra mij la javladuvvam ja dagáduvvam, dile árvustallam ja makkir viehkev dárbaj.
+Gilpos la almoduvvam næhttasajen Doffin.no.
+Sosiálla / Varresvuohta ja sosiálla / Sámedigge - Sametinget
+Keskitalo tsuojgot juhti sáme dábij milta li tjiehpe ietjasa hiebadahtátjit, ja suv mielas árbbedábálasj sáme æládusá hæhttuji gárvvánit boahtteájgev duostutjit sæmmi buohta gå ietjá æládusá.
+Jus persåvnålasj bieles vásstedav, de la Sáme Allaskåvllå åvddåmærkkan Sábmáj. Ietjá bágoj, dat la ájnnasamos institusjåvnåjs sáme sebrudagán mij goasská alep åhpadusáv ja dutkamav.
+Dahkamusdokumentan guovlolasj varresvuodavidnudagájda le moadda jage juo biejádum gájbbádusá dålkkumdievnastus galggá ásaduvvat pasientajda gejn le dárbbo dási, ja galggi jåhtujbiejaduvvatVijdábuj gájbbeduvvá guovlolasj varresvuodavidnudagá gálggi dåjma jåhtuj biedjat nannitjit barggij giella- ja kultuvrramáhtudagáv mij sáme álmmugij gullu.
+Mánájgárde gånnå le julev- jali oarjjelsámegiella oajvvegiellan li ásaduvvam ja ienep oahppe åhpaduvvi sájt sámegiellaj ja sámegielajda.
+Dát aj guosská sæmmi láhkáj sáme filmajda gå dáro filmajda.
+Departemænnta sihtá álgadit vuogádusáv åhpadiddjij joarkkaåhpadusá hárráj mij bissu.
+Åvddålijguovlluj sihtá NorCERT:a baktu nannit Vuonarijkav váj ájmmodip duodalasj IKT-dáhpádusáv giehtadallat ja tjoavddet.
+Suohkanijn ja fylkkasuohkanijn le guovdásj rolla dilev láhtjet sámegiela adnuj ietjasa viesádijda ja dievnastusájn majt galggi fállat.
+Ráddidus ájggu almodit ienep diedojt sámegiellaj ietjas næhttabielijn, ja lasedit sámegielak dokumentaj lågov.
+Tjájmmaba ja rihtjoba, ja gåjkke rásij sinna jålluribá.
+Dán jage la Sámedigge oadtjum vil ienep åhtsåmusá gå goassak åvddåla, ja stuorra lassánibme l mánájs gænna li sáme mánájgárddefálaldagá.
+Elle-Hánsa/Keviselie/Hans Ragnar Mathisen sihtá dájddatjoahkkev Árran julevsáme guovdátjij vaddet, vaj avta tjoahkken bissu.
+Ienemus oasse rudájs galggi 1. ja 2. lávkkáj Domus Media ja dåj ietjá guovdásjtsiekkadusáj divvomij Oslo universitehtan, ja ådå odontologijaviessuj Bierguna universitehtan.
+Oahttse- ja gujttimorgádna hæhttu vuojnnusin liehket váj ájnegis ulmutja diehti gejna galggi aktijvuodav válldet, sæmmi båttå gå orgádna dåjmalattjat almulasj ásadusájt bærrájgæhttjá.
+Giellaguovdátja aj tsuojggiji ij le heva luohtadahtte jus rudá båhti jali e. Giellaguovdátjij ruhtadille hæhttu tjielggasit buoreduvvat jus galggi bessat guhkesájggásattjat plánit bájkálasj sebrudagáj dárboj milta.
+-Mij sihtap arvusmahttet tsieggijiddjijt ja industrijaásadiddjijt gudi sihti árbbedábálasj sámij guovlojn dåmadit vaj ájgás båhtali sáme riektáaddnij, buojkulvissan ællosujtujn.
+Duodden tjielgat duola dagu mujtov ja gielav psykologalasj guoradallamij ja árggabiejve dåjmaj milta.
+Ráddidus oajvvat Vuona girkko biskåhpa boahtteájggáj galggi Girkkorádes virggáj biejaduvvat, ja Girkkotjåhkanibme galggá mierredit gåktu prosessa nominasjåvnåjn, jienastimijn jnv. gitta virggáj biedjamij galggá.
+Stáhtta ruhtat åhpadussajijt åhpadiddjijda mierredum lågo milta ja fállá suohkanijda åhpadussajijt ávkástallat.
+Mánájgárdde galggá avtaárvvusasjvuodav ja dássádusáv åvdedit berustahtek sjiervijs, doajmmamáhtukvuodas, seksuála sieradusájs, sjiervveidentitiehtas ja sjiervvevuodas, etnisitiehtas, kultuvras, sosiála stáhtusis, gielas, åskos ja iellemvuojnos.
+Rijddotjoavddemráde sijddabielen le diedo rijddotjoavddemráde birra nuortta- ja julevsámegiellaj.
+Sån hæhttu dalánagi dahkat juojddáv gå vuojnná bargge e heva guládalá.
+Da li ållagasj ájnnasa lahka birrasijda ja dahki ållo dåjmajt guovlojnisá.
+Gætjo biejve: Konferánssaoassálasste Áltáj båhti.
+Barggojuogos le árvustallam ássjedåbddejuohkusa konvensjåvnnåoajvvadusáv, ja åvdedij 2007:n rapportav - "Nuorttarijkaj sámekonvensjåvnå oajvvadusá árvustallam - árvustallama dálásj álmmukriektálasj vælggogisvuodaj ja dálásj Vuona nasjonála riektá aktijvuodaj gáktuj".
+Vidnudagá ma dårjav oadtju vierttiji liehket tjáledum Vuona Avtadakregisstarin.
+Sámedigge le sjiehtadam sáme guovlo fylkkasuohkanij siegen aktan barggat.
+Galggá buvteduvvat duodastusáv tjadádam eksámas tjaktja åhpadusgávdas åvddåla 01.02.2020
+Dálla merustaláduvvi åhtsåmusá kvalitehta ja bájkálasj dárboj milta.
+ sosiála ja dåbdoj gássjelisvuoda
+Ålggorijkalasj dåjmadagá tjáledum Vuonan e dårjav oattjo (NUF).
+Dárbbo le aj giella ienep árenájn gullu sebrudagán.
+Bargge ja æjgáda hæhttuji aktan barggat vaj ásat sebradahtte ja buorre psykososiála birrasav mij hieret gávkaluss jamav, iehpejasskavuodav, badjelgæhttjamav ja illastimijt.
+● Ássjijda ma li tjanádum materiálalasj kulturvuoduj, duola dagu areállaadno, areállarievddam ja ednamriektá li ásadum geográfalasj doajmmaguovllo rádádallamijda (árbbedábálasj sáme guovlojn) Finnmárkko, Råmsså, Nordlánnda ja Nuortta-Trønderlaga fylka, aktan suohkanij Osen, Roan, Åfjord, Bjugn, Rissa, Selbu, Meldal, Rennebu, Oppdal, Midtre Gauldal, Tydal, Holtålen ja Plassje (Røros) Oarjje-Trøndelaga fylkan, Engerdal ja Rendalen, Os, Tolga, Tynset ja Folldal suohkana Hedmark fylkan, ja Surndal ja Rindal suohkana Møre ja Romsdalan.
+Sámedigge gåhtjoduvvá aj rijkajgasskasasj prosessajda árbbediedoj birra ja le oassen Vuona delegasjåvnås ja gárvedimijs dákkir tjåhkanimijda.
+Mij sihtap jut sebrudahka galggá oadtjot ienep máhtov ja dádjadusáv sámegielajs, kultuvras ja sebrudakiellemis.
+Tjuovgga suojmma oabme siejnijt guodá.
+Doajvvop mij oadtjop ådå diedojt gåktu viehkkeásadus máhttá vahágahtedum ulmutjijt duosstot ja vaddet buoremus viehkev gå máhttelis, javllá rádeájras Henrik Olsen.
+Mån sidáv gijttet dijáv gudi rahpasit lihpit subtsastallam, dij lihpit gievra ja duosstela.
+1. oasse. Guovtegielakvuohta suohkansuorgen
+Mij sábmelattja buoremusájt sámij dilijt dåbddåp ja mij buoremusát máhttep árvvalusájt ja vuorodimijt dahkat ma galggi dåjmajt avtaárvvusasj varresvuodadievnastusáfálaldagáj gáktuj buktet.
+- Mij aj oassálasstep aktisasjbargguj åvddånahttemin stuoráp biebbmoprosjevtav mav Innovasjon Norge jådet.
+Fábmojuohkemprinsihppa Juohkka sebrudagán le muhtemijn ienep fábmo gå iehtjádijn.
+Boahtte lågev jage jåksi duodden birrusij 800 sáme huodnaha ráfájduhttema ájggemierev.
+• oadtju buorre åtsådallamijt luonndoiellemijs jahket birán
+• arvusmahttet mánáj verbála ja verbáladis guládallamav ja viehkedit vaj divna máná sehkani avtastallamij ja ságastallamijda
+Dan baktu hasoduvvi joarkket bisodimev dájs tsiekkadusájs, mij buoremusát dagáduvvá dábálasj ano baktu aktan gehtjadimijn ja ájmonanedimijn duolla dálla.
+Suoma, Svieriga ja Vuona Sámedikke li ásadam aktisasjbarggoorgánav, Same parlamentáralasj ráde.
+Giellavahkku/ Gïelevåhkoe/ Giellavahkko rabáduvvá moatte bájkálasj dåjmajn rijkav miehtáj.
+Vájku mujtto hedjunam le, de dåbdudagá dættov dárbahi dagu vuojnnet, gullat, májsttet, happset jali duohttat.
+Åvddål 2015 galggi stáhtalasj dåjma sadjihij biedjat åhtsåmusájt, sjiemájt ja diedádusájt digitálalattjat.
+Ep ållu diede galles bukti ságastit, tjállet, låhkåt jali dádjadit sámegielav uddni.
+Stuoráp bærrájgæhttjo barggijsuorges Barggobærrájgæhttjo oadtju 5 millijåvnå kråvnå bærrájgæhttjat dåjmajt ma fálli ja bálkkiji barggofámov.
+Mechkina la girjijt tjállám, jårggålam girjijt ja oahpponævojt åvddånahttám.
+Álmmukvarresvuoda åvdåsvásstádus biejaduvvá ålles suohkanij.
+Nåv gå Android-skuolkanijn, de máhtá adnetHrvatski, kroahta tjåvdabievdev, mij la juo biejadum skuolkanij.
+Valla jus åhpaduslihtto vaddá åhpadusáv vuodoskåvlå ja/jali åhpadusá suorgen suohkanijn ja fylkasuohkanijn sjiehtadusá dagá, de kurssadivut gájbbeduvvá.
+2) Suohkana oadtju rudájt mákset oasev gålojs muhtem pasienntajuohkusijs gudi skihppijviesojda båhti.
+Vuorddemusá sámepolitihkalasj ájggomusájda ådå ráddidusá vuodon
+Sámedigge ja sáme rievtesvuoda li aj båhtusin dassta, sáme li læhkám ja li vilá sierra álmmugin ietjasa árbbedábij ja ásadusáj, ma mælggadav histåvrålasj perspektijvan li læhkám iesjrádálattja.
+Dát oaseslissam le galla binnum, ja moadda sáme suohkanijn guosseæládusá sjaddi, dagu Røyrvik, Loppa, Unjárgga, Hábmer, Snåasa aktan ietjá.
+Giellapolitihka sisadno le álu læhkám ájnegisá riektá sámegiela adnuj ja åhpadibmáj.
+Sierraláhkáj ájnas le tjalmostuhttet dåjt unnemus sámegielajt, julevsámegielav ja oarjjelsámegielav, ja stuorradiggediedádusán tsuojggiduvvá barggo åttjudittjat ulmutjijt dájda åhpadusájda viertti stuorra tjalmostibme liehket divna daj institusjåvnåjn gejn li åvdåsvásstádus suorgen.
+Ajtu pasiænnta- ja addneriektáláhka duodas sámegielagijn le riektá diedojt sámegiellaj oadtjot, valla láhka aktu ij le nuoges sihkarastátjit sámegielak pasienta bessi sámástit gå varresvuodadievnastussaj båhti.
+§ 2 bokstávan b vuoseduvvá jut lága milta le dahkamussan bærrájgæhttjat sáme kultuvra luonndovuodov, æládusájt ja sebrudakiellemav.
+Duobbmijiddje fábmo li duobbmoståvlå.
+• oahpásmuvvat nasjonála binneplågojda
+Máná ja nuora gudi ådå årromsajev dárbahi álu sihti jåhtet náginij lusi gejt åvdutjis dåbddi.
+Huoman juoga ij rievddaduvá: Mijá aktisasj visjåvnnå jaskadap værálda birra.
+Værmádagájt dahkat ja máhtov juogadit tjuovvu aj dáv dásev prosjevtas.
+ guhkedum oahppoájgge joarkkaskåvlå åhpadusán (§ 3-1 vidát ladás)
+Skihpudahka sjaddá ålov gájbbedit dujsta ja duv birrasijs.
+Lága ma dákkár dåjmajt reguleriji li, tjátjádakregulerimláhka, energijaláhka, tjáhtjeresurssaláhka ja minerálláhka.
+Værálda luonndoressursa li ulmutjij iellema, biebmoj ja varresvuoda vuodon.
+Dat la gåvssjim duohtavuodas ja sámegielak ariedná gånnå giella aneduvvá gasskasasj aktisasjbargo baktu.
+Libjjá njuolgadusáj milta galggá "libjes vatteduvvat guddnen gisjugisvuoda åvdås gå ulmutja hekkav le gádjum jali ietjá sæmmilágásj dagov gånnå gájodiddje hægga le ájteduvvam ".
+SNPN le oadtjum friddja rållav ja máhttá barggat daj ássjij majt iesj miejnniji li guoskavattja.
+Rádádallamnjuolgadusá tjårggi juhti Sámedigge ja ietjá njuolgga guosske sáme berustiddje oassálassti guorrasittjat mærrádusájn ma midjij ednagit merkahi.
+Oahppopládna dárogielan (nasjåvnålasj) oahppijn le rievtesvuohta bessat árvustallamis ja åhpadusás dáro nubbengielan.
+Nammadus la dudálasj Stuorradikke mærrádusájn jut sáme mánájgárde bargge galggi buktet sámástit, ja vuorddá dát joarkká láhka- ja njuolgadustjálabargoj ja ressursaj váj dáv nahká ållidit.
+Nammadusá mielas bierri ajtu giellanjuolgadusáj tjuovvolibme nanniduvvat buorep bagádallama, aktisasjbargo ja guládallama baktu iesjgeŋga ásadusáj gaskan.
+Dájddasuorgen vuorbástuvvat rávkká jálosvuodav ja hiebalgisvuodav, ja sån le degu jiedna nuorrasámijda gudi åhtsi gåsi sij gulluji ja ietjasa ruohtsajt.
+Dat mierkki galggá sáme árbbedábijt ja riektádádjadusájt aj vieledit.
+Moadda tuvsán bágo li juo tjoahkkidum ja dássta galggá báhkogirjje sjaddat.
+Ulmme álggoálmmukgielaj jagijn la álggoálmmukgielaj dilijt tjalmostahttet ja åvdedit.
+Oajválattja gåhttju gájkajt gudi Vuonan årru låhkåt ájnas diedojt ja rádijt koronavirusa birra næhttabielijn www.fhi.no ja www.helsenorge.no.
+Tjoavddusa vájmmelis bájkálasj vájkkudahttemij mærrádusprosessajn li danen sjaddam ienep dábálattjan.
+Gájbbádusá njuolggitjit ja ådåstuhtátjit galggi sáddiduvvat dási: Sámedigge, Ávjovárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka-Karasjok, e-poassta [email protected].
+Sáme máná ja nuora ja gielalasj valjesvuohta galggá várajda váldeduvvat Sámedikke kulturpolitihkan
+Oattjo guokta vahko ájggemierev vuodjemkårtåv vaddet jali mærrádusáv gujttit.
+Nammadus miejnni sáme bájkkenamá li ájnas kulturmujto, ma duodden diedojt vaddi ja sámegielajt vuojnnusij bukti.
+Dáppe oattjo rádijt gåktu máhtá árkkabiejven bierggit.
+Dájna diedádusájn lip vijddásappot lávkkim, vahágahttema vuosstij oajbbot lahka gasskavuodan sáme sebrudagán.
+Juohkka mánán galgaluluj edesik akta ráddna
+Ienep stuorra láhtjema li dan diehti rudájt galbbitjit oadtjum.
+Oasseulmme le ásadit ja åvddånahttet sáme mediav mij vaddá sebrudakberustallamav.
+Gå dåhkkit ájgij tjadá li moadda álmmuga iesjguhtik lánda rájáj sisbielen årrum de badjáni hásstalusá ma goasski guhtik guojmeska vieledit ja dåhkkidit juohkka álmmukjuohkusa álgov, gielav, kultuvrav ja iellemvuogev, ja gájbbet stáhta bajemus orgána dåjmalattjat juojddáv dahki, ja jut jus dárbulasj de hæhttuji ietjá stáhtaj barggat váj ulmijda jåvsådi.
+Kapihttal 5 le nammadusá ålgoldis tjielggidus álmmukriektálasj njuolgadusáj gáktuj ma nammadusá árvustallamijda ja láhkaoajvvadusájda vájkkudi.
+Sáme giellaháldadimguovlon li dárogiella ja sámegiella avtaárvvusattja.
+Marion Knutsena rabásvuohta seksuála råhtsatjimij birra Divtasvuonan la læhkám árvulattjan moaddásijda.
+Gå sån sijdas vuolgij, de dievájn guohtun.
+• bærrájgæhttjat progresjåvnåv gå diedulattjat adná materiálajt, girjijt, ståhkusijt, vædtsagijt ja ræjdojt ja adnet dajt sadjihin mánájda
+Mij gullu julevsámegiellaj ja oarjjelsámegiellaj le dá dájt maŋemus låge jagijt åvddånahttem læhkám.
+Gudát kapihttal 6 tjoahkkájgæssá ådå vuoroduvvam virgijt ja doajmmaguovlojt 5. kapihttalis, ja ájggegávdajda juohká dajt oajvvadum dåjmajt 5-jahkásasj doajmmapládnaj (2012-2016).
+Vuonan lip juo guhkás boahtám CDB:a artihkkal 8 (j) implementerimin árbbediedo birra Luonndovaljesvuodalága tjadádime aktijvuodan, gehtja sierraláhkáj § 8 (máhttovuodo), valla aj § 1 (ulmme) adno ja suodjalibme vuodon sáme kultuvrraj ja § 14 (sáme berustimij dættodibme) dasi guosski.
+Giellanjuolgadusájn le vuostatjin ulmmen sámegiela aledit dásev ja láhtjet dilev sámegiela adnuj almulasj dievnastusáj gáktuj.
+Vuodnaguolástusá mærrádus le aj muhtem láhkaj vuodnariektá gå stuoráp vantsa e guhkás jåde.
+Gæhttjala ássjev juohkkat guovlos gehtjadit.
+Dav ij Europa máhte dåhkkidit.
+Áhpadusdirektoráhtta le buktám doarjjaårniga árvustallamav departemænntaj jagen 2008.
+Háldadimpládna galggá liehket praktihkalasj viehkkenævvon bisodittjat ja åvdedittjat suodjalimárvov ja galggá nav de vaddet tjielgga njuolgadusájt guovlo adnemij ja suodjalibmáj.
+Guollára dan juohkusin li maŋemus ájgev Sámediggáj aktijvuodav válldám gå sihtin lasedit dán jage guollimoases mij la 16 tånna.
+Petter ájádallá, gulldaladdá. Sån ij divna bágojt dádjada.
+- Dálátjij dán jage la sámedikkeráde dårjav juollodam gájkajda gudi li rudájt åhtsåm dåjmajda dán vuoroduvvam ulmmejuohkusin.
+Sámedigge fállá, sáme allaskåvlåjn aktisasjbargujn, sámegiela åhpadusáv ållessjattugijda vidá jahkásasj prográmma baktu.
+Muhtem tjanástagáj milta sáme girkkoiellemin, vatteduvvi teologalasj álggo muhtem moalgedimijs: sjivnnjedum Jubmela gåvån, inkarnasjåvnnå, rájadusgåhttjom, iednegiella ja gielalasj valjesvuohta, álggogirkko kulturrijddo, såbadus, riektá ja rievtesferdukvuohta, ja almatjij aktisasjvuohta ietjá sjivnnjádusáj.
+Sámedikke vásstádus Sámedigge ij la háldadusfábmudahkan luonndomoattebelakvuohtalága milta, valla guládallamorgádna ja konsulterimbielle stáhta birássuodjalimfábmudagáj mærrádusájn ja dåjmajn ma máhtti sáme berustimijt vájkkudit.
+Dáj stuoves biellejahkásasj politihkalasj tjåhkanimijn galggi sámij sebrudagáj dilev ja åvddånahttemdárbov giehtadallat, ássje vuodulasj prinsihpalasj vuodujn ja dåjmajt ma li jådon.
+Mij hásstalip giellaguovdátjijt ájádalátjit giellaåhpadimev álggij rájes allaskåvlå fálaldusájda.
+Diedá gus avtak gut la barggam sámegielav nannitjit, åvddånahtátjit ja bisodittjat?
+Ienep jårggåluvvam diehto covid-19 birra gávna dánna:
+Valla javlli dát åhpadiddje le buorre divnaj vuosstij.
+Mij måråstip galggá liehket ij-gierddisvuohta vaháguhttemijda ja seksuálalasj illastimijda sámemánáj vuossti, ja mij sihtap liehket siegen dahkamin guovdásj strategijajt dán ássjen javllá Larsen.
+- Jus ubbmemsámegiella galggá viessot ja åvddånahttet la báhkogirjje oalle ájnas, berustahtek bágo tjielggiduvvi Vuona jali Svieriga dárogiellaj.
+Duodden gávnnuji digitála báhkogirje, interaktijva sáme giellakursa jårggålimdievnastus nuorttasámegielas dárogiellaj masjijna baktu.
+Dákkir dilen la sierraláhkáj ájnas jut lagámusáj la nágin gej máhtti ságastit ja rádijt oadtjot varresvuohta- ja huksodievnastusás.
+Valla dat stuorámus oajbbom le skåvlåjn læhkám.
+Sån gev fábmodusán vállji duv åvdås mierredit, gåhtjoduvvá fábmodiddjen.
+Konferánssaj oassálasstin gålmmå Sámedikke aktan daj gålmåj ráddidusáj åvdåstiddje, ja sierrarapportørra de navti diedojt ja vuojnojt oattjoj.
+Moatte jage oajbbom la båhtusijt buktám
+Sámedigge sihtá galggá liehket luondulasj sámástit goappátjagá oassásin, tjiektjamhárjjidusán nåv gå skåvlån.
+Gehtja aj 2. kapihttalav, Nasjonála lága.
+Sámedikke guovtegielakvuodadårja juogadibme 2011 jahkáj vuojnnu Sámedikke 2011 budsjehta tjuoggán 5.2.1.
+Vuohke gåktu ållessjattuk mánáv vásstet ja duodas le viehka ájnas dasi gåktu mánná ietjas váset.
+Kárttim ja dåhkkidibme gávnne riektájs Finnmárkon.
+Álu li várálasj gåhtjodusá.
+Ulmme mærkkagálvvovuorodimijn MIS of Sápmi la dahkat mávsánis ja guoddelis vidnudagájt.
+Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo ja Suohkan- ja ådåstuhttemminisstar Jan Tore Sanner sávvaba vuojttijda edna vuorbev bálkájn.
+Jurissta Ingrid Midtgaard jámij gå AN bombiduváj Nigerian.
+Ráddidus sihtá nannit aktisasjbargov luojvoj organisasjåvnåj varresvuoda- ja huksosuorgen.
+Valla ålles Vuonarijkka le dijájt tjuovvum.
+Aloda stuoráp mánájgárddemánájt tjielggit majt javlli, gå dán birra sáhkadihpit.
+Jus sidá ietjat Sámedikke jienastuslågos ierit diededit, de hæhttu Sámediggáj e-påstav jali girjev sáddit.
+Mij sihtap åvddålijguovlluj lávkkit mihás álmmugin tjielggam gasskavuodajn iehtjama histåvrråj. De moattes sjaddi javllat: Diján la máhttelisvuohta demokráhtalasj åvdåstibmáj Sámedikke ja rádádallamsjiehtadusá baktu.
+Gålldåsámegiella guovte oajvvegiellasuorggáj juogeduvvá:
+Viesso årrombájkke la dat buoremus duodastus bisodit ja åvddånahttet sáme kultuvrav ja gielav.
+Lassen la juollodum 2 535 000 kråvnå doarjjan sámegiellaåhpadussaj mánájda dáttja mánájgárdijn.
+Goalmát oasse Unneplåhkolihtos sisadná ienep vijddát ja dárkkelap njuolgadusájt ma bukti konkrehta vælggogisvuodajt oajválattjajda duon dán suorgen, i.i. åhpadussuorgen, riektádåjmadagán ja almulasj háldadusán.
+- Tjaktjaj gåhttjop bihtámsámegiela kurssaj.
+Dát doajmmapládna le akta oasse dás bargos.
+Engerdal suohkan le jahkásattjat rudájt oadtjum Elgå skåvlåv dåjmadittjat, gånnå bargaduvvá oarjjelsámegiela oahpponævoj ja terminologijajn.

eval/test.sma-fi.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Ij daarpesjh jïjtje daajra gie fiejliem darjoeji jallh maam båehtjierdimmeste liejmie dïhte nuekies deahpadimmiem bæjhkohte.
+Hijven ussjede jis irhkesåvva
+Asvedidh lea ålvas aerkies jïh skabroeh domtedh.
+Hijven gåarede mammografijine goerehtidh jïlhts njammaimplantatem åtna.
+Tjuerieh eejhtegh jallh åelieh dam daejredh?
+Mohte ij leah saatnan.
+Maanide nuerebe göökte jaepiej ij edtjh gossehtahkedaalhkesem vedtedh jïlhts ij leah dåakterinie dejnie rååresjamme.
+Såemies aejkien gååvnesieh naan sjïere sjïekh mannasinie hujnesne.
+Gujnelemmie åådtje dïhte lea munnieluejhteme aalka.
+Jis vååjnoes kondylomh åtna ij daarpesjh pryövoem vaeltedh, dannasinie dïhte gie goerehte daamhtaj maahta vuejnedh mij lea.
+Gaajhkh jeatjahtehtemh njammine edtja itjmine vaeltedh jïh dåaktere edtja dejtie goerehtidh.
+Voestes mïnnemistie aalka ryöknedh, seamma goss-akt jaepesne dam dorjesåvva.
+Daamhtaj maahta vuekide gaavnedh asvem gïetedidh.
+Dïhte gie privaate jallh dan barkoevedtijen tjïrrh skïemtjehoksetjirkemem åtna maahta jeatjah njoelkedassh utnedh mah maaksovh edtja maeksedh.
+Mannasinie daarpesje pryövenassem vadta?
+Gååvnese aaj bieljietermometere, mij hijven jis dam reaktoeslaakan utnedh.
+Nåhtede tjaetsien- jallh silikonebaasereme badtjam hijven gåerede lateksevaarjelimmine.
+Vuelebe vierhtieh jeahta ij prostatacancerem, jïlhts barre PSA-pryövenasse maahta dam vaestiedidh.
+Jis daarpesje maahta dïhte maam råaka viehkehte gaskesadtedh vuesiehtimmien gaavhtan psykologine jallh dåaktarinie.
+Aaj baernieh maehtieh goebperh åadtjodh. Goebpere ij leah vaahreles mohte maahta vaejvie årrodh juktie goepedh jïh svijredh.
+Dïhte sæjhta jiehtedh dutnjien nuepiem vedtebe jïjtje sïjse loggedh jïh aelhkebe hokseïeride jïjtje darjoeh viehkiem webbine, - abpe dygnem, ih daarpesjh telefovnine vuertedh.
+Jis diabetesem åtna jallh kortisontabledtigujmie båehtjierdeminie lea aaj vihkeles dåastoevasse jiehtedh.
+Jesuse eatnamasse båata dan åvteste Jupmele mijjem eahtsa jïh sæjhta ihkuve aejkiem mijjese rïhpestidh, dovne jaememen åvtelen jïh minngelen.
+skuvlijste öörnesuvvieh jïh learohkh maehtieh
+Goevtese mïsse maahta vuajnoeh vedtedh lea skïemtjijemoenehtsasse.
+Dah leah mahte seamma ovmessie laantedigkine.
+Jis dagkaridie domtesidie pryövoe lïepedh gosse dah båetieh maahta jïjnjh aerkiem jïh asvem åadtjodh.
+Dah barkoeh mej leah healsoe- jïh skïemtjehokselaaken mietie jïh aaj baeniehokselaaken mietie.
+Såemies laantedigkie maaksovem vaalta jis skïemtjebïjline jallh ruevtiehaepkine fealadidh.
+Jïlhts ij gan maehtieh dågkam åestedh jis nuerebe 18 jaepien båeries, jïjnjh gïeh nuerebe aelkieh rïevhkestidh.
+Maahta haarjanidh guktie damta manne dåhkesjem.
+Jeatjah vuekine laejhtedh (ca. 2 sidor)
+50-jaepieh låhkosne njammah myövhkebe sjidtieh gosse mielhkiereavsah sjidtieh buejtide.
+Maana vaejliem åtna jis temperatuvre aeriedisnie jallh bielietæjmoem lïegkesen mænngan lea bijjebe 38 graadh.
+Dïhte lea dïhte dåaktere maam Waran ordinereeme maam edtja bïhkedidh edtja dovsem unniedidh goerehtimmien åvteli.
+Sovhten sjïeke daamhtaj viruse, jïh virusen vööste ij gååvnesh naan daalhkesh maam maahta vaeltedh guktie varkebe vervies sjïdtedh.
+Dellie maahta eejhteginie jallh jeatjah åeline soptsestidh jïh dej ektesne jallh jïjtje skuvlesåjhterem, noeredåastovem jallh hoksejarngem gaskesadtedh.
+Viehkiem maahta noeredåastoevisnie, hoksejarngesne jallh learohkehealsosne åadtjodh.
+Maahta aaj cellepryövenassem vedtedh gosse tsegkietnien jallh gynekologen luvnie jis gynekologijen goerehtimmiem darjoeh jeatjah sjïekenistie.
+Jallh jis naan datnem gaskeviermesne irhkie, jallh voejhkele nulliehtidh jallh vïegkehtidh.
+Jïnjebh laantedigkien barkoen bïjre gellielaaketjebarkoegyhjtelassigujmie maahtah lohkedh bijjiebaakoej nualan menyesne garrah- jallh åelkiesbielesne.
+Jis jolle vaejliem åådtje jïh skïemtjes damta edtja dåaktarasse gaskesadtedh jallh akutedåastoevasse vuelkedh.
+Gïetem lutnjh, njammide jïh gaejnjelen vuelesne damth staajhk soermigujmie jïh dïedtesth...
+Tandvårds- och Läkemedelsförmånsverket, TLV, dïhte dan reereme mij åasaj jïh subvensjovni bïjre sjæjsjale.
+Mohte naan skïemtjelasside, vuesiehtimmien gaavhtan hiv, maahta golme askh vaasedh dan mænngan dam åådtjeme åvteli dam vihties teestesne vuesehte jis skïemtjelassem åådtjeme.
+Aajnealmetjh edtjieh aaj nuepieh
+Byjjesfaamoe edtja aaj tjohtjedh aajnealmetjidie dåastoehtidh sijjen gïeline.
+Byjjesfaamoe maahta sjïere aejkiem jih sijjiem nännoestidh gusnie dåastoehtidh dïhte giem säjhta unnebelåhkoegïelem nuhtjedh
+Destie maahta dah lissiedåårresh damtedh jïlhts ij leah sïejhme.
+Dah jeatjahtehtemh mejtie aajhtsa maahta daamhtaj aelhkies operasjovnine laahpehtidh guktie ij cancere evtedh båetije aejkien.
+Maahta aaj raerieh åadtjodh guktie maahta båavhroej vööste vaarjedidh jïh tjoeleskïemtjelassh heerredh jis dam sæjhta.
+Jeenjemes daalhkesh mah reseptine tjaalasåvva lea subvensjovnereme.
+Voestes domtesem tjarkebe jïh tjarkebe sjædta, mohte boelhketjen mænngan ij leah dan tjarki.
+Gosse tjïehtjelh gusnie rohkelidh jïh barkijh gååvnesieh desnie gærhkoe dovne skeamhtjohkidie, dej fuelhkide jïh barkijidie gïeh sijhtieh oktegimsie giejnie soptsestidh jïh sealoem vaarjelidh, gyrhkesjidh jïh rohkelimmesne meatan årrodh.
+Datne aaj maahtah gielem aajne almetjasse vedtedh, kroessem biejh kaandidatese nomineringedåehkien lästosne disse giem eermes sijhth veeljedh.
+Gosse asvede dellie båånhtsere, mohte edtja voejhkelidh darjodh guktie sïjhtedh jïh ij tsiehkieh pryövh lïepedh mestie veanhta asvedidh.
+Jis ij puberteetevæhtah åådtjeme gosse 14 jaepien båeries dellie gohtje seente puberteete.
+Vielie saernieh maahtah åadtjodh dov gärhkoetjåangkosne gusnie gielem sijhth vedtedh.
+Dågka lea aaj dovres, jïh destie njavsodh, båajhtode kondisjovnem jïh vaenie sekselastoem åådtje.
+Jeatjah cellejeatjahtehtemh mestie boernengåetiecancerem sjædta, maahta unnebe operasjovnine laahpehtidh.
+Maahta aatide darjodh maam ij provhkh darjodh.
+Buerebe kondisjovne sjædta jis ij rïevhkesth.
+Daamhtaj njammah jåerhkieh ovmessielaakan sjïdtedidh.
+krööhkestimmieh ij leah dorjesovveme dejtie
+Seamma goh jis kråahpem gaajesje jïh tjonneste aaj maahta gijhkierdimmiem årrodh.
+Pieviegielevadtesen " sisvegisnie gaajhkem gaavnh gosse gielem dijren tjirrh vedtieh.
+Maahta aaj nåekies damtedh, dovne gosse jovkeminie jïh dan mænngan.
+Dah reaktah leah diss-vielie:
+Mejtie laantedigkien jïh tjïelten dïedte hoksesne juaka ovmessie dajvi gaskem laantesne.
+Jis daamhtaj cellepryövenassem vadta åådtje tjarki vaarjelimmiem boernengåetiecancerem vööste dan mietie cellejeatjahtehtemidie aajhtsa åvteli cancerem sjïdtedh.
+Skïemtjijinie healsoe- jïh skïemtjehoksesne reaktam åtna sjædta seahkarimmine dåastoehtamme jïh bïevnesh, mejtie guarkoe, åådtje healsoen, dej goerehtimmiej jïh båehtjierdimmiej bïjre mejtie evtiedieh.
+Jis vïrreseagkanamme medisijnem vaalta såarhteste Waran edtja dåastoevasse dam jiehtedh unnemes våhkoem goerehtimmien åvteli.
+Skïemtjijeåårganisasjovnh maehtieh såemies aejkien viehkine årrodh gïetedimmine iereste mah leah laejhtemen bïjre. Dah maehtieh såemies ierine vierhtiedidh gåabph edtja laejhtedh jïh aaj viehkiehtieh bæjhkoehtimmiem tjaeledh.
+Maahta aaj hujnesne jis jieliemisnie maam akt jeatjahtehtedh, vuesiehtimmien gaavhtan jis juhtedh, skuvlem målsodh jallh jåarhkeskuvlem aelkedh jallh aalka barkedh.
+Gosse gujnelemmiem åådtje dellie daamhtaj dïhte ovahkedh.
+Sosijaaleståvrose maahta deahpadimmiem jallh sjïere barkijem bæjhkoehtidh.
+Muvhtene dam jielemem dan jïjnjh tsavtsa guktie jïjtjetjirkeme vaenede jïh voejhkele tsiehkieh slyöhpedh gusnie irhkijh råaka.
+Muvhth gåavvarostoeh jïh vaejviedieh dan åvteste ij leah gåessie gænnah jeehti jallh darjoeji dam maam sijhtieh jiehtedh jallh darjodh, muvhth aaj måeresne oktegh sjïdteme.
+Gijhkierdimmie lea murries jïh vihties vuekie naakenem lïhke årrodh.
+Sïejhme vïrrepryövenassine maahta PSA-vierhtiem vaaksjodh.
+Svïenske gærhkoen leah mahta tjïjhtje lïhtsegh.
+Muvhtene maahta damtedh fuehpesne jallh nuvreme seksem utnedh jïlhts kaanne ij dam sïjhth.
+Hoksejarngesne maahtah aaj tjirkes dåakterem veeljedh.
+Meadtoeh mah almetjidie heerredieh vyörtegslaakan jieledh tjuara orrijidh.
+Dejtie mejtie databasese registrerede lea nomme, persovnenummere, datume gåessie åesteme, mij apotehkide reseptem viedtjeme, man jïjnjh dan åvteste maakseme, man jïjnjh jollemaaksovevaarjelimmesne jakseme jïh aalkoedatume jollemaaksoveboelhkesne.
+Maahta dovne ringkedh jïh seedtedh tjaaleldh laejhtemh skïemtjijemoenehtsasse.
+Dan mænngan edtja bijjiebolleste vaarjoeh noeledh jïh skïemtjesåjhtere njammide vuartesje jïh tjaala jis naan jeatjahtehtemh mah vååjnoes, vuesiehtimmieh stuerebe reakedsplïejhkh jallh aerieh operasjovnijste.
+Jïlhts lea onanereereme joe gosse nuerebe dellie daamhtajommes puberteetesne jeenemessh aalka jienebe voerkes onanereeredh.
+Desnie dah pruvhkieh noeride råakedh mejtie hujnesne.
+Jis prostatam operasjovnine laahpehti dellie PSA-vierhtie vualanidh guktie mahte ij maehtieh dam mööledh.
+Vihkeles gåvnahtidh, sjïere gosse minngiegeatjesne - jaememe.
+Muvhtene maahta sveerjen baakoem oskuld / ovskåaltoe govledh, dan bïjre gie ij leah seksem åtneme.
+Ryöktesh goerehtimmien åvteli ohtjegåatan mænna tjåelieh döömedh jïh gadtjedh.
+unnebelåhkojde leah maadtegem, ihke dåehkiej
+Ohtsedh viehkiem psykologen jallh kuratovren luvnie jis daarpesje, vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie.
+Naan skïemtjelasside, goh gonorré, pryövoem vaalta sigkies pryövoevaaltemepinnine maam vååjnoes goh sigkies topse.
+Dïhte sïejhme gosse voestes aejkien seksem utni jeatjhlaakan sjïdti guktie lea ussjedamme.
+svöörjen unnebelåhkoejpolitihkine lea
+Veanhta seentebe gujnelemmie destie båata nåajsan sjïdteme lea hijven teestem darjodh.
+Buejtiereavsah tjïelkebe vååjnoeh mestie maahta aajhtsedh tsiehkieh jïh jeatjah njaltjesne mah leah iemeles jïh ij leah vaahreles.
+Barkijh edtjieh laejhtiemidie goerehtidh jallh reaktoe goevtesem bïeljelidh.
+Daamhtaj aaj naan gyhtjelasside vaestiedidh gosse pryövenassem vedtedh.
+Dej sisvege göökte ovmessie hormonh, östrogene jïh gestagene (gulkroppshormone), mah gaskem jeatjebem darjoeh ij naan munnieluajhtemem åadtjoeh jïh dan gaavhtan ij maehtieh nåajsan sjïdtedh.
+Mubpie tsiehkie jis garrese prostatesne gååvnese, mij maahta væhtam prostatacancerasse årrodh.
+Dïhte sæjhta jiehtedh gaajhkh maanaj jïjtjemaaksovh ektine ryöknoe.
+Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
+Maahta aaj aktue-p-pillerem åadtjodh naan tsegkietniedåastoevinie jïh nyjseneklinihkine.
+Baajh maanah ålkine årrodh, aaj daelvege.
+Gosse åedtjiepryövenassem vaalta åådtje daamhtaj antibiotikatabledtem.
+Bööremes baaja maanam jïjtje nænnostidh man jïjnjh ååjse.
+Sveerjen gärhkosne 7,2 miljonh lihtsegh, jih almetjh meatan mejtie diedtem utnieh gärhkoem öövtiedidh båetije beajjan.
+Jeanatjommes daejrieh dïhte feerlege rïevhkestidh.
+Maahta årrodh dan voenen laavleme - dåehketjisnie, gosse skylledh jallh gosse Svïenske gærhkoen gaskenassjovni / internationelle barkose beetnegh tjöönghkeminie mejnie viehkiehtidh jallh evtiedidh.
+Vaejlie lea kråahpen temperatuvre jollebe enn maam pråvhka årrodh.
+Dïhte dorje guktie ij munnieh slapkoeh, jallh seentebe sjædta.
+Jïemhten lïenen laantedigkiem laantedigkiesoejkesjen mietie stuvrieh maam politihkerh fïerhten jaepien sjæjsjalieh.
+Muvhtene maahta cellepryövenasse bieliem gynekologen goerehtimmeste jis vuesiehtimmien gaavhtan bertedh, bene maahta hijven årrodh aaj screeningepryövenassem vedtedh.
+Medisijnen sjïeke maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh jis allergijeles klaerieïebnen vööste maam tabledtesne gååvnese jallh jis gïerve sjïere aeskiem rïhpestidh.
+Seammalaakan aaj sjädta tjaaleldh gaskesh dej justitiekanslere-, Försäkringskassa-, Skatteverke- jïh diskrimineringe sijjiesadtjeålmajgujmie dejnie ierine mah aajnealmetje paarte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne.
+Mahte ij naan tuhtjh njaelkies maejstedh voestes aejkien.
+Jis meala maam akt laaken vööste lea dorjeme hoksesne maahta polijsese bæjhkoehtidh.
+Kondomh ovmessie stoeredahkh, hammoeh, klaerieh jïh smååhkh gååvnesieh.
+Guhkebe vuertedh buerebe lea, dan gaavhtan dah vaahrah vaeniedieh edtja skaarah åadtjodh jallh alkoholem jearohks sjïdtedh.
+desnie nännoestamme sjidtieh mej aajnealmetji
+Sovhtine, gossehtahke jïh muvhtene vaejlie
+Daamhtaj prostatareavsam eevre jalke damta.
+Diss-vielie edtja dööpmestovle tjohtjedh unnebelåhkoegïelem provhkedh sov gaskesadtemisnie dejnie paartine jallh dan sijjiesadtjine.
+Ij leah vaarege mohte kråahpen vaarjelimmie ovlemidie.
+Jis ij leah dam dorjeme kaanne dan bïjre nïekede jïh haelede dam darjodh.
+Biseksualitehte lea gosse dovne nïejtide jïh baernide gearodh.
+Healsoe- jïh skïemtjehoksem Sveerjesne maaksa stööremes bieliem laantedigkie- jïh tjïelteskaehtijste.
+Gååvnese golme seksuellen syjhtedh; biseksualitehte, heteroseksualitehte jïh homoseksualitehte.
+Puberteete daamhtaj aalka varki sjïdtede.
+Maam aborte maaksa jeerehtse gusnie laantesne årroeminie.
+Daate gujht deahpede dovne nïejtide jïh baernide.
+Njueniesprejjh jïh njuenietrahpenassh leah sjïehtedamme ovmessie aalteri mietie, mij aeskesne tjåådtje.
+Jïjnjh dejstie maehtieh cancerem vedtedh.
+Pryövenassem varki vaeltedh jïh daamhtaj barre naan minudtesne.
+Seammalaakan goh voepth varkebe buajtehkåbpoe sjædta aaj njaltjine.
+Dellie ryöhkoe aktem dejstie meatan suetievaarjelimmielaake guktie slyöhpoe maeksedh.
+Seammalaakan saemien gïelem dagkere dööpmestovlesne mij dööpmegievliem åtna abpe jallh biehkine gårreldahkesne dejtie tjieltide Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkkemåhkke jallh Giron, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjieltijste vïedteldahkesne lea.
+gïele- jïh meänkielŠide, tjihtje tjïeltine
+Muvhtene daajra mannasinie asvede.
+Dejtie båarasåbpojde jïh skeamtjohkidie vååksjedien, vaejviedåehkieh öörnieh jïh aktegs almetjigujmie jielemen aavoen jïh vaejvien bïjre soptsestieh.
+Maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh vaejlien vööste gååvnesieh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
+bïevnesh mah daarpesje juktie maahta gorredidh ïedtjh mah healsoe- jïh skïemtjehoksesne åtna
+Maahta aaj dorje geajhkeres sjædta.
+Maahta viehkiem årrodh giejnie soptsestalledh, voelpine jallh naan fuelhkesne.
+Daamhts gadtjeåerieovleme maahta jollebe PSA:em vedtedh, mohte ij dan guhkiem.
+Laantedigkien fokuse lea dovne hammoeh jïh struktuvrh gïehteldidh dejtie dåarjodh gieh njåvtasåvva, jïh sjïerebarkoedåehkieh ööhpehtidh identifieredh jïh dejtie dåarjodh gieh njåvtasåvva jïh aktijveles barkoebyjresebarkoem darjodh guktie laantedigkien barkijh gieh lïhke relasjovnine njåvtasuvvieh dam dåarjoem mah daarpesjieh åadtjodh.
+Aellieh dam toaledtese bïejh.
+Gujnelemmie lea kråahpen vuekie vuesehte tjoelenjoetseme sjïdteme.
+Hokse jïh gïetedimmie gelkieh dan guhkies goh nuepie haamoedidh jïh tjïrrehtidh patientine ektiedidh.
+Dåarjoe dïsse laantedigkien barkose lea laantedigkeståvroe nualan tjaaleme Den europeiska deklarationen för jämtälldhet mellan kvinnor och män på lokal och regional nivå.
+Vuesiehtimmieh gaahpode sjïerehoksh leah tjelmieoperasjovnh.
+Vuesiehtimmien gaavhtan maahta operasjovnen åvteli barkijidie beavna dah åadtjoeh jiehtedh lïhke fualhkan guktie operasjovne gåarede åvteli jïjtje lea vuerkeme.
+Åådtje pryövedh guktie tuhtjie bööremes.
+Voestes gujnelemmie pråvhka båetedh medtie göökte jaepieh mænngan njammah eelkin sjïdtedidh.
+Maahta aaj sinsitniem kråahpesne tjuvleste.
+Guktie lea frijjes jïh tjatneme PSA:i gaskem maahta dåakterasse naaken bïhkedimmiem vedtedh gosse edtja juekedh buerie prostatatjoeperdimmide jïh prostatacancerem.
+Gosse ovlemem båehtjierdamme byöroe mammografijem darjodh.
+Aaj åejjieh maehtieh saejriehtidh, sæjhta sïetesaath jallh njavsodh.
+Gosse njammah sjïdtedieh maehtieh siknjiedidh jïh baektjiedidh.
+Desnie aaj tjaalasovveme jis veeljemebiejjesne sjiere gieledåastoesijjie gååvnesh.
+Mohte dannasinie vïrre kråahpengalkesh jïh njevlieskïeltem boernesgåeteste bleenti damta jienebe vertedh.
+Daamhtaj dah domtesh haajpanieh.
+ij maam akt maeksieh åtnoeartihkeli åvteste mejtie daarpesje gosse kråahpese daalhkesidie buakta jïh jijtje medisinererem vååksje, vusiehtimmien gaavhtan heerrehkh förredïjnegemöölemasse
+Prostatareavsan funksjovne lea feelemejuhtese spermiji åvteste.
+Jis lea dïhte gie nïejtem nåajsan dorjeme maahta aaj naakenem gaavnesjidh jïh dejnie soptsestalledh jis sæjhta.
+Muvhtien aejkien maahta canceretumörh aajhtsedh mah leah barre måedtie millimeeterh stoerre.
+Ij gossege numhtie dov skåltoe jis irhkesovvh.
+Maahta båasaridh gosse kråahpe jeatjahtahta, muvhtene maahta damtedh ij leah ryöktesth meatan.
+Gosse irhkesåvva aelhkies aerkies jïh nåake damta.
+Fïerhten jaepien medtie 7 000 nyjsenh jïh 40 kaarrh njammacancerem åadtjoeh.
+Ij åålegh daejrieh mannasinie asvede
+Naaken asvem åådtje jïh nåekies sjædta gosse jåvka.
+Dov lea reakta nyöjhkedh faaleme gïetedæmman jïh gïetedimmiem galhkedh.
+Jis vuesiehtimmien gaavhtan damta nåakes dåastoehtamme jallh jeatjah vuekine idtji hoksem fuakah maahta dejtie gaskesadtedh.
+Sierredimmie aalteren gaavhtan ij leah meatan healsoe- jïh skïemtjehoksesne, mohte jaepien 2010 raejesne lea goerehtimmiem båateme mij evtede guktie dåarjoem vijriedieh aalteresierredimmien vööste maahta årrodh jïh dellie aaj healsoe- jïh skïemtjehokse dan sisnie.
+Buerie lohkehtæjja gie learohkem dåarjoe maahta jïjtjedomtesem bijjede.
+Saatnan manne im maam akt maehtieh?
+Njohkelaehkiedimmie daalhkesh ovvihties effektem utnieh.
+Akte væssjojen deahpadimmie ij leah irhkeme.
+unnebelåhkoegïelide jïh aalkovistie edtja meänkieli
+Govhte aski aalteren raejeste maahta maana daalhkesh åadtjodh man sisvege ibuprofen, maam duaka vuesiehtimmien gaavhtan nommi nuelesne Ipren jallh Ibumetin.
+Maana byöroe gåetesne årrodh jis tjelmieh njavsome
+Naakenh vienhtieh ij dan vaahreles jovkh jis ij daamhtaj dam dorje, vuesiehtimmien gaavhtan barre hïeljine, jïlhts dellie jïjnjh jåvka.
+Læjhkan daamhtaj aalka rïevhkestidh juktie sæjhta tjaebpies jïh veekes årrodh.
+Ij edtjh steevrijh mammografijegoerehtimmiem darjodh gosse tæjmoem åådtje, jallh jis jeatjahtehtemem njammesne aajhtsa.
+Vaahra nåajsan sjïdtedh mænngan tabledtem vaalteme lea onne.
+Maahta aaj funterdidh maam lyjhkh jeatjah almetjinie.
+Gaajhke tjïelke gieriesvoete Jupmielistie båata.
+Mohte maehtieh vååjnodh ovmessie vuekine jïh ovmessie sisvege utnedh, vuesiehtimmien gaavhtan konserveremevierhtieh.
+Juktie nuekies edtja sjïdtedh hijven jis maanese jovkemsh faala.
+Jeananamme vierhtieh maahta aaj åadtjodh jis lea prostatam ovleme, guktie gohtje kronijen prostatite.
+tseegkesovvemasse, diss-vielie tjïeltigujmie
+Dellie viehkiem åådtje daejredh mannasinie ij båetieh, åådtje gaskem jeatjebem vïrrepryövenassh vedtedh mah hormoneveahkah vïrresne mööledh.
+Jis daerpies dellie maahta tabledth åadtjodh mah darjoeh gujnelemmie viht aalka.
+Daamhtemes voelpigujmie voestes aejkien pryövoe rïevhkestidh.
+Goh patiente dov lea muvhtene ovmessie veeljemenuepieh dov hoksen bïjre.
+Dåaktere eensilaakan njammide gaajesje jïh vierhtede jis mammografijegoerehtimmiem edtja darjodh.
+Syökemem tjuara Reerenassen kanslijese båeteme minngemes Voerhtjen 1. b.
+Kristedh, skylledh, pruvredh jih boernedidh?
+Maahta aaj dejtie apotekesne åestedh recepten bielelen.
+Cellepryövenassem vedtedh maahta vaejvie damtedh Maahta vuesiehtimmien gaavhtan aerkies damtedh dan tïjjen gosse pryövenassevaestiedimmiem vuertedh.
+Gaajhkh maehtieh viehkiehtidh irhkemem unniedidh.
+Muvhtene aaj dïhte dovne damtesovvi dïhte bæjhkari guktie idtji sjïdth guktie veanhtadi.
+Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.
+Jis idtji seksem utnieh ij daarpesjh cellepryövenassem vedtedh.
+Jis tuhtjie gïerve ij seammalaakan voelpigujmie evtedh maahta hijven damtedh naan soptsestalledh, skuvlesåjhterinie, vuesiehtimmien gaavhtan buerie persovne mejnie maahta bïeljelidh.
+Dan mænngan gohtjemem åådtje fïerhten vïjhteden jaepien gosse 50 jïh 60 jaepiej gaskem.
+Svïenske gærhkoe akte bielie dehtie veartenevijries gærhkoste jïh kristeles byjhkesjimmiem jïh earoelaavlomem golmegen Jupmielasse veadtasåvva.
+Puberteeten aalkovisnie daamhtaj gïeth jïh juelkieh varki sjïdtedieh.
+Byöroe gaskesadtedh gïem akt geerve man jearsoes orre, vuesiehtimmien gaavhtan eejhtegh jallh jeatjah maam damta.
+Jeanatjommes tuhtjieh dah dan jïjnjh vertedh mohte kaanne ij leah dan jïjnjh.
+Jupmele almetjinie Jesuse sjïere ektesne Jupmielinie, dïhte jïjtje Jupmele almetjinie.
+Jalhts gååvnese tsiehkieh gosse hoksebarkijh åadtjoeh miedtedh jallh edtjieh miedtedh sjeavohthvoetem dïhte ij leah sïejhmes.
+Maahta aaj kondome nåhtadidh gosse onaneeredh, jis sæjhta buerebe sjïdtedh dam tseegkedh jïh daajra guktie damtedh gosse boetje-goglenassh kondomenasse båetieh.
+Jis ij leah vihties mij operasjovnide lea tjïrrehtamme jallh maam lea laahpehtamme maahta klinihkesne gihtjedh gusnie operasjovnem dorjeme.
+Guvvie tjeehpesveelkes jïh vuesehte prostatam tjïrretjoehpeme.
+Hujnie båata jïh vualka jieliemisnie.
+Maahta vuesiehtimmien gaavhtan dam lohkehtæjjese, skuvlekuratovrese jallh skuvlesåjhterasse jiehtedh.
+Seammasïenten maahta aerkies årrodh voestes tjuvlien jallh gijhkierdimmien åvteli.
+Jis maanan tjelmie njovseme jïh tjuara njovsh tjelmijste njaamedh gellie aejkien fïerhten biejjien dellie maana tjarki ovlemem åtna.
+Jis kirurgijen darjomem dorje prostatesne dellie PSA-vierhtie jeanene.
+Jis ih daejrieh mejtie lïhtsege jallh jeatjah gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre åtnah dellie maahtah govlehtalledh dejnie åålmeginie gusnie årroeh.
+Våhkoeh aborten mænngan pråvhka vertedh medtie seamma goh gujnelemmie jallh kaanne ånnetji vielie.
+Dej ulmiejgujmie aaj dah darjomh dåeriedieh:
+Jis ij sïjhth dam alternatijvem mïsse apotehke molse jïh ij dam maam reseptesne tjaaleme maahta jeatjah generikeles alternatijvem veeljedh.
+Jallh voejhkele tsyögkesidh båetije aejkien naan pryövoe jeatjide boelvestalla, barkoem ohtsedidh maam sæjhta, gïese ringkedh maam lyjhkoe jallh voelpese novellem vuesiehtidh maam tjaaleme.
+Juvlememaaksoe Gaajhkesh gieh Sveerjesne tjaalasovveme juvlememaaksoem maeksieh.
+Seksem utnedh jearsoes sijjesne aelhkebe sjädta sleapkedh.
+Ij naan jeatjah maehtieh dam darjodh.
+Maahta åadtjodh åedtjiepryövneassem vedtedh guktie goerehte jis dan sisnie cancerecellh gååvnesieh.
+Kaanne juktie govloes goh skåltoem åtna, gåessie ij leah ovskåaltoe.
+Jis gavsoeh, dan geerve vaajmam åådtje jïh mådtan bïevsterisnie.
+Goerehtimmie ij bååktjedh jïh barre måedtie minudtine tjïrrehtidh.
+Dannasinie tjuara orre tabledtem vaeltedh dan varki man gåarede, juktie vaahra sjædta nåajsan sjïdtedh.
+Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmiem åtna.
+Jis vaejvies damta maahta hijven giejnie soptsestalledh.
+Vuesiehtimmien gaavhtan gïeth jïh juelkieh varki aalkovisnie sjïdtedieh.
+Dïhte maahta allergijen reaksjovnem årrodh jallh maana tjelmiem laarhkanamme jallh tjelmesne guermiestamme Ovleme lea kråahpen vuekie vaarjedidh.
+Maahta aaj jijtsem gihtjedh mij lea bööremes munnjien daelie darjodh.
+Skïemtjijelaake dutnjien gie skïemtjije.
+Daamhtaj tjïelten dïedte aelhkebe hïejmeskïemtjehoksem åtna jïh laantedigkie jienebe avansereles hoksem hïejmesne dorje.
+Muvhtene kaanne såamesh vienhtieh sjïere vuekine orre dan gaavhtan mij seksuellen syjhtedem åtna.
+Dan gaavhtan maahta dam dåaktererasse naaken bïhkedimmiem vedtedh gosse mööledh jïh tjatnemidie jïh ov-tjatneme PSA:idie sjïehteladtedh.
+ööhpedimmieh bijjede, jaepien 2010 jïh åvtese
+NÄNNOESTAMME REAKTAH REEREMEDAJVI BÄJNGOLEN
+Jis ij sïjhth gadtjedh jallh lea sæjloes jïh samhtjan dellie kaanne maana dan ohtje lea jovkeme.
+Gaajhkesh ovmessielaakan smååhkedieh jïh hepsieh.
+Aellieh åajaldehtieh vaarjelidh hiv:en, hepatit B:en, gonorrén vööste jïh aaj jeatjah seksuellen laanestamme infeksjovnide gåessie
+Gosse almetjh naakenem lïhke irhkieh, dellie lea irhkeme.
+Vuekieh evtede dåastovem goerehte mïrrestalleme- jïh seammavyörtegsvoeteperspektijveste.
+naakenh dejstie nasjovnelle unnebelåhkoej åvteste berkieh jih mej jeanatjommes lihtsegijste åårganisasjovnesne, dan byjrehke siebrine jallh goevtesisnie destie unnebelåhkoedåehkeste båetieh, jih
+Vaestiedassh lea vihkeles guktie pryövenassem reaktoe vuekine analyseeredh.
+Dïhte ekstremeles ovdaamhtaj boernengåetietjeapohkecancerem evtiedidh dan aareh.
+Tjelmiengaahka rööpses jïh åvla jïh destie sirrelde, man daamhtemes viskesisse.
+Sveerjesåemieh, judarh, romerh, saemieh jïh torneladtjh leah Sveerjen nasjovnelle unnebelåhkoeh.
+Båata jeatjah EU-laanteste, EES-laanteste jallh Schweiz:ste edtja europeijen skïemtjetjirkemekåarhte utnedh, mij vuesehte reaktam åtna akute hoksese jïh daamhtaj skïemtjijemaaksovem maaksa.
+Jis skïemtjesåjhterem jïh skïemtjegymnastem mænna maaksa gaskem 20 - 220 kråvnah fïerhten aejkien.
+Ålkoerïjhken otnegh reaktam utnedh akute hoksese Sveerjesne.
+Jïjtjedomtese dej åssjeli bïjre maam jïjtjemse ussjede jïh gie lea.
+låhkoej vuepside geerve jaksedh jïh sjiehteles
+Akute-p-pillere ij båavhroeh heerredh jïh dan gaavhtan ij leah seamma goh aborte jallh guktie gohtje abortepillere.
+Biejjieh aborten mænngan hijven lïegkedidh.
+Bene aelhkie ussjedidh im manne skïemtjes sjïdth, jallh edtja dejnie orrijidh åvteli feerlege sjædta.
+Jis tjuara akute-p-pillerem gellien aejkien vaeltedh byöroe ussjedidh guktie edtja vaarjedidh gosse negkedh jïh jis maahta dam jeatjahtehtedh.
+Jis ussjede guktie edtja darjodh gosse tjuvliestidh jallh gijhkierdidh, maahta hijven jïermestalledh ij naan njoelkedassh dïsse gååvnesh guktie dam darjodh.
+Jis lateksistie (gummije) siknjede maahta kondomidie mah plastihkeste nåhtadidh.
+Veeljemebiejjesne gielem biejh veeljemetjiehtjelisnie gusnie dihte lea, daam gieleleahpesne tjaalasovveme jih daam påasten tjirrh åadjoeh minngemes mietsken 31 b:n.
+Naemhtie maahta muvhtene årrodh, mohte ij gaajhkesidie.
+Jis ij sïjhth pryövenassem båetije biejjide vöörhkedh maahta dam jiehtedh dïsse gie pryövenassem vaalta, jïh pryövenassem dan mænngan bihtedidh.
+Maahta båetedh gosse maam akt gïerve deahpade, jallh gosse naan gïem damta sealede.
+Jis dan åvteste sjaejmoje, maahta voejngehtidh, dan åvteste gijhtedh jïh baajedh dam maam persovnem jeehti årrodh jïh destie aavoedidh.
+Maahta depresjovnem åådtjeme jis hujnesne gellie våhkoeh jïh seamma aejkien:
+Dennie sosijale barkosne aaj gaavnedieh dejgujmie giejtie dåeriesmoerh daalhkesigujmie utnieh jïh dej fuelhkiejgujmie dejtie dåarjodh jïh viehkiehtidh.
+Jïjnjh sijjine ij daarpesjh maeksedh jis nuerebe 20 jaepeste.
+Dïhte dannasinie gaajhkh pubertetese ovmessie aalterisnie båetieh.
+Dïhte maahta årrodh ij nahkesjh.
+Dejtie noeride vaarjele lea aaltereraaste gåessie alkoholem åådtje åestedh: 18 jaepieh krogesne åådtje åestedh jïh 20 jaepieh systembolagesne åådtje åestedh.
+PSA-vierhtie maahta bijjiemdidh jis prostatastuaranimmiem åtna.
+Muvhtene nuekies hej jeahta, jallh maam akt gihtjie, dellie dïhte damta naaken pryjjoe.
+Sosiaaleståvroe juvnehte mammografijem nyjsenæjjide 40 - 74 jaepiej gaskem.
+Bene buerebe boelhketjen mænngan damta, jïh ij leah feerlege.
+Maahta partnere gie tsealhkehte, geerve maana mij sov eejhtegh irhkie, slïekte jallh jeatjah gie lea definisjovnesne lïhke.
+Jeenjemes pryövide åådtje vaestiedasside våhkoen mietie.
+Dïhte gie irhkie naan aejkien ij skåltoem vaeltieh jïh dellie jeahta dïhte gaastastalli.
+Dannasinie gaajhkesh gïeh healsoe- jïh skïemtjehoksesne berkieh sjeavohthvoetem utnieh.
+Daamhtemes gåabpatjahkh tjelmide ovleminie jïh dïeves njovseste.
+Vuelebe PSA-vierhtie maahta aaj mööleminie utnedh jis operasjovne hijven effekte åtna.
+Jupmele sæjhta mijjen lïhke, mijjen jieliemisne årrodh, mijjem gaajhkeste sæjhta luejhtedh jïh mijjen jielemenuepide orrestidh.
+Mammografije lea röntgenegoerehtimmie njammijste sjïere röntgeneteknihkine mij guvvieh, ræjhkoes smaave biehkide, vadta.
+Dah kaanne funterde jïjtjemdh jeatjahtehtedh guktie irhkemem slyöhpedh.
+Daamhtaj pråvhka dam iemeles laakan sjïdtedh gosse naakenem tjuvleste.
+Gellie noere- jïh jåarhkeskuvline skuvlehearrah jïh dijakonh gååvnesieh desnie learoehkidie dåarjodh.
+Jis irhkesåvva dellie bööremes dan bïjre soptsestalla jïh viehkiem åådtje guktie irhkemem orrijehtedh.
+Dïhte maahta årrodh daaresjimmie jallh seksuellen vædtsoesvoete.
+Gosse noere dellie daarpesje ultratjoejine goerehtidh jïh ij mammografijine.
+dah maaksovh mejtie fïerhten biejjien maaksa gosse skïemtjegåetesne
+Irhkeme aaj gosse ij åadtjoeh meatan årrodh juktie ij gåårvedh guktie jeatjah tuhtjieh edtja gåårvedidh, jallh lea sjïere guelmie.
+Jis noere barkijh pruvhkieh raeriestidh eejhtegh jallh jeatjah åelieh åadtjoeh daejredh edtja abortem darjodh.
+Man daamtaj maahta akute-p-pillerem vaeltedh?
+Jis gïemhpes jïh buerie almetje dellie buerie bïevsterisnie jïh buerebe jïjtjedomtesem åådtje.
+Bieljelh dov gärhkoetjåangkoem jih govlh magkeres nuepieh åtna.
+Prostata lea reavsa man gadtjegïrsen bijjiemes bielien bïjre ryöktesh gadtjebollenjen nuelesne.
+Leenestuvrie Stuehkesne jih Saemiedigkie stillemem åådtjeme vihtesjidh laakem nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre mij Tsiengelen 1. b 2010 faamoem åadtjoeji.
+Man guhkiem varta persovneste persovnese juaka jïh gaskem jeatjebem mestie man vuekie abortem dorjeme.
+Daamhtaj dagkerh dåeriesmoerh maahta jïjtje tjoelmedidh jallh voelph jallh fuelhkieh datnem viehkiehtieh, jïlhts dan gïerve damta gosse deahpedeminie.
+Jeenjemes maanah vaejliem måedtie biejjieh utnieh jïh ij daarpesjh dan ålvas årrodh.
+Desnie gaskem jeatjaben nænnoestimmieh gååvnesieh reaktan bïjre unnebelåhkoegïelem utnedh reeremebyjjesfaamojne jïh dåapmestovline lissine naan dïedth aarhskuvlesne jïh voeresehoksesne åadtjoeh.
+Jis gujnelemmie haajpene guhkiem goh bieliejaepiem edtja åålegh dåakterem bïeljelidh vuesiehtimmien gaavhtan noeredåastoevisnie jallh hoksejarngesne.
+Gåessie hoksem jeatja laantedigkesne ohtsedh dov medisijnen daarpoeh mah nænnoestieh gåessie hoksem åadtjoeh.
+Ij gååvnesh naan tjïelke raaste dej asvehammoej gaskem.
+Dah maehtieh röntgeneguvvine vuesiehtidh jïh destie maahta båajhtoehlaakan vïenhtedh dïhte canceretumöre.
+Nïejtine daamhtaj munnieluajhtemem fïerhten asken dehtie puberteten raejeste jïh klimakterijen raajan.
+Laaken mietie ij naan reaktam utnieh maam akt seksuellen darjodh jeatjeben vööste maam dïhte ij sïjhth.
+Jis lea homoseksuelle jallh biseksuelle, såemies aejkien damta sæjhta jallh daarpesje dam jiehtedh.
+... darjoeh smaave svïhtjemh gievlesne, bïjre abpe njamman bïjre.
+Daamhtemes buerebe sjædta våhkoem båehtjierdimmiej bielelen.
+Gyhtjelassh lïhtsegevoeten bïjre Sveerjesne aarebi ih daarpesjh syökedh lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh, dam sjïdti gosse reakadi.
+Mohte jis dåehkien vööste duasta tjåadtjodh jïh vuertedh dellie jïjnjem vitnie.
+Dah domtesh maehtieh tïjjen mietie molsestalledh jïh muvhten aejkien dah båetieh guhkiem aborten mænngan.
+Vuelebe vierhtieh, mestie dah båetieh?
+Daamhtaj aalka rïjtelidh gosse tjïervesne dan bïjre maam ij eavedh gosse voerkes.
+Gärhkoeveeljemisnie nomineringsdåehkese gielem vedth, seamma goh paartijjh siejhme veeljemisnie.
+Raessie, byjresemolseme jallh seagkanimmie
+Jis boetje maahta dejnie heerjehtalledh dïsse dam bïejedh gosse onaneeredh.
+Muvhtine maahta damtesovvedh goh åssjelh jïh krïevemh gååvnesieh, vuesiehtimmien gaavhtan guktie edtja årrodh jïh vååjnedh nïejtine jallh baernine.
+Försäkringskassan webbesijjesne vielie bïevnesh hoksen bïjre gosse ålkoelaantesne.
+Maahta gaajesjidh jïh faerhmiestidh dovne vaarjohts jïh vaarjoejgujmie.
+Naaken jåvka juktie damta ov-jearsoes.
+Dah kaanne vuesiehtimmien gaavhtan jiehtieh lij ajve tsælloe.
+Mohte laakesne aaj tjåådtje ij edtjh dööpmeme sjïdtedh jis eevre tjïelkes ij lij daaresjimmie.
+Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
+Fïerhte orre åesteme aalka dehtie maaksovistie maam jakseme gosse minngemes aejkien maam akt åasteme jïh bæjjese tråahpen mietie guatsa.
+Båarasåaboe fïerhten mubpien jaepien.
+Astoem rohkelæmman gaavnedh jïh dam tïjjem jïjtsasse jïh altese rohkelæmman vuekie jïh Jupmielinie aktanidh.
+Proposisjovnem maahtah aaj åestedh Rijhkebiejjien
+Skïemtjegåetiegærhkoe Dïhte gie vaajvesåvva jïh viehkiem daarpesje maahta rïekte gærhkose skïemtjegåetesne jarkelidh.
+Livmoder = Boernengåetie Äggstock = Munniestuehkie Livmoderhals = Boernengåetietjeapohke Livmodertapp = Boernengåetietappe Slida = Tsïnne
+Irhkeme maahta årrodh gosse dah simmieh, vïjlelieh, nartehtieh, tsaepmieh jallh vestie baakoeh jiehtieh.
+Kaanne dah gïeh irhkieh eah guarkah dïhte lea irhkeme.
+Jïjnjh almah sijhtieh dam goerehtidh jïh sijhtieh daejrieh jis prostatacancerem utnieh.
+Laavkome jïh lïhtsegevoete Laavkome maadtoe jis lïhtseginie Svïenske gærhkosne sjïdtedh.
+Jïlhts leah hoksese jååhkesjamme maahtah jeatjahtehtedh.
+Puberteetesne daamhtaj luejhtemem åadtjodh jïjjege gosse åara.
+Heteroseksualitehte lea gosse naakenem mubpie tjoeline gearodh jallh kleenghkestidh.
+Daamhtaj jienebh kondomh paahkesne jïh dej åasah jarkesieh dan mietie mij kondomidie veeljie jïh gusnie dejtie åasta.
+Jeenjemes maahta barkijigujmie mah råaka digkiedidh guktie edtja darjodh.
+Dïhte sæjhta jiehtedh dïhte ij båetieh seamma aejkien fïerhten asken.
+Maahta aaj PSA-pryövenassem vedtedh jis dåaktere damta naan jeatjahtehtemh prostatesne gosse dam goerehte, jeatjahtehtemh mejnie maahta tjoeperdidh jïh mestie skeamtjodh.
+Mammografijem heerredimmien gaavhtan dorje healsoevååksjeminie, guktie gohtje screeningen, jallh jis nyjsenæjja jallh dåaktere orre tjugliem damtiji.
+Jeatjah maehtieh dan tjarki asvedidh mij daamhtaj bååstide båetedh, jallh guhkiem asvedieh.
+Maanah aelhkieslaakan vaejliem åadtjoeh jïh voestes iereste ovlemh mestie virusi sjïekeste, novh goh sovhte, gossehtahke jïh tjeapohke saejrede, maam dorje kråahpetemperatuvrem bæjjene.
+Cellepryövenassem vueliehkommes boernengåetietjeahpohken bieleste vaalta, boernengåetietappeste mij tsïnnese gietjedh.
+meänkieli jïh saemien, jis tjïelten leah barkijh mah
+Hijven maana lïegkede. Mohte ij daarpesjh seangkosne gællasjidh.
+18. nåajsanvåhkoen raajan reaktam åtna abortem darjodh jïh ij daarpesjh jiehtedh mannasinie sæjhta dam darjodh.
+Gaajhkem dam dorje juktie vihties årrodh jis lea cancere jallh ij.
+Jis akutedåastoevassem skïemtjegåetesne mænna dellie 220 - 380 kråvnah maaksa.
+Jis sæjhta giejnie soptsestalledh, maahta ringkedh aktem dejstie telefovnejourijste mah gååvnesieh.
+Datne, gie båata jeatja laantedigkeste, ih leah meatan hoksegarantijesne dennie laantedigkesne maam veeljh.
+18 § Tjïelte mij reeremedajvesne edtja faaledh disse gie dagkerem nuepiem vaajta, abpe jallh biehkine servicem jïh hoksem åadtjodh mah voereshokse faalaldahke-mieresne leah, dejstie barkijijstie gieh såevmien, meänkielin jallh saemien gïelem maehtieh.
+Edtjh bïevnesh dan bïjre åadtjodh
+Klamydiateestem maahta aaj gaskeviermesne dongkedh jallh apotehkesne åestedh.
+Gaajhkem lehkiem almetjh berkieh sijjen jielemem eevtjedh jïh jorkesidh.
+sosialeståvroen raerie reakteles, sosijaleles jïh medisijneles gyhtjelassi åvteste bïevnesh daarpesje dan barkose
+Aaj gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie skïemtjefeelemi jïh teknihken viehkievearhtaj åvteste maam laantedigkieh sjæjsjalieh.
+Dle vaajmoen soptsestalleme Jupmielinie mij vihkeles.
+Dellie "prieviegielevadtesem" darpesjh utnedh jih daam pastors- / gärhkoetjåangkoste maahtah dängkodh.
+Boernengåetiecancere ajve nyjsenæjjide sjædta dejtie gïeh seksem åtneme jïh laanestamme sjïere typine HPV:este, humaneles papillomviruse.
+Maanah nuerebe goh 18 jaepieh gïeh vaejliem utnieh, eah edtjh baaktjesevualanimmie jallh vaejlievualanimmie daalhkesidie acetylsalicylsyrine nåhtadidh, vuesiehtimmien gaavhtan Magnecyl, Treo jallh Albyl jis ij dåaktere lea dam moeneme.
+Dan aerebi jieliemisnie maam aalka rïevhkestidh, dellie stuerebe vaahrah sjidtieh dam jearohks sjïdtedh jïh skaarah jïh skïemtjelassh rïevhkestimmeste åadtjodh.
+Jis ussjede skïemtjehoksem bïeljelidh hijven jis temperatuvrem joe mööleme.
+Gujnelemmie maahta aaj gaatodh jeatjah sjïekenistie.
+Daamhtemes sjïere tïjjem åådtje maam maahta jeatjahtehtedh.
+Dåaktere aalka prostatam damtedh soermine maadthtjåelesne.
+Daamhtaj aaj sïejhme provnelaakan galkegh åtna åvteli voestes gujnelemmiem åådtje.
+Mohte skïemtjijejournaalh jïh seammaleejnh tjaatsegh lea sekretessen nuelesne.
+Jis tabledtem varki vaalta dellie vaahra nåajsan sjïdtedh vaenede.
+Eah daarpesjh kristegassjh årrodh jis skïemtjegåetiegærhkoen gåajkoe mïnnedh.
+Vaahra ij akute-p-pillerem juhtieh, dïhte sæjhta jiehtedh nåajsan sjædta, jienede gosse tïjje vaasa negkemen mænngan jïh goske pillerem vaalta.
+Maahta damtedh mavvege jïh eadtjohke jis musihkem goltele maam lyjhkoe, gosse vuesiehtimmien gaavhtan gåabph ' akth vualka mij ovvihties damta, jallh seamma aejkien maam akt dorje maam tuhtjie ånnetji rovnegs.
+Gååvnese aaj sjïere akute-p-pillere maam maahta vïjhte dygnine ovvaarjedamme negkemen mænngan vaeltedh.
+Mammografije juktie aareh njammacancerem aajhtsa jïh seammalaakan cellepryövoegoerehtimmie boernegåetientjeahpohkistie, guktie gohtje gynekologen healsoevaaksjome, medtie 200 kråvnah maaksa.
+Seksuellen syjhtede lea dan bïjre mij tjoelem persovne åtna maam eahtsa jallh kleenghkeste.
+Jis gujnelemmie guhkiem gååte dellie hijven goerehtidh mestie naemhtie.
+Jeatjah baakoe dïsse lea straighte.
+Bïevnesh pryövenassevaaltemen bïjre aaj kvaliteeteregisterisnie vöörhkedh maam nåhtadidh gosse hoksem buaranidh.
+Nuepie gååvnese lokalbedövnigem åadtjodh jis baektjiedidh.
+Jis naakenem nåakelaakan gïetede dejstie persovnen tjoelem jallh jaahkoem fåantojste, dellie diskrimineereme.
+Njammam pleahtjose beaja gusnie guvviedetektovre.
+Jis heteroseksuelle ij provhkh dan bïjre soptsestidh juhkoe daamhtaj almetjh dam vienhtieh.
+Maahta aaj damtedh nuvreme seksine vuertedh jïlhts dam sïjhtedh.
+Gååvnese aath mejtie jïjtje maahta darjodh guktie buerebe damtedh, jïh viehkiem gååvnese jis dam daarpesje.
+Dïhte dorje guktie njammah sprankes jïh kråahpem bankes damta.
+Ij maehtieh datnem tjabrehtidh medisijnem vaeltedh.
+Akute-p-pillere edtja ajve baenhtsesne jïh ij goh sïejhme båavhroehvaarjedimmie.
+Gärhkoetjåahkoe lea gärhkoen jillemes nännoestimmie åårgane 251 lihtsegi gujmie.
+Gieleleahpesne laavenjassh dov bijre tjaaleme jih mejtie veeljemindie åadtjh veeljedh, jih gusnie jih gåessie åadtjh veeljedh.
+Dïhte lea daesnie virusem aelhkemes dabrene jïh haasene.
+Jïjnje gijhkierdeminie vaarjohts muvhtene gohtje kruepiegijhkierdimmie.
+Naakenem mïedtelidh jallh irhkedh gaskeviermesne lea seamma luhpehts goh skuvlesjaljesne, geajnosne jallh eejehthgaertienisnie.
+Mohte vuajnoe, ïedtjh jallh guktie veeljie jielemem jieledh ij båetieh destie mij seksuellen syjhtedem åtna.
+Maahta jïjnjh asvem bïjre lohkedh jallh raeriem jeatjijste åadtjodh, vuesiehtimmien gaavhtan gaskeviermesne.
+mah aajnealmetjem lea paarte jallh sijjieladtje
+Dïhte sæjhta jiehtedh biologijen åerpenh gïeh ovmessie årromesijjine tjaalasovveme dellie fïerhten maana lea jïjtse jollemaaksovevaarjelimmie.
+Dah göökte vaaroeh maehtieh ovmessie åasah utnedh.
+Jis daaresjamme seksuellen syjhteden gaavhtan dïhte alvas laaken vööste maam gohtje hatbrott.
+Orre sæjroem rihpese.
+TLV aaj vuarjesje jis åtnoem daalhkesistie maahta siebriedahken maaksovh vaeniedidh, vuesiehtimmien gaavhtan operasjovnh, skïemtjetjaelemh jallh voeresehokse.
+Dåaktere maahta aaj pryövem jeatjahtehtemistie vaeltedh.
+Jis joe lååvkeme jeatjah kristeles sïebredahkesne maahtah lïhtsege Svïenske gærhkosne sjïdtedh mænngan gosse hearrine soptsestalleme. Datne gïeh Svïenske gærhkoem laahpeme leah lïhtseginie buerie båeteme bååstede.
+Kondome garre boetjese jallh seksegaavnan beaja.
+Muvhten aejkien dov lïhkemes daarpesjieh bïevnesh åadtjodh dov hoksen bïjre.
+Jis gåvloe nåakebe sjædta dellie ij guarkoeh maam deahpede seamma vuekine jis voerkes orre.
+Gaajhkh nyjsenæjjah byöroeh dej njammah jaabnan goerehtidh.
+Destie sjædta verteme gïervebe vaenede jïh jienebe vertedh.
+Jis depresjovnem åtneme dellie profesjonellen viehkiem daarpesjidh guktie buerebe bïevsterh åådtje.
+Jïjnjemesh destie dan dov byjreske åålmegasse jåhta.
+Dellie jïjtje veeljie gïeh dah åadtjoeh bievnedh.
+Jis aareh jallh seente puberteetese båata ij maehtieh jïjtje stuvredh.
+Kaanne aavode jïh åajaldahta maam daelie gïerve, mohte tïjjen mietie dam aerkies jïh jeatjah gïerve domtesh lyövlehkåbpoe sjidtieh.
+Webbesijjien ulmie lea servicem vedtedh, demokratijem dåarjodh jïh Jïemhten lïenen laantedigkien bïevnedidh..
+Laake seamma vuekine gaajhkide seamma man tjoele.
+Gossehtahkevualanimmie daalhkesh gïervebe maanese darjoeh njohkem gurhkiestidh.
+Laake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjre - Länsstyrelsen i Stockholm
+13 § / Orre vähta X § U:2009-?? Dïhte gie parte jallh sijjiesadtje paarten sijjesne såevmies aamhtesisnie jallh ieresne aktene läänereakta-, digkiereakta-, laantedajvedööpme- stovle-, byjreskedööpmestovle- jallh jaevriereakta-dööpmestovlesne mejnie dööpmegievlie mah abpe jallh biehkine lea vïedteldahkesne daejnie tjïelth Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå, reaktah åtna såevmien jallh meänkielin gïelem utnedh dan aamhtesen jallh ierien gïetedallemisnie, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjïeltijstie gårreldahkesne.
+Siebrieh gååvnesieh gusnie raeriem jïh dåarjoem maahta åadtjodh jis lïhtsege.
+Dah leah jïjnjh maam maahta darjodh guktie jïjtse jïjtjedomtesem nænnoestidh.
+Ij dïhte ultratjoejestave bååktjese vedtieh mohte ånnetji nåake maahta gujht damtedh.
+Tjïelten healsoe- jïh skïemtjehoksesne, voeresidie guhkiem skiemtjieh, ovmessie maaksovh hoksen åvtese gååvnesieh mah skïemtjesåjhteristie åådtje.
+daaletje laaki sijjine årrodh, mej bïjre reaktah
+Reaktam såevmien - meänkielin jallh saemien gïelem utnedh aaj seammalaakan leah dejtie dööpmestovlide gusnie dåapmoem jallh nännoestimmiem aamhtesisnie jallh ieresne mah voestes åesien mietie lea jih klååkeme sjïdtedh.
+Dïhte gie sjeavohthvoetem meadta maahta dåapmestovlesne dööpmedh jallh jeatjah vuekine beadtasåvva reeremistie mij hoksem vååksjedh.
+Antibiotikabåehtjierdimmmiem tjuara fïerhten persovnen sjïere vaejvide sjïehtedidh.
+Hormonh leah ïebnh mah ovmessie reavsine kråahpesne sjidtieh.
+Dïedtijem muana jïh dam ööhpehte dennie sjïere barkoesuerkesne barkose EN:n Maanakonvensjovnen mietie.
+Gaajhkh maanah nuerebe 18 jaepieh seamma gåetesne, dïhte sæjhta jiehtedh seamma årromesijjesne tjaalasovveme, lea ektesne jollemaaksovevaarjelimmie.
+Dah maehtieh ovmessie daalhkessïelti luvhtie båetedh jïh ovmessie åesieh utnedh.
+Gååvnese gujht laake mij jeahta persovne båarasåbpoe 15 jaepieh ij åadtjoeh seksem utnedh giejnie nuerebe 15 jaepieh.
+Jïlhts sekretesse jïh sjeavohthvoete lea vijries maahta sekretessem åadtjodh miedtedh sjïere sjïekenistie, bielelen skïemtjije dïsse jååhkesje.
+Jeatja vuekiem åtna prievien tjirrh gielem veeljemen åvtelen vedtedh.
+Laake unnebelåhkoegïeli bïjre (åarjelsaemiengïelesne)
+Sveerjen gärhkoe sjiere barkoem åtna jih joekoen jijnjnh barkoeh.
+Mohte jis operasjovnem dorjeme boernengåetietjeapohkecanceren jallh jeatjahtehtemi åvteste boernengåetietjeapohkisnie byöroe jåerhkedh dam vååksjedh.
+Dåastoevisnie orre jïh naan tæjmoej mænngan aalka vertedh jïh jijmiem luejhtedh.
+Jïjnjh dïenesjh Mov hoksegaskesine gååvnesieh jïh dïhte lea fïerhte hoksejarnge mij jïjtje nænnoste maam mij galka dan sisnie årrodh.
+Gosse lea onne maanaj bïjre lea åelieh gïeh nænnoestieh dej bïevnesi bïjre jis åadtjoeh dejtie olkese vedtedh jallh ij.
+Maahta dan nåake damtedh gosse hujnesne.
+Hijven dïsse jïjnjh jovkemsh vedtedh.
+Seammalaakan aaj tjïeltide reeremendajven bäjngoelisnie, jis tjïeltesne barkijh gieh gïelem maehtieh.
+Dah laakh jiehtieh ij gænnah lïhke fuelhkie reaktam utnieh åadtjoeh daejredh maam jeahtasåvva jïh deahpede skïemtjegåetesne jis ij sïjhth dah edtjieh dam daejredh.
+Skïemtjijemoenehtse maahta vuesiehtimmien gaavhtan datnem viehkiehtidh dïedtije hoksebarkijh govlesadtedh jïh beavna guktie maahtah reektedh maam dååjreme.
+18. nåajsanvåhkoen mænngan tjuara luhpiem Socialeståvroste åadtjodh åvteli maahta abortem darjodh.
+Jis ij maana sïjhth byöpmedidh dellie ij daarpesjh beapmoeh byöpmedidh.
+Aaj irhkie gosse lahteste, daejrehte jïh dååjrehte sexuale aamhtesi bïjre gïen syjhteden vuestie.
+Gosse maanah nuerebe goh govhte askh ij byöroeh baaktjesevualanimmiem vedtedh bielelen voestes skïemtjesåjhterinie jallh dåaktarinie rååresjidh.
+Gosse TLV edtja subvensjovnem bïjre sjæjsjalidh dellie daalhkesem vuartesje jis aevhkiem vadta mij dïhte maaksove mij båata jis dam subvensjovnerede.
+Luhpehts diskrimineeredh seksuellen syjhteden gaavhtan
+Vuesiehtimmien gaavhtan leerhkeme, jis naaken leerhkie.
+Vuesiehtimmien gaavhtan vaadtsehtjidh jallh saavredh pråvhka viehkine årrodh jis jïjnjh åssjelh åtna jïh destie buerebe åeredh.
+Njaelmie maahta ovmessie hammoe jïh njaelmie maahta mårhtjoes årrodh.
+Daalhkesen åasa maahta, ohtsemen mænngan, fïerhten asken jeatjahtehtedh.
+Ij daarpesjh daamhtaj vaejliem båehtjierdidh vaejlievualanimmie daalhkesigujmie.
+Maahta tjïeltem jallh laantedigkiem gihtjedh gïen dïedte hoksem åtna.
+Medtie våhkoem åvteli gujnelemmie aalka jïh dan raajan gosse båata dellie kaanne tjaatsijes kråahpesne sjïdtedh.
+Pryövenassevaaltije, gie tsegkietnie jallh dåaktere, mojhteleslaakan tsïnnevïedtjide rïhpeste gynekologijen dïrreginie mej leah kråahpetemperatuvre.
+åadtjodh sov sijjienommh-vuesiehtimmiej barkose
+Ij naan vaahra implantatide eerjieh, mohte jis ij gåaredh njammide deemtjedh seamma nyjsenæjjaj implantati bielelen maahta individuellen sjïehtedamme goerehtimmiem daarpesjidh.
+Maana gie vaejliem åtna jallh nahkeren jïh samhtjan byöroe gåetesne årrodh jïh lïegkedidh.
+Datne gieh åadtja veeljedh nuepiem åtna golme jallh njieljie veeljeminie gielem biejedh, Gärhkoetjåahkose, stiftedeaveståvrose jih akten jallh göökten lihkesbijre åårganide jih jis gärhkoe-tjåangkose ektesne lea.
+Barkijh tjuerieh sjaavods dov bïjre årrodh Gaajhkh barkijh healsoe- jïh skïemtjehoksesne tjuerieh sjaavods dov bïjre årrodh.
+Dellie maahta naan nåajsan darjodh jis tsïnneboetjemem åtna.
+Njaelmie vijrene jïh sjædta jienebe vïtnes puberteetesne, mohte ij gåessie gan haavjoeh.
+Aaj beapmoeh maanide mah nuerebe 16 jaepieh jïh sjïere skïemtjelassh utnieh, vuesiehtimmien gaavhtan glutenintoleranse, lea subvensjovneradamme.
+Ij gåaredh vuejnedh jis persovne ovskåaltoe jallh ij.
+Gulliegïele - Noerhtelaanti saemien gïelebaalhka - lea tseegkesovveme ministerijstie mej dïedte saemien aamhtesi åvteste jïh saemiedigkiepresidentijste Nöörjesne, Sveerjesne jïh Såevmesne.
+Hormone maahta tsevtsedh guktie vuesiehtimmien gaavhtan åejjieh saejriedieh, njammah sprenkieh jallh skïjmestalla, mohte daamhtaj ij ryöhkh guhkebe goh dygnem.
+Jis tjoeleskïemtjelassem teestedh maam suetievaarjelimmielaaken mietie dellie ij daarpesjh maeksedh.
+Jis pryövoe jïh vuekine dam darjodh maam hijvenlaakan damta jïjtsasse dellie aaj hijven damta dïsse gïem tjuvleste jïh gijhkerde aaj.
+transportstyrelsen / feelemeståvroe bïevnesh daarpesje naan sjïehtelevoetem pryövedh vuajemekåarhtem, traktovrekåarhtem jallh taksivuejijelegitimasjovnem utnedh
+Goerehtimmiem daamhtaj mammografijesijjesne dorje, mij maahta frijjes årrodh jallh röntgenegoevtesisnie skïemtjegåetesne.
+Leeneståvroe Stuehkien leenesne jïh Saemiedigkie
+sjädta budsjedte-jaepien 2010 jïh åvtese. Joekoen
+Ultratjoejestavesne kanaale gååvnese gusnie biopsijenaaloem rijtie.
+Vuesiehtimmien gaavhtan maahta vaahreles årrodh moppem jallh bïjlem vuejedh, jïh jis alkohole kråahpesne dellie luhpehth.
+Mohte maahta daarpesjidh oktegh årrodh jis hujnies.
+Justitiekansler 'e, Försäkringekassa, Skatteverke, jïh
+Muvhtene maahta vaejlie vuesehte ålvas skïemtjelassem.
+Dåarjoem lea njoelkedassi (2005:765) staatedåarjoeh nasjovnelle unnebelåhkojde mietie joekedamme.
+Ovmessie persovnh ovmessie lyjhkoeh tjuvliestidh jïh gijhkierdidh.
+Maana gie vaejliem åtna daarpesje gåetesne årrodh, jïh ij skuvlesne jallh aarehskuvlesne, jïh lïegkedidh jïh starnedh.
+Åarjelsaemien (sydsamiska) ReeremedajvhLaake nasjovnelle unnebelåhkoej bïjreLeenestuvrien stillemeÅårganisasjovnedåarjoehStaatedåarjoeh
+Tjaktjen 2010 dellie åarjelsaemiengïelese jarkoestidh.
+gaskesadtieh, jis aamhtesem maahta gïetedalleme
+ïedtjem dassa dejtie maam pråvhka lyjhkedh
+Dellie orre cellepryövenassese gohtje.
+Dov eejnegen nuepie hoksejarngem veeljedh abpe Sveerjesne.

eval/test.sma-fi.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Lisäksi se selvittää, mitä hoidon tarjoajan tulee tehdä vastaavan tapauksen toistumisen välttämiseksi.
+Hyvä pitää mielessä, jos joutuu kiusatuksi:
+Ahdistunut tuntee itsensä hyvin pelokkaaksi ja levottomaksi.
+Mammografiatutkimus onnistuu aivan hyvin myös, vaikka tutkittavalla olisi rintaimplantti.
+Täytyykö vanhemmille tai huoltajille kertoa?
+Mutta se ei pidä paikkaansa.
+Alle kaksivuotiaille lapsille ei saa koskaan antaa yskänlääkettä ilman että on ensin ottanut yhteyttä lääkäriin.
+Joskus alakuloisuus voi johtua jostain tietystä asiasta.
+Kuukautisten alkaminen on merkki siitä, että keho on alkanut ovuloida.
+Jos näkyvissä on kondyloomasyyliä, yleensä näyte ei ole tarpeen, koska testin ottaja näkee heti, mistä on kyse.
+Kaikkiin rinnoissa ilmeneviin muutoksiin täytyy suhtautua vakavasti ja antaa ne lääkärin tutkittavaksi.
+Laskenta aloitetaan ensimmäisestä käynnistä katsomatta siihen, mihin aikaan vuodesta se tehdään.
+Jokainen voi löytää ahdistuksen käsittelyyn omia keinoja.
+Maksuehdot voivat olla täysin erilaiset, jos hoidettavalla on sairausvakuutus täysin yksityisesti tai työnantajansa kautta.
+Miksi näyte on syytä antaa?
+Saatavilla on myös korvakuumemittareita, jotka oikein käytettynä ovat hyvä vaihtoehto.
+Kondomin käyttöä on harjoiteltava ennen kuin sen asettaminen onnistuu helposti ja käyttö tuntuu mukavalta.
+Matalat arvot puhuvat eturauhassyöpää vastaan, vaikka sitä ei täysin varmasti voida sulkea pois pelkän PSA-näytteen perusteella.
+Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.
+Ne sisältävät kahta eri hormonia, estrogeenia ja progesteronia (keltarauhashormonia), jotka muun muassa estävät ovulaation ja siten myös raskaaksi tulemisen.
+Jos haluat kirjautua sisään käyttämällä henkilötunnuskoodia ja kertakoodia, voit käyttää palvelua vasta muutaman päivän kuluttua, sillä koodi lähetetään kotiosoitteeseesi postitse.
+Jos tutkittavalla on diabetes tai jos hän käyttää kortisonitabletteja, on tärkeää ilmoittaa tästäkin vastaanottoon.
+Jeesus tulee maan päälle, koska Jumala rakastaa meitä ja haluaa avata iankaikkisuuden meille, sekä ennen että jälkeen kuoleman.
+voivat saada opetusta, jossa on saamelaista
+Yksi elin, jolle voit antaa palautetta, on potilaslautakunta.
+Suurelta osin maksut ovat suunnilleen samat eri maakäräjillä.
+Jos tällaisia tunteita yrittää välttää, ahdistus ja levottomuus voivat pahentua.
+Tällä tarkoitetaan tässä toimintoja, jotka kuuluvat terveydenhuoltolain sekä hammashuoltolain piiriin.
+Jotkin maakäräjät perivät maksun kuljetuksista ambulanssilla tai helikopterilla.
+Vaikka alle 18-vuotiaiden ei pitäisi saada käsiinsä tupakkaa, monet aloittavat tupakoinnin jo tätä nuorempina.
+Kenenkään ei tarvitsisi joutua piiloutumaan kiusaamisen vuoksi.
+Muita tapoja valittaa (ca 2 sidor)
+50 vuoden iässä rinnat pehmenevät, koska maitorauhaset taantuvat ja niiden tilalle tulee rasvakudosta.
+Lapsella on kuumetta, jos lämpötila aamulla tai puolen tunnin levon jälkeen on yli 38 astetta.
+Warania määrännyt lääkäri varmistaa, että annosta voi pienentää ennen tutkimusta.
+Viruksia vastaan ei ole olemassa lääkkeitä, jotka voisivat nopeuttaa lapsen paranemista.
+Asiasta voi puhua vanhempien tai huoltajien kanssa ja ottaa yhteyttä yksin tai vanhempien kanssa koulun terveydenhoitajaan, nuorisovastaanottoon tai terveyskeskukseen.
+Apua voi hakea esimerkiksi nuorisokeskuksesta, terveyskeskuksesta tai kouluterveydenhuollosta.
+Solunäytteen voi antaa myös ollessaan muista syistä kätilön tai gynekologin vastaanotolla gynekologisessa tutkimuksessa.
+Ahdistusta voi aiheuttaa myös jonkun ilkeä käytös netissä tai huijauksen ja hyväksikäytön yritys.
+Lisätietoja maakäräjäkunnan työstä moninaisuuskysymyksissä on asiaa koskevien otsikkojen alla oikealla / vasemmalla olevassa valikossa.
+Jos tutkimuksen jälkeen nousee korkea kuume ja olo tuntuu sairaalta, tulee ottaa heti yhteys lääkäriin tai hakeutua ensiapuun.
+Nosta käsivartta ja tunnustele rinnat ja kainalokuoppa perusteellisesti suorin sormin ja kevyin painalluksin...
+Hinnoista ja tuesta päättää Hammashuolto- ja lääke-etuusvirasto, TLV.
+Tietyt sairaudet, kuten HIV, voivat näkyä täysin luotettavasti testissä vasta kolme kuukautta tartunnan jälkeen.
+Yksityisille henkilöille on myös annettava
+Viranomaisten on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityisiä ihmisiä näiden kielellä.
+Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten,
+Tämän vuoksi sivuvaikutukset voivat olla voimakkaampia, vaikkakin se on harvinaista.
+Tällöin havaitut muutokset voidaan lähes aina poistaa helpolla toimenpiteellä, niin että välttyy syövän kehittymiseltä tulevaisuudessa.
+Samalla voidaan keskustella raskauden ja seksitautien ehkäisystä tulevaisuudessa.
+Suurin osa reseptilääkkeistä kuuluu tämän tuen piiriin.
+Ensin tunne voimistuu ja voimistuu, kunnes hetken kuluttua se ei enää pahene.
+Hartaustilojen ja henkilökuntansa kautta kirkko on sekä potilaiden, läheisten että sairaalan henkilökunnan tavoitettavissa, jos he haluavat keskustella, saada sielunhoitoa tai osallistua jumalanpalveluksiin ja hartauksiin.
+Äänestäessään voi myös valita henkilön, siis merkitä nimeämisryhmän listalle rastin sen ehdokkaan kohdalle, jonka mieluiten haluaa tulevan valituksi.
+Se voi aiheuttaa vammoja ja sairauksia tai saada ajautumaan vaikeisiin tai vaarallisiin tilanteisiin. Joillekin alkoholin käyttö aiheuttaa ahdistuneisuutta ja pahoinvointia.
+Jos murrosiästä ei ole minkäänlaisia merkkejä ennen 14 vuoden ikää, puhutaan myöhäisestä murrosiästä.
+Lisätietoja saa seurakunnasta, jossa haluaa äänestää.
+Tupakka on myös kallista, se voi aiheuttaa aknea, heikentää fyysistä kuntoa ja vähentää seksihaluja.
+Toisia solumuutoksia, jotka voisivat johtaa kohdunkaulan syöpään, voidaan poistaa vähäisellä toimenpiteellä.
+Itsetuntoa voi vahvistaa tekemällä asioita, joita ei tavallisesti tekisi.
+Fyysinen kunto pysyy parempana, jos ei tupakoi.
+On tavallista, että rinnat kasvavat eri tahtiin.
+kansallisten vähemmistöjen tarpeita ei ole otettu
+Myös syleily ja kehon suukottelu voi olla hyväilyä.
+Kirjeäänestyspaketti " sisältää myös kaiken sen, mitä tarvitaan äänestettäessä valtuutetun välityksellä.
+Juomisen aikana tai sen jälkeen voi ilmetä pahoinvointia.
+Näitä oikeuksia ovat muun muassa:
+Se, mikä on maakäräjien ja mikä kunnan järjestämää hoitoa, vaihtelee maan eri osissa.
+Antamalla säännöllisesti solunäytteen saa vahvan suojan kohdunkaulan syöpää vastaan, koska solumuutokset voidaan löytää ennen niiden kehittymistä syöväksi.
+Terveyden- ja sairaanhoidon potilaana sinulla on oikeus saada kunnioittavaa kohtelua ja ymmärrettävää tietoa terveydentilastasi ja sinulle ehdotettavista tutkimuksista ja hoidoista.
+Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta.
+Potilasjärjestöt voivat joskus auttaa valituksia koskevien asioiden käsittelyssä Ne voivat tietyissä tapauksissa arvioida, mille elimelle on parasta esittää vaatimuksensa, ja auttaa myös ilmoituksen laatimisessa.
+Mieli voi olla maassa myös silloin, kun elämässä tapahtuu suuria muutoksia, esimerkiksi muuton, koulun vaihtumisen tai lukion ja työn aloittamisen myötä.
+Nuorena kuukautiskierto on tavallisesti epäsäännöllinen.
+Näistä tehtävistä vastasi aiemmin Sosiaalihallitus.
+Joskus kiusaaminen vaikuttaa elämään niin paljon, että kiusatun itsetunto heikkenee ja hän yrittää vältellä tilanteita, joissa saattaisi törmätä kiusaajiin.
+Suru voi ilmetä alistuneisuutena tai epätoivona siitä, mikä jäi sanomatta tai tekemättä, tai mahdollisesti vihan tunteena siitä, että toinen lähti ja jätti.
+Hyväily on näin ollen sekä hyvä että turvallinen tapa olla lähellä toista.
+PSA-pitoisuus voidaan tarkistaa tavallisella verikokeella.
+Kirkko on myös hiljainen tila omille ajatuksille.
+Joskus voi tulla sellainen olo, että seksiä pitäisi harrastaa, vaikka ei haluaisikaan tai tuntisi olevansa vielä valmis.
+Terveyskeskuksesta on mahdollista saada myös omalääkäri.
+Epäoikeudenmukaisuudet, jotka estävät ihmisiä elämästä arvokasta elämää, on poistettava.
+Tietokantaan rekisteröidään nimi, henkilötunnus, ostopäivä, mistä apteekista reseptilääkkeet on noudettu, paljonko asiakas on maksanut, mihin määrään asiakas on päässyt suurkustannussuojaa laskettaessa ja suurkustannuskauden aloituspäivämäärä.
+Potilaslautakunnalle voi sekä soittaa että lähettää kirjallisia valituksia.
+Sitten kuvattava saa riisua ylävartalon paljaaksi ja sairaanhoitaja tutkii rinnat silmämääräisesti etsien mahdollisia näkyviä muutoksia, kuten esimerkiksi suurehkoja syntymämerkkejä tai arpia aikaisemmista leikkauksista.
+Vaikka itsetyydytystä olisi kokeillut jo nuorempana, tavallisesti murrosiässä useimmat alkavat tyydyttää itseään tietoisemmin.
+Nämä ammattilaiset ovat tottuneet tapaamaan masentuneita nuoria.
+Jos eturauhanen poistetaan leikkauksella, PSA-arvo laskee tuskin mitattavissa olevalle tasolle.
+Hyvästien ottaminen on tärkeää, varsinkin viimeisten jäähyväisten jättäminen poisnukkuneelle.
+Neitsyydellä tarkoitetaan sitä, että ei ole harrastanut seksiä.
+Juuri ennen toimenpidettä tutkittavan tulee käydä WC:ssä ja tyhjentää virtsarakko ja suoli.
+keskeinen seikka, jotta ryhmien tarpeet saadaan
+Hae tarvittaessa apua esimerkiksi nuorisovastaanoton psykologilta tai kuraattorilta.
+Joidenkin sairauksien, erityisesti tippurin, näyte otetaan ohuella näytteenottopuikolla, joka näyttää pumpulipuikolta.
+On tavallista, että ensimmäinen seksikokemus on erilainen kuin on kuvitellut.
+vähemmistöpolitiikan tavoitteena on antaa suoja
+Jos kuukautisten poisjäämisen uskoo voivan johtua raskaudesta, kannattaa tehdä raskaustesti.
+Talirauhaset näkyvät selvemmin, minkä vuoksi alapäässä voi havaita ryppyjä ja kuoppia, jotka ovat luonnollisia ja vaarattomia.
+Virkamiehet vastaavat siitä, että valitukset selvitetään tai että niitä selvittämään kytketään oikea elin.
+Usein näytteenoton yhteydessä tutkittavalle esitetään myös muutamia kysymyksiä.
+Kondomi on ohut lateksinen (kuminen) pussi, joka voidaan asettaa peniksen tai seksilelun päälle seksiä harrastettaessa.
+Toinen näytteenoton syy on kovettuma eturauhasessa, mikä voi olla merkki eturauhassyövästä.
+Tämä merkitsee, että kaikkien lasten omavastuuosuudet lasketaan yhteen.
+Jälkiehkäisytablettia tulisi käyttää vain viimeisenä hätäkeinona eikä säännölliseen raskauden ehkäisyyn.
+Jälkiehkäisytabletteja saa myös joistakin äitiysneuvoloista ja naistenklinikoilta.
+Anna lasten olla ulkona mahdollisimman paljon, myös talvella.
+Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin.
+On parasta antaa lapsen päättää itse, kuinka paljon hän jaksaa olla jalkeilla.
+Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.
+Useimmat ihmiset tietävät tupakoinnin vaaroista.
+Kyseessä voi olla vaikkapa kotiseurakunnan kuoro, rippikoululeiri tai varojen kerääminen Ruotsin kirkon kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Kirkon jäsenenä voit olla tukemassa sen kehitystä ja saat osallistua kirkon työhön rakkauden, ihmisarvon ja laadukkaan elämän puolesta.
+Kuumeella tarkoitetaan sitä, että ruumiinlämpö on normaalia korkeampi.
+Jälkiehkäisypilleri estää tai siirtää munasolun irtoamisen.
+Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaa säätelee maakäräjäkuntasuunnitelma, jonka poliitikot päättävät vuosittain.
+Joskus solunäyte voi olla osa gynekologin selvitystyötä, jos on esimerkiksi esiintynyt kuukautisvuotohäiriöitä, mutta se voi silti olla sopiva tilaisuus antaa seulontanäyte.
+Lääketieteellisiä syitä voivat esimerkiksi olla allergia jonkin tabletin väriaineelle tai että potilaan on vaikea avata tietty pakkaus.
+Sama koskee yksityisten henkilöiden kirjallisia yhteyksiä Oikeuskansleriin, Vakuutuskassaan, Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja.
+Lähes kenenkään mielestä tupakka ei maistu hyvältä ensimmäisellä kerralla.
+Jos hoidossa on mielestäsi tehty rikos, voit tehdä rikosilmoituksen.
+Kondomeja löytyy erikokoisina, - muotoisina, - värisinä ja - makuisina.
+Mitä kauemmin alkoholin kokeilua odottaa, sitä parempi, koska riski saada vaurioita tai tulla riippuvaiseksi alkoholista vähenee.
+koskevat päätökset tehdään juuri siellä.
+Sängyn pääpuolta voi kohottaa asettamalla patjan alle ylimääräisiä tyynyjä.
+Yleensä eturauhanen tuntuu täysin sileältä.
+Tuomioistuimen on myös muutoin pyrittävä käyttämään vähemmistökieltä yhteyksissään osapuoleen tai tämän edustajaan.
+Kuume ei sinänsä ole vaarallista, vaan se on kehon puolustautumiskeino tulehduksia vastaan.
+Ne ovat asioita, joista moni nuori haaveilee ja odottaa pääsevänsä kokemaan.
+Biseksuaalisuus tarkoittaa, että rakastuminen ja seksuaalinen kiinnostus voivat kohdistua sekä tyttöihin että poikiin.
+Ruotsin terveyden- ja sairaanhoito kustannetaan suurimmaksi osaksi maakäräjä- ja kunnallisveroilla.
+Seksuaalisia suuntautumisia on kolme: biseksuaalisuus, heteroseksuaalisuus ja homoseksuaalisuus.
+Murrosikä alkaa usein nopealla pituuskasvulla.
+Abortin hinta voi vaihdella asuinpaikasta riippuen.
+Tätä kutsutaan äänenmurrokseksi. Sitä esiintyy sekä tytöillä että pojilla.
+Nenäsumutteita ja nenätippoja on tarjolla eri ikäisille lapsille. Pakkauksesta käy ilmi, minkä ikäiselle tuote on tarkoitettu.
+Monet niistä voivat aiheuttaa syöpää.
+Näytteen otto käy nopeasti ja kestää tavallisesti vain muutaman minuutin.
+Hiusten tavoin iho rasvoittuu entistä nopeammin.
+Testi on maksuton, jos yksi testattavista taudeista kuuluu tartuntasuojalain piiriin.
+Sama koskee saamen kieltä sellaisessa tuomioistuimessa tai tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Arjeplogin, Jokkmokkin, Jällivaaran tai Kiirunan kunta, tai jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista.
+meänkieltä, saamea ja suomea seitsemässä
+Joskus ahdistuksen taustalla oleva syy on tiedossa.
+He käyvät vanhusten ja sairaiden luona, järjestävät sururyhmiä ja keskustelevat yksittäisten ihmisten kanssa elämän iloista ja vaikeuksista.
+Yli kolmen kuukauden ikäisten lasten hoitoon voi käyttää parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia.
+saadaksesi tietoa, jota tarvitset voidaksesi valvoa etujasi terveyden- ja sairaanhoidossa
+Hyväily voi myös saada aikaan kiihottumista.
+Puhuminen esimerkiksi ystävän tai perheenjäsenen kanssa voi auttaa.
+Tavallinen virtsatietulehduskin voi nostaa PSA-arvoa tilapäisesti, mutta voimakkaasti.
+Maakäräjäkunnan osalta painopiste on sekä muotojen ja rakenteiden tuottamisessa uhrien tueksi, asiantuntijatiimin kouluttamisessa tunnistamaan ja tukemaan uhreja että aktiivisen työympäristötyön tekemisessä, jotta maakäräjäkunnan lähisuhdeväkivaltaa käsittelevä henkilökunta saa tarvitsemansa tuen.
+Älä huuhtele sitä vessasta alas.
+Ensimmäinen seksuaalinen kokemus tapahtuu siis usein oman itsensä kanssa.
+Hoito on hahmoteltava ja toteutettava mahdollisimman pitkälle yhdessä potilaan kanssa.
+Maakäräjäkunnan työn tueksi maakäräjäkunnan hallitus on allekirjoittanut eurooppalaisen julistuksen sukupuolten tasa-arvosta paikallisella ja alueellisella tasolla.
+Erikoissairaanhoidon avovastaanoton toimenpiteitä ovat esimerkiksi kaihileikkaukset.
+Esimerkiksi ennen leikkausta potilas voi kertoa henkilökunnalle, kenelle leikkauksesta saa antaa tietoja ennen kuin hän herää.
+Kokeilemalla oppii parhaiten, mikä tuntuu hyvältä.
+Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä noin kaksi vuotta sen jälkeen, kun rinnat ovat alkaneet kasvaa.
+Myös toisen kehoa voi suudella.
+Vapaan ja sitoutuneen PSA:n suhde voi antaa lääkärille tiettyä osviittaa hyvänlaatuisten eturauhasvaivojen erottamiseksi eturauhassyövästä.
+Kun tulehdus on hoidettu, täytyy sitä vastoin tehdä mammografiatutkimus.
+Lisäksi voi ilmetä päänsärkyä, makeanhimoa tai näppylöitä.
+Kun rinnat kasvavat, ne voivat kutista ja kipeytyä.
+Kortissa kerrotaan lisäksi, onko vaalipäivänä erityisiä äänten vastaanottopaikkoja.
+Koska vereen sekoittuu kehon nesteitä ja kohdun limakalvoa, vuotoa näyttää olevan enemmän kuin sitä oikeasti on.
+Tämä on hyvin yleistä varsinkin tytöillä.
+tietyt käyttötarvikkeet, joita tarvitaan lääkkeiden saattamiseksi elimistöön ja lääkityksen omavalvontaan, kuten verensokerin mittaukseen käytettävät liuskat, ovat maksuttomia
+Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä.
+Myös jonkun raskaaksi saattanut voi halutessaan tavata jonkun, jonka kanssa voi puhua.
+Eräissä tapauksissa voidaan havaita jopa vain muutaman millimetrin kokoisia syöpäkasvaimia.
+Kiusaamisesta ei koskaan pidä syyttää itseään.
+Kehossa tapahtuvat muutokset voivat olla hämmentäviä ja voi tuntua, että mieli ei kestä mukana.
+Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi.
+Ruotsissa noin 7 000 naista ja 40 miestä saa vuosittain rintasyövän.
+Ahdistuksen syy voi olla tiedostamaton
+Joillekin alkoholin käyttö aiheuttaa ahdistuneisuutta ja pahoinvointia.
+Sinulla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta ja keskeyttää käynnissä oleva hoito.
+Jos esimerkiksi tunnet saaneesi huonoa kohtelua tai olet muutoin tyytymätön hoitoon, voit ottaa yhteyttä heihin.
+Iän perusteella tapahtuvaa syrjintää ei oteta lukuun terveydenhuollossa, mutta vuoden 2010 aikana ilmestyi tutkimus, jossa annettiin esityksiä siitä, miltä laajennettu tuki ikäsyrjintää vastaan näyttäisi ja jossa myös terveydenhuolto olisi mukana.
+Hyvä ja tukeva opettaja voi parantaa minäkuvaa.
+Onko todellakin niin, että en ole hyvä missään?
+Limaa irrottavien lääkkeiden teho on puolestaan epävarma.
+Yksittäiset erimielisyydet eivät ole kiusaamista.
+lisää varoja ja aluksi priorisoidaan erityisesti
+Yli kuuden kuukauden ikäisille voidaan antaa ibuprofeenia sisältävää Ipreniä, jota saa apteekista ilman reseptiä.
+Lapsen tulee olla kotona, jos silmät rähmivät voimakkaasti
+Jotkut uskovat, että alkoholin nauttiminen harvoin, esimerkiksi vain viikonloppuisin, ei ole vaarallista, vaikka joisikin paljon.
+Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa.
+Mammografiatutkimuksista ei siis tule jäädä pois, kun niihin on kutsuttu tai jos itse havaitsee muutoksen rinnassaan.
+Riski tulla raskaaksi tabletin ottamisen jälkeen on pieni.
+Voi myös pohtia millaisista ominaisuuksista pitää toisissa.
+Kaikki aito rakkaus tulee Jumalalta.
+Ne voivat kuitenkin näyttää erilaisilta ja sisältää erilaisia lisäaineita, esimerkiksi säilöntäaineita.
+Jotta lapsi saisi riittävästi nestettä, hänelle on hyvä antaa juotavaa usein.
+Arvot voivat olla koholla myös eturauhastulehduksen, ns. kroonisen prostatiitin vuoksi.
+ja yhteistoiminnassa kyseessä olevien kuntien kanssa
+Kuukautisten poisjäämistä voidaan selvittää muun muassa verikokeella, jolla mitataan hormonipitoisuuksia.
+Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tabletteja, jotka käynnistävät kuukautiset uudelleen.
+Usein ensimmäiset tupakkakokeilut tapahtuvat kavereiden seurassa.
+Potilaana sinulla on joitain erilaisia valinnanmahdollisuuksia hoitosi suhteen.
+Lääkäri tunnustelee rintoja tarkasti ja päättää, tehdäänkö mammografiatutkimus.
+Hakemus on jätettävä ministeriöön viimeistään 1 huhtikuuta.
+Kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja hautaaminen?
+Niitä voi myös ostaa apteekista ilman reseptiä.
+Solunäytteen anto voi tuntua rasittavalta. Esimerkiksi näytteen vastauksen odottaminen voi aiheuttaa levottomuutta.
+Kaikki voivat kuitenkin auttaa vähentämään kiusaamista.
+Joskus voi jopa tuntea itsens�� epäonnistuneeksi, koska seksi ei ollutkaan odotusten mukaista.
+Äitiys- ja lastenneuvolakäynnit (Ruotsissa MVC ja BVC) ovat maksuttomia koko maassa.
+Jos ei ole koskaan ollut yhdynnässä, ei tarvitse antaa solunäytettä.
+Jos kehittyminen eri aikaan kavereiden kanssa tuntuu vaikealta, kannattaa asia ottaa puheeksi jonkun kanssa, esimerkiksi koulun terveydenhoitajan kanssa.
+Tämän jälkeen 50-60-vuotiaat kutsutaan joka viides vuosi.
+Ruotsin kirkko on osa maailmanlaajuista kirkkoa ja jakaa kristillisen tunnustuksen sekä kolmiyhteisen Jumalan ylistyksen.
+Murrosiän alussa kädet ja jalat kasvavat tavallisesti erittäin nopeasti.
+Asia kannattaa ottaa puheeksi sellaisen aikuisen kanssa, johon luottaa, esimerkiksi vanhemman tai jonkun muun tutun kanssa.
+Vuoto voi tuntua runsaalta, vaikka itse asiassa se ei sitä olisikaan.
+Jumala ihmisenä Jeesuksella on erityisen läheinen suhde Jumalaan; Hän on ihmiseksi tullut Jumala.
+Vaikka hoitohenkilökunta saa tietyissä tapauksissa rikkoa vaitiolovelvollisuutensa ja vaikka se joskus on tehtävä, on kyse vain poikkeustapauksista.
+Kondomia voidaan käyttää myös itsetyydytyksen aikana, jos se tuntuu hyvältä. Samalla voi harjoitella kondomin asettamista paikoilleen ja kokeilla miltä tuntuu, kun siemenneste purkautuu kondomiin.
+Jos on epävarma siitä, millaisessa leikkauksessa on ollut tai mitä on poistettu, asiaa voi kysyä toimenpiteen tehneeltä klinikalta.
+Se on mustavalkoinen ja esittää poikkileikkauksen eturauhasesta.
+Kaikilla on joskus mieli maassa.
+Kiusaamisesta voi kertoa esimerkiksi opettajalle, koulukuraattorille tai koulun terveydenhoitajalle.
+Samanaikaisesti ensimmäinen suudelma tai hyväily saattaa hermostuttaa.
+Jos lapsen silmät liimautuvat kiinni, ja rähmivä silmä täytyy pyyhkiä puhtaaksi monta kertaa päivässä, lapsi on saanut voimakkaan tartunnan.
+Jos eturauhaseen tehdään kirurgisia toimenpiteitä, PSA-arvo kohoaa.
+Jäsenmaksuilla huolehditaan myös oman kirkkorakennuksen huollosta sekä kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisestä tuleville sukupolville.
+Muutama viikko abortin jälkeen ilmenee verenvuotoa kuukautisten tapaan tai enemmän.
+Näihin tavoitteisiin liittyy seuraavat toiminnot:
+Jos asiakas ei halua sitä vaihtoehtoa, johon apteekki vaihtaa lääkkeen, eikä myöskään sitä, joka on määrätty reseptissä, hän voi valita toisen rinnakkaisvalmisteen.
+Tai voi yrittää sanoa vastaan seuraavan kerran, kun joku yrittää tehdä itsestään hauskan jonkun toisen kustannuksella, voi hakea mieleistään työtä, soittaa jollekin, josta välittää tai näyttää kaverille kirjoittamansa tarinan.
+Ruotsin kirkko haluaa olla kohtaamispaikka, jossa voi vaalia yhteyttä sekä Jumalaan että lähimmäisiin ja kasvaa itse omassa uskossaan.
+Seksin harrastaminen turvallisessa paikassa voi auttaa rentoutumaan.
+Se ei kuulu kellekään muulle.
+Eturauhasesta otettavasta kudosnäytteestä voidaan tutkia, onko siinä syöpäsoluja.
+Ehkä se kuulostaa siltä, kuin seksuaalinen kokemattomuus olisi taakka.
+Jos käyttäytyy ilkeästi, saa itselleen huonon omatunnon ja pahan mielen.
+Tutkimus ei satu ja sen tekemiseen kuluu vain muutamia minuutteja.
+Sen vuoksi toinen tabletti on otettava mahdollisimman pian, muuten raskauden riski on mahdollinen.
+Näytettä ei myöskään saa antaa kuukautisten aikana.
+Jos olo tuntuu hankalalta, kannattaa asiasta puhua jollekin.
+Ennen varsinaista pituuskasvua kädet ja jalat kasvavat runsaasti pituutta.
+Syynä voi olla allerginen reaktio tai että lapsi on loukannut silmänsä tai saanut siihen roskan. Tulehdus on kehon puolustautumiskeino.
+Voi myös pohtia, mitä voisi tällä hetkellä tehdä voidakseen paremmin.
+Potilaslaki on laadittu potilaita varten.
+Kunta vastaa useimmiten yksinkertaisesta kotisairaanhoidosta, kun taas maakäräjät vastaavat vaativammasta kotisairaanhoidosta.
+Monesti kuvitellaan, että tietyllä tavalla käyttäytyminen riippuu seksuaalisesta suuntautumisesta.
+Siksi se antaa lääkärille tietynlaista osviittaa mitata sitoutuneen ja vapaan PSA:n suhde.
+myös integroitua saamen opetusta vuodesta 2010
+jälkeen, kun kunta on hakenut sitä.
+Jos lapsi pissaa harvoin tai on voimaton ja väsynyt, se saattaa johtua liian vähäisestä nesteen saannista.
+Kaikki maistuvat ja tuoksuvat erilaisilta.
+Älä unohda suojata itseäsi HIV:ltä, hepatiitti B:ltä, tippurilta ja muilta tarttuvilta
+Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun joku joutuu ympärillä olevien ihmisten huonon kohtelun kohteeksi.
+Kehittää menetelmiä vastaanoton seurantaa varten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.
+edustavat jotakin kansallista vähemmistöä ja joissa jäsenet koko järjestössä tai sen paikallisissa yhdistyksissä tai osastoissa pääasiassa kuuluvat kansalliseen vähemmistöön, ja
+Vastaukset ovat tärkeitä, jotta näyte voidaan analysoida oikealla tavalla.
+Kohdunkaulan syövän kehittyminen niin nuorena on äärimmäisen harvinaista.
+Silmän valkuaiset punoittavat ja ärtyvät, ja silmistä vuotaa tahmeaa, useimmiten kellertävää nestettä.
+Ruotsin kansallisiin vähemmistöihin kuuluvat ruotsinsuomalaiset, juutalaiset, romanit, saamelaiset ja tornionjokilaaksolaiset.
+EU-maasta, ETA-maasta tai Sveitsistä olevalla on oltava eurooppalainen sairausvakuutuskortti, EU-kortti, jolla osoitetaan oikeus akuuttihoitoon tavallisten potilasmaksujen mukaan.
+Sairaanhoitajalla ja lääkintävoimistelijalla käynti voi maksaa 50-220 kruunua kerralta.
+Ulkomaiden kansalaisilla on oikeus akuuttiin hoitoon Ruotsissa.
+Joutuessaan kiusatuksi saattaa helposti alkaa tuntea olonsa surulliseksi ja alakuloiseksi.
+tavoitteita on vaikea saavuttaa ja että
+Jälkiehkäisytabletti ei keskeytä raskautta eikä siis vastaa teholtaan aborttia tai niin sanottua aborttipilleriä.
+Abortin jälkeen on hyvä levätä muutaman päivän ajan.
+On helppo ajatella, että sairaudet eivät koskettaisi itseä, tai että lopettaa ennen haittavaikutusten ilmenemistä.
+Jos jälkiehkäisyä tarvitsee käyttää usein, kannattaa miettiä ehkäisyn tarvetta ja erilaisia ehkäisyvaihtoehtoja.
+Jos miettii, mitä suudellessa tai hyväillessä tapahtuu, kannattaa muistaa, että siihen ei ole olemassa sääntöjä.
+Lateksille (kumille) allerginen voi käyttää muovista valmistettuja kondomeja.
+Vaalipäivänä äänestetään äänestyskortissa ilmoitetussa vaalihuoneistossa. Äänivaltaiset jäsenet saavat äänestyskortin postitse viimeistään 31. elokuuta.
+Osalle se voi ollakin, mutta ei kaikille.
+Jos näytettä ei halua säilytettävän tulevaisuutta varten, sen voi ilmoittaa näytteen ottaneelle henkilölle, jolloin näyte tuhotaan myöhemmin.
+Ahdistuksen voi laukaista jokin raskas kokemus, esimerkiksi läheisen kuolema.
+Jos se tuntuu kiusalliselta, hengitä syvään, kiitä ja salli itsesi nauttia saamistasi kehuista.
+Kyseessä voi olla depressio, jos masentuneisuus kestää useita viikkoja ja samalla ilmenee seuraavia oireita
+Kirkon sosiaalityössä annetaan tukea ja apua myös päihteiden väärinkäyttäjille ja heidän läheisilleen.
+Monissa paikoissa abortti tehdään ilmaiseksi alle 20-vuotiaille.
+Tämä johtuu siitä, että jokaisen murrosikä on erilainen.
+Yhtenä syynä voi olla se, että tyttö ei tunne olevansa valmis synnyttämään lasta.
+Nuorten terveyden suojelemiseksi alkoholin saatavuutta on rajoitettu ikärajoin: ravintolassa alkoholia saa myydä 18-vuotiaalle ja alkoholiliikkeessä 20-vuotiaalle.
+PSA-arvo voi kohota, jos eturauhanen on suurentunut.
+Joskus sekin riittää, että tervehtii tai kysyy jotain arkipäiväistä, jolloin kiusattu tietää, että joku välittää.
+Sosiaalihallitus suosittaa mammografiaa 40-74-vuotiaille naisille.
+Se ei kuitenkaan ole vaarallista, ja hetken kuluttua olo alkaa tuntua rauhallisemmalta.
+Kyse voi olla lyövästä kumppanista, vanhempaansa tai vanhempiaan väkivaltaisesti kohtelevasta aikuisesta lapsesta, sukulaisesta tai jostakusta muusta, joka täyttää läheisen määritelmän.
+Useimpien näytteiden tuloksen saa viikon kuluessa.
+Kiusaaja voi joskus vierittää syyn toisen niskoille ja sanoa, että kyse oli vain vitsistä.
+Sen vuoksi kaikki terveyden- ja sairaanhoidossa työskentelevät ovat vaitiolovelvollisia.
+Useimmiten molemmat silmät ärtyvät ja saattavat rähmiä.
+Matalaa PSA-arvoa voidaan siis käyttää mittana sille, että leikkaus on tehonnut hyvin.
+Jumala haluaa pysyä lähellämme läpi koko elämän. Hän haluaa vapauttaa meidät kaikesta mikä lamauttaa ja näin hän vapauttaa meidät elämään.
+Mammografia on rintojen röntgenkuvaustutkimus erityisellä röntgentekniikalla, jolla saadaan yksityiskohtaisia kuvia.
+He saattavat pohtia itsensä muuttamista kiusaamisen välttämiseksi.
+Yleensä tapahtumat etenevät omalla painollaan suutelun aikana.
+Ruotsissa monilla yläasteilla ja lukioissa on oppilaiden tukena koulupappeja ja diakoneja.
+Jos joutuu kiusatuksi, siitä kannattaa kertoa ja hakea apua, jotta kiusaaminen saadaan loppumaan.
+Kyseessä voi olla pahoinpitely tai seksuaalinen väkivalta.
+Kun nainen on hyvin nuori, hänet on yleensä tarpeen tutkia ultraäänellä mammografian sijasta.
+päivämaksuja, joita maksetaan oltaessa sairaalahoidossa
+Myös syrjintä esimerkiksi erilaisen pukeutumisen tai ulkonäön perusteella on kiusaamista.
+Henkilökunta ehdottaakin yleensä nuorille, että vanhemmille tai muille huoltajille kerrottaisiin abortista.
+Kuinka usein jälkiehkäisytabletin voi ottaa?
+Sen sijaan lempeä ja kiltti ihminen voi paremmin ja saa myös paremman itsetunnon.
+Tietoja eri mahdollisuuksista saa omasta seurakunnasta.
+Eturauhanen on rauhanen, joka on virtsarakon alapuolella virtsaputken yläosan ympärillä.
+Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat yhdessä saaneet tehtäväkseen seurata, miten 1.1.2010 voimaan astunutta lakia kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä noudatetaan.
+Vuodon kesto vaihtelee henkilöstä toiseen ja riippuu käytetystä aborttimenetelmästä.
+Vaikka tällaiset ongelmat voivat tuntua ylivoimaisilta, useimmiten ne menevät ohitse ystävien ja perheen tuella.
+Lapsen kuume kestää yleensä vain muutaman päivän, eikä tavallisesti ole vakavaa.
+Siinä on muun muassa määräyksiä oikeudesta käyttää vähemmistökieliä hallintoviranomaisten luona ja tuomioistuimissa sekä tietyistä velvoitteista esikoulussa ja vanhustenhuollossa.
+Jos kuukautiset jäävät pois yli kuudeksi kuukaudeksi, kannattaa aina ottaa yhteyttä esimerkiksi nuorisovastaanottoon tai terveyskeskuksen lääkäriin.
+Kun haet hoitoa muiden maakäräjäkuntien alueelta, lääketieteelliset tarpeesi ratkaisevat hoitoajankohdan.
+Ahdistuksen erilaisten muotojen välillä ei ole selvää eroa.
+Ne voivat näkyä röntgenkuvissa ja voidaan virheellisesti tulkita syöpäkasvaimiksi.
+Tytön munasarjoista irtoaa kerran kuukaudessa munasolu murrosiästä vaihdevuosiin saakka.
+Lain mukaan kellään ei ole oikeutta tehdä toiselle mitään seksuaalista ilman toisen osapuolen suostumusta.
+Homo- tai biseksuaalista voi joskus tuntua siltä, että omasta seksuaalisesta suuntautumisesta haluaa tai tarvitsee kertoa muille.
+... tee pieniä pyöriviä liikkeitä, kierros kierrokselta koko rinnan alueella.
+Useimmiten silmätulehdus paranee viikossa ilman hoitoa.
+Kirkko kulkee rinnalla, sekä kotimaassa että Ruotsin ulkopuolella, onnettomuuksien ja kriisien kohdatessa.
+Jos painostusta uskaltaa vastustaa ja odottaa, on vain voitettavaa.
+Tunteet voivat vaihdella vielä pitkänkin ajan kuluttua abortin jälkeen.
+Mistä matalat arvot voivat johtua?
+On tavallista, että päihtyneenä aloittaa tappelun sellaisista asioista, joista ei riitelisi raittiina.
+Kirkollisvaaleissa äänestetään nimeämisryhmää (nomineringsgrupp), joka vastaa yleisten vaalien puoluetta.
+Stressi, ympäristön muutos tai laihduttaminen
+Poika voi harjoitella kondomin käyttöä itsetyydytyksen yhteydessä.
+Joskus voi tuntua, että tytön tai pojan käyttäytymiseen tai ulkonäköön kohdistuu monenlaisia vaatimuksia.
+Vakuutuskassan verkkosivustolla on lisätietoja hoidon saamisesta ulkomailla oltaessa.
+Halailla ja syleillä voi vaatteet päällä tai ilman vaatteita.
+Jotkut juovat tuntiessaan olonsa epävarmaksi.
+He saattavat esimerkiksi sanoa, että kyseessä on vain riita.
+Laissa todetaan myös, että tekoa ei pidetä tuomittavana, jos voidaan selkeästi osoittaa, että kyseessä ei ole seksuaalinen hyväksikäyttö.
+Kurjaa oloa voi kohentaa eri tavoin itse, tai hakea tarvittaessa apua.
+Jokaisen uuden ostoksen osalta aloitetaan siitä kustannuksesta, johon on päätynyt edellisen ostoksen yhteydessä, ja noustaan portaita ylöspäin.
+Vanhemmat naiset kutsutaan useimmiten joka toinen vuosi.
+Ajan varaaminen rukoukseen ja tuon ajan käyttäminen itseensä ja rukoilemiseen on edellytys jumalasuhteelle.
+Hallituksen esityksen voi myös ostaa Valtiopäivien
+Sairaalakirkko Surun kohdannut tai apua tarvitseva voi kääntyä suoraan sairaalan kirkon puoleen.
+Livmoder = Kohtu Äggstock = Munasarja Livmoderhals = Kohdunkaula Livmodertapp = Kohdunnapukka Slida = Emätin
+Kiusaaminen voi olla kuiskuttelua, tuijottamista, nauramista, tönimistä, lyömistä ja ilkeitä puheita.
+Ehkä kiusaajat eivät ymmärrä, että kyse todellakin on kiusaamisesta.
+Monet miehet haluavat kuitenkin käydä tutkimuksessa selvittämässä, onko heillä eturauhassyöpä.
+Kaste on Ruotsin kirkon jäsenyyden perusta.
+Vaikka olisitkin antanut suostumuksesi tiettyyn hoitoon, sinun on mahdollista muuttaa mieltäsi asiasta.
+Murrosiässä on normaalia saada yöllisiä siemensyöksyjä.
+Heteroseksuaali tuntee rakastumisen tunteita ja seksuaalista kiinnostusta vastakkaista sukupuolta kohtaan.
+Kondomeja myydään tavallisesti useamman kappaleen pakkauksissa. Hinta riippuu kondomin mallista ja ostopaikasta.
+Useimmissa tapauksissa asian käsittelystä voidaan keskustella henkilökunnan kanssa.
+Se tarkoittaa sitä, että kuukautiset eivät tule joka kuukausi samaan aikaan.
+PSA-näyte voidaan ottaa myös silloin, jos lääkäri tuntee eturauhasta tutkiessaan muutoksia, jotka voivat aiheuttaa monia erilaisia vaivoja ja sairauksia.
+Mammografia tehdään joko ennalta ehkäisevänä terveystutkimuksena, ns. seulontana, tai siksi, että nainen itse tai lääkäri on tuntenut rinnassa uuden kyhmyn.
+Toiset voivat kokea voimakasta ja toistuvaa tai pitkäkestoista ahdistusta.
+Lapset saavat helposti kuumetta virusten aiheuttamien tulehdusten, kuten vilustumisen, yskän ja kurkkukivun vuoksi.
+Solunäyte on otetaan kohdunkaulan alimmasta osasta, emättimeen avautuvasta kohdunnapukasta.
+suomenkieliseen vanhustenhuoltoon, jos kunnassa on
+Lapselle tulee antaa mahdollisuus levätä, mutta tämän ei tarvitse pysytellä sängyssä.
+Raskaana olevalla on oikeus tehdä abortti 18. raskausviikkoon saakka tarvitsematta kertoa syytä.
+Kaikki tämä tehdään, jotta saadaan varmuus siitä, onko kyseessä syöpä vai ei.
+Käynti sairaalan akuuttivastaanotolla voi maksaa 220-380 kruunua.
+Jos haluaa puhua jonkun kanssa, voi soittaa tukipuhelimiin.
+Toisen maakäräjäkunnan alueelta tulevana potilaana et kuulu hoitoa antavan maakäräjäkunnan hoitotakuun piiriin.
+18 § Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielten, saamen tai suomen.
+Potilaana sinun tulee saada tietoa
+Klamydiatestin voi myös tilata netistä tai ostaa apteekista.
+Ihmiset pyrkivät kaikkialla vaikuttamaan elämäänsä ja muuttamaan sitä.
+sosiaalihallituksen oikeudellisten, sosiaalisten ja lääketieteellisten asioiden neuvosto tarvitsee tietoja toimintaansa varten
+Sen lisäksi on olemassa suurkustannussuoja, joka koskee sairaankuljetuksia ja maakäräjien määräämiä teknisiä apuvälineitä.
+Merkityksellistä on sydämen ja Jumalan välinen vuoropuhelu.
+Siihen tarvitaan ns. kirjeäänestyspaketti (brevröstningspaket), jonka voi tilata kirkkoherranvirastosta tai seurakuntatoimistosta.
+Kohdunkaulan syöpää esiintyy vain naisilla, jotka ovat olleet yhdynnässä ja saaneet siten ihmisen papilloomavirus- eli HPV-tartunnan.
+Alle 18-vuotiaille lapsille ei saa antaa asetyylisalisyylihappoa sisältäviä, kipua lievittäviä ja kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten Magnecyliä, Treoa tai Albyl minoria ilman lääkärin suositusta.
+Mitä nuorempana tupakoinnin aloittaa, sitä suurempi riski on tulla riippuvaiseksi ja altistua tupakoinnin aiheuttamille terveyshaitoille ja sairauksille.
+Jos olet aikeissa ottaa yhteyttä sairaanhoitoon, on hyvä mitata ensin kuume.
+Kuukautisten poisjäämiseen voi olla monia muitakin syitä.
+Useimmissa tapauksissa on varattu valmiiksi kellonaika, jonka voi tarvittaessa vaihtaa.
+Lääkäri aloittaa tutkimuksen tunnustelemalla eturauhasta sormella peräsuolen kautta.
+On myös tavallista, että ennen ensimmäisiä kuukautisia tulee rusehtavaa valkovuotoa.
+Tämä voi johtaa edelleen siihen, että IVO tekee ilmoituksen hoitohenkilöstöstä Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakuntaan (HSAN).
+Mitä nopeammin lääkkeen ottaa, sitä parempi sen ehkäisyteho on.
+Ei tarvitse olla kristitty voidakseen käydä sairaalakirkossa.
+Jälkiehkäisyn toimimattomuus, eli riski tulla raskaaksi, kasvaa sitä mukaa mitä myöhempään yhdynnän jälkeen tabletti otetaan.
+Jos edessä on hermostuttava tai pelottava tilanne, kuuntele lempimusiikkiasi. Se saa sinut tuntemaan itsesi rohkeammaksi ja vahvemmaksi.
+Saatavilla on myös erityinen jälkiehkäisytabletti, joka voidaan ottaa enintään viiden päivän kuluttua suojaamattomasta yhdynnästä.
+Mammografia rintasyövän seulontatutkimuksena ja kohdunkaulan solukoe, ns. gynekologinen terveystarkastus, voi maksaa enintään 200 kruunua.
+Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa rakastumisen tai seksuaalisen kiinnostuksen kohdetta.
+Jos kuukautiset jäävät pois pitemmäksi aikaa, kannattaa hakeutua tutkimuksiin ja selvittää syy.
+Henkilöstä voidaan käyttää myös nimitystä straight.
+Tiedot näytteenotoista säilytetään myös terveydenhoidon kehittämiseen käytettävässä laaturekisterissä.
+Jos kipu on hyvin voimakasta, toimenpiteessä voidaan käyttää paikallispuudutetta.
+Jos jotakuta kohdellaan huonosti esimerkiksi sukupuolen tai uskonnon vuoksi, kyseessä on syrjintä.
+Rinta kerrallaan asetetaan levylle, jossa on kuvailmaisin.
+Heteroseksuaalin ei yleensä tarvitse kertoa suuntautumistaan, koska sitä pidetään usein itsestäänselvyytenä.
+Joku taas voi tuntea joutuvansa odottamaan ensimmäistä seksikokemusta, vaikka haluaisikin jo kokea sen.
+Myös pojat voivat saada hiivatulehduksen. Hiivatulehdus on vaaraton, mutta se voi aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä.
+Tämän seurauksena rinnat voivat aristaa ja keho tuntua turvonneelta.
+Sinua ei voida pakottaa myöskään ottamaan lääkettä.
+Vaikka ahdistus voi tuntua ikävältä, kannattaa kuitenkin yrittää tehdä haluamiaan asioita eikä vältellä tilanteita, joiden uskoo aiheuttavan ahdistusta.
+Kirkolliskokous on Ruotsin kirkon korkein päättävä elin ja siinä on 251 jäsentä.
+Äänestyskorttiin on merkitty yksilölliset tiedot siitä, missä vaaleissa saa äänestää ja missä ja milloin äänestäminen on mahdollista.
+Virus tarttuu ja leviää helpoimmin sitä kautta.
+Hyväilyä vähissä vaatteissa tai ilman vaatteita kutsutaan myös pettingiksi.
+Loukkaaminen tai kiusaaminen verkossa on yhtä laitonta kuin koulun pihalla, kadulla tai nuorisotalolla.
+Ominaisuuksilla, kuten ulkonäöllä, kiinnostuksen kohteilla tai kunkin valitsemalla elämäntavalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä seksuaalisen suuntautumisen kanssa.
+Ahdistuksesta voi lukea lisää tai saada vinkkejä sen hoitoon esimerkiksi internetistä.
+yksityinen on osapuoli tai osapuolen edustaja.
+Näin ollen biologisilla sisaruksilla, jotka ovat kirjoilla eri osoitteissa, on kaikilla oma suurkustannussuoja.
+Näillä kahdella tuotteella voi olla eri hinta.
+Rikos, joka tehdään seksuaalisen suuntautumisen vuoksi, on erityisen vakava rikos, jota kutsutaan viharikokseksi.
+Sen jälkeen sinun tarvitsee vain napsauttaa haluttua palvelua.
+TLV arvioi myös, voiko lääkkeen käyttö pienentää yhteiskunnalle esimerkiksi leikkauksista, sairauslomista tai vanhustenhuollosta aiheutuvia kustannuksia.
+Lääkäri saattaa ottaa myös näytteen muutoksesta.
+Kirkon jäsenmaksusta suurin osa ohjautuu paikallisseurakuntaan, päivittäiseen seurakunta- ja palvelutyöhön: lapsi- ja nuorisotyö, aikuistyö, musiikkitoiminta, sairaalakirkko, perheneuvonta, päivystävä pappi, diakoniatyö.
+Kondomi asetetaan jäykistyneen peniksen tai seksilelun päälle.
+Joissain tapauksissa läheisesi voivat tarvita hoitoasi koskevia tietoja.
+Arvostelukyvyn laskiessa tapahtumia ei ymmärrä samalla tavoin kuin selvänä.
+Kaikkien naisten täytyy tutkia rintojaan säännöllisesti.
+Tämä heikentää veren hyytymistä ja aiheuttaa runsaampaa vuotoa.
+Depressiota sairastava tarvitsee ammattiapua voidakseen paremmin.
+Eri kieliä puhuvat ja eri kulttuuritaustaiset ihmiset rikastuttavat yhteiskuntaa ja kirkkoa.
+Potilas päättää itse, kenelle tietoja saa antaa.
+Murrosiän varhaista tai myöhäistä alkamisaikaa ei voi hallita.
+Päihteiden käyttö voi tehdä iloisemmaksi ja auttaa hetkeksi unohtamaan ikävät ajatukset, mutta ajan myötä se päinvastoin pahentaa ahdistusta ja muita vaikeita tunteita.
+Sivuston tarkoitus on tarjota palveluja, tukea demokratiaa sekä markkinoida Jämtlandin läänin maakäräjäkuntaa.
+Laki koskee yhtä lailla kaikkia sukupuolesta riippumatta.
+Yskää lievittävät lääkkeet vaikeuttavat liman yskimistä ulos keuhkoputkista.
+Laki kansallisista vähemmistöistä - Länsstyrelsen i Stockholm
+13 § / Ny beteckning X § U:2009- Sillä joka on osapuoli tai osapuolen edustaja jutussa tai asiassa, jota käsitellään lääninoikeudessa, käräjäoikeudessa, kiinteistötuomioistuimessa, ympäristötuomioistuimessa tai sellaisessa merioikeustuomioistuimen tuomiopiirissä, jonka alue on kokonaan tai osittain sama kuin Haaparannan, Jällivaaran, Kiirunan, Pajalan ja Övertorneån kunnat, on oikeus käyttää meänkieltä tai suomea jutun tai asian käsittelyssä, jos juttu tai asia on sidoksissa johonkin näistä kunnista.
+On myös mahdollista liittyä yhdistyksiin, joista voi saada vinkkejä ja tukea ahdistuksen käsittelyyn.
+Murrosiän aikana vartalo kehittyy lapsesta aikuiseksi.
+Ultraäänianturi ei tee kipeää, mutta toimenpide voi tuntua hieman epämiellyttävältä.
+Hoitoon, jota sairaanhoitajat antavat kunnallisessa terveyden- ja sairaanhoidossa pitkäaikaisia sairauksia sairastaville vanhuksille, sovelletaan erilaisia taksoja.
+lait oikeudesta käyttää saamea ja suomea ja
+Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea käsittää myös ne tuomioistuimet, joihin ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetussa jutussa tai asiassa tehdystä tuomiosta tai päätöksestä valitetaan.
+Vaitiolovelvollisuutta rikkova voidaan tuomita tuomioistuimessa tai hoitoa valvovat viranomaiset voivat rangaista häntä muulla tavoin.
+Antibioottihoito tulee mukauttaa kunkin erityisten vaivojen mukaan.
+Hormonit ovat aineita, joita kehon rauhaset tuottavat.
+Kouluttaa ja nimetä vastuuhenkilö kullekin toimialalle YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaista työtä varten.
+Kaikilla alle 18-vuotiailla samassa taloudessa asuvilla lapsilla, jotka ts. ovat kirjoilla samassa asunto-osoitteessa, on yhteinen suurkustannussuoja.
+Rinnakkaislääkkeet voivat olla eri lääkeyritysten valmistamia ja ne voivat olla erihintaisia.
+Lain mukaan yli 15-vuotias henkilö ei saa olla sukupuoliyhteydessä tai tehdä muita seksuaalisia tekoja alle 15-vuotiaan kanssa.
+Vaikka salassapito ja vaitiolovelvollisuus on laaja, siitä voidaan poiketa tietyissä tapauksissa ilman potilaan suostumusta.
+Yksi ennakkoäänestystapa on kirjeäänestys (brevröstning).
+Laki tietyille toimintarajoitteisille annettavasta tuesta ja palveluista
+Ruotsin kirkon toiminta on monipuolista ja se kattaa laajan kentän.
+Jos leikkaus on tehty kohdunkaulan syövän tai kohdunkaulan solumuutosten vuoksi, kontrollikäyntejä täytyy jatkaa.
+Sairaalaan jäädään muutamaksi tunniksi, jolloin kohtu alkaa tyhjentyä verisenä vuotona.
+Lapsilla ja muilla omaisilla täytyy olla oma tili.
+Hoitohenkilökunnalla on silloin velvollisuus antaa tietoja, joilla saattaa olla merkitystä selvityksen kannalta.
+Masentuneena olo voi tuntua hyvin toivottomalta.
+Lapselle on hyvä antaa juotavaa usein.
+Sama koskee hallintoalueeseen kuulumatonta kuntaa, jos kunnalla on käytössään kieltä osaavaa henkilökuntaa.
+Lakien mukaan edes lähiomaisilla ei ole oikeutta saada tietää, mitä sairaalassa sanotaan ja mitä siellä tapahtuu, jos potilas ei halua tietoja annettavan.
+Potilaslautakunta voi esimerkiksi auttaa sinua saamaan yhteyden vastaavaan hoitohenkilöstöön ja antaa sinulle tietoa siitä, kuinka voit tehdä ilmoituksen tapahtuneesta.
+18. raskausviikon jälkeen abortin tekemiseen tarvitaan Sosiaalihallinnon erityislupa.
+Jos lapsen ruokahalu on huono, tavallista ruokaa ei tarvitse syödä.
+Myös toisen henkilön tahdon vastaiset seksuaalisuuteen liittyvät kommentit ja vihjailut luetaan väkivallaksi.
+Alle kuuden kuukauden ikäiselle lapselle ei saa antaa kipua lievittävää lääkettä ennen kuin on kysynyt neuvoa sairaanhoitajalta tai lääkäriltä.
+Tuesta päättäessään TLV arvioi, vastaako lääkkeest�� saatava hyöty sen subvennoinnista aiheutuvia kustannuksia.
+Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella on lainvastaista
+Tästä esimerkkinä on pahoinpitely, muun muassa lyöminen.
+Jos mieltä vaivaavat monenlaiset asiat, kävely tai treenaus saattaa helpottaa oloa ja parantaa yöunta.
+Suuaukko voi olla muodoltaan epäsäännöllinen, ja aukon reuna voi olla hieman poimuinen tai liuskamainen.
+Lääkkeen hinta voi muuttua hakemuksesta joka kuukausi.
+Kuumeen hoitoon tarvitaan harvoin kuumetta alentavia lääkkeitä.
+Voit kysyä kunnastasi tai maakäräjiltä, kuka vastaa hoidosta.
+Noin viikkoa ennen kuukautisten alkua kehoon kertyy nestettä.
+Näytteen ottaja, joka on kätilö tai lääkäri, levittää emättimen seinämiä varovasti tavallisilla gynekologisilla instrumenteilla, joiden tulee olla ruumiinlämpöisiä.
+paikannimikylttejä, jotta tämä kulttuuriperintö tulisi
+Mitään vaaraa implantin rikkoutumisesta ei ole, mutta jos rintaa ei voida puristaa litteäksi samalla tavalla kuin ilman implanttia, voidaan tarvita yksilöllisesti sopeutettu tutkimus.
+Kuumeisten, huonovointisten ja väsyneiden lasten tulee jäädä kotiin lepäämään.
+Äänioikeutettu saa äänestää kolmessa tai neljässä vaalissa, ts. kirkolliskokoukseen, hiippakuntavaltuustoon ja yhteen tai kahteen paikalliseen elimeen sen mukaan, kuuluuko seurakunta johonkin yhtymään.
+Henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus Kaikilla terveydenhuollon ja sairaanhoidon työntekijöillä on vaitiolovelvollisuus.
+Tällöin voi tehdä jonkun raskaaksi emätinyhdynnässä.
+Aukko laajenee ja venyy murrosiässä, mutta se ei koskaan katoa kokonaan.
+Myös alle 16-vuotiaalle lapselle tarkoitetut elintarvikkeet ovat subventoituja, jos lapsella on tietty sairaus, esimerkiksi keliakia.
+Kenestäkään ei näe päältäpäin, onko hän neitsyt vai ei.
+Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat.
+Hormoni voi aiheuttaa esimerkiksi päänsärkyä, rintojen arkuutta tai pahoinvointia, mutta yleensä oireet kestävät vain yhden päivän.
+Silti monet nuoret aloittavat tupakoinnin ollakseen cooleja tai siistejä.
+Se mikä tuntuu itsestä hyvältä, tuntuu yleensä hyvältä myös siitä, jota suudellaan tai hyväillään.
+Kuljetushallitus tarvitsee tietoja tarkastaakseen henkilön sopivuuden ajokortin, traktorikortin tai taksinkuljettajatodistuksen myöntämiseksi
+Mammografia tehdään usein mammografiayksikössä, joka voi olla erillinen yksikkö tai osa sairaalan röntgenosastoa.
+Tukholman läänin lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät
+järjestötukea korotetaan myös budjettivuodesta 2010
+Ultraäänianturissa on kanava, johon biopsineula viedään.
+Mopolla tai autolla ajaminen voi olla vaarallista, ja jos veressä on alkoholia, se on laitonta.
+Masentuneena saattaa kaivata myös yksinoloa.
+Verovirastoon ja Syrjintäasiamieheen asioissa, joissa
+Harvinaisissa tapauksissa kuumeen taustalla voi olla vakava sairaus.
+Tuen myöntämistä säätelee asetus (2005:765) valtiontuesta kansallisille vähemmistöille.
+Kaikki eivät nauti suutelusta ja hyväilystä yhtä paljon.
+Kuumeinen lapsi tarvitsee lepoa parantuakseen ja hänen täytyy olla kotona koulusta tai esikulusta.
+Suomeksi HallintoalueetLaki kansallisista vähemmistöistäLääninhallituksen tehtävätJärjestötukiValtiontuki
+Sivun kääntäminen eteläsaameksi alkoi syksyllä 2010.
+asian voi käsitellä vähemmistökieltä hallitseva
+mielenkiinnon menetys asioihin, jotka aiemmin ovat kiinnostaneet
+Silloin lähetetään kutsu uuteen solunäytteen ottoon.
+Voit kuitenkin käydä missä tahansa terveyskeskuksessa koko Ruotsissa.

eval/test.sma-no.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+digitale vierhtieh utnedh gosse galka bïevnesh ohtsedidh jïh teeksth tjaeledh
+Daate akte biejjie mijjieh maehtebe garmerdidh dam libie: akte åålmege njieljie staatine.
+56 millijovnh saemien råajvarimmide suehpeden raejeste / Håalemh jïh tjaalegh / Saemiedigkieraerie / Åårganisasjovnestruktuvre / Saemiedigkien bïjre / Saemiedigkie - Sametinget
+10. Dotkeme dan barkose mij lea dorjeme aalkoen raejeste daan raajan saemien scenetjiehpiedæjjijste
+Mijjieh dam seamma aaj jeatjah kultuvrevoetine vuejnebe.
+Paul Fjellheime lij åvtehke Nøørjen Båatsoesaemiej Rijhkesaerviesne (NBR) jaepiej 1965-73. Jaepien 2001 lihtsege Saemiej-reaktaj-moenehtsisnie sjidti.
+Ij naan lohkehtæjjah, ij naan tentaamene, mijjieh sinsitneste lïerebe jïh lustem ektesne utnebe.
+Dej prinsihpi mietie tjïeltereformesne Saemiedigkie kreava dah orre tjïelth aaj tjuerieh barkedh juktie maehtedh hijven jïh seammavyörtegs dïenesth faalehtidh, ellies jïh iktedamme siebriedahkeevtiedimmie ektiedamme saemien gïelese jïh siebriedahkejieliedasse.
+Sjæjsjalimmie stuerebe nuepieh vadta åarjelsaemien utniehtidh goh akte jielije gïele aaj båetijen aejkien.
+Råajvarimmiesoejkesjh reaktavåaromem utnieh nasjovnaale dåårrehtimmiestrategijesne Saemien jollebe ööhpehtæmman.
+Saemiedigkien noerepolitihkeles moenehtse (SUPU) lea tseegkeme juktie saemien noeri tsevtsemefaamoem veaksahkåbpoe darjodh Saemiedigkien politihkesne.
+Mijjieh golme sjiere skuvle-movdellh vuesiehtimh;
+Jarkelimmie båatsoeburriej reeremistie, juvredåeriesmoerh, rååresjimmieh båatsoekonvensjovnen bïjre, ovlæhkoe ruevtieraajrosne jïh digkiedimmieh dajvereeremen bïjre lea naaken dejstie aamhtesijstie mah dovne Saemiedigkiem jïh båatsoem haestieh.
+Bielieulmie:  Akte tjïelke dïedtejoekedimmie saemien gïelebarkoen sisnjelen dejnie ovmessie gïeledajvine
+Guktie maahta dåårrehtidh:
+Aarebi jïh annje lea akte tabue bæjhkodh vædtsoesvoete lea jïjtse jieliedisnie jïh almetji gaskem mejtie aktem lïhke ektievoetem åtna.
+Gïelejarngi tjåenghkies ulmie lea læjhkan saemien gïelem våajnoes darjodh, jïh viehkiehtidh guktie saemien nænnoesåbpoe sjædta jïh evtiesåvva.
+Nöörje daam konvensjovnem ratifiseradamme, jïh naemhtie dïedtem åtna byögkeles dïenesjh saemien gïelesne sjïehteladtedh tjïelten, fylhkentjïelten jïh jeatjah byögkeles reeremisnie.
+Gosse ÅST jïh Noerhte-Tröndelaagen Teatere preessekonferansem utnin juktie teaterevuesiehtimmiem åehpiedehtedh Elsa Laulan bïjre, tjïertestimh soptsese Elsa Laulan bïjre lea nöörjen, noerhtelaanti jïh abpeveartenen histovrije.
+Men mujhtieh aaj daate biejjie lea akte illedahke dejstie gellijste almetjijstie mah leah gymhpeme dej frijjevoeti jïh reaktaj åvteste mejtie utnebe daan biejjien.
+Dan mearan jearsoes vååjnoe byöroe aaj maehtedh sjïehteladtedh ihke saemiestæjja doepmesjæjjah laanten jeatjah faanghkegåetine maehtieh sertiestimmien bïjre syökedh dejtie faanghkegåetide mej sjïere dïedte saemien gïeli åvteste.
+Juktie julevsaemien gïelem eevtjedh dle Divtasvuodnan tjïelte aktem vihkeles råållam åtna, juktie dïhte lea aajnehke tjïelte julevsaemien dajvesne mij lea saemien gïelen reeremedajvesne.
+saemiekonvensjovne mij saemiej reaktah almetjinie tjirkie jïh ektiebarkose raasti bijjelen aamhtesinie mej seamma ulmieh
+Åvtelhbodti steemmadimmie sislaantesne
+Daan giesien goerehtin tjïeltine Gaala, Aarborte, Skånland, Deatnu jïh Åarjel-Varanger.
+Dennie aktene bielesne maahta billedh julevsaemien dan åvteste lea jïjnjh dejstie nuepijste nåhtadamme, juktie gosse daate dåehkie lea bachelorine orreme dle sæjhta vaenie orre studenth årrodh dåårrehtidh.
+Doh sjïere gïelereaktah mejtie åådtje reaktan tjïrrh vaestiedimmiem åadtjodh saemien gïelesne jïh bïevnesedïedte edtjieh aaj faamosne årrodh frijjehoksese jïh ovvaantoeraeride.
+Mijjieh libie vuajneme heartoehtæjjah gaajhkine voenges siebriedahkine gååvnesieh, jïh gelline siebriedahkesuerkine.
+Åarjelsaemieh bårrode årroeh, jïh tjuerieh gellie aktöörigujmie laavenjostedh saemien gïelen bïjre.
+5) Nasjonalpaarhkeståvroe Reisa nasjonalpaarhkese
+Departemeenten lea nænnoestimmiereakta tjïeltenommide.
+Reeremisnie vaenie aerpievuekie båatsoedaajroem meatan vaeltedh gosse edtja orre öörnegh hammoedidh.
+Maanakonvensjovnen akte jïjtse tjaalege aalkoealmetjemaanaj reaktaj bïjre, artihkele 30;
+Daate raeriestimmie lea tjaalasovveme dovne inuihten jïh saemien tjïrkijigujmie ektine.
+Eevre vihkeles dan saemien gïelen båetijen aejkien gaavhtan, dïhte guektiengïeleldh almetje veeljie saemien nåhtadidh dan gelline tsiehkine goh gåarede.
+Daate akte vuelege taale mij ierele, jïh saemienlïerehtimmien gaavhtan dle hijven doh jeanatjommes tjïelth vielie goh aktem saemienlohkehtæjjam utnieh dan åvteste dellie lïerehtimmiefaalenasse ij dan prååsehke sjïdth.
+Båatsoem gorredidh goh gïele- jïh kultuvreguedtije
+- Mijjieh edtjebe meatan årrodh sjæjsjalimmieh vaeltedh guktie mijjen aerpievuekien dajvh edtjieh reeresovvedh båetijen aejkien, dan åvteste daate lea mijjen båetijen aejkien bïjre, saemiedigkieraerie Thomas Åhrén jeahta.
+Dah vielie sijhtieh goh ajve vïjhteluhkie tjaangemeleahpah veedtjedh akten rïhpestimmiekonsertese.
+Moenehtsh / Åårganisasjovnestruktuvre / Saemiedigkien bïjre / Saemiedigkie - Sametinget
+Maahta dotkedh magkeres vuekie byjjes institusjovnh gïelen vööste jih joekoen laakan magkeres laakh leah tseegkesovveme unnebelåhkoegïelen vaarjelimmien gaavhtan. Vuelelen gååvnese svaalhtesem Torkelen abpe tjaalegasse.
+- Daate gujht aaj åarjel-saemien haestemh, guktie manne tuhtjem aevhkies dom digkiedimmiem Saemiedigkesne goltelidh, Annikken Kjær Haraldsen jeahta.
+soptsestidh saemien smaareh-tjïerti jïh sosiolekti bïjre
+7) Nasjonalpaarhkeståvroe Stabbursdalen nasjonalpaarhkese
+Saemiedigkieraerie lea tjåanghkan dåårjeme 15 millijovnh kråvnah dåarjojne healsoen, kultuvren, jielemen jïh lïerehtimmien sisnjeli tsïengelen 2014 raejeste.
+Daate maahta dorjesovvedh jis fåantoem healsoeleavlose båarhte vaalta jallh dam giehpede, jallh vierhtieh vadta jallh daaletje vierhtieh nænnoestahta.
+Dej faageles njoelkedassi mietie sjïerehealsoedïenesje byöroe almetjh salkehtidh gosse demensem sovmehte, gaskem jeatjah gosse lea geerve/atypiske tsiehkieh kognitijve giehpiedimmeste, nuerebe almetjh vuelelen 65 jaepieh.
+- Mijjieh aavoedibie akten annje hijven jïh konstruktijve dialogese Laanteburrie- jïh beapmoedepartemeentine dan guhkiebasse prosessen bïjre staaten nammoehtimmesne ståvroeåvtehkistie jïh jeatjah ståvroelïhtsegijstie, Muotka jeahta.
+Moenehtse åtna doh jeatjah tjïelth reeremedajvesne, Loabák/Lavangen, Porsanger/Porsáŋgu, Gáivuotna/Kåfjord, Divtasvuodna/Tysfjord, Snåase/Snåsa jïh Raarvihke/Røyrvik leah gïelejieliehtimmietjïelth.
+Seamma tïjjen moenehtse vuajna faatoes juridihkeles terminologije saemien gïeline, faeties maehteles toelhkh jïh faeties saemiengïeleldh doemesjæjjah gaertjiedieh man gåhkese gåarede reaktide giesedh.
+Jåartaburrien sisnjelen gaskemedtien aaltere lij vueliehkåbpoe -dajvesne goh dejnie göökte jeatjah geografeles dajvine.
+Vïjhte laantetseegkeldahkh guelide leah mahte 1,7 millijovnh kråvnah tjåanghkan dåarjojne åådtjeme Saemiedigkeste.
+Daate hijven, edtjebe mïelh jïh digkiedimmieh utnedh, dellie evtiedimmie sjædta.
+Doh vuepsieh dejnie årganisasjovnemaalline leah åenebe stuvremegeajnoeh, verkebe aamhtesegietedimmie, buerebelaakan meatan årrodh moenedh jïh vielie faamoe jïh dïedte dejnie biejjieladtjesne dejtie ektievoetide.
+Tjaalegen minngiegietjesne akte aarvehtse mij vuesehte man gellie saemienlohkehtæjjah mah tjuerieh ööhpehtimmiem vaeltedh jaepiej åvtese, jïh aaj raeriestimmieh dej råajvarimmiej bïjre mah leah daerpies, juktie dåårrehtimmiem saemien lohkehtæjjijste gorredidh.
+Akte vihkeles bielie daehtie barkoste lea reereme vierhtijste regijovnale evtiedæmman voenges daltesisnie.
+Jis ij reaktoe vaestiedieh tjeahta bååstide juhtedh gusnie lij.
+PRM: Saemiedigkieraerie lea daelie bijjelen 20,1 millijovnh kråvnah learoevierhtide dåårjeme
+Jeenjesh leah lissine scenetjeahpoestudijh kultuvrine dorjeme mejgujmie iemie mijjem viertiestidh.
+Jïjnjh byögkeles suerkieh leah stïeresne dej nænnoestimmiej bïjre mah leah åarjelsaemien gïelen bïjre, jïh dannasinie daerpies aktine tjïelkebe dïedtejoekedimmine dej gaskem.
+Daennie diktesne Fjellner saemide vuesehte goh biejjien baernie jïh asken daktere.
+Abpe veartenisnie tjoerebe aalkoealmetjenyjsenæjjide viehkiehtidh giefiesvoeten vööste gæmhpodh viehkine lissiehtamme skuvlenuepijste jïh ööhpehtimmeste dovne nyjsenæjjide jïh kaarride.
+Veartenen aalkoealmetjh leah EN'n generalekrirrien presidentem maadteme, göökte vielie lïhtsegh nammoehtidh mah edtjieh meatan årrodh sjïehteladtedh veartenekonferansese - akte tjïrkije lïhtsegestaatijste jïh akte tjïrkije aalkoealmetjijstie.
+Jaepien 2013 Saemiedigkie aktine dahkoesoejkesjinie saemien kultuvrejieliemidie barka.
+Moenehtse raereste doh stoerrestaaretjïelth Tråante, Tromsø, Bådåddjo jïh Oslo edtjieh åeliedimmieh utnedh mah leah saemien gïelide ektiedamme.
+Daate akte guhkies jïh dovres prosesse.
+Dan gaavhtan akte hijven saemien musihkejaepie sjïdteme, musihkine hijven kvaliteeteste mïsse murreds goltelidh jïh maam goltelæjjah sijhtieh lyjhkedh.
+Jis Saemiedigkie edtja aktem tjïelkebe råållam utnedh dle tjuara aktem lïhke laavenjostoem utnedh båatsojne.
+Daate barkoedåehkie sov voestes raeriestimmiem böökti ruffien 1998.
+Jis bïevnesh sïjhth sisvegen jïh prosessen bïjre konferansen åvtelen jïh konferansesne, maahtah dejnie gaskenasjovnaale iktedimmiedåehkine (Indigenous Global Coordinating Group) govlehtalledh.
+Institusjovnh dajvine tseegkedh lea aaj joekoen vihkeles juktie aktem betniem gorredidh gïeleevtiedæmman, jïh evtiedæmman teerminologijeste.
+Saemiedigkie vuelkemedåarjoem Noereh'se vedti guktie dah meehtin noerh abpe Nöörjeste tjööngkedh sov laantetjåanghkose Snåasesne 2012.
+Jieleme jïh saemien siebriedahke tjuerieh nuepiem åadtjodh meatan årrodh politihkeles prosessine båatsoen mieride Nöörjesne.
+Lissine dle Saemiedigkie ryöktesth dåarjoem vadta saemien gïelejarngide.
+Dannasinie aalkoealmetjh gaskenasjovnale daltesisnie aktem laavenjostoem tseegkeme gusnie ektesne barkeminie guktie aalkoealmetjh maehtieh meatan årrodh hijvenlaakan.
+Jis veanhtede barkoe bueriedimmiem vadta dellie aaj tööllemeraaste læssene.
+Mineraale-aamhtesinie dle Saemiedigkie jïjtsh prosessh åtna ryöktesth mineraaleaktöörigujmie, jïh veanhtede rååresjimmieh dorjesuvvieh åvtelen maahta gïehteldimmiekonsensjovni bïjre syökedh.
+Baalhka- jïh åasalissiehtimmien gaavhtan, maam mijjieh raeriestibie 0,6% Saemiedigkien politihkeles jïh reereles barkose, jïh aaj mijjen staeries dåarjoedåastoejidie, vueliehkåbpoe lissiehtimmie gaajhkesidie sjædta, goh veanhtede baalhka- jïh åasalissiehtimmie 2020 sjædta.
+Vihkeles doh saemien hammoedæjja/vytnesjæjja aktem vihties veeljemem vaeltieh gusnie jïh mennie ektiedimmesne satne sov dorjesh åehpiedahta, vytnesjæjja Ove Stødle, Indre Billefjovleste jeahta.
+Ruffien dæjstan 20. b. daam aamhtesem daejriehtamme staatetjaeliejasse Elisabet Dahlese Maahtoedepartemeentesne, jïh ruffien måantan 25. b. learoevierhtietsiehkiem dïjveldamme saemienministerinie Rigmor Aasrud:ine Orrestehteme- jïh reeremedepartemeentesne.
+Daate tjaalasovvi referansigujmie dejtie nuepide mah dellie dej ohtsemebaseradamme vierhtiej sisnjeli gååvnesin jïh dejtie prosjektide nasjonaale jïh Unescon mieriej sisnjeli juktie vaarjelidh jïh evtiedidh dam immaterijelle kultuvreaerpiem.
+Tsiehkestahta vijriebasse dah jïjtsh latjkoeh Saemiedigkien jïh Noerhte-Trøøndelagen Fylhkentjïelten gaskem, jïh Saemiedigkien jïh Snåasen tjïelten gaskem, nuepieh vedtieh voenges sjïehtedimmieh buektiehtidh mah dam sjïere tsiehkiem åarjelsaemien dajvesne krøøhkestieh.
+Daerpies aktine nænnoes noerhtelaanti laavenjostojne, gusnie maahta digkiedidh jïh tjïrrehtidh gïelepolitihkeles jïh gïelefaageles aamhtesh.
+Jis maanah skïemtjine sjidtieh skuvlesne, mijjieh eejhtegidie gaskesadtebe.
+Preessetjiehtjele Akte jïjtse preessetjiehtjele tseegkesåvva gusnie frijje nedtevierhkie, barkoestasjovnh jïh ryöktesth saadtegh konferansejarngeste.
+Annje vueliedimmie saemien dajvine
+Moenehtse amma raereste saemiengïeleldh almetji reaktam toelhkese edtja saemielaakesne mieriedidh.
+vuesiehtidh guktie gïele jorkese joekehts tseahkan, tïjjese jïh sæjjan
+Saemiedigkie sæjhta dïedtide guektelen juekedh.
+Akte vihkeles bielie Nordlaanten histovrijesne lea gaskesem sjugniedidh dej almetji gaskem Nordlaantesne mah iedtjiem utnieh histovrijen bïjre, jïh raerieh åadtjodh dan orre histovrijevearhkan dan gellede lehkeste goh gåarede.
+Dah guaktah darjoejægan guktie tsåatskelesvoete sjædta konferansen jïh aakoealmetjepolitihken bïjre.
+Birrebe kultuvrejielemeaktöörh mah ïedtjem utnieh Kreativ Industrijine govlehtalledh åvtelen 24.09, [email protected]
+Ektesvuekiebarkoeh Duedtie-institusjovni- jih duedtiebarkijgujmie dorje juktie learohkh maehtieh leerehtimmie-barkose båetedh jih "svennelaavenjassem" vaeltedh.
+Dan åvteste statistihke noerhtesaemien gïelese sæjhta våaroeminie utnedh man gellie mah lohkehtæjjine berkieh maadthlïerehtimmesne daan biejjien, jïh taalh dejtie mah leah ööhpehtamme Saemien jïlleskuvlesne jïh UiT Nöörjen noerhtelisnie universiteetene, jïh ij man gellie mah aalkoelisnie ööhpehtimmiem åadtjoejin ållesth dejnie ovrehte 20 learoesijjine mah lohkehtæjjaööhpehtimmiem Nöörjesne faalehtieh.
+Dannasinie Saemiedigkie raeriestamme aktem byögkeles moenehtsem tseegkedh (SaOU), lïhtsegigujmie Reerenasseste jïh Saemiedigkeste.
+Tjïeltereforme - saemien vuajnoe, raerielïhtsege Ann-Mari Thomassen
+Åarjelh-Trøndelagen tjielte lea Rørosen museumese diedtem vadteme abpe regiovnesne gorredidh, øøhpehtidh jih bievnesjidh saemiej kultuvre-aerpij bijre.
+Dah mah edtjieh meatan årrodh tjoeverh jïjtjh sijjen vuelkeme-, jïjjedimmie- jïh beapmoe-åaside maeksedh.
+Senijovredotkije Eva Josefsen lea prosjekten åvtehkinie orreme daan barkose, maam dorjeme aktene laavenjostosne dotkije Áila Márge Varsi Balto'ne ektine Norut Alta - Áltá, jïh dotkije Marit Solstad Nordlandsforskning/Nordlánda dutkam.
+Årrode meatan raasth bïejede.
+Laavenjostoe jïh reaktatjïelkestimmie / Båatsoe / Jielemh / Saemiedigkie - Sametinget
+Tastatuvre båata goh akte namhtah appe.
+2011 raejeste Divvun lea Gïellateknose ektiedamme, Saemien gïeleteknologijen jarnge -Tromsøn Universiteetesne.
+- Mijjieh leavloem bïejeme akten faalenassese gaajhkesidie, jïh mijjen ulmie lea abpe dam voenges siebriedahkem meatan vaeltedh Altesne.
+Olsen tuhtjie vihkeles saemien bertemh åadtjoeh meatan årrodh daerpies leavlojne, dagkeres dan stoerre gaskenasjonaale lidteratuvre-areenesne.
+Dïsse lissine daerpies våaroeminie hoksedh guktie visuelle tjiehpiesvuekide vielie øøvtiedidh.
+Saemiedigkie ij naan reeremefaamoem utnieh juktie eatnemen gellievoetem gorredidh jïh nåhtadidh.
+Saemiedigkieraerie lea tjåanghkan bijjelen 14 millijovnh kråvnah dåårjeme jielemen, gïelen, maanagïerten, healsoe jïh sosijaalen jïh regijonaale prosjekti sisnjeli boelhken goevten 10.b. raejeste suehpeden 4.b. raajan daan jaepien.
+"Sjugniedihks tjïelte" akte orre fokusesuerkie Saemiedigkeste.
+Sïejhmemes demense sæjhta evtiesovvedh ånnetji ånnetji gellie jaepieh doekoe.
+Raarvihken tjïelten hijven skuvle - kultuvreskuvle jïh maanagïerte - gusnie sijjieh åabrelen.
+Daesnie ajve jåarhkeööhpehtæmman saemiengïelesne vuartasjibie.
+Joekoen bæjjanimmie boelvese saemien tjaaleldahkh daerpies, jïh dannasinie dle orre eevtjemh mijjen tjaeliejidie sjïdtedh.
+"Noerhtedajvepolitihke": mij sæjhta Barentslaavenjostoem, EU:m jïh Arktiske raeriem ållermaehtedh.
+Dah leah ståvrose veeljesovveme ihke Saemiedigkie veanhta dah sijhtieh saemien iedtjh gorredidh hijvenlaakan jïh ellieslaakan ståvroebarkosne.
+tjåadtjoehtimmie dehtie saemien siebriedahken fleksibiliteeteste goh aerpievuekien vierhtieåtnoe jïh aktanimmie jielemevuekijste leah dïhte bööremes strategije jis mijjieh edtjebe buektiehtidh jïjtjemem jarkelimmide sjïehtesjidh.
+Ruffien aalkoelisnie EN:n maanamoenehtse juvnehtimmiejgujmie bööti Nöörjese mah jeehtin dah tjuerieh aktem buerebe barkoem darjodh daejnie aamhtesinie.
+2. Goerehtimmiereakta mineraalide, mej åvteste staate veanhta satne aajhterereaktam åtna, luhpiem staateste kreava (§13).
+Gïelebiesieh leah hijven råajvarimmieh orreme juktie gïelelïerehtimmiem eevtjedh.
+Fylhkendigkie lea tjielke klijmavuepsieh biejeme.
+åehpiedehtedh aamhtesem maam lea jïjtje veeljeme; gïelen, lidteraturen jallh jeatjah saemien aamhtesen bïjre
+Daate lea råajvarimmieh mah hijven illedahkh vadteme, jïh mah tjuerieh ihkuve beetnehdåarjoem åadtjodh.
+Lissine sïjhtebe dåarjoem lissiehtidh orre bæjhkoehtimmide jïh jarkoestæmman saemien lidteratuvreste, Olsen jeahta.
+Dej gaskem mah eah saemien guarkah gænnah, desnie iedtje ånnetji unnebe, daesnie 40% mah vuarjasjieh saemien lïeredh mænngan.
+Jieleme lea åajvahkommes smaave jïh gaskestoerre sïelth.
+Daan biejjien Saemiedigkien onne faamoe gïeleevtiedimmiebarkosne siebriedahkesne, jïh onne faamoe byögkeles gïelesoejkesjimmesne.
+Demense lewylegemerigujmie båata skaaraj gaavhtan aajlaskïeresne jïh aajlan gïengielåbpoe bieline.
+Daerpies gelliesåarhts teknologeles evtiedimmine, goh daatabaasah, GPS, applikasjovnh jïh jeatjah, guktie aelhkie sjædta saemien væhtah dejnie nåhtadidh.
+gellie gïeleldh vierhtieh utnedh gosse tjaelieminie, dovne heevehtslidteraturesne jïh aamhteseprovsateekstine
+Fylhkendigkie tuhtjie vihkeles daejredh mennie mieresne tsavtshvierhtieåtnoe programmen tjïrrh viehkehte daam ulmiem jaksedh.
+Jielede- jïh barkoetsiehkieh leah mieriekrïevenassh healsose, jïh akte daerpies daajroevåarome juktie maehtedh jieledetsiehkide sjïehteladtedh mah healsoem nænnoestehtieh, jïh juktie maehtedh hijven healsoeviehkiem vedtedh.
+Akte suaja mijjen vihkielommes daerpiesvoeth vaarjele
+Balto sæjhta barkoem aelkedh orrejaepien aalkoelisnie.
+Altese Majesteete Gånka Harald sæjhta meatan årrodh öörnedimmesne gïelevåhkoen sjïekenisnie Karasjohkesne golken 24. b. Öörnedimmesne Gånka sæjhta gaskem jeatjah Karasjohken maadthskuvlesne mïnnedh jïh Gïelelutnjemen gïeleåasam vitnijasse deelledh.
+Guejmieh aaj sïemes laavenjostoem guhkiebasse evtiedidh, jïh leah aalkeme akten orre 4-jaepien laavenjostoelatjkoen bïjre barkedh.
+- Minngemosth libie goerkesem åådtjeme mijjen daerpiesvoeten åvteste jïh vïenhtebe daate sæjhta viehkiehtidh kvaliteetem saemien maanagïertine jïh skuvline nænnoestehtedh, saemiedigkiepresidente Vibeke Larsen jeahta.
+Øøhpehtimmielaake aaj geerve almetjidie reaktam vadta saemien gielem lieredh jih aaj reaktam aajne learohkidie.
+Saemien soptsestimmievuekieh, vuelieh, laavlomh jïh saalmh, vuekieh, voeth jïh dïejvesh leah jarngesne.
+Ihke veeljiji jarkelimmieh steemmeleahpine edtja maam akt jiehtedh persovneveeljemasse, dle bijjelen lehkie krirrien veeljijijstie lea tjoereme jarkelimmieh darjodh dennie seamma kandidaatesne.
+Guarkedh dam maam lohkeme, kultuvren vïedteldihkie lea, seamma sïenten lohkeme gaskesadteme maahtojde jïh kultuvregoerkesimmiem evtede.
+Gïeleguedtijh aerpievuekien saemien jielemi sisnjeli, goh jåartaburrie, båatsoe, miehtjie jïh gööleme vihkeles daajroem utnieh saemien gïelen, aerpievuekien jïh aarvoej bïjre.
+Jïjnjh dejstie kultuvremojhtesijstie maehtieh arhkenidh aktene bigkememisnie.
+Akte vadtese maam edtjebe vihth mijjen eerpijidie vedtedh.
+Daan biejjien Nöörjen govhte sijjieh mah lea tjaalasovveme UNESCOn vearteneaerpielæstosne:
+Lohkehtæjjah byöroeh dovne pedagogeles jïh saemiengïeleldh maahtoem utnedh aktene njieptjesne goh jeatjah gïelefaagine veanhtede.
+Akte dejstie vihkielommes krïevenassijste juktie saemien gïelen båetije aejkiem gorredidh, lea almetjh gååvnesieh mah gïelem nåhtadieh.
+Gosse ohtseme gïetesåvva Saemiedigkie maahta vuarjasjidh mejtie ohtsije ekonomeles nuepiem åtna prosjektem/tseegkemem tjïrrehtidh.
+Båatsoelaaken § 22 reaktam vihteste frijje jïh bielelen heaptoeh bovtsem vuejiehtidh jïh sertiestidh, jïh nyöjhkoe juhtemegeajnoeh steegkedh.
+Saemiedigkieraerie lea tjåadtjoehtæjja dan biejjieladtje politihken åvteste Saemiedigkesne.
+Saemieh jïh inuihth sïemes tjåenghkies ulmiej bïjre Nuuk'sne
+Dah ministerh jïh saemiedigkiepresidenth jaabnan gaavnesjieh juktie saemien gyhtjelassh bievnedh, digkiedidh jïh gïetedidh, mej åvteste gaajhkesh iedtjem utnieh.
+- Mijjieh hævvi låavthgåetesne åerebe, mij guhkede gietjeste lea desnie gusnie mijjieh saemieh libie jïjjedamme gosse eatnamisnie fealadamme, saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo soptseste.
+Dan åvteste vihkeles gorredidh duedtie guhkiebasse jeala dovne goh kultuvre jïh jieleme.
+Saemien lohkemejarnge lea jaepien 2007 raejeste akte seksjovne orreme Saemien jïlleskuvlen nuelesne.
+Åarjelsaemien jïh julevsaemien jarngesne
+Saemien gïelegoerehtimmesne 2012
+Bööredimmie raeriejgujmie jïh vuajnoejgujmie båetedh Saemiedigkieraerien bïevnesasse gaskenasjovnaale barkoen bïjre / Gaskenasjovnaale aalkoealmetjelaavenjostoe / Gaskenasjovnaale barkoe / Saemiedigkie - Sametinget
+Saemiedigkie luejhtemeluhpiem laajhta Nussirese
+Lissiehtamme fasseldimmie saemien kåanste- jïh kultuvrejieliemasse
+saemien tjiehpiesvuekide jïh kultuvrem øøvtiedidh guktie saemien symbolveartene lea gaajhkide saemide
+Dotkeme vuesehte saemieh vielie daaresjimmiem jïh vædtsoesvoetem dååjroeh goh jienebelåhkoen årrojh.
+saemien naasjovnegallerijem Saemien Vaarjelen bealese tseegkedh
+Sisnjelds mierieh, magkerh tjiehpeles barkijh teatere åtna jïh magkeres maahtoem dah gaajhkine suerkine utnieh.
+Saemien tjuara akte gïele årrodh maam siebriedahke ååktoe; siebriedahke tjuara utnedh daajroe saemien gïelesne lea akte vihkeles maahtoe.
+Tjuara tabellem vealan lohkedh juktie progresjovnem dej ovmessie daltesi gaskem lohkedh jïh, tseagkan juktie learohken tjåenghkies maahtoem gaavnedh.
+barkeme noeri gøølemeøørnegem jåerhkedh, jïh rekrudteringelåhkoeh mearoegaedtie- jïh fjovlegøølemasse tsaekedh
+Tjoele goh heaptoe mïrrestallemasse
+Saemiedigkien stoerretjåanghkoe lea aktem dåarjoeöörnegem nænnoestamme mij ulmine åtna saemien reaktah areaalide jïh vierhtide nænnoestehtedh.
+Skuvle toelhkeööhpehtimmiem nedtesne faalehte jieniebinie gïeline - "tolking i offentlig sektor" (toelhkestimmie byögkeles suerkesne).
+Doh sjugneden tjiehpiedæjjah, manusetjaelijh, filmesjugniedæjjah, musihkedarjojh, svihtjemehammoedæjjah jïjtjh bæjjese vaeltieh vihkeles teemah saemien histovrijisnie jïh kultuvresne, jïh scenehammoedimmien tjïrrh dej darjoje tjiehpiedæjjajgujmie ektine, dïhte sceniske vuekie sjugniesåvva mij mijjese histovrijen vadta.
+saemieh gelkieh meatan gaajhkine raerine, moenehtsinie jïh ståvrojne, dovne tjielten, regijovnen jïh naasjovnen daltesisnie
+Lissiehtamme maahtoe jïh daajroe saemien gïelesne jïh saemien gïelen jïh kultuvren bïjre gaajhkine daltesinie sosijaaledïenesjisnie.
+Saemiedigkieraerie stoerretjåanghkoen gïetedimmiem lidteratuvren bïjre bæjjese fulkie gaskem jeatjah produksjovnem saemien lidteratuvreste nænnoestidh 5,1 millijovnh kråvnajgujmie, jïh lidteratuvrebievnijebarkoeh tseegkedh åarjel- jïh julevsaemien dajvesne, jïh Olsen geerjene vïjhte gærjabussh jåerhkieh dåarjojne Saemiedigkeste.
+Daelie seamadamme akten orre jielemelatjkoen bïjre duadtan jaapan 2014.
+Museum daarpesjieh saemien gïelide nænnoesåbpoe darjodh akten eadtjohke åtnoen tjïrrh museumebarkosne.
+Gaajhkh dovnesh lea dïedtem vaalteme juktie akten hijven jïh feerhmeles byjjenimmie- jïh lïerehtimmiebyjresen åvteste barkedh gusnie ij leah naan goerkesadteme irhkemasse.
+eevtjemeseminaarem " Saemiedigkesne nyjsenæjjafaamoe " tjïrrehtamme
+Nyjsenæjjabiejjie lea uvtemes dan åvteste mijjieh ibie jååhkesjh tjoele edtja akte fåantoe årrodh mij reaktavoeten åvtem tjåådtje siebriedahkesne, jallh guktie almetjh sijjen jieledem jielieh.
+Ij lij naan bovtsh mah plåavhkesimmine jeemin dehtie raejeste bïeljelimmiesysteeme bæjjese bïejesovvi 9.12.2019 goske bovtsigujmie juhti, medtie akten asken mænngan.
+Jïh vihkeles aaj ij nuhteligs saemien åtnoem symbolijste heerredidh.
+Naemhtie aelhkebe sjædta skuvlese jïh skuvleaajhteridie, sjïehteles aamhtesh gaavnedh saemien lïerehtimmien bïjre.
+Åasa vadtasåvva aktese mij joekoen lea meatan orreme saemien gïelem vaarjelamme, nænnoesåbpoe dorjeme jïh evtiedamme.
+Aamhtesgïetedimmie saemien sijjienommi bïjre:
+Gïelebaalhka Gulliegïele edtja viehkiehtidh staatusem lutnjedh saemien gïelese, jïh mijjieh gegkiestibie vitnijh sijhtieh sijjen vihkeles barkoejgujmie jåerhkedh, Saemiedigkien presidente Aili Keskitalo jeahta.
+Men mov gaavhtan lea unnemes seamma vihkeles tjïertestidh dam monnehke åtnoem eatnamistie.
+Digkiedimmie. Digkiedimmien åvtehke: Lavangen tjïelteåejvie Erling Bratsberg
+Vïenhtebe daate aaj joekoen hijven dejtie learoehkidie mah maajhööhpehtimmiem åadtjoeh.
+Bene eah darhkh årrome-maaksoeh, barkoe-namhtah, kriminaliteete jallh ov-raajnesimmie leah bijjie-gietjesne.
+Vaarjelimmiedajveståvrojne / Eatnemegellievoete / Byjrese, areale jïh kultuvrevarjelimmie / Saemiedigkie - Sametinget
+Soejkesjebarkosne vuejnebe magkeresh aamhtesinie voestemes aelkebe jïh ij dennie soejkesjeprogrammesne.
+ Åtnoe saemien gïeleste
+Saemiedigkie aktem moenehtsem veeljie vïjhte almetjigujmie juktie Saemiedigkien direktöörem seehtedh.
+Dïhte vihteste byjrese noerhtene prååsehke, jïh klijmajarkelimmieh tjyölkehkommes vååjnesasse båetieh daesnie noerhtene.
+Lohkh vielie saemien kultuvremojhtesi bïjre:
+Jaepien 2000 Saemien sjïeregærjagåetie Saemiedægkan sertiestovvi jïh nommem Saemiedigkien gærjagåetie åadtjoeji.
+Mahte göökte jaepieh mænngan lea prosjektine Fovsenisnie aalkeme, men bielelen vuetjedh åvtelen gïerkehtse skaaram darjoeji, mij lij akte bielie stoerredigkien nænnoestimmeste.
+Faatoes jååhkesjimmie saemiej laante-jïh vierhtiereaktijste lij akte vihkeles fåantoe mannasinie ræjhtoe bigkemen bïjre sjïdti Alta-tjaetsieåereste.
+tjïertestidh joekehts baakoejgujmie joekehts teekstine
+Naemhtie SUPU aaj maahta Saemiedigkiem viehkiehtidh saemiedigkien noereprofijlem jïh noerepolitihkem evtiedidh.
+PRM: Prosjektem noere vytnesjæjjajgujmie dåårje Saemiedigkieraerie 100 000 dåarjojne dåårjeme prosjektese Duodji Dreamers Riddu Riđđusne.
+digiale vierhtieh utnedh gosse tjaeledh
+-Dej minngemes jaepiej learohkelåhkoe jåarhkeskuvlesne mej saemien gïele faagegievlesne læssanamme.
+Saemiekonferanse badth våaroemasse bïeji saemieh akte åålmege (nasjon) jïh åtnoe nasjovnedïejvesistie ij tsihkestehtieh aktem jïjtse staatem.
+Dannasinie lea meatan orreme gaskenasjovnale gyrhkeles aalkoealmetje-barkosne, dïhte vihkeles skraejrieh buakteme dan saemien gærhkoejieliemasse.
+NBR-e raeride nænnoesti seamma gijren laante-tjåanghkosne jih digkiedimmieh laanteburrie-jilleskuvline sjidti.
+- Saemien fealadasse stoerre nuepiem åtna akte sagke stuerebe jielemem sjïdtedh saemien dajvine goh daan biejjien.
+Gaajhkesh reaktam utnieh lierehtimmiem åadtjodh saemiengïelesne maadthskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne.
+Jarkelimmieh jïh sjïehtedimmieh dan guhkiem ryöhkoeh goh bovtse jïh båatsoealmetje nuhtjieh gaajhkh bielieh jieliedistie jïh gïehtelimmeste jarkelidh jïh sjïehtesjidh mah tsavtseme sjidtieh dejstie darjoemijstie mah eatnamisnie jallh almetjijstie sjugniehtuvvieh.
+RES stuvrie guktie edtja daejtie vierhtide reeredh.
+EN'i konvensjovne ekonomeles, sosijale jïh kultuvrelle reaktaj bïjre jaepeste 1966 (ØSK) aaj artihkelh åtna mah ulmiem utnieh saemieriekteles dåeriesmoerevuajnojde.
+Lohkh vielie Aerpievuekien bïjre daesnie.
+Fokusem lea biejeme daate maahtoe saemien kultuvren, jielemevuekien jïh jielemen bïjre tjuara buerebe sjïdtedh dej gaskem mah sjæjsjalimmiem vaeltieh dejnie sjyøhtehke tjïeltine.
+Saemien gïele byjjes gïele Nöörjesne, Sveerjesne jïh Såevmesne jïh ulmie lea, saemien gïelem galka båetije boelvide vaarjelidh jïh evtiedidh.
+Dahkoesoejkesjen ulmie lea jienebh åadtjodh mah saemien nuhtjieh.
+Jis jienebh daejstie noerijste ööhpehtæmman jallh barkose åadtjoeji, dle lij sïjhteme hijven årrodh haestiemidie dåårrehtimmine.
+Dah govhte aalkoealmetjesiebrieh mah buertiebealesne tjahkasjieh dej gaektsie lïhtsegestaatigujmie ektine mah staatusem ihkuve meatanårroejinie utnieh leah:
+3.5.1 Registreradimmie vuartasjæjjataaleste - jaepiereektehtsh
+jeatjah vuekiem provhkedh gosse tjïertestidh:
+Dejstie vierhtijste mejtie lyjkin jaepien 2016, vielie goh göökte millijovnh gïehtelimsdåarjose åtnasovvin.
+-Daate lij akte nuepie reerenassese aktem båatsoepolitihkem staeriedidh mij guhkiem båajhtode orreme.
+Dïhte aktem gellielaaketje saemien kultuvrem vuesehte, jïh akte vihkeles åehpiedehteme sjædta dovne saemien jïh daaroen maanide, saemiedigkieraerie jeahta.
+EN'n nyjsenekommisjovne aalka måantan, njoktjen 4. b. jïh göökte våhkoeh ryöhkoe.
+Govlehtallije Saemien Sijte: Birgitta Fossum.
+Daate joekoen hijven sjeahta gaskenasjonaale jaepien aalkoealmetjegïelide.
+ Aktem öörnedimmiem saemien dotkemistie jïh jollebe ööhpehtimmeste digkiedidh dovne saemien siebriedahken sisnjelen, jïh dan jeatjah nasjovnaale jïh noerhtelaanti ööhpehtimmiesystemen vööste
+Maahta vååjnedh learohkelåhkosne saemien gïelesne saemien dajvine, mahte gaajhkh learohkh meatan mah lin maahteme saemien veeljedh, mearan staarine dle jienebh orreme mah lin maahteme saemien veeljedh.
+digkiedidh jih vierhtiedidh mij dïhte ietniengïele, guektiengïelevoete jïh maereles guektiengïelevoete jïjtsh gïeletsiehkien muhteste jïh jïjtsh dååjrehtallemi muhteste jïh destie jïjtsh gïelemaahtojde vierhtiedidh gellie gïeline jïh joekehts gïeletsiehkine
+Studenth byöroeh nuepiem åadtjodh saemien faageterminologijem lïeredh, guktie dah buektiehtieh saemien nåhtadidh sijjen barkosne ööhpehtimmien mænngan.
+Seammalaakan dle Skïemtjijereaktalaake § 3 - 5 tjïerteste, dah skïemtjijh reaktam utnieh bïevnesh åadtjodh mah leah sjïehtedamme dåastojen indivijduelle tsiehkide, goh aaltere, geervevoete, dååjrehtimmie jïh kultuvre- jïh gïelemaadtoe.
+Daate moenehtse sïjhti saemien gïele edtji aktem gamte sijjiem åadtjodh ööhpehtimmesne, saemien kultuvrehistovrijine jïh saemien hïejmebarkojne ektine.
+Reerenasse jïh saemiesiebrieh dan mænngan seamadin daate edtji dorjesovvedh lïhkebe salkehtimmiej mietie.
+- Sjugniedihks årrodh juktie orre maarhkedh gaavnedh lea akte vihkeles bielie sïelteevtiedimmeste.
+Gellie jaepieh dle fylhkentjïelte regijovnale laavenjostoem premijeradamme reeremen bïjre tjïelten/regijovnale foentijste, viehkine skreejremevierhtijste.
+Dutnjien mij bïevnesem åådtjeme gåetesne årrodh
+Mejtie daate våajnoes sjædta dennie guhkiebasse ööhpehtimmesne, juktie vaenebh mah skraejriem utnieh jollebe ööhpehtimmiem saemien gïelesne vaeltedh, jallh vuajnoeh siebriedahkesne mah saemien gïelem tsevtsieh dovne maadthskuvlesne, jåarhkeööhpehtimmesne jïh jollebe ööhpehtimmesne mah darjoeh guktie learohkelåhkoeh læssanieh jallh vaananieh gaajhkine daltesinie seamma aejkien?
+EN'n generalekrirrie presidente lea daam juvnehtimmiem dåarjelamme, jïh Saemiedigkien gaskenasjovnale tjïrkijem John B. Henriksen jïh Mexicon EN'-ambassadöörem Luis Alfonso de Alba, nammoehtamme meatan årrodh sjïehteladtedh dejtie båetije rååresjimmide.
+- Dan minngemes tïjjen libie isvelihke soptsesth govleme aarhkebiejjien raasismen bïjre, jïh vædtsoesvoete ryöktesth almetji vööste saemien maadtoste.
+Learoesoejkesjisnie saemien mubpiegïeline daah maahtaldahkeulmieh leah:
+Stipenden bïjre jollebe ööhpentæmma / Stipeanda ja doarjja / Dotkeme jïh jollebe ööhpehtimmie / Lïerehtimmie / Saemiedigkie - Sametinget
+5. Viestarmera válggabijrra/ Viestarmera veeljemegievlie: Divrráid, Siellaga, Loabága, Rivttaga, Skániid, Ivvárstáđiid, Harstad, Bjarkøy, Giehtavuona, Ánddasullo, Ikšnášši, Bieváid, Suortta, Válafierdda, Voagaj, Vestvågøy, Flakstad, Moskenes, Værøy, Røst, Lodegiid, Dielddanuori, Evenášši, Narvik, Bálága, Divttasvuona, Hápmira, Stájgo, Oarjjelij Foalda, Bådådjo, Fuosku, Sáláda, Oarjelij Bájddára, Bájddára jïh Meløy tjïelth
+Raerie lea raeriestamme dåarjoem saemien gïelejarngide lissiehtidh 4 millijovnh kråvnajgujmie.
+Saemiedigkie lea gellie jaepieh nöörjen åejvieladtjh birreme akten ekonomeles lutnjemen bïjre juktie dam buektiehtidh.
+Daate nuepiem gaertjede akten soejkesjenamhtah lissiebigkemasse, mij heannede jis jïjnjh dispensasjovnh vadtasuvvieh, jïh mah tjåanghkan leah stoerre bigkemh dajvine, jïh dan åvteste aaj jeatjah åtnoe miehtjiesdajveste sjædta.
+Akte stoerre utnijelåhkoe ij leah læjhkan akte garantije ihke akte gïele edtja evtiesovvedh jïh guhkiebasse jieledh, vuestelen dle gïeleutniji aaltereplaantege vihkeles.
+Manne jijtje maahtoem vedtiejim båatsoejielemen learoen bijre, v.g. gåatomen - jih bovtsi haerpij bijre, jih guktie bovtsh ektesne dåehkine.
+Dellie möölie guktie tsavtshvierhtieh leah nåhtadamme viertiestamme programmen 3 barkoesuerkiejgujmie, jïh dej 10 vuelege indikatovrigujmie, naemhtie: Dah jeanatjommes prosjekth jienebh indikatovrh utnieh, guktie summe dovne prosentesne jïh rïektesisnie sæjhta bijjelen 100 prosenth årrodh.
+Mijjieh gegkestibie kristusen gievlie edtja garmerdehtedh akten ræhpas jïh girmes ussjedæmman dej jieledenligke jïh etihken dåeriesmoeri bïjre, aktene kristeles mieresne.
+Jielemen gaavhtan dle vihkeles nuekies maarkedemaahtoem reebledh juktie dejnie gaskenasjovnaale maarkedenuepine lyhkestidh.
+Learohkh maadth- jïh jåarhkeskuvlesne daamtaj dïenesjidie nuhtjieh mejtie doh saemien museumh faalehtidh dan åvteste dïhte akte åajvoeh lissiehtasse dan ööhpehtæmman maam skuvlesne åadtjoeh.
+Goh mijjieh aaj sïjhtebe vuejnedh dle seamma tïjjen maehtebe bïlledh låhkoe lohkehtæjjijste bielelen byjjes ööhpehtimmie saemien skuvlesne vihth sæjhta læssanidh jis ibie saemienlohkehtæjjah verkebe ööhpehth goh mijjieh dorjeme dej minngemes jaepiej.
+Vihkeles leah noeride jih gujnide båatsoe-jielemasse meatan vaeltedh jih nimhtie håhkesjidh båatsoe-jieleme aaj sæjhta juhtiemisnie årrodh båetije jaepieh.
+Gaske-regiovne gaptja Noerhte-Trøndelaagem mohte bæjngolen leah dajvh Follafjorden noerhtelen jih åarjelen E14-en Stjørdalesne jih Meråkerisnie jih abpe Fosene.
+Frontotemporale demense lea skaaraj gaavhtan aajlan åvtebielesne jïh vååjnesasse båata goh jarkelimmieh dåemiedimmesne jïh persovnelesvoetesne.
+Seapan dle akte ånnetji stuerebe kontinuiteete maahta stuerebe studentelåhkoem åarjelsaemien gïelese gorredidh.
+Reektehtsisnie moenehtse aktem tjïelke tjoeperdimmiem buakta nöörjen åejvieladtji barkoste juktie raasismen jïh aassjoen vööste gæmhpodh etnihkeles unnebelåhkoej vööste jïh jeatjah prååsehke dåehkiej vööste.
+Ohtseme-mierie: Folkehelsekomiteen, Fylhken Gåetie, 7735 Steinkjer / Stientje
+Latjkoe Saemiedigkien jïh Byjresevaarjelimmiedepartemeenten gaskem bïhkedassi bïjre vaarjelimmiesoejkesjebarkose, eatnemevaarjelimmielaaken mietie saemien dajvine.
+Daelie juhtieminie dejstie aerpievuekien saemien dajvijste Nöörjesne staari gåajkoe, mearan juhteme dajvi gåajkoe lea daamtajåbpoe ålkoelaantijste.
+Saemiedigkie edtja dïedtem utnedh saemiem gïelem evtiedidh, jïh saemien gïelepolitihkem Nöörjesne haamoedidh.
+Gaajhkh jåarhkeskuvlen learohkh gelkieh saemiej bïjre lïeredh.
+Vuelielisnie svaalhtesh våaroemasse gaavnh jïh jeatjah nuhteligs bïevnesh aalkoealmetjekonferansese Alta 2013 jïh ENn veartenekonferansese aalkoealmetji bïjre 2014.
+Saemiedigkie galka geehtedh mejtie staaten diedteh Maadtoelaaken § 110a-n mietie dorjesuvvieh.
+Råajvarimmie 35 Jealajimmie saemien gïeleste marhkesaemien dajvine Åarjel-Tromsesne jïh Noerhte Nordlaantesne
+Låhkoe dejstie fasseldamme almetjijstie SDJ-dajvesne lea vueliehkåbpoe goh abpe Nöörjesne, jïh aaj vueliehkåbpoe goh viertiestimmiedajve Saltfjellet noerhtelen jaepien 2012. Naemhtie aaj gosse mijjieh nyjsenæjjah jïh kaarrh fïereguhtene haeresne viertiestibie.
+Råajvarimmie 18 Vïjhten-jaepien geervelïerehtimmieprogramme saemien gïelesne
+Sïjhtebe gïehtjedidh/goerehtalledh mejtie sjiehteles barkose.
+Saemien årroji healsoem jïh jieledetsiehkiem biejjieöörnegasse bïejedh sæjhta aaj jiehtedh vuartasjidh mah faktovrh, dovne jïjtjene siebriedahkesne jïh abpe siebriedahkesne, mah mijjen healsoem tsevtsieh - "Mij saemien healsoe?"
+Fïerhtene aamhtesisnie luhpie vadtasåvva lissiehtimmieh darjodh tjåanghkoegærjese.
+Bæjhkoehtimmieh byögkeles åårganijstie mah leah ussjedamme gaajhkide jallh naakenidie dejstie årroejijstie reermedajvesne, edtjieh dovne saemien jïh nöörjen gïelesne årrodh.
+DUEDTIE Lihtsegh muenieh sjiehteles sijjieh learohkide gaavnedh gosse dejtie leerehtidh.
+- Åejvieladtjh Kineste tjuerieh dejnie tibetaanen reerenassine eksijlesne rååresjidh dejnie ulmine hoksedh Tibet tjïelke jïh sjïere jïjtjenænnoestimmiem åådtje, Aili Keskitalo jeahta.
+Voestes sæjrosne: Diedtieh "Logg på" åelkiesbielesne.
+Saemien kaarrh jeenjemasth aerpievuekien saemien jielemh jïh barkoeh veeljieh.
+Moenehtsen raeriestimmien gaavhtan joekehtadteme reaktaj jïh dïedti bïjre tjïeltekategorijine, jïh sjïehtesjimmie individuelle gïelereaktijste, ektiedimmesne vuajneme almetjh saemien gïelemaahtojne dejnie ovmessie suerkine fååtesieh, dle daerpiesvoete læssene toelhkedïenesjh nuhtjedh.
+Abpe sponsadimmie lea raaktan jïjtjemse akten aarvoevuakan gårredidh. (...
+Vielie maahtoe jïh daajroe saemien gïelesne jïh saemien gïelen jïh kultuvren bïjre gaajhkine daltesinie healsoedïenesjisnie.
+Saemiedigkie lea barkeme Finnmarhkelaakem almetjereaktaj mietie åadtjodh.
+4.1.2 Saemien båatsoe åarjelsaemien dajvesne
+Geerve almetjh mah eah leah maadthskuvlem illeme, maehtieh reaktam utnedh sjïehtedamme maadthskuvlelïerehtimmiem åadtjodh.
+Healsoe jïh sosijaale / Saemiedigkie - Sametinget
+Mijjieh libie vuajneme evtiedimmie lea ånnetji baarojne jåhteme gosse lea learohkelåhkoen bïjre.
+Jis naaken meadtam dorjeme saemielaaken gïelenjoelkedassi vööste, dle satne ij laejhtemem åadtjoeh.
+Åehpies byjreskh jïh daeverh maehtieh mojhtesh gåaskodh jïh hijven våaroeminie årrodh ektesne soptsestidh jïh ektievoeten gaavhtan.
+Saemiedigkien bïjre / Saemiedigkie - Sametinget
+Daesnie ajve doh saemien teatereinstitusjovnh mah leah ihkuve saemiedigkien budsjedtesne mah leah meatan.
+- Sjollehke noerhtenöörjen noerh ïedtjem utnieh göölijinie sjïdtedh.
+Vielie bïevnesh konferansen bïjre:
+Mijjieh tjoeperdibie tjïelth eah nuekies daajroem utnieh saemien skïemtjiji daerpiesvoeti bïjre, saemiedigkieraerie Henrik Olsen jeahta.
+- Kultuvrebïevnesen mietie dle libie vaajtelamme mierietsiehkide nuerebe saemien tjiehpiedæjjide bueriedidh, jïh viehkiehtidh saemien kåanstem gaskenasjovnaale sijjine åehpiedehtedh, raerielïhtsege Vibeke Larsen jeahta.
+Mijjieh saemide reaktah jïh mijjen lea diedte maahtoeh mijjen jïh mijjen byjresken bïjre øøvtiedidh jïh buektiehtidh.
+Viehkiehtidh guktie saemien kultuvrehijstovrije gorresåvva, reeresåvva jïh daajroes dorjesåvva
+Manne vïenhtem mijjieh edtjebe aktem tjåenghkies maallem jïh maadthussjedimmiem evtiedidh dejnie noerhtelaanti voestesgïelen learoesoejkesjinie nöörjen, såevmien, sveerjen jïh saemien gïelesne.
+Hege Fjellheim Goevtesedirektööre reaktide jïh gaskenasjovnaale aamhtesidie +47 78 47 40 47 [email protected]
+Jaepien 2011 dle vuesiehtimmien gaavhtan tsavtshvierhtieåtnoem innovasjovnesïeltide jïh sijjieevtiedæmman vuarjasji.
+Gosse buertiebealesne tjahkasjibie jïh gosse ektesne hïeljine dellie astebe soptsestidh.
+øøkonomije våaroeminie hoksedh guktie aalkoealmetjh leah meatan dovne Barentseraeresne jïh Arktigken raeresne
+Akti veajkoej dle maahta aaj prosjekth daej barkoesuerkiej ålkoli dåarjedidh.
+Daate laavenjostoe eelki dennie gaahpode jïh ov-partiske tjåanghkosne Københavnesne gusnie åssjaldahkh jöökin raaktan EN'en veartenekonferansen bïjre aalkoealmetji bïjre, gusnie Københavnbæjhkoehtimmiem nænnoesti.
+Gaskenasjovnaale ektiedimmesne dle tjïelkestamme gaajhkh gïelh leah håvhtadihks, ietjmies håvhtadihks jallh mahte nåhkehtamme gïelh.
+Daan sjïekenisnie Saemiedigkieraerie sæjhta aalkoealmetji krööhkemh edtjieh vielie våajnoes sjïdtedh gaskenasjovnaale prosessine.
+PRM: - Vihkeles nænnoestimmie Gærhkoetjåanghkoste
+Seammavyörtegs healsoedïenesje dejtie saemien almetjidie mij våaromem vaalta saemien gïelesne jïh kultuvresne.
+Ij naan joekehtsem vuejnieh ålmaj jïh gujni gaskem, jallh aalteredåehkiej, råållaj jallh barkoelaavenjassi gaskem gosse lea raessien jïh njoelkedasseleavloen bïjre.
+Saemiedigkiepresidente Egil Olli bööredi, gosse EN'n ihkuve forume aalkoealmetjidie gaavnedi 2011, veartenen aalkoealmetjidie akten soejkesjien konferansese Altesne ruffien 2013.
+Tjïelteståvroeveeljemisnie: 1) Bïejh kroessem ruvtesne nommen lïhke dejtie kandidaatide mejtie sïjhth steemmadidh.
+Dïhte haasta gaajhkesidie mah iedtjem utnieh bïeljelidh jis sijhtieh meatan årrodh.
+Man guhkebe akte tjïelte lea aktede reeremetjïelteste man stuerebe haestemh leah lohkehtæjjah dåårrehtidh.
+KAPIHTELE 3 RÅÅRESJIMMIEH STOERRETJÅANGHKOSNE
+Musihkedåarjoe Saemiedigkeste / Kåanste- jïh kultuvrebarkoe / Kultuvrejieleme / Saemiedigkie - Sametinget
+Mijjieh faalenassem sjïehtedibie barkoefaamoen mietie reeremisnie jïh dej politihkeles darjomi mietie gåetesne.
+tjaeledh jïh åehpiedehtedh dååjrehtallemh filmedomtesistie jïh lidteraturelohkemistie
+Dotkemeklahke Patricia Fjellgren, Saemiedigkie, Sveerje raereste guktie edtja skreejrehtidh ihke jienebh åarjelsaemien soptsestieh.
+Daah dajvh gellie haestemi uvte tjåadtjoeh.
+Sjiere mååhtedimmieh maehtieh orrijehtedh gosse govhte askh vaaseme jis bievnesh dan bijre vadtasovveme.
+Daate sæjhta åejviefokusinie årrodh programmesne Dáhttu 2.0.
+Mov lij hijven ektesvuekie-barkoe fylhkesskaehtie-kontovrigujmie, mænngan aaj gujmie.
+Væjkeles maanaj gujmie, jïh eadtjohke.
+-420 kV elfaamoelinja akte stoerre jïh vijries bigkeme.
+Joekoen Tjïelte- jïh orrestimmiedepartemeente (TOD) dïhte, mij dejnie aktine gïetine vadta men mubpine vaalta, raerielïhtsege Henrik Olsen jeahta, mij dïedtem åtna budsjedten åvteste saemiedigkieraeresne.
+Maehtedh digitale viehkievierhtieh saemien voestes gïeline utnedh, dellie daerpies gosse galka buektiehtidh orre teekstehammoeh jïh dïejvesh darjodh.
+Tjuara nasjovnaale signaalh jïh ulmieh regijovnaale politihkine sjïehtedidh, jïh dorjesovvedh regijovnaale jih voenges ellies illedahkide.
+Voenges reereme stuerebe vaarjelimmiedajvijste jïh nasjonalpaarhkijste lea akte vihkeles bielie daehtiebarkoste, saemiedigkieraerie Thomas Åhrén jeahta.
+Dennie byjjes bielesne dehtie vaaksjoemistie fylhkenraerije golteli gosse Saemiedigkie lij tjåanghkanamme dæjstan, suehpeden 27. biejjien, jïh seamma biejjien satne aaj aktem tjåanghkoem utni saemiedigkie-raerine.
+Saemiedigkieraerie Mikkel Eskil Mikkelsen Gærhkoetjåanghkoem læhkohte, mij voerhtjen 16.b. akteraeresne nænnoesti aktem saemien gyrhkeles veeljemetjåanghkoem tseegkedh.
+Gosse naemhtie sjïdti dle tjïelte dåarjojne aktede gamte regijovnale guejmievoeteste, aktine åvteprosjektine nïerhkeme juktie aktem jarkelimmiebarkoem aelkedh tjïeltesne.
+Saemiedigkie iktede jïh eadtjoste dejtie byögkeles åejvieladtjide gosse dïenesjem sjïehteladta.
+Daate maahta gelliej fåantoej gaavhtan årrodh.
+Ij leah ajve stoerre daerpiesvoete saemiengïeleldh maahtose byögkeles jïh tjïelten dïenesji sisnjeli, men aaj siebriedahken sosijaale jïh kultuvrelle faalenassi sisnjeli.
+Saemiedigkien kultuvrebïevnesinie dle daah ulmieh jïh strategijh bæjjese bïejesovveme saemien kultuvrejieliemasse:
+Gaskemedtien aaltere maadthskuvlen lohkehtæjjide lea 44 jaepieh.
+Åejviehaesteme daesnie lea sjïehteladtedh ihke årroji reakta lïerehtidh jïh nåhtadidh saemien gïelem illesuvvieh.
+Juktie maehtedh saemiedigkieveeljemisnie steemmadidh tjoerh lïhtseginie årrodh Saemiedigkien veeljemelåhkosne.
+Gaajhkh tjïelth, fylhkentjïelth jïh åvtehkh byögkeles darjoeminie aktem bööredimmieprieviem åadtjoejin voerhtjen, juktie eadtjohkelaakan meatan årrodh daan jaepien kampanjesne Geerve almetjh vïenevoetem sjugniedieh - ektesne, maam Manifeeste irhkemen vööste öörnede.
+Dan åvteste Saemiedigkie sæjhta nuepiem tseegkedh gïelem almetjeregisterisnie registreradidh.
+Skuvle lea akte mijjen vihkielommes institusjovnijste siebriedahkesne.
+Rïektesisnie sæjhta jiehtedh dagkeres lïerehtimmievuekie lea maajhööhpehtimmie, intensijve ööhpehtimmie jallh gïelebiesieh.
+Tjirkijh mah veeljieh saemiestidh Saemiedigkien håalomestovleste maehtieh lissine 20 sekundh åadtjodh fïerhten minudtese.
+Saemien dajvi ålkoli unnemes luhkie learohkh aktene tjïeltesne mah lïerehtimmiem saemien gïelesne jïh saemien gïelen tjïrrh sijhtieh, reaktam utnieh dagkeres lïerehtæmman dan guhkie unnemes govhte learohkh aajmene dåehkesne"
+Daate prinsihpeles seammavyörtegsvoete Maadthlaaken § 110 A tjåådtje. "
+Reeremelihtsegh leah siemesh ovmese råajvarimmieh leah daerpies jis åarjelh-saemien giele vihth edtja jielemetseahkan båetedh.
+Krïevenassh mah sinsitnien vööste strijrieh maehtieh vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gosse mieriekrïevenassh jïh stillemh ov-vaantosne båetieh krïevenassigujmie bovtsi tråjjesvoetese (juvrh, ruevtieraajroe).
+Daelie dam gærjam man nomme Saemien låhkoeh soptsestieh (Samiske tall forteller) luhkie jaepieh bæjhkoehtamme jïh daate bæjhkoehtimmie lea eevre daerpies dejtie mah politihkeevtiedimmine jïh aamhtesereereminie saemien tsiehkiej bïjre gïehtelieh.
+Saemiedigkien vihkielommes strategije dennie vijriesåbpoe barkosne pijtesaemien jïh luvlesaemien gïeline, sjædta dannasinie govledh maam pijtesaemieh jïh luvliesaemieh Nöörjesne jïjtje sijhtieh prijoriteradidh gïelebarkosne.
+lohkehtimmieh tjirkedh faage-, vytnesjæjja- jïh mïestereprievieøørnegi gujmie
+Reeknegh mah eah daejtie krievemidie jeakedh sïjhtebe bååstede seedtedh.
+Jis ibie meatan vaeltieh saemien ammesgïeline, dle daam tabellem åådtje noerhtesaemien studijepoengedorjemassese Tromsøn Universiteetesne: Tabelle 4.7 aktem jiebne lissiehtimmiem vuesehte illesovveme studijepoengine saemiengïelen kuvsjine, mejtie ij maehtieh tjïelkestidh goh ammesgïele /aalkoelïerehtimmie.
+Daah vïjhte gïelh leah luvliesaemien, noerhtesaemien, julevsaemien, pijtesaemien jïh åarjelsaemien.
+PRM: "Faamoe" bæjhkoehtamme sjædta - sjïere nuepie saemien sïeltide
+Daan mearan dle ij dagkerh veele goerehtimmieh dorjeme, jïh ij leah buektiehtamme nuekies hijven vihtiestimmiem skååffedh gïeletsiehkien bïjre siebriedahkesne.
+Moenehtse meala gïelejieliehtimmietjïelth jïh stoerrestaaretjïelth tjuerieh unnemes aktem saemien profijleskuvlem tjïeltesne utnedh.
+Orrestehteme-, reereme- jïh gærhkoedepartemeente lea saemielaaken gïelenjoelkedasside gïehtjedamme, tjoevkesisnie dejstie nasjovnaale jïh gaskenasjovnaale dïedtijste mejtie åtna saemien gïeli åvteste.
+digitale viehkievierhtieh utnedh gosse galka jïjtsh teeksth jïh vuesiehtimmieh öörnedh jïh vöörhkedh
+Saemiedigkie lea daan raajeste gosse Saemien ööhpehtimmieraerie jïh Saemiedigkie ektesne bïejesovvem jaepien 2000 dïedtem utneme ovmessie dåarjoeöörnegi åvteste juktie saemien learoevierhtieh evtiedidh.
+Laavlomh Berit Alette Mienna Wenche Holm Balto Marit Holm-Johannesen Anbjörg Holm Varsi Máijá Holm Balto Ida Márjá Varsi Solbakk Ánne Márgget Somby Áile Marita Varsi Karl Edvard Urheim Kirsi Guvsám Jovna Zakharias Dunfjell Eli Anne Nystad Máret Inga Grenserud Eira Káre Brita Rognerud Eira Máret Lájlá Sara Nedrejord Risten Gutnel Guttorm Eira Biret Sárá Anti Julie Sofie Nordsletta Maina Sofie Wergeland Inger Marie Guttorm Ragnhild Hellesöy Åarjel-Varangeren saalmelaavlomedåehkie Karasjohken åålmegen maanakore /Anne Karin Hellesöy: Hannah L Strömeng, Elisabeth Kneppen Strömeng, Rita Marie P Somby, Ingri Maylèn Larsen, Kaisa Henriette Larsen, Andreas Hellesöy,
+Desnie buerkiestamme guktie NVE lea dam tjåenghkies mööremem skilkehtassijste vuarjasjamme dejnie vaeljehke dajvine.
+- Paehpierisnie hijven vååjnoe, men rïektesisnie akte giehpiedimmie.
+Ööhpehtimmiedaltesen taalh leah ajve "lissieööhpehtimmien" bïjre nasjonaale ööhpehtimmiesysteemesne.
+Jienebelåhkoe gïehtjedimmiemoenehtsisnie edtja opposisjovneste veeljesovvedh.
+Noerhte- jïh åarjelsaemien låhkoeh teematjaalegijstie leah sjyöhtehke maanagïertide jïh tjïeltide deallahtamme jïh Ööhpehtimmiedirektovraaten jïh Saemiedigkien nedtesæjrojne gååvnesieh.
+daaletje beetneh-vierhtieh steeredh jih orre skåårvedh jille øøhpehtæmman
+Dïhte vuarjasjimmie gïelejarngijste, maam Norut Alta darjoeji gïjren 2012, vuesehte daerpies lissiehtamme ekonomeles jïh almetjen vierhtiejgujmie.
+Orre saemien barkoesijjie lea aaj disse veadtaldihkie, jaepeste 2002.
+-Mijjen ulmie lea jienebh lohkijh saemien lidteratuvreste åadtjodh, stoerre veahka saemien lidteratuvreste gaajhkesidie jïh saemien lidteratuvre lea våajnoes jïh åehpies lohkijidie.
+soptsestidh byökeles joekehts aamhtesi bïjre
+-Daan jaepien sesjovnesne sïjhtebe tjïertestidh aalkoealmetji krööhkemh tjuerieh meatan vaaltasovvedh NASCO:n jïjtsh bïhkedassine.
+• Aellieh ovdaerpies jïh veljies bïevnesh vedtieh.
+Goerehtimmie tsevtsemetaalh vadta gåetijste jïh infrastruktuvreste bovtsegåatoemistie, joekedamme båatsoedajvide jïh joekedamme jaepieboelhkegåatoemidie jïh juhtemegeajnojde.
+Lohkh vielie reeknegetjalemen bïjre daesnie
+Gieltege sjædta Frankfurtesne mïnnedh juktie mijjen væjkele tjeahpoe- jïh kultuvrebarkijh fulkedh jïh vuejnedh guktie daate maahta saemien lidteratuvrem lutnjedh akten stuerebe maarhkedese, saemiedigkieraerie Henrik Olsen minngemosth jeahta.
+Faalenassine jïh dïenesjinie lea vihkeles fïereguhten maadtoem, jieledevuekiem jïh aerpievuekieh våaroeminie utnedh.
+14:00 Saemien kultuvremojhtesh jïh kultuvremojhtesevaarjelimmie Såevmesne, Eija Ojanlatva, arkeologe, Sámi Museum Siida, Inari
+Jaepien 2013 Saemiedigkie aktem jïjtse dåarjoeöörnegem åtna juktie saemien stååkegaevnieh jïh pedagogeles materijellem evtiedidh maanagïertide.
+Unjargan (Nesseby) tjïelte 150.000 kråvnah gïelekuvsjese åådtje mij edtja dejtie viehkiehtidh mah saemien aalkoekuvsjem vaalteme, aelkedh saemiestidh.
+Tjåanghkan daah njieljie veeljeme sijjieh, jïh dej gaskem Ceavccageađgi / Mortensnes goh åejviesijjie, gaajh åajvoehlaakan vuesiehtieh guktie årroejin, vijrin jïh guktie religijovne lij 12 000 jaepieh.
+Gïelevierhtiejarngh sijhtieh aktem joekoen vihkeles råållam utnedh juktie saemiengïeleldh maanagïerte- jïh skuvlefaalenassem nænnoestehtedh.
+Dïhte lij sïjhteme aktem buerebe guvviem vedtedh gïeletsiehkeste jïh dellie lij maahteme buerebelaakan sjïehteladtedh.
+Saemiedigkiebïevnese saemien gïelen bïjre haestemh, ulmieh jïh strategijh ållermaahta, 4 barkoesuerkiej sisnjeli;
+Dan åvteste daate tjaalege edtja ajve taalh dejtie saemien teateridie nöörjen raedtesne gïetedidh, mah maadthdåarjoem Saemiedigkeste Nöörjesne utnieh, vuesehtem daesnie ÅST:n jïh BST:n taalh heevehtæmman Tråante 2017. Akte aadtjen vuesiehtimmie juktie vuesiehtidh man gellielaaketje jïh mah gelliesåarhts laavenjostoeguejmieh jïh byjngetje beetnehdåarjoeh mah leah daerpies juktie sceneproduksjovnh darjodh jïh tjïrrehtidh dejtie saemien teateridie.
+ Saemien faagegïeline evtiedidh
+Ståvroeåvtehke veeljesåvva staaten lïhtsegi gaskem.
+- Saemiedigkien gaavhtan lea vihkeles mearoesaemien reaktah nænnoestehtedh, guktie dïhte aerpievuekien åtnoe dajvijste gorresuvvieh viehkine dejtie vaarjelidh darjomi vööste mah dajvide eerjieh, Larsen jeahta
+Akte seammaleejnes vïhtesjadteme, vuesiehtimmien gaavhtan man gellie mah dïenesjeinstitusjovnine saemiestieh, jïh man jïjnjem saemien aamhtesegietedïmmesne nåhtede, sæjhta aaj nuhteligs årrodh.
+Ij naan maadthskuvle Nöörjesne lïerehtimmiem faalehte daejnie göökte gïeline, jïh ij naan maanagïerte gusnie daejtie gïelide soptseste.
+Learoevierhtiedarjome jïh - øøvtiedimmie tjoevere saemien skuvlen øøvtiedimmiem fulkesadtedh, vg learoeplaani jorkelimmien bïjre.
+Saemiedigkieraerien håalometïjje lea meatan posisjovnen håalometïjjesne.
+Skuvleskovhte Jis learohkh skuvlebussem vaeltieh tjuerieh mujhtedh hijven jovnesem hööltedh, dovne mearan bussem vuertieminie jïh bussesne.
+Mïerhke lea persovneles, seammalaakan goh jïjtse nomme jïh vuelie, gusnie mïerhken nejpiegïejh fuelhkien jïh ektiedimmien bïjre soptsestieh.
+Rijhkeantikvare lea meatan orreme aktine vïhtesjæjjine.
+meatan orreme / meatan Reeremen Europapolitigken Forumesne, aalkoealmetji mïelide biejverdidh
+Saemiedigkieraerie sjïehteladta jeenjesh åadtjoeh sijjen mïelh buektedh jïh daajroem veedtjedh bïevnesebarkosne.
+Filmh maanide jïh noeride leah vihkeles bieljelæjjah gïeleste.
+• Landbruksmelding for Trøndelag - status og oppfølging
+- Saemiedigkieraerie lij meatan govlehtimmesne Stoerredigkesne, jïh mijjieh tjïelkestehtimh tjuara vielie daajroestrategijigujmie barkedh jïh daajroebyjresidie veaksahkåbpoe darjodh noerhtene, aaj dejtie smaave prååsehke byjresidie mijjieh daennie noerhtene utnebe.
+Saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo jeahta vihkeles åarjelsaemien prosjekth dåarjodh.
+Akte haesteme evtiedimmiem maahtoebarkoesijjijste jiebnelaakan joekedidh stuerebe dajvi jïh jeatjah regijovni gaskem.
+Ž Mååhtedimmie edtja byjjehtidh guktie gaajhkh aamhtsh mah åarjelh-saemide jih saemiej dajvide veadtaldihkie, ektievuekien nualan båetieh.
+Daennie aamhtesisnie dåarjoem utnebe jieniebistie EN-årgaanijste, mah leah Nöörjem birreme råajvarimmieh vædtsoesvoeten vööste evtiedidh saemien siebriedahkesne.
+- Daate vuesehte reerenasse onne væljoem åtna dejtie saemien kultuvregåetide saetniedehtedh, jïh mijjieh tjoerebe Stoerredigkiem skreejrehtidh eadtjohke årrodh daesnie, Olsen jeahta.
+Saemiedigkieraerie dåarjohte dam maam gohtje mearoegaedtiestujmiem jïh krïevenasside deallahtimmiedïedti bïjre noerhtene mejtie tjuara seahkaridh, naemhtie guktie Stoerredigkie aalkoelisnie nænnoesti.
+Jïjnjh almetjh eah sïjhth persovneles meatan sjïdtedh ovmessie fåantoej gaavhtan.
+Daelie skuvlh ånnetji ånnetji rïhpesieh, jïh juktie suetiem gaertjiedidh libie gelliej råajvarimmiejgujmie nïerhkeme.
+Saemiedigkie jïh Oslon tjïelte edtjieh aaj digkiedidh guktie edtja jienebh saemien learohkh skreejrehtidh saemien 1.gïeline vaeltedh.
+Daesnie FoU akte vihkeles tsavtshvierhtie.
+Desnie maahtah gaskem jeatjah gïehtjedidh mejtie naan öörnedimmieh dov lïhke gïelevåhkoen.
+4. Dellie aelhkebe sjædta reaktoe bïevnesh vedtedh almetjidie demensine jïh dej lïhke fuelhkide.
+Mænngan stoerretjåanghkoe edtja aamhtesem gïetedidh gålkoen.
+Gosse saemiedigkieraerie læjhkan veeljie sov jååhkesjimmiem vedtedh, daate lea uvtemes buerkiestamme elfaamoejearsoesvoeten gaavhtan, Keskitalo jeahta.
+Dan åvteste kultuvremojhtesh leah dan gellie linjalaajroebealam, dle dïhte vuesehte daejnie dajvine dle jïjnjh gïejh dejpeli darjoemijstie jïh årroejijstie gååvnesieh, jïh dah vihkeles saemien åtnoedajvh orreme guhkede gietjeste, Schanche jeahta.
+ Sjugneden tjiehpiedæjjah: manusetjaelijh, musihkedarjojh, svihtjemehammoedæjjah, scenebïhkedæjjah, vaarjoehammoedæjjah, scenehammoedæjjah, tjoejehammoedæjjah.
+Giedtiejgujmie ektine bïeljelimmiesysteeme sæjhta jieniebidie dejstie laajrojste gaptjedh gusnie gellie kreekeplåavhkesimmieh Nöörjesne.
+Sæjroeøørnemen aamhtese lea guktie aalkoealmetjh jïh voenges siebriedahkh maehtieh eatneme- jïh jaevriedajvh reeredh jih daejtie tjirkedh jïh staries åtnoem tjïrrehtidh biologihken gellienvoeten muhteste.
+Vuekie juktie tsevtsemem jaepieboelhkegåatoemistie aerviedidh maahta nuhteligs årrodh areaalesoejkesjimmesne jïh konsekvensesalkehtimmine (KS) dennie soejkesjamme bigkemisnie båatsoedajvine.
+Learohkh aaj maehtieh njaalmeldh eksamenem saemien 2 åadtjodh. Njaalmeldh eksamenem byjreskisnie dorje jïh vierhtede.
+Moenehtse gaskem jeatjah aktem sjïere jååhkesjimmieöörnegem raereste Saemien jïlleskuvlese, ektiedamme dejtie soejkesjimmide staatusem ohtsedh goh vitenskapeles jïlleskuvle, jïh mænngan akten aalkoealmetjeuniversiteeten vööste.
+Daan barkoen tjïrrh staateles åejvieladtjh jååhkesjieh saemiej leah sjïere daerpiesvoeth jïh jïjtsh vuajnoeh jïjtsh healsoen bïjre mah krievieh healsoesuerkie lea sjïehtedamme saemiej gïelese, kultuvrese jïh siebriedahkejieliedasse.
+Noerhtelaanti embetsmannsåårgane saemien aamhtesidie soejkesje jïh fulkese.
+Saemiedigkie edtja Laanteburrie- jïh beapmoedepartemeenten raeriestimmiem jarkelimmien bïjre båatoslaakeste, juktie dajveståvroem hiejhtedh, jïh båatsoereeremem Fylhkenålman nualan bïejedh, gïetedidh åvtelen laakeraeriestimmie Stoerredægkan bïejesåvva.
+Daan jaepien seminare lea saemien histovrijen bïjre, dejnie vuelienommine Dïhte tjeakoes saemien, jïh mijjen industrijehistovrijen bïjre.
+Aerpien maahtoe Lohkehtimmien ulmie leah;
+Saemiedigkiepresidente Aili Keskitalo lea gellie bïevnesh saemijste åådtjeme akten tjåanghkoen bïjre Saalbogisnie jååktan maam Selbu utmarksråd jïh Roltdalen allmenningstyre öörnedin, gaskem jeatjah politihkerigujmie goh ulmiedåehkie.
+Salkehtimmie lea govlehtimmesne orreme, jïh daelie dejnie vijriesåbpoe barkojne aalkeme.
+Göölijh dåarjohte mah voestes aejkien göölemevïnhtsem åestieh / Marijne jielemh / Jielemh / Saemiedigkie - Sametinget
+4.2 Sisvege saemien maajhööhpehtimmesne
+3.3. Innovasjovne, entreprenørskap jïh gaskenasjovnaliseringe Noerhte-Tröönderen jieliemisnie vuelege dïeneste jïh akte onne låhkoe orre tseegkemijstie.
+- tjaala aelhkies raajesigujmie jïh teekstegårredimmine, jïh såemiesmearan ortografijem jïh tjaelemenjoelkedassh haalvoe
+Saemien siebredahken tseegkemisnie ij lij gaajhkide saemientjïertide seamma nuepie jïjtsh aamhtesh buektedh, jïh aamhtesinie saemiej bïjre ij lij nuekies saemien jïjtjereereme.
+Nöörje edtja IGC- GRTKF'sne barkedh guktie akte unnemes seamma nænnoes vaarjelimmie sjædta goh dïhte mij Nagoyaprotokolleste båata, daan nuelesne illedahkh IGC- GRTKF'sne Nagoyaprotokollem dievhtieh jïh lissiehtieh dejnie suerkine gusnie dïhte lea sjeavohts jallh fer nåake vååjnoe.
+Gosse daajroem åtna guktie maahta eatnemem lohkedh, dle akte histovrijegærja rïhpelge mejnie gaajhkesh dovnesh maehtieh åahpenidh.
+Statistihke mijjese læjhkan vuesehte veartenisnie jïh voengesne dle annje joekehtsh tjoeli gaskem joekoen gelline suerkine.
+Raereste vuekieh gaavnedh juktie dååjrehtimmide vaarjelidh, jïh dejtie prosesside jåarhkedh mah leah ektiedamme daan prosjektese.
+16:30 Gyhtjelassh, lahtestimmieh jïh åeniedimmie
+Saemielaaken njoelkedassh nænnoestamme sjïdtin jaepien 1990, jïh reaktam stuvrieh dejtie saemien gïeleutniejidie saemien nuhtjedh gosse byögkeles åejvieladtjigujmie govlehtellieh.
+Tjåadtjoehtæjja: Saemiedigkie jïh sjyöhtehke fylhkentjïelth
+Jïjnjh sæjroeh reektemebåalah utnieh jis ov-sjiehteles stuhtjh båetieh.
+Luvsegem jïh syøkemegoerem tjïelten hïejmebielesne gaavnh. Aellieh vïhtesjimmide daelie seedth, menh dijph meatan jis barkoegoeredallese båatah.
+buerkiestidh saemien lidteraturen bïjre
+Minngemes våhkoen Saemiedigkien stoerretjåanghkoe jeehti dagkerh faageviermieh tseegkedh byöroe saemien jarngedajvine prioriteradidh.
+Lïerh: Låavth-gåetie
+Saemiedigkieraerie Henrik Olsen jeahta ij leah daerpies gïknjelidh daan raeriestimmien gaavhtan, men annje akte stoerre gåhkoe gaskem mijjen haestemh jïh dam maam åadtjobe juktie saemien siebriedahkem evtiedidh.
+• Gruvagïehtelimmie, gierkiespealhkoe, gearketjesijjie, gierkiegupmiestahke: FKB
+Soejkesjen åejvieulmie lea g.j. gorredidh jïh nænnoestehtedh Noerhte-Trööndelagen fylhkentjïelten regijovnaale dïedtem, viehkine iktedimmiemaallh saemien gïelelïerehtæmman dennie 13-jaepien skuvlebaelien jïh jollebe ööhpehtimmesne.
+Maahta daejtie ållermaahteme teemide veelebe buerkiestidh jis jienebh biehkieh meatan vaaltasuvvieh, goh barkoe, barkoetïjje, ööhpehtimmiesåarhte, barkijelåhkoe barkoevedtijen luvnie, sivijle statuse jnv. Juktie aktem elliesåbpoe guvviem åadtjodh guktie fasseldimmie evtiesovveme SDJ-dajvesne, maahta aaj såemies dejstie suerkijste guhkiebasse vuartasjidh mah leah neebneme vuelielisnie.
+Saemiedigkieraerien bïevnese saemien gïelen bïjre lea saahtah gaervies jïh edtja dam stoerretjåanghkose buektedh gålkoen.
+Mearan daejnie barkeme jïjnjh åssjalommesh leah svïegkesasse bïejesovveme.
+Læjhkan veeljin vuekieh vuartasjidh mej bïjre gåaradi seamadidh, jalhts eah lin siemes guktie edtjien reaktavåaromem toelhkestidh.
+Byöroe buerebe stipendeöörnegh vuarjasjidh saemiengïeleldh lohkehtæjjastudentide.
+Gaarsjelimmiesiebrie BUL dïedtem åtna tåarjedoekemen åvteste, maanah jïh noerh leah meatan gelline öörnedimmine.
+Mijjieh barkebe guktie dåvvoden råajvarimmieh tjuerieh aelkedh jïh aalkoealmetji reaktide krööhkedh gosse baajebe dejtie meatan årrodh sjæjsjalimmine jïh gorredimmesne eatnemevåaroemistie.
+Lohkehtimmien ulmieh leah; learohkh gelkieh
+Bïevnesematerijelle saemien gïelesne lea dan åvteste vihkeles juktie daajroem lissiehtidh saemien siebriedahkesne.
+Gïelesijjieh leah vihkeles dïrregh juktie gaavnedimmiesijjieh sjugniedidh, gusnie maahta saemien govledh jïh vuejnedh.
+Saemien gïelejarngh sijhtieh joekoen vihkeles årrodh daennie barkosne.
+Saemiedigkie læjhkan laavenjostoe joe tseegkeme jïh orre prosjekti bïjre juktie låhkoem jïh kvaliteetem lissiehtidh teknologeles gïeledïrregijstie.
+3 Teatere jïh scenetjeahpoe goh aktöörh identiteete- jïh nasjovnebigkemisnie
+Gööleme- jïh mearoegaedtiedepartemente sæjhta laakeproposisjovnem buektedh mij våaromem åtna daan siemesvoetese jïh jååhkesjæmman Saemiedigkeste tjaktjen 2011.
+Learohkh leah jïjnjem daejnie barkeme jïh lij akte geerve barkoe aktem vitnijem nommehtidh dej tjaebpies plakaati gaskem, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta.
+* Vuasahtalleme maanagïerten prosjekteste: Saemien naestieelmie
+Bååstede-prosjekte akte illedahke aktede jååhkesjamme latjkoste dej museumi gaskem Kulturhistorisk museum jïh Norske folkemuseum jïh Saemiedigkie jaepien 2012. Latjkoe lea bååstedesertemen bïjre saemien kultuvrehistovrijes daeverijstie Norsk folkemuseumistie jïh Kulturhistorisk Museumistie govhte saemien museumidie.
+Edtja latjkoejgujmie vijriesåbpoe barkedh fïerhtenjaepien tjåanghkoejgujmie, dovne reeleles jïh politihkeles daltesisnie.
+Dan åvteste daerpies stuerebe jïh vierhtiekrievije barkoejgujmie muvhtene lehkesne, jïh dah stoerre haestemh mejgujmie laanteburrie jïh industrijebyjresh tjabreminie, dle daerpies fååmijes tsavtshvierhtieh jïh nuekies dahkoesijjiem fylhken daltesisnie utnedh mejtie maahta gaajhki suerkiej jïh tjïelteraasti dåaresth nåhtadidh.
+Daan aeredsbiejjien åehpies sjïdti reerenasse sæjhta aktem aalkoedåarjoem Saemien Sijtese staatebudsjedtesne raeriestidh, aktine geervehtimmiemierine gåeteste jaepien 2021.
+Sæjjasadtje-barkoe Raarvihken håksoejarngesne - 60% skïemtjesåjhtere
+Ada Jürgensen latjkoem jååhkesje Saemien tjiehpiedæjjaraerien åvteste.
+11:45 Iktegieseme jïh galhkuve seminaareste,Sunniva Skålnes, goevtesedirektööre, Saemiedigkie
+Reektehtse, "Langs lange spor - om samisk forskning og høyere utdanning" (Butenschøn-moenehtsen salkehtimmie), tjïerteste vihkeles saemien dotkemegïeline evtiedidh, jïh vihteste dotkemeinstitusjovnh tjuerieh daejredh dej lea dïedte kuvsjefaalenassh saemien gïelesne evtiedidh gaajhkine daltesinie.
+Dastegh edtjebe ulmiem jaksedh jienebh gïeleutniji bïjre jïh lissiehtamme nuepieh saemien nåhtadidh, dle aaj laedtieh tjuerieh nuepiem åadtjodh saemien lïeredh.
+Ulmie dejnie noerhtelaanti Gulliegïelebaalhkine lea eevtjedh, evtiedidh jïh vaarjelidh dejtie saemien gïelide Nöörjesne, Sveerjesne, Såevmesne jïh Russlaantesne.
+Dah edtjieh aaj konsertem öörnedidh jïh gïelen jïh identiteeten bïjre soptsestidh aktine saemien artistine.
+Jis daerpies dennie soejkesjebarkosne barkijh utnedh maahta åejviedåehkie sjiehteles barkijh organisasjovnese skeeptedh.
+Aalkoealmetji tsevtsemefaamoe dotkemeprosessese, aajhterevoete jïjtsh daatide/daajrose, jïh gïehtjedimmiem utnedh guktie dotkijh reerieh (g.j. toelhkestieh) materijaalem mij sïjse tjöönghkesåvva, leah vihkeles prinsihph dejnie etihkeles njoelkedassine.
+Gåarede goeresne vaestididh jïh dam påastesne seedtedh, jallh akten nedten goerese tjaangedh jïh desnie vaestiedidh.
+Byjresedirektovraaten nænnoestimmiem luejhtemeluhpien bïjre laejhtedh eannan golme våhkoeh mænngan nænnoestimmie åehpies dorjesovvi.
+Sæjhta joekoen gïelefaalenassi åvteste barkedh maanide jïh noeride, juktie maanah jïh noerh leah båetijen aejkien gïeleguedtijh.
+Goh akte lïhtse aamhtesebievnemisnie dle kommisjovne maahta njaelmeldh buerkiestimmieh jïh tjaeleldh materijalh, goh tjaatsegh jïh plearoeh, veedtjedh.
+Tsïeglesjimmie positijve illedahkh bïjre jarkan vadta jïh sæjhta viehkiehtidh guktie jienebh sijjieh jienebekultuvrelle siebriedahkine sjidtieh.
+PRM: Julevsaemien healsoeviermiem sæjhta
+Muotkan mïelen mietie dle Nussir akte vihkeles saemiepolitihkeles aamhtese gaskem jeatjah dan åvteste gruvaindustrije lissie veelelaakan daam evtiedimmiem gïehtjede.
+Lissine Saemiedigkie dåarjoem vadta museumidie, kultuvrejarngide jïh kultuvregåetide, jïh dåarjoe råajvarimmide healsoesuerkien sisnjelen, mah aaj stoerre ulmiem utnieh juktie dejtie bööremes mieriekrïevenasside sjugniedidh saemien gïelese.
+Tjïelth, fylhkentjïelth, fylhkenålmanembeeth, direktoraath, departemeenth, Saemiedigkie jïh reerenasse ovmessie råållah utnieh barkosne saemien gïeligujmie.
+Vuartesjh vöölemes sæjrosne juktie nuhteligs svaalhtesh gaavnedh åålmegebiejjien bïjre.
+Learohkh mah sijjen saemienlïerehtimmiem åadtjoeh maajhööhpehtimmien tjïrrh, edtjieh aaj dejtie seamma maahtoeulmide haalvedh learoesoejkesjisnie goh jeatjah saemienlearohkh, jïh seammalaakan vuarjasjamme sjïdtedh.
+5.5.2 Veahka saemien lohkehtæjjaööhpehtimmeste
+Saemiedigkie sov barkoem sjïehtede dej mieriej sisnjeli mah leah vadteme Laakesne Saemiedigkien bïjre jïh jeatjah saemien reaktatsiehkiej bïjre (saemielaake).
+Saaht guktie, dle hijven studijepoengedorjemasse åarjelsaemien gïelesne læssene.
+Soptsestæjjah aalterisnie 18 jïh 56 jaepieh meatan goerehtimmesne orreme, jïh referaansedåehkesne soptsestæjjah mah joekoen væjkele åarjelsaemien gïelesne.
+- Dovne jieleme jïh Beapmoevaaksjome sijhtieh dam bööremes raajnesvoetem jïh kvaliteetem utnedh dorjesisnie.
+elliessaemien gaarsje-øørnemh dåarjodh giesie- jïh daelviegaarsjese jïh aaj råantjavuejemem
+Goh mijjieh vuejnebe dle gaajhkh saemien learohkh aktem sjïere reaktam saemienlïerehtæmman utnieh, jïh dah mah saemien dajvine årroeminie aaj reaktam lïerehtæmman utnieh saemien gïelen tjïrrh.
+Raereste aktem fïerhten jaepien digkiedimmie- jïh ektiedimmietjåanghkoem dejtie golme bispide, jïh aktem laavenjostoem akten tjåenghkies fïerhten jaepien tjåanghkoen bïjre dejtie saemien hearride.
+Mijjieh daejrebe jeenjesh aktem lïhke ektiedimmiem båatsose utnieh åarjelsaemien dajvesne.
+- Dïhte latjkoe Nöörjen jïh Såevmien gaskem dej voenges årroji reaktam göölemasse nåakebe dorje mah reekteles vaarjelimmiem utnieh maadthlaaken jïh almetjereaktan mietie.
+Rørosen jåarhkeskuvle aaj nimhtie barka jåarhke-skuvlen daltesisnie. Desnie aaj Maajh-øøhpehtimmie jeatja skuvlide seamma dajvine, mohte aaj skuvlide mah bæjngolen.
+Staate jïh Saemiedigkie edtjieh pryövedh seamadidh dovne mandaaten bïjre, jïh gie edtja salkehtimmiebarkoem darjodh.
+Reektehtsisnie vååjnesasse båata skuvleaajhtere vaenie jïh mujvies bïevnesh eejhtegidie jïh learoehkidie vadta reaktan bïjre saemien gïelelïerehtimmien jïh lïerehtimmien bïjre saemiengïelesne.
+maanasåjhtoen moenehtsen åelesne galka saemien gïele- jïh kultuvremaahtoeh maanasåjhtoen institusjovni sijse bïejedh
+-Saemien maanah jïh noerh meedijafaalenassem daarpesjieh mah dej jieledem vuesiehtieh jïjtsh gïeline, eadtjohkelaakan.
+eevtjedh guktie saemien tjaaleldahkh orrestehtedh jïh gihtjedimmiem jieniemdidh
+Lissine dovne digitaale baakoegærjah jïh interaktijve saemienkuvsjh, jïh noerhtesaemien maasjinejarkoestimmiedïenesje nöörjengïelese.
+Skïereden 13.b. 2007 dle EN'i generalekrirrie EN'sne bæjhkoehtimmiem nænnoesti aalkoealmetji reaktaj bïjre.
+5 - Tjaktjegåatome I. Laante rïhkedahken, doh bielieh tjaktjedajveste gusnie sarvah aaltojde tjööngkieh rïhkedahkese skïeredahken, skïereden minngiegietjien raejeste gaskoeh gålkoen raajan.

eval/test.sma-no.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+bruke digitale verktøy for å finne informasjon og som redskap for å lage tekster
+Dette er en dag til å vise stolthet for det vi er: ett folk i fire stater.
+56 millioner til samiske tiltak siden mai / Taler og artikler / Sametingsrådet / Organisasjonsstruktur / Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+10. Forskning på det arbeidet som er gjort fra starten og til nå av samiske scenekunstnere
+Vi ser det samme innen andre kulturuttrykk.
+Paul Fjellheim var leder av Norske Reindriftssamers Landsforbund 1965-73. I 2001 blei han oppnevnt som medlem av Samerettsutvalget.
+Ingen lærere, ingen tentamen, vi lærer av hverandre og har det artig i lag.
+I henhold til prinsippene i kommunereformen krever Sametinget at de nye kommunene også må jobbe for å kunne tilby gode og likeverdige tjenester, helhetlig og samordnet samfunnsutvikling knyttet til samisk språk og samfunnsliv.
+Beslutningen gir større muligheter for å beholde sørsamisk som et levende språk også i framtiden.
+Tiltaksplanene er hjemlet i nasjonal rekrutteringsstrategi for Samisk høyere utdanning.
+Sametingets ungdomspolitiske utvalg (SUPU) er opprettet for å styrke samisk ungdoms innflytelse på Sametingets politikk.
+Vi utreda tre forskjellige modeller for skolen;
+Endringen av reindriftsforvaltningen, rovviltsituasjonen, forhandlingene om reinbeitekonvensjonen, togpåkjørsler og debatter om arealforvaltningen er noen av sakene som utfordrer både Sametinget og næringen.
+Delmål:  Det er en tydelig ansvarsfordeling innen arbeidet for samisk språk i de ulike språkområdene
+Eksempler på tiltak for rekruttering:
+Det har vært og er fremdeles tabubelagt å erkjenne at det skjer voldsovergrep i eget liv og blant mennesker man har et nært forhold til.
+Felles for alle språksentrene er likevel målet om å synliggjøre samisk språk og bidra til at samisk styrkes og utvikles.
+Norge har ratifisert denne konvensjonen, og er slik forpliktet til å legge til rette for offentlig tjenesteyting på samisk i kommunal, fylkeskommunal og annen offentlig forvaltning.
+Da ÅST og Nord-Trøndelag Teater hadde pressekonferanse for å presentere forestillingen om Elsa Laula, presiserte vi at historien om Elsa Laula er norsk, nordisk og global historie.
+Men husk også at denne dagen er resultatet av mange menneskers kamp gjennom mange år for de frihetene og de rettighetene vi i dag har.
+I den grad det anses som sikkerhetsmessig forsvarlig bør det også kunne tilrettelegges for at samisktalende domfelte i landets øvrige fengsler kan søke om overføring av soning til fengslene med særlig ansvar for samiske språk.
+I arbeidet for å styrke lulesamisk språk spiller Tysfjord kommune en viktig rolle fordi dette er den eneste kommunen i lulesamisk område som er innlemmet i forvaltningsområdet for samisk språk.
+en samekonvensjon som sikrer samenes rettigheter som et eget folk og bidrar til
+Kommuner der du må forhåndsstemme
+Følgende kommuner ble befart Grane, Hattfjelldal, Skånland, Tana og Sør-Varanger.
+På den ene siden kan man frykte at lulesamisk dermed har brukt mye av potensialet, ved at det vil være få nye studenter å rekruttere når denne gruppa er ferdig med bachelor.
+De generelle språkrettighetene som følger av rett til svar på samisk og informasjonsplikten skal også gjelde for friomsorgen og for konfliktrådene.
+Vi har sett at det er helter i alle lokalsamfunn og på mange samfunnsområder.
+Den sørsamiske befolkningen bor spredt, og har en rekke aktører å forholde seg til når det gjelder samisk språk.
+5) Nasjonalparkstyret for Reisa nasjonalpark
+Departement har vedtaksrett på kommunenavn.
+I forvaltningen er det liten tradisjon for å integrere reindriftskunnskap ved utforming av nye ordninger.
+Barnekonvensjonen har en egen artikkel om rettighetene til urfolksbarn, artikkel 30;
+Dette utkastet er skrevet i lag med representanter fra inuittisk og samisk side.
+Det er avgjørende for det samiske språkets fremtid at den tospråklige velger å bruke samisk språk i flest mulig sammenhenger.
+Dette er et overraskende lavt tall. Det er en styrke for samiskopplæringen at de fleste kommunene har mer enn en samisklærer, fordi det gjør opplæringstilbudet mindre sårbart.
+Sikre reindrifta som språk- og kulturbærer
+- Vi skal delta i beslutninger om hvordan våre tradisjonelle områder skal forvaltes i fremtiden, fordi det handler om vår fremtid, sier sametingsråd Thomas Åhren.
+De vil ha mer enn å bare hente femti billetter til en åpningskonsert.
+Komiteer / Organisasjonsstruktur / Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+Man kan forske på det offentliges holdninger og spesielt hvilke lover som er opprettet for å beskytte minoritetsspråket. Til venstre finnes en link till Torkels artikkel.
+− Dette berører ogås i stro grad sørsamiske utfordringer så jeg synes det var svært nyttig å følge debatten i Sametinget, sier Annikken Kjær Haraldsen.
+fortelle om noen særtrekk ved samiske dialekter og sosiolekter
+7) Nasjonalparkstyret for Stabbursdalen nasjonalpark
+Sametingsrådet har til sammen bevilget 15 millioner kroner i tilskudd innenfor helse, kultur, næring og opplæring siden januar 2014.
+Det kan gjøres ved å fjerne eller dempe årsaken til helsebelastningen, eller ved at man tilfører ressurser eller styrker eksisterende ressurser.
+Ifølge den faglige retningslinjen bør spesialisthelsetjenesten utrede personer med mistanke om demens, blant annet når det er kompliserte/atypiske tilfeller av kognitiv svikt, yngre personer under 65 år.
+- Vi ser frem til en fortsatt god og konstruktiv dialog med Landbruks- og matdepartementet om videre prosess i statens oppnevnelse av styreleder og øvrige styremedlemmer, sier Muotka.
+De øvrige kommunene i forvaltningsområdet, Loabák/Lavangen, Porsanger/Porsáŋgu, Gáivuotna/Kåfjord, Divtasvuodna/Tysfjord, Snåase/Snåsa og Raarvihke/Røyrvik anses som språkvitaliseringskommuner.
+Samtidig ser utvalget at manglende juridisk terminologi på samiske språk, mangel på kvalifiserte tolker, og mangel på samiskspråklige dommere setter grenser for hvor langt rettighetene kan strekkes.
+Innen jordbruk var gjennomsnittsalderen lavere i STN-området enn i de to andre geografiske områdene.
+Fem landanlegg for fisk har fått nesten 1,7 millioner kroner til sammen i støtte fra Sametinget.
+Det er bra, man skal ha meninger, og diskusjoner gir utvikling.
+Målene med organisasjonsmodellen er å gi kortere kommandolinjer, raskere saksbehandling, sterkere medbestemmelse og mer myndighet og ansvarliggjøring i det daglige til resultatenhetene.
+Sist i artikkelen har vi tatt med en utarbeidet prognose for hvor mange samisklærere det er behov for å utdanne i årene som kommer, samt tilrådinger om tiltak som er nødvendige for å sikre rekruttering av samiske lærekrefter.
+En viktig del av dette arbeidet er forvaltning av midler til regional utvikling på lokalt nivå.
+Hvis man ikke svarer korrekt i forhold til reglene får man gå tilbake samme antall skritt som man gikk fremover.
+PRM: Sametingsrådet har nå bevilget over 20,1 millioner kroner til læremidler
+Mange har i tillegg gjort scenekunststudier i kulturer som det er naturlig å sammenligne oss med.
+Mange offentlige instanser er inne i bildet når det gjelder bestemmelser som berører sørsamisk språk, og det er derfor behov for en mer tydelig ansvarsfordeling mellom disse.
+I dette diktet framstiller Fjellner samene som solas sønn og månens datter.
+Globalt må vi bistå urfolkskvinnenes kamp mot fattigdom gjennom økt adgang til skole og utdanning for både kvinner og menn.
+Verdens urfolk har anmodet presidenten for FNs generalforsamling til å oppnevne to med-tilretteleggere for verdenskonferansen - en som representerer medlemsstater og en som representerer urfolk.
+Sametinget jobber i 2013 med en handlingsplan for samiske kulturnæringer.
+Utvalget foreslår at storbykommunene Trondheim, Tromsø, Bodø og Oslo skal ha forpliktelser knyttet til samiske språk.
+Dette er en tids- og kostnadskrevende prosess.
+Det har ført til et godt samisk musikkår med lyttervennlig og fengende musikk av god kvalitet.
+Det at Sametinget skal innta en tydeligere rolle forutsetter at det skjer i tett samarbeid med reindriften selv.
+Denne arbeidsgruppen fremmet sin innstilling i juni 1998.
+Ønsker du informasjon om innhold og prosess før og under konferansen, kan du kontakte den internasjonale koordingeringsgruppen (Indigenous Global Coordinating Group).
+Oppbyggingen av institusjoner i områdene er av stor betydning for å sikre et fundament for språkutviklingen og utviklingen av terminologi.
+Sametinget ga reisestøtte til Noereh!, slik at de kunne samle deltakere fra hele Norges land til sitt landsmøte i Snåsa i 2012.
+Næringen og det samiske samfunnet må få anledning til å delta i politiske prosesser for rammene av reindrifta i Norge.
+I tillegg tildeler Sametinget direkte tilskudd til samiske språksentre.
+Urfolkene har derfor på internasjonalt nivå opprettet et samarbeid der de i lag jobber for å sikre urfolks deltakelse på en god måte.
+Forventning om at innsats gir forbedring, øker også tålegrensen.
+I mineralsaker har Sametinget egne prosesser direkte med mineralaktørene og forventer at det gjennomføres forhandlinger før det eventuelt kan søkes driftskonsesjoner.
+Lønns- og prisøkningen vi foreslår på 0,6 prosent til Sametingets politiske og administrative virksomhet, samt til alle våre faste tilskuddsmottakere betyr lavere vekst for alle enn det lønns- og prisøkningen i 2020 er forventet å bli.
+Det er viktig at man som samisk designer/duojár tar et bevisst valg om hvor og i hvilken sammenheng man stiller ut sine produkter, sier duojár Ove Stødle fra Indre Billefjord.
+Tirsdag 20. juni ble saken løftet frem for statssekretær Elisabet Dahle i Kunnskapsdepartementet, og mandag 25. juni ble læremiddelsituasjonen drøftet med sameminister Rigmor Aasrud i Fornyings- og administrasjonsdepartementet.
+Artikkelen ble skrevet med referanser til de muligheter som da fantes innen søkbare midler og prosjekter innenfor det nasjonale, og UNESCOs rammer for vern og utvikling av immateriell kulturarv.
+Det forutsettes videre at den egne avtalen mellom henholdsvis Sametinget og Nord-Trøndelag Fylkeskommune og Sametinget og Snåsa kommune gir åpning for reelle lokale tilpassninger som tilgodeser den særskilte situasjonen i sørsamisk område.
+Det er behov for et sterkt nordisk samarbeid hvor man kan diskutere og fremme språkpolitiske og språkfaglige saker.
+Hvis barna blir dårlig på skolen, tar vi kontakt med foreldrene.
+Presserom Det settes opp et eget presserom med adgang til trådløst nettverk, arbeidsstasjoner og direktesendinger fra konferansesenteret.
+Fremdeles nedgang i de samiske områdene
+Utvalget foreslår imidlertid at samiskspråkliges rett til tolk lovfestes i sameloven.
+påvise hvordan språket forandrer seg i forhold til situasjon, tid og sted
+Sametinget ser for seg en todeling av ansvar og plikter.
+Ei viktig side ved Nordlands historie er å skape kontakt med historieinteresserte nordlendinger og få innspill til det nye historieverket fra flest mulig hold.
+Det bidrar til bred oppmerksomhet rundt konferansen og urfolkspolitikken.
+Interessert kulturnæringsaktører bes ta kontakt med Kreativ Industri innen 24.09, [email protected]
+Ektesvuekiebarkoeh Duedtie-institusjovni- jih duedtiebarkijgujmie dorje juktie learohkh maehtieh leerehtimmie-barkose båetedh jih "svennelaavenjassem" vaeltedh.
+Derfor vil statistikken for nordsamisk basere seg på hvor mange som i dag arbeider som lærere i grunnopplæringa, samt tall for dem som er utdannet ved Samisk høgskole og UiT Norges arktiske universitet, og ikke hvor mange som opprinnelig ble utdannet totalt ved de vel 20 lærestedene som tilbyr lærerutdanning i Norge.
+Derfor har Sametinget foreslått at det nedsettes et samisk offentlig utvalgt (SaOU) som består av medlemmer fra Regjering og Sametinget.
+Kommunereformen - samisk perspektiv, v/rådsmedlem Ann-Mari Thomassen
+Åarjelh-Trøndelagen tjielte lea Rørosen museumese diedtem vadteme abpe regiovnesne gorredidh, øøhpehtidh jih bievnesjidh saemiej kultuvre-aerpij bijre.
+Deltagere dekker selv eventuelle reise-, overnattings- og kostutgifter.
+Seniorforsker Eva Josefsen har vært prosjektleder for arbeidet som er gjennomført sammen med forsker Áila Márge Varsi Balto ved Norut Alta - Áltá og forsker Marit Solstad ved Nordlandsforskning/Nordlánda dutkam.
+Vær med på å sette grenser.
+Samarbeid og rettighetsavklaring / Reindrift / Næringer / Forsiden - Sametinget
+Tastaturet lanseres som en gratis app.
+Divvun er fra 2011 tilknyttet Senter for samisk språkteknologi - Giellatekno - ved Universitetet i Tromsø.
+- Vi har lagt vekt på at det skal være et tilbud for alle, og vårt mål har vært å involvere hele lokalsamfunnet i Alta.
+Olsen synes det er viktig for samiske forlag å kunne delta med nødvendig tyngde på en så stor internasjonal litteraturarena.
+I tillegg er det behov for å gi den visuelle kunsten grunnlag for fortsatt faglig utvikling.
+Sametinget har ingen forvaltningsmyndighet for bevaring og bruk av naturmangfoldet.
+Sametingsrådet har til sammen bevilget i overkant av 14 millioner kroner i tilskudd innenfor næring, språk, kultur, barnehage, helse og sosial og regionale prosjekter i perioden fra 10. februar til 4. mai i år.
+"Hutkás gielda" betyr kreativ kommune og er et nytt satsningsområde fra Sametinget.
+Demens vil vanligvis utvikle seg gradvis over mange år.
+Røyrvik kommune har en god skole - kulturskole og barnehage - med ledige plasser!
+Her ser vi kun på videreutdanning i samisk.
+Spesielt den oppvoksende generasjon har behov for samisk litteratur, og dette skaper nye utfordringer for våre forfattere.
+"Nordområdepolitkken": som vil omtale Barentssamarbeidet, EU og Arktiske råd.
+De er valgt til styret fordi Sametinget mener de vil ivareta samiske interesser på en god og helhetlig måte i styrearbeidet.
+opprettholdelsen av det samiske samfunnets fleksibilitet i form av tradisjonell ressursbruk og kombinasjon av næringsformer er den beste strategien for å kunne tilpasse oss endringer.
+I begynnelsen av juni kom FNs barnekomite med anbefalinger til Norge om at de må gjøre en bedre jobb i disse sakene.
+2. Undersøkelsesretten for mineraler staten hevder eiendomsretten til krever tillatelse fra staten (§13).
+Språkleirer har vist seg å være effektive tiltak for å styrke språkopplæringen.
+Ytterligere tiltak og informasjon på sørsamisk vil komme etter hvert.
+gjennomføre og presentere en selvvalgt fordypningsoppgave med språklig, litterært eller annet samisk emne
+Dette er tiltak som har vist seg å gi gode resultater og som må sikres permanent finansiering.
+I tillegg vil vi øke tilskuddet til nyutgivelser og oversetting av samisk litteratur, sier Olsen.
+Blant de som ikke forstår noe samisk er interessen noe lavere, her er det 40% som vurderer å lære seg samisk på sikt.
+Næringslivet består i stor grad av små og mellomstore bedrifter.
+Sametinget har i dag liten myndighet i arbeidet med språkutvikling i samfunnet, og har liten påvirkning i den offentlige språkplanleggingen.
+Demens med lewylegemer oppstår ved skade i hjernebarken og i dypere deler av hjernen.
+Det er et behov for teknologisk utvikling både i forbindelse med databaser, GPS, applikasjoner og annet slik at det blir lett å bruke samiske tegn i disse.
+bruke et bredt spekter av språklige virkemidler i egen skriving, både i skjønnlitteratur og sakprosa
+Fylkestinget er opptatt av i hvilken grad virkemiddelbruken gjennom programmet bidrar til å nå dette målet.
+Leve- og arbeidskår er rammebetingelser for helse, og et nødvendig kunnskapsgrunnlag for å kunne tilrettelegge for livsbetingelser som styrker helse og for å kunne gi effektiv helsehjelp.
+Et ly dekker våre grunnleggende behov.
+Balto vil tiltre i stillingen rett etter nyttår.
+Hans Majestet Kong Harald vil delta på arrangement i forbindelse med samisk språkuke i Karasjok 24. oktober. Under arrangementet vil Kongen blant annet besøke Karasjok grunnskole, og dele ut Språkløftets språkpris.
+Partene er videre enige om å videreutvikle samarbeidet, og er i gang med arbeidet med å få på plass en ny 4-årig samarbeidsavtale.
+- Endelig har vi fått forståelse for behovet og tror at dette er med på å styrke kvaliteten i samiske barnehager og skoler, sier sametingspresident Vibeke Larsen.
+Opplæringsloven hjemler også voksnes rett til grunn- og videregående opplæring og derav følger også individuell rett til opplæring i samisk.
+Den samiske fortellertradisjonen, joik, sanger og salmer, diiddat/dijda og ordspråk er en del av den tradisjonelle kunnskapen.
+For at velgernes endringer på stemmesedlene skal ha virkning på personvalget, må over halvparten av partiets velgere ha gjort endring ved den samme kandidaten.
+Leseforståelse er avhengig av kulturelle referanserammer, samtidig som lesingen utvikler kommunikative ferdigheter og kulturforståelse.
+Språkbærere innen tradisjonelle samiske næringer som jordbruk, reindrift, utmark og fiske innehar viktig kunnskap om samisk språk, tradisjon og verdier.
+Mange av kulturminnene kan bli ødelagt ved en utbygging.
+En gave som vi igjen skal gi til våre etterkommere.
+Norge har i dag seks steder som er innskrevet på UNESCOs verdensarvliste:
+Lærerne bør ha både pedagogisk og samiskspråklig kompetanse på et nivå som man forventer i øvrige språkfag.
+En av de viktigste forutsetningene for å sikre fremtiden for samisk språk er at det finnes brukere av språket.
+Ved behandling av søknaden vil Sametinget kunne vurdere søkers økonomiske evne til å gjennomføre prosjektet/etableringen.
+Reindriftslovens § 22 fastslår retten til fritt og uhindret å drive og forflytte rein og nedlegger forbud mot stenging av flyttlei.
+Sametingsrådet står for den daglige utøvende politikken i Sametinget.
+Samer og Inuitter enige om felles målsettinger i Nuuk
+Ministrene og sametingspresidentene møtes regelmessig for å orientere om, drøfte og behandle samiske spørsmål av felles interesse.
+- Vi sover selvfølgelig i lávvu, som i uminnelige tider har vært det samiske folkets foretrukne måte å overnatte på når vi ferdes i naturen, forteller Sametingspresident Aili Keskitalo.
+Det er derfor viktig å sikre at duodji overlever både som kultur og næring.
+Senter for samisk i opplæringa har siden 2007 vært en liten seksjon underlagt Samisk høgskole.
+Fokus på sørsamisk språk og lulesamisk språk
+Her finner dere rapporten: Samisk språkundersøkelse 2012
+Innspill til melding om internasjonalt arbeid / Internasjonalt urfolkssamarbeid / Internasjonalt arbeid / Forsiden - Sametinget Innspill til melding om internasjonalt arbeid
+Sametinget klager på utslippstillatelsen til Nussir
+Økt sysselsetting som følge av samisk kunst- og kulturbasert næring
+§ å utvikle samisk kunst og kultur, slik at den samiske symbolverden favner alle samer
+Forskning viser at at samer opplever mer overgrep og vold enn majoritetsbefolkningen.
+å opprette et samisk nasjonalgalleri i tilknytning til De Samiske Samlinger
+Indre rammer er hvilket kunstnerisk personell med hvilken kompetanse man har til rådighet på alle plan.
+Samisk må være et språk som blir verdsatt av samfunnet; kunnskap i samisk må av samfunnet ses på som en viktig kompetanse.
+Tabellen må leses horisontalt for å lese progresjonen mellom de ulike nivåene og vertikalt for å finne elevens samlede kompetanse.
+jobbet for å videreføre ungdomsfiskeordningen og innføre rekrutteringskvoter i kyst- og fjordfisket
+Kjønn som hinder for likestilling
+Sametingets plenum har vedtatt har en støtteordning som har som mål å styrke samiske rettigheter til arealer og ressurser.
+Skolen tilbyr nettbasert tolkeutdanning på flere språk - "tolking i offentlig sektor".
+Det er de skapende kunstnerne - manusforfattere, filmskapere, komponister, koreografer - som selv tar opp viktige temaer i samisk historie og kultur. Gjennom iscenesettelsen sammen med de utøvende kunstnere skaper de det sceniske uttrykket som gir oss formidlingen.
+§ samisk representasjon i alle relevante råd, utvalg og styrer, både kommunalt, regionalt og nasjonalt
+Økt kompetanse og kunnskap i og om samisk språk og kultur på alle nivå i sosialtjenesten.
+Sametingsrådet følger opp plenumsbehandlingen om litteratur med blant annet å styrke produksjon av samisk litteratur med 5,1 millioner kroner og opprettelse av litteraturformidlerstillinger i sør- og lulesamisk område, og Olsen er glad for at fem av bokbussene videreføres med fortsatt støtte fra Sametinget.
+Det er oppnådd enighet om ny næringsavtale for duodji for 2014.
+Museene har behov for å styrke de samiske språk i aktiv anvendelse i museumsarbeidet.
+De har alle forpliktet seg til å arbeide for et godt og inkluderende oppvekst- og læringsmiljø med nulltoleranse for mobbing.
+gjennomført motivasjonsseminaret " Kvinnekraft på Sametinget "
+Kvinnedagen handler først og fremst om at vi ikke aksepterer at kjønn skal være en faktor som står i veien for rettferdighet i samfunnet eller menneskers livsutfoldelse.
+Ingen rein ble imidlertid påkjørt fra varslingssystemet ble montert opp den 9.12.2019 til reinen ble flyttet, ca. en måned seinere.
+Og det er viktig å ikke hindre nyttig samisk bruk av symbolene.
+På denne måten blir det lettere for skolen og skoleeiere å finne fram relevant stoff om samisk opplæring.
+Prisen gis til en som særlig har vært med på å bevare, styrke og fremme samisk språk.
+Saksgangen i saker som gjelder samiske navn:
+Språkprisen Gollegiella skal bidra til å løfte statusen til det samiske språket, og vi håper at vinnerne vil fortsette med sine viktige arbeid, sier Sametingets president Aili Keskitalo.
+Men for meg er det et minst like viktig å slå et slag for den bærekraftige bruken av naturen.
+Innlegg v / Tana kommune og Karasjok kommune.
+Dette tenker vi også vil være spesielt bra for elever som får fjernundervisning.
+Men det gjør heller ikke bokostnader, arbeidsledighet, kriminalitet eller forurensning.
+Verneområdestyrene / Naturmangfold / Miljø, areal og kulturvern / Forsiden - Sametinget
+Prioritering av tema vil bli foretatt i selve planprosessen og ikke i planprogrammet.
+ Bruk av samisk språk
+Sametinget velger et utvalg på fem personer for tilsetting av Sametingets direktør.
+Hun slår fast at miljøet i nord er sårbart, og klimaendringer kommer tydeligst til uttrykk her nord.
+Les mer om samiske kulturminner:
+Samisk spesialbibliotek ble i år 2000 overført til Sametinget og fikk navnet Sametingets bibliotek.
+Snart to år etter er prosjektet igangsatt på Fosen, men uten felling forut for skade, som var en del av stortingsvedtaket.
+Manglende anerkjennelse av samers land- og ressursrettigheter var en viktig grunn til striden om utbygging av Altavassdraget.
+uttrykke seg presist og med et variert og nyansert ordforråd i ulike typer tekster
+På den måten kan SUPU bistå Sametinget i utformingen av tingets ungdomsprofil og ungdomspolitikk.
+Sametingsrådet har innvilget en støtte på 100.000 kroner til prosjektet Duodji Dreamers på Riddu Riđđu.
+bruke digitale verktøy til arbeid med egne tekster
+-De siste årene har antallet elever i videregående skole som har samisk i fagkretsen økt.
+Samekonferansen la imidlertid til grunn at samene er ett folk (nasjon) og at bruken av nasjonsbegrepet således ikke forutsetter en egen stat.
+Det vises videre til at deltakelsen i internasjonalt kirkelig urfolksarbeid har brakt viktige impulser til samisk kirkeliv.
+NRL gjorde vedtak på landsmøtet den følgende våren, og tok sakene opp med Landbruksdepartementet.
+-Samisk reiseliv har et stort potensial for å bli en mye større næring i samiske områder enn i dag.
+Alle har rett til opplæring i samisk i grunnskolen og i den videregående skole (Se opplæring).
+Endringer og tilpasninger tar den tid reinen og reindriftsutøveren bruker på å forandre og justere alle de sider ved tilværelsen og drifta som påvirkes ved naturgitte eller menneskeskapte inngrep.
+RUP er førende for forvaltningen av midlene.
+FNs konvensjon om økonomiske, sosiale og kulturelle rettigheter av 1966 (ØSK) inneholder også artikler av betydning for samerettslige problemstillinger.
+Les mer om Árbediehtu her.
+Det er satt fokus på at kunnskapsnivået om samisk kultur, levesett og næringsliv må bedres blant beslutningstakere i aktuelle kommuner.
+Samisk er et offisielt språk i Norge, Sverige og Finland og det er et mål at samisk språk skal bevares og videreutvikles for kommende generasjoner.
+Målet med handlingsplanen er å få flere samiske språkbrukere.
+Hvis man fikk flere av disse ungdommene inn i utdanning eller jobb, ville det ha positive effekter på rekrutteringsutfordringene.
+De seks urfolksorganisasjoner som sitter rundt bordet sammen de åtte medlemsstatene med status som permanente deltakere er:
+3.5.1 Registrering av publikumstall - årsrapporter
+bruke andre måter å utrykke meg på:
+Av midlene avsatt i 2016 ble over to millioner kroner brukt til driftstilskudd.
+- Dette var en mulighet for regjeringen å rette opp i en reindriftspolitikk som i lang tid har vært feilslått.
+Det viser en mangfoldig samisk kultur, og er en viktig fremstilling for både samiske og ikke-samiske barn, sier sametingsråden.
+FNs kvinnekommisjon begynner mandag 04.mars og varer i to uker.
+Kontaktperson Saemie Sijte: Birgitta Fossum.
+Det er veldig passende at dette skjer i det internasjonale året for urfolksspråk.
+ Å drøfte en organisering av samisk forskning og høyere utdanning både innenfor det samiske samfunnet, og i forhold til det øvrige nasjonale og nordiske utdanningssystemet.
+Det kan tyde på at elevtallet i samisk til en viss grad har maksimalisert potensialet i samiske områder, men at det har vært et ubenyttet potensial i byer.
+diskutere begrepene morsmål, tospråklighet og funksjonell tospråklighet på grunnlag av egen språksituasjon og egne erfaringer og vurdere egne språkferdigheter i flere språk og i forskjellige språksammenhenger
+Studentene må få mulighet til å lære samisk fagterminologi slik at de blir i stand til å bruke samisk i sitt virke etter endt utdanning.
+Likeledes påpeker Pasientrettighetsloven § 3-5 at pasienter har krav på informasjon, som er tilpasset mottakerens individuelle forutsetninger, som alder, modenhet, erfaring og kultur- og språkbakgrunn.
+Dette utvalget gikk inn for at samisk språk skulle få en bred plass i undervisningen, sammen med samisk kulturhistorie og samisk heimeyrke.
+Dette resulterte i enighet mellom regjeringen og sameorganisasjonene om at dette skulle skje etter nærmere utredninger.
+- Å være kreativ for å finne nye markeder er en viktig del av bedriftsutviklinga.
+I flere år har fylkeskommunen premiert regionalt samarbeid om forvaltning av kommunale/regionale fond ved bruk av stimuleringspenger.
+Til deg som har fått beskjed om å holde deg hjemme
+Kanskje kan dette gi utslag videre i utdanningsløpet ved at det er færre som er motivert for høgere utdanning i samisk, eller at det er strømninger i samfunnet som påvirker samisk både i grunnskolen, i videregående opplæring og i høgere utdanning som gjør at elevtallene øker eller minker på alle nivåer samtidig?
+Presidenten for FNs generalforsamling har fulgt opp denne anbefalingen gjennom å oppnevne Sametingets internasjonale representant John B. Henriksen og Mexicos FN-ambassadør Luis Alfonso de Alba som med-tilretteleggere for de forestående forhandlingene.
+- Vi har den siste tiden hørt sterke historier om både hverdagsrasisme og direkte bruk av vold mot individer med samisk bakgrunn.
+I samisk som andrespråk forstås grunnleggende ferdigheter slik:
+Stipend for høyere utdanning / Stipend og tilskudd / Forskning og høyere utdanning / Opplæring / Forsiden - Sametinget
+5. Viestarmera válggabijrra/Viesttarmeara válgabiire/Vesthavet valgkrets: kommunene Dyrøy, Salangen, Lavangen, Gratangen, Skånland, Ibestad, Harstad, Bjarkøy, Kvæfjord i Troms fylke og kommunene fra og med Saltdal, Beiarn og Meløy og nordover i Nordland fylke
+Bevilgningen til samiske språksentre foreslås økt med 4 millioner kroner.
+Sametinget har over flere år bedt norske myndigheter om et økonomisk løft for å få dette til.
+Dette begrenser muligheten til en planløs utbygging som skjer gjennom utstrakt bruk av dispensasjoner, og som i sum utgjør store inngrep i samiske områder og dermed også endret bruk av utmarka.
+Et høyt antall brukere er imidlertid i seg selv ikke noen sikkerhet for at et språk skal utvikle seg og leve videre, derimot er alderssammensetningen av språkbrukerne viktig.
+Sjøl underviste jeg i reindriftslære, blant annet om beiteforhold, flokksammensetning og reinsjukdommer.
+Systemet innebærer en måling av hvordan virkemidlene er brukt i forhold til programmets 3 innsatsområder, og et sett av 10 underliggende indikatorer, slik: De fleste prosjekter kjennetegnes ved flere indikatorer, slik at summen både i prosent og faktisk vil overgå 100 prosent.
+Vi håper at kristuskransen skal oppmuntre til åpen og modig tenkning rundt eksistensielle og etiske problemstillinger i en kristen ramme.
+For næringslivet er det viktig å opparbeide seg tilstrekkelig markedskompetanse for å kunne virkeliggjøre internasjonale markedsmuligheter.
+Elever i grunn- og videregående skole bruker ofte tjenestene som de samiske museene tilbyr fordi de er et godt supplement til den undervisningen de får i skolen.
+Som vi også vil se, er det samtidig grunn til å frykte at andelen ufaglærte i den samiske skolen igjen vil øke om det ikke utdannes samisklærere i et høgere tempo enn det har vært gjort de seinere år.
+Partene vil prioritere tiltak rettet mot ungdom og kvinner for å sikre fremtiden for sørsamisk reindrift.
+Gaske-regiovne gaptja Noerhte-Trøndelaagem mohte bæjngolen leah dajvh Follafjorden noerhtelen jih åarjelen E14-en Stjørdalesne jih Meråkerisnie jih abpe Fosene.
+Frontotemporal demens skyldes skader i fremre områder av hjernen og kjennetegnes av endringer i måten man opptrer på og i personlighet.
+Trolig vil en noe større kontinuitet kunne sikre større studentkull for sørsamisk.
+I rapporten uttrykker komiteen reell bekymring over norske myndigheters innsats for å bekjempe rasisme og hatprat mot etniske minoriteter og andre sårbare grupper.
+Søknadsinstans: Folkehelsekomiteen, Fylkets Hus, 7735 Steinkjer.
+Avtale mellom Sametinget og Miljøverndepartementet om retningslinjer for verneplanarbeid etter naturvernloven i samiske områder
+Utflyttingen fra de tradisjonelle samiske områdene i Norge går i dag til byene, mens innflyttingen til områdene mer og mer skjer fra utlandet.
+Sametinget skal ha ansvaret for utviklingen av samisk språk og utformingen av samisk språkpolitikk i Norge.
+Alle elever på videregående skoler skal få undervisning om samiske forhold.
+Nedenfor finner du lenker til bakgrunn og annen nyttig informasjon for urfolkskonferansen Áltá 2013 og FNs verdenskonferanse om urfolk i 2014.
+Sametinget skal påse at de forpliktelsene staten har påtatt seg gjennom Grunnlovens § 110 a virkeliggjøres.
+Tiltak 35 Revitalisering av samisk språk i markasamiske områder i Sør-Troms og Nordre Nordland
+Andelen som var sysselsatt i STN-området, er lavere enn i Norge sett under ett, og også lavere enn sammenligningsområdet nord for Saltfjellet i 2012. Dette gjelder også når vi sammenligner kvinner og menn hver for seg.
+Tiltak 18 Femårig voksenopplæringsprogram i samisk
+Personlig egnethet vil bli tillagt stor vekt ved ansettelse.
+Å sette samiske folks helse og levekår på dagsorden, betyr også å se på hvilke faktorer både i vårt eget samfunn og samfunnet for øvrig som påvirker vår helse - "Hva er samisk helse?"
+I hver sak gis det adgang til protokolltilførsel.
+Kunngjøringer fra offentlige organ som særlig retter seg mot hele eller deler av befolkningen i forvaltningsområdet, skal skje både på samisk og norsk.
+Partene vil arbeide for å opprette gode lærlingordninger i duedtie.
+- Kinesiske myndigheter må forhandle med den tibetanske regjeringen i eksil med sikte på å sikre Tibet reell og genuin selvbestemmelse, sier Aili Keskitalo.
+På førstesida: Klikk "Logg på" helt til høyre.
+Samiske menn velger i større grad tradisjonelle samiske næringer og yrker.
+Utvalgets forslag til differensierte rettigheter og plikter i kommunekategoriene, og innføring av individuelle språkrettigheter sett i sammenheng med mangelen på personer med samisk språkkompetanse i de ulike sektorene, medfører et økt behov for bruk av tolketjenester.
+All sponsing handler om å knytte seg opp mot et verdisett.
+Økt kompetanse og kunnskap i og om samisk språk og kultur på alle nivå i helsetjenesten.
+Sametinget har arbeidet for at Finnmarksloven er innenfor folkerettslige rammer.
+4.1.2 Samisk reindrift i sørsamisk område
+Voksne som ikke har fullført grunnskole, har rett til tilpasset grunnskoleopplæring. Nyhet | publisert, oppdatert
+Helse og sosial / Forsiden - Sametinget
+Vi har sett at utviklingen har gått noe i bølger når det gjelder elevtall.
+Brudd på samelovens språkregler får ingen følger for den som begår bruddene.
+Kjente omgivelser og gjenstander kan vekke minner og være et godt utgangspunkt for samtale og fellesskap.
+Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+Her er det kun de samiske teaterinstitusjonene som er faste på Sametingets budsjett, som er med.
+- Det er gledelig at nordnorsk ungdom ser for seg en yrkeskarriere som fiskere.
+For mer informasjon om konferansen:
+Vi er bekymret for at kommunene ikke i tilstrekkelig grad er bevist samiske pasienters behov, sier Sametingsråd Henrik Olsen.
+- I tråd med kulturmeldingen ønsker vi med denne ordningen å bedre rammevilkårene for yngre samiske kunstnere, samt bidra til økt internasjonal promotering av samisk kunst, uttaler rådsmedlem Vibeke Larsen.
+Vi samer har en grunnleggende rett til og et selvstendig ansvar for å utvikle og formidle kunnskap om oss selv og våre omgivelser.
+At samisk kulturhistorie bevares, forvaltes og formidles
+Jeg tar til orde for at vi skal utvikle en felles mal og grunntenkning i nordiske førstespråkslæreplanene i norsk, finsk, svensk og samisk.
+Hege Fjellheim Avdelingsdirektør for rettigheter og internasjonale saker +47 78 47 40 47 [email protected]
+I 2011 ble eksempelvis virkemiddelbruken overfor innovasjonsselskapene og stedsutvikling evaluert.
+Det blir samtalen rundt middagsbordet og tiden vi har sammen i helger som gir rom for samtale.
+at det økonomiske grunnlaget for urfolkenes deltakelse styrkes både i Barentsrådet og Arktisk Råd
+I enkelte tilfeller kan også prosjekter utenfor disse innsatsområdene støttes.
+Dette samarbeidet har sitt utspring fra det åpne og upartiske idédugnadsmøte i København om nettopp FNs verdenskonferanse om urfolk, der København-resolusjonen ble vedtatt.
+I internasjonal sammenheng er alle samiske språk karakterisert som truede, alvorlig truede eller nesten utdødde språk.
+Sametingsrådet ønsker på denne bakgrunn at urfolkshensyn skal bli langt mer synlig i internasjonale prosesser.
+PRM: - Viktig vedtak av Kirkemøtet
+En likeverdig helsetjeneste til det samiske folk som tar utgangspunkt i samisk språk og kultur.
+Det ses ingen forskjell mellom menn og kvinner, aldersgrupper, roller eller arbeidsoppgaver når det gjelder stress og regelbelastning.
+Sametingspresident Egil Olli inviterte, under sesjonen i FNs permanente forum for urfolk i 2011, verdens urfolk til en forberedende konferanse i Alta i juni 2013.
+Ved kommunestyrevalget: 1) Sett et kryss i ruten ved navnet til kandidatene du vil stemme på.
+Hun oppfordrer alle interesserte i å melde seg på.
+Jo lengre unna en kommune er en forvaltningskommune, jo større utfordringer er det med å rekruttere lærere.
+KAPITTEL 3 FORHANDLINGER I PLENUM
+Musikktildelinger fra Sametinget / Kunst- og kulturutøvelse / Kulturliv / Forsiden - Sametinget
+Tilbudet tilpasses til enhver tid kapasiteten i administrasjonen og den politiske aktiviteten i bygningen.
+skrive og presentere erfaringer fra filmopplevelser og litteraturlesning
+Dotkemeklahke Patricia Fjellgren, Saemiedigkie, Sveerje raereste guktie edtja skreejrehtidh ihke jienebh åarjelsaemien soptsestieh.
+Disse områdene står ovenfor en rekke utfordringer.
+Sjiere mååhtedimmieh maehtieh orrijehtedh gosse govhte askh vaaseme jis bievnesh dan bijre vadtasovveme.
+Dette vil være hovedfokuset i Dáhttu 2.0.
+Jeg hadde et nært og positivt samarbeide med fylkesskattekontorene, seinere også med avgifts- og skattedirektoratene.
+Væjkeles maanaj gujmie, jïh eadtjohke.
+-420 kV kraftlinja utgjør et stort og omfattende inngrep.
+Spesielt er det Kommunal- og moderniseringsdepartementet (KMD) som gir med den ene handa, men tar med den andre, sier rådsmedlem Henrik Olsen, budsjettansvarlig i sametingsrådet.
+Å kunne bruke digitale verktøy i samisk som førstespråk er nødvendig for å mestre nye tekstformer og uttrykk.
+Nasjonale signaler og målsettinger må avveies gjennom regional politikk og omsettes til gode helhetsløsninger regionalt og lokalt.
+Lokal forvaltning av større verneområder og nasjonalparker er et viktig ledd i dette arbeidet, sier sametingsråd Thomas Åhrén.
+Under den formelle delen av besøket overvar fylkesråden plenumssamlingen i Sametinget tirsdag 27. mai, og et møte med sametingsrådet samme dag.
+Sametingsråd Mikkel Eskil Mikkelsen gratulerer Kirkemøtet, som 16. april enstemmig vedtok opprettelse av et samisk kirkelig valgmøte.
+I denne situasjonen har kommunen med støtte fra et bredt regionalt partnerskap iverksatt et forprosjekt med tanke på et omstillingsarbeid i kommunen.
+I tilretteleggingen av tjenesten har Sametinget en koordinerende og pådrivende rolle overfor de sentrale myndigheter
+Dette kan ha en rekke årsaker.
+Behovet for samiskspråklig kompetanse er ikke bare stort innenfor den offentlige og kommunale tjenesteytingen, men også innenfor sosiale og kulturelle tilbud i samfunnet.
+I Sametingets kulturmelding er følgende mål og strategier satt opp for samisk kulturnæring:
+Snittalderen for sørsamiske lærere i grunnskolen er 44 år.
+Hovedutfordringen her er å legge til rette for at rettighetene befolkningen har til opplæring og bruk av samisk språk innfris.
+For å kunne stemme ved sametingsvalg må du være registrert i Sametingets valgmanntall.
+Vi mener alle barn og unge har en rett til oppvekst- og læringsmiljøer fri for mobbing og trakassering. Derfor arbeider vi for økt innsats mot mobbing i skoler, barnehager, fritidsarenaer og nabolag.
+Derfor ønsker Sametinget at det skal være mulig å registrere språk i folkeregisteret.
+Skolen er en av våre viktigste samfunnsinstitusjoner.
+I praksis betyr slik alternativ opplæringsform fjernundervisning, intensivundervisning eller leirskoleopphold.
+Representanter som velger å bruke samisk fra Sametingets talerstol gis et tillegg på 20 sekunder pr. minutt.
+Utanfor samiske distrikt har minst ti elevar i ein kommune som ønskjer opplæring i og på samisk, rett til slik opplæring så lenge det er minst seks elevar igjen i gruppa."
+Denne prinsipielle likeverdigheten er slått fast i Grunnlovens § 110 A. "
+Partene er derfor enige om at det er behov for tiltak for revitalisering av sørsamisk språk.
+Motstridende krav kan eksempelvis være når rammebetingelser og pålegg kommer i konflikt med krav til dyrevelferd (rovviltangrep, togpåkjørsler).
+Det er nå publisert et tidsskrift som heter Samiske tall forteller i elleve år og denne publikasjonen er viktig for de som driver med politikkutvikling og saksbehandling som berører samiske forhold.
+Den viktigste strategien for Sametinget i videre arbeid med pitesamisk og østsamisk blir derfor å få en oversikt over hva pitesamer og østsamer i Norge selv mener skal prioriteres i språkarbeidet.
+at opplæring sikres gjennom styrking av fag-, svenne- og mesterbrevordninger
+Fakturaer som ikke tilfredsstiller ovenstående krav vil bli returnert.
+Hvis vi ser bort fra samisk som fremmedspråk, får man denne tabellen for nordsamisk studiepoengproduksjon ved Universitetet i Tromsø: Tabell 4.7 viser at det er ei jevn stigning i avlagte studiepoeng i samiskspråklige kurs som ikke kan defineres som fremmedspråk/begynneropplæring.
+Disse fem språkene er østsamisk, nordsamisk, lulesamisk, pitesamisk og sørsamisk.
+PRM: "Faamoe" lanseres - unik sjanse for samiske bedrifter
+Til nå har det ikke vært gjort slike grundige undersøkelser og man har ikke klart å skaffe seg god nok dokumentasjon på språksituasjonene i samfunnet.
+Utvalget mener at språkvitaliseringskommuner og storbykommuner må ha minst en samisk profilskole i kommunen.
+Fornyings-, administrasjons- og kirkedepartementet har foretatt en gjennomgang av samelovens språkregler, i lys av nasjonale og internasjonale forpliktelser for samiske språk.
+bruke digitale verktøy i systematisering og arkivering av tekster og presentasjon og publisering av eget arbeid
+Sametinget har siden Samisk utdanningsråd ble slått sammen med Sametinget i 2000 hatt ansvar for ulike støtteordninger for utvikling av samiske læremidler.
+Sang: Berit Alette Mienna Wenche Holm Balto Marit Holm-Johannesen Anbjørg Holm Varsi Máijá Holm Balto Ida Márjá Varsi Solbakk Ánne Márgget Somby Áile Marita Varsi Karl Edvard Urheim Kirsi Guvsám Jovna Zakharias Dunfjell Eli Anne Nystad Máret Inga Grenserud Eira Káre Brita Rognerud Eira Máret Lájlá Sara Nedrejord Risten Gutnel Guttorm Eira Biret Sárá Anti Julie Sofie Nordsletta Maina Sofie Wergeland Inger Marie Guttorm Ragnhild Hellesøy Sør-Varanger salmesanggruppe Barnekoret i Karasjok menighet v/Anne Karin Hellesøy: Hannah L Strømeng, Elisabeth Kneppen Strømeng, Rita Marie P Somby, Ingri Maylèn Larsen, Kaisa Henriette Larsen, Andreas Hellesøy,
+Det er beskrevet hvordan NVE har vurdert den samlede belastningen for inngrep i de utvalgte områdene.
+- På papiret ser det bra ut, men i realiteten er dette en nedgang.
+Tallene på utdanningsnivået gjelder kun
+Flertallet i kontrollutvalget skal velges fra opposisjonen.
+Nord- og sørsamiske versjoner av temaheftene er distribuert til aktuelle barnehager og kommuner og ligger tilgjengelig på Utdanningsdirektoratets og Sametingets nettsider.
+Duedtie maahta jienebh barkoesijjieh øørnedh jih lea aaj ålvas vihkeles gielen gaavhtan.
+Evalueringen av språksentrene utført av Norut Alta våren 2012 bekrefter behovet for økte økonomiske og menneskelige ressurser.
+Orre saemien barkoesijjie lea aaj disse veadtaldihkie, jaepeste 2002.
+- Målet vårt er å få flere lesere av samisk litteratur, at det er god tilgang på samisk litteratur til alle og at samisk litteratur er synlig og kjent for leserne.
+samtale om aktuelle hendelser og saker
+-Under årets sesjon kommer vi til å fokusere på at urfolkshensyn må inkluderes i NASCOs egne retningslinjer.
+• Ikke gi unødig og overflødig informasjon.
+Studien gir tall for påvirkning fra bygninger og infrastruktur av reinbeite, fordelt på reinbeiteområdene og fordelt på årstidsbeiter og flyttlei.
+Lohkh vielie reeknegetjalemen bïjre daesnie
+Det blir spennende å reise til Frankfurt for å følge våre dyktige kunst- og kulturutøvere og se hvordan dette kan være et løft for formidling av samisk litteratur til et større marked, avslutter sametingsråd Henrik Olsen.
+Ved tilbud og tjenester er det viktig å ta utgangspunkt i den enkeltes bakgrunn, livsstil og tradisjoner.
+14:00: Samiske kulturminner og kulturminnevern i Finlandv/ Eija Ojanlatva, arkeolog,Sámi Museum Siida, Inari
+I 2013 har Sametinget en egen tilskuddsordning for utvikling av samiske leker og pedagogisk materiell til barnehager.
+Nesseby kommune får 150.000 kr. til språkkurs som skal hjelpe de som har tatt samisk begynnerkurs til å begynne å snakke samisk.
+Til sammen er de fire valgte stedene, med Ceavccageađgi / Mortensnes som hovedsted, spektakulære eksempler på bosetning, jakt og religion i Arktis gjennom 12000 år.
+Språkressurssentrene vil ha en særlig viktig rolle for styrking av det samiskspråklige barnehage- og skoletilbudet.
+Det ville gitt et bedre bilde på språksituasjonen og man ville kunne tilrettelegge på en bedre måte.
+Sametingsmelding om samisk språk inneholder utfordringer, mål og strategier innen 4 innsatsområder;
+Da denne artikkelen skal begrense seg til tall for samiske teatre på norsk side som har grunnfinansiering fra Sametinget i Norge, tar jeg her eksempel fra ÅST og BST sine tall for Tråante 2017. Det er et i tid nært eksempel for å synliggjøre kompleksiteten i og konglomeratene av samarbeidspartnere og eksterne finansieringer som er nødvendige for å produsere og gjennomføre sceniske produksjoner for de samiske teatrene.
+ Arbeide for at samisk utvikles som fagspråk
+Styreleder velges blant statens medlemmer.
+- For Sametinget er det viktig å styrke de sjøsamiske rettighetene, slik at den tradisjonelle bruken av områdene sikres ved at de vernes mot ødeleggende inngrep, sier Larsen.
+En tilsvarende registrering av for eksempel antall samisktalende i tjenesteytende institusjoner og bruk av samisk i saksbehandling vil også være nyttig.
+Det gis ikke opplæring i disse to språkene i noen grunnskole i Norge, og det finnes ingen barnehager der disse språkene blir formidlet.
+Læremiddelproduksjon og - utvikling skal holde tritt med utviklingen av den samiske skolen, i forhold til f.eks. læreplanreformer.
+Sametingsra ̊ dets taletid innga ̊ r i posisjonens taletid.
+Skoleskyss Hvis elevene tar skolebuss må de huske å holde god avstand, både mens de venter på bussen og i bussen.
+Reinmerket er personlig, på lik linje med personnavn og joik, der øresnittene i merket forteller om slekt og tilhørighet.
+Riksantikvaren har deltatt med en observatør.
+deltatt / deltar i Regjeringens Europapolitiske Forum, for å ivareta urfolksdimensjonen
+Sametingsrådet legger opp til bred medvirkning og kunnskapsinnhenting i meldingsarbeidet.
+Filmer for barn og unge er viktige språkformidlere.
+ Landbruksmelding for Trøndelag - status og oppfølging
+- Sametingsrådet deltok på høringen på Stortinget og vi argumenterte med at det må satses mer på kunnskapsstrategier og styrking av kunnskapsmiljøene i nord, også de små sårbare miljøene vi har her i nord.
+Sametingspresident Aili Keskitalo sier at det er viktig å støtte opp sørsamiske prosjekter.
+Det er en utfordring å fordele veksten av kompetansearbeidsplasser jevnt mellom sentrale strøk og andre regioner.
+De lange avstander og den spredte bosettingen gjør at det må være en viss spredning i funksjoner og institusjoner som skal betjene den sørsamiske befolkningen, og at disse lokaliseres i de ulike tyngdepunkter i de tre regionene.
+I denne saken har Sametinget støtte fra flere FN-organer, som har bedt Norge om å utarbeide tiltak mot vold i det samiske samfunn.
+- Dette viser at regjeringa har lite vilje til å realisere de samiske kulturbyggene og vi må få Stortinget på banen her, sier Olsen.
+Sametingsrådet støtter Kystaksjonen Sametingsrådet støtter Kystaksjonen og kravene om at leveringsforpliktelsene i nord må respekteres, slik Stortinget opprinnelig vedtok.
+Mange ønsker ikke å bli personlig involvert av ulike grunner.
+Skolene åpner nå gradvis, og for å begrense smitte har vi satt i gang flere tiltak.
+Sametinget og Oslo kommune skal også drøfte hvordan rekruttere flere samiske elever til å ta samisk som 1.språk.
+Her er FoU er et viktig virkemiddel.
+Der kan man blant annet sjekke om det er noen arrangementer i nærheten av deg i løpet av språkuka.
+4. Det gjør det lettere å gi riktig informasjon til personer med demens og deres pårørende
+Saken skal så behandles i plenum sendere i november.
+Når sametingsrådet likevel velger å gi sin tilslutning, er dette først og fremt begrunnet med tanke på kraftsikkerheten, sier Keskitalo.
+At kulturminnene ligger på rekke og rad langs linjetraseen er en indikasjon på at det i disse områdene finnes mange flere spor fra fortidig aktivitet og bosetning, og at de har vært viktige samiske bruksområder langt tilbake i tid, sier Schanche.
+ Skapende kunstnere: manusforfattere, komponister, koreografer, regissører, kostymedesignere, scenografer, lyddesignere.
+Sammen med gjerder vil varslingssystemet kunne dekke flere av de kollisjonsutsatte strekningene i Norge.
+Temaet for side-arrangementet er forvaltning av land- og sjøområder i regi av urfolk og lokalsamfunn som baserer seg på bevaring og bærekraftig bruk av det biologiske mangfoldet.
+Metoden for å beregne påvirkning av årstidsbeite kan være nyttig for arealplanlegging og konsekvensutredninger (KU) av planlagt utbygging i reinbeiteområder.
+Elevene kan også trekkes ut til muntlig eksamen i samisk 2. Muntlig eksamen blir utarbeidet og sensurert lokalt.
+Utvalget foreslår blant annet en særlig godkjenningsordning for Samisk høgskole knyttet til planene om å søke status som vitenskapelig høgskole, og videre mot et urfolksuniversitet.
+Gjennom dette oppdraget anerkjenner sentrale myndigheter at samer har særegne behov og egne tilnærminger til egen helse som krever at de blir møtt av et helsevesen som er tilpasset deres språk, kultur og samfunnsliv.
+Forberedelse og oppfølging av saker ivaretas av Nordisk embetsmannsorgan for samiske spørsmål.
+Landbruks- og matdepartementets forslag til endring av reindriftsloven for avvikling av områdestyret, samt underlegging av reindriftsadministrasjonen til Fylkesmannen skal behandles av Sametingets plenum før lovforlaget legges fram for Stortinget.
+Årets seminar handler om samisk historie med undertittelen Det skjulte samiske, og om vår industrihistorie.
+Mål for opplæringen er at eleven skal kunne
+Sametingspresident Aili Keskitalo har mottatt mange henvendelser fra samer om et møte i Selbu i går i regi av Selbu utmarksråd og Roltdalen allmenningsstyre, med blant annet politikere som målgruppe.
+Utredningen har vært på høring, og arbeidet med oppfølging har startet.
+Støtter fiskere med førstegangsinvestering i fiskebåt / Marine næringer / Næringer / Forsiden - Sametinget
+4.2 Innholdet i samisk fjernundervisning
+3.3. Innovasjon, entreprenørskap og internasjonalisering Nordtrøndersk næringsliv er preget av lav lønnsomhet og lavt antall nyetableringer.
+tekstbinding og mestrer til en viss
+I oppbyggingen av det samiske samfunnet har ikke alle grupper av samer hatt like muligheter til å tale sin sak, og det har heller ikke vært nok samisk selvbestemmelse i prosesser som angår samer.
+Norge skal i IGC - GRTKF arbeide for en minst like sterk beskyttelse som det som følger av Nagoya-protokollen, herunder at eventuelle resultater i IGC - GRTKF utfyller og utbygger Nagoya-protokollen på områder hvor den er taus eller ikke anses som tilstrekkelig.
+Med kunnskap om hvordan landskap kan leses, åpnes en historiebok som alle kan få del i.
+Statistikk viser oss allikevel at det verden og lokalsamfunnet fremdeles er kjønnsdelt på svært mange områder.
+Det foreslås at man finner måter for å ta vare på erfaringene og videreføre prosessene knyttet til dette prosjektet.
+16:30: Spørsmål, kommentarer og oppsummering
+Samelovens språkregler ble vedtatt i 1990 og regulerer samiske språkbrukeres rett til bruk av samisk i kontakt med offentlige myndigheter.
+Ansvarlig: Sametinget og aktuelle fylkeskommuner
+Mange har i dag rapporteringsknapper for upassende innlegg.
+Utlysning og søknadsskjema finner du på kommunens hjemmeside: www.royrvik.kommune.no Attester og vitnemål sendes ikke nå men tas med til evt. jobbintervju.
+gjøre rede for samisk litteraturhistorie*
+Sametingets plenum uttalte sist uke at etablering av slike samisk fagnettverk bør prioriteres i samiske kjerneområder.
+Tekst og melodi: Ann-Mari Andersen
+- Forslaget er ikke til å ta til tårene for, men vi har fremdeles stort sprik mellom utfordringene våre og det vi får til å utvikle det samiske samfunnet, sier Olsen.
+• Gruvedrift, steinbrudd, grustak, steintipp: FKB
+Planens hovedmål er bl.a. å ivareta og styrke Nord-Trøndelag fylkeskommunes regionale ansvar ved å utvikle modeller for samordning av opplæring i samisk språk i det 13-årige skoleløpet og høyere utdanning.
+De omtalte temaene kan beskrives grundigere ved å ta med flere dimensjoner, som yrke, arbeidstid, utdanningstype, antall ansatte hos arbeidsgiver, sivilstatus osv. For å danne seg et mer omfattende bilde av utviklingen av sysselsettingen i STN-området kan man også gå videre på noen av områdene nevnt nedenfor.
+Sametingsrådets melding om samiske språk er endelig klar og skal legges fram for plenum i november.
+Underveis har mange ideer blitt lagt til side.
+En valgte likevel å se på løsninger det var mulig å enes om til tross for uenighet i tolkingene av rettsgrunnlaget.
+ Mer gunstige stipendordninger bør vurderes for samiskspråklige lærerstudenter.
+Idrettslaget BUL står for torghandel, barn og unge deltar på flere arrangementer.
+Vi arbeider for at avbørtende tiltak må iverksettes gjennom full respekt for urfolks rettigheter i form av deltakelse i beslutninger og sikring av naturgrunnlag.
+Mål for opplæringen er at elevene skal kunne
+Informasjonsmateriell på samisk er derfor viktig for å øke kunnskapen i det samiske samfunnet.
+Språkarenaer er viktige verktøy for å skape møteplasser hvor samisk høres og synes.
+De samiske språksentrene vil være veldig viktig i dette arbeidet.
+Sametinget samarbeider allikevel om allerede eksisterende og nye prosjekter for å øke antallet og kvaliteten av teknologiske språkverktøy.
+3 Teater og scenekunst som aktører i identitets- og nasjonsbygging
+Fiskeri- og kystdepartementet vil fremme lovproposisjon basert på denne enigheten og tilslutningen fra Sametinget høsten 2011.
+Elevene har alle lagt inn mye arbeid i dette og det var en tøff jobb å kåre en vinner blant alle de fine plakatene, uttaler sametingsråd Silje Karine Muotka.
+* Utstilling av barnehagens prosjekt: Den samiske stjernehimmelen
+Bååstede-prosjektet er et resultat av en underskrevet avtale mellom Kulturhistorisk museum, Norsk folkemuseum og Sametinget i 2012. Avtalen omhandler tilbakeføring av samiske kulturhistoriske gjenstander fra Norsk folkemuseum og Kulturhistorisk Museum til seks samiske museer.
+Avtalene skal følges opp med årlige møter på både administrativt og politisk nivå.
+Behovet for større og ressurskrevende satsinger på enkelte steder, og de omfattende utfordringene som landbruket og industrimiljøene sliter med, viser nødvendigheten av å ha slagkraftige virkemidler og tilstrekkelig handlingsrom på fylkesnivå som kan virke på tvers av bransjer og kommunegrenser.
+I formiddag ble det kjent at regjeringen kommer til å foreslå en oppstarts bevilgning til Saamien Sijte i statsbudsjettet, med en frist for ferdigstillelse av bygget i 2021.
+Vikariat Røyrvik omsorgssenter - 60% st. - sykepleier
+Ada Jürgensen underskriver avtalen for Samisk kunstnerråd.
+11:45: Oppsummering og avslutning av seminaret v/ Sunniva Skålnes, avdelingsdirektør, Sametinget
+Rapporten, "Langs lange spor - om samisk forskning og høyere utdanning" (Butenschøn-utvalgets utredning), fremhever viktigheten av å utvikle samisk som forskningsspråk og slår fast at forskningsinstitusjoner må kjenne sitt ansvar for å utvikle kurstilbud på samisk på alle nivåer.
+Dersom vi skal nå målet om flere brukere av samisk og økte muligheter til bruk av samisk så må også ikke-samer lære seg samisk.
+Målet med den nordiske Gollegiella-prisen er å fremme, utvikle og bevare samisk språk i Norge, Sverige, Finland og Russland.
+De skal også arrangere konsert og samtale om språk og identitet med en samisk artist.
+Ledergruppen tar inn aktuelle ressurspersoner for organisasjonen ved behov i planarbeidet.
+Urfolkets innflytelse på forskningsprosessen, eierskap til egne data/kunnskap og kontroll med hvordan forskerne forvalter (bl.a. tolker) materialet som samles inn, er viktige prinsipper i de etiske retningslinjene.
+Det er mulig å svare enten ved å fylle ut skjemaet og returnere det i post, eller ved å logge seg inn på et nettbasert skjema.
+Klage på Miljødirektoratets vedtak om utslippstillatelse innen tre uker etter vedtaket ble gjort kjent.
+Det vil være en særlig satsning på språktilbud til barn og unge, da det er barn og unge som er fremtidens språkbærere.
+Som ledd i saksopplysningen kan kommisjonen innhente muntlige forklaringer og skriftlig materiale i form av dokumenter og lignende.
+Skilting har positive ringvirkninger og vil kunne bidra til at flere steder utvikler seg til flerkulturelle samfunn.
+PRM: Ønsker et lulesamisk helsenettverk
+Muotka mener Nussir er en viktig samepolitisk sak blant annet fordi gruveindustrien følger ekstra nøye med på utviklingen.
+I tillegg gir Sametinget tilskudd til museum, kultursentre og kulturhus, og tilskudd til tiltak innen helseområdet, som også har stor betydning for å skape de beste rammevilkårene for samisk språk.
+Kommuner, fylkeskommuner, fylkesmannsembetet, direktorater, departementer, Sametinget og regjeringen har ulike roller i arbeidet med samiske språk.
+Se nederst på siden for nyttige lenker til mer informasjon om nasjonaldagen.
+Elevene som får sin samiskopplæring via fjernundervisning skal også oppnå de samme kompetansemålene i læreplanen som andre samiskelever og de skal vurderes på samme måte.
+5.5.2 Omfanget av samisk lærerutdanning
+Tinget regulerer sin virksomhet innenfor de rammer som er gitt i Lov om Sametinget og andre samiske rettsforhold (sameloven).
+Uansett er det positivt at studiepoengproduksjonen i sørsamisk øker.
+Undersøkelsen er gjennomført på personer mellom 18 og 56 år, og referansegruppen består av talere med god kompetanse i sørsamisk.
+- Både næringen og Mattilsynet er opptatt av best mulig hygiene og kvalitet på produktet.
+å støtte allsamiske idrettsarrangement innen sommer- og vintergrener, samt reinkappkjøring
+Som vi ser, har alle samiske elever en individuell rett til samiskopplæring, og de som bor i samiske distrikt, har også rett til opplæring på samisk.
+Det foreslås et årlig drøftings- og samordningsmøte for de tre biskopene, samt et samarbeid om et felles årlig sameprestmøte. Nord-Hålogaland biskop oppfordres til å avholde et årlig kirketolkmøte.
+Vi vet at der er mange med nær tilknytning til reindrift i de sørsamiske områdene.
+- Den inngåtte avtalen mellom Norge og Finland svekker lokalbefolkningens rett til fiske som har et rettslig vern etter grunnloven og folkeretten.
+Røros videregående skole har ansvar for tilsvarende undervisning på videregående skoles nivå, og gir fjernundervisning til andre skoler i og utenfor sørregionen.
+Staten og Sametinget skal søke å oppnå enighet om både mandat, og hvem som skal stå for et eventuelt utredningsarbeid.
+I rapporten fremkommer det at skoleeier gir foreldre og elever lite og utydelig informasjon om retten til opplæring i og på samisk.
+sikre at barnevernsnemndene blir forpliktet til å sørge for å få samisk språk- og kulturkompetanse inn i barnevernsinstitusjonene
+- Samiske barn og unge har behov for medietilbud som speiler deres egen virkelighet på sine egne språk, på en engasjerende måte.
+stimulere til modernisering og økt etterspørsel av samisk litteratur
+I tillegg finnes både digitale ordbøker, interaktive samiskkurs og maskinbasert oversettelsestjeneste fra nordsamisk til norsk.
+13. september 2007 vedtok FNs generalforsamling FNs erklæring om urfolks rettigheter.
+5 - Høstbeite I. Paringsland (brunstland), de deler av høstområdet der oksereinen samler simleflokken til paring under brunsten, fra slutten av september til midten av november.

eval/test.sma-sme.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Learohkh haakeneburrie-skuvlesne lin nuerebh saemiej learohkijstie jih eah lin dah seamma eadtjohke lierehtæmman goh dah saemiej learohkh.
+Hijven jaabnanvuarjasjimmie aaj gohtjesåvva Vuarjasjimmie lïerehtæmman, jïh njieljie prinsihph leah jarngesne gosse illedahkide pryöveste nuhtjie dan vijriesåbpoe barkose.
+Destie dïhte maalestahke vuekine evtiedi gosse learohki minngemes maalestahkem Jesusen ektine ieriedin.
+Sjïehtesjimmie dejstie orre lahtesijstie maahta gellielaakan darjodh, vuesiehtimmien gaavhtan vïedtjespïeline.
+Gosse daejnie barkeme dle almetjetjåanghkoeh tjïrrehtamme dejnie sjyöhtehke tjïeltine, jïh tjïelti politihkeles stuvreme lea hijven bïevnesh bååstede vadteme.
+Fïereguhte siffere taaline jienebh sifferigujmie ij naan mïelem utnieh learoehkidie, jïh dah eah posisjovnesysteemem nuhtjieh juktie lohkedh jallh soptsestidh fïereguhte siffere aktem aarvoem vuesehte.
+Utnijegoerehtimmie mij Jarnge saemien starnegoerehtimmie darjoeji vuesehte ov-fuakeds lea dejnie starnebarkiji saemien gïelemaahtoe jïh dah sïevedieh tjïelkes toelhkeme ij leah hijven.
+HSAN maahta pryövedh jïh sjæjsjalidh dan bïjre:
+Veeljemisnie daan tjaktjen aaj akte voejhkelimmie steemmereaktine dejtie mah leah 16 jaepien båeries 20 tjïeltine (vuartesjh faaktaburhtjem)
+jeereldihkie digitaale ohtsemestrategijh nuhtjedh juktie bïevnesh gaavnedh jïh viertiestidh mah dåeriesmoerh buerkiestieh ovmessie vuajnojste, jïh gaaltiji aajkoem jïh ïedtjem vuarjasjidh
+laahkoestidh jïh soptsestidh mij dïhte neebne lea
+Akte dejstie lea Laudate.
+Maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh vaejlien vööste gååvnesieh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
+Dah maehtieh gihtjedh, guvvieh vaeltedh jïh maaje aaj guvviedidh.
+Noerhtesaemien åajvahkommes Finnmaarhken jïh Tromsen fylhkine soptseste, jïh tjïeltine Tjeldsund jïh Evenes Nordlaantesne Nöörjen bielesne.
+bïevnesh bååstede vedtedh mah dam guhkiebasse lïerehtimmiem eevtjieh?
+Dejtie noeride vaarjele lea aaltereraaste gåessie alkoholem åådtje åestedh: 18 jaepieh krogesne åådtje åestedh jïh 20 jaepieh systembolagesne åådtje åestedh.
+Tjuara aaj dam vijriesåbpoe gïetedimmiem reerenassesne, dejnie jeatjah saemiedigkine jïh gaskenasjovnaale aalkoealmetjeforuminie ållermaehtedh.
+Learohkh dam filmem Med sennagress i støvlene vuejnieh.
+buerkiestidh guktie tryjjesstaate evtiesovvi jïh buerkiestidh væhtah Nöörjesne daan biejjien
+åadtjoeh dejtie lissieåaside maam dejstie orre
+Saemiedigkieraerie Ann-Mari Thomassen göökte vihkeles dåarjoehtimmiesuerkieh åvtese geasa saemiedigkieraerien raeriestimmesne budsjedtese 2015.
+Barkoen tjïrrh faagine learohkh sijhtieh aelhkebelaakan aarvoem haestiemijstie guarkedh teknologijen jïh entreprenørskapen bïjre, jïh dah sijhtieh daajroem evtiedidh barkoejieleden jïh abpeveartenen, nasjovnaale jïh persovneles ekonomijen bïjre.
+Aerpievuekien mietie dle saemien dajve vaenie guessiejielemh åtneme.
+Maahtoeulmie Jåa2 mænngan - studijeryøjrien øøhpehtimmieprogramme jïh lissiebigkemen mænngan siejhme studijemaahtose - barkoefaageles øøhpehtimmieprogramme
+Statsbyggen støøremes gåetie daan baelien.
+Mijjieh rohkelibie Jupmele edtja mijjese vedtedh maam daarpesjibie fïerhten biejjien, jïh mijjieh lïerebe gijhtedh gaajhki buerien åvteste, maam Jupmele mijjese vadteme.
+Tjåenghkies terminologijeevtiedimmie jïh normeradimmie leah vihkeles juktie dam tjåenghkies våaromem gorredidh saemien gïelese.
+Gosse væljoe gååvnese åejvieladtji jïh teknihkeles heaptoej baaktoe gaajvedh, dellie raeride gaavnebe.
+såevmien saemiedigkie daelie saemiedigkine Nöörjesne jïh sveerjesne ektesne barka ohtsedimmiem åvteprovsjektese maam dotkeme- jïh faagevierhtiehjarngem dæjpa.
+Jaepien 1968 dihte stasjovne veterinærlaboratorien bæjngolen bøøti jih Skjenneberge åvtehke desnie sjidti.
+Tjuara sjïehteladtedh ihke dovne nïejth jïh baernieh jïjnjh dååjrehtimmieh matematihkefaagine åadtjoeh, mah positijve vuajnoeh jïh aktem nænnoes faagemaahtoem sjugniedieh.
+Daate joekoen uvtemes dej aerpievuekien dajvi bïjre Finnmaarhken ålkolen.
+Saemiedigkie sæjhta fïerhten almetjen laakeviedteldihkie reakta saemien nåhtadidh gorresåvva, jïh vuajna daerpies dovne klååkemeöörnegem gïehtjedidh, jïh mejtie daerpies aktine vaaksjomeöörneginie.
+Suejnie-tjuahpesne lohkehtæjja ovmessie såarhth vuesehte jïh vuesehte jïh buerkeste guktie suejniem tjuahpa.
+Byögkeles suerkesne stoerre jarkelimmieh öörnedimmesne orreme mænngan doh gïelenjoelkedassh nænnoestamme sjïdtin jaepien 1990.
+Gosse faamoem åtna vuastalidh, dle soejkesjeåejvieladtje ij ajve tjoerh vuarjasjidh guktie dah råajvarimmieh saemien kultuvrem jïh jielemem tsevtsieh, (v. soejkesje - jïh bigkemelaakine § 3-1 jïh finnmaarhkelaakine § 4 (Bïhkedassh), men dah tjuerieh aaj pryövedh Saemiedigkine seamadidh råårestallemi jïh liktemi tjïrrh, dej veajkoej Saemiedigkie aktem råajvarimmiem nyöjhkoe aktine vuastalimmine.
+Daamhtajommes dåaktere gellien aejkien baska guktie pryövenassh ovmessie sijjeste prostatesne vaeltedh.
+Gosse mierie nåhki dellie raeriestimmieh lin båateme learoehkijstie gaajhkine daltesinie jïh luhkie joekehts skuvlijste.
+Teema lea "Jealajimmie - haestemh jïh orre vuajnoeh lïerehtimmesneš.
+- Mannasinie sijjie daam nommem åådtjeme?
+Learohkh 5., 8. jïh 9. daltesinie noerhte-, åarjel- jïh julevsaemien voestesgïeline edtjieh nasjovnale pryövenassh tjïrrehtidh lohkemisnie saemiengïelesne.
+Dah tseegkemh saemiej teaterij leah vihkeles åtnoem gosse saemien gïelem dæjpa. Teaterh leah
+Biejjies ulmie Reerenassen politihke samiej gïelide våaromem darjodh juktie jearsoes båetije biejjiej saemien gïelh Nöörjesne - noerhtesaemiengïele, julevsaemiengïele jïh åarjelsaemiengïele.
+Gærhkosne aaj gaavnedibie gosse mijjese mij vihkeles, gosse laavkodh, skylledh, pruvredh jïh juvledh.
+Pryöven aajkoe lea learohkh damtijidh mej viesjies goerkese jïh viesjies ryökneme- jïh ryöknedimmietjiehpiesvoeth. Pryöve lea gårredamme
+Ij gåaredh vuejnedh jis persovne seksem åtneme jallh ij.
+Eatnemem almetjidie vadteme aavoen jïh åtnoen gaavhtan daennie veartenisnie.
+Dïhte våarome akten nænnoes guektiengïelen lohkehtimmiemaallese joe maanagiertesne biejesåvva.
+Learohkh maehtieh viehkiem åadtjodh raajesh darjodh.
+Deelleme Learohkh vearoldebïevnesem deellieh aktene tjoejefijlesne lïerehtimmiesijjesne.
+Dåehkie dejtie reaktide åtna dan prosjektese Kristusen gievlie.
+Nedteportale Ovttas.no lea akte iemie sijjie aaj gïelejarngi materijellese jïh bæjhkoehtimmide.
+jïjtse tjaalegh darjodh mah leah skreejreme eengelskegïelen lidteratuvreste jïh maanakultuvreste
+Galkemh jïh saelhtieh laahpa gosse tjåejjie galka jïh voeksede.
+Departemente sæjhta dam vierhtiedidh gosse saemielaaken gïelenjoelkedassh tjïrrehtidh, lihtsine barkose saemien gïelem tjïrkedh, byöroe laaken tjïrrh hjemmelisnie nænnoestidh juktie gïehtjedidh guktie tjïelth jïh fylhketjïelth laake gïelenjoelkedassij mietie berkieh.
+Daalhkesh mah dåaktere, skïemtjesåjhtere jallh jeatjah barkijh hoksesne lea olkese tjaaleme gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie maam bijjemes 2 200 kråvnah fïerhten luhkiegöökteaskeboelhkem maaksa.
+Dellie ij daarpesjh dam lissie-åasam maeksedh jis daalhkesem lea jollemaaksovevaarjelimmesne.
+Dle sïjhtem badth jiehtedh - baajh dov syjhtede sjugniehtovvedh. Vïenhth aelhkie jallh geerve darjodh maam Jupmele sæjhta, sijjeste maam datne jïjtje sïjhth.
+maehtedh sov mielem buerkiestidh jïjtsh aarvoej mietie
+Daelie datne steemmadamme tjïelteståvroe- jïh fylhkendigkieveeljemisnie 2011.
+Aktem reelle jååhkesjimmiem åadtjodh saemiej laante- jïh vierhtiereaktijste.
+Aaj vihkeles starnesijjieh goerehtieh dam maahtoem gosse barkoem vedtedh jïh dah daarpoeh vååjnesasse gosse ööhpehtimmieinstitusjovnine gaskasadta.
+Naemhtie sjugniehtåvva gosse Jupmele gaajhkh nåake soejkesjh jïh abpe nåake syjhtedem bahhesne tsööpkie, veartenisnie jïh mijjesne, mah sïjhtieh heerredidh Jupmelen nomme aejlieståvva jïh dan rïjhke edtja båetedh.
+Storsunden daah raasth (Kaarhtelissie 2): Storsunden luvhtie meatesth ruevtiegeajnoem laantegeajnose Storträskliden - Koler, daam geajnoem jeanose Lillpiteälven, daam jeanoem geajnoekroessese noerhtejallelen Lillpite, destie geajnoem Granträsk:n gåajka, vyjrehkåbpoe geajnoem Liden bijjelen dahkoe Arridsträsk:se, debpede geajnoem Teugerträsk:n bijjelen Storsund:n gåajka.
+Daajroevåarome vierhtiedåehkeste jïh dotkijijstie edtja goh våarome årrodh rååresjimmietjåanghkojde Saemiedigkien jïh saemien voenges siebriedahki jïh siebriej gaskem.
+Maahta pryövenassem åadtjodh darjodh juktie dåaktere sæjhta goerehtidh jis cancerecellh gååvnesieh prostatareavseste.
+Væhtah leah gööktine bieline juakeme: saemien voestesgïeline njaalmeldh jïh saemien voestesgïeline tjaaleldh.
+Daate goere maahta akte hijven våarome årrodh vuarjasjimmiesoptsestallemidie lohkehtæjjan jïh learohken gaskem.
+Matematihke lea betnesne stoerre bieline mijjen kultuvrehistovrijeste jïh juktie logiske ussjedimmiem evtiedidh.
+Såemies smaave tjïeltine ij leah daerpies vielie goh bieliebarkoe.
+Ulmie lea duedtiem evtiedidh goh akte jieleme lissiehtamme dïenestinie jïh doekeme jïjtsedorjeme vaarojste.
+Reerenasse idtji sïjhth naan mïelem utnedh saemiej bïjre goh unnebelåhkoe, sijjeste dle saemiej bïjre soptsesti goh "saamastallije nöörjen almetjh ".
+PSA lea ïebne maam prostatesne produseereme jïh vïrrese båetieh.
+Vihkeles gåvnahtidh, sjïere gosse minngiegeatjesne - jaememe.
+Numhtie ij leah privaate hoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan plastikkirurgije, mij ij leah medisijneles skreejrehtamme.
+Naakene maahta vaejviem damtedh mohte varki orrije.
+Jalline: Gátterats staasjovneste Ruoidnačohkka gåajka (jælloe 1360) dahkoe åarjemes Ruoidnajávri:se, dellie rïektes sievine jeahkan Beajojiekna (jælloe 1475), debpede rïektes sievine Váhttečohkka gåajka (jælloe 1494), debpede rïektes sievine jaevrien Basejávri noerhtemes loektese, destie seamma jaevrien åarjemes loektese, destie jis rïektes sievine (jiehkien Basejiekna dåaresth) jaevrien Leirvatnet luvlemes loektese, dellie rïektes sievine tjahkese Storsteinsfjellet (jælloe 1379).
+rååresjidh jïh åehpiedehtedh byögkeles deahpadimmieh Saepmesne
+soptsestidh gosse maam joem dååjrehtalleme
+goerehtimmie aaj vuesehte onne jeajtahdehteme lij orreme.
+Lohkehtæjja byöroe Eallam vïhtesjidh mearan laavenjassigujmie barka, jïh gihtjedh guktie ussjede.
+digitaale dïrregh nuhtjedh gosse edtja jïjtse tjaalegh bæjhkoehtidh
+Laakeuvtelassen sisvege njoelkedassh reaktide såevmiengïelem, meänkieliem jïh saemiengïelem utnedh reereminie jïh dåapmestovline.
+Learohkh aktem baakoelæstoem darjoeh maam nåhtadieh gosse jarkoestieh.
+gïehtjedidh jïh buerkiestidh guktie saemien soptsestimmievuekieh leah
+Sjïehteles pumpem maahta apotehkesne åestedh.
+Jaepien 2012 dle Barkoevaaksjomem lissiehtamme tjåanghkan 15 millijovnh kråvnajgujmie.
+Faagi jih byjresken gaavhtan lij skuvle buerie.
+Mijjieh rohkelibie Jupmelen syjhtede edtja sjugniehtovvedh, jïh mijjieh rohkelibie mijjieh sïjhtebe Jupmelen syjhtede mijjem stuvrie, mijjen jielemh, mijjen fuelhkie jïh maadtoe, åålmege, mijjen gærhkoe, hearrah jïh mijjen åvtehkh voenine, staarine, laantine.
+Sæjroe Gusnie vielie bïevnesh gaavnem vuarjasjimmien jïh pryövi bïjre?
+Saemiedigkie 495 000 kråvnah dåårje Duojáriid ealáhussearvise jïh Sámiid Duodjise juktie studijh aelkedh dorjemassesne, maarkededoekemisnie jïh doekemisnie.
+reaktide buerkiestidh mejtie åtna goh utnije, jïh utnijen etihkeles dïedtem digkiedidh
+Dan åvteste vaenie daejrebe maam Ealla maahta.
+• Dåhkasjehtemeöörnemem saemien toelhkide tseegkedh
+Barkoe- jïh ektiedimmmiedepartemeente dahkoesoejkesjem saemien gïelide böökti 2009.
+Moenehtsen bïjre mij edtja laakide, råajvarimmide jïh öörnegidie saemien gïelide vuartasjidh
+heannadimmieh, gusnie abpe stoerrefuelhkie jïh sliekte leah meatan.
+Maam gïelebïesine Aotearoesne / New Zealaantesnie dorje, ij lij dan orre.
+Daate dan åvteste Saemiedigkie sæjhta viehkiehtidh guktie jienebh göölemisnie aelkieh, jïh dan åvteste dovres vïnhtsem åestedh, Muotka jeahta.
+Dovne almetjh jïh institusjovnh (maanagïerte, skuvle jïh mubpieh) maehtieh tjeakoeslaakan soptsestidh jïh raerien mietie gihtjedh PP-dïenesjen luvnie.
+Maanaj jïh noeri tjïelteståvroe (daaroen BUK) jallh plearoeh dov tjïeltesne?
+Baajh learohkidie heannadimmieh darjodh mah maehtieh sjyöhtehke årrodh.
+Bïevnesisnie aktem orre otnjegem åehpiedahta dan båetijen aejkien saemien kåanste- jïh kultuvrepolitihkese.
+Naaken tsagkesh læjhkan dan vihkeles guktie daerpies dej bijre dallah soptsestidh.
+Dïhte iktesth aktide gårroehbielesne tjaala, jallh ajve muvhtine?
+Dan mænngan lohkehtæjja saemien nåhtede jïh jarkoste jis daerpies goerkesimmien gaavhtan.
+Guktie saemien gïeline sjædta båetijen aejkien lea gidtjh guktie fïereguhte mijjeste saemien nåhtede goh akte iemie govlesadtemegïele, jïh guktie siebriedahke sjïehteladta ihke daate edtja gåaradidh.
+Joekoen sïjhtin aktem såarhts pruvviem utnedh Dambon lïhke.
+saemien lidteratuvre, saemien teatere jïh saemien filmh aaj vihkeles gïeleldh identifisereme jïh guarkoem gïelen bïjre.
+Dïedtemaaksoem jïh konvensjovnemaaksoem 26. jïh 27. artigkeli mietie galka skålhtijen naasjovnen valutese biejedh.
+- tjaalegh låhka ovmessie sjangerinie, sisvegem soptseste, sjïehteles bïevnesh tjaaleginie gaavna jïh nuhtjie, veelebe buerkeste jïh teemaj bïjre tjaaleginie ussjede jïjtjeraarehke våaroemisnie, jïh soptseste guktie gåarede dejtie toelhkestidh
+Heerredimmie aemielueseste digkiedamme sjædta EN:n forumisnie aalkoealmetjeaamhtesidie
+Orre digitaale baakoegærja olkese båata / Bïevnesh saemien gïeli bïjre / Gïele / Saemiedigkie - Sametinget
+Dellie hijven ussjedidh cellepryövenassevaalteme hijven vuekie canceren vööste vaarjelidh.
+Åhrén jeahta bïevnesh mejtie båatsoeåejvieladtjh leah vadteme eah leah nuekies hijven orreme.
+ovtjïelke årrodh. Gihtjh vihtieslaakan jïh åadtjoeh vihties vaestiedassh: ‐ Mov krirrie sæjhta skuvlem nænnoestidh.
+Båetijen aejkien dajve-jïh byjresepolitihke Saepmesne
+Maahta gellie centimeterh sjïdtedidh måedtie askine.
+Jis edtja eadtjohkelaakan meatan årrodh siebriedahkesne dle tjuara gïelem jïh tjaalegh haalvedh.
+Fïerhten jaepien jïjnjesh dejstie meatan naaken dan gærhkoen ektesne.
+Saemien lidteraturine jïh joekehts saemien gïele- jïh smaaregigujmie åahpenidh, gelkieh learohkh guarkedh man gellielaaketje saemien gïele jïh kultuvre saemien sïebredahkine lea.
+Dah leah stoere joekehts dej ovmessie saemien byjressiebredahkij gaskem jïh dah joekehts saemien dajvij gosse man jïjnjh saemien lea aarkbeajjetjen ektiedimmie- jïh gaskesadtemegïele.
+Baajmen daah raasth (Kaarhtelissie 4): Rijhkeraasten luvhtie Sipmehkejaevresne Sipmehkejohkese, daam tjaetsiegohkedahkem dahkoe gusnie Gavostjohkem gaavnesje, daam tjaetsiegohkedahkem jaavran Leipikvattnet, dellie jaevrien Leipikvattnet dåaresth jïh jeanoej Bjurälven jïh Storälven mietie (dïhte raaste dan eekese Leipikvattnet 1:1 Straejmien tjïeltesne) rijhkeraastese, dellie rijhkeraasten mietie Sipmehkejaavran.
+Jalhts gaajhkh noerh eah leah seamma væjkele meatan år-rodh veeljeminie, ij leah badth numhtie dah eah iedtjem utnieh politihkesne.
+Daate sæjhta saemien maanide jïh noeride aktem nænnoes saemien identiteetem jïh ektiedimmiem vedtedh saemien gïelese jïh kultuvrese.
+Krirresne maahtah øøhpehtimmiem åadtjodh politihkeles barkoejgujmie.
+Daaletje aalkoealmetjereakta våaroeminie åtna saemiej histovreles reaktah jååhkesjidh, gaskem jeatjah mearoegaedtie- jïh fjovlegöölememasse saemiej årromedajvine.
+Daate lea mij akt maam Saemiedigkie veanhta lea vihkeles tjïelkestidh tjïeltereformesne.
+Saemien sijjienommh mah almetjijstie åtnasuvvieh mah sijjesne iktegisth årroeh, jallh jielemen gaavhtan sïejhme ektiedimmiem sæjjanutnieh, edtjieh byögkelesvoeteste åtnasovvedh sjiltine, kaarhtine jnv. (§ 9).
+- Vihkeles aerpievuekien daajroe jïh saemien miehtjieåtnoe sertiestamme sjædta båetije boelvide.
+Tjaaleldh eksamene gietskene dorjesåvva jïh sensureradamme sjædta.
+- Mijjieh sïjhtebe sjïehteladtedh lissiehtamme darjoemidie voengesne, jïh gïelejarngi darjomh edtjieh stuvresovvedh dejstie voenges daerpiesvoetijste gusnie gïelejarngh leah, Keskitalo jeahta.
+Gïelebiesieh leah hijven råajvarimmieh orreme juktie gïelelïerehtimmiem eevtjedh.
+Dïhte aaj jeahta jalhts dïhte saemien siebriedahke lea gåhkese båateme dle ibie annje mieriem jakseme, vaallah nasjovnaale jallh gaskenasjovnaale gænnah.
+stinkes skreejremeråajvarimmieh, mah juhtieh, maahta neebnedh:
+Voenesne buerie laakan dej noere saemiejgujmie gåaredi.
+Barkijh aktene voenges jallh regijovnale byögkeles åårganesne reeremedajvesne reaktam utnieh permisjovnem baalhkine åadtjodh juktie daajroem saemiengïelesne skååffedh gosse åårgane dagkeres daajroem daarpesje. (§ 3-7).
+Lohkehtæjjan jih eejhtegi ektesne maahta orre vuepsieh soejkesjidh.
+Maahtoeulmide tjyølkehke dorjeme lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh.
+Dennie saemien siebriedahkesne jïjnjh ovmessie siebriedahkevuekieh.
+Goerehtimmieh vuesiehtieh saemien maanah aktem stuerebe vaahram utnieh narrahtihks dåemiedimmiem dååjredh.
+ Mah laavenjassh desnie mejtie idtjïh guarkah guktie edtjh loetedh?
+maahta jaksedh dejtie ulmide mah bïejesuvvieh.
+Faatoes reekteme aarebi aamhtesinie sæjhta vihkeles årrodh vuarjasjimmesne.
+Eatnemefaage maahtoeulmieh åtna 2., 4., 7. jïh 10. jaepiedaltesen mænngan maadthskuvlesne, jïh jåarhkeööhpehtimmesne Jåa1 mænngan studijeryöjreden jïh barkoefaageles ööhpehtimmieprogrammine, jïh Jåa3 mænngan lissiebigkemisnie sïejhme studijemaahtose.
+Daan sjïekenisnie Saemiedigkie gaajhkide institusjovnide, siebride, aktegsalmetjidie jïh tjïeltide böörede dååjrehtimmiejgujmie jïh raeriestimmiejgujmie båetedh.
+Aalkoealmetjeåvtehke nammoehtamme sjædta goh presidente EN:n Raasesïerredimmiemoenehtsasse / Gaskenasjovnaale aalkoealmetjelaavenjostoe / Gaskenasjovnaale barkoe / Saemiedigkie - Sametinget
+tjöönghkedh, veesmedh, tjaeliestidh jïh daata vuesiehtidh viehkine ryöknemesïevijste, tabellijste jïh sööjladiagrammeste, jïh prosessen bïjre soptsestidh, jïh maam dah illustrasjovnh daatamaterijelli bïjre soptsestieh
+Vuajnah: Gávnos, Saemiedigkiej gåetiesæjrojne, giella.
+Dihte lea jijtjemse garanasine dorjeme jih gihtjie Aigine Lavram Satnem dåeriedidh.
+- Daate sæjhta kvaltiteetem bueriedidh byøgkeles reeremasse, jïh tijjem sjugniedidh maam gaskem jeatjah maahta nåhtadidh verkebe aamhtesegïetedæmman jïh barkojde mah krïevieh almetjh stïeresne, jïh persovneles gaskesem, orrestehtemeministere Rigmor Aasrud jeahta.
+Lohkehtæjja aktem gaagkoem åehpiedahta jallh aktem jallh jienebh daeverh vuesehte, mah edtjieh meatan årrodh soptsesisnie.
+Udir.no - Learoesoejkesje eatnemefaagesne saemien
+jeatjah faagh, prosjekth jïh teemah
+Healsoe- jïh skïemtjehokse åesehts mahte gaajhkine laantedigkine jïh regijovnine jis nuerebe 20 jaepien.
+30. artihkele lea mahte seammalaakan goh 27. artihkele SP. ' sne, dejnie joekehtsinie aalkoealmetjh leah sjïerelaakan neebneme BK.
+Snjaltjen 1. b. raejeste dle krieveme giehpiedamme barkoetïjjese permidteringesne, vihth våålese bïejeme 40 prosentese.
+Moenehtse edtja vuarjasjidh fleksijbele vuekieh mah darjoeh guktie aelhkebe sjædta gïelem nuhtjedh, jïh krööhkeste tjïelth joekehts haestemh jïh daerpiesvoeth utnieh.
+baakoedåehkieh, syjjehtimmiem jïh baakoeseerkemem raajeselearosne buerkiestidh gosse gïeline jïh teekstigujmie barkeminie
+Maajhvååjnoereportasjh snåaseste jïh Divtasvuodneste åarjel- jïh julevsaemiengïelesne.
+buerkiestidh mah dïedth, reaktah jïh nuepieh meatan årrodh, maanah jïh noerh utnieh
+Jis dej bïjre vuarkoes årrodh dellie geervebe voenenskuvlh orrijidh saemien dajvine jïh ij maehtieh dam darjodh åvteli dam goerehtidh.
+Viehkieabparaate tjuara væjkalåbpoe sjïdtedh gihtjedh mejtie nyjsenæjjah vædtsoesvoetem dååjroeh, jïh doestedh dan geerve aamhtesen bïjre soptsestidh.
+Mineraalereeremen direktovrate edtja nuepiem vedtedh dajveaajhterasse, Saemiedægkan, tjïeltide jïh dan sjyöhtehke dajveståvrose jïh båatsoen sïjteståvrose lahtestimmine båetedh gosse ohtsemem gïetede.
+stööremes tjïerte lea Luvlie- jïh Jilliefinnmarkesne jïh Noerhte-Tromsesne.
+Manne ussjedamme dejtie mah åadtjoejin guhkiebasse jieledh dah mah beetsin, fïerhten biejjien mænngan.
+Vïrreme galhkoe naan biejjien mænngan.
+soptsestidh byökeles joekehts aamhtesi bïjre
+Göökten asken gietjeste onne Danica reakasovvi Manilesne.
+Dïhte våarome lea eengelskegïelen laanth, jïh vihkeles aamhtesh feerhmie mah leah siebriedahkejieleden, lidteratuvren jïh jeatjah kultuvrevuekiej bïjre.
+Dejnie sisvegisnie gaajhkem gaavnh, dovne gåaroes veeljemeleahpa mejtie jijtje maahtah tjaeledh.
+- Akte joekoen hijven daltese orreme daan jaepien ohtseminie, jïh mijjieh aaj geerjene ihke dan jeenjesh mah joejkem meatan vaeltieh aerpievuekien jallh daajbaaletje hammosne sijjen musihkesne, saemiedigkieraerie Henrik Olsen jeahta.
+Dah jeatjahdehtemh lin j.g. stuerebe bieliem dåarjoste juaka goh n.j. "variabelen dåarjoe" mij saemiengïeleldh avisjide.
+Jis maam akt aajmene dellie daarpesje boernesgåetiem skreepedh.
+Saemiedigkie jienebh väjkeles barkijh daarpesje, jih barkoesijjiem faala haestemigujmie jih gielteges laavenjassigujmie.
+Spïele lea dorjemesovveme guktie spïelije iktesth aktem orre ulmiem åtna man vööste tjuara sïlledidh juktie guhkiebasse spïelesne båetedh.
+Dijakonije Dijakonije lea gærhkoen sosijale barkoe.
+Jis destie juhtedh dellie dïhte båetije boelve dan lihkesvoete jïh maahtoe byjreskesiebredahken, eatnemen jïh aerpievuekien jielemij bïjre dassanieh jïh terminologijen dïsse sjïehtesjamme.
+Jis ij maana sïjhth njammedh maahta pryövedh buhtjedh jallh pumpedh jïh mielhkiem bustetjinie vedtedh.
+Dam dorje gosse beetnegh vedtieh jïh gosse barkijh stïllieh, v.g lohkehtæjjah, dåakterh, ekonomh jallh hearrah.
+matematihkeles symbovlh jïh lahtestimmievuekieh nuhtjedh juktie matematihkeles ektiedimmieh tjïelkestidh gosse edtja laavenjassh loetedh
+Ij lij dam bøøreme jiehtedh. Dihte liegkese dan ålvas nåake munnjien sjidti.
+nr. 23 (2007-2008) Gïelh pruvvieh bigkieh daarpoeh tjiertestidh ihke saemien maanajgïertine jïh maanajgïertine saemien maanajgujmie barkijh gååvnesidh gieh saemiengïelem jïh kultuvrem demtieh.
+Daan sisvege ulmieh iedtjeles jïh væjranamme åtnoem åarjelsaemiengïelesne, jïh åarjelsaemien åtnoem byjjes tsiehkine jienede.
+Dan åvteste geerjene ihke hijven prosjektigujmie nearhka mah jienebh jïh orre sijjieh skaepiedieh gusnie maahta dejtie gïelide provhkedh, staaten tjaelije saemien aamhtesidie, Raimo Valle jeahta.
+Learohke maahta damtijidh jïh buerkiestidh guktie naan teermh jæjhteme
+Daate sæjhta jiehtedh daah beetnegh ajve edtjin åtnasovvedh maanagïertine, ij jeatjah laavenjassine.
+Ij mij Svïenske gærhkosne dam vuekiem nyrhte, læjhkan maahta ussjedidh maam daate sæjhta vuesiehtidh.
+PP-dïenesje edtja g. j. maanide jïh skuvlide raeriestidh jïh bïhkedidh guktie dah edtjieh maanide / learoehkidie sjïehteladtedh mah dam daarpesjieh.
+gyhtjelassh darjodh siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre, ussjedidh jïh meatan årrodh faagesoptsestimmine dej aamhtesi bïjre
+Maahtoedepartemente sæjhta vierhtieh bïejedh eevtiedæmman barkijij gïelemaahtoem saemien maanajgïertesne jïh maanajgïerth saemien maanajgujmie.
+Budsjedte daan golmenjaepien prosjektese lea ovrehte 25,5 millijovnh kråvnah (3,1 millijovnh euro).
+Soptsestimmiesijjie 3 Såemies almetjh dållebealesne tjahkasjieh jïh biejjieladtje aati bïjre soptsestieh.
+Seammalaakan saemien gïelem dan dagkere dööpmestovlese mij dööpmegievlie abpe jallh biehkine gårreldahkesne daejtie tjïeltide Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkkemåhkke jallh Giron, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjïeltijste vïedteldahkesne.
+digkiedidh gyhtjelassh seagkanimmien, byöpmedimssturremen jïh saavremen bïjre, jïh guktie jieledevuekie healsoem tsevtsie
+Aanta tjabreminie taalesïeven mietie svihtjedh gosse edtja dam barkoem darjodh (15 - 3).
+statistihken åevjieaamhtesinie geografijen lihkemem, deadta saemien årromesijjieh saltvaerien noerhtelen.
+Dah guvvide nåhtadieh mah dah, jallh lohkehtæjja vaalteme.
+AKTE GAAHPOEH JÏH OVJEAROHKS PREESSE Akte gaahpoeh jïh ovjearohks preesse sæjhta jiehtedh dah redaksjovnh jïjtje veeljieh man bïjre dah sïjhtieh soptsestidh, ovjearohks behtjiedimmiem åejvieladtjijstie, aajhterijstie jallh jeatjabijstie faamojne jallh sjïere daerpiesvoetigujmie.
+Vuartesjh aaj aktem jïjtse boelhkem vuarjasjimmien bïjre vuelielisnie.
+Laavenjostoelatjkoe saemien kåansten bïjre jååhkesjamme sjædta Oslosne / Kåanste- jïh kultuvrebarkoe / Kultuvrejieleme / Saemiedigkie - Sametinget
+Jeenjh dajvine gusnie saemien gïele lea vaenidimmie lea dïhte kontinurligen gïeleldh reproduksjovnem boelveste boelvese fassehte maanajgïertesne jïh ööhpehtimmesne saemien maadth- jïh jåarhkeskuvlesne.
+Daelie stuerebe leavloem gïelelïerehtæmman bïejeme, jïh dah siebriedahkefaageles ulmieh leah vaananamme.
+Tjuara daam lïerehtimmiedarjomem sjïehtedidh learohki maehtelesvoetide.
+Digitale vierhtieh maahta learohken gaskesadtememaahtoem jïh vuesiehtimmiem dåarjodh jïh evtiedidh.
+Gosse kondomem våålese jårrestamme, gïesh dam ånnetji bæjjese viht jïh gïesh våålese guktie ij vielie aajmene jårrestidh.
+Buerkiestimmie lij daate idtji naan stoerre ïedtjem utnieh saemien almetjidie, raerielïhtsege Vibeke Larsen jeahta.
+Aaj gåarede skuvlebiejjiem öörnedidh naemhtie guktie dah learohkh saemien dåastoeh vihties tijjen, abpe biejjiem, vuesiehtimmien gaavhtan fïerhten aereden.
+Datne maahtah jeatjah almetji åvteste rohkelidh
+Saemien gïeleprosjekth ræhpas ohtsememieriem åtna 2015 raejeste / Reeremedajve saemien gïelide / Gïele / Saemiedigkie - Sametinget
+Dan mænngan barkoem heejhtin juktie aktem jïjtse åarjelsaemien kultuvrejarngem tseegkedh, jïh sijjeste eelkin barkoem stuvredh råajvarimmiej vööste.
+Dïhte voestes seksuellen dååjresem jeenjemesh jïjtsinie utnieh.
+ryöknedh jïh taalide nuhtjedh govlesadtemisnie
+Muvhtene aaj sjiere gieledåastoesijjie tsegksovveme. Jis naemhtemes gååvnesh veeljemebiejjesne dellie maahtah gieleleahpesne lohkedh gusnie sijjie jih gåessie gaahpene leah.
+Jïjtsevuarjasjimmie maahta aaj viehkine årrodh ihke learohkh aktem tjïelkebe guvviem åadtjoeh jïjtsh maahtoen bïjre ryöknedimmesne.
+Ij iktesth nuekies leavloem bïejhmaanajgïelese jïh kultuvrese gosse edtja hoksevuekieh veeljedh, jïh dïhte maahta nåake sjïdtedh maanaj jieliedasse.
+Daenbijjien gååvnese ohtje systematisereme dotkeme åarjoelsaemien jïh julevsaemien gïelesne.
+Aaj reerenassen budsjedteproposisjovnesne tjåådtje "Daajroe saemien kultuvren bïjre lea vihkeles dejnie dajvine gusnie sjyöhtehke" Reeremesoejkesjh såemies vaarjelimmiedajvide leah daesnie.
+Dåehkieh jïjtjh soptsestieh mejnie sijhtieh barkedh.
+Dehtie biejjeste nænnoestimmiem dååsteme dellie njieljie klååkemevåhkoeh.
+Saemien gærhkoeraerie Dennie nøørjen gærhkosne lea Gærhkoetjåanghkoen åårgane, jïh edtja saemien gærhkoejielemem Dennie nøørjen gærhkosne evtiedidh, vaarjelidh jïh iktedidh.
+Daesnie aaj gåetiesijjieh varangeresaemiej årromesijjijste tjaktjege, medtie 12- jïh 1400 Kr. m. Noidiidčearrusne / Kjøpmannskjølen gellie kilomeeterh bååreldahkigujmie gierkijste mah orrijieh jorpeligke giedtine.
+bïevnesh brosjyrijste jïh digitaale tjaalegijstie nuhtjedh juktie aktem sïejhme skïemtjelassem buerkiestidh jïh guktie maahta dam båehtjierdidh, jïh buerkiestidh man åvteste mijjieh vaksijnam vaeltebe naan skïemtjelassi vööste
+Lij govleme man geerve lij dejtie åemiehkidie foeresjidh vaereste dåvvese, gusnie gærhkoe lij dan aejkien goh ij lij naan geajnoe dohkoe.
+Madtan-laakan govledh jih vuejnedh aaj maahta dåeriesmoerine sjidtedh trååjjemen, lieremen jih øvtiedimmien gaavhtan.
+Konferanse Alta 2013 lea dïhte gaskenasjovnaale aalkoealmetjesiebriedahken ryöjredimmie veartenekonferansese.
+Raereste faamoem pråastide barkose seehtedh bispedajveraaran bïejedh, mij daan biejjien joe såaknen hearrah jïh jeatjah åålmegehearrah barkose seehtie.
+Ibie mijjieh veasoeminie dajvine gusnie dåaroe.
+voesteges lea guhkiem tradisjovne gïeledaajroen barkoe jeatjah såevmienugrijen gïelesiebredahkigujmie.
+Saemiedigkieraerie edtja guessine mïnnedh ovmessie voenges siebriedahkine ju...
+www.infonuorra.no lea bïevnestimmiedïenesje saemien noerij åvteste.
+Aevhkies ryökneminie barkedh goh akte vihkielommes maehtelesvoete jïh matematihke saemiengïelesne, vuesiehtimmien gaavhtan veahka, haamoe, svihtjeme rommesne jïh mohtedimmie.
+Vihkeles daejredh mijjieh geerve almetjh maehtebe hijvenlaakan viehkiehtidh irhkemem, narrahtimmieh jïh daaresjimmiem giehpiedidh, jis ajve måjhtajibie mah mïelh mijjieh buektebe - vuesiehtimmien gaavhtan buertiebealesne. "
+Lissiehtamme fasseldimmie saemien kåanste- jïh kultuvrejielemi gaavhtan
+b Nomme: Ánná Káisá Eriksen Partapuoli Aaltere: 19 Årromesijjie: Oslo / Skånland Barkoe: Studente Guktie datnine daan biejjien. Geerjene jïh eadtjohke
+ Dïedtejoekedimmie jïh faamoe gïelegyhtjelassine
+Åvtelhbodti barkoe: Lohkh Årroehvåårege ‐ plaakaten kap. 1.
+unnebelåhkoepolitihkese daelie medtie 80 miljovnh daalh sjädta.
+Abpe biejjien: Aalkoealmetjeregijovnh sjïere tjåanghkoeh hööltieh.
+Manne vienhtem mijjieh maehtebe gihtjedh mejtie departemeente lea sov bööremes væljojne rååresjamme, jïh dejnie ulmine sïemes sjïdtedh naemhtie dej dïedte lea, Ellinor Marita Jåma jeahta.
+Ulmie lea våaromem bïejedh juktie jearsoes båetije biejjiej saemiengïelide Nöörjesne.
+Learoesoejkesje daaroen learohkidie saemien voestes gïeline Learohkij reakta frijjevaalteme ööhpehptimmie jïh viehtiedimmie daaroen lïhkesgïele.
+Edtja aaj vuarjasjidh jïh sjïehtedidh soptsestimmievuekieh åssjelasse, dåastoejasse jïh tseahkan.
+Jupmelen rïjhken bïjre saerniedi, dam maam ij reaktoen mietie, aassjoesti. Åavtoeh darjoeji jïh skïemtje almetjh staarnedehti.
+Jis maereles maam akt dæjpeles darjodh dejnie aamhtesinie, goh bååhkesjidh jallh beapmoeh jurjiehtidh, dellie darjome jallh tjöövke maahta akte gïelesuerkie årrodh.
+Daelie dïhte akte aajhtoe båatsoen ekonomeles, ekonomeles jïh kultuvrelle monnehkevoeten vööste gåabpaginie laantine.
+Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gosse bussesne tjahkesje mij firrie jallh gosse gearketjegeajnosne sygkelde.
+Dahkoesoejkesjen åejviefokuse lea sjïehteladtedh låhkoem lissiehtidh dejstie mah saemiestieh.
+Lobbyisme jallh lobbygiehteldimmie lea amma korridovrepolitihke.
+Daate øøhpehtimmiesoejkesje lea guktie edtja soptsesh tjaeledh, jïh ij abpe dam voestes maahtoeulmiem feerhmh.
+Mïrrestalleme- jïh sierredimmietjirkije aamhtesh gïetede jïh namhtah raeriestimmiem vadta sierredimmieaamhtesinie.
+Daate dåarjoeöörnege nuepiem vadta ihke skuvlh åadtjoeh aerpievuekien daajrojne jïh saemien miehtjieåtnojne barkedh gosse dåarjoem åadtjoeh maam sïejhme tjïelten budsjedth jïh skuvleaajhteri våaroehtimmieh eah maeksieh.
+Jienebh kaarrh goh nyjsenæjjah eah jåarhkeskuvlem illh.
+Saemiedigkie lea gellie dajvh gaavneme gusnie akte bigkeme maahta skaaroehtidh jallh irhkedh kultuvremojhtesidie.
+Buerebe sjïdti jis orgele laavloemasse sjïehti.
+stealladidh - jih ij barre lijrieh - dam saemien
+baakoeh, lahtesh utnedh mah eatnamasse vïedteldihkie
+Goh saemiej almetjeveeljeme åårgane Nöörjesne, dle Saemiedigkien ulmie lea barkedh guktie saemiej vihkielommes reaktah jååhkesjimmiem åadtjoeh, mij lea akte våarome juktie gorredidh jïh nænnoestidh saemien kultuvrem, gïelem jïh siebriedahkejielemem, jïh ihke dah ovmessie saemien aerpievuekieh gååvnesieh.
+- Jis Gallas dam sæjhta dellie dah aktem stoerre nuepiem åtna barkoesijjieh sjugniedidh mah våaromem utnieh dovne saemien kultuvresne jïh ålkoejieliedisnie.
+Desnie edtja aaj tjåadtjodh gusnie gaaltijh gaavneme.
+Saemiedigkie lissine jeatjah tsavtshvierhtieh reerie mah aaj gïelem skreejrieh, goh dåarjoe learoevierhtide, saemien lidteratuvre, ööhpehtimmiestipendh jnv..
+gïelebiesiemaanajgïerth jïh gïelelaavkomeskuvlh leah jarnges.
+Lohkh tiltaksplanen for samiske innsatte og domfelte (råajvarimmiesoejkesjem saemien faangkide jïh dejtie mah dåapmoem åådtjeme) (nöörjen)
+Dah dååjrehtimmieh Alta-aamhtesistie darjoeji guktie dah nöörjen åejvieladtjh daarpesjin jïjtje soptsestidh jïh råårestalledh saemien siebriejgujmie.
+Gaajhkem dam dorje juktie vihties årrodh jis lea cancere jallh ij.
+Reektehtse gaskem jeatjah vuesehte naa jeenjesh dejstie vytnesjæjjijste mah daan biejjien gïehtelimsdåarjoem dåastoeh, jeenjemasth åesteme dorjesh vijriesåbpoe duekieh, goh jïjtsedorjeme jïh aerpievuekien duedtiem duekieh.
+Saemiedigkien akte stoerre dïedte ihke daaletje politihke jïh aarvoeh mah reeresuvvieh gaajhkide saemien årroejidie feerhmieh, aaj dïhte bielie maam såemies tuhtjieh lea ammes.
+Dam maehtebe garmedidh.
+Hijven gåerede tjuvliestidh baenieregulereminie jallh piercinginie.
+Tjïeltereforme - saemien vuajnoe, raerielïhtsege Ann-Mari Thomassen
+Aaj raeriestimmine båateme juktie 15 millijovnh kråvnah dåarjodh juktie straejmiefasseldimmiem Reerenassekvartaalesne bueriedidh.
+eah saemien maanaj sveerjesne leah seamma reakta goh saemien maanaj Nöörjesne.
+Såevmien saemiedigkie-presideente Tiina Sanila-Aikio edtja seminarijem rïhpestidh.
+Maehtedh lohkedh: Learohkh sov soptsesem galkojne, ahkedh, reaktoe jiehteginie jïh iemie intonasjovnine soptseste.
+Lohkh vielie Saemieraerien bïjre daesnie.
+Heerredimmie aemielueseste digkiedamme sjædta EN:n forumisnie aalkoealmetjeaamhtesidie / Gaskenasjovnaale aalkoealmetjelaavenjostoe / Gaskenasjovnaale barkoe / Saemiedigkie - Sametinget
+Vïrre gadtjesne jïh bejhkesne pråvhka måedtie biejjiej raejesne orrije.
+Nöörjen byögkelesvoeteste daate våajnoes sjïdti jaepien 1948, gosse Skuvlevierhkien iktedimmemoenehtse jïjnjh raeriestimmieh böökti juktie skuvlefaalenassem saemien maanide sjïehtedidh.
+- Sïjhtem måjhtajehtedh nuepien bïjre vierhtieh ohtsedh dåarjoeöörnegistie aerpievuekien daajroe jïh saemien miehtjieåtnoe maadthskuvlesne.
+Aaj dovne bïevneshtjåanghkoeh j.n.v..
+Juktie båetije aejkiem saemien gïelese gorredidh, dle såemies mierietsiehkieh tjuerieh stïeresne årrodh.
+- Åejvieulmie lea aktem jielije jïh gellielaaketje saemien kåanste- jïh kultuvrejieledem hijven kvaliteeteste sjugniedidh, maam gaajhkesh maehtieh dååjredh.
+Jis ij maana sïjhth byöpmedidh dellie ij daarpesjh beapmoeh byöpmedidh.
+joekehtslaakan jïjtsh barkoem åehpiedehtedh
+Gaskesadth daam faagegoevtesem mij bööremes vuekien mietie maahta dov gyhtjelassh vaestiedidh.
+- Saemiedigkie lea gellie jaepieh eadtjohkelaakan våaroehtamme dåarjoem vedtedh dejtie mah voestes aejkien göölemevïnhtsem åestieh, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta.
+buerkiestidh guktie daajroe kreeki jïh ledtiej dåemiedimmien bïjre åtnasuvvieh vijremisnie, göölemisnie, lidtemistie jïh båatsosne, jïh dåeriesmoerh digkiedidh nuhtemen bïjre mijjen vijrevierhtijste
+Guktie maahta vuarjasjimmiem barkoen nuelesne / bïevnesh åvtese vedtedh våajnoes vuelielisnie:
+Bene aaj tjuara guvvieh, illustrasjovnh jïh metaforh saemien gïeleste,
+Daamhtaj maahta tjoelmedidh jis båajhtode guarkeme jïh vaahram unnede daate ikth vielie deahpede.
+Dah voestes gærjah saemiengïelesne bööti 1600-låhkosne. 1600-1700-låhkosne saemien lidteratuvre tjaalasovvi dej seamma bokstavigujmie goh nöörjen jïh sveerjen.
+gosse Kåfjord tjïelte saemiengïelen reeremedajvesese meatan lij lea dan vihkeles saemien gïelen evtiedimmie dennie dajvesne.
+Dovne politihken krirrieh jïh jeatjah dåehkieh maehtieh læstoem stealladidh veeljemasse.
+Kruvhtegenvaerie / Vaekie lea gåatomedajve Vapsten saemiensïjtese.
+- daejredh mij iktesth tjåådtje daesnie www.udir.no, "Viktige meldingerš nuelesne
+vuesiehtimmieh gaavnedh heannadimmine mah leah viehkiehtamme daan beajjetje Saepmiem jïh Nöörjem hammoedidh, jïh digkiedidh guktie siebriedahke lij maahteme sjïdtedh dastegh dah heannadimmieh lin jeatjahlaakan orreme
+Jeenjh dejstie råajvarimmijste hijven juhtieh, jïh dejstie saemiengïelh tjerkebe posisjovnem siebredahkesne åadtjoeji.
+jïjtsh åssjalommesistie jïjtsh teekstem tjaeledh, dan mænngan teekstem mubpiejgujmie vierhtiedidh
+Naan laantedigkijste maaksovem bååstide maaksa jis tjuara vuertedh guhkiem latjkeme tïjjen mænngan.
+Mieriedimmieh laakeproposisjovnesne göölemereaktan bïjre.
+Dïhte ovmessie tsiehkiej åvteste, vuesiehtimmien gaavhtan ij sïjhth, ij nuepiem utnieh, lyjhkoe seksem utnedh persovnine seamma tjoeline jallh ïedtjem åtna jeatjah seksem utnedh enn tsïnneboetjemem.
+Dan åvteste akte faamohts strategije aalkoem aktede orre mineraalegïehteldimmeste dan tjarke dåarjedidh gosse stoerre byjreseligke haestemh jïh faatoes dïeneste maarkedinie, Muotka jeahta.
+Vihkeles learohki strategijh goerehtalledh, dan åvteste strategijeevtiedimmie lea joekoen vihkeles
+Naan aejkien lohkehtæjjah meehtin naemhtie jiehtedh: "Dohte væjkalåbpoe juktie daaroen giele veaksakåbpoe gåetesne."
+"ajveš båajhtode tjaala, jallh mejtie ij sijjie-aarvoem guarkah, tjuara goerehtidh maam Tanja ussjede, jïh man åvteste dïhte 71 tjaala sijjeste 17.
+Raeriestimmiem idtji jååhkesjimmiem åadtjoeh, dan åvteste dïhte jienebelåhkoe jeehti iemie tjaatsestimmieaaltere faamoeaalterem dåerede
+Dannasinie dam vïrrepryövenassem gohtje, venöse pryövenasse.
+satne jïjtjemse saemine vååjnoe.. saemien goh hiejmegïelem åtna, jallh unnemes akte eejhtegijstie, aahka gon aajjah, maadteraahka gon maadteraajjah åtneme jallh utnieh saemien goh hiejmegïele, jallh lea maana aktede mij joe lea tjaalasovveme Saemiedigkien veeljemelåhkosne.
+Bieljelh Seniorraeriestæjjam Ingeborg Larssen, tell 78 47 40 00 jallh e-påaste: [email protected].
+Vïjhte askh mænngan daarpesjibie annje daejredh juktie guarkedh.
+faktovrh buerkiestidh mah illedahkh vedtieh akten populasjovnen stoeredahkese, jïh vuesiehtimmieh vedtedh mah jarkelimmieh orreme flora 'sne jïh fauna' sne noerhtedajvine
+- Mijjieh joekoen geerjene ihke Mari Boine sæjhta mijjen prosjektem dåarjoehtidh, jïh akte stoerre earoe mijjese raaktan dïhte edtja stïeresne årrodh rïhpestimmesne.
+• Maahtoedepartementen dïedte g. j. laakh darjodh jïh njoelkedassh nænnoestidh, stuaremh- jïh vierhtiehsoejkesjh saemiengïelesne jïh jeatjah joejkoen learoesoejkesjinie, faage- jïh tæjmoejuakadimmie, bijjies bïevnesh aamhtesidie jïh konstultasjovnh saemiedigkine.
+Jaahkoeøøhpehtimmie edtja aaj viehkiehtidh dejtie mah leah kristesovveme, kristegassjine
+Marijne jielemh sjïehtesjidh goh akte iemie bielie saemien fealadasseste
+Vuarjasjimmieh jïh lahtestimmieh lohkehtæjjeste aaj daesnie.
+jaahkoeøøhpehtimmiesoejkesje tjïelkeste saemien maanah jïh noerh reaktoem utnieh øøhpehtimmiem jïh tjaalegh jïjtse gïelesne åadtjodh (m. Gud gir - Vi deler, kapihtele 8).
+Jïjnjh sijjine ij daarpesjh maeksedh jis nuerebe 20 jaepeste.
+Datne råållah tjaalah akten råållespïelese, jïh meatan vaaltah aktem rïektes heannadimmiem jïh jïjnjh lahtesh jieliemasse ektiedamme
+• Nöörje tjuara nænnoestidh sosijale- jïh starneinstitusjovnh saemiengïelereeremedajvine mah dïenesjimmieh saemiengïelesne faelieh.
+göökte saemien gïelejarngh tseegkesuvvieh åarjelsaemien dajvesne, Luvlieluspesne jïh Dearnesne.
+Akten veele giehtjedimmien mænngan reaktoejearsoesvoeten öörnegijstie reeremisnie, dle reerenasse sjæjsjalamme akte velferdtjirkije ij edtjh tseegkesovvedh.
+goevtese maanide jïh noeride (BUP) sjïerestarnedïenesjh faala poliklinijhtken faalaldahke, dygnefaalaldahke fuelhkide jïh noeride, jïh ööhpehtimmie- jïh bïhkedimmiefaalaldahkh.
+Árvalus lea otne sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lea čakčamánu 15. beaivvi 2012.
+Skuvle jïh lohkehtæjjah sjeavohthvoetedïedtem utnieh dan aajnehken learohken pryövenassen illeldahki bïjre.
+Jis maana dan snoelken maahta maanese njuenietrahpenassh jallh njueniesprejjem vedtedh.
+Departemente lea etatem haesteme kontinuerlijen njoelkedassh jïh bæjkoehtimmieh jarkoestidh nænnoestimmiej mietie, jïh jarkoestamme njoelkedassh jïh bæjhkoehtimmieh åålmehtehtedh.
+Akte stuerebe kultuvrebaalkaprosjekte lea Spildra grendelaagen prosjekte Kvænangen tjïeltesne mij edtja kultuvremojhtesh sjïehteladtedh Spildrasne, mij 400 000 kråvnah åadtjoeji.
+Bæjhkoehtimmie maahta aaj laejhtemem åårganisasjovnen vööste årrodh jallh sïejhme fiejlieh skïemtjijevihtiesvoetesne maam daarpesje staeriedidh.
+Gååvnese aaj pillerem mij jollebe gestagenedovse åtna mij seamma vaarjelimmie åtna goh kombinereme p-pillere.
+Dellie tjirkijebolaage reaktam åtna daejredh maam daarpesje guktie maahta vuarjasjidh jis reaktam maaksose åtna.
+men mijjieh vaenie daejrebe man jïjnjem dah raaktan maehtieh. Naemhtie goerehtallemepryövh nasjovnaale pryövijste joekehtieh gusnie aaj gierve laavenjassh, jïh bïevnesh learohki bïjre vedtieh
+Maahtah ussjedidh guktie lïj gosse datne lååvkesovvih.
+Daate bïevnese daerpiesvoetide jïh haestiemidie tjoevkede mah siebriedahkesne gååvnesieh, jïh raeriestimmieh buakta mah edtjieh tsiehkiem saemien gïelese bueriedidh.
+Learohkh aktem reklame-jallh doekemesplakatem darjoeh.
+Daesnie barkeminie juktie haestemidie aalkoealmetjenyjsenæjjide meatan åadtjodh galhkuvetjaatsegisnie.
+- Manne geerjene ihke mijjieh daelie aktem laavenjostoelatjkoem åadtjobe Saemiedigkine.
+Maam tjuerieh darjodh juktie nuekies veele soptsestidh?
+Dah pryövenassh seamma goh 8. daltesinie guktie skuvlh maehtieh 8. daltesi illeldahkh mohtedieh illeldahkide 9. daltesistie seamma jaepesne.
+- Dejpeladtje, mijjen vuajnoeh eah govlelgh jïh ij ïedtjem sjugnedh gosse åehpiedahta aktem strategijem mij leah dorjeme mijjen åejjiej bijjelen mah daesnie noerhtene årroeh.
+Saemien gïelejarngh aktem vihkeles råållam utnieh juktie saemien gïelem evtiedidh.
+Laadth - gielesen daah raasth (Kaarhtelissie 4): Luvlene: Rijhkeraasteste Holdern luvnie jaevrien dåaresth dan åarjemes loektese, dellie Holdersströmmen mietie jaavran Torrön.
+Staateraerije idtji naan raeriestimmieh sjïere råajvarimmide utnieh juktie saemien nyjsenæjjide reeremedajven ålkolen aktem buerebe healsoefaalenassem vedtedh.
+Øørnege hijven sjïdti, bene åssjelem - jienebh meatan veeljemisnie- idtji jaksh.
+Vuesiehtimmien gaavhtan gïeth jïh juelkieh varki aalkovisnie sjïdtedieh.
+Bïejh tjåanghkan sujhtemen jïh hoksen, maadthskuvlen, maanagierten jïh sosijale jïh maanavaarjelimmien prosenth.
+Gosse edtja gorredidh, eevtjedh jïh saemien gïelem evtiedidh, dle jïjnjh haestemi uvte tjåådtje mejtie Saemiedigkie oktegh ij buektehth loetedh.
+Guektiengïeledåarjoe ij leah læssanamme dejnie sïejhme åasalissiehtimmine siebriedahkesne.
+saemien gïele tjuara gaajhkine areninie nuhtjedh gusnie saemieh gaavnedieh jïh råekieh, dan gaavhtan vihkeles saemiej gïelij arenidie jïh gaavnedimmiesijjide gïehtjedidh.
+Dah viedteldihkie åvteguvvieh maadthlaakesne demokratijen, reaktajearsoesvoeten, seammavyörtegsvoeten jïh håalemefrijjevoeten bïjre, mijjem saemide viehkiehtin mijjen jïjtse nasjovnaale parlameentem evtiedidh.
+Dååjresh eatnamisnie utnedh lea akte ræjhkoes gaaltije jieliedisnie saemien kultuvresne.
+1983 raejeste goevtese akte jïjtse gærjagåetie sjïdti - Sámi sierrabibliotehka / Saemien sjïeregærjagåetie, beetnehdåarjojne staateste.
+Snåase lea vihkeles sijjie saemien kultuvrese.
+Learohke dah ellen jeenjemes tjoevtenje-baakoeh tjaala mah maehtieh sjyöhtehke jïh vihkeles årrodh
+11 § Reeremebyjjesfaamoeh edtjieh barkedh ihke barkijh gååvnesieh mejgujmie maahtoeh utnieh såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelesne, gåessie daerpies aajnealmetjegaskesidie dejnie byjjesfaamojne.
+Daajram dah lyjjes lin gosse dagkeridie sijjide böötin.
+Dej minngemes luhkiejaepiej dle jïjnje heannadamme juktie åarjelsaemien gærhkoejielemem jïh identitetem bæjjese bigkedh.
+Reektestimmie edtja akte våarome årrodh akten dahkoesoejkesjasse mïrrestallemasse, jïh edtja råajvarimmide sjïehtesjidh Saemiedigkien fïerhten jaepien budsjedtine.
+Dastegh dïhte 16-jaepienvoejhkelimmie dorje guktie jienebh veeljijh sjïdtieh gosse dah 18 jaepieh illieh, dellie ojhte maam akt jakseme, veeljemedotkije veanhta.
+Saemiedigkie vuajna daerpies aktine noerhtelaanti laavenjostojne, Saemien paralmentarihkeles raerien jïh noerhtelaanti saemieministeri tjïrrh, ihke saemiein gïele stuerebe sijjiem åådtje tv-kanaaline, dvd-filmine jïh gaskeviermiesæjrojne mah leah maanide jïh noeride sjïehtedamme.
+Reerenasse jïh dåarjoekrirrieh akten råårestallemetjåanghkose bööredin dæjstan suehpeden 26. b. akten lissiehtahkesoejkesjen bïjre geeruvevoetese, gusnie Saemiedigkieraerie lij stïeresne jïh håaloeji.
+Joeksaahka lij vijremen nyjsenen jupmele, mij vijrijidie vijremelæhkoem vedti.
+/ Maanavaarjelimmie / Healsoe jïh sosijaale / Saemiedigkie - Sametinget
+● Saemiedigkie edtja aaj maehtedh aamhtesh bæjjese vaeltedh mej bïjre Saemiedigkie sæjhta konsultasjovnh tjïrrehtidh.
+Reeremedajvem saemien gïelese edtja vijriedidh 13
+Manne geerjene vuejnedh daate biejjie gellie såarhts öörnedimmieh åtna gellene lehkesne laantesne, aaj desnie gusnie dïhte saemien ij leah dan våajnoes biejjieladtje.
+- Saemiedigkieraerie Bivdim barkojne læhkohte juktie akte nænnoes jïh tjïelke gïele sjïdtedh mearoesaemien ïedtjide, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta.
+Jis edtja daejtie ulmide jaksedh dle sæjhta daerpies årrodh faamoesuerkieh jïh dïedtejoekedimmiem tjïelkestidh Saemiedigkien jïh reerenassen gaskem.
+Guovdageaidnu lea öörnedamme goh tjiepiedæjjatjïelte nommere golme Nöörjesne.
+Saemien voestes gïeline daerpies viehkiefaage mubpide faagide.
+Dastegh geerve buerkiestidh mestie akte vihties nomme båata, learohkh aaj maehtieh goerehtidh mejtie jeatjah sijjienommh gååvnesieh mah seamma aalkoem jallh gïetjiem utnieh.
+Daamhtemes båehtjierdimmie lea naan vuekie soptsestallemeterapije, medisijnh jallh sleapkedh.
+Jeenjesh dan åvteste tuhtjieh sovnedimmie lievlebe sjædta.
+Jeatjah lehkesne veartenisnie (vuesiehtimmien gaavhtan luvlie-asiatiske laantine) ietniengïele åtnasåvva goh dïejvese dan gïelese dan etnihkeles dåahkan mestie almetje båata, saaht guktie gïelemaahtoe lea.
+gaskem jeatjah dejnie jaahkoevoetine mah gårrelgieh åålmegidie jïh gyrhkesjimmieektievoetese, gusnie saemieh tjåanghkanamme.
+Barkoe saemien jarkoestimmine jïh sjïehtedimmine teeksth gyrhkesjæmman gaajhkh golme saemien gïelide lea gærhkoeraeresne / saemien gærhkoeraerie.
+Dïhte lea aaj daajroe gïelen bïjre, jïh goerkesem utnedh sov jïjtse gïelelïerehtimmien bïjre.
+Vuarjasjimmie Daesnie digitale maabpah maehtieh sjïehteles vuarjasjimmievuekie årrodh.
+Tjaalege Tijje ektesne soptsestalledh lea tjaalasovveme lohketæjjijse jih eejhtegijsti Osen tjieltesne, Hordalaantesne.
+Raerie aaj gyhtjelassh åtna dan siebriedahkeekonomeles vuarjasjæmman mij dorjesåvva, jïh veanhta ij akt aalkoealmetjereaktide nuekieslaakan krööhkestamme daejnie vuarjasjimmine.
+UNESCO ' n læstosne håvhtadihks gïeligujmie lea noerhtesaemien ryöknesovveme goh akte håvhtadihks gïele.
+Dah aaj maehtieh viehkine årrodh abortedåastovem skïemtjegåetesne bïeljelidh.
+Åtnoe saemien gïelem gyrhkesjimmesne ij leah saemielaakesne regulereme.
+Kontinuiteete vaarjelimmesne jïh monnehke åtnoe eatnamistie lea dïhte mij eatnemevåaromem saemien kultuvrese vedtieh.
+- Akte stoerre juvretjïerte konvensjovnedajvesne gåabpaginie laantine.
+saemiedigkie aaj eejhtegidie bïevnese guktie dah maehtieh tjoelmh loevenidh.
+Såemies bööremes lïerieh gosse soermide nåhtadieh, mearan jeatjebh bööremes lïerieh gosse vuejnieh jïh giehtjedieh.
+Datne maahtah åvtelhbodti steemmadidh bearjadahken raajan, veeljemen åvtelen, men dov lea dïedte steemmadidh dan varke guktie steemma ryöknemesæjjan båata måantan 09.09.2013 åvtelen ts. 21.00.
+Tjaatsesth mij sæjrojde klaasse tuhtjie bøøremes.
+Artihkele 27 vihteste: "dejnie staatine gusnie etnhikeles, religijööse jallh gïeleldh unnebelåhkoeh, dle dah mah leah dejstie, eah edtjh sijjen reaktam dassedh, jeatjah lïhtsegigujmie sijjen dåehkeste, jïjtse kultuvrem eevtjedh, jïjtse religijovnem bæjhkodh jïh utnedh, jallh jïjtse gïelem nåhtadidh."
+ Maan dijjieh vienhtede mijjieh pryövebe gaavnedh daejnie sæjrojne?
+Ij maeksieh åtnoeartihkeli åvteste maam daarpesje gosse kråahpese daalhkesidie vaalta jïh jïjtje medisineeremem vååksje.
+Gaskenasjovnaale konvensjovnh jïh bæjhkoehtimmieh... 9
+Mijjieh vienhtebe iedtje aamhtesasse gååvnese, dovne museumebyjresinie Nöörjesne, Noerhtelaantine jïh gaskenasjovnales, jïh salkehtimmie maahta vuesiehtidh guktie jïh man åvteste byöroe bååstedefoeresjimmiem tjïrrehtidh, Vibeke Larsen minngemosth jeahta.
+suksesjovneprosessh aktene ekosystemesne goerehtidh jïh buerkiestidh
+Laake sisvegem tjïelkeste dejnie bijjemes prinsihpine mejtie Maadthlaake § 110 tseegkie.
+Maam goerehtallemepryöve ryöknedimmesne 2. daltesasse möölehte?
+Jïjnjh aalkoealmetjenyjsenæjjah nåake tsiehkiej nuelesne jielieminie gusnie vaallah nuepiem utnieh ööhpehtimmiem vaeltedh, hijven ietniehealsoem åadtjodh, jallh vaarjelimmiem åadtjodh sohti jallh tjuerpies daaresjimmiej vööste.
+Dan lissine læjhkomasse lidteratuvrese dåarjoeöörnemisnie evtiedæmman saemien lidteratuvride saemiedigkie jïjtje dåarjoeöörnegem bertemidie mah gærjah saemiengïelesne olkese vedtedh.
+Daate lea vielie goh nuktehtjevoete.
+• Dah golme saemien gïelh, noerhtesaemiengïele, julevsaemiengïele jïh åarjelsaemiengïele, gelkieh seammaleejns gorredimmienuepieh.
+damtedh jïh guarkedh skuvlen nommem jïh daltesem.
+sijjiej, almetji jïh gïeli bïjre soptsestidh, jïh aktem feelemem Saepmesne soejkesjidh jïh åehpiedehtedh
+Saemiedigkien stoerretjåanghkoesavka, auditovrije jïh gaajhkh tjåanghkoetjiehtjelh digitaale toelhkedïrregh utnieh.
+Akte gamte gaskese Saemiedigkine, institusjovnigujmie jïh siebriejgujmie saemiej jïh unnebelåhkoej luvnieSaemiej jïh unnebelåhkoej akte gamte gaskese Saemiedigkine, institusjovnigujmie jïh siebriejgujmie.
+Daesnie akte raeriestimmie lïerehtimmiedarjomigujmie, gusnie maajhööhpehtimmiem jïh interaktijve lïerehtimmiesijjiem aktene:
+vihkeles jeenjh daajroeh guktie faktovrh gos man stoerre bieliem saemien åålmegistie, bårros saemien orreme, byjres mïele jïh kultuvrellen jïh gïelen unnebelåhkoetsiehkie vadta ovmessie tsiehkieh dan saemien gïeleldh evtiedimmien åvteste dejnie ovmessie saemien dajvine.
+Dïhte mubpie raeriestimmie råajvarimmide lea akte dåarjoe man mietie tjuara syökedh, gusnie ulmie lea stååkegaevnieh evtiedidh mejtie edtja ålkone nåhtadidh, jïh mah gellievoetem vuesiehtieh saemien kultuvresne, Vars jeahta.
+Mari Boine tjaelijeööhpehtimmien rïhpestæmman båata
+Jis ih sïjhth Scandinavian keyboard nuhtjedh maahtah aaj dam kroatiske tastatuvrem Hrvatski nuhtjedh, mij joe dov tellefovnesne.
+Tjirkije: Gun Margret Utsi Sæjjasadtje tjirkije: Roy Kvitfjell
+Goh gïelereaktah aarhskuvlemaanide, reakta lïerehtimmiem åadtjodh saemiengïelesne, reakta healsoe- jïh hoksedïenesjh åadtjodh saemiengïelesne, gorredimmie reaktajearsoesvoeteste jïjtse gïelesne jïh reakta gyrhkeles dïenesjh åadtjodh saemien gïelesne.
+Aalkoealmetjh leah unnebelåhkoeh mahte gaajhkine laantine, dan åvteste joekoen vihkeles Saemiedægkan aalkoealmetjh aktine tjåenghkies gïeline soptsestieh, dan gåhkese gåarede.
+Kildijnesaemien jïh tersaemien tjaalasuvvieh aktine modifiseradamme kyrillijen alfabetine.
+Båetijen aejkien dajve-jïh byjresepolitihke Saepmesne / Areale / Byjrese, areale jïh kultuvrevarjelimmie / Saemiedigkie - Sametinget
+Juktie dam jaksedh dle learohkh tjuerieh nuepiem åadtjodh dovne praktihkeles jïh teoretihkeles barkedh.
+Learohki barkoeh jïh plakath gïelelohkehtimmesne maehtieh viedtjine gævnjasjidh bielelen sijjien bïjre gæmhpodh.
+§ 1 Daennie protokollesne leah tjïelkestamme magkerh dajvh båatsoesïjth jïh saemiensïjth nubpene rijhkesne åadtjoeh båatsose nuhtjedh nimhtie guktie 6. artigkele jeahta dennie konvensjovnesne Nöörjen jïh Sveerjen gaskem raastenbijjelen båatsoen bïjre.
+Dellie ussjedim man gaavhtan idtji saemien giele voestes sæjjan båetieh.
+Bene akte sjïeke maahta årrodh gosse naan daalhkesem vaeltedh, vuesiehtimmien gaavhtan antibiotika, maam dah nuhteges bakterijerh murhkie mah tsåvhnosne guktie goebperh maehtieh aelkedh sjïdtedidh.
+4. daltesen mænngan
+Kirsten Isaksen, noerhtesaemin tjirkije / Noerhte-Hålogalaanten bispedajv
+Åejvieboelhkesne edtja saemien gïelem goerehtalledh gusnie vihkeles aamhtesh jïjtjene gïeleåtnosne, daaletjegïelesne jïh guktie gïeleåtnoe beajjetji tsiehkine lea.
+Dan bijjelen ij goh maehtieh Njååhtjedimmiemoenehtsen nænnoestimmie digkiereaktese seedtesovvedh jallh Läänereaktese klååkesovvedh.
+Dellie goerem dievhtedh jïh dam Apotekens Service AB:se seedtedh, mestie aaj goerem åådtje.
+Harald Eia ij rikti vienhth altese steemme ulmiem åtna.
+Saemien lohkijh jienebh gærjah saemiengïelesne sijhtieh mejstie noerh eadtjalduvvieh.
+gïetegærjesne orre daarpies digkiedimmiem guarkoen bïjre ulmeste rehabiliteremen jïh bååstedevualkemen åvteste saemien byjreskesiebredahkese.
+Lohkh vielie Arctic Winter Games 'n bïjre dej byögkeles gåetiesæjrosne.
+Dååjrehtimmieh åarjelsaemien dajveste vuesiehtieh maanah jïh noerh saemien verkebe lierieh gosse gïelebiesine orreme.
+Uvtemes gosse 20-30 jaepieh, gosse pruvrieh, dah åadtjoeh dam maam staate faalehte, vuesiehtimmien gaavhtan maanatjirkeme.
+gosse kontinuitetem gaarvani saemiengïele aarkbeajjetjen gïeline destie båata jeenjh maanah jïh noerh gieh ööhpehtimmiem saemien gïelesne åadtjoeh eah gaavnh saemien goh ektiebarkemegïeline ij gåetesne jïh ij byjressiebredahkesne.
+Jis dah eejhtegh jallh jeatjah åelieh gaskesadtedh dellie åådtje åålegh dam daejredh.
+strategijh mejtie maahta vïhtesjidh, leah åtnasovveme goh signaalh dïejvesegoerkesen jallh ryöknedimmietjiehpiesvoeten bïjre.
+Dan gaavhtan pråvhka raeriestidh, edtja gujnelemmiem utnedh fïerhten gåalmeden asken, dïhte sæjhta jiehtedh njieljie aejkieh jaepesne.
+Dejtie badtjine gååvnesieh mejnie maahta tsïnnem, tsïnnebangsemh jallh boetjem jïh gåalojde bådtjadidh.
+Maehtedh lohkedh faagesne eengelske lea maehtedh mïelem sjugniedidh ovmessie såarhts tjaalegijstie.
+Aalkoste dah kristegassjh gyrhkesjæmman tjåanghkenin.
+buerkiestidh jieleme-, barkoevaeltije- jïh barkoevedtijesiebride jïh dej sijjiem barkoejieliedisnie, jïh faktovride mah baalhka- jïh barkoetsiehkide nænnoestieh
+Saemiedigkie aktem bïevnesem maanagïertiej bïjre saemien maanide tjaelieminie.
+Jielije bovtsh jïh heanteme bovtsh jïh bovtseste mij jeatjah jïjtsen åtnose maahta dan nubpien rïjhkese saahtesjidh tollen-, skaehtien- jïh maaksoej namhtah.
+Barkoen ulmie lea learohkh edtjieh orre baakoeh jïh lahtesh lïeredh.
+Leessh våålese pdf-goerem vuelielisnie, dievhtieh dam jïh seedth dam dov nommevæhtine Saemiedægkan.
+Maehtedh tjaaleldh jïh njaalmeldh tjïertestidh: Ij lohkehtæjja vuertieh learohkh gelkieh maehtedh tjaeledh. Lohkehtæjja maahta dejtie, mah joe maehtieh tjaeledh, eadtjalgehtedh nommide tjaeledh dej sijjen lïhkemes sl��ekten bïjre saemiengïelesne.
+Juktie hijven ryöknedimmietjiehpiesvoeth åadtjodh lea vihkeles hijven taalegoerkesinie jïh daajroem utnedh taaleraajroem bïjre.
+Daate akte golmenjaepien prosjekte mij eelki 2010.
+Ij naan jeatjah ryöjredimmieh.
+Guvvie: Jan Arne Varsi
+Dah ryöknemetjïelth veeljemegievline dam minngemosth ryöknemem darjoeh.
+Vihth jaepiem gåetesne aerebi goh Raavrvijhkese vøølki jih desnie staaten realskuvlesne gøøkte jaepieh veedtsi. Dan mænngan vijhte jaepieh gåetesne aerebi goh vihth jeatja skuvlese.
+Jïjtje vïenhtem akte råajvarimmie mejnie maahta aelkedh lea tsåatskelesvoetem jïjtjemh vööste stuvredh.
+buerkiestidh guktie åtnoe vaarojste jïh dïenestijstie lea evtiesovveme Nöörjesne, jïh utnijereaktide buerkiestidh
+Dåarjoem saemien kultuvreinstitusjovnide raereste lissiehtidh 1,7 millijovnh kråvnajgujmie.
+Gaskenasjovnaale almetjereaktabarkoen gaavhtan dle almetjerïekteles latjkoeh nænnoestamme sjïdtin dovne Europejesne jïh ENsne.
+daltesisnie pryövenassh tjïrrehtieh golken 13. b raejeste golken 23. b raajan.
+Guhkiebasse maahta aaj baajedh learohkem dååjrehtimmiem åadtjodh ovmessie taalesïevh nuhtjedh (ovmessie mïerhkesjimmiejgujmie), taalh taalesïevese bïejedh, taalh lohkedh bæjjese jïh våålese
+sgM:n leah golme termedåehkieh, akte noerhtesaemiengïelesne, akte åarjelsaemiengïelesne jïh akte julevsaemiengïelesne jïh dej lihtsegh lea faagealmetjh dejstie golme saemiedigkijste jïh gïelealmetjh dejstie ovmessie gïeledajvijste.
+Learohke maahta aktem soptsesten tjaalegem soejkesjidh jïh bueriedidh.
+Maarja lea ajve naan gille laavenjassh buektiehtamme goerehtallemepryövesne.
+Aarborten tjïelte lea nænnoestamme syökedh mejtie åådtje akte bielie sjïdtedh saemien gïelen reeremedajveste
+Mojhtesh mijjese gearehke jïh vyörtegs.
+Goh akte bielie daehtie barkoste saemiedigkieraerie aaj ovmessie dotkijh jïh daajroebyjresh bööredamme tjaalegh ovmessie aamhtesi bïjre tjaeledh.
+Evtiedæmman aktede guejmievoeteperspektijveste sjïehteladtedh, staateles åejvieladtji jïh Saemiedigkien gaskem, mij saemien kultuvrem jïh siebriedahkem nænnoestahta.
+Daate sæjhta negatijve konsekvensh åadtjodh jåartabårran saemien dajvine.
+Fylhkentjïelte Fylhkentjïelten stuvremeåårganh vååjnoeh goh dah mah tjïeltine.
+Mah leah skuvleåvtehken laavenjassh goerehtallemepryövigujmie?
+Daate hov joekoen vihkeles barkoe, mohte ij lij gie aerebi dagkarinie barkojne giehtelamme. Idtimh giejtie gænnah maehtieh man bijre gihtjedh.
+Dan våhkosne gosse hormonefrïjjes tabledth vaalta jallh ij naan tabledth vaeltieh dellie såemies gujnelemmiem åådtje.
+Gåatomemoenehtsisnie gelkieh vïjhte lïhtsegh mah njieljie jaepide moenesuvvieh.
+Edtja maehtedh damtijidh, toelhkestidh jïh bïevnesh nuhtjedh tjåanghkan bïejeme tjaalegijstie gærjine, plaerine, åtnoebïhkedimmine, njoelkedassine, brosjyrine jïh digitaale gaaltijinie.
+Saemiedigkie dam jeanatjommesem sov politihkeles barkoste ektede politihkeles bïevnesinie ovmessie aamhtesi bïjre.
+Jis vielie bïevnesh jïh vihtiestimmiekrïevenassh sijhth- vuartesjh ohtsemegoerem jïh Saemiedigkien njoelkedassh öörnegasse jallh gaskesadth Saemiedigkine.
+Klaasse sijjieaarvojne barkeminie jïh taalh unifix-klåbpojste bigkie.
+Jeenjh barkojste saemiedigkien ektesne barkedh.
+Lïerehtimmievuekiem veeljedh darjomasse, maahta aaj vuesiehtimmien gaavhtan meatan årrodh barkoesoejkesjisnie.
+Jienedamme gïele- jïh kultuvreguarkoem politijesne
+Vuartesjh sïejhme öörnegem maadthskuvlelïerehtæmman geerve almetjidie.
+Ööhpehtimmie åålmegepedagogese gellie boelhkine jåhta, dovne Svïenske gærhkoen maadthkuvsje, golmen asken lïerehtimmie bïhkedæjjine ektine jïh kuvsjebiejjieh sjïdtije åålmegepedagogi, gærhkoemusihkeri jïh hearraj ektine.
+addisjovne- jïh subtraksjovnelaavenjassh luetieh, dovne bæjjese bïejeme laavenjassh jïh laavenjassh aktine kontekstine.
+Aaj tjaaleldh raerieh bïevnesasse båateme almetjijstie, institusjovnijste jïh siebrijste.
+Sveerjen gärhkoe golmeluhkie stiftine juakeme.
+Faage edtja skreejredh eadtjohkelaakan meatan årrodh siebriedahkesne jïh demokratijesne, jïh dååjrehtimmieh destie vedtedh.
+Mij krirride / mah krirrieh aktem hijven veeljemem darjoeji / n abpe laantesne?..
+Ulmie lea, maahta gaajhkide faaledh dejtie gieh saemiengïelen ööhpehtimmiem sijhtieh - noerhtesaemiengïele, julevsaemiengïele jïh jallh åarjelsaemiengïele.
+Goerehtimmie mij guhten reaktavaeniedimmien bïjre maahta dennie rïjhkesne tseegkesovvedh gusnie reaktah vaenebh sjidtieh.
+Tsïnne, boernengåetie jïh munniestuehkie mah kråahpen sisnie dah sjïdtedieh.
+Gosse learohkh heamtuvrh tjaelieh, responsem åadtjoeh akten voesteslåhkose.
+Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmiem åtna.
+Learohkh heamtuvrh luhkieh goh skraejrie, jallh lohkehtæjja heamtuvrh dejtie låhka.
+- Gïeh maehtieh maam akt dejnie darjodh?
+- Mijjieh badth daejrebe akte stoerre haesteme faageles maahtoe fååtese, jïh daerpies maahtoelutnjeminie jïh jaabnan bïhkedimmine vierhtiealmetjijstie dejnie saemien gïelejarngine.
+Learohke reklamem hijvenlaakan åehpiedahta jïh tjïelke jïh gellielaaketje gïeline.
+Nyjsenæjjaj våajnoe lea vihkeles tjuevtenje gåessie orre staeries ulmieh buktiehtidh illedh, jïh dannasine sïjhtem manne galka nyjsenæjjaj vuajnoem nænnoestidh gaajhkne daaltesinie, saemiedigkieraerie Vibeke Larsen jeahta.
+Vaeltieh våaromem akten aejkien dijjieh lidh guessine naakeni luvnie, mah dejpeladtje jielemigujmie gïehtelieh
+Daesnie tjïelth edtjieh sjïehteladtedh ihke saemien maanah maehtieh sijjen gïelem jïh sijjen kultuvrem gorredidh jïh evtiedidh.
+Lissine nænsåemies skuvlh edtjieh ööhpehtimmiem saemiengïelesne faaledh jallh joekoen saemien faagine jåerhkeskuvlen ööhpehtimmesne naan kuvsjide jallh sjïere tjïertide.
+damtijidh jïh nuhtedh jïjtsevoetide proporsjovnaale, båastode proporsjovnaale, lineæære jïh kvadratiske funksjovnide, jïh vuesiehtimmieh vedtedh praktihkeles tsiehkide mejtie maahta daej funksjovnigujmie buerkiestidh
+Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.
+Åarjene: Daehtie loekteste tjaetsiegohkedahkem Jitnemenjaavran jïh vyjrehkåbpoe dan mïerhkese gusnie Jitnemenjohke rijhkeraastem tjuahpa.

eval/test.sma-sme.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Gilvvagárdeskuvlla oahppit ledje nuorat ja sis ii lean nu buorre oahppanmokta, boazodoalloskuvlla oahppit fas boarraseappot ja ollu oahppanmokta.
+Buorre dađistaga-árvvoštallan gohčoduvvo maiddái Vurdering for læring / Árvvoštallan oahpaheami várás, ja njeallje prinsihpa leat guovddážis go geavaha geahččalemiid bohtosiid viidásit barggus.
+Mállásat ovdánedje fargga dáhpin mas muittašedje máhttájeddjiid maŋimus mállásiid Jesusiin.
+Sisafievrrideames ođđa doahpagiid sáhttá dahkat máŋgga ládje, nugomat seaidnespealu bakte.
+Barggu oktavuođas leat lágiduvvon álbmotčoahkkimat guoskevaš gielddain, ja gielddaid politihkkanjunnošat leat addán positiiva ruovttoluottadieđuid.
+Siffárat máŋggasiffár loguin eai mearkkaš sierra maidege ohppiide, ja sii eai geavat sadjevuogádaga lohkat dahje almmuhit ahte dihto siffár čujuha dihto árvui.
+Geavaheaddjiidjearahallan maid Sámi dearvvasvuođadutkama guovddáš lea čađahan, čájeha ahte geavaheaddjit leat duhtameahttumat dearvvasvuođabargiid sámegiela máhttui, ja dát jearahallan duođašta čielgasit ahte dulkon lea heahtečoavddus.
+HSAN sáhttá geahččalit ja mearridit.
+Čavčča válggas lea geahččaleapmi gos 16 jahkásaččain lea jienastanvuoigatvuohta 20 suohkanis (geahča fáktadieđuid)
+geavahit iešguđetlágan digitála ohcanstrategiijaid gávdnat ja buohtastahttit dieđuid mat válddahit čuolmmaid iešguđet perspektiivvas, ja árvvoštallat gálduid ulbmila ja relevánssa
+gohčodit iežas lagas fulkkiid fuolkenamahusaiguin ja diehtit mii lea gáibmi
+Earret eará lea son jorgalan Laudate.
+Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánnái lea dálkkas mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil.
+Sii sáhttet áinnas jearahallat, govvedit ja sárgut dan birra.
+Norgga bealde hubmet davvisámegiela vuosttažettiin Finnmárkku ja Romssa fylkkain, ja Dielddanuori ja Evenáši suohkaniin Nordlánddas.
+árvvoštallamiid ruovttoluotta mat ovddidit viidásit oahppama?
+Nuora suddjemii lea ahkerádji goas oažžu oastit alkohola: 18 jagi restauráŋŋas gávppašeapmái ja 20 jagi viidnegávppis gávppašeapmái.
+Ságaškuššojuvvot galgá maiddái viidáset meannudeapmi ráđđehusas, eará sámedikkiin ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotforain.
+Oahppit gehččet filmma Med sennagress i støvlene.
+selvehit čálgostáhta ovdáneami ja válddahit dálá Norgga iešvuođaid
+daid lassegoluide mat dát ođđa njuolggadusat
+Sámediggeráđđi Ann-Mari Thomassen váldá ovdan guokte áŋgiruššansuorggi sámediggeráđi jagi 2015 bušeahttaevttohusas.
+Bargguid bokte fágas galget oahppit álkit áddet teknologiija ja fitnodeami mávssolašvuođa ja hástalusaid mat leat čadnon dasa, ja sii ovdánahttet máhtu bargoeallima ja globála, nationála ja persovnnalaš ekonomiija birra.
+Sámi guovllus árbevirolaččat leat leamaš unnán galledanealáhusat.
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2- studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel, ja lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii- fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel Árbevirolaš máhttu Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Statsbygga stuorámus huksenbargu aiddo dál.
+Mii rohkadallat ahte Ipmil juohke beaivi galgá addit midjiide buot maid dárbbašit, ja ahte oahppat giitit buot buriin maid Ipmil lea addán midjiide.
+Oktasaš tearbmaráhkadeapmi ja normeren lea dehálaš go galgá sihkkarastit oktasaš vuođu sámegillii.
+Go lea dáhttu garvit byrokráhtalaš ja teknihkalaš hehttehusaid, de mii gávdnat čovdosiid.
+Suoma sámediggi dál bargá ovttasráđiid Norgga sámedikkiin ja Ruoŧa sámedikkiin oažžut áigái ovdaprošeaktaohcama man áššin lea dutkan- ja fága / resursaguovddáš.
+1968:s sirrejuvvui dát stašuvdna eret šibitdoavtterlaboratoriijas, ja Skjenneberg álggii geahččaladdanjođiheaddjin boazodollui.
+Ferte láhčit diliid nu ahte sihke nieiddat ja gánddat ožžot buriid vásáhusaid matematihkkafágas, mat hábmejit buriid guottuid ja nana fágagelbbolašvuođa.
+Dát guoská vuosttažettiin árbevirolaš sámi guovlluide olggobealde Finnmárkku.
+Sámediggi dáhttu ahte ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela galgá sihkkarastojuvvot ja oaidná dárbbu dárkkistit sihke váiddaortnega ja árvvoštallat dárbbu bearráigeahččoortnegii.
+Gámasuidnensajis čájeha oahpaheaddji iešguđetge sorttaid ja čájeha ja čilge movt suidnet galgá.
+Almmolaš suorggi organiseren lea sakka rievdaduvvon dan rájes go giellanjuolggadusat mearriduvvojedje 1990:s.
+Go lea vuosttaldanváldi de plánaeiseváldi ii dušše galgga árvvoštallat makkár váikkuhus doaibmabijus lea sámi kultuvrii ja ealáhusdoibmii (vrd. plána- ja huksenlága § 3-1 ja finnmárkolága § 4 njuolggadusat), muhti sii galget maiddái oččodit ovttamielalašvuođa Sámedikkiin ráđđádallamiid ja soabahemiid bakte jus Sámediggi vuostálastta doaimma ja ovddida vuosttaldeami.
+Dávjjimusat doavttir čugge máŋgii ja váldá iskosiid ovdaravssa sierra báikkiin.
+Go áigemearri lei dievva, de leimmet ožžon evttohusaid buot luohkkácehkiid ohppiin logi iešguđet skuvllas.
+Fáddá lea "Revitaliseren - hástalusat ja ođđa perspektiivvat oahpahusas ".
+Manne lea ožžon dakkár nama (jus dasa gullá muitalus dahje čilgehus)?
+Oahppit 5., 8. ja 9. ceahkis geain lea davvi-, lulli- dahje julevsámegiella vuosttašgiellan galget čađahit nationála geahččalemiid lohkamis sámegillii.
+Vuođđuduvvon sámi teáhteriin lea dehálaš doaibma sámegiela geavaheami dáfus.
+Ráđđehusa politihka bajimuš ulbmil sámegielaid ávkin lea láhčit nu, ahte Norggas lea oadjebas boahtteáigi sámegielaide - davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Girkus mii gávnnadit dalle go dáhpáhuvvá juoga dehálaš dego gásttaheapmi, rihpaskuvla, vihaheapmi ja hávdádeapmi.
+Ulbmil geahččalemiin lea identifiseret ohppiid geain lea váilevaš doabaipmárdus ja geain leat váilevaš lohkan- ja rehkenastinmáhtolašvuođat.
+Iige sáhte oaidnit olbmos leago anašan dehe ii.
+Luondu lea addon olbmui illun ja geavaheapmin dán máilmmis.
+Nana guovttegielat oahpahusmodealla vuođđun vuolgá juo mánáidgárddis.
+Oahppit sáhttet oažžut veahki cealkagiid hábmemis.
+Barggu buktimis Oahppit buktet dálkedieđáhusa jietnafiilan oahppanvuđđui.
+Joavku oamasta vuoigatvuođaid "Kristuskránsa" - prošektii.
+Neahttaportála Ovttas.no lea lunddolaš báiki gosa sáhttá čohkket maiddái giellaguovddážiid materiálaid ja almmuhemiid.
+ráhkadit iežas teavsttaid main viežžá inspirašuvnna eaŋgalsgiel girjjálašvuođas ja mánáidkultuvrras
+Olmmoš massá golgosa ja sálttiid vuovssademiid ja luhčadávdda bokte.
+Departemeanta áigu geahčadettiinis sámelága giellanjuolggadusaid árvvoštallat berrego lágas, sámegiela nannen dihtii, mearriduvvot bearráigeahčču das mo gielddat ja fylkkagielddat čađahit sámelága giellanjuolggadusaid.
+Dálkasiidda maid doavttir, buohccedikšárat dehe eará dohkálaš divššus lea čállán, lea leahkime allagollosuodji mii mearkkaša ahte dárbbaha máksit eanemus 2200 guovttenuppelot-áigodagas.
+Dalle ii dárbbat máksit sierra golu eaktun ahte dálkkas gullo allagollosuoji vuollái.
+Danin háliidan áinnas dadjat: "Šaddos du dáhttu".Jáhkát go lea álki dahje váttis dahkat dan maid Ipmil háliida, ii fal nu mo ieš háliidat?
+máhttit ákkastallat oaiviliiddas iežas árvvuid vuođul
+Dasto cokkat jienastanlihpu válgaurdnii. De leat don jienastan suohkanstivra- ja fylkka digge-válggas 2011.
+Sámiid eatnan- ja resursavuoigatvuođat duohta dohkkehuvvojit.
+Dehálaš lea maid ahte dearvvasvuođafitnodagat ohcalit dakkár máhtu go virgádit bargiid ja go oidnosii buktet dárbbuid oktavuođaineaset oahpahusásahusaiguin.
+Dat dáhpáhuvvá go Ipmil hehtte buot bahás áigumušaid ja meanuid mat bohtet beargalagas, máilmmis ja min suttolaš oaččis. Dat eai dáhto min atnit Ipmila nama bassin eai ge diktit su riikka boahtit.
+Storsund guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Storsund rájes ruovdemáđii mielde Storträskliden - Koler geainnu rádjái, dán geaidnoráigge Lillpiteälven rádjái, dán joga mielde luoddaearu rádjái Lillpite oarjedavábealde, das fas geaidnoráigge Granträsket rádjái, viidásit geaidnoráigge Liden badjel Arvidsträsk rádjái, das viidásit geaidnoráigge Teugerträsk rastá Storsund rádjái.
+Resursajoavkku ja dutkiid máhttovuođđu galgá doaibmat duogážin ja vuolggasadjin gulahallančoahkkimiidda Sámedikki ja sámi báikegottiid ja organisašuvnnaid gaskka.
+Iskkus sáhttá dahkkot danin ahte doavttir háliida dutkat leatgo borašdávdaseallat ovdaravssas.
+Dovdomearkkat leat juhkkojuvvon guovtti oassái: sámegiella vuosttašgiellan njálmmálaš ja sámegiella vuosttašgiellan čálalaš.
+Dát skovvi sáhttá leat árvvoštallanságastallamiid vuođđun gaskal oahppi ja oahpaheaddji.
+Matematihkka lea vuođđun stuorra oassái min kulturhistorjjás ja logihkalaš jurddašeami ovdánahttimis.
+Muhtin smávva suohkaniin ii leat gal dárbu eambbo go beallevirgái.
+Mihttomearrin lea ovddidit duoji ealáhussan nu ahte das lea buoret gánnáhahttivuohta ja iežas dujiid gávpejohtu.
+Ráđđehus ii dahkan oainnu sámiid ektui čearddalaš minoritehtan, muhto baicce gohčodii sápmelaččat "sámegielat dážan ".
+PSA lea ávnnas mii válbmejuvvo ovdaravssas ja golgá varrabánas.
+Lea dehálaš beassat dahkat dearvvuođaid, earenomážit eallima loahpas - jápmimis.
+Dat ii guoskka ollásit priváhta divššu, ovdamearkka dihte plástakirurgiija mii ii leat medisiinnalaččat ákkastallon.
+Muhtimat sáhttet dovdat dan unohassan muhto dat manna jođánit badjel.
+Oarjin: Gátterat stašuvnnas Ruoidnačohkkii (aláš 1360) lulimus Ruoidnajávrái, dasto njuolga linjjás Beajojikŋii (aláš 1475), das njuolga linjjás Váhttečohkkii (aláš 1494), das njuolga linjjás Basejávrri davimus luktii, das seamma jávrri lulimus luktii, das njuolga linjjás (Basejieŋa rastá) Leirvatnet nuorttamus luktii, das njuolga linjjás Máhcalaga (Storsteinsfjellet) (aláš 1379) rádjái.
+ságaskuššat ja ovdandivvut historjjálaš ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis
+oassálastit ságastallamis iežas muosáhusaid ja vásáhusaid birra
+Guorahallamat čájehit dange ahte dilli lea unnán rievdan áiggi mielde.
+Oahpaheaddji berre áicat Lena dan gaskkas go son bargá bargobihtáiguin, ja jearrát mo son jurddaša.
+geavahit digitála reaidduid iežas teavsttaid almmuheapmá
+Láhkaárvalusas leat njuolggadusat suomagiela, meänkieli ja sámegiela geavahanvuoigatvuođa birra, go olbmos lea eiseválddiiguin ja duopmostuoluiguin dahkamuš.
+Oahppit ráhkadit sátnelisttu man atnet jorgalettiin.
+suokkardit ja čilget sámi muitalanárbevieruid birra
+Vuogas pumpo gávdno oastit apotehkas.
+Jagi 2012 lea Bargobearráigeahčču ožžon oktiibuot 15 miljovnna kruvnnu.
+Fágalaččat ja birrasa dáfus lei dát buorre skuvla.
+Mii rohkadallat ahte Ipmila dáhttu galgá šaddat, ja mii rohkadallat ahte Ipmila dáhttu stivrešii min, eallimiiddámetguin, bearrašiiddámetguin, sogaideametguin, searvegottiideametguin, girkuineamet, báhpaideametguin ja jođiheddjiideametguin min giliin, gávpogiin ja riikkain.
+Gos gávnnan eanet dieđuid geahččaleami ja árvvoštallama birra?
+Sámediggi juolluda 495 000 ru doarjjan Duojáriid ealáhussearvái ja Sámiid Duodjái álggahit dutkamii buvttadeamis, vuovdaleamis ja vuovdimis.
+selvehit makkár vuoigatvuođat geavaheaddjis leat ja digaštallat geavaheddjiid ehtalaš ovddasvástádusa
+Danne eat dieđe man ollu Lena máhttá.
+• Oaččuhit áigái sámi dulkkaid dohkkehanortnega
+Bargo- ja searváidahttindepartemeanta ovddidii Sámegiela doaibmaplána 2009:s.
+Lávdegotti birra mii galgá geahčadit lágaid, doaibmabijuid ja ortnegiid sámi gielaide
+Sámi kristtalašvuođaipmárdus ovdanboahtá ja gaskkustuvvo oahpaheami bokte
+Maid sii čađahedje giellabesiin Aotearoas / Ođđa Zealánddas, ii lea prinsihpalaččat mihkkege ođđasiid.
+Dat lea dannego Sámediggi háliida váikkuhit dasa ahte eanebut álggahit guolásteami, ja go bivdofanas lea divrras, dadjá Muotka.
+Sihke olbmot ja ásahusat (mánáidgárdi, skuvla ja earát) sáhttet nama haga gulahallat PPbálvalusain ja jearrat ráđi.
+Gávdno go du suohkanis mánáid ja nuoraid suohkan-stivra (MNS) dahje juoga sullásaš?
+Divtte ohppiid ráhkadit dilálašvuođaid mat leat áigeguovdilat.
+Dieđáhusas čujuhuvvo ođđa geaidnu boahtteáiggi sámi dáidda- ja kulturpolitihkkii.
+Datte leat muhtun soahpameahttunvuođat dakkárat ahte daid dárbbaša aiddo dalle čoavdit.
+Čállá go son álo ovttežiid gurutbeallái, vai dáhpáhuvvá go dat dušše muhtomin?
+Dasto oahpaheaddji hupmá sámegillii ja jorgala jus lea dárbbašlaš vai oahppit ipmirdit.
+Sámegiela boahtteáigi lea dan duohken man olu guhtege mis geavaha sámegiela lunddolaš gulahallanreaidun nu olu oktavuođain go vejolaš, ja movt servodat láhčá diliid nu ahte dat galgá leat vejolaš.
+Sii livčče háliidan vázzinbálga vuolábealde váldoluotta Dambos.
+Sámi girjjálašvuođas, sámi teáhteris ja sámi filmmain lea dehálaš rolla dahkat giela oahpisin olbmuide ja buoridit sin diđolašvuođa das.
+Bággosáhkku ja konvenšuvdnadivat 26. ja 27. artihkkaliid mielde galgá mearriduvvot velggolačča náššuvnnalaš ruhtašlájain.
+- lohká, iešguđetgelágan šáŋŋeriid, bájuha sisdoalu, gávdná ja geavaha áššáigullevaš dieđuid teavsttain, čielggada ja guorahallá iešheanalaččat teavsttaid fáttáid ja gaskkusta vejolaš dulkomiid
+Iešsoardimiid eastadeapmi guorahallojuvvo ON álgoálbmogiid bissovaš forumis
+Ođđa digitála sátnegirji almmuhuvvo / Faktadieđut sámi gielaid birra / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Dalle lea buorre jurddašit ahte seallaiskkusváldimat lea okta vuohki suddjet iežas borašdávdda vuostá.
+Åhren mielas diehtojuohkin mii eiseválddiid beales lea dahkkon ii leamaš doarvái buorre.
+Jeara konkrehta ja oaččo konkrehta vástádusa: ‐ Mu bellodat ovddasta nannet skuvlla.
+Boahtteáiggi areála- ja biraspolitihkka Sámis
+Olmmoš sáhttá šaddat máŋga sentte beare moatti mánus.
+Aktiivvalaš servodatoassálastin eaktuda ahte hálddaša giela ja teavstta.
+Juohke jagi oassálastet sis eatnasat juogalágan girkoaktavuođas.
+Sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda oahpásnuhttin viiddida ohppiid iežaset ipmárdusa giella- ja kulturvalljivuođas sámi servodagain.
+Stuorra erohusat leat sámi báikegottiin ja sámi guovlluin das mii guoská man ollu sámegiella geavahuvvo beaivválaš ovttasdoaibman- ja gulahallangiellan.
+Baajme guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Álgá riikkarájis Sipmehkejaevrie bokte Sipmehkejukke rádjái, dán čázádaga mielde dasa gokko boahtá oktii Gavostjukkiin, dán čázádaga Leipikvattnet rádjái, rastá Leipikvattnet ja Bjurälven ja Storälven mielde (Leipikvattnet 1:1 opmodatrádji Straejmie (Strömsund) suohkanis) riikkarádjái ja riikkaráji mielde Sipmehkejaevrie rádjái.
+Vaikko buot nuorat eai leat lihka čeahpit oassálastit válggas, de ii mearkkaš dan ahte eai beroš politihkas.
+Dat čiekŋuda sámi mánáide nana sámi identitehta ja gullevašvuođa sámi gielaide ja kultuvrii.
+Bellodagas sáhtát oahpahuvvot politihkalaš bargguide.
+Gustovaš álgoálbmotrievtti vuođđun lea ahte sámiid historjjálaš vuoigatvuođat earret eará riddo- ja vuotnabivdui iežaset ássanguovlluin dohkkehuvvojit.
+Dát lea juoga mii Sámedikki mielas galgá bures boahtit ovdan suohkanođastusas.
+Sámegielat báikenamat maid gili bistevaš orru olbmot dahje gillái gullevaš ealáhusat beaivválaččat geavahit, galget geavahuvvot almmolaš galbbain, kárttain jnv. (§9).
+- Lea dehálaš ahte árbediehtu ja sámi meahccegeavaheapmi oahpahuvvo boahttevaš buolvvaide.
+Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
+- Mii háliidit láhčit stuorát vejolašvuođa doibmii báikkálaččat, ja ahte giellaguovddážiid doaimmaid galget stivret báikkálaš dárbbut gos giellaguovddážat leat, dadjá Keskitalo.
+Giellabeasit leat čájehuvvon beaktilis doaibman giellaoahpahusa nannemis.
+Son čujuha viidáseappot dasa ahte vaikke vel sámi servodat lea ollen guhkás, de eat leat vel juksan mihttomeari, eat riikka dásis eat ge riikkaidgaskasaččat.
+Čielga rekruhttendoaibmabijuin, mat leat álggahuvvon, sáhttit namahit:
+Gilis gal atne árvvus boazodoallonuoraid.
+Hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš ásahusaid bargiin lea riekti oažžut virgelobi bálkkáin háhkamis sámegielat gelbbolašvuođa go ásahus dárbbaša dákkár gelbbolašvuođa (§ 3-7).
+Ovttas oahpaheaddjiinis ja váhnemiidisguin sáhttá oahppi bidjat ođđa mihttomeriid olahit.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmiliidda, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Oskkuoahpahusas dáhpáhuvvet maid báikkálaš ovdanáhttinbarggut maŋŋil go searvegottit leat ráhkadan ja mearridan iežaset báikkálaš plánaid.
+Iskkadeamit čájehit ahte sámi mánáin lea stuorát riska gártat loavkiduvvot.
+Ledje go muhtun bargobihtát maid don it ipmirdan mo galget bargat?
+Ságastallet movt oahppi sáhttá olahit mihtuid maid bidjabehtet.
+Sámediggi sáhttá viežžat kredihttadieđuid ohcci birra.
+Luonddufágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkecehkiid ja maŋŋil joatkkaoahpahusa Jo1:ža studerenráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmaid ja Jo3:ža oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhus.
+Dan oktavuođas háliida Sámediggi bovdet buot ásahusaid, servviid, ovttaskas olbmuid ja suohkaniid ovdanbuktit vásihusaid ja evttohusaid čovdosiidda.
+Álgoálbmotnjunuš nammaduvvo ON Nállevealahanlávdegotti presideantan / Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
+čohkket, sirret, čállit ja govvidit dieđuid lohkansárgáiguin, tabeallaiguin ja stoalpodiagrámmaiguin ja ságastallat proseassa birra ja maid govat muitalit dieđuid birra
+Geahča Gávnos, Sámedikkiid neahttasiidduid, giella.
+Registrere epoastačujuhusa vuostáiváldit ođasreivve ČálliidLágádusas
+- Dan láhkai mii buoridit almmolaš hálddašeami dási, ja luvvet áiggi, mainna earret eará sáhttit meannudit áššiid johtileappot ja dahkat bargguid, mat eaktudit searvama ja persovnnalaš gulahallama, ođasmahttinministtar Rigmor Aasrud dadjala.
+- Oahpaheaddji čájeha govvosa dahje juogalágan diŋgga / diŋggaid mat galget muitalusas fárus.
+Udir.no - Luonddufága - sámi oahppoplána
+eará fágat, prošeavttat ja fáttát
+Dearvvašvuođa- ja buohccedikšun lea nuvttá measta buot eanadikkiin ja guovlluin jus lea vuollái 20 jagi.
+Artihkal 30 lea measta seammalágan go SP artihkal 27, dainna erohusain ahte álgoálbmot lea čielgasit namuhuvvon MK artihkkalis 30.
+Suoidnemánu 1. beaivvi rájes lea bargoáigi vuoliduvvon fas 40 prosentii jos permitterejuvvo.
+Lávdegoddi galgá árvvoštallat dávgasis čovdosiid maid bokte álkiduhttit dili, ja gielddaid sierra hástalusaid ja dárbbu vuođul.
+čilget sátneluohkáid, sojahanoahpa, suorggideami ja cealkkaoahpa vuođđoáššiid, barggadettiin gielain ja teavsttaiguin
+Snoasa ja Divttasvuona tv-sáddagat ráhkaduvvojit oarjilsámegillii ja julevsámegillii.
+selvehit makkár geatnegasvuođat, vuoigatvuođat ja vejolašvuođat mánáin ja nuorain leat váikkuhit
+Diđolašvuohta das berre mearkkašit ahte sámi guovlluin eai galgga buoril heaittihit giliskuvllaid, eaige oppanassiige vuđolaš guorahallamiid haga.
+Veahkkeapparáhta ferte čeahpibut jearrat gillájit go nissonolbmot veahkaválddálaš vearradaguid ja duostat gieđahallat dán rašis fáttá.
+Minerálahálddašandirektoráhtta ohcamuša gieđahallama oktavuođas láhčit eananeaiggádii, Sámediggái, suohkaniidda ja dan guovllu orohatstivrii ja guovllustivrii vejolašvuođa oainnuset ovddidit ohcamuššii.
+Stuorámus joavku lea Nuorta- ja OarjeFinnmárkkus ja Davvi-Romssas.
+Lean jurddašan sin birra geat besse heakkas ja oarbásiid birra juohke beaivvi dáhpáhusa rájes.
+Vardin jávká moatti beaivvi geažis.
+ságastallat áigeguovdilis dáhpáhusaid ja áššiid birra
+Guokte mánu dassá riegádii unna Danicaš Manilas.
+Dat váldá vuolggasaji eaŋgalsgiel riikkain ja gokčá guovddáš fáttáid mat gusket servodateallimii, girjjálašvuhtii ja eará kulturovdanbuktimiidda.
+Das leat visot maid don dárbbašat, earret eará guorus válgalihput maid ieš beasat deavdit.
+- Lea leamaš buorre dássi dán jagá ohcamiin, ja mii leat maid ilus go leat nu máŋggas geat seaguhit luođi árbevirolaš dahje ođđaáigásaš hápmái iežaset musihkas, lohká Sámediggeráđđi Henrik Olsen.
+Nuppástusat mearkkašedje ee. ahte stuorábuš oassi doarjagiin juogaduvvojit nugohčoduvvon "rievddaldeaddji doarjjan" mat aivvestassii leat sámegielalaš aviissaid várás.
+Jus vuossamátta-bázahusat leat vel soaitá dárbbašit dahkkot viigá ráhpun.
+Sámediggi dárbbaša eanet ealjáris bargiid, ja fállá bargosaji hástaleaddji ja gelddolaš bargamušaiguin.
+Speallu lea ráhkaduvvon nu ahte spelliin álo lea ođđa mihttomearri maid ferte olahit ovdalgo beassá viidáseappot spealus.
+Diakonia Diakonia lea girku sosiálabargu.
+Eretfárremat sáhttet dagahit dan ahte bajásšaddi buolva massá lagašvuođa báikkálaš servodahkii, lundui ja árbevirolaš ealáhusaide ja daidda gullevaš terminologiijaide, ja dieđuid daid birra.
+Jus mánná ii hálit njammat sáhttá geahččalit bohčit dehe pumpet mielkki ja gaccahit basttiin.
+Dát dahkko sihke ekonomalaš doarjagiiguin ja veahkkebargiiguin, o.m.d. oahpaheddjiiguin, doaktáriiguin, ekonomaiguin dehe báhpaiguin.
+geavahit matematihkalaš symbolaid ja ovdanbuktinvugiid ovdanbuktit matematihkalaš oktavuođaid bargobihttáčoavdimis
+Dan ii lean goasse galgat dadjat Diet friddagoartil šattai hirpmus munnje.
+Maiddái St. dieđáhus nr. 23 (2007-2008) Giella hukse šaldiid deattuha dárbbašlažžan ahte sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát, leat bargit guđet dovdet sámi giela ja kultuvrra.
+Dát mearkkaša ahte ulbmil lea aktiiva ja viiddiduvvon oarjilsámegiela geavaheapmi, ja eambbo oarjilsámegiela geavaheapmi almmolaš oktavuođain.
+Mun danne lean ilus go buorit prošeavttat álggahuvvojit mat ráhkadit eanet ođđa joregiid dáid sámegielaid várás. Nu cealká sámeáššiid stáhtačálli, Raimo Valle.
+Oahppi dovdá ja máhttá čilget movt muhtun tearpmat leat šaddan.
+ahte diet ruđat galge adnot dušše mánáidgárddiide, iige eará doaimmaide.
+Ii mihkkege Ruoŧa girkus gieldde dán vieru, muhto ábuha jurddahit makkár mearkkašupmi dán dagus lea.
+PP-bálvalusa olis galget ee. rávvet ja bagadit mánáidgárddiid ja skuvllaid dan hárrái mo láhčit dilálašvuođaid mánáide / nuoraide, geat dárbbašit heivehuvvon fálaldaga.
+sátnádit gažaldagaid servodatfágalaš fáttáid birra, reflekteret ja searvat fágaságastallamiidda daid birra
+Máhttodepartemeanta áigu bidjat ruđaid daid bargiid giellamáhtu buorideapmái, guđet leat sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát.
+Golmma jahkásaš prošeavtta oppalaš bušeahtta lea birrasii 25,5 miljon ruvnnu (3,1 miljon euro).
+Hupmanstašuvdna 3 Soames olbmot čippustit dollagáttis ja hupmet árgabeaivválaš dilálašvuođaid birra
+Dat seamme lea gustojeaddji sámegillii duopmostuolus duopmoguovlluin mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Árjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke dahje Giron, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin.
+ságaškuššat áššiid guoiradeami, borranváttuid ja hárjehallama hárrái, ja mo eallinláhki váikkuha dearvvašvuhtii
+Ánte rahčá oaidnit loguid lohkolinnjás mat sáhttet ovddastit barggu maid son galgá bargat (15-3).
+Statistihkas lea eanaš geográfalaš lahkananvuohki, ja deattuha sámi ássamiid Sáltoduoddara davábealde.
+Sii geavahit govaid maid oahpaheaddji dahje oahppit leat govven.
+Friddja ja iešstivrejeaddji preassa mearkkaša ahte doaimmahus mearrida ieš maid háliidit muitalit váikkutkeahttá eiseválddis, oamasteaddjis dahje earáin geain lea fápmu dahje sis geain lea erenoamáš dárbu.
+Geahča sierra teakstabihtá árvvoštallama birra vuollelis.
+Ovttasbargošiehtadus sámi dáidaga birra vuolláičállojuvvo Oslos / Dáidda - ja kulturbargu / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+Máŋgga guovllus main sámegiella lea mannan maŋás, lea odne nu ahte gielaid oahpa- heapmi buolvvas bulvii mealgadii lea sirdašuvvan mánáidgárddiide ja vuođđo- ja joatkkaskuvllaide.
+Giellaoahppu lea eanet deattuhuvvon ja servodatfágalaš mihttomearit leat láivuduvvon.
+Dát oahppodoaibma ferte heivehuvvot ohppiid dáiddolašvuhtii.
+Digitála reaidduid geavaheapmi sáhttá doarjut ja ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid ja ovdanbuktimiid.
+Go kondoma rullejuvvo aivve vulos, jođit dalle kondoma bajás vehá ja gease vulos dassážiigo ii leat miige rullemuš.
+Ággan hilgumii geavahuvvo ahte dás ii leat sámi servodagas olus beroštupmi, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Maiddái lea vejolaš lágidit skuvlabeaivvi nu ahte oahppit gullet sámegiela dihto áigái beaivvis, ovdamearkka dihte juohke iđida.
+Sáhtát vajáldahttit olles dán listtu ja dušše dadjat: "Ipmil!"
+Sámi giellaprošeavttaide lea rabas ohcanáigemearri 2015 rájes
+Dan maŋŋá loahpahuvvo sierra viesu ásaheapmi lullisámi kulturguovddážin Plassjes, ja dan sadjái boahtá doaibmabidjovuđot bargu.
+Vuosttaš seksuálalaš vásáhus lea oainnát iežainis.
+lohkat ja geavahit loguid gulahallamis
+Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra.
+Iežasárvvoštallan sáhttá maiddái dahkat ohppiid eanet diđolažžan iežaset gelbbolašvuođas rehkenastimis.
+Mánáid giella ja kultuvraeai deattuhuvvo doarvái go fuolahusmálle válljejuvvo ja dat addá váikkuhusaid máná eallimii.
+Odne leat unnán systemáhtalaš dutkamat oarjilsámegielas ja julevsámegielas.
+Ráđđehusa bušeahttaproposišuvnnas čuožžu maiddái ahte "Máhttu sámi kultuvrra birra lea deaŧalaš dain guovlluin gos dat lea relevánta ".
+Joavkkut ieža juhket dieđuid áigumušaidis birra.
+Stevnnegii dahje váidalussii gusto njealljevahkkosaš váidináigemearri dan beaivvi rájes go mearrádus lea vuostáiváldojuvvon.
+Norgga girku Sámi girkoráđđi lea Girkočoahkkima sámi girkoeallinorgána mii galgá ovddidit, gáhttet ja ovttastahttit Norgga girku sámi girkoeallima.
+Dáppe leat maid Várjjaga sápmelaččaid čakčabivdima duktásajit, áigemeroštallojuvvon gaskal 12- ja 1400 m. Kr. Noiddiidčearus leat máŋggaid kilomehteriid vuopmanat mat dolvot gierdogárddiide.
+geavahit dieđuid gihppagiin ja digitála teavsttain válddahit dábálaš dávdda ja mo dan sáhttá eastadit, ja čilget manin mii boahkuhit muhtun dávddaid vuostá
+Son lei gullan man váttis lei riddui fievrridit sin, guđet jápme duoddaris.
+Go oahppis lea heajos gullu dahje heajos oaidnu, de dat sáhttá dagahit ahte ii loavtte, oahpa iige ovdán.
+Konferánsa Alta 2013 lea riikkaidgaskasaš álgoálbmotservodaga ráhkkaneapmi máilmmikonferánsii.
+Proavásiid virgádanválddi árvalit bidjat bismágodderáđđái, mii dálá dilis jo virgáda gielddabáhpaid ja eará searvegoddebáhpaid.
+Mii eat oro áitojuvvon soahteguovllus.
+Vuos lea leamaš guhkes árbevierru bargat ovttas eará suoma-ugralaš giellaservodagaiguin gielladieđalaš suorggis.
+Sámediggeráđđi galgá galledit iešguđet guovlluid báikkálaš servodagaid oažžu...
+www.infonuorra.no lea diehtojuohkinbálvalus sámi nuoraide.
+Lea ávkkálaš bargat rehkenastimin vuođđudeaddji gálgan ja matematihkain sámegillii, nugomat hivvodaga, hámi, sajádaga ja veardádaddama.
+Deaŧalaš lea diehtit ahte mii rávisolbmot sáhttit ollu váikkuhit givssideami, loavkideami ja hárdima unnideami dušše dan bokte go leat dihtomielalaččat miellaguottuid birra - ovdamearkka dihte borranbeavddis.
+Eambbo bargosajit sámi dáidda- ja kulturvuđot ealáhusa olis
+b Namma: Ánná Káisá Eriksen Partapuoli Ahki: 19 Orrunsadji: Ušlu / Skánit Bargu: studeanta Makkár mokta dus lea odne: lihkolaš ja virkui
+ Ovddasvástádusjuohku ja váldi giellaáššiin
+Ráhkkaneapmi: Loga Leat Várrugas ‐ plakáhta kap. 1.
+šaddá dalle sullii 80 miljovnna ruvnna. Riikabeaivi lea
+Olles beaivvi: Álgoálbmotregiovnnat dollet sierra čoahkkimiid.
+Mu oainnu mielde sáhttá eahpidit ahte leago departemeanta konsulteren iežas buoremus dáhtu mielde ja dainna ulbmiliin ahte olihit ovttaoaivilvuođa nu go sii leat geatnegahtton, dadjá Ellinor Jåma.
+Ulbmil lea ahte Norggas nu šaddá sámegielaide dorvvolaš vuođđu boahtteáigái.
+Oahppit geain lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, sáhttet vuođđoskuvla- ja joatkkaskuvlaoahpahusas válljet čuovvovaš njeallje kombinašuvnna dárogiela ja sámegiela oahppoplánain:
+Dát mearkkaša árvvoštallat ja heivehit ovdanbuktinvugiid ulbmila, vuostáiváldi ja dilálašvuođa hárrái.
+Son sárdnidii Ipmila riikka birra, vuoigatmeahttunvuođa vuostá, barggai oavdduid ja buoridii buhcciid.
+Jus lea heivvolaš čađahit praktihkalaš barggu dáinna fáttain bargamis, nugomat láibut dahje málestit, de sáhttá doaibma dahje gievkkan leat gielladomeanan.
+Dilli lea áittan goappašiid riikkaid boazodoalu ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuhtii.
+Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit go čohkkeha busses mii doarggista dehe go sihkkelastá sáddoluottas.
+Doaibmaplána váldočalmmusteapmi lea láhččet dili nu ahte oažžut eanet sámegielat geavaheddjiid.
+Lobyisma dahje lobi ‐ doaibma lea "feaskárastin ‐ politihkka ".
+Dat oahpahusláhču lea dan birra movt čállit muitalusaid ja dát ii govčča olles vuosttaš gelbbolašvuođamihttomeari.
+Dásseárvo- ja vealahusáittardeaddji meannuda áššiid ja addá nuvttá ráđiid vealahusáššiin.
+Dáinna doarjjaortnegiin lea vejolaš skuvllaide oažžut liibba bargat árbedieđuin ja sámi meahccegeavahemiin doarjagiin maid dábálaš suohkanbušeahtta ja skuvlaeaiggáda vuoruheapmi ii govčča.
+Almmáiolbmot maid eanet báhcet eret joatkkaskuvllas.
+Sámediggi lea čujuhan máŋga guovllu gos huksen sáhttá vahágahttit dahje bilidit kulturmuittuid.
+Dát eaktuda ahte searvegotti lávlunvuohki lea heivehuvvon orgelmusihkkii.
+ja ii dušše jođihit - sámi giellabargui. Riikabeaivi ja
+geavahit sániid, doahpagiid ja dadjanvugiid mat gusket lundui
+Sámi álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki mihttomearrin bargat sámiid vuođđo vuoigatvuođaid dohkkehemiin vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima goziheapmái ja nannemii ja sierra sámi árbevieruid bisuheapmái.
+- Jos Gallas háliida, de lea das stuorra vejolašvuohta sáhttit buktit bargosajiid sihke sámi kultuvrra ja olggustallama vuođul.
+Das galget maid leat gáldočujuhusat.
+Sámediggi hálddaša dasa lassin eará gaskaomiid mat maid ovddidit giela, nu go doarjaga oahpponeavvuide, sámi girjjálašvuhtii, oahppostipeanddaid jna..
+Giellabeassemánáidgárddit ja giellalávgoskuvllat leat dehálaččat.
+Loga doaibmaplána giddagasas čohkkámin ja dubmejuvvon sápmelaččaid várás
+Dát Áltá-ášši vásihus attii Norgga eiseválddiide dárbbu sierra gulahallat sámi organisašuvnnaiguin ja váldit daiguin oktavuođa.
+Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda.
+Raporta čájeha earret eará ahte stuorra oassi duojáriin geat dál ožžot doaibmadoarjaga, eanet vuvdet viidáseappot dujiid maid sii leat oastán earáin, go árbevirolaš dujiid ja dan maid sii ieža leat duddjon.
+Sámedikkis lea stuorra ovddasvástádus das ahte politihkka mii fievrriduvvo ja árvvut mat hálddašuvvojit, fátmmastit olles sámi álbmoga, maiddái dan oasi mii ovttaskas olbmuid mielas lea amas.
+Mii sáhttit dáinna buohkat čevllohallat.
+Bátnestellegiin dehe "piersniin" sáhttá cummistit buorehit.
+Suohkanođastus - Sámi oaidninsajis, ráđđelahttu Ann-Mari Thomassen bokte
+Leat maid árvalan juolludit 15 miljovnna kruvnno Ráđđehuskoartila rávdnjevuogádaga ođasmahttimii.
+Sámi mánáin Ruoŧas eai leat dakkár vuoigatvuođat go sámi mánáin Norggas.
+Seminára rahpá Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
+Máhttit lohkat: Oahppit lohket muitalusaset njuovžilit, ollislaččat, dadjet sániid riekta ja lunddolaš intonašuvnnain.
+Loga eanet Sámeráđi birra dás.
+Iešsoardimiid eastadeapmi guorahallojuvvo ON álgoálbmogiid bissovaš forumis / Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
+Varra gožžas ja baikkas láve mannat meaddel moatti beaivvis.
+Dát bođii almmolaččat ovdan Norgga bealis 1948:s go Samordningsnemnda for skoleverket (skuvladoaimmahaga heivehanlávdegoddi) ovddidii máŋga evttohusa dainna áigumušain ahte heivehit skuvlafálaldaga sámemánáide.
+- Háliidan muittuhit vejolašvuođa ohcat doarjaga doarjjaortnegis árbediehtu ja sámi meahccegeavaheapmi vuođđoskuvllas.
+Dan ovttasbargui gullet maid ee. diehtojuohkinčoahkkimat jna..
+Jus galgá sihkkarastit sámegiela boahtteáiggi, de leat máŋggat rámmaeavttut mat fertejit leat sajis.
+- Váldoulbmil lea luovvat dakkár ealli ja máŋggabealat sámi dáidda- ja kultureallima, mas lea buorre kvalitehta ja mii lea buohkaide olámuttus.
+Jus mánás ii leat borranlustu ii dat dárbbat borrat dábálaš biepmu.
+geavahit iešguđetlágan ovdanbuktinmálliid iežas barggu ovdanbuktimis
+Váldde oktavuođa dainna fágaovttadagain mii buoremusat sáhttá vástidit du gažaldagaide.
+- S ámediggi lea máŋga jagi vuoruhan árjjalaččat doarjut bivdofatnasiid vuosttaš geardde oastima, muitala sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
+selvehit mo diehtu elliid ja lottiid láhttema birra geavahuvvo bivddus, guolásteamis ja boazodoalus ja ságaškuššat čuolmmaid min fuođđoresurssaid ávkkástallama oktavuođas
+Okta vuohki movt čađahit dađistagaárvvoštallama / ovddasguvlui dieđuid addimis vuosehuvvo dás vuolábealde:
+Váilevaš gelbbolašvuohta ii almmatge galggaše leat hehttehussan searvegoddái ráhkadit fálaladagaid sámi mánáide ja nuoraide.
+Dávjá sáhttá čielga boasttoipmárdus ja eahpečielggasvuođat čielggaduvvot dainna ládje ja unnidit riskka ahte dat gerdo.
+Vuosttaš girjjit mat ilbme sámegillii lei 1600-logus. 1600-1700- logus sámegielat girjjit čállojedje seamma bustávaiguin go dárogiella ja ruoŧagiella.
+Go Gáivuona suohkan šattai sámegiela hálddašanguovllu oassin, de dat lea ollu váikkuhan dasa, ahte sámegiella lea ovdánan guovllus.
+Sihke politihkalaš bellodagat ja eará joavkkut sáhttet bidjat listta válggain.
+Kruvhtegenvaerie / Vaekie lea guohtunguovlu Vapsten čearu váste.
+- iskat leat go boahtán
+gávdnat ovdamearkkaid dáhpáhusaide mat leat leamaš mielde hábmemin dálá Sámi ja Norgga, ja digaštallat mo servodat livččii sáhttán šaddat jus dat livčče dáhpáhuvvan eará láhkai
+Muhtun sámi guovlluin sámegiella lea beaivválaš gulahallangiella.
+ovdánahttit iežas čállosa jurdagis gárvves buvttan, ja árvvoštallat teavstta ovdáneami responssa vuođul
+Jus ii gieldde áiggi mii ii heive dehe ii boađe sohppojuvvon áigái sáhttá geatnegahttot goittotge máksit galledanmávssu.
+Láhkaproposišuvnna čuovvoleamis gárvvistuvvo láhkaásahus guolástanvuoigatvuođaid birra.
+Dat sáhttá vuolgit das máŋgga sierra áššis, ovdamearkka dihte ahte ii hálit, ahte ii leat leamaš máhtolašvuohta, ahte liiko anašit seamma sohkabeliin dehe lea beroštupmi eará seksii go juste cinneanašeapmái.
+Danne dat lea heajos strategiija áŋgiruššat nu garrasit ođđa mineráladoaimmaid álggahemiin vaikke vel leat ge stuorra biraslaš hástalusat ja heajos gánnáheapmi márkaniin, dadjá Muotka.
+Ohppiid strategiijaid lea dehálaš kártet, danne go strategiijaovdáneapmi lea hui dehálaš oahppi rehkenastinmáhtolašvuođaid ovdáneamis.
+Doppe beasai gullat dakkár cealkagiid oahpaheddjjiin dego ahte: "Son lea čeahpit, go sus lea eanet dárogiella ruovttus."
+Jus galgá háhkat dieđu ipmirda go Anja sadjevuogádaga ja dušše čállá boastut, vai ii go son ipmir sadjeárvvu, de ferte guorahallat maid Anja jurddaša, ja manne son čállá 71 iige 17.
+Evttohus ii dohkkehuvvon go eanet lohku oaivvildii lea lunddolaš jienastan vuoigatvuođa ahki čuovvu válddálašvuođaagi.
+Danin dán sullásaš varraiskkus gohčoduvvo vena iskkusin.
+‐‐ dovdá iežas sápmelažžan ‐‐ sámegiella lea ruovttugiella, dahje uhcimusat okta váhnemis, áhkus / ádjás dahje máttaráhkus / máttarádjás lea dahje leamaš sámegiella ruovttugiellan, dahje lea su mánná gii lea jo čálihuvvon sámejienastuslohkui.
+Dieđuid ášši birra addá seniorráđđeaddi Ingeborg Larssen, tel 78 47 40 00 dahje på e-poasta:: [email protected].
+Vihtta mánu maŋŋil dárbbašit mii ain diehttit vai áddet.
+selvehit fáktoriid mat váikkuhit populašuvnna sturrodahkii ja addit ovdamearkkaid dasa mo flora ja fauna leat rievdan davviguovlluin
+- Mii leat hui movttegat go Mari Boine háliida doarjut min prošeavtta ja atnit stuorra gudnin ahte juste son oassálastá rahpamii.
+• Máhttodepartemeanttas lea ee. ovddasvástádussan ráhkadit lágaid ja mearridit láhkaásahusaid, ráhkadit sámegiela viidodat- ja resursaplánaid ja earáge sierra oahppoplánaid, mearridit fága- ja diibmojuogu, ja leat suorggis bajimuš dieđiheaddji ja čađahit konsultašuvnnaid Sámedikkiin.
+Dan sáhttet dahkat ovdamearkkadihte sámi-dáru ipmilbálvalusain, mas konfirmánttat doaimmahit bálvalusaid oassin konfirmántaoahpahusas.
+Oaččuhit mearraealáhusaid lunddolaš oassin sámi mátkeealáhusain
+Oahpaheaddji árvvoštallan ja mearkkašumit leat oassin.
+oskkuoahpahusplána cealká ahte sámi mánáin ja nuorain lea riekti oažžut oahpahusa ja oahpponeavvuid iežaset gillii (gč Ipmil addá, kapihttal 8).
+Máŋgga sajis ii dárbbat máksit maidege jus lea vuollái 20 jagi.
+Don čálát soames rollaid rollaspellui, ja govvidat duohta dilálašvuođa ja anát doahpagiid mat gullet dán ealáhussii.
+• Norga ferte sihkkarastit ahte sosiála- ja dearvvasvuođaásahusat mat leat sámi hálddašanguovllus, fállet bálvalusaid sámegillii
+Guokte sámi giellaguovddáža ásahuvvojit oarjilsámi guvlui, namalassii Luvlieluspái ja Deardnái.
+- Ulbmil dáinna geahččaladdamiin lea nanusmahttit riektesihkkarvuođa ja buoridit neavvundoaimmaid gielddalaš sosiálabálvalusaid geavaheddjiid ektui, cealká bargoministtar Hanne Bjurstrøm.
+Mánáid ja nuoraid ossodat (BUP) addá spesialistalaš dearvvasvuođabálvalusaid, masa gullet poliklinalaš fálaldat, jándorfálaldat bearrašiidda ja nuoraide, ja vel oahpahus- ja rávvenfálaldat.
+Árvalus lea otne sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lea čakčamánu 15. beaivvi 2012.
+Skuvllas ja oahpaheddjiin lea jávohisvuođageasku ovttaskasoahppi geahččalemiid bohtosiid ektui.
+Go njunni lea sakka buđđosan mánnái sáhttá addit bohtagaluoitin njunnegoaikkanasaid dehe njunnespreijje mii geahpida bohtaneami njunis.
+Departemeanta lea ávžžuhan etáhta oktilaččat jorgalahttit láhkaásahusaid ja almmuhusaid mearrádusaid vuođul, ja almmuhit jorgaluvvon láhkaásahusaid ja almmuhusaid.
+Stuorát kulturbálggisprošektii lea Spildra gilisearvi Návuona suohkanis ožžon 400 000 ru kulturmuittuid láhčimii Spildras.
+Almmuhus sáhttá maid guoskat kritihka organisašuvnna vuostá dehe almmolaš váilevašvuođaid buohccesihkkarvuođas mii dárbbahuvvo buoriduvvot.
+Lea maid leahkime billár mas lea stuorit mearri fiskesgoruthormona mas lea seamma suodji go lotnolas p-pillaris.
+Dat sáhttá doalvut dasa ahte persovdna šaddá sivahallot ja dubmejuvvot.
+Dainna lágiin lea kártengeahččalemiin erohus nationála geahččalemiin main leat maiddái váttis bargobihtát ja mat addet dieđuid ohppiin buot máhtolašvuođa dásiin.
+Seammaládje guoddá Ipmil du miehtá du eallenagi.
+Dát dieđáhus čuvge daid dárbbuid ja hástalusaid mat servodagas leat, ja evttoha čovdosiid mat sáhttet buoridit sámegiela dili.
+Oahppit ráhkadit máinnustan- dahje vuovdalanplakáhta.
+Doppe leat oččodeamen loahppadokumentii álgoálbmotnissoniid hástalusaid.
+- Mun lean movtta go mii dál oažžut ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin.
+Maid berrejit dahkat vai ovdanbuktet doarvái dárkilit?
+Dát geahččaleamit leat seamma go 8. ceahkis nu ahte skuvllat sáhttet buohtastahttit 8. ceahki bohtosiid 9. ceahki ektui seamma jagi.
+- Lea boaresáigásaš, badjelgeahččanvuohta ja uhccán movttiidahtti bidjat ovdan dakkár strategiija mii ii válde vuhtii min geat ássat dáppe davvin.
+Sámi giellaguovddážiin lea hui dehálaš rolla sámegiela ovdánahttimis.
+Laadth - gieles guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Nuortan: Riikkarájis Holdernis rastá jávrri lulimus luovtta rádjái, das fas Holdersströmmen mielde Torrön jávrái.
+Stáhtaráđis ii lean makkárge evttohus erenoamáš doaibmabijuide mat buvttášedje sámi nissoniidda olggobealde hálddašanguovllu buoret dearvvašvuohtafálaldaga.
+Gávpotráđi jođiheaddji sáhttá buohtastahttit stádaministariin.
+Ovdamearkka dihte gieđat ja juolggit lávejit šaddat hui sakka álggos.
+Bija proseanttaid oktii mat gullet dikšui ja fuolahussii, vuođđoskuvlii, mánáidgárdái ja sosiálii ja mánáidsuodjalussii.
+Sámegiela suddjemis, nannemis ja ovddideamis leat olu hástalusat maid ii sáhte dušše Sámedikkis čoavdit.
+Guovttegielatvuođadoarjja ii leat lassánan oppalaš haddegoargŋuma mielde servodagas.
+Sámegiella ferte dikšojuvvot buot joregiin main sámit leat ja deaivvadit, ja danne lea dehálaš čalmmustahttit sámegielaid joregiid ja daid geavaheaddjiid deaivvadanbáikkiid.
+Vuođđolágas mearriduvvon ideálat demokratiija, riektesihkarvuođa, dásseárvvu ja sárdnunfriijavuođa birra addá midjiide sápmelaččaide vejolašvuođa ovddidit iežamet nationála parlameantta.
+Sámi kultuvrras lea olggustallan riggudahttán hui sakka eallima.
+1983 rájes lea ossodat leamaš sierra stáhtaruhtaduvvon bibliotehka - Sámi sierrabibliotehka.
+Snoasa lea sámi kultuvrra guovddaš guovlu.
+Oahppi čállá eanas čoavddasániid mat leat áigeguovdilat ja guovddážis.
+11 § Hálddahuseiseválddit galget doaibmat dan ovdii ahte gávdno bargoveahka mas lea máhttu suomagielas, meängielas ja sámegielas gos dát dárbbašuvvo ovttaskasaid oktavuođain eiseválddiin.
+Mii lea dutnje bassi báiki?
+Sámi álbmot ii leat eallán sierra kultuvrralaččat, das lea áiggiid čađa leamaš oktavuohta olbmuiguin
+Čilgehus galgá leat vuođđun dásseárvodoaibmaplánii ja doaibmabijut galget searvvahuvvot Sámedikki jahkásaš bušeahtaide.
+Jus 16 jahkásaš geahččaleapmi mielddisbuktá stuorit válgaoassálastima dalle go devdet 18 jagi, de leat olahan juoidá dainna, oaivvilda válgadutki.
+Sámediggi oaidná dárbbu ovttasbargat Davviriikkalaččat Sámi parlamentáralaš ráđi ja Davviriikkalaš sámeministariid bokte vai sámegiella oažžu stuorát saji tv-kanálain, dvd-filmmain ja interneahttasiidduin mat leat ráhkaduvvon mánáid ja nuoraid váste.
+Ráđđehus ja doarjjabellodagat ledje bovden maŋŋebárgga miessemánu 26. b. gulahallančoahkkimii, gosa Sámediggeráđđi searvvai ja buvttii árvalusaid.
+Juoksa-áhkká lei bivdoipmil guhte attii bivdolihku bivdiide.
+/ Mánáidsuodjalus / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
+Sámediggi galgá maid sáhttit váldit ovdan áššiid, main Sámediggi hálida dahkat konsultašuvnnaid.
+Hálddahusguovlu sámegillii lassána 13 ođđa
+Lea somá oaidnit ahte dát beaivi ávvuduvvo iešguđetlágan doaluiguin olu guovlluin miehtá riikka, maiddái guovlluin gos sámivuohta beaivválaččat ii leat nu oidnosis.
+- Sámediggeráđđi sávvá Bivdái lihku ovddideamis mearrasámi beroštusaid nana ja čielga jiena, dadjá sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
+Jus galgá olahit dáid mihtuid, de lea dárbu čielggadit válddi ja ovddasvástádusjuogu Sámedikki ja ráđđehusa gaskka.
+Guovdageaidnu lea goalmmát stuorámus dáiddárgielda Norggas.
+Fága sámegiella vuosttašgiellan sáhttá maid leat reaidun eará fágaide.
+- Jus lea váttis čilget mas dihto báikenamma vuolgá, de sáhttá maid guorahallat leat go eará báikenamat main lea seamma álgu dahje loahppa.
+Dábáleamos dikšun lea soames lágan ságastanterapiija, dálkasat dehe muosáheapmi.
+Ollugiid mielas dat dagaha giddagasas čohkkáma losibun.
+Eará báikkiin máilmmis (ovdamearkka dihte nuorta-asiáhtalaš riikkain) geavahuvvo eatnigiella dan čearddalaš joavkku giela birra masa gullá, beroškeahttá giellamáhtus.
+Mearkkat čoakkalmasain ja ipmilbálvalusain gos sápmelaččat leat čoagganan.
+Jorgaleamit sámegillii ja ipmilbávalusteavsttaid jorgaleapmi ja heiveheapmi buot golmma sámegillii lea biddjojuvvon Girkoráđđái / Sámi girkoráđđái bargun.
+Dasa gullá diehtu giela birra ja iežas giellaoahpahallama ádden.
+Árvvoštallan Digitála máhpat sáhttet leat heivvolaš árvvoštallanvuohkin.
+Ságastallanáiggi leat Horddalánddas Osa gieldda oahpaheaddjit ja váhnemat ráhkadan.
+Ráđđi eahpida maid dan servodatekonomalaš árvvoštallama mii dahkkojuvvo ja oaivvilda ahte eai álgoálbmotvuoigatvuođat ge leat doarvái bures vuhtiiváldojuvvon dáin árvvoštallamiin.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea davvisámegiella šláddjejuvvon uhkiduvvon giellan.
+Sii sáhttet maid veahkehit olbmo váldit oktavuođa buohcciviesu abortavuostáváldimiin.
+Sámelágas ii leat dainna lágiin regulerejuvvon sámegielalaš girkostallan.
+Oktilašvuohta suodjaleamis ja luonddu ceavzilis geavaheamis lea dat mii addá luondduvuđđosa sámi kultuvrii.
+- Konvenšuvdnaguovllus lea stuorra boraspiremáddodat goappašiid riikkain.
+Sámediggi juohká dieđuid vánhemiidda das maid sii sáhttet dahkat čoavdin dihtii ášši.
+Soapmásat ohppet go gieđaiguin barget, ja earát geahččamis dahje áicamis.
+Sáhtát jienastit ovddalgihtii gitta bearjadaga rádjai ovdal válgga, muhto du ovddasvástádus dat lea ahte jienastit nu árrat ahte jienastat olle sisa maŋimusat vuosárgga 09.09.2013 dii. 21.00.
+Jienastehket guđemuš siiddu luohká oaivvilda lea buoremus.
+Artihkal 27 cealká ahte: "dain stáhtain gos gávdnojit čearddalaš, oskkolaš dahje gielalaš minoritehtat, eai galgga sii geat gullet daidda, manahit vuoigatvuođa ovttas earáiguin joavkkus gudnejahttit iežaset kultuvrra, dovddastit ja doaimmahit iežaset oskku, dahje geavahit iežas giela ".
+Evttohusat gažaldagaide ohppiide go bargá olles luohkain maŋŋil geahččaleami:  Maid jáhkkibehtet mii galgat gávdnat dáinna siidduin?
+Atnudiŋggat leat nuvttá mat dárbbahuvvojit doalvut gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret iežas dálkkodeami.
+NAŠUVNNALAŠ LÁHKAMEARRÁDUSAT... 6 RIIKKAIDGASKASAŠ KONVENŠUVNNAT JA JULGGAŠTUSAT... 8 SÁMEDIKKI STIVRENDOKUMEANTA GIELA DÁFUS... 9
+Mii jáhkkit ahte áššái lea beroštupmi sihke museafágalaš birrasiin Norggas, Davviriikkain ja riikkaidgaskasaččat, ja go čielggadus čájeha movt ja manne dávviriid berre buktit ruovttoluotta, dadjá Vibeke Larsen loahpas.
+iskat ja válddahit ekovuogádaga suksešuvdnaproseassaid
+Láhka konkretisere daid váldoprinsihpaid sisdoalu maid Vuođđolága § 110 nanne.
+Maid mihtida 2. jahkeceahki kártengeahččaleapmi rehkenastimis?
+Ollu álgoálbmotnissonat ellet dakkár gierdameahttun diliin ahte sis ii leat vejolašvuohta oažžut oahpu, buori etniiddearvvašvuođa, suodjalusa njoammudávddaid vuostá dahje veahkaválddálaš rihkkuma vuostá.
+Sámediggi hálddaša sierra doarjjaortnega girjelágádusaid várás mat eanaš almmuhit girjjiid sámegillii. Dat lea lassin daid várrejuvvon ruđaide mat leat girjjálašvuođa várás dan doarjjaortnegis mii lea sámi girjjálašvuođa ovddideami várás.
+Dát lea fal eambbo go dušše seastevašvuohta.
+• Duon golmma sámegillii, davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii, galget leat ovttaárvosaš ovdánanvejolašvuođat
+dovdat ja ipmirdit skuvlla klássa ohppiid namaid
+ságastallat báikkiid, olbmuid ja gielaid birra ja plánet ja ovdandivvut mátkki Sámis
+Sámedikki dievasčoahkkinlanjas, auditorias ja buot čoahkkinlanjan leat digitála dulkonrusttegat.
+Ossodagas lea maiddái ovddasvástádus Sámedikki ektui ja muđui eará sámi ja minoritehtaid guoskevaš ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin.
+Dás evttohuvvojit oahppodoaimmat mas gáiddusoahpahus ja oahppanvuođđu buohtalastojuvvojit:
+Dehálaš lea diehtit eambbo das mo dakkár áššit go sámegielalaš olbmuid lohku earáid ektui, biđgolas ássan, báikkálaš miellaguottut ja kultuvrralaš ja gielalaš unnitlohkodilli doibmet sierranas eaktun sámegiela ovdáneapmái guđege sámi guovllus.
+Nubbi árvalus doaibmabidjui lea ohcanvuđot doarjja, man ulbmil lea ráhkadit olgostoahkanhearvvaid mat čájehit máŋggabealatvuođa sámi kultuvrras, lohká Vars.
+Mari Boine searvá girječállioahpu rahpamii
+Jus it háliit geavahit Scandinavian keyboard, de lea maid vejolaš geavahitHrvatski, kroáhtalaš boallobeavddi, mii lea juo du telefovnnas.
+Representant: Gun Margret Utsi Vararepresentant: Roy Kvitfjell
+Dát leat ovdaskuvlamánáid giellavuoigatvuođat, vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii, vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámegillii, vuoigatvuohta gozihit riektesihkarvuođa iežas gillii ja vuoigatvuohta oažžut girkolaš bálvalusaid sámegillii.
+Álgoálbmogat leat unnitlogus measta buot riikkain, danin Sámediggái lea mearihis mávssolaš, ahte álgoálbmogat ovddidit oktasaš oaiviliid, nu guhkás go dat lea vejolaš.
+Gielddasámegiella ja darjjesámegiella čállojuvvo váidudeaddji kyrillalaš alfabehta mielde.
+Boahtteáiggi areála- ja biraspolitihkka Sámis / Areála / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Olahan dihtii dán, de fertejit oahppit beassat bargat sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat.
+Giellaoahpahusa ohppiidbargguid ja plakáhtaid sáhttá heaŋgut seaidnái iige dárbbaš gilvalit earáiguin seaidnesaji oažžumis.
+§ 1 Dán šiehtadusas leat dárkilet mearrádusat das makkár guovlluid čearut ja orohagat ožžot geavahit nuppi riikkas Norgga ja Ruoŧa rádjerasttildeaddji boazodoalu konvenšuvnna artihkal 6 olis.
+Dalle mun jurddášin ahte manin bat dasto ii sáhttán leat sámegiella.
+Muhto sivvan sáhttá leahkit ahte váldá muhtin dálkasa, ovdamearkka dihte antibiotihka, mii goddá daid ávkkálaš baktearaid mat dábálaččat leat vuolledábiin nu ahte guoppar sáhttá álgit.
+Gelbbolašvuođamihttomearit 4. dási ma ŋŋel
+Kirsten Isaksen, davvisámi áirras / Davvi-Hålogalándda bismmaguovlu
+Váldosuorgái gullá guorahallat sámegiela, mas guovddáš oasit leat iežas giellageavaheapmi, dálá áiggi giella ja movt giella geavahuvvo iešguđet dilálašvuođain ja konteavsttain.
+Dasa lassin ii sáhte doalvut Dárkkistangotti mearrádusaid diggegoddái dahje váidalit Leanariektái.
+Dan dahká deavdimiin ja sáddemiin blankeahta Apotekets Service AB:i, gos maid sáhttá oažžut blankeahta.
+Harald Eia ii doaivvo iežas jiena mearkkašit maidige.
+Sámi lohkkit háliidit eanet girjjiid sámegillii mat geasuhit nuoraid.
+Giehtagirjái šaddá dárbu váldit mielde divaštallama das mo rehabiliterenulbmil ja máhcaheapmi sámi báikkálaš servodahkii áddejuvvojit.
+Loga eanet Arctic Winter Games birra sin almmolaš ruovttusiiddus.
+Vásáhusat lullisámi guovllus čájehit ahte mánát ja nuorat ohppet sámegiela jođáneappot go oassálastet dákkár giellabesiin.
+Lea easkka dalle go šaddet 20-30 jahkásaččat, go náitalit, ahte sii ožžot dan maid stáhta fállá, ovdamearkka dihte mánáidoaju.
+Dainnago sámegiela bissovašvuohta beaivválaš giellan lea boatkanan, de ollu mánát ja nuorat geat oahpahallet sámegiela, eai gula sámegiela olbmuid gulahallangiellan eai iežaset bearrašiin eaige iežaset báikegottisge.
+Jus váhnemii dehe fuolaheaddjái váldo oktavuohta nu oažžu goit álo ieš diehtit dan álggos.
+Vástádusminsttár, boasttuvástádusat ja strategiijat maid sáhttá áicat, leat geavahuvvon čujuhussan doabaipmárdussii dahje rehkenastimáhtolašvuhtii.
+Danin láve ráva leahkit ahte atná mánnodávddaid goittotge juohke goalmmát mánu, nu daddjon njeallje háve jagis.
+Dat lea vuoiddas mainna sáhttá vuoidat cinni ja cinnebaksamiid, dehe náhpola ja bálluid.
+Máhttit lohkat eaŋgalsgiela lea máhttit duddjot áddejumi iešguđetlágan teavsttaid vuođul.
+Álggu rájis risttalaččat leat čoahkkanan ipmilbálvalusaide.
+selvehit ealáhus-, bargiid- ja bargoaddiorganisašuvnnaid ja sin saji bargoeallimis ja fáktoriid mat mearridit bálká- ja bargoeavttuid
+Sámediggi lea čállimin dieđáhusa mánáidgárddiid birra main leat sámi mánát.
+Eallibohccot ja njuvvojuvvon bohccot ja boazobuktagat iežas atnui sáhttet fievrriduvvot nuppi riikii mas duollo-, vearro- ja divatfriddjavuohta galgá gustot.
+Barggu ulbmilin lea ahte oahppit galget oahppat ođđa sániid ja doahpagiid.
+Viečča pdf-skovi vuolábealde, deavdde dan ja sádde devdojuvvon ja vuolláičállojuvvon skovi Sámediggái.
+Máhttit báhkkodit čálalaččat ja njálmmálaččat: Čálalaš ovdanbuktima eat vuordde vuos, muhto sin geat juo máhttet čállit, lea vejolaš movttiidahttit sámegillii čállit doahpagiid lagamus fulkkiid birra.
+Buriid rehkenastingelbbolašvuođaid háhkamis lea dehálaš ahte lea bures oahppan lohkodoahpagiid ja lohkoráiddu.
+Lea sáhka golmma jagi prošeavttas, mii álggahuvvui 2010.
+Muđui ii dárbbat mangelágán válmmastallamiid.
+Oahppit sáhttet atnit "Sátnebiŋgo" spealu sátneoahppama oktavuođas:
+Loahpalaš lohkama čađahit válgabiirriid lohkangielddat / suohkanat.
+Maŋŋil vel ovtta jagi ruovttus ja váris, vulggii son Raavrhvijkii stáhta reálaskuvlii guovtti jahkái, ja de barggai boazodoalus vihtta jagi ovdal váccii eanet skuvlla.
+Persovnnalaččat jáhkán mun ahte okta vejolaš doaibmabidju lea bidjat fuomášumi alccesis.
+válddahit mo geavahanvuogit leat rievdan Norggas, ja selvehit geavaheaddjivuoigatvuođaid
+Juolludusat sámi kulturásahusaide evttohuvvojit lasihuvvot 1,7 miljon ruvnnuin.
+Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođabargu dagahii ahte álbmotrievttálaš šiehtadusat dohkkehuvvojedje sihke Eurohpás ja ON:s.
+ceahkkái čađahuvvojit nationála geahččaleamit golggotmánu 13. b. rájes golggotmánu 23.
+Viidásit barggus sáhttá diktit oahppi vásihit lohkolinnjá geavaheami (main leat mearkkat iešguđet ládje), bidjat loguid lohkolinnjái, lohkat loguid ja lohkat bajás guvlui ja vulos guvlui lohkolinnjás, áinnas iešguđetlágan intervállaiguin.
+Sámi giellalávdegottis leat golbma tearbmajoavkku, davvisámegillii, oarjilsámegillii ja julevsámegillii, ja dain leat fágaolbmot guđet bohtet golmma sámedikkis ja guđege sámegiela guovllus.
+Oahppi máhttá plánet ja buoridit muitaleaddji teavstta.
+Márjá ii leat máhttán bargat go moadde bargobihtá kártengeahččaleamis.
+Árborde suohkan lea mearridan ohcat laktojuvvot sámegiela hálddašanguvlui
+Midjiide leat muittut lieggasat ja dehálaččat.
+Oassin dán barggus lea sámediggeráđđi bovden maiddái iešguđege dutkiid ja máhttobirrasiid čállit artihkkaliid sierra fáttáid birra.
+láhčit guoibmevuođaperspektiivva ovddideami stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka mat váikkuhit sámi kultuvrra ja servodaga nannema.
+Das lea negatiiva váikkuhusat sámi guovlluid eanadollui.
+Suohkanstivra vállje danne ovdagotti, geat čoahkkanit dávjjit.
+Mii lea skuvlajođiheaddji bargu kártengeahččalemiiguin?
+Muhto lei duođas ovddasmannibargu, ii lean oktage gii lei bargan dákkáriid ovdal, ii ge lean oktage geas sáhtii jearrat ráđiid.
+Dan vahku áigge go borrá hormonakeahtes tableahtaid dehe ii váldde tableahtaid ollenge oažžu muhtinlágan mánnodávddaid.
+Guohtunlávdegottis galget leat vihtta lahtu geat nammaduvvojit njealji jahkái.
+Dát mearkkaša máhttit identifiseret, dulkot ja geavahit dieđuid ovttastuvvon teavsttain girjjiin, áviissain, rávačállosiin, njuolggadusain, gihppagiin ja digitála gálduin.
+Sámediggi čatná eanaš oasi iežas politihkalaš barggus politihkalaš dieđáhusaide iešguđet fáttáid birra.
+Dieđut ja duođaštusgáibádusat - Geahča ohcanskovi ja Sámedikki njuolggadusaid ortnega várás dahje váldde oktavuođa Sámedikkiin.
+Luohkká bargá sadjevuogádagain ja hukse loguid unifix-birccuiguin.
+Ollu dán barggus čađahuvvo ovttasráđiid Sámedikkiin.
+Válljemis doibmii oahppohámi sáhttá maiddái váldit mielde bargoplánii.
+Eambbo sámegiellamáhttu ja sámi kulturmáhttu politiijii
+Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Searvegoddepedagogaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame diakonan, girkočuojaheaddjin ja báhppan.
+Go viidásit galgá čuovvolahttit ohppiid de lea dárbbašlaš kártet mo oahppit čovdet addišuvdna- ja subtrakšuvdnabargobihtáid, sihke čállon bargobihtáid ja bargobihtáid mat leat muhtun konteavsttas.
+Leat maiddái boahtán čálalaš evttohusat dieđáhussii ovttaskas olbmuin, ásahusain ja organisašuvnnain.
+Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágoddái.
+Fága galgá movttiidahttit aktiivvalaš servodatmiellahttovuhtii ja demokráhtalaš oassálastimii ja addit vásáhusaid dain.
+‐‐ Guđemuš bellodat dagai buorre válgga riikkaviidosaččat?
+Áigumuš lea addit buohkaide guđet dan háliidit, oáhpahusa sámegielas - jogo davvisámegielas, julevsámegielas dahje oarjilsámegielas.
+Ášši mii guoská soapmása vuoigatvuođaidgáržžideapmái sáhttá čuoččaldahttojuvvot dan riikkas gos vuoigatvuođat gáržžiduvvojit.
+Cinni, goaŧŧu ja monnerávssát mat leat goruda siste šaddet stuoribun.
+Sii bohtet diehtit mii lea buorre, ja ožžot neavvagiid movt sáhttet ain bargat máidnasiin.
+Iige galgga guođđit iskosa go leat mánodávddat.
+- Oahppit lohket muitalusaid vai ožžot inspirašuvnna, dahje oahpaheaddji lohká jitnosit muitalusa.
+- Gii sáhttá dainna juoidá dahkat?
+- Mii diehtit ahte fágalaš gelbbolašvuođa váiluin lea stuorra hástalus, ja ahte lea dárbu buoridit gelbbolašvuođa ja jeavddalaččat bagadit resursaolbmuid sámi giellaguovddážiin.
+Oahppi bures ovdanbidjá máidnosa njuvžilis ja girjás gielain.
+Viidáseappot lea nissonolbmuid rolla deaŧalaš dasa ahte lihkostuvvat juksamiin ođđa guoddilvuođa mihttomeriid, ja danne mun čalmmustahtán dan ahte nissonperspektiiva galgá nannejuvvot buot dásiin, dadjá sámediggeráđđi Vibeke Larsen.
+Ane vuođđun dan go klássaoahppit finadedje árbevirolaš ealáhusdoalli guossis oahppamis su ealáhusa birra.
+Dáppe galget suohkanat láhčit dili nu ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela ja iežaset kultuvrra.
+Lassin dasa mearrádus cealká ahte " dihto skuvllat galget fállat oahpahusa sámegielas dahje sámegillii, dahje erenoamáš sámefágain mat joatkkaoahpahusas gullet dihto kurssaide dahje dihto joavkkuide.
+identifiseret ja ávkkástallat gorrálas, jorggu gorrálas, lineára ja kvadráhtalaš funkšuvnnaid iešvuođaid, ja buktit ovdamearkkaid praktihkalaš dilálašvuođain maid sáhttá válddahit dáid funkšuvnnaiguin
+Galledeamit eadnedikšun- ja mánnádikšunvuostáváldimiin (MVC ja BVC) leat nuvttá olles riikkas.
+Lulil: Dán luovtta rájes čázádaga mielde Jitnemenjaevrie rádjái ja das viidásit dan báikái gokko Jitnemenjohke rasttilda riikkaráji.

eval/test.sme-fi.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+ Sámegielat bálvalusaid dáládilli / buorit geavadat ja dárbu Suomas, Heidi Eriksen, Ohcejoga gielda
+Sáhttá gal buriiguin ákkáiguin dadjat, ahte ođđa strategiija lea duođaid mearkkašahtti ovdánanlávki.
+Juohke váldonjuolggadus mii lea
+Jos evangelalaš-luteralaš girku hálida átnut ándagassii sápmelaččain, de dat galggalii vihkkedallat iežas rolla sámi dološoskku jávkamis, sámegielaid ja juoiganárbevieru uhkivuložin šaddamis muhto maid politihkalaš váikkuheamis.
+Áššeollisvuođat leat nu stuorrát, ahte joatkit Montreala čoakkáma válmmaštallama golggotmánu loahpas.
+City in Maryland USA
+Boazobargiid bargguhisvuođa áigge doarjja galgá gárgehuvvot nu ahte birgenláhki lea geavadis vejolaš.
+, Dáidagaovddidanguovddáš, Lappi guovlodoaibmabáiki ja Sámediggi / Sámemusihkkaguovddáš.
+Lea dieđusge vejolaš, ahte hálddahusrievtti mearrádusas váidojuvvo viidáseappot alimus hálddahusriektái.
+Dán vahku prográmmas lea vuovdesertifiserenbargojoavkku davvi bargojoavkku telefunčoakkán.
+"Miessi" - duhkorasat leat muoras ráhkaduvvon, main beljiid sáhtta merket ja molsut, vai miessi sáhttá merkejuvvot ain ođđasit.
+Karbon: a MS Office- sárgun sisafievrridansilliName
+Lean goitge hui ilus das, ahte váljagotti golbma áirasa (Mats Nylund, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) guđđe olmmošriektemiehtemielalaš sierraoaiviliid váljagotti cealkámuššii ILO 169-soahpamušas ja dat čájeha, ahte buot riikkabeaiveáirasat eai leat doalvvuheamis.
+ISEVEN () - funkšuvdna dieđiha True jos paramehteris lea bárralohku. Muđui dieđiha False.
+if in your language something like 'key (s) ' isn' t possible please use the plural in the translation
+Sámedikki ja oahpahusministeriija gaskii ráhkaduvvojit bissovaš hálddahuslaš meannudanvuogit, raporteren ja ráđđádallangeavat, mas sámeoahpahusa ovddidandárbbut gieđahallojuvvojit ee. stáhta bušeahta ja skuvlenpolitihkalaš ođastusaid válmmaštallamiid oktavuođas.
+Vealahangielddus heivehuvvo nu almmolaš go priváhta oahpahusa lágideaddjái ja maiddái dábálaščuvgehusa addi ja ámmátoahpahusa skuvlejupmái.
+Suoma sámediggi jorgala strategiija dasa lassin anáraš- ja nuortalašgillii.
+Dáid iešvuođaid ovddideapmin bajásgeassindoaimmain geahččalit ovddidit máná áican- ja iešárvvoštallannávcca, vai son birgešii ođđa dilálašvuođain.
+City in Alberta Canada
+Dát dovddastus lea eanemustá oidnošgoahtán eamiálbmotgažaldagaid ektui.
+- Go ILO ovddit vástideaddji soahpamuš vuođđuduvai paternalistalaš ja suddadeaddji figgamušaide, lea soahpamušas nr. 169 eamiálbmogat váldon dásseveardásaš oassebeallin mearridit árvvuin, eallimis ja ovdáneamis.
+SPR lea vuođđudan iežas oktavuhtii nuoraidlávdegotti, masa bohtet ovddasteaddjit guđege riikka sámedikki nuoráidráđiin / - lávdegottiin.
+Dáhpáhusbáikin boahtá leahkit Soađegili ođđa valáštallanhálla girkosiidda guovddážis.
+Jagi 2009 Norga lei vuosttas, Ruoŧŧa čihččet ja Suopma guoktenuppelogát ON ovddidanprográmma olmmošlaš
+Maŋit beaivve gieđahallojuvvojit sámiid eananoamastangažaldagat, davviriikkalaš sámi soahpamuš ja ILO 169-soahpamuša ratifiseren, go dathan čatnasit nuppiidasaset.
+Máŋggain eiseválddiin lei maiddái negatiivalaš doaladupmi sámegiela vuostá ja bálvalusaid dolle duššin ruhtagollun.
+Seminára maŋŋel deaivvadin ovttas kulturlávdegotti ságadoalli Tauno Halttain ja nuortalaččaid luohttámušolmmái Veikko Feodoroffiin johtalusministtar Merja Kyllösä Njellima luotta vuođđodivvumis.
+City in Virginia USA
+Dieđáhus Sajosa čoahkkin- ja striimenteknihkas sihke Sámedikki čoahkkimiid simultánatulkomis ja striimemis
+Diktá vaikko makkár prográmma leat vuogátdatgárccus.
+Čájet olles dokumeantabálgá namahusholggas
+Dál vuosttaš háve sámi nuoraidkonfereanssas juohke sámedikkis lea iežas virggálaš sáminuoraid orgána.
+Sámi álbmot lea loguset bealis unnitlohkun eanaš osiin Sámis baicce Finnmárkku fylkkas Norggas ja Ohcejoga gielddas Suomas.
+Ii sáhttán sihkkut diehtočoahkuid.
+Siskkil láse, namahusholga ja rámmma
+Fidnu vuostálastin ovttastahtii sápmelaččaid aivve sierra vugiid mielde, ja dan sáhttá atnit guovllu sápmelaččaide etnihkalaš morráneapmin.
+Čoahkkinprográmmat gárgehuvvojit nu, ahte doaibma lea ávkin oppa sámeguvlui nu viidát go vejolaš.
+Máŋggat ruovttuguovllu olggobealde orru dahje dohko fárren sámi vánhemat leat bivdán sámedikkis veahki čoavdin dihtii váttisvuođaid.
+Searvvis ii leat mihkkege dahkamušaid bargojoavkkuin, mat gusket sápmelaččaid.
+Fidnu ulbmilin lea čielggadit sámiid árbevirolaš ealáhusaid dili ja ovdáneami sihke váldit atnui árbevirolaš sámeealáhusaid dili ja ovdáneami govvideaddji indikáhtora.
+Dáppe Suomas ilgadis kámpannja sisafárrejeddjiid guovdu bođii ovdan riikkabeaiválgakámpannjain, daidda laktáseaddji interneahtta-čállosiin ja maŋŋelnai muhtin riikkabeaivvelahtuid politihkalaš barggus.
+Sámi ealáhusaid ja resursageavaheapmái galgá leat earenoamáš suodjaleapmi,
+WIPO dehege máilmmi vuoiŋŋaduoji suodjalanorganisašuvdna lea Ovttastuvvan našuvnnaid sierraorganisašuvdna.
+Mannan gaskavahkko lei Roavenjárggas sámedikki ja sámi guovllu suohkaniiguin ráhkkanančoakkán sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid dorvvasteamis.
+SPR deattuha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga leat vuolláičállán ON:id eamiálbmotjulggáštusa ráddjehusaid haga.
+deaddilanBeep when a key is
+Suoma stáhta sáttagotti ráđđádallit bealušte duođalaččat paragráfa ja dan ruhtadeami joatkima.
+Nubbi cealkka: Dás čujuhuvvo artihkkala 48 mearkkašumiide.
+- Eanodaga badjeskuvlla Gollegielagat - joavkku bihttá Gollegiella - sámegiella?!?
+string" in "context_BAR_string
+City in Utah USA
+In leat mange muttos fuomášan ságastallama das, mas oktasaš davviriikkalaš sámi ođassáddagiid unnon gehččiidmearit muitalit.
+Nissoniid ja albmáid vuoigatvuođat ja geatnegasvuođat leat lágaid mielde dábálaččat seammaláganat.
+Seminárii oassálastte 42 oassálasti 13 riikkas.
+Supmii dárbbašuvvošii hohpoleamos lági mielde sámegiela revitaliserenprográmma, nugo sámedikki lea evttohan.
+Konvenšuvdna ii hehtte stáhta addimis sámiide stuorit vuoigatvuođaid go daid mat
+City in Ontario Canada
+Livččiimet diehttelaš sávvan, ahte láhka livččii leamaš eambbo geatnegahtti.
+Áiggotgo duođaid gurret buot kontuid ruskalihtiid?
+Vuođđoláhkaválljagoddi guossástalai odne Eanodagas ja dollii dáppe Anárii.
+Gárgehanfidnu ii leat velge mu mielas realisttalaš ja dađi bahábut sámedikki ovddasteaddji dahkan buoridanevttohusat eai leat váldon dárbahassii vuhtii gárgehanplánas.
+Beavdegirjji mielde Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmai ja ovddideapmai ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, dego boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin.
+Ii sáhttán molsut gaskaboddosaš fiilla nama
+Márkaniid áigge dmu 13.00 loaiddasta folk-rock davvisámegillii lávlu Ravggon.
+- Lasihit oppalaš dieđu artihkal 8 (j):s, dan geatnegasvuođain ja ollašuhttimis
+searvama go áigumuš lea álggahit doaibmabijuid dahje daoimmaid mat sáhttet
+Sajosa ja Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas
+Ii sáhttán rievdadit resurssa oamasteaddji
+Govas SSN stivralahtut Ida Helander ja Aletta Lakkala New Yorkis.
+" Evttoheimmet ministarai ahte ráđđádallansáttagotti doarjjan nammaduvvo sámekultuvrra, Deanu sierradiliid ja bivdovuoigatvuođaid dovdi áššedovdi, mii čielggadivčče stáhtasoahpamuševttohusa váikkuhusaid Deanu sámiide " stivrra lahttu Ilmari Tapiola muitalii.
+Dán soahpamušteavsttas livččiimet háliidan oaidnit máŋgga sajis garrasut sániid.
+Gurut olggoslođa (čálus bajás)
+Áittardeaddji, dego ON:a álgoálbmotraporterejeaddji, EU:a parlameanta, ON:a olmmošriektekomitea, Eurohpá Ráđi ministtarkomitea, Eurohpá Ráđi vehádatrápmakomitea, ECRI (Eurohpá Ráđi vuollásaš komisšuvdna rasismma ja utnohisvuođa vuostá), ON:a nállevealahankomitea, Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš rivttiid komitea, Mánáid vuoigatvuođaid komitea ja ON:a oppamáilmmálaš mearreáiggegeahčadeapmi leat ávžžuhan Suoma ratifiseret Ilo 169-soahpamuša.
+CJK ovttastuvvon ideográfat viiddidus AKCharselect unicode block name
+Bargoveahka mii galgá bargat sámi guovlluin, fertejit oažžut fálaldahkan oahppat
+Dorvobáikeohcci, čiehkádeaddji ja bábirkeahtes rávesolbmot
+Dakkár riidočoavdinlávdegotti čoahkádusa ja dan bargovuogi várás gustojit dárkilis njuolggadusat maid buot golbma sámedikki mearridit ovttasráđiid.
+Renman-fidnus gieđahallojuvvui boazodoalu suvdilisvuohta ja mot bohccot ja boazodoallu cevzet boahtteáigge Fennosskandia davviosiin ja Guoládatnjárggas.
+Parlameantasále Soljus leat 60 báikki vuođđohámis, main 23 báikki leat jorba parlameantabeavddis.
+Gávdnat listtuid bátnedoaktáriin jus háliida ođđa bátnedoavttiroktavuođa sáhttá ovdamearkka dihte mannat álbmotbátnedoavttir dahje Priváhtabátnedoaktára webbasajiin.
+KCharselect unicode block name
+Eurohpalaš dásis maid leat arvat álbmotrievttálaš instrumeanttat mat leat
+Njeallje komitea lahtu livčče dubmen Suoma SP-soahpamuša 27 artikla rihkkumis.
+Vieris giela oahpahus dárkkuha vuođđooahpahusa vuolit jahke luohkáin álgi eaktodáhtolaš ávdnasa (A2, nubbi vieris giella), man oahpahus joatkašuvvá jahkeluohkáin 7-9 válljenávnnasin.
+Sámediggi gieđahalai sámi giellalága ollašuhttima rekryteremis ja giellamáhtu čielggadeami rekryterendiliin go bálkáhuvvojit bargit, geaid bargun lea doaibmat sámegielat áššehasbálvalus-, dikšun- dahje oahpahusbargguin.
+Neahttasiiddut bálvalit SSN guovddáš ulbmiliid, maidda gullá sámenuoraid olaheapmi riikkaviidosaččat ja searvvi doaimmain dieđiheapmi.
+orru hirbmat váibbas iige nagot juhkat
+Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen 1.
+Skearrut olggožiid haga
+Mii čielggadit geažos áigge vejolašvuođaid oažžut ruhtadeami giellaovttasbarggu ođđasitorganiserema johttáheapmái, muhto dilli ii oro leame beare čuovgat.
+Sávvat ahte sálii eai boađe olu lávdelágidandiŋggat (kulissat), baicce ulbmilin lea speadjalastit lávddi duohkái ja ravddaide govaid.
+Ja vaikko sámiid geavaheami lei vejolaš duođaštit, de duopmostuoluid mielas dat geavaheapmi
+KWord: a Microsoft Write- olggosfievrridansilliName
+Riikkabeaivvit gieđahallet álgojagi ráđđehusa evttohusa ILO 169-soahpamuša ratifiserema várás.
+Min sámedikki dievasčoakkámis ságastallan lea giivvis, earenoamážit áššelisttu dohkkehanmuttos, muhto dat ii leat mihkkege veardidettiin Kanada parlamentii.
+Murmánskka guovlohálddašaneiseválddit čuoččuhit Guoládaga guovllu sámi parlameantta jođihuvvot olgoriikkaid organisašuvnnaid ja Norgga sámedikki doaimmas.
+City in Jeonnam Korea
+City in Arizona USA
+ealáhusaid ja resurssaid, muhto maiddái viidát mearkkašumis sin vejolašvuhtii
+- skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti čálli ja áššemeannudeaddji (oahppamateriálaáššit)
+Vuosttaš lávki Ovdalaš áiggis olbmot vulge njuolga báhpa lusa go soamis jámii.
+Suohkanráhkaduslága lassin bárisin lea válmmaštallojuvvome suohkanlága ođasnuhttin.
+Bargojoavkku evttohusa ii sáhte atnit stuora jovssusin iige oba kompromissange.
+Maiddái jagi 2010 Meahciráđđehus ja bálgosat vuolláičálle soahpamušaid.
+Evttohus lasiha eanangotti lihtuid guovlopolitihkalaš stivren- ja ovddidanválddi sámiid kulturiešráđđemii gulli suorgái ja lea ná ruossalasvuođas sámiid kulturiešráđđejumiin ja eamiálbmotsajádagain.
+@ info: whatsthis
+dárkkes muohtasátnerádjui ja muohttaga klassifiserenvuogádahkii šaddá stuora atnu ja
+Tapahtuman suunnitteluun kutsuttiin kaikki Vuotson koulun opettajat ja työntekijät sekä paikallisten yhdistysten edustajat.
+Skuvlen- ja oahppamateriálalávdegottis sáhttá ohcat doarjaga sámegielat oahppamateriálaprojeavttaid várás.
+Lávlu girjerádju - ovttaslávlundilálašvuođa gesii Anneli Aikio Sámegirjerájus.
+Ii lean vejolaš ráhkadit sihkkarvuođamáŋggus% 1- fiilla ovddas. Jus šaddá meattáhus vurkedettiin, de dáiddá datat dán fiillas mannat duššái. Sivvan dása sáhttá leat ahte mediai masa čálát lea dievvan dahje ahte dát fiila lea dušše logahahtti dutnje.
+Oktagerdánit daddjon, lea earru veahádagaid vuoigatvuođaid ja eamiálbmogiid oktasaš vuoigatvuođaid gaskkas dakkár ahte veahádagaid vuoigatvuohta mearkkaša dan ahte veahádaga indiviiddaide lea addon vuogasvuohta seailluhit ja ovddidit iežaset identitehta eanádatservodaga siste, go fas eamiálbmogiid oktasaš vuoigatvuođat deattuhit eamiálbmogiid njulgosa seailluhit ja ovdánahttit sin iežaset sierralágán servodagaid ja servodatvuogádagaid eanádatservodaga báldii dahje sáhttá maiddái dadjat, rattát eanádatservodagain.
+City in Gyeongnam Korea
+áššeolmmái (ombudsmann), ja boazoguohtunsearvi (2 §).
+Lassin gulaskuddamiidda konkrehta áššiin, de galget politihkalaš čoahkkimat
+Mánnosaččat@ item: inlistbox recur yearly
+Juoge čájeheami ceaggut guokte oassái.
+Ii sáhttán buohtalastit maildir- máhpa.
+Dilli lea divvojuvvon bálgesa siskkáldas čovdosiiguin hui jođánit ja látti boazodoallit sirde bohccuideaset eret sámiid guohtoneatnamiin iežaset guohtoneatnamiidda ja guohtonráfi máhcai.
+Ii dárbbat ráhkkanit mange sierra ládje.
+City in Delaware USA
+Turi dárkkuhii dainna maid dan, ahte várrečohka nalde oaidná guhkás ja biegga beassá bossut, oaidná buori seahčagasa ja notkon bealjit rahpasit.
+Jagi 2013 Ijahis idja temá lea "Buolvvat ", man vuođđojurddan lea buktit iešguđege buolvvaid ovddasteaddji sámemusihka čehpiid oktii sihke doibmet iešguđet ahkásaš sápmelaččaid kulttuvrralaš deaivvadanbáikin.
+Geardu@ item: inmenu square list style
+Oassi ávžžuhusa vuolláičálliin leat dutkan kultuvrraid ja kultuvrralaš dieđu sirdáseami oba eallinagi, oassi dávttiid ja genaid - dehege dieđaservošis lea nanu dieđalaš dieđu ipmárdus das, mot kultuvra sirdása ja seailu.
+vuođaid jos dat adnojuvvo dárbbašlažžan sámi kultuvrra ja servodateallima
+Báhtareaddjimánás lea vuoigatvuohta oažžut earenoamáš divššu.
+Ovdalgo sáhtát geavahit dán gova duogášgovvan, fertet dan vurket. Háliidatgo vurket dan?
+Dát máksá ahte jearahus mii dahkoi gáibida máhpa sisdoalu, ja KDE- prográmma mii doarju dán prográmma ii sáhte dan bargat.
+Daid gielddaide geasa guoská ožžot stáhtadoarjaga
+Maiddái sámi guovllu bálgesat leat leamaš aktiivvalaččat omd. boazodoalu- ja luondduealáhusaid ruhtadanlága olis ja vuovdesertifisenáššis.
+Hui stuora váilivuohta juo dálá lagasnai lea dan olláhuvvama bearráigeahču váilevašvuohta.
+Sámeguvlui ámmátbargoveaga skuvlejeaddji oahppolágádusaid oahpahusas (ee. Lappi universitehta, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta ja pedagogihka dieđagoddi ja Roavvenjárgga ámmátallaskuvla, SOG ja polesámmátallaskuvla) galgá gieđahallat s��mi giellalága ja dan geatnegasvuođaid.
+Sámedikki stivra lei ovdal maid gáibidan, ahte Sadjosa fitnodatdoaimma etihkalaš rávvagat livčče galgan dohkkehuvvot seamma oktavuođas.
+Guovddášváillit gávdnojit sierra oaivilis, raportta siidduin 24 - 29.
+Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mieđihuvvojit dán mearreruđas.
+City in Arizona USA
+City in Idaho USA
+Nubbi lađas, njealját cealkka: Sámiin lea vuoigatvuohta doaimmahit
+& Buhtte dáinna: @ action: button Close thesaurus dialog
+SPR gáibida, ahte badjeolbmuid ja guollebivdiid gullat plána buot muttuin.
+City in British Columbia Canada
+Muhto sápmelaččathan šaddet eallit stáhta láhkaásaheami, hálddahusa, joatkevaš ruđalaš lassáneami ovddošeami sihke njuolggadusaid ja politihka stivrema vuollásažžan.
+Sámiide dát bákkolaš fárreheapmi dáhpáhuvai jagi 1964. Dat
+Semináras mu doallan oanehis sáhka gávdno ságat-gaskabláđi olis.
+doaibmama rastá riikkarájiid.
+mearrida maid ahte Sámediggi galgá sámiid ovddastit riikkalaš ja riikkaidgaskasaš
+Almmatge Dásseválddi Presideantta vuoimmálaš ávžžuhusa geažil Ilo 169-soahpamuša ratifiseren seailu Suoma stáhta olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš ulbmilin.
+Sámediggi sáddiinai dán vahku reivve bargo- ja ealáhusministeriijai ja bivddiimet, ahte bargojoaavku dievasmahttojuvvo sámedikki ovddasteddjiin.
+čearddalaš, oskkolaš dahje giellalaš unnitloguide ii galgga gildojuvvot vuoigatvuohta
+Ásat & gurutbeallái@ label left justify
+Sámediggi liikká ráhkkana dál dáidda "miniráđđehusšiehtadallamiidda " ja viggat oažžut bušeahttaevttohusa rievttes oallái.
+Almmuhusa sáhttá čujuhit nuppi sohkabeallái dušše spiehkastagas, juos lossa, dohkálaš sivva gáibida barggu luonddu dihte dasa jogo albmá dahje nissona dahje juos jearaldagas lea gaskaboddosaš dásseárvoplánai vuođđudeaddji ng. positiivvalaš sierradoaibma ovttaveardásaš bargoveahkaráhkadusa juksama várás.
+Jos dát doaibma lea alde, de čállinprográmma duogášivdni geavahuvvo. Dat várra gánneha jos du ivdnečoahkádus lea ráhkaduvvon sevdnjes duogáža várás.
+Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttinguovddáš (Poske) lea riikkadási máhttinguovddášfierpmádaga oassi.
+Buot artihkkaliid leat dárkilit divaštallan.
+servodaga dilis ja ovdánanmearkkain.
+Sámi álbmoga kultuvra ja servodateallin galgá ulbmálaččat boahtit oidnosii
+Mii leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas, muhto beassat deaivvadit ovttas hárve.
+Ovdal eai lean sierra verstát, muhto duddjojuvvui stobus ja šiljus. "
+Sullii bealli dáiddadáhpáhussii oassálastan nuorain ledje mielde juo dáiddadáhpahusbargobájiin ja rahpandilálašvuođas, mat ordnejuvvojedje gaskavahku 25.3.
+City in Louisiana USA
+Mun in sáhte dán dilis ávžžuhit, ahte Suopma ratifiserelii ILO 169-soahpamuša, daningo dat ii leat mu árvvuid ja dievasčoakkáma mearrádusaid mielde.
+Mearrádus oaččui maiddái čoahkkimii oassálastán eamiálbmogiid doarjaga.
+Jos bázahusaid eai goaza mearkkašahtti ládje, de eananspáppa temperatuvra loktana unnimusat 4,5 ceahki vel dán čuođijagi áigge.
+Jagi 1999 rájes sámegiela oahpahus lea ovttastahttojuvvon gávpoga A2gielaid oahpahussii, mii lea dahkan vejolažžan skuvlasáhtuid ordnema ja lohkanortnegii čadnon oahppadiimmuid.
+Bargoeallin, eretfárren sámiid ruovttuguovllus ja gielamolsun leat váikkuhan sámiid siste juigosa gullamii ja geavaheapmai.
+Corresponds to Folder - > Move All Messages to Trash
+Sámedikki eai leat gullan bargojoavkku barggu áigge ja Lapinradio mielde bargojoavkku bargá gárvána mánu siste.
+Sámedikki nuoraidráđđi ja Suoma Sámi Nuorat ro lágidedje Helssegis seminára sámenuoraid dáládilis ja boahttevuođas Suomas.
+ealáhus. Dat lea dihto áigodagaid dahje " lájuid áiggi " buktán bargosajiid olbmuide geat eai lean bissovaččat ealáhusas, ja lea addán eanandoalliide vejolašvuođaid
+Čálán% 1 gávdno juo. Jos joatkkát de buhttet boares čálána. Halidatgo joatkit?
+Brysselis Anárii Sámedikki ovddasteaddjit guossástalle álgovahku Brysselis europarlamentarihkar Satu Hassi bovdejumis.
+almmolaš doaibmaáŋgiruššamiid mat áiddastivčče olggobealde olbmuin negatiiva
+Gođusiskosa oktavuođas ovttaskas oažžu dábálaččat antibiotihkatableahta.
+Unna Junná addá iežas sámi mihtilmasvuođa eará prográmmaid joavkkus.
+Sámás: Anni Näkkäläjärvi, giela dárkkisteapmi: Jovnna-Ánde Vest
+Dárkilut njuolggadusat dán lága ollašuhttimis addojit dárbbu mielde ásahusain.
+Nuppiiguin sániiguin eanan-, vearro- ja heakkačálihanduođaštusat dulkojuvvole čuđiid jagiid maŋŋel etnihkalaš logahallamin almmá dieđu haga das makkár identiteahtta dáin áššegirjjiide merkejuvvon olbmuin livččii leamaš.
+Mannan vahku gaskavahku parlamentáralaš ráđi čoakkán manai hui liekkus ja buori vuoiŋŋas.
+Heaittit klientta go láse čihkojuvvo. Dás ii leat ávki jus govaš ii čájehuvvo álggaheames ja jos govaš čájehuvvo maŋŋá go klienta heaittihuvvo.
+Dujiid herven ja ivnnit govvidit luonddu ja eará jagiáiggiid, erenoamážit ruškki iešguđetlágan ivnnit oidnojit máŋggain sámi dujiin.
+City in Nebraska USA
+ILO njuolggadusat lohket ahte ILO 169 geavaha namahusa álbmot (peoples) miehtá čađa dán dokumeantta danne go dát namahus mieđiha ahte
+Dalle son válddi munnje oktavuođa ja jearai sámedikki oainnu evttohusas bidjat suopmelaš mánáid, geat eai máhte sámegiela, sámegiel beaivedikšui.
+Ee. ON:a álgoálbmotraporterejeaddji James Anaya lea evttohan, ahte sámediggái sirdojuvvole ee. barggut, mat gusket sámegiela.
+Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.
+Go bátneduokŋas ii biso čoahkin ja ferte mannat bátnedoaktára luhtte máŋga hávi vai divvu dan fas.
+Viiddis lasáhus rádjesoahpamuššii - mii maŋŋil gohčoduvvo "Lappekodisillen" - galgá sihkkarastit "den Lappiske nations Conservation" (sámi álbmoga seailuma).
+Ságastalaimet bargojoavkkus maiddái dárbbus bidjat návccaid 8 (j) olláhuhttimii earenoamážit danin go boahtte jahki lea biodiversiteahttajahki.
+Čálalaš gálduin leat máinnašumit, go Ruoŧŧa-Suoma gonagas Karl ovccát sáddii maŋŋit gaskaáigge Detnui buođđoráhkadeddjiid atnit ávvira kruvnna beroštumiin ja dieđusge ovdal buođđoráhkadeddjiid boahtima Deanus ledje buođut juo anus.
+Dáinna govain čalmmustuvvo man dohkketmeahttun lea beahttalit buorrinváldit eamiálbmogiid sajádaga " álbmogin " ON- Spesialráportár Eamiálbmogiid- ja Stáhtaidgaskasaš Soahpamušain, Miguel Alfonso Martinez, maiddái hui čavgagit čuoččuha ahte eamiálbmogat leat " álbmogat " álbmotrievtti vuođul, ja dain dalle diehttalas lea dievas vuoigatvuohta iešmearrideami čađahit nugo buot eará álbmogat dahket.
+Wienkonvenšuvdna traktáhtasoahpanválddis mearrida artihkkaliin 2 (1a) ahte 'álbmogiidgaskasaš soahpamušain' (traktáhtain) ipmirduvvo 'riikkaidgaskasaš soahpamuš mii lea čálalaš hámis ja riikkaidgaskasaš rievtti vuollásaš.
+- Sámegielat beaivedivššu dorvvasteapmi Heahtás 22 811 €
+Márkanárbevierru lea seilon nanusin gávpotluvvama ja Interneahtta-áiggenai, ja dat lea buorre ášši.
+NAME OF TRANSLATORS
+Fidnu stivrenjoavku lea mearridan, ahte
+Artihkkala lei dárbu suoli fievrridit olgomáilbmái, dainnago daid áiggiid lei gildosis doalvut báikkálaš aviissaid Sovjehta olggobeallai.
+Soahpamušriika galggašii maiddái álgit áššáigulavaš doaimmaide ovddideami dihtii, dan viidodagas go lea vejolaš, buot sámemánáid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa iežas gielain soahpamušriikkas.
+gulaskuddat áššáigullevaš álgoálbmoga ovddasteaddji lágádusaiguin - nu mo
+geavaheapmi ásahan vuoigatvuođa, de fertejedje váldit vuhtii daid beliid mat leat
+Guoladaga sámit orro ovdal siiddain (gielddasámegillii syjjt) eanaš Guoládaga siskkit guovlluin ja miehtá davvegátti.
+City in Western Australia Australia
+áššedovdi joavku lea dattetge gávnnahan dárbbašlažžan konvenšuvnnain nannen
+Sámedikki láigosoahpamuša vuosttas eretcealkinbeaivi lea 31.12.2030.
+konvenšuvdna lea ráhkaduvvon lágaš ovttasbarggus sámi álbmoga áirasiiguin.
+Doaibmaprográmma lea fámus jahkái 2020 ja dan ollašuhttima čuovvut ja ovddidat biodiversitehtabargojoavkkus.
+Mot dat de sápmelaččaid sajádat váldojuvvo linnjemiin vuhtii, bázii munnje hui eahpečielggasin, dadjat juo mysteran.
+Seminára iđitbeaivvi geavahat ohcanmeannudeami sihke kulturmearreruđa teknihkalaš rávvagiid gieđahallamii sihke gullat sierra ruhtadangálduid birra ja veaigebeaivve álggahat vuođđoságain Sámedikki "dáidda-, duodje- ja kulturpolitihkalaš" - prográmmahápmosa birra.
+Stáhtta ja gielddat galget maid muđui ovddidit našuvnnalaš unnitloguid vejolašvuođaid doalahit ja ovdánahttit kultuvrraset Ruoŧas.
+Gos eará sajis ođđa hállit sáhtášedje boahtit go skuvlla vierrogiela oahpahusas?
+11.1 Prošeaktagoluid dohkkeheamis vástidan olmmoš / olbmot (namma ja virgi)
+Loahpparaportta čálii Sámi musihkkaguovddášfidnu prošeaktahoavda Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+Dehálaš árabajásgeassima ovttasbargoguoibmin doibmet vánhemiid lassin ee. mánnárávvehat, skuvla, psykologa, sosiála- ja bearašbargit, hállan-, doaibma- ja fysioterapevta, earálágan máŋggasuorggat bargojoavkkut, bátnedikšu, searvegoddi ja organisašuvnnat.
+Luoitin ii bisán váikko luoittát luotinboalu.
+Stáhtadoarjja mákso Sámedikki bokte sámiid ruovttuguovllu gielddaide.
+Sámelága § 6 nanne ahte Suoma Sámediggi galgá ovddastit sámiid (Suomas) sihke sisriikalaččat ahte álbmogiidgaskasaš dásis.
+Nuppi lađđasa mielde eiseválddit eai sáhte Sámedikki dohkkehusa haga
+Dan maŋŋá go son gearggai skuvllas jotkkii son boazobargguid, ja dan bálgá alde son lea leamašan gitta dáid beivviid rádjai.
+Ovttasbargin doibmet váldoáššis skuvllat, beaiveruovttut ja giellabeasit, maid bokte prošeavtta ulbmiljoavku, sámeguovllu vuollái 18 jahkásaš sámemánát ja nuorat juksojit njuovžilit..
+Sámediggi oaidná, ahte dát heajudivččii sámegiela gáhttema ja dikšuma ja manalii ruossalassii universiteahttalágain.
+Sámediggi sávvá buohkaid buresboahtin čuovvut Sámedikki čoahkkimiid Sajosii.
+Sámi duoji ja dáidaga sirdin buolvvas nubbái dárbbaha servodaga doarjaga, daningo min skuvlavuogádat lea gáidadan min oktavuođa lundui ja iežamet kulturárbái.
+Open theme button
+Vuosttaš lađas, goalmmát cealkka: Guhte háliida váldit alibuš oahpu
+Error: unknown function name
+Vurke metadieđuid bargovuoruid gaskkas
+Vuohčču leanai lulimus Suoma eakti sámi čoahkkebáikkiin, gos sápmelaččat orrot luonddu- ja kulturbirrasisttiset ja barget árbevirolaš ealáhusaideasetguin, eandalit bohccuiguin, muhto maiddái eará luondduealáhusaiguin.
+Guovlluid ja vehádatgielaid guoski Eurohpalaš vuođđogirji (Finlex)
+Akwé: Kon rávvagat leat dohkkehuvvon biodiversiteahttasoahpamuša 5. oassebeallečoahkkimis.
+Konfereanssa mearrádusain gávdno dieđáhus sámedikki ruovttusiidduin.
+Sámediggi guottiha doaibmaplána guovddáševttohusaid.
+Widget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
+Hovden ja fuolahus (hovden ii leat Guoládaga sámiin) 4.
+vuođa olgguldas viidodahkan, ja vuoigatvuohta buoridit iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami fas gohčoduvvo siskkáldas viidodahkan, vrd. SP ja ØSK
+delete this incidence
+Skuvlejuvvon kulturantropologan oainnán, ahte dákkár meroštallama vuodjin sámediggeláhkii livččii iehčanas Suoma áigge stuorimus olmmošriekterihkkun, mii doalvvulii sápmelaččaid jávkamii Suomas.
+Vuosttas Sámi girkobeaivvit dollojuvvojedje Johkamohkis Ruoŧas jagis 2004.
+Juohke bargis lea vuoigatvuohta oažžut vánhurskkis ja govttolaš mávssu, mii dáhkida sutnje alccesis ja su bearrašii olmmošárvvolaš áigáboađu, ja mii, juos dárbbašlažžan čájehuvvo, ollistuvvo eará sosiálalaš suodjalusa bokte.
+Sámit ieža sámedikkiid bokte galget hálddašit sámegiela.
+Olmmošvuoigatvuođa komitea kommeanttat Ruoŧa áigodat ráportii geažudit dohko ahte dákkár gáibádusa sáhttá loktet, nugo dás ovddabealde lea jietnaduvvon.
+Vealaheapmi ii maiddái leat, juos dásseárvoplána vuođul gaskaboddosaš doaimmaiguin geahččaluvvo buoriduvvot sohkabeali sajádat, mii lea heajut dilis.
+Skuvlejupmi lea vuosttažettiin fikkahuvvon vuođđooahpahusa sámegiela ja sámegiel luohkáid oahpaheaddjiide, muhto skuvlejupmái besset maid sámi smávvamánáid bajásgeassima bargit, logahaga sámegiela oahpaheaddjit ja sámi fidnooahpahusa oahpaheaddjit.
+Eanadállu - Interaktiivvalaš speallansiidu mánáide
+Bd-bargojoavkku ovddasvástádussan lea Suoma álbmotlaš biodiversiteahttastrategiija čuovvun.
+City in Arkansas USA
+Disdagas gaskavahkkui lean Gironis Barentsa Euro-Árktalaš Ráđi čoakkámis dehege nugo dadjet Barentsa guovllu olgoriikkaministariid čoakkámis.
+Konfereanssas gávdno diehtu interneahtas čujuhusas www.cpd.int/cop9 / ja birasministeriija siidduin (www.ymparisto.fi).
+gielladilli - leat buot golbma riikka dohkkehan, ahte sin geatnegasvuohta lea láhčit
+Mus lea maid illu ja gudni deaivat Monaco furstta prinsa Albertta, gii guossástallá Márjjábeaivve vahku Eanodagas ja joatká das Guovdageidnui.
+Sámeráđi lea vejolaš namahit guovdilis doaibmin dán oktavuođas.
+Nammagilvu lágiduvvui vuosttas háve golggotmánus 2009, dalle mearreáiggis boahtán ja bálkkašanlávdegotti čoahkkimis 10.12.2009 gieđahallamii ja árvvoštallamii dohkkehuvvon nammaevttohusat ledje oktiibuot 69 stuhka.
+@ title: group flash appearance settings
+Nuortalaš guvlui gullet oasit Anára gielddas.
+Ovdaravssa doaibman lea válbmet fievrridangolgosa sagahansellii.
+Eurohpa uniovdna buvttii ovdan fuolas álgoálbmogiid árbevirolaš dálkkádatnuppástusa váikkuhusain álgoálbmotkultuvrraide earenoamážit árktalaš guovlluin ja dát maid girjejuvvui čoakkáma ávžžuhusaide.
+Silbajávrri balddonasat, eahpáraš ja láhppon šiella mii skájaida. "
+Sámi mánáin ja nuorain lea riekti oažžut dievaslaš dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldaga mas lea vuođđun sin iežaset giella ja kultuvra, ja mii vuhtiiváldá sin čearddalaš, kultuvrralaš, gielalaš ja osku duogáža doarjun- ja veahkkedoaibmabijuid bokte.
+Go ášši beroštahtii mu ja čielggadeami dihte vuogi váikkuhusaid, de rehkenasten europarlameantta válgarehkenastinmašiinnain man olu mannan sámediggeválggain d ' Hondt-vugiin livčče sámediggái šaddan suohkanguovdasaš báikkit.
+vuohta searvat áššiide mat njuolga čuhcet sidjiide.
+ON:a sierraraporterejeaddji S. James Anaya: Sámit ovdamearka
+Joavku čuojaha sámegielat rock-musihkka lotkes vugiin ja sin showa lávdde alde leage oaidnin veará!
+Ii meroštuvvonreplace this with information about your translation team
+Näkkela bálgesa boazodoalus lea dáhpáhuvvan fuolastuhtti gárganeapmi sámiid boazodoalu suoji ja boahtteáigge hárrái.
+Sáhka gávdno suoma- ja davvisámegillii min ruovttusiidduin.
+Ánssuidveardádallamis guovddáš mearkkašupmi lea bargoaddi ovddalgihtii nannen válljenvuođustusain.
+Sámediggi lea maid ráđđádallan bargo- ja ealáhusministeriijain (BEM) áššis.
+Jus váldá Warandiippat varanjárbudandálkasa das galgá almmuhit vuostáváldimii vahku ovdal dutkama.
+Iešmearridanvuoigatvuođa dárkilet sisdoalu hárrái čujuhuvvo vuosttamuš
+Ruoŧa Gielddaid ja Eanadikkiid webbáikkis leat adreassat gielddaide, eanadiggái ja guovlluide.
+dovddahan nana doarjaga dasa ahte álgoálbmogiid iešmearridanvuoigatvuohta, mii
+Boaktejuvvon oktavuohta dahje guorus dáhtát dás
+delete completed to- dos
+Čájet joavkkuid siste@ action: inmenu View
+Sámiid ovddastussii evangelalaš-luteralaš girku girkolaščoahkkimis guoski girkoláhkaásaheapmi bođii fápmui 1.1.2000.
+City in New Jersey USA
+Sihkkun lea geargan. @ info: status
+Sámediggi dieđiha skuvllaide buori áiggis dáhpáhusa ordnemiin ja almmuhanáigetávvalis.
+Dáinna bálvalusain sáhtát bidjat standárdterminálemuláhtora. Buot KDE- prográmmat mat álggahit terminálemuláhtoriid berret dán heivehusa geavahit. Name_BAR_standard desktop component
+teavsttaid ollu dilálašvuođain, ja dat raššuda dađistaga sámegiela geavaheami.
+Sámediggi ja Oulu universitehta Giellagas-instituhtta álggahit sámi oahpahusa bargiide oaivvilduvvon guđa oahppočuoggá skuvlenprošeavtta.
+Lassin bargat oahppolágádusovttasbarggu sámegiela ja kultuvra oahpahusa fálli oahppolágádusaiguin sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bargoveaga skuvllema dihte.
+Lean dán vahku mielde dohkkehan maid golbma cealkámuša prošeaktaohcamušain.
+Rájáid heivehallat ovttas oppa bajásgeassinservošiin.
+Fierpmádatsidduid dábáláš teaksta čájehuvvo dáinna fonttain.
+Gálduid mielde 1600-logu álgologijagiid luossa lei vearuvuloš ja sápmelaččat galge addit kruvdnii logádasaid luosain, maid vuvde gávpeolbmuide.
+Dálá dutkamušas galgá leat fuolalaš ovdal go ovddida nággosiid muhtin kulturhámi eksisteanssas muhtin čálalaš gáldu vuođul.
+Boahttevaš sode-ođastusas lea áidnalunddot dilálašvuohta fuolahit das, ahte sámiid vuoigatvuođat iežasgielat bálvalusaide lágiduvvojit áššáigullevaččat.
+Sámedikki bargiin lea leamaš sámedikki rahpanduđđamiid lassin hohpolaš barggut, man dihte ruovttusiiddut eai leat vel ožžojuvvon sámi giellalága gáibidan dássái.
+- ise suffivssat ja akseantamearkkaidkeahttádictionary variant
+Gos gáldu ii leat namuhuvvon lea Leanastivra dahkki.
+Deaŧalamos oahppamateriálabarggu bargi joavku leat sámegielat oahpaheaddjit.
+Ii gávdnan bálvalusa mii fállá dan mii gáibiduvvo
+ovdan ahte sámit berrejit leat oasálaččat konvenšuvdnii:
+You are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
+konvenšuvnna oasis III siskkilda njeallje molssaeavttot dárkilis geatnegasvuođa main
+Dál su fuollan lei earenaoamážit sámi soahpamuša ratifiseren davviriikkain, muhto son movttiidahtii maid Suoma sámedikki áŋgiruššat nu ahte Suopma sáhttá ratifiseret ILO 169-soahpamuša.
+oaivvildit leat sidjiide heivvolaččat.
+Dutkama ja dutkanruhtadeapmi galggašii koordinerejuvvot ovttasráđiid stáhtaiguin, Árktalaš Ráđiin ja ág.
+Lappi guovllus leat dušše čieža (7) riikkaibeaiveovddasteaddji ja ođđasa vuođul orru leame nu, ahte sis lea čavgadit joavkostivren go riikkabeivviid bellodagain goasge.
+Persovnnalaččat mus ádjánii 19 jagi ovdalgo áddejin iežan sámeruohttasiid.
+Vuosttaš lađas geatnegahttá eiseválddiid ovttasbargat sámedikkiiguin vai
+vánhemiiddis joavkkus, lea vuoigatvuohta adnojuvvot sápmelažžan ja dasto jienastit
+Norggas Sámi álbmoga vuoigatvuohta seailluhit gielaset ja ovddidit dan sierra diliin lea čállojuvvon vuođđoláhkii ja máŋggaid sierra lágaide, nugo jagi 1987 sámeláhkii.
+Mu gullandilálašvuođas doallan sáhka ja maiddái muittuhančála lea sámedikki ruovttusiidduin.
+Ministeriija dikšu maid fuođđo- ja boazodoalu, čáhceriggodagaid geavahusa ja eananmihtideami.
+Oidno ahte dajaldat "olgguldas iešmearrideapmi" (external selfdetermination) lea geavahuvvon veahá njuovžileabbot dán smiehttamušas.
+Ealligovain berre geavahuvvot sámegiella.
+Sápmelaš bálvalusaid ovddidanfidnu áigge lea sámeguovllu bargoveagas badjánan dárbu ovttasbargguin plánet ja ovddidit sápmelaš árabajásgeassindoaimma.
+Jos fidnu livččii álggahuvvon čakčamánu álggu rájes, sámediggái livččii šaddan ruđalaš kássaroasu sisa ja stivra ii dieđusge sáhttán diktit dan dáhpáhuvvat.
+- Sámegiela sadji suopmelaš skuvllas lea juohkásan guovtti oassái.
+Láhka lea háliduvvon rievdaduvvot ja ásahuvvot, vaikko lága váikkuhusat ja dan ekonomalaš váikkuhusat álbmotekonomiijai ja suvdinnávcca vuollebáza eai leat dieđus.
+Čoahkkin dollui riikkaidgaskasaš áibmojohtolatsearvvi (IATA) - váldokantuvrras.
+Oktiibuot 65% goasttádusain lea oaivil gokčojuvvot Interreg-ruhtademiin.
+Gáldotabealla manná moallatabealla rastá
+City in Wisconsin USA
+Sámeparlamentarihkkárkonferánsa mii vuosttaš geardde lágiduvvui Jåhkåmåhkkis Ruoŧas guovvamánu 24. b. 2005, mearridii ahte juohke goalmmát jagi galgá lágiduvvot konferánsa sámeparlamentarihkkáriidda.
+Ii leat almmolaš čoavdda mii nanne vuolláičállaga
+Dáhpáhussii válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit, juos fal joavku ja sin bagadalli háliidit váldit oasi vaikko geasseluomut leat juo álgán.
+Festivála oaiveloaiddasteaddjin lea dán jage Niko Valkeapää musihkkajoavkkuinnis.
+% 1- protokolla proseassa jámii báifáhkka.
+SPR ávžžuha dasa lassin, ahte Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtat váldet vuhtii ahte árvalus man suoma-norgga-ruoŧa-sámi áššedovdiidjoavku gárvii golggotmánu 26. beaivve 2005, Davviriikkaid sámekonvenšuvnna evttohus, lea vuođđun šiehtadallamiidda.
+Mánát boarráset go guoktenuppelogi jagi galget ieža mieđihit miellahttuvuhtii.
+Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka.
+Eatnandieđus oahpásmuvat erenoamážit Ásia ja Austrália olbmuide sihke ealli- ja šaddošlájaide
+KCharselect unicode block name
+City in Wyoming USA
+OTT Kaisa Korpijaakko-Labba (čoahkkáigeassu)
+" Sámegiella ja dárogiella leat ovttadássásaš gielat.
+Irja Seurujärvi-Karin Puhe (Englanniksi)
+mearrádusa geavaheamis lea dárbu váldit vuhtii artihkkala 3.
+City in Minnesota USA
+Region/ state in USA
+City in Hawaii USA
+Virggi doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
+Guolásteaddji ja meahcásteaddji sámiid birra eai leat statistihkat.
+Euroválggat leat boahtime ja juohke jietna lea čielgasit stuoranai bellodagaide dehálaš - sápmelaččaid vuostálastimiin ja "lappilaččaid áššiin" lea riidejuvvon riikkabeivviide ovdalnai.
+Doalan semináras ovdasága álgoálbmogiin, dálkkádatrievdamis ja árbevirolaš máhtus.
+Vuođđoláhkaváljagoddi šaddá luohttit dasa, maid gullá, ja dalle gullamii bovdejuvvon beliin lea mearkkašahtti váikkuhus váljagotti oidnui.
+Afrihká ja Lulli-Amerihká riikkat ožžo goit čađa iežaset oainnu, ahte čuovvovaš čoakkámis gieđahallojuvvole ee. áššit, mat gusket genariggodagaid oažžuma ja ávkki, go fas dálkkádatrievdama gažaldagat eai boađále áššelistui.
+"Lea vealtameahttun, ahte guovddáža huksemii ja doaimma bajásdoallamii gávdno jođánit bissovaš ruhtadeapmi.
+Sápmelaččaid juridihkalaš sajádaga ja sápmelaččaid ruovttuguovllu eanageavaheami plánema ovddideamis Akwé:Kon - rávvagiin lea stuorra váikkuhus.
+City in Nova Scotia Canada
+Julggáštus deattuha dárbbu doarjut eamiálbmogiid suvdilis ovdáneami mieldásaš ealáhusaid.
+Orruneatnama dahje -guovllu politihkalaš, lágaválddálaš dahje internašuvnnalaš dilli maiddá ii galgga váikkuhit vealahusa, lehkos dat eanan dahje guovlu iešstivrejeaddji dahje earáid geahču vuolde dahje muđui mange láhkái earáid hálddus stivrra dáfus.
+Ávžžuhit earenoamážit sámedikkiid, Sámi parlamentáralaš ráđi, Sámeráđi ja eará sámi organisašuvnnaid ja ásahusaid, geat sáhttet searvat prosessii álgoálbmogiid konferánssa lágideami dáfus, aktiivvalaččat evttohit ahte máilmmikonferánssa loahppadokumeanta:
+Sámelágas dahje go lea mearriduvvon nu eará ládje.
+Ovdamearkan sáhttit namahit
+vuoigatvuođaid luonddu.
+City in Iowa USA
+Lea maid duohta, ahte riikkabeaivvelahtut váidalit seamma váilevašvuođain váldegotti medias.
+Gávnnai syklalaš liŋkka máŋgedettiin% 1
+Wacom tablet button
+Jus mánná lea šliettas, ii nagot stoahkat iige hálit juhkat dehe lea vuollái guhtta mánu galgá váldit oktavuođa divššuin dakkaviđe.
+Suoma ja Norgga rájá alde, Deanu leagis johtá girjebusse.
+Biodiversiteahttasoahpamuša oassebeallečoakkáma mearrádusat diimmá čavčča Nagoyas leat dolvon dárbui ođastit Suoma biodiversiteahttastrategiija.
+Lean ilus, ahte sámenuorat leamašan aktiivvalaččat.
+Merkejuvvon guovlu oidno vaikkoge sirddát čállinmearkka dahje čálát ođđa teavstta sisa.
+Bardi Minna Saastamoinen máhttá bures sámegiela ja leage bálvalan girjelágádusaid maiddái Norgga bealde.
+Odne Lars Levi Laestadiusa jápmimis dievvá 150 jagi.
+Stáhta lea geatnegas aktiivvalaččat sihkkarastit nu, vai
+Nubbi lađas: Lávdegoddi galgá doaimmahit raporttaid.
+Visot ii siskkilduvvo
+Mánát besse fitnat ruovttusteaset dušše hárve ja oktavuohta sámegielat birrasii fuotnánii.
+Cealká vel ahte duoba " buot " álbmogat, namahuvvon guovtte deháleammos olmmošvuoigatvuođa konvenšuvnnaid oktasaš ártihkkalis 1 - mas lea universala doaibmaavádat - geažuda dohko guvlui ahte vuoigatvuohta iešmearrideapmái lea fámus ja ollá dobbellii go árbevirolaš koloniija diliide.
+Vahku loahpabealde manan Helssegii sámediggelága ođasnuhttinbargojoavkku čoakkámii.
+Siida lei báikkálaš orgána, mas lei dehálaš rolla eatnamiid, čáziid ja luondduvalljodagaid juohkimis.
+Ii- aktiivalaččaid vuostálasvuohtaeffeaktašládjano inactive contrast effect
+Dušše hálddašeaddji sáhttá heivehit diehtobálvvá.
+Gaskkat leat goit guhkit iige mus leat vel vuodjinkoarta.
+ja sámi servodateallima vuođđoeavttuid.
+Eamiálbmogat bohtet Anárii golmma sierra nannámis ja kultuvrraid deaivvadeapmi lea áidnalunddot festivála historjjás.
+City in Massachusetts USA
+Árktalaš ráđi lahttovuođaa hálidit máŋggat riikkat Lulli-Korea ka Kiinná rájes.
+SaKaste - Sámiid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ovddidanráhkadus-fidnu.
+Fidnukoordináhtor vástida fidnu ollašuhttimis ja bohtosiin.
+outset" or "inset
+Ruoŧa vuođđoláhka dovddasta sámiid álbmogin.
+Sávan goitge, ahte Suopma ii vajálduhte sávaldagas beassat ON. a dorvvolašvuohtaráđđái ja buoridit riikkaidgaskasaš jáhkehahttivuođas.
+seailluha ja ovddida árbevirolaš sámi vokálamusihkkastiillaid (luohti, leudd ja livđe), ordne ealli ja ovdáneaddji sámemusihka oahpahusa, fállá vejolašvuođaid sámi musihka ámmátlaš buvttadeapmái ja juohkimii, ovddida sámi musihka máhtolašvuođa, lokte sámi musihkkastiillaid ja dan bokte lasiha beroštumi sámi musihkkii.
+Nuortalašgiela diimmuin leamašan goit dan veardde ávki, ahte iežan jáhku mielde dat lea veahkehan mu oahppat álkibut ruoššagiela, mii min skuvllas lohkkojuvvo bákkolaš giellan ainjuo muhtun gurssa veardde.
+Oktasaččain lea vuoigatvuohta geavahit suomagiela
+Sámi gielladahku - bálkkašumiin addojuvvo dovddastus Suoma sámegielat bálvalusaid ja sámegiela sajádaga ovddideami buorrin dahkkon ánssolaš barggus.
+Menddo máŋga sillendoaimma dán njuolggadusas:% 1.
+Anárlaš buđaldusteáhter Ivaloiset čájeha Aimo Vuorinen čállán čájálmasa Votkaturistit Sajosa Dolla-sáles duorastaga 2.2.2012 dmu 19.
+Ordniimet vel ovdal juovlabasiid áššis deaivvadeami kultur- ja faláštallanministtar Paavo Arhinmäkiin.
+Dás válljet makkár fontta áiggut geavahit.
+Sámiid ruovttuguovllu rádji johtá Soađegili gieldda čađa.
+Dat eaktuda goittotge sámiid vejolašvuođa ieš stivret eallindiliid ja doarjut ealáhuspolitihka bokte sámekultuvrra dáfus guovddáš elemeanttaid.
+City in Doubs France
+Nissoniid barggusjohtin lea Suomas measta seamma dábálaš go albmáid.
+KWallet ii olámuttus
+Ii sáhttán joatkkašit fiilla,% 1
+Sámedikki dievasčoahkkimii gullet 31 áirasa, geat válljejuvvojit njealji jahkái hávális.
+Árbevirolaš diehtu veahkeha sápmelaččaid vuogáiduvvat maid ođđaáigásaš, modearna, servodaga uhkkiide dego dálkkádatrievdamii.
+Nuortalaččat ožžo birgejumi eanaš bivdindállodoalus.
+Deaddil dása jos hálidat dárkileabbo dieđuid Konquerora birra.
+Julggaštus gávdno sámedikki ruovttusiidduin áigeguovdil-oasis.
+City in Jeonbuk Korea
+Gažaldagas lea máilmmiviidosaččat vuosttas geahččaleapmi hábmet earenoamážit álgoálbmogiidda guoski guovlludási konvenšuvnna.
+Vaikko ii lea čielgasit daddjojuvvon, ahte giellalaš
+Tiina Aikio lávlu Sajosis ovttas su čuojaheaddjii (gui) n soahpamuša mielde.
+Fertet čállit nama ja beassansáni mii gullá gaskabálvái mii čájehuvvo dás vuolábealde ovdal beasat viidáset eará fierpmádatbáikkiide.
+Supmii dát Norgga ovdanbuktin málle ii heive.
+Seminárai oassálastet sullii 90 guossi Eurohpa Ráđi sierra orgánain, virgeoapmahaččat Suomas, Ruoŧas ja Norggas, sámepolitihkkarat Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas ja maiddái sámeorganisašuvnnaid ovddasteaddjit ja dutkit.
+vuođul maid Sámediggi ráhkadii jagi 2002.
+Ii sáhttán viežžat gaskabálvaheivehanskripta:% 1
+default name of third player
+City in Georgia USA
+Sámegillii " ráppájuvvo " ja sámemusihkka čuovvu álbmogiidgaskasaš musihkkatreandaid.
+Bukten maid ovdan, ahte ovddidanpolitihkas galgá váldit vuhtii Nagoya protokolla (mii guoská genariggodagaid ávkkiid dássebeallásaš juohkima) ja biodiversiteahttasoahpamuša artihkal 8 (j):a geatnegasvuođaid ávkkiid dássebeallásaš juohkimis ja álgoálbmogiid miehtamis sidjiide ovddalgihtii addojun dieđuid vihkkedallamiid vuođul.
+Ii ovttasge galgga su opmodaga evttolaččat eret váldojuvvot.
+Stivra dohkkehii cealkámuša preassadoarjaga juohkimis jagi 2015 johtolat- ja gulahallanministeriijai doaimmaheami várás.
+City in Arizona USA
+City in Northwest Territories Canada
+Maŋŋebárgga 3.4. kultureahkeda ja gaskavahku 4.4. álbmotfeastta dárkilut prográmmas dieđihit maŋŋelappos.
+Dus eai leat vuoigátvuođat dien čoahkkádusa sihkkut
+Oktavuohta dán namas gávdno juo.
+Buorre dádjadanattáldagat meahcis jođedettiin, háleštallamis ja jurddašeamis ovddidit maiddái buori eallima hálddašeami.
+máŋga jagi olggobealde čearu.
+HEUREKA - bajilčállaga vuolde lea oktiigeassu dehálamos áššiin.
+Dalle gilvui oasálastán evttohusain bálkkašanlávdegoddi dohkkehii váldit árvoštallamii oktiibuot 69 evttohusa.
+Ráđđehus lea addán riikkabeivviide evttohusa Ruovttueatnan gielaid dutkanguovddážis addojun lága, ng. Kotus-lága, rievdadeamis.
+0 - Oktavuođa váldin ovdadikšumiin seamma beaivvi Seamma beaivvi go ohcá veahki galgá oažžut oktavuođa ovdadivššuin, ovdamearkka dihte dearvvašvuođaguovddážiin dehe buohccidikšunrávvagiin.
+Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24% sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi vuo��ul boahtti bargovásáhuslasit. Bargobáiki lea sámedikki
+Alt- boallu lea lohkkaduvvon ja lea dál aktiivalaš čuovvuvaš boallodeaddilemiide.
+ovttasráđiid geahččalit joavdat ovttamielalašvuhtii daid čađahanvuogis. Celkojuvvo
+@ info: whatsthis
+Sámediggi oaččui lávvardaga 23.11. allaárvosaš gussiid go riikkabeivviid ovdaolmmoš Eero Heinäluoma oktan su delegašuvnnain finai oahpásmuvvamin sámekulturguovddáš Sajosii, ILO 169-soahpamuššii ja áigeguovdilis sámeáššiide.
+City in Illinois USA
+Inuihtat leat hui fuolas mearrádusa váikkuhusain, daningo njuorjjobivdu lea dehálaš ealáhus.
+Bálkkašupmi lea dárkkuhuvvon eiseválddiide dehe beliide, mat leat ovddidan barggusteaset sámegiela sajádaga sakka ja doahttalan sámi giellalága.
+Suvi West ođđa 70-minuhta dokumentárafilbma Spárrooabbán lea persovnnalaš filbma su oappás, guhte lea válljen geainnu, mii lea konservatiivvalaš sámeservodagas tabu: ráhkisvuohta nuppi nissonii.
+Energiijastrategiija vuođđuduvvá jurdagii energiijageavaheami lassáneamis jagi 2030 rádjái ja ahte darfeboaldin boahtá seailut.
+Dat, guhte lea rihkkon 8 dahje 8 a―8 d §:s dárkkuhuvvon vealaheami gildosa, lea geatnegas máksit loavkiduvvon olbmui buhtadusa.
+Suomas artikla 10 (c) guoská erenomážit sámiid boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid.
+D. Kultuvrralaččat heivehuvvon oahpahus... 20
+Vejolašvuohta dohkkehit ja joatkit boazodoalu sámiid
+vuođa dáfus gullá unnitlohkui.
+Petteri Laiti ávvučájáhus lea ovdan Sajosa máŋggadoaimmasáles 30.9.2015 rádjai.
+Jupiter' s moon Io
+• ávvudit sápmelaččaid álbmotbeaivvi ja oahpahallat sámi soga lávlaga
+čoahkkima ulbmila, namalassii mearridit cealkámuša ovdal jagi 2004 loahpa.
+Mu sáhka gávdno ollislažžan sámedikki ruovttusiidduin ságat-ossodagas.
+This must be a single word
+Jos álgoárvu lea stuorátgo loahppaárvu, de ferte lávki leat unnitgo nolla!
+Ovtta Suoma ovddasteaddjiin evttoha sámediggi.
+Dán rádjái GDG lea ožžon ilá stuora ovdamuni eará málbmaohcanfitnodagaid ektui, daningo dat lea sáhttán gártet málbmariggodagaid dutkanlobi vuođul, mat fas priváhta málbmaohcandoaibmiide eai mieđihuvvo.
+Lappi-bargojoavkkus ja Lappi lihtu sierra áššegirjjiin leat seamma áššit ovdan ja ulbmilin.
+2 § Lága muddehanviidodaga ráddjehusat Dán lága njuolggadusat eai muddehuvvo: 1) evangelalaš-luteralaš kirku, ortodoksalaš kirku eaige eará oskkoldatovttastumiid oskkueallimii gullevaš doaimmaide; iige 2) bearašlahtuid gaskasaš dahje eará priváhtaeallimii gullevaš gaskavuođaide.
+Sámeoahpahusa bargiid skuvlejupmi sámi giellalávguma birra álgá guovvamánus 2015
+Oahpahus lea Švuođđooahpahusa dievasmahttiŠ davvisámegiela oahpahus ja dat lea ordnejuvvon Tampere guovddáža Aleksanteri skuvllas, gos skuvlla dihtorluohkká / girjerádju lea doaibman oahpahuslatnjan.
+Sápmelaččat gárggiidedje dáid ráhkadusaid vuođul guhkás ovdánan vuogádagaid eatnamiid juohkima várás, árbejuogu várás ja siidda lahtuid riidduid soabademiid várás.
+City in Minnesota USA
+Ulbmilin lea leamaš, ahte lágalaš instrumeanttat gárvánivčče vel dán jagi áigge.
+Iehčanas birgejupmi gáibida geavatlaš dáidduid hálddašeami lassin psykalaš attáldagaid ja jáhku dasa, ahte nagoda, máhttá ja gávdná čovdosiid váttisvuođaide ja luohttá dasa, ahte buot lea vejolaš oahppat.
+"go olgguldasat neutrála mearrádus dahje olgguldasat neutrála eaktu dahje gieđahallanvuohki earenoamážit vealaha soapmása nuppiid ektui, geaiguin lea lunddolaš buohtastahttit, vaikko mearrádusa, eavttu dahje gieđahallanvuogi duohken ii leat dohkálaš ulbmil iige ulbmila gaskaoapmi leat heivvolaš iige dárbbašlaš (eahpenjuolggos vealaheapmi)."
+Bealdovuomis eai oro gielas massán sápmelaččat, geaid giela galggalii ealáskahttit.
+Dál eamiálbmogiid vuoigatvuođat leat vuhtiiváldon viidát loahppaárvalusas ja dan guoibmevuohtaprográmmain.
+go to the top of the pageStock label, navigation
+Dás oaidná ahte Máilbmebáŋkku čielggadus lea mealgatmuddui seammá go Cobo-čielggadus oaniduvvon dahje čoahkkáigesson hámis.
+1600-logus stáhtaválddit oaivvildedje ahte sámit ja eanandoallit galge sáhttit ávkin
+Ráhkat ođđa girjemearkamáhpa dán fálus
+departemeanttas, ja okta sámediggelahttu.
+Sámediggelága válmmaštallan bargojoavkku evttohus ii ožžon jur eavttohis doarjaga sámi servviin - iige dađi bahábut maid sámedikkisge.
+City in Vermont USA
+geográfalaš namaid, ja doaladit dain ja oažžut daidda dábálaš dohkkehusa.
+Riikka eará guovlluin vuoigatvuođat leat gáržžibut.
+Vaššeterminologiija lea datnai šaddan dábálažžan ja dainna háliduvvojit ráhkaduvvot biehtadahkes miellagovat ja ákkastallojuvvot iežas politihkalaš linnjá.
+Doaibmabaji hástalussan boahtá leat vejolašvuođaid láhčin sámiid ruovttoluotta fárremii sámiid ruovttuguvlui.
+Ovdamearka čáhcedoaimmas lea fápmorusttet- ja dulvadanbuođut, sierra huksehusat čázis dego šalddit ja tunnelat, mođi coggan ja čáhceváldin ovdamearkka dihte juhkančáhcedárkkuhussii ja njuoskadeapmái.
+Ruoŧa vuovdeláhka eaktuda, ahte "vuovdedoaimmaid plánedettiin ja ollašuhtedettiin lea sávahahtti, ahte áššáigullevaš čerrui addojuvvo jahkásaččat atnui doarvái stuorra ja oktilaš guohtuneana ja valjit šattolašvuohta guovlluin, mat adnojuvvojit bohccuid rátkin-, johtin- ja orustanbáikin. "
+Sámediggi evttoha vel, ahte geatkenálli ii stuoriduvvo ja vahátealliid elimineremis galggašedje eiseválddit fuolahit.
+Doaibmalistu:% 1@ label Action tooltip in toolbar editor, below the action list
+Vuosttas girjjit sámegillii almmustahttojuvvojedje Ruoŧas jagi 1619. Dat ledje guokte oskku guoski girjjáža.
+" Sámit berrejit lea oasálaččat ođđa davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii.
+Guovddášdoaimmahagas sáhttet leat maid eará bargit.
+Dás sáhttit maid eahpitkeahttá atnit vuođđun, ahte go stáhtaeiseválddiin gáibiduvvo, ahte sii galget láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas kultuvrra, de dat gáibádus siskkilda maid nugohčoduvvon "ávnnaslaš kulturvuođu ", mii čilgejuvvo sámi veahkadatjoavkku kultuvrra ja eallinvuogi ekonomalaš ja rumašlaš vuođđun.
+Lea maid buorre dávjá addit juhkamuša.
+Sámediggi gidde fuopmášumi čealkámusaštis maiddái dasa, ahte sámegielddat galget ollašuhttit sámegiela giellalága geatnegasvuođaid gieldda sámegielat olbmuid mearis fuolakeahttá.
+" Nuortalašáššit leat lága mielde eana- ja meahccedoalloministeriija vuollásažžan.
+Dáiddadáhpáhus lei sámenuoraid ja oahpaheaddjiid dáidduid čájáhus
+City in Mittelfranken Germany
+Version string is a guess
+Sádde & reivviid olggosbovssas:
+riikkalaš riektái.
+Buorre áicanattáldat veahkeha áicat unnimusge kulturearuid ja nana kulturipmárdusain olmmoš sáhttá eará dilálašvuođain vuogáidahttit doaimmas kulturduogáža vuođul.
+Ovddabealde juovllaid sámediggi attii maid cealkámuša sosiáladorvvu láhkaásaheami ođasteami válmmaštalli SATA-komiteai.
+riikkaid sajádaga dáid mearrádusaid hárrái, vrd. lasáhusa nr. 4.
+ovtta áirasa.
+Sámekultuvrai lohkkojit gullat sámegiella, kulturárbi, sámeduodji ja maiddái árbevirolaš sámeealáhusat nugo boazodoallu, guolásteapmi, čoaggin ja meahcásteapmi.
+Error message, tried to start an invalid service
+Vurke mildosiid nugofilename for an unnamed attachment
+Dárkkis ahte resursa duođas gávdno, ja geahččal ođđasit.
+Govat: Erkki Alanen, bargogirjái Cara Knuutinen
+Sápmelaččaid vuostásaš čálašeapmi interneahtas go aviissaid bálstáinnai lea dađi bahábut hui dábálaš.
+Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS
+Friija válljejuvvon oahpuide (10 ov) sáhttá váldit sámegiela ja kultuvrra oahpuid.
+The shape of the cursor

eval/test.sme-fi.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+ Saamenkielisten palveluiden nykytila / hyvät käytännöt ja tarve Suomessa, Heidi Eriksen, Utsjoen kunta
+Voidaan perustellusti sanoa, että uusi strategia on todella huomattava edistysaskel.
+velvoitetta, joiden välillä valtiot voivat tehdä valinnan yleissopimusta ratifioidessaan, eivätkä
+Jos evankelis-luterilainen kirkko haluaa pyytää anteeksi saamelaisilta, niin sen tulisi pohtia rooliaan saamelaisen muinaisuskon katoamisessa, saamen kielten ja joikuperinteen uhanalaistumisessa mutta myös poliittisessa vaikuttamisessa.
+Asiakokonaisuudet ovat niin laajoja, että jatkamme Montrealin kokouksen valmistelua lokakuun loppupuolella.
+GreenbeltCity name (optional, probably does not need a translation)
+Poronhoitajan työttömyysajan tukea on kehitettävä niin, että toimeentulo on käytännössä mahdollista.
+, Taiteen edistämiskeskus, Lapin aluetoimipiste ja Saamelaiskäräjät / Saamelaismusiikkikeskus.
+On toki mahdollista, että hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
+Tällä viikolla ohjelmassa on metsäsertifiointityöryhmän pohjoisen alatyöryhmän puhelinkokous.
+Lelut ovat puusta valmistettuja vasoja, joille voi tehdä korvamerkit ja korvat voidaan vaihtaa taas peurakorviksi uusia leikkejä varten. "
+Karbonin MS Office - piirros tuontisuodinName
+Olen kuitenkin hyvin iloinen siitä, että valiokunnan kolme jäsentä (Mats Nylynd, Tytti Tuppurainen ja Satu Haapanen) jättivät ihmisoikeusmyönteiset eriävät mielipiteet valiokunnan lausuntoon ILO 169-sopimuksesta ja se osoittaa, että kaikki kansanedustajat eivät ole johdateltavissa.
+Funktio ISEVEN () palauttaa True, jos numero on parillinen. Muuten palautetaan False.
+Salausavaimen valintaif in your language something like 'key (s) ' isn' t possible please use the plural in the translation
+Saamelaiskäräjien ja opetusministeriön välille luodaan säännölliset hallinnolliset menettelytavat, raportointi ja neuvottelukäytäntö, jossa saamelaisopetuksen kehittämistarpeita käsitellään mm. valtion talousarvion valmistelun ja koulutuspoliittisten uudistusten valmisteluun liittyen.
+Syrjintäkieltoa sovelletaan sekä julkiseen että yksityiseen koulutuksen järjestäjään ja sekä yleissivistävään että ammatilliseen koulutukseen.
+Suomen saamelaiskäräjät kääntää strategian lisäksi inarin- ja koltaansameksi.
+Näiden ominaisuuksien kehittämiseksi kasvatustoimilla pyritään kehittämään lapsen havainnointi- ja itsearviointikykyä, jotta hän pärjäisi uusissa yllättävissä tilanteissa.
+Black BirchCity in Alberta Canada
+Tämä käsitys on tullut esiin erityisesti alkuperäiskansojen yhteydessä.
+- Kun ILO:n aiempi vastaava sopimus perustui paternalistisiin ja sulauttaviin tavoitteisiin, on sopimuksessa nr. 169 alkuperäiskansat otettu tasavertaisiksi kumppaneiksi päättämään arvoistaan, elämästään ja kehityksestään.
+SPN on perustanut yhteyteensä nuorisolautakunnan, johon tulevat edustajat kunkin maan saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoista / - lautakunnista.
+Tapahtumapaikkana tulee olemaan Sodankylän uusi urheiluhalli kirkonkylän keskustassa.
+Vuonna 2009 Norja sijoittui ensimmäiseksi, Ruotsi seitsemänneksi ja Suomi kahdenneksitoista YK:n
+Toisena päivänä saamelaisten maaoikeuskysymyksiä, pohjoismaista saamelaissopimusta ja ILO 169 - sopimuksen ratifiointia, koska nehän liittyvät toisiinsa.
+Monissa viranomaisissa oli myös kielteistä asennetta saamen kieltä kohtaan ja palveluja pidettiin turhana rahanmenona.
+Seminaarin jälkeen tapasimme kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltan ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroffin kanssa liikenneministeri Merja Kyllösen Nellimin tien perusparantamisesta.
+SaleCity name (optional, probably does not need a translation)
+Tiedote Sajoksen kokous- ja suoratoistotekniikasta sekä Saamelaiskäräjien kokousten simultaanitulkkauksesta ja suoratoistosta
+Mahdollistaa sovelluksen pitämisen järjestelmän upotusalueella.
+Näytä asiakirjan kokonainen hakemistopolku ikkunan otsikkossa
+Nyt ensimmäistä kertaa saamelaisnuorten konferenssissa, jokaisella saamelaiskäräjillä on oma virallinen saamelaisnuorten elimensä.
+Saamelaiset ovat määrällisesti vähemmistönä suurimmassa osassa Saamenmaata lukuun ottamatta Finnmarkin lääniä Norjassa ja Utsjoen kuntaa Suomessa.
+Ei voitu poistaa kaikkia evästeitä.
+Ikkunan sisus, otsikkopalkki ja kehys
+Hankkeen vastustus yhdisti saamelaisia aivan eri tavoin, ja sitä voidaankin pitää alueen saamelaisille etnisenä herätyksenä.
+Kokousohjelmat kehitetään niin, että toiminta hyödyttää mahdollisimman laajasti koko saamelaisaluetta.
+Vanhemmat ovat huolissaan lastensa saamen kielen taidosta, tulevaisuudesta, yhteyksistä saamelaisyhteisöön ja heidän saamelaisesta identiteetistään.
+Yhdistyksellä ei ole osaa eikä arpaa missään saamelaisia koskevissa työryhmissä.
+Hankkeen tavoitteena on selvittää saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä sekä ottaa käyttöön perinteisten saamelaiselinkeinojen tilaa ja kehitystä kuvaava indikaattori.
+Meillä Suomessa maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin kohdistuva vastenmielinen kampanja tuli esille eduskuntavaalikampanjoinnissa, niihin liittyvässä internet-kirjoittelussa ja jälkeenpäinkin joidenkin kansanedustajien poliittisessa toiminnassa.
+Saamelaisten elinkeinojen ja luonnonvarojen käytön tulee nauttia erityistä suojelua
+WIPO eli maailman henkisen omaisuuden suojelujärjestö on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö.
+Viime keskiviikkona oli Rovaniemellä saamelaiskäräjien ja saamelaisalueen kuntien kanssa käyty valmisteleva kokous saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta.
+SPN korostaa että Suomi, Ruotsi ja Norja ovat allekirjoittaneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen ilman varaumia.
+painettuBeep when a key is
+Suomen valtion delegaation neuvottelijat puolustivat vakavasti pykälää ja sen rahoituksen jatkamista.
+Toinen lause: Tässä viitataan 48 artiklaa koskeviin huomautuksiin.
+- Enontekiön yläkoulun Gollegielagat - ryhmän esitys Gollegiella - sámegiella?!?
+Valinnan pystysuora koordinaattistring" in "context_BAR_string
+ProvoCity name (optional, probably does not need a translation)
+En ole missään havainnut keskustelua siitä, mistä yhteispohjoismaisen saamelaisuutislähetyksen pienentyneet katsojaluvut kertovat.
+Naisten ja miesten oikeudet ja velvollisuudet ovat yleensä lakien mukaan samanlai set.
+Seminaariin osallistui 42 osallistujaa 13 maasta.
+Suomeen tarvittaisiin kiireellisesti saamen kielen elvyttämisohjelmaa, kuten saamelaiskäräjät on esittänyt.
+Sopimus ei estä jotakin valtiota antamasta saamelaisille laajempia oikeuksia kuin sopimuksen
+Sioux NarrowsCity in Ontario Canada
+Olisimme luonnollisesti toivoneet, että laki olisi ollut velvoittavampi.
+Haluatko varmasti tyhjentää kaikkien tilien roskakorit?
+Perustuslakivaliokunta vieraili tänään Enontekiöllä jatkaen täältä Inariin.
+Kehittämisohjelma ei ole vieläkään mielestäni realistinen eikä valitettavasti saamelaiskäräjien edustajan tekemiä parannusehdotuksia ole riittävästi huomioitu kehittämissuunnitelmassa.
+Pöytäkirjan mukaan Suomi, Norja ja Ruotsi ovat sitoutuneet saamelaisten elinkeinojen, kielen, kulttuurin ja elämäntavan säilyttämiseen ja kehittämiseen ja katsovat, että perinteinen saamelaiskulttuuri ja saamelaiselinkeinot ovat riippuvaisia luontaiselinkeinoista, kuten poronhoidosta, saamelaisten perinteisillä asuinalueilla.
+Väliaikaisen tiedoston nimeä ei voitu muuttaa
+Markkinoiden aikana klo 13.00 esiintyy folk-rockia pohjoissaameksi laulava Ravggon.
+- Lisätä yleistä tietoisuutta artikla 8 (j):stä, sen velvoitteista ja toimeenpanosta
+osallistumisensa neuvotteluihin silloin, kun suunnitellaan sellaisen toiminnan käynnistämistä
+Sajoksen ja Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteissa
+Resurssin omistajaa ei voitu muuttaa
+Kuvassa SSN:n hallituksen jäsenet Ida Helander ja Aletta Lakkala ovat UNPFII:ssa New Yorkissa.
+Esitimme ministerille että neuvotteluvaltuuskunnan tueksi nimetään saamelaiskulttuurin, Tenon erityisolosuhteiden ja kalastusoikeuksia tunteva asiantuntija, joka selvittäisi valtiosopimusehdotuksen vaikutuksia Tenonsaamelaisille " hallituksen jäsen Ilmari Tapiola kertoi.
+Monin paikoin olisimme halunneet nähdä tekstissä voimakkaampia ilmaisuja.
+Vasen näppäin Tuloste Bin Ylös
+Valtuutettu, kuten YK:n alkuperäiskansaraportoija, EU:n parlamentti, YK:n ihmisoikeuskomitea, Euroopan Neuvoston ministerikomitea, Euroopan Neuvoston vähemmistöpuitekomitea, ECRI (Euroopan Neuvoston alainen komissio rasismia ja suvaitsemattomuutta vastaan), YK:n rotusyrjintäkomitea, Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea, Lapsen oikeuksien komitea ja YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu ovat kehottaneet Suomea ratifioimaan Ilo 169-sopimuksen.
+CJK- sanamerkkien laajennus AKCharselect unicode block name
+Tämän takia henkilöille, joiden on tarkoitus työskennellä saamelaisalueilla, tulee tarjota
+Turvapaikanhakijat, piileskelevät ja paperittomat aikuiset
+Sopimusvaltioiden saamelaiskäräjät vahvistavat yhdessä tarkemmat säännöt välityslautakunnan kokoonpanosta ja noudatettavasta menettelystä.
+Renman-hankkeessa käsiteltiin poronhoidon kestävyyttä ja miten porot ja poronhoito selviävät tulevaisuudessa Fennoskandian pohjoisosassa ja Kuolan niemimaalla Hanke ei mitenkään liittynyt biodiversiteettisopimukseen eikä tutkimushanketta voi verrata mitenkään yhteen työpajaan, jossa poronhoidon perinteinen tieto olisi ollut vain yksi osa seminaaria muiden saamelaiselinkeinojen perinteisen tiedon huomioimisen rinnalla.
+Parlamenttisali Soljussa on 60 paikkaa perusmuodossa, joista 23 paikkaa sijaitsee pyöreässä parlamenttipöydässä.
+Halutessasi yhteyden uuteen hammaslääkäriin löydät luettelon hammaslääkäreistä yleisen hammashoidon tai yksityisten hammaslääkäreiden (Privattandläkarna) verkkosivuilta.
+Ylä - ja alaindeksejäKCharselect unicode block name
+Myös Euroopan tasolla on erinäisiä kansainvälisoikeudellisia instrumentteja, joilla on
+Neljä komitean jäsentä olisi tuominnut Suomen KP-sopimuksen 27 artiklan rikkomisesta.
+Vieraan kielen opetus tarkoittaa perusopetuksen alemmilla vuosiluokilla alkavaa vapaaehtoista ainetta (A2, toinen vieras kieli), jonka opetus jatkuu vuosiluokilla 7-9 valinnaisena aineena.
+Saamelaiskäräjät käsitteli saamen kielilain toimeenpanoa rekrytoinneissa ja kielitaidon selvittämistä rekrytointitilanteissa kun palkataan työntekijöitä, joiden tehtävänä on toimia saamenkielisissä asiakaspalvelu-, hoito- tai opetustehtävissä.
+Nettisivut palvelevat SSN:n keskeisiä tavoitteita, joihin kuuluu saamelaisnuorten tavoittaminen maanlaajuisesti sekä yhdistyksen toiminnasta tiedottaminen.
+lapsi vaikuttaa väsyneeltä ja uupuneelta eikä jaksa juoda
+Yhteiset yksityiskohtaiset tavoitteet Sektorikohtaiset yksityiskohtaiset tavoitteet 1.
+Albumit, joille ei ole kansikuvaa
+Olemme jatkuvasti selvittämässä mahdollisuuksia saada rahoitusta kieliyhteistyön uudelleen organisoinnin käynnistämiseen, mutta tilanne ei näytä hyvältä.
+Saliin ei tule varsinaisia lavasteita vaan tarkoituksena on heijastaa lavan taakse ja sivuille kuvia.
+läsnäolon. Vaikka saamelaisten maankäyttö voitiin todistaa, se ei ollut tuomioistuinten
+KWord Microsoft Write - vientisuodinName
+Eduskunta käsittelee alkuvuodesta hallituksen esitystä Ilo 169-sopimuksen ratifioimiseksi.
+Meillä saamelaiskäräjien yleiskokouksessa keskustelu on kiivasta varsinkin esityslistan hyväksymisvaiheessa, mutta se ei ole mitään verrattuna Kanadan parlamenttiin.
+Murmanskin aluehallintoviranomaiset väittävät Kuolan alueen saamelaisparlamenttia johdettavan ulkomaisten järjestöjen ja Norjan saamelaiskäräjien toimesta.
+JangheungCity name (optional, probably does not need a translation)
+AjoCity name (optional, probably does not need a translation)
+elinkeinojaan ja hyödyntää luonnonvaroja jatkossakin, että myös laajemmassa merkityksessä
+- koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan sihteeri ja esittelijä (oppimateriaaliasiat),
+Ennen lähdettiin suoraan papin puheille heti kun joku oli kuollut.
+Kuntarakennelain lisäksi parhaillaan on valmisteilla kuntalain uudistaminen.
+Työryhmän esitystä ei voi pitää suurena saavutuksena eikä edes kompromissina.
+Sopimuksia metsänkäytöstä Metsähallituksen ja paliskuntien kesken on tehty myös vuonna 2010.
+Esitys lisää maakunnan liittojen aluepoliittista ohjaus- ja kehittämisvaltaa saamelaisten kulttuuri-itsehallintoa käsittävälle alueelle ollen ristiriidassa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ja alkuperäiskansa-aseman kanssa.
+Päivän alkuaika päivämäärään pohjautuville hälytyksille: @ info: whatsthis
+men kielen tarkalle lumisanastolle ja niiden luokittelujärjestelmälle tulee suurta käyttöä ja termino
+Tapahtuman suunnitteluun kutsuttiin kaikki Vuotson koulun opettajat ja työntekijät sekä paikallisten yhdistysten edustajat.
+Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnalta voi hakea avustusta saamenkielisiä oppimateriaaliprojekteja varten.
+Laulava kirjasto - yhteislaulutilaisuuden laulattajana Anneli Aikio Saamelaiskirjastosta.
+Tiedostosta% 1 ei voitu tehdä varmuuskopiota ennen tallentamista. Jos tallentamisen aikana tapahtuu virhe, voit menettää tiedoston sisältämät tiedot. Kenties tallennusväline on täynnä tai sinulla on tiedostoon ainoastaan lukuoikeus.
+Vähemmistöjen oikeuksien ja alkuperäiskansojen kollektiivisten oikeuksien välisen eron voidaan yksinkertaistetummin sanoa piilevän siinä, että vähemmistöoikeuksien tarkoituksena on antaa vähemmistöä edustaville yksilöille mahdollisuus erityisen identiteettinsä säilyttämiseen ja kehittämiseen osana vähemmistöyhteisöä, kun taas alkuperäiskansojen kollektiiviset oikeudet korostavat alkuperäiskansojen oikeutta erityisten yhteiskuntiensa säilyttämiseen ja kehittämiseen enemmistöyhteiskunnan ohessa, tai jos niin halutaan, rinnakkain sen kanssa.
+GeojeCity name (optional, probably does not need a translation)
+vähemmistövaltuutettu sekä Paliskuntain yhdistys (2 §).
+vastaavan ministerin ja saamelaiskäräjien puheenjohtajan välillä järjestää poliittisia
+Kuukausittain@ item: inlistbox recur yearly
+Jaa nykyinen näkymä pystysuunnassa kahteen näkymään.
+Ei voitu tahdistaa maildir- kansiota.
+Tilanne korjautui paliskunnan sisäisin ratkaisuin hyvin nopeasti ja suomalaiset poronhoitajat siirsivät poronsa pois saamelaisten laidunalueelta omille alueilleen ja laidunrauha palautui.
+Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä.
+MiddletownCity name (optional, probably does not need a translation)
+Turi tarkoitti tällä myös sitä, että tunturin laelta näkee kauas ja tuuli pääsee puhaltamaan, näkee hyvän tutkaimen ja tukkeutuneet korvat avautuvat.
+Vuoden 2013 Ijahis idjan teema on "Sukupolvet ", jonka perusajatuksena on tuoda eri sukupolvia edustavat saamelaismusiikin taitajat yhteen sekä toimia eri-ikäisten saamelaisten kulttuurisena kohtaamispaikkana.
+Ympyrä@ item: inmenu square list style
+Osa vetoomuksen allekirjoittajista on tutkinut kulttuureja ja kulttuurisen tiedon siirtoa koko elämänsä, osa luita ja geenejä - eli tutkijayhteisöllä on vankka tieteellisen tietoon perustuva käsitys siitä, miten kulttuuri siirtyy ja säilyy.
+saamelaisten erityisoikeuksien laajentamisen, mikäli sitä pidetään välttämättömänä
+Pakolaislapsella on oikeus saada tarvitsemansa
+Ennen kuvan asettamista taustakuvaksi on se tallennettava. Haluatko tallentaa sen?
+Tämä tarkoittaa, että pyynnössä yritettiin hakea kansion tietoja, mutta protokollaa tarjoava ohjelma ei voinut palauttaa tietoja.
+Kyseiset kunnat saavat valtionavustusta uusien
+Myös saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat ovat olleet aktiivisia esim. POLURA valmistelussa ja metsäsertifiointiasiassa.
+Erityisen suuri puute jo nykyisessäkin laissa on lain toteutumisen valvonnan vähäisyys.
+Saamelaisalueelle ammattihenkilöstöä kouluttavissa oppilaitoksien opetuksessa (mm.. Lapin yliopisto, Oulu yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu, SAAK ja poliisiammattikorkeakoulu) tulee käsitellä saamen kielilakia ja sen velvollisuuksia.
+Saamelaiskäräjien hallitus oli aikaisemmin myös edellyttänyt, että Sajoksen liiketoiminnan eettinen ohjeistus olisi tullut hyväksyä samassa yhteydessä.
+Keskeiset puutteet löytyvät eriävästä mielipiteestä, raportin sivuilta 24-29.
+Saamelaiskäräjät julistaa tästä määrärahasta myönnettävät avustukset haettaviksi.
+KingmanCity name (optional, probably does not need a translation)
+BoiseCity name (optional, probably does not need a translation)
+Toisen kappaleen neljäs lause: Saamelaisilla on oikeus soveltaa käyttöoikeuttaan
+& Korvaa: @ action: button Close thesaurus dialog
+SPN vaatii että poronhoitajia ja kalastajia kuullaan suunnitelman kaikissa vaiheissa.
+WhittierCity in British Columbia Canada
+Mutta saamelaiset joutuvat elämään valtion lainsäädännön, hallinnon, jatkuvan talouskasvun ihannoinnin sekä sääntöjen ja politiikan ohjauksessa.
+pakkomuutto tapahtui vuonna 1964, jolloin monet rannikon läheisyydessä sijaitsevien pienten
+Seminaarissa pitämäni lyhyt puhe löytyy puheet-osiosta.
+valtionrajojen yli tapahtuvan saamelaisten välisen yhteistyön helpottamiseksi.
+tehtäviinsä kuuluvissa asioissa kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.
+Ilmeisesti Tasavallan Presidentin voimakkaan vetoomuksen johdosta Ilo 169-sopimuksen ratifiointi säilyy Suomen valtion ihmisoikeuspoliittisena tavoitteena.
+Saamelaiskäräjät lähettikin tällä viikolla kirjeen työ- ja elinkeinoministeriöön ja pyysimme, että työryhmää täydennetään saamelaiskäräjien edustajalla.
+artiklassa todetaan, ettei etnisiin, uskonnollisiin tai kielellisiin vähemmistöihin kuuluvilta
+Sijoita & vasemmalle@ label left justify
+Joka tapauksessa saamelaiskäräjät valmistuu nyt näihin " minihallitusneuvotteluihin " ja yritämme saada budjettiehdotuksen oikeille raiteille.
+Ilmoitus voidaan suunnata toiselle sukupuolelle vain poikkeuksellisesti, jos painava, hyväksyttävä syy edellyttää työn luonteen vuoksi siihen joko miestä tai naista tai mikäli kyseessä on väliaikainen tasa-arvosuunnitelmaan perustuva ns. positiivinen erityistoimi tasapuolisen henkilöstörakenteen saavuttamiseksi.
+Mikäli valittu, käytetään editorin taustaväriä tulostuksessa. Tämä asetus saattaa olla käytännöllinen, mikäli väriteemasi on suunniteltu tummalle taustavärille.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) on osa valtakunnallista osaamiskeskusverkostoa.
+Kaikkia artikloja on pohdittu seikkaperäisesti.
+yhteiskunnan tilanteesta ja kehityspiirteistä vuosittain.
+Saamelaisten kulttuurin ja yhteiskuntaelämän tulee tarkoituksenmukaisella tavalla
+Olemme yksi kansa neljän valtion alueella, mutta pääsemme tapaamaan yhdessä harvoin.
+Ennen ei ollut erikseen verstaita, vaan työt tehtiin pirtissä ja pihalla. "
+Noin puolet taidetapahtumaan osallistuneista nuorista osallistui taidetapahtumatyöpajoihin ja avajaistilaisuuteen, jotka järjestettiin jo keskiviikkona 25.3.
+MetairieCity name (optional, probably does not need a translation)
+Minä en voi tässä tilanteessa suositella, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen, koska se on arvojeni ja yleiskokouksen päätöksien vastaista.
+Päätös sai myös kokouksessa edustettuina olleiden alkuperäiskansojen tuen.
+Mikäli päästöjä ei hillitä merkittävästi, niin maapallon lämpötila nousee vähintään 4,5 astetta vielä tämän vuosisadan aikana.
+Vuodesta 1999 lähtien saamen kielen opetus on liitetty kaupungin A2kielten opetukseen, joka on mahdollistanut kunnallisen koulukuljetuksen järjestämisen ja lukujärjestykseen sidotut oppitunnit.
+Työelämä, poismuutto saamelaisten kotiseutualueelta ja kielenvaihto ovat vaikuttaneet saamelaisten keskuudessa joiun kuuluvuuteen ja käyttöön.
+Poista kutsuviestit heti, kun niihin on vastattuCorresponds to Folder - > Move All Messages to Trash
+Saamelaiskäräjiä ei ole kuultu työryhmän työn aikana ja Lapinradion mukaan työryhmän työ valmistunee kuukaudessa.
+Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Suomen saamelaisnuoret ry järjestivät Helsingissä seminaarin saamelaisnuorten nykytilanteesta ja tulevaisuudesta Suomessa.
+työllistänyt tiettyinä ajanjaksoina eli sadonkorjuuaikoina ihmisiä, jotka eivät ole
+Tulostin% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata nykyisen tulostimen uudella?
+Brysselistä Inariin Saamelaiskäräjien edustajat vierailivat alkuviikosta Brysselissä europarlamentaarikko Satu Hassin kutsumana.
+alkuperäiskansoja koskevien kielteisten asenteiden ja väärinkäsitysten ehkäisemiseksi. Jotta
+Ennen kudosnäytteen ottamista tutkittava ottaa tavallisesti antibioottitabletin.
+Unna Junnálla on oma erityisleimansa muiden ohjelmien joukossa.
+saamennos: Anni Näkkäläjärvi, kielen tarkistus: Jovnna-Ánde Vest
+Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
+Eli maa-, vero- ja henkikirjatodistukset tulkittaisiin vuosisatojen jälkeen etnisiksi luetteloiksi ilman tietoa siitä, millainen identiteetti näillä asiakirjoihin merkityillä henkilöillä olisi ollut.
+Viime viikon keskiviikon parlamentaarisen neuvoston kokous meni hyvin lämpimässä ja hyvässä hengessä.
+Lopeta asiakasohjelma pyydettäessä piilottamaan ikkuna. Tällä ei ole vaikutusta, ellei toimintoa startonshow ole määritetty (mikä implikoi keeprunning- toiminnon).
+Käsitöiden koristelu ja värit ilmentävät luontoa ja eri vuodenaikoja, erityisesti ruskan eri sävyt näkyvät monissa saamen käsitöissä.
+SchuylerCity name (optional, probably does not need a translation)
+Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suuntaviivat ILO 169 - yleissopimuksen tulkinnasta kertovat, että ilmaisua " kansat " (peoples) käytetään ILO 169:ssä johdonmukaisesti, koska tämä termi
+Silloin hän lähestyi minua ja pyysi saamelaiskäräjiltä kantaa ehdotukseensa, että saamen kieltä osaamattomat suomalaislapset sijoitettaisiin saamenkieliseen päivähoitoon.
+Mm.. YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anaya on esittänyt, että saamelaiskäräjille siirrettäisiin mm. saamen kieleen liittyviä tehtäviä.
+Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Jos täyte ei pysy ja hammaslääkärillä on käytävä useita kertoja sen kiinnittämiseksi uudelleen.
+Rajasopimuksen laajan lisäpöytäkirjan − myöhemmältä nimeltään " Lappekodisillen " − on määrä varmistaa " lappalaisen kansakunnan säilyminen " (" den Lappiske nations Conservation ").
+Keskustelimme työryhmässä myös tarpeesta resursoida 8 (j):n toimeenpanoa erityisesti koska ensi vuosi on biodiversiteettivuosi.
+Kirjallisissa lähteissä on mainintoja siitä, kun Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle IX lähetti Tenolle padonrakentajia myöhäiskeskiajalla huolehtimaan kruunun eduista ja tietenkin ennen padonrakentajien tuloa Tenolla oli jo käytössä patoja.
+Myös alkuperäiskansojen ja valtioiden välisiä sopimuksia käsittelevän YK:n erityisraportoijan Miguel Alfonso Martinezin selkeä näkemys on, että alkuperäiskansat ovat kansainvälisoikeudellisessa merkityksessä " kansoja " ja että niillä on oikeus itsemääräämiseen samalla tavoin kuin kaikilla muillakin kansoilla. Hän sanoo lisäksi, että vaikka alkuperäiskansat muodostavatkin monissa tapauksissa lukumäärältään vähemmistön maassa,
+Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaan "valtiosopimuksella" tarkoitetaan "valtioiden välillä kirjallisessa muodossa tehtyä kansainvälisen oikeuden alaista sopimusta ".
+- Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Hetassa 22 811 €
+Markkinaperinne on säilynyt vahvana kaupungistumisen ja Internet-aikakauden aikanakin ja se on erinomainen asia.
+Virhe kirjoitettaessa tiedostoon. NAME OF TRANSLATORS
+Hankkeen ohjausryhmä on päättänyt, että
+Artikkeli jouduttiin salakuljettamaan ulos maasta, koska tuolloin paikallisten sanomalehtien vieminen ulos Neuvostoliitosta oli kiellettyä.
+Sopimusvaltion tulisi myös ryhtyä asianmukaisiin toimiin edistääkseen, siinä laajuudessa kuin on mahdollista, kaikkien saamelaislasten oikeutta saada opetusta omalla kielellään sopimusvaltion alueella.
+alkuperäiskansojen edustuksellisten elinten kanssa olosuhteita vastaavalla tavalla silloin, kun
+saamelaisten maankäytölle ominaiset erityispiirteet tuli ottaa huomioon arvioitaessa, oliko
+Kuolansaamelaiset asuivat ennen vanhaan saamelaiskylissä eli siidoissa (kildininsaameksi " syjjt ") ensi sijassa Kuolan niemimaan sisäosissa ja pohjoisrannikolla.
+YakimaCity name (optional, probably does not need a translation)
+asema tunnustetaan nykyään entistä laajemmin, asiantuntijatyöryhmä on kuitenkin katsonut
+Saamelaiskäräjien vuokrasopimuksen ensimmäinen irtisanomispäivä on 31.12.2030.
+sopimus on laadittu läheisessä yhteistyössä saamelaisten edustajien kanssa.
+Toimintaohjelma on voimassa vuoteen 2020 ja sen toimeenpanoa seurataan ja edistetään biodiversiteettityöryhmässä.
+Se, miten saamelaisten asema linjauksissa huomioidaan, jäi minulle suureksi mysteeriksi.
+Seminaarin aamupäivä käytetään hakumenettelyn sekä kulttuurimäärärahan teknisten ohjeiden parissa sekä kuullaan eri rahoituslähteistä ja iltapäivällä aloitamme alustuksella Saamelaiskäräjien "taide-, käsityö ja kulttuuripoliittisesta" - ohjelmaluonnoksesta.
+Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä.
+Mistä muualta uusia kielen puhujia voisi tulla kuin koulun vieraan kielen opetuksesta?
+11.1 Projektikustannusten hyväksymisestä vastannut henkilö / henkilöt (nimi ja asema)
+Loppuraportin kirjoitti Saamelaismusiikkikeskushankkeen projektipäällikkö Annukka Hirvasvuopio-Laiti.
+Tärkeinä varhaiskasvattajien yhteistyökumppaneina toimivat vanhempien lisäksi mm. lastenneuvola, koulu, psykologi, sosiaali- ja perhetyöntekijät, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, erilaiset moniammatilliset työryhmät, hammashoito, seurakunta ja järjestöt.
+Alaspudotusta ei pysäytetä, kun pudotusnäppäin vapautetaan.
+Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille.
+Saamelaislain 6 §:ssä säädetään, että Suomen saamelaiskäräjät edustavat [Suomen] saamelaisia niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.
+Toisen kappaleen mukaan viranomaiset eivät voi ilman saamelaiskäräjien suostumusta
+Päästessään sieltä hän tuli jatkamaan porohommia, ja sillä tiellä hän on pysynyt näihin päiviin saakka.
+Käytännön yhteistyötahoina toimivat pääsääntöisesti koulut, päiväkodit ja kielipesät, joiden kautta projektin kohderyhmä, saamelaisalueen alle 18 - vuotiaat saamelaislapset ja nuoret, tavoitetaan vaivattomasti.
+Saamelaiskäräjät näkee, että tämä heikentäisi saamen kielen huoltoa ja hoitoa ja olisi ristiriidassa yliopistolain kanssa.
+Saamelaiskäräjät toivottaa kaikki tervetulleiksi seuraamaan Saamelaiskäräjien kokouksia Sajokseen.
+Saamelaiskäsityön ja taiteen siirto sukupolvilta toisille tarvitsee yhteiskunnan tukea, koska koulujärjestelmä on etäännyttänyt yhteyttämme luontoon ja kulttuuriperintöömme.
+Lisää paikallinen teema listaan. Open theme button
+Ensimmäisen kappaleen kolmas lause: Henkilö, joka haluaa korkeampaa koulutusta
+# EI SAATAVILLAError: unknown function name
+Säilytä & metatiedot seuraaviin istuntoihin
+Vuotso onkin eteläisin Suomen aidoista saamelaiskeskittymistä, jossa saamelaiset asuvat luonnon- ja kulttuuriympäristössään harjoittaen perinteisiä elinkeinojaan, etupäässä poronhoitoa, mutta myös muita luontaiselinkeinoja.
+Alueellisia ja vähemmistökieliä koskeva Eurooppalainen peruskirja (Finlex)
+Akwé:Kon ohjeet on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokouksessa.
+Konferenssin päätöksistä löytyy tiedote saamelaiskäräjien kotisivuilta.
+Saamelaiskäräjät tuki toimintasuunnitelman keskeisiä esityksiä.
+EdistymispalkkiWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters.
+Holhous ja huolto (holhous on tuntematon käsite Kuolan saamelaisten keskuudessa) 4.
+kun taas oikeutta edistää omaa taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystään
+& Päivä: delete this incidence
+Koulutettuna kulttuuriantropologina näen, että tällaisen määritelmän ajaminen saamelaiskäräjälakiin olisi Suomen itsenäisyyden ajan suurin ihmisoikeusrikkomus, mikä johtaisi saamelaisten katoamiseen Suomessa.
+Ensimmäiset Saamelaiset kirkkopäivät pidettiin Jokkmokissa Ruotsissa vuonna 2004.
+Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
+Saamelaisten itse tulee saamelaiskäräjien kautta hoitaa kieltään.
+On lisäksi huomattava, että ainakin tietynlaista tukea saa osakseen ajatus, jonka mukaan alkuperäiskansoille on kohdennettava taloudellisia resursseja, jotta niiden itsemääräämisoikeus voidaan toteuttaa edellä selostetulla tavalla.
+Syrjintää ei myöskään ole, jos tasa-arvosuun nitelmaan perus tuen väliaikaisin toimin pyritään parantamaan heikommassa asemassa olevan sukupuo len asemaa.
+Koulutuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat perusopetuksen saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajat, mutta mukaan pääsevät myös saamelaisen varhaiskasvatuksen parissa toimivat, lukion saamen kielen opettajat ja saamenkielisen ammatillisen koulutuksen opettajat.
+Eanadállu - Interaktiivinen pelisivusto lapsille
+Bd-työryhmä vastaa Suomen kansallisen biodiversiteettistrategian seurannasta.
+Fort SmithCity name (optional, probably does not need a translation)
+Tiistaista keskiviikkoon olen Kiirunassa Barentsin Euro-Arktisen Neuvoston kokouksessa eli Barentsin alueen ulkoministerien kokouksessa.
+Konferenssista löytyy tietoa internetistä osoitteesta www.cpd.int/cop9 / ja ympäristöministeriön internet-sivuilta (www.ymparisto.fi).
+käsittelevän artiklan osalta kaikki kolme maata ovat hyväksyneet velvoitteen, jonka mukaan
+Minulla on myös ilo ja kunnia tavata Monacon ruhtinas prinssi Albert, joka vierailee huomenna Marjanpäivänä Hetassa, josta jatkaa Koutokeinoon.
+Yhtenä keskeisenä toimijana tässä yhteydessä voidaan mainita Saamelaisneuvosto.
+Nimikilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2009, jolloin määräajassa saapuneita ja palkintolautakunnan kokouksessa 10.12.2009 käsiteltäväksi ja arvosteltavaksi hyväksymiä nimiehdotuksia oli yhteensä 69 kappaletta.
+Kyselyasetukset@ title: group flash appearance settings
+Koltta-alueeseen kuuluu osia Inarin kunnasta.
+Eturauhasen tehtävänä on tuottaa siittiöiden kuljettamiseen tarvittavaa nestettä.
+Euroopan Unioni esitti erityisen huolenaiheensa ilmastomuutoksen vaikutuksista alkuperäiskansakulttuureihin erityisesti arktisella alueella ja tämä kirjattiin myös kokouksen suosituksiin.
+Nuoret joutuvat kamppailemaan elämästä ja kuolemasta mystisen sumun, Hopealammen aaveiden, äpärälapsen itkun ja hopea-amuletin kaiun ympäröiminä.
+Saamelaislapsilla ja - nuorilla on oikeus saada täysimääräistä terveys- ja sosiaalipalvelua, joka pohjautuu heidän omaan kieleensä ja kulttuuriinsa, ja tuki- ja avustustoimia kehitettäessä tulee ottaa huomioon heidän etninen, kulttuurinen, kielellinen ja uskonnollinen taustansa.
+Kiinnostuksen vuoksi ja selvittääkseni menetelmän vaikutuksia laskin europarlamentin vaalilaskurilla kuinka paljon viime saamelaiskäräjien vaaleissa dŠHondtin menetelmällä olisi saamelaiskäräjille muodostunut kuntakohtaisia paikkoja.
+oikeus osallistua päätöksentekoon niihin välittömästi vaikuttavissa asioissa. Valtio
+YK:n erityisraportoija S. James Anaya: Saamelaiset malliesimerkki maailman alkuperäiskansoille
+Yhtye soittaa saamenkielistä rock-musiikkia rennolla tyylillä ja sen lavashow on näkemisen arvoinen!
+Ei määritettyreplace this with information about your translation team
+Näkkälän paliskunnan poronhoidossa on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä saamelaisporonhoidon suojan ja tulevaisuuden suhteen.
+Puhe löytyy suomeksi ja saameksi kotisivuiltamme.
+Ansiovertailussa keskeinen merkitys on työnantajan etukäteen vahvistamilla valintaperusteilla.
+Saamelaiskäräjät on neuvotellut myös TEM:in kanssa asiasta.
+Jos tutkittava käyttää verenohennuslääkkeenä Warania, tästä tulisi ilmoittaa vastaanottoon vähintään viikkoa ennen tutkimusta.
+Itsemääräämisoikeuden tarkemman sisällön osalta artiklan ensimmäisessä lauseessa
+Ruotsin kuntien ja maakäräjien verkkosivustolla on kuntien, maakäräjien ja alueiden osoitteet.
+muodollisesti ilmaisseet vahvan tukensa sille, että alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeus,
+Yhteys poikki tai tyhjä paketti osoitteesta
+& Siirrä delete completed to- dos
+Näytä ryhmissä@ action: inmenu View
+Saamelaisten edustusta evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksessa koskeva kirkkolainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2000.
+BloomfieldCity name (optional, probably does not need a translation)
+Poisto suoritettu. @ info: status
+Saamelaiskäräjät tiedottaa kouluille hyvissä ajoin tapahtuman järjestelyistä ja ilmoittautumisaikataulusta.
+Tämän palvelun avulla voit muokata oletuspääte- emulaattoria. Kaikki pääte- emulaattoria käyttävät KDE- sovellukset huomioivat tämän asetuksen. Name_BAR_standard desktop component
+yhteyksissä saamenkielisen tekstin käyttämisen esteenä ja heikentää vähitellen
+Saamelaiskäräjät ja Oulun yliopiston Giellagas - instituutti käynnistävät saamelaisopetuksen henkilöstölle suunnatun kuuden opintopisteen laajuisen koulutushankkeen.
+Lisäksi tehdään oppilaitosyhteistyötä saamenkielistä ja kulttuurin opetusta tarjoavien oppilaitosten kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kouluttamiseksi.
+Hyväksyin tällä viikolla myös kolme lausuntoa hankehakemuksista.
+Rajat sovitaan yhdessä koko kasvatusyhteisön kesken.
+Tämä on verkkosivun tavallisen tekstin kirjasinkoko.
+Lähteitten mukaan 1600-luvun alkuvuosikymmeninä lohi oli veronalainen ja saamelaisten piti antaa kruunulle kymmenykset lohista, joita myivät kauppiaille.
+Nykytutkimuksessa tulee olla huolellinen ennen kuin esittää väitteitä jonkin kulttuurimuodon olemassaolosta muutamien kirjallisen lähteen perustalta.
+Tulevassa sote-uudistuksessa on ainutlaatuinen tilaisuus huolehtia siitä, että saamelaisten oikeudet omakielisiin palveluihin järjestetään asianmukaisesti.
+Saamelaiskäräjien henkilöstöllä on ollut saamelaiskäräjien avajaiskiireiden lisäksi kiireellisiä työtehtäviä, jonka johdosta kotisivuja ei ole saatu saamen kelilain edellyttämälle tasolle.
+sanan lopussa - ise, ei aksenttejadictionary variant
+Jos lähdettä ei ole ilmoitettu, lääninhallituksella on tekijänoikeudet.
+Merkittävin oppimateriaalityötä tekevä ryhmä ovat saamenkieliset opettajat.
+Edellytyksiä vastaavaa palvelua ei löytynyt
+koskevassa raportissa painotetaan, että saamelaisten tulee olla sopimuksen osapuolena:
+You are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.
+Suomessa peruskirja käsittää seuraavat kielet: saame, ruotsi, romanikieli ja muut niin kutsutut " non-territorial
+Nyt hänen huolenaan oli erityisesti saamelaissopimuksen kohtalo Pohjoismaissa, mutta hän kannusti myös Suomen saamelaiskäräjiä uurastamaan, jotta Suomi voisi ratifioida ILO 169-sopimuksen.
+muiden ihmisten käsityksen mukaan heille soveltuvissa elinkeinoissa.
+Tutkimusta ja tutkimusrahoitusta tulisi koordinoida yhteistyössä valtioiden, arktisen neuvoston ja ao.
+Lapilla on vain seitsemän (7) kansanedustajaa ja uutisen perusteella vaikuttaakin siltä, että heillä on tiukempi ryhmäkuri kuin eduskuntapuolueilla konsanaan.
+Henkilökohtaisesti itselläni kesti 19 vuotta ennen kuin tiedostin omat saamelaisjuureni.
+Ensimmäinen kappale velvoittaa viranomaiset yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa
+isoisovanhempien käyttäneen saamen kieltä kotikielenään, on oikeus pitää itseään
+Norjassa saamelaisten oikeus säilyttää oma kielensä ja kehittää sitä eri yhteyksissä on kirjattu perustuslakiin ja lukuisiin yksittäisiin lakeihin, kuten vuoden 1987 saamelaislakiin.
+Valiokunnalle pitämäni puhe ja antamani muistio löytyvät saamelaiskäräjien kotisivuilta.
+Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta.
+Kuten edellä on mainittu, käsitettä ulkoinen itsemäärääminen on tässä mietinnössä käytetty jonkin verran monivivahteisemmalla tavalla.
+Elokuvissa tulee käyttää saamen kieltä.
+Saamelaisten palvelujen kehittämishankkeen aikana on saamelaisalueen henkilöstöllä korostunut tarve yhteistyössä suunnitella ja kehittää saamelaista varhaiskasvatustoimintaa.
+Jos hanke olisi aloitettu syyskuun alussa, saamelaiskäräjille olisi tullut kassakriisi ja hallitus ei tietenkään voinut antaa sellaista tapahtua.
+- Saamen kielen asema suomalaisessa koulussa on kaksijakoinen.
+Laki ja muutos on haluttu säätää, vaikka lain vaikutuksia ja taloudellista vaikutusta kansantalouteen ja kestävyysvajeeseen ei tiedetä.
+Kokous pidettiin kansainvälisen ilmailujärjestön (IATA) - päämajassa.
+Kaikkinensa 65% kustannuksista on tarkoitus kattaa Interreg-rahoituksella.
+Lähde - ja kohdetaulukot leikkaavat toisiaan.
+Fond du LacCity name (optional, probably does not need a translation)
+Ensimmäinen saamelaisparlamentaarikkojen kokous järjestettiin Ruotsin Jokkmokissa 24. helmikuuta vuonna 2005. Jokkmokissa päätettiin, että saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään kolmen vuoden välein.
+Ei julkista avainta allekirjoituksen tarkistamiseen
+Tapahtumaan valitaan saamelaisnuorten edustajat, mikäli ryhmä ohjaajineen on halukas osallistumaan tapahtumaan kesälomien jo alettua.
+Festivaalin pääesiintyjä on tänä vuonna Niko Valkeapää yhtyeineen.
+Protokollan% 1 prosessi loppui odottamattomasti.
+Lisäksi SPN kehottaa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot ottavat huomioon SuomenNorjan-Ruotsin - saamelaisasiantuntijaryhmän lokakuun 26. päivä 2005 luovuttaman ehdotuksen pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi, jonka tulee olla neuvottelujen perustana.
+Sama kirkko tavoittaa ihmiset sekä lähellä että kaukana.
+Saamen kielen käytöstä viranomaisissa on säädetty oma laki.
+Maantiedossa tutustutaan erityisesti Aasian ja Australian ihmisiin sekä eläin- ja kasvilajeihin.
+Yijing- heksagrammisymbolejaKCharselect unicode block name
+CheyenneCity name (optional, probably does not need a translation)
+Valtiosihteeri Jouni Lind, Maa- ja metsätalousministeriö
+" Saamen kieli ja norjan kieli ovat samanarvoisia kieliä.
+Sivutapahtuman seitsenkymmenhenkinen yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti.
+Tätä säännöstä sovellettaessa tulee ottaa huomioon 3 artikla.
+St. PaulCity name (optional, probably does not need a translation)
+AlaskaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation)
+Dyer- observatorioCity name (optional, probably does not need a translation)
+Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Kalastusta ja metsästystä harjoittavista saamelaisista ei ole tilastoja.
+Eurovaalit on tulossa ja jokainen ääni on ilmeisesti isoillekin puolueille tärkeä - saamelaisvastaisuudella ja "lappilaisten asialla" on päästy eduskuntaan aiemminkin.
+Pidän seminaarissa puheen alkuperäiskansoista, ilmastonmuutoksesta ja perinteisestä tiedosta.
+Perustuslakivaliokunta joutuu luottamaan kuulemaansa, ja tällöin kuultaviksi tahoiksi valituilla tahoilla on merkittävä vaikutus valiokunnan kantaan.
+Afrikan ja Etelä-Amerikan maat saivat kuitenkin junnattua oman kantansa läpi, että seuraavassa kokouksessa käsiteltäisiin mm. geenivarojen saantia ja hyötyä kun taas ilmastonmuutoskysymykset eivät tulisi kokouksen asialistalle.
+"On välttämätöntä, että keskuksen rakentamiselle ja toiminnan ylläpitämiselle löydetään pikaisesti pysyvä rahoitus.
+Saamelaisten oikeusaseman ja saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelun kehittämiselle Akwé:Kon - ohjeilla on suuri vaikutus.
+DuisburgCity in Nova Scotia Canada
+Julistus korostaa tarvetta tukea alkuperäiskansojen kestävän kehityksen mukaisia elinkeinomuotoja.
+Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen, huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.
+Kannustavat erityisesti siihen, että Saamelaiskäräjät, Saamelainen parlamentaarinen neuvosto, Saamelaisneuvosto ja muut Alkuperäiskansojen maailmankonferenssiin tähtäävään prosessiin osallistuvat saamelaiset järjestöt ja instituutiot edistäisivät aktiivisesti sitä, että Maailmankonferenssin päätösdokumentti:
+edellyttää tai kun siitä on säädetty muulla tavalla.
+Esimerkkinä voidaan mainita, että vapaa
+toisensa ja kilpailevien oikeuksien luonne.
+SpencerCity name (optional, probably does not need a translation)
+Kansanedustajat tosin valittavat samaa valtakunnan mediasta.
+Kopioitaessa löydettiin rengasmainen linkki% 1.
+Näytä ohje näytölläWacom tablet button
+Hoitoon pitää hakeutua välittömästi, jos lapsi on veltto, ei jaksa leikkiä eikä halua juoda tai on alle kuuden kuukauden ikäinen.
+Suomen ja Norjan rajalla, Tenon varressa kulkee kirjastoauto.
+Biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset viime syksynä Nagoyassa ovat johtaneet tarpeeseen uudistaa Suomen biodiversiteettistrategiaa.
+Olen iloinen, että saamelaisnuoret ovat olleet aktiivisia.
+Valinta säilyy, vaikka kohdistinta siirretään tai kirjoitetaan.
+Taittaja Minna Saastamoinen on saamenkielentaitoisena palvellut oppikirjakustantajia myös Norjassa.
+Tänään Lars Leevi Laestadiuksen kuolemasta tulee kuluneeksi 150 vuotta.
+Valtio on velvollinen aktiivisilla toimilla
+Toinen kappale: Lautakunnan tehtävänä on antaa raportteja.
+Kaikki ei kuulu kustannuskaton piiriin
+Lapset pääsivät käymään kotonaan vain harvoin ja yhteys saamenkieliseen ympäristöön heikkeni.
+Hän huomauttaa myös, että kahden keskeisimmän ihmisoikeusyleissopimuksen − joiden vaikutusalue on yleismaailmallinen − yhteisessä 1 artiklassa esiintyvä viittaus " kaikkiin " kansoihin puhuu sen puolesta, että oikeus itsemääräämiseen pätee muissakin kuin ainoastaan perinteisissä siirtomaihin liittyvissä tilanteissa.
+Viikon lopulla menen Helsinkiin saamelaiskäräjälakityöryhmän kokoukseen.
+Siida oli paikallisorganisaatio, jolla on tärkeä rooli maa-alueiden, vesistöjen ja luonnonvarojen jakamisessa.
+Passiivisen kontrastitehosteen tyyppino inactive contrast effect
+Vain ylläpitäjä voi asettaa viestipalvelinta!
+Mutta kulkumatkat ovat pitkät ja minulla ei ole vielä omaa ajokorttia.
+elinkeinojen tai yhteiskuntaelämän perustavanlaatuisia elinehtoja.
+Alkuperäiskansoja saapuu Inariin kolmelta eri mantereelta ja kulttuurien kohtaaminen on ainutlaatuinen festivaalin historiassa.
+HolyokeCity name (optional, probably does not need a translation)
+Arktisen neuvoston jäsenyyttä haluavat useat maat Etelä-Koreasta ja Kiinasta lähtien.
+SaKaste- Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakennehanke.
+Hankekoordinaattori vastaa hankkeen toteutuksesta ja tuloksista.
+Polkutehosteen suoritus aiheutti poikkeuksenoutset" or "inset
+Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana.
+Toivon kuitenkin, että Suomi ei unohda haavettaan päästä YK:n turvallisuusneuvostoon ja parantaa kansainvälistä uskottavuuttaan.
+säilyttää ja edelleen kehittää perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä (luohti, leudd ja livđe), järjestää elävän ja kehittyvän saamelaismusiikin opetusta, tarjoaa puitteet saamelaisen musiikin ammattimaiseen tuotantoon ja jakeluun, kehittää saamelaista musiikkiosaamista, kohottaa saamelaisten musiikkityylien imagoa ja sitä kautta lisää kiinnostusta saamelaiseen musiikkiin.
+Koltansaamen tunneista on kuitenkin ollut sen verran hyötyä, että uskoakseni osaksi niiden ansiosta minun on ollut helpompi oppia venäjää, jota meidän koulussa opiskellaan pakollisina kieliopintoina ainakin muutaman kurssin verran.
+Yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä,
+Saamen kieliteko - palkinnolla annetaan tunnustusta Suomen saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämisen hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä.
+Liian monta suodatintoimintoa säännössä% 1.
+Inarilainen harrastajateatteri Ivaloiset esittää Aimo Vuorisen käsikirjoittaman näytelmän Votkaturistit Sajoksen Dolla-Salissa torstaina 2.2.2012 klo 19.
+Järjestimme vielä ennen joulupyhiä asiasta tapaamisen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen kanssa.
+Tästä voit valita käytettävän kirjasimen.
+Saamelaisten kotiseutualueen raja kulkee Sodankylän kunnan halki.
+Tämä edellyttää kuitenkin saamelaisten mahdollisuutta itse ohjata elinolojaan ja tukea elinkeinopolitiikan kautta saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä elementtejä.
+Santo DomingoCity name (optional, probably does not need a translation)
+Naisten työssäkäynti on Suomessa lähes yhtä yleistä kuin miesten.
+KWallet- lompakko ei ole käytettävissä
+Tiedostoa% 1 ei voitu jatkaa.
+Saamelaiskäräjien täysistuntoon kuuluu 31 jäsentä, jotka valitaan neljäksi vuodeksi.
+Perinteinen tieto auttaa saamelaisia sopeutumaan myös modernin yhteiskunnan uhkiin kuten ilmastonmuutokseen.
+Kolttasaamelaisten saivat toimeentulonsa pääasiassa pyyntitaloudesta.
+Jos haluat tarkempaa tietoa Konquerorista, napsauta tästä.
+Julistus löytyy saamelaiskäräjien kotisivuilta ajankohtaista-osiosta.
+JeonjuCity name (optional, probably does not need a translation)
+Kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen yritys luoda erityisesti alkuperäiskansoja koskeva alueellinen sopimus.
+Vaikka kielioloja ei mainitakaan yleissopimuksessa
+Tiina Aikio esiintyy Sajoksessa yhdessä säestäjänsä kanssa tai suuremmissa kokoonpanoissa sopimuksen mukaan.
+Alla olevalle välityspalvelimelle pitää antaa käyttäjätunnus ja salasana, ennen kuin mitään sivuja voidaan selata.
+Suomeen tämä Norjan esiin tuoma malli ei sovellu.
+Seminaariin osallistuu noin 90 vierasta Euroopan neuvoston eri elimistä, viranomaisia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, saamelaispolitiikkoja Suomesta, Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä sekä saamelaisjärjestöjen edustajia ja tutkijoita.
+oikeusministeriössä saamelaiskäräjien vuonna 2002 laatiman ehdotuksen pohjalta.
+Välityspalvelimen asetustiedostoa ei voitu ladata:% 1
+Minnadefault name of third player
+GainesvilleCity name (optional, probably does not need a translation)
+Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.
+Toin myös esille, että kehityspolitiikassa tulee huomioida Nagoyan protokollan (koskien geenivarojen hyötyjen tasapuolista jakoa) ja biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n velvoitteet hyötyjen tasapuolisesta jaosta ja alkuperäiskansojen ennakkotietoon perustuvasta suostumuksesta.
+Keltään älköön mielivaltaisesti riistettäkö hänen omaisuuttaan.
+Hallitus hyväksyi lausunnon sanomalehdistön tuen jakamisesta vuonna 2015 liikenne- ja viestintäministeriölle toimitettavaksi.
+SandersCity name (optional, probably does not need a translation)
+InuvikCity name (optional, probably does not need a translation)
+Tiistain 3.4. kulttuuri-illan ja keskiviikon 4.4. kansanjuhlan tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.
+Sinulla ei ole oikeutta poistaa tätä teemaa
+Yhteys tällä nimellä on jo olemassa.
+Hyvä suuntautumiskyky metsässä liikkumisessa, keskusteluissa ja ajattelussa edistävät myös hyvää elämänhallintaa.
+kuuluva poronhoito-oikeus hänen asuttuaan monta vuotta saamelaiskylän ulkopuolella.
+HEUREKA - otsikon alla on tiivistelmä luvun tärkeimmistä asioista.
+Tuolloin kilpailuun osallistuneista ehdotuksista palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi yhteensä 69 kappaletta.
+Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta.
+0 - Yhteys terveyskeskukseen samana päivänä Perusterveydenhuoltoon, esimerkiksi terveyskeskukseen tai sairaanhoitoneuvontaan, on saatava yhteys samana päivänä.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Alt- näppäin on lukittu ja on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille.
+lähtökohdista: " saamelaiskäräjien kanssa käytävien neuvottelujen tulee tapahtua vilpittömin
+Älä toista hälytystä@ info: whatsthis
+Saamelaiskäräjät sai lauantaina 23.11. arvovaltaisia vieraita kun eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma delegaatioineen vieraili tutustumassa saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen, ILO 169-sopimukseen ja ajankohtaisiin saamelaisasioihin.
+KankakeeCity name (optional, probably does not need a translation)
+Inuitit ovat hyvin huolissaan päätöksestä, koska hylkeenpyynti on tärkeä elinkeino.
+Palkinto on tarkoitettu viranomaisille tai tahoille, jotka ovat edistäneet toiminnassaan saamen kielen asemaa merkittävästi ja noudattaneet saamen kielilakia.
+Suvi Westin uusi 70-minuuttinen dokumentti Spárrooabbán on henkilökohtainen elokuva hänen siskostaan, jonka valitsema tie on konservatiivisessa saamelaisyhteisössä tabu: rakkaus toiseen naiseen.
+Lapin energiastrategia perustuu ajatukseen energiankulutuksen kasvamisesta vuoteen 2030 mennessä ja että turpeen poltto tulee säilymään.
+Se, joka on rikkonut 8 tai 8 a-8 d §:ssä tarkoitettua syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä.
+Suomessa artikla 10 (c) koskee erityisesti saamelaista poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja.
+D. Kulttuurin erityispiirteet huomioon ottava koulutus... 20
+etenkin mainittu mahdollisuus poronhoidon tunnustamiseen ja jatkamiseen saamelaisena
+rotunsa, ihonvärinsä tai etnisen alkuperänsä takia kuuluu vähemmistöön.
+Petteri Laitin juhlanäyttely on esillä Sajoksen monitoimisalissa 30.9.2015 saakka.
+Teemaa ei löytynytJupiter' s moon Io
+• juhlitaan saamelaisten kansallispäivää ja opetellaan saamen suvun laulu
+tavoitetta, jonka mukaan julistus tulisi hyväksyä vuoden 2004 loppuun mennessä, ei ole
+Puhe löytyy kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kotisivuilta puheet - osiossa.
+adjektiiviThis must be a single word
+Jos aloitusarvo on suurempi kuin lopetusarvo, askelarvon täytyy olla olla pienempi kuin nolla.
+Yksi Suomea edustavista jäsenistä on saamelaiskäräjien esittämä.
+Tähän asti GTK on saanut kohtuutonta etua muihin malminetsintäyrityksiin nähden, koska se on voinut kartoittaa malmivaroja tutkimusluvan perusteella, joita ei yksityisille malminetsintätoimijoille myönnetä.
+Lappi-työryhmässä ja Lapin liiton eri asiakirjoissa on samat asiat esillä ja tavoitteena.
+Tämän lain säännöksiä ei sovelleta: 1) evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan eikä muiden uskonnollisten yhdyskuntien uskonnonharjoitukseen liittyvään toimintaan; eikä 2) perheenjäsenten välisiin taikka muihin yksityiselämän piiriin kuuluviin suhteisiin.
+Saamelaisopetuksen koulutushankkeen aloitus siirtyy helmikuuhun 2015
+Opetus on "perusopetusta täydentävää" pohjoissaamen kielen opetusta ja se on järjestetty Tampereen keskustan Aleksanterin koulussa, jossa koulun tietokoneluokka / kirjasto on toiminut opetustilana.
+Saamelaiset kehittivät näiden rakenteiden pohjalta pitkälle kehittyneet järjestelmät maa-alueiden jakamiseksi, perintöoikeuksista huolehtimiseksi ja erimielisyyksien ratkaisemiseksi siidan jäsenten välillä.
+BloomingtonCity name (optional, probably does not need a translation)
+Tavoitteena on ollut, että lailliset instrumentit valmistuisivat vielä kuluvan vuoden aikana.
+Itsenäinen selviytyminen edellyttää käytännön taitojen hallinnan lisäksi psyykkistä valmiutta ja uskoa siihen, että jaksaa, osaa ja löytää ratkaisut ongelmiin ja luottaa siihen, että kaiken voi oppia.
+"että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä)."
+Peltovuomassa ei asu kielensä menettäneitä saamelaisia, joiden kieltä pitäisi elvyttää.
+Nyt alkuperäiskansojen oikeudet on huomioitu kattavasti julkilausumassa ja sen kumppanuusohjelmissa.
+_Viimeinengo to the top of the pageStock label, navigation
+Kuten edellisestä käy ilmi, Maailmanpankin käyttämä työmääritelmä on miltei sama kuin Cobon määritelmä tiivistetyssä muodossa.
+Valtiovalta uskoi 1600-luvulla, että saamelaiset ja maanviljelijät voisivat käyttää maa-alueita
+Luo uusi kirjanmerkkikansio tähän valikkoon
+ministeriöistä sekä yksi saamelaiskäräjien jäsen.
+Saamelaiskäräjälakia valmistelleen työryhmän esitys ei saanut juurikaan varauksetonta tukea saamelaisyhdistyksiltä - ei valitettavasti myöskään saamelaiskäräjiltä.
+NewportCity name (optional, probably does not need a translation)
+sekä ylläpitää tätä nimistöä ja saada sille yleistä tunnustusta.
+Muualla maassa oikeudet ovat rajatummat.
+Vihaterminologia on sekin yleistynyt ja sillä halutaan luoda kielteisiä mielikuvia ja perustella omaa poliittista linjaansa.
+Toimikauden haasteena tulee olemaan edellytyksien luominen saamelaisten paluumuutolle saamelaisten kotiseutualueelle.
+Esimerkkejä vesitoiminnasta ovat voimalaitos- ja säännöstelypadot, veteen rakennettavat eri rakenteet, kuten sillat ja tunnelit, ruoppaukset ja vedenotot esimerkiksi juomavesitarkoitukseen ja kasteluun.
+Ruotsin metsänhoitolaki edellyttää, että " metsänhoitotoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa on toivottavaa, että asianomaiselle saamelaiskylälle annetaan vuosittain käyttöön riittävän suuri ja yhtenäinen laidunalue sekä runsaasti kasvillisuutta alueilla, joita käytetään porojen tarhaus-, vaellus- ja lepopaikkoina. "
+Saamelaiskäräjät esittää lisäksi, että ahmakantaa ei kasvateta ja haittaeläinten poiston tulisi tapahtua viranomaisten toimesta.
+Toimintoluettelo:% 1@ label Action tooltip in toolbar editor, below the action list
+Ensimmäiset saamenkieliset julkaisut olivat Ruotsissa vuonna 1619 painetut kaksi uskonnollista kirjasta.
+" Saamelaisten tulee olla uuden pohjoismaisen saamelaissopimuksen osapuolena / osapuolina.
+Yleisessä toimistossa voi olla myös muuta henkilöstöä kuten projektihenkilöstöä.
+On myös ilman muuta pidettävä lähtökohtana, että vaatimus, jonka mukaan valtion viranomaisten tulee järjestää olosuhteet sellaisiksi, että saamelainen väestöryhmä voi turvata ja kehittää kulttuuriaan, käsittää myös niin kutsutun "aineellisen kulttuuriperustan ", joka määritellään saamelaisen väestöryhmän kulttuurin ja elintapojen taloudelliseksi ja fyysiseksi perustaksi.
+Lapselle on hyvä antaa juotavaa usein.
+Saamelaiskäräjät kiinnittää lausunnossaan huomiota myös siihen, että saamelaisten kuntien on täytettävä saamen kielilain velvoitteet riippumatta kunnan saamenkielisen väestön määrästä.
+Koltta-asiat ovat lain mukaan maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.
+Taidetapahtuma oli saamelaisnuorten ja opettajien taidonnäyte
+University CityCity name (optional, probably does not need a translation)
+Version string is a guess
+& Lähetä lähtevät- kansiossa olevat viestit:
+esitettyyn kansainvälistä oikeutta koskevaan viittaukseen.
+Hyvä havainnointikyky auttaa havaitsemaan pienimmätkin kulttuurierot ja vahvan kulttuuritajun avulla ihminen kykenee eri tilanteissa mukauttamaan toimintaansa kulttuuritaustansa pohjalta.
+Joulun alla saamelaiskäräjät antoi myös lausunnon sosiaaliturvalainsäädännön uudistamista valmistelevalle SATA-komitealle.
+asennetta näitä määräyksiä kohtaan, vrt. liite n:o 4.
+saamelaiskäräjät näissä maissa yhden jäsenen.
+Saamelaiskulttuuriin luetaan kuuluvaksi saamen kieli, kulttuuriperintö, käsityöperinnekulttuuri-ilmaukset sekä perinteiset saamelaiselinkeinot kuten poronhoito, kalastus, keräily ja metsästys.
+Tuntematon taustakuvaError message, tried to start an invalid service
+Tallenna liiteet kansioonfilename for an unnamed attachment
+Varmista, että resurssi on käytettävissä ja yritä uudelleen.
+kuvat: Erkki Alanen, työkirjaan Cara Knuutinen
+Saamelaisvastainen kirjoittelu niin internetissä kuin lehtien palstoilla on valitettavan yleistä.
+Värin nimi: EMAIL OF TRANSLATORS
+Vapaasti valittaviin opintoihin (10 ov) voi sisällyttää saamen kielen ja kulttuurin opintoja.
+I- palkkiThe shape of the cursor

eval/test.sme-no.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Ohccit bivdojuvvo čállit mat leat sin deháleamos vuovdinkanálat, sii galge válljet 6 vejolaš vuovdinkanála gaskkas, ja ledje 18 geat vástidedje dán gažaldaga.
+Ulbmil lea ahte buohkat galget oažžut friddjakoartta poasttas ovdalgo golbma vahku leat vássán maŋŋágo sii leat juksan friddjakoartarájá.
+• Skuvlaeaiggát ja skuvllat ráhkadit geatnegahtti plánaid fágalaš ja organisatoralaš gealbonannenortnegiidda nákcabidjamii searvama váras.
+Mun háliidan čalmmustahttit boares sámi árbevieruid.
+Dál gávdnojit eanet sámi akademihkkarat sihke sámi dutkama ja eará dutkama siskkabealde, ja máŋggalágan alit oahppofálaldagat gos oahpahusgiellan lea sámegiella.
+Kulturviessolávdegoddi bargá dán jagi lohppii.
+Sámediggi oaivvilda ahte dát duššindahká dan sajádaga maid Sámediggi ja boazodoallu leat ožžon miellahtuid nammadeami bokte stivrejeaddji orgánaide.
+Doarjja Sameblod filbmii ja Amanda Kernellai čájeha sihke ambišuvdnadási ja viidodaga sin barggus.
+áittardeaddji oppalaš bargodoaimmat lea sihkkarastit buot mánáide Norggas buori bajásšaddama ja sihkkarastit vuoigatvuođaid mat sis leat ONa mánáidkonvenšuvnna bokte.
+Gáibádussan lea ahte luoitimat báhčinšiljuin gozihuvvojit.
+Máhttu dan birra makkár eavttut sámi almmolašvuođas leat, ja makkár válljemiid ja vuoruhemiid dat dahká, leat deaŧalaččat sámepolitihka hábmemii jagiin mat bohtet.
+Loahpas áigu ráđđi buktit muhtun mearkkašumiid Sámedikki doaimmaidde ja vuoruhemiide.
+Ferten gal dadjat ahte soapmásat byråkrahtain ledje hui bahát min vuostá.
+Dat sáhttet leat ovdamearkka dihte hávdesajit, oaffarbáikkit, goahtesajit, goddebivdorusttegat ja boazomerkenbáikkit, dollasajit, viesut, áittit, hávdeeatnamat, sieiddit, bassi várit ja jávrrit, suidnenbáikkit, mánáid stoahkanbáikkit ja njálmmálaš muitalusat ja luođit mat čujuhit dihto báikkiide.
+Norgga vuođđoskuvllain ja mánáidgárddiin gos leat sámi oahppit ja mánát lea ain vejolaš diŋgot nuvttá oahpponeavvuid čuovvovaš lágádusain: ČálliidLágádusas, DAT, Iđut lágádusas ja Davvi Girjjis.
+Divššohas- ja geavaheaddjivuoigatvuođaláhka gehččojuvvo eará lágaid oktavuođas mat gusket dearvvasvuođa- ja fuollabálvalussii ja dasa gullet omd. dearvvasvuođabargiid láhka, spesialistadearvvasvuođaláhka ja dearvvasvuođa- ja fuollabálvalusláhka, bátnedearvvasvuođaláhka ja láhka psykalaš dearvvasvuođasuodjalusa birra.
+Áššin dán čoahkkimis lei čuovvulit davviguovllu dieđáhusa, oahpahusa, gelbbolašvuođaloktema ja váikkuhusaid ja báikkálaš árvoháhkama birra go lassánit ealáhusdoaimmat davvin.
+Várrepresideanta Johan Mikkel Sara sáhkavuorru Blåfjella-Skjækerfjella / Låarte - Skæhkere álbmotmeahci ja Lierne / Lijre álbmotmeahci rahpamis, geassemánu 26. b. 2006.
+Guovddážis lea suokkardit, mo sámelága giellanjuolggadusat ja báikenammaláhka leat váldon vuhtii almmolaš galbemis.
+Dat lea lihkostuvvan ja Sámediggi lea leamaš mielde buorideamen dán guovtti ealáhusa rámmaeavttuid.
+Suomas lea e.e. Eanodaga suohkanis lea gáiddusoahpahus máhttu ja hárjáneapmi vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla dásis. Sis lea leamašan gáiddusoahpahus sihke giella-, matematihka ja earenoamášoahpahusas.
+Sámi ja álgoálbmogiid fága- ja dutkanbirrasat Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas deattuhit ahte lea dárbu ráhkadit oktasaš strategiijaid ja standárddaid dan dutkamii mii lea sámi ja álgoálbmotguovl ­luin (davviriikkalaš sámi seminára, raporta " Future challenges for reindeer husbandry societiesš, Ubmi, cuoŋománus 2007).
+Dat ovddasta álgoálggus buori ja jierpmálaš resursaávkkástallama marginála várre- ja meahcceguovlluin.
+Dan sivas go Norga ii čohkke almmolaš statistihka das geat definerejit iežaset sápmelažžan.
+ heajut skuvlaolahus ja ollašuhttin eamiálbmogiin riikkain gos leat guhkilmas johtaleapmi" (mu jorgalus).
+Servodatdoaimma guovddážis lea dávjá seailluhit ja ovdánahttit sámi dáidaga ja kultuvrra.
+Mánáidgárddit ja skuvllat leat guovddážis nanneme ja ovdánahttime sámi gielaid.
+Dál lea hui guhkes áššemeannudanáigi sihke eanaš fylkkamánniin ja Stáhta dearvvašvuođabearráigeahčus.
+Dát álkiduhtášii gielddaid barggu boazodoalu ektui, ja seammás dát veahkehivččii boazodoalu posišuvnna ja deaŧalašvuođa dohkkeheami.
+" Hálddahus " Olmmoš mu dilis lea sorjavaš buori hálddahusas obbalaččat.
+Norggas leat maŋŋel dan duššo jagi 1970 álbmotlohkamis váldán fárrui jearaldagaid sámi giellageavaheamis ja identitehtas (Aubert, 1970).
+Juolludaneavttut: Doarjja máksojuvvo dan bušeahttajagis go dat leat juolluduvvon.
+Seammás oaidnit ahte báikkálaččat leat eahpesihkkarat mearradoalloealáhussii ja dan viidáneapmái.
+Máŋga gulaskuddanásahusa háliidit ahte ásahuvvo ođđa orgána dán bargamuša čoavdima várás, ovdamearkka dihtii ráđđi dahje Finnmárkku gielddaid ovddastusgoddi.
+1999 čavčča rájes lea Sámediggi bargan ásahit albma Interneahtta-fálaldaga ja doaibmi intraneahta bargiid váste.
+Doaibmaminsttar dán guovtti arenas čájehit ahte sohkabealerohusat sáhttet čilget dieid variašuvnnaide.
+Kárášjogas lea vuollegis njuovvanproseanta ja lea buvttadeapmi mii rievddada boazologu ektui.
+Ođasmuvvi valljodagaid hálddaheapmi
+Dat fátmmasta buot 15 suorggi, main EO njuolggadusaid vuođul lea vuoigatvuohta oažžut doarjaga.
+Lahttu Inga-Lill Sundset, Bargiidbellodaga sámediggejoavku (Bb.)
+Bargoveaga jođiha bargoveahkajođiheaddji.
+Máŋgga geardde sáhttet oktasaš berošteaddji áššit čilgejuvvot sámegilli jos goappaš bealálaččain leat sámegielat bargit.
+Lea šihttojuvvon konsultašuvdnačoahkkin Oljo- ja energiijadepartemeanttain, 11.05.07.
+Váldoáššis oaidnit ahte mánáidlohku geat duođai ožžot sámegielat mánáidgárdefálaldaga vuolgá das gos ja galle fálaldaga gávdnojit.
+Lea áibbas čielga dárbu ahte muhtumis lea bajimus ovddasvástádus sámi giellaovddideamis, ja doaibmabijuid oktiiheiveheamis.
+Dan dilis mearridedje eiseválddit čakčat 1989:s ahte livčče galgan bivdit vissis meari dorskiid ovtta jagi gaskal 1987-89 oažžun dihte nu gohčoduvvon fanaseari.
+borramu™aid - bohccobierggu hája ja
+Danne lassána boaldinoljju vuođđodivat seamma dássái go el-rávnnji divat.
+Jáhkán ahte stuora oassi gieldda ássiin ja eaige unnimusat mátkkošteaddjit nai besset illudit das mii dáhpáhuvvá Deanus beivviid ja vahkkuid ovddos guvlui.
+Lei suohtas reivvestallat, ja nu mii gulahalaimet čuovvovaš jagiid.
+Allaskuvllas leat ollu oahppofálaldagat main sámi kultuvra, historjá ja servodateallin leat integrerejuvvon oasit.
+Departemeantta árvvoštallama mielde mielddisbuvttášii boazologugeahpedeapmi guoskevaš orohagaide ahte doaibma buorránivčče dáinna lágiin:
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo 1 - studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel
+7.1.2 Gulahallančoahkkimat Sámediggái lea dehálaš ovddidit gulahallama sámi ásahusaiguin, ja láhčit dili vai ásahusat ožžot vejolašvuođa ovdánit nanu fágalaš ásahussan.
+GOD ja Sámediggi nammadit ovttas Sámi statistihka fágalaš analysajoavkku.
+Go guoská anuseretváldinortnega viidásetfievrredeapmái ja áigeráddjejuvvon eriide guhkit go 15 jahkái eai váldon Sáme ­dikki oainnut vuhtii.
+Sámediggi áigu deattuhit koordinerema ja bovdet ovttasbargui gaskal daid iešguđet ásahusaid mat barget sámegielaiguin.
+Áigumuš lea čađahit dákkár čoahkkima buot ásahusaiguin jeavddalaččat.
+das maid boazu lea dagahan gávpogii.
+Bargojoavkku árvalusat Sámedikki formálalaš sajádaga birra... 71 8.1.
+Boazodoallošiehtadusa 2014/2015 šiehtadallamiid oktavuođas álggahuvvui bargu ráhkadit areálakártta boazodoalu várás sierra ovddasmanni prošeavtta bokte.
+Dat ekonomalaš konjunktuvra sáhttá jorggihit ja dilli EEO guovllus sáhttá buorránit guhkit áigge vuollái.
+Muđuid lea Sámi Giellagáldu rávven giellageavaheaddjiid giellagažaldagain Giellagáldu fállá nuvttá gielalaš čállinrávvagiid giellageavaheddjiide.
+City in Nova Scotia Canada
+Tabeallas bohtet ovdan rievddalmasat mat leäet eanandoalus leamaš.
+dássái. Maŋŋel 2011 čavčča válgga, go bođii eará politihkalaš stivra, de leat politihkkárat dieđihan ahte sii áigot áŋgireappot bargat, muhto dán rádjái eai leat vuos oaidnán makkár ge konkrehtalaš bohtosiid diein ságain.
+Bušeahttaárvalusas joatkašuvvá vuoiggalaš juogadeapmi go vearut geahpeduvvojit stuora joavkkuid várás, ja čavgemat fas váikkuhit sidjiide geain leat stuora sisaboađut ja opmodagat.
+Stipeanddat juolluduvvojedje ásaheddjiide geat áigot álggahit meahcceealáhusdoaimmaid ja smávitlágan biebmobuvttadeami.
+Fáddán lea leamaš guovddážiid doaibma.
+Vaikko lea viiddis ovttasbargu dán guovtti riikkaid skuvllaid gaskkas, de leat váttisvuođat das go guoská mánáide vuođđoskuvllas geat šaddet vázzit skuvlla vierisriikkas.
+Ja dasto ahte " Styret i STS foreslår ahte staten ved Kultur- og kirkedepartementet igjen tar de budsjettmessige ansvar for Beaivváš Sámi Teáhter.
+Merken olggobealde sámi boazodoalloguovllu Departemeanta mearrida dárkilet njuolggadusaid mearkkaid ja merkema birra olggobealde sámi boazodoalloguovllu.
+Sámediggi lea dál bajimus eiseváldi go lea sáhka giela ovdánahttimis, normeremis ja sámi riektačállimis.
+Boazodoallu lea heivehuvvon čuovvut bohcco lunddolaš johtalemiid árktalaš ja subárktalaš ekovuogádagas.
+- Mun reageren go Girkonjárggakonferánssas jagis jahkái leat leamaš duođalaš fáttát ságastallamiidda, fáttát mat njuolgut gusket sámiid beroštusaide, nugo ealáhusáššit, gelbbolašvuođaovdáneapmi ja das mo dahkat báikegottiid geasuheddjiin olbmuide.
+Oktiibuot lea addojuvvon doarjja 17 girjeprošektii, main 2 leat jietnagirjji.
+Lávdegoddi evttohii ahte oahpaheaddjioahppu galggai ásahit erenoamáš fálaldagaid mat adde gelbbolašvuođa bargat oahpaheaddjin sámi guovlluin.
+ON-lihttu nanne artihkkalis 1 ja artihkkalis 55 " prinsihpa álbmogiid ovttalágáš vuoigatvuođa ja iešmearrideami birra ".
+Dat maid váikkuhit dasa movt nannet sámegiela, dadjá Nystad loahpas.
+City in South Africa
+Go digaštallat Eurohpá investeremiid, de galgat muitit, ahte guovllus leat sihke sihkkaris investeremat ja investeremat, mat eai leat nu sihkkarat.
+Čearddalašvuođa duogáš lea danne doaimmahuvvon go leat vástidan gažaldahkii eatnigiela birra.
+Teáhter lea lávdedáiddafálaldat oarjelsámiiide ja das lea deaŧalaš doaibma go lea sáhka oarjelsámi gielas ja identitehta nannemis.
+Dát guokte ášši ledje akkrediteret álggahit ođđa doavttergrádaohppui ja Stuorradiggedieđáhus nuoraidceahki birra (Sametingets årsmelding 2011: 7).
+Sámi musihkka gávdno ja doaimmahuvvo njealji riikkas, Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas, guovllus mii gohčoduvvo Sápmin.
+@ info: whatsthis
+Ulbmilmearrádus addá mávssolaš čujuhusaid go galgá áddet ja geavahit lága eará mearrádusaid.
+Dievadasmandáhtat juogaduvvojit dušše daid listtuide mat leat ožžon unnimusat 4% (dássenmandáhtarádjá) buot jienastagain mat leat dohkkehuvvon sámediggeválggas.
+Oassin barggus lea lávdegoddi maiddái ságaškuššan Deanučázádaga ollu luossamáddagiid duođalaš dili birra.
+ Oassálastit aktiivvalaččat Sámi giellanjuolggadusaid ođasmahttinbarggus
+Barggu, oktasašvuođa ja ovttasbarggu bakte leat mii daid ovttastahttán.
+Dan barggus árvvoštallet ahte lea go dárbu erenoamáš doaimmaide go galgá implementeret njuolggadusaid dakkár álbmogii mas kultuvra ja giella sáhttet dagahit heđuštemiid.
+Doarjjastivrra jođiheaddji Ann Mari Thomassen lea hui duhtavaš daiguin prošeavttaiguin mat leat ožžon doarjaga, sihke prošeavttaid fágalaš sisdoalu ja geografalaš viidodaga dáfus.
+Álkivuođa dihtii dajan ná: Jos dakkár dilli čuožžilivččii, maid lea veadjemeahttun jurddašit, ahte mii buohkat čohkánivččiimet ja heaittášeimmet bargamis eallin dihtii penšonfoandda ruđaiguin, de olles dat opmodat livččii lohppii gollan go badjelaš jahki lea vássán.
+Sámedikki Bajásšaddan-, fuolahus- ja oahppolávdegoddi lea meannudan ášši 009/18 Giellalokten - Sámedikki strategiijaplána sámegielaid varas.
+Livččii áibbas eará ášši hupmat Romssas dan birra.
+Sámediggi lea plánas čujuhan ahte analysa ja ávžžuhusat galget maiddái fátmmastit sámi álbmoga boahttevaš dárbbuid psyhkalaš dearvvašvuođabálvalusaide.
+do not reorder placeholders, just translate e. g. and - to the separator used by dates in your language
+Sámediggi cealkámušas čilgejuvvo boazodoalu dálá dilli vuosttaš kapihttalis.
+Vuolggasadji dán mihttomeari juksamii, lea ahte dásseárvu guoská buot servodatsurggiide ja galgá leat heivehuvvon oassi min barggus, beroškeahttá earret eará sohkabealis, doaibmanávccain, etnisitehtas ja seksuála sojus.
+Dattege eahpidan ulbmilašvuođa das ahte mearridit deaddologu norpmaid, ja ahte dat fas leat mearrideaddjin alimus boazologu hárrái.
+Buot boazodoalloguovlluin lea dás leamašan lassáneapmi, muhto leat maid stuora erohusat muhtun guovlluid gaskkas.
+Departemeanta lea ráhkadahttán ortnegii láhkaásahusa mii fámuiduvvá ođđajagemánu 1. b. 2009.
+Sámediggi gáibida ahte juolluduvvojit ruđat náliid buorebut reguleremii, buoret ortnegiidda vahátelliid goddimii, eanet dutkamii, gonagasgoaskima hálddašeapmái vuogi ovddideapmái, ja dasto buorebut bargat organisašuvnnaid ja hálddahusa gaskasaš gulahallamiin vai lea vejolaš čađahit mearriduvvon boraspirepolitihka.
+Riikageaidnu 21/E8 Riikkageaidnu 21/E8 mii vuolgá Ruoŧabealde mearrabađaluovttas ja manna Jiekŋaáhpái ja Romsii Norggabealde, lea okta dain váldoluottain mat mannet Norggabeallai Suoma sámiguovllu bakte.
+Sámediggái, mii lea sámiid ovddasteaddji orgána, ferte lága bokte addojuvvot váldi hálddašit sámi kultur- ­muittuid.
+Ii Sámediggi ii ge eará almmolaš ásahus sáhte stivret ovttaskas olbmo priváhta giellageavaheami.
+Doppe ohppet boazodoalu birra ja ahte sápmelaččat orrot Guovdageainnus ja Kárášjogas.
+Konferánsa dollojuvvo Thon hoteallas Álttás.
+Sámediggi ii lean bidjan dán doaimma vuoruhanlistui 2002:s, muhto baicca giellaguovddážiid ja eará giellaprošeavttaid ovdánahttima olggobealde hálddašanguovllu 7. ja 10. sadjái.
+Norgga sámiid riikasearvvi (NSR) evttohus Kap / poasta
+Sámi Giellagáldu lágidii cuoŋománus lullisámegiela giellaseminára Staares, Ruoŧas.
+Earret eará lea dehálaš ovttasbargat duodjebirrasiiguin eará riikkain, riektesuddjen duoji dihte mielddisbuktá riektesuddjema olggobealde boasttugeavaheami duojis gávppálaš áigumuša dihte.
+Regionála ja báikkálaš ovttasbargu. Áŋgiruššansuorggi mihttomearri: Árjjalaš ja ulbmildiđolaš ovttasbargu regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin nannen ja ovddidan dihtii sámi kultuvrra, giela ja servodateallima.
+Nuppi čuoggái mun dajan: Mii dárbbašat eanet dieđu mohtorjohtolaga ja meahci geavaheami birra.
+Helgelánddagávpogat ja Muoffis, mat leat lagamus gávpogat, eai leat go 27 proseanta ožžon gávpotfárrejeddjiin iežaset lusa.
+spiehkastahkan lea unna sátnegirjjáš davvisámi ja gielddasámi gaskkas (Sammallahti & Xvorostuxina 1991).
+Albbas orru váldime eanemus sávzzaid ja geatki eanemus bohccuid.
+Ovttadássásaš dearvvašvuođabálvalusat sámi álbmogii, lea dat mo geavaheaddjit vásihit bálvalusaid.
+% 1 čuoggá: Čuoggát oktibuot dán dásis
+2005 ovddas čájeha tabealla dušše ovddeš Stáhta petroleumfondii.
+Buvttadankurvvat nu movt 1. fig. čájeha, eai čájet dattege davviguovlluid guohtunvuogádaga dievaslaš dynamihka.
+Sámediggeráđđi doarju danne Boazodoallostivrra mearrádusa fámuhuhttit Stonglandshalvøya ráfáidahttima boazoguohtuma dáfus.
+Orui čađat dego soames livččii juoga mainna čuoggume su siste.
+Else Grete Broderstad, Stáhtadiehtaga instituhtta, Servodatdiehtaga fakultehta
+Dasto oaidnit mii ahte dát bargu lea viiddis ja gáibida gelbbolašvuođa buorideami máŋgga dásis mánáidsuodjalusas.
+Sámediggi háliida ahte leat ollu šattut ja eallit Norggas.
+Oassi hástalusas háhkat ollislaš gova olggosgoluin ja dietnasiin lea go festiválat doibmet ollu eaktodáhtolaš bargiid bokte.
+Suodjalusa bealis galget leat šiehtadallit, geat árjjalaččat sáhttet šiehtadallat beliiguin ja dahkat mearrádusaid.
+Oppalaččat orru nuorravuođaáigi leamen relatiivalaš homogena mannolat.
+Dainna mii ain fertet joatkit.
+Vuojuhanláhkái Javaprográmmaš čájeheaddjiName
+Projeakta lea ságaškuššojuvvon Kultuvradepartemeantta ja Sámedikki gaskasaš čoahkkimiin.
+Lassánansuohkaniin ii hirpmástuhtte go lea ollu sisriikkalaš sisafárren.
+Olu mánáidgárddit leat dieđihan ahte dárbbašit vuđolaš diehto- ja bagadallanmateriála sámi diliid birra.
+Mii gáibidit stuorra rievdadusaid láhkaevttohusas.
+Maŋŋil vuođđoskuvlla vázzen 9 vahkku joatkkaskuvlla (framhaldskole), muhto in oahppan in maidege.
+Default mode in notification
+Virgeohcan sáddejuvvo min digitála ohcanguovddážii: http://e-skjema.no/sametinget t.
+Mánáidgárddiid rápmaplána - BFD Johtočála Q- 0917 B - oanehis čilgehus
+Heivehit doarjjaortnegiid nu ahte dat sihkkarastet duodjeealáhusa boahtteáiggi váste.
+Vuosttaš lađđasa mearrádus heaittiheami čađaheami birra gusto dán dáfus.
+Doarjjastivra čujuha maiddái dasa ahte Beassášfestivála váikkuha olu ealáhusaide gielddas.
+Sámi kultur- ja nuoraidorganisašuvnnat - ohcanvuđot doarjagat
+Sámedikki áigumuš lea ahte sámegiella galgá suodjaluvvot ja ovddiduvvot.
+Liv ∏∏iimet galgan árabut álgit miessemearkumiin muhto dan eat sáhttán, muitala orohatovdaolmmo™ John Idar Anti.
+- Mii vuolidit suorgedivadiid ja divadiid, maid haddi lea biddjojuvvon menddo bajás, sullii 565 miljovnnain kruvnnuin, ovdamearkka dihte vuolidit diggelogahallandivada.
+Seammás siskkilda prográmma maiddái boazoealáhusa mátkeealáhusvuđot ealáhusovddideami ja ovttasbargodoaimmaid gaskal boazodoalu ja reidenfitnodagaid.
+Áiggun čujuhit earenoamážiid (3), (4), (5) ja (7), go dat buohkat barget dan badjelii ahte konkretiseret iešstivrendimenšuvnna báikkálaš resursahálddašeamis, juoga mii maid lea okta dain deháleamos áššiin dan ođđa 2007 Boazodoallolágas.
+Fierpmádatjoavkkut ásahuvvojit vai doaktárat geat barget sámi guovlluin, besset deaivvadit jeavddalaččat ja lonohallat vásáhusaid ja hástalusaid.
+Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta sáddii maŋŋá notáhta Sámediggái mas čilgejedje organiserema rievdadusaid birra.
+Direktevrra sáhttá sierra čállosiin delegeret mávssihanválddi bálvái geas doaibmaovttadaga jođiheaddjin lea bušeahttadisponerenváldi.
+Prinsihppa ahte dohkkehit historjjálaš rievtti ja oassálastima guolástusealáhusas, galgá čuovvoluvvot sihke našuvnnalaččat ja riikkaidgaskasaččat.
+Buorrin lea go árktalaš buktagat máistojit buorebut go buktagat mat leat buvttaduvvon máddelis.
+Bargat dan ala ahte suodjalanmearrádusat dahkkojuvvojit sámi báikkálaš olbmuid miehtama mielde
+Muhto ledje norgalaččat geat arresterejedje.
+Dat leat Skedsmo, Stavanger, Drammen, Lørenskog ja Asker, ja leat listejuvvon juohkehaš iežas 2009 jienastuslogu sturrodaga ektui.
+Gielda lea dieđihan ahte dat galgá gárvásit meannuduvvot ođđajagimánus 2012.
+Jus earaládje ii sohppojuvvo dan hárrái, de sáhttá orohagas sihke orohatstivra ja ovttaskas boazoeaiggát oažžut eananjuohkindikki árvvošteami bokte čielggaduvvot galgá go boazoeaiggát beassat hukset áiddi mii lea veahkkin sutnje ollašuhttit doallogeatnegasvuođa dahje mii gáhtte su buhttenovddasvástádusain.
+Mo oahppi doaibmá sosiálalaččat, galggašii leat juohke ovdánanságastallama fáddá.
+Referánssat álgoálbmogiidda lea maiddái searvvahuvvon dieđalaš komitea barggus REDD ektui.
+Johan Mikkel Sara Randi Solli Pedersen
+Ráđđehus háliida dahkat govdes guorahallama sámi oahpu ja dutkama hárrái, sihke Sámi allaskuvllas ja eará institušuvnnain iešguđet dásis.
+Ferte maid eaktudit ahte Birasgáhttendepartemeanta / Luondduhálddašan direktoráhta ruhtadit álbmotmeahcceguovddážiid vejolaš ásaheami sámi museaide dahje daid oktavuhtii.
+Mediadilli sámegiel oahpahusa ja oahpu ektui lea dávjá báinnahallan negatiiva soaittáhat dáhpáhusaide ja einnostusaide ahte sámegiella lea oalát jápmime.
+Dát guovllut leat dehálaš resurssat sámegiela ovdáneapmái Norggas.
+Dáin lohkamiin eai šatta goassege leat ollu studeanttat, ja dat mearkkaša ollu erenoamážit unnibuš sámegielaide, ahte lea sámegielalaš máhttu.
+Sámediggi oaivvilda ahte sámi vuoigatvuođalaččat dárbbašit oažžut vejolašvuođa leat mielde válljet geat galget čielggadit, mii galgá čielggaduvvot ja makkár vuođul galgá čielggaduvvot.
+Dán skuvllas leat gáiddusoahppit miehtá Norgga.
+Dál lea čielggaduvvon ahte Máhttodepartemeanta áigu leat mielde váikkuheame prošeavttas mii galgá čielggadit ahte lea go realisttalaš ásahit sámi joatkkaskuvlla márkosámi guvlui.
+Sámediggepresideantta Egil Olli lea dan vahkku čuovvume ON:a Bissovaš foruma eamiálbmotáššin New York:as, ja son doalai čuovvovaš sáhkavuoru forumi gaskavaht'eahket:
+Sámedikki politihka gaskkusteddjiid gaskkas leat gielddat daid deaŧalepmosiid searvvis deaŧalaš servodatsurggiin nugo oahpahusa, mánáidgárddiid, giela, kultuvrra, areálahálddašeami ja ealáhusaid oktavuođas.
+Viidáseappot bargá Sámediggeráđđi dainna ulbmiliin ahte daidda geain lea vuoigatvuohta álgoálbmogiid eatnamiidda ja resurssaide, galgá addojuvvot kapasitehta ja gelbbolašvuohta nu ahte sii sáhttet šiehtadit buriid čovdosiid ealáhusoassálastiiguin.
+Stuoradiggi lea gáržžidan ásahusa ja dan doaimma politihkalaš stivrenvejolašvuođa go lea dahkan NRK stáhtalaš oasussearvin.
+Norga lei vuosttas našuvdna mailmmis mii ásahii sierra departemeantta guolástussii.
+Dáiddaorganisašuvnnaid šiehtadallanrievtti fievrrida Sámediggi dahje Sámedikki vuollásaš orgána viidáseappot, ja stipenadajuolludan orgánas galget leat dáiddáriid ovddasteaddjit.
+Areálasisabahkken lea erenoamáš garas lullisámi guovllus ja Oarje-Finnmárkkus."
+Bargojoavkku árvvoštallamat ja árvalusat Sámedikki rievttálaš dili hárrái Bargojoavku oaivvilda čovdosa mas Sámediggi ásahuvvo iešstivrejeaddji riektesubjeaktan mii formálaladit ii leat ráđđehusas gitta, jáhkkimis leat buoremussan dálá geavada ja oainnu mielde das ahte Sámediggi lea iešbirgejeaddji álbmotválljejuvvon orgána.
+Danmárkkus lea maiddái ráđđeaddi lávdegoddi Ruonaeatnama ekonomiija áššiid hárrái.
+Jahkásaččat eai nu galle studeantta váldán eksámena danne go universitehta ohcanáigemearri lei juo ovddit lohkanbajis kurssa álggaheami ektui, ja dat lei menddo árrat eanaš kursalaččaide, go dávjá ii lean vuos čielgan oažžugo virgelobi bargosajis.
+Sámediggi sáhttá njuolggodoarjjaortnega ja eará doarjjaortnegiid bokte movttiidahttit lassi gielladiđolašvuhtii ja giellageavaheapmái sámi mediain.
+Gielddastivra hilgu sámelávdegotti evttohusa ja ávžžuha ahte doaimmat maid gieldda orgánat ovdalis leat evttohan dahje dorjon, galget čađahuvvot.
+Sámediggi lea dán rádjai juolludan 774 000 ru 1,1 miljon ruvdnosaš rámmas mii lea várrejuvvon doaibmabijuide maiguin oainnusmahttit sámegielaid IYIL 2019 oktavuođas.
+Suohkan lea álggu rájes juo juolludan guovttegielatvuođadoarjaga giellaguovddážii.
+Nordlandsforskning oainnu mielde lea Sámediggi dušše muhtun muddui lihkostuvvan rievdademiin gollovuđot doarjjamálles ulbmilvuđot doarjjamállii.
+Bargojoavku lea sádden čállosa Ohcejoga gildii gos ávžžuhit sámegiela ovddideapmái láhččit saji go ođđa skuvlavistti plánejit.
+Iešguđetlágan sámi ealáhusaid lotnolas doaibma, nugo eanandoalu, duodji, guolásteami, boazodoalu ja meahcásteami lotnolas doaibma sihke bisuha ja ođasmahttá sámi kultuvrra.
+Vuođđu- N lohku@ item: intable Text context
+Seammás lea deaŧalaš ahte oahppoásahusat váldet sámi dimenšuvnna ohppui mielde.
+Teknihkalaš buvttadeapmin oaivvilduvvo formáhta, báberkvalitehta, ivdnegeavaheapmi, korrektuvradivvumat, čatnan ja olggoš.
+Sámediggi diehtá ahte meahcceguovlluide beassamis lea stuorra mearkkašupmi olbmuid eallineavttuide dáppe Finnmárkkus.
+Muđui lea dat oassi buot áigodagain SED- guovlluin eambbo go olggobealde SED- guovlluid davábealde Sáltoduoddara.
+oalgguhit dihtomielalašvuhtii ja leat duvddan miellaguottuid ja láhttemiid nuppástuhttimii
+Váilevaš ekonomalaš, hálddahuslaš ja olmmošlaš resurssat leat stuora hástalussan sámegiela nannema barggus.
+Ollislaš rámma mii lea Sámedikki geavahusas 2001:s, ja mas Gielda- ja guovludepartemeanta, Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeanta, Kulturdepartemeanta ja Birasgáhttendepartemeanta sierra kapihttaliid ja poasttaid bokte lávejit addit Sámedikki rámman, oidno čuovvuvaš geahčastagas:
+- Egil Olli, persuvnnalaš várrelahttu Marianne Balto Henriksen
+1983 rájes lea Sámi sierrabibliotehka leamaš ollásit stáhtalaččat ruhtaduvvon.
+Pedagogalaš máhttolokten skuvlagirjerájubargiin Skuvlagirjerádju oahppoarenan lea okta pedagogalaš fálaldat.
+Mun jáhkán ahte Omasvuona prošeakta sáhttá leat ávkin eará suohkaniidda ge, dadjá stáhtačálli Raimo Valle.
+Dan rájes leat leamaš guhtta válgga.
+Ráđđehus ja Stuoradiggi leat joatkán dieđáhusa váldolinnjáid.
+Sámediggi doarju danne evttohusa kodifiseret boazodoalu riektevuođu lága bokte man vuođđun lea geavaheapmi boares áiggi rájes. Dán ferte dahkat danne go boazoealáhussii lea nana rievttálaš suodjaleapmi nu deaŧalaš, ja vai boazodoalloareálat eai sirdojuvvoše eará ulbmiliidda ja vahágin ealáhussii.
+Deaŧalaš lea ahte ii doama bearehaga dáinna, muhto atná dan áiggi maid dárbbaša gávdnat sin geat leat dohkálaččamusat čohkkát komišuvnnas ja meahcceduopmostuolus.
+Dát láhkaparagráfa giellaválljenprisihppa lea namuhuvvon maiddái galbanormálas, muhto láhkaásahusaid § 7-4 deattuhus "praktihkalaš sivaid geažil erenoamáš váttis " ii leat galbanormálas namuhuvvon.
+Sámediggi čujuha ahte jahkedieđáhusa lassin, de lea NIM geasset 2018 almmuhan iežas temáraportta veahkaválddálašvuohta ja illasteapmi lagas birrasis sámi servvodagas ("Temarapport om vold og overgrep i samiske samfunn").
+Sámediggi lea addán 50 000 kruvnnu prošeavtta koordináhtorvirgái, muhto dikkis ii leat vejolašvuohta searvat stivrenjovkui resursaváilevuođa geažil.
+Guovllus oidno beaivváš hui guhká, ja guovlu lea okta dain sajiin masa beaivváš álggus oidno guhkes skápma maŋŋá.
+Sámediggeráđđi ja Luondduhálddašandirektoráhtta galget čuovvulit bargolávdegotti evttohusa álggahit ja initiatiiva váldit dutkanprošektii.
+Huksenprošeavttas leat earet eará konsearta- ja teáhtervisti, govvadáidaga čájáhuslatnja, blackboks ja girjerájus.
+Nissonolbmuin, geat ožžot bargonávccahisvuođa penšuvnna, eai leat stuora erohusat gaskal siseatnama ja riddoguovllu dien guovtti ahkejoavkkus.
+Meroštallojuvvo ahte beaivvášsymbola váiddameannudemiin gerget dálvet 2020.
+Čoahkkimis čielggadedje earret eará giellastivrra fápmudusa ja bargguid ovddasguvlui.
+Stuorámus sámegielalaš joavku ferte vuoruhuvvot ovddimussii.
+"Vearuid ja divadiid boddosaš meroštallan " skovis oidno submi maid bargoaddi lea geassán vearus dan jagi.
+Vuođđun dása lea maiddái ahte dovddasta ahte kulturmuitomálliid don doložis sáhttá áddet árra eaktun sihke sámi kultuvrii ja kultuvrii mii ii leat sámi.
+Dasto ferte vuhtii váldit dan ahte boahtteáiggis sáhttá šaddat dárbu johtalit miehtá sámi, ja dalle ferte erenoamážit vuhtii váldit gaskkaid Tromsii, Norlándii ja Trøndeláhkii.
+Pasieanta dearvvašvuođabálvalusas háliidii fástadoaktára geainna gulahalla.
+Dán plána vuolggabáiki galgá leat árvvoštallama bohtosat.
+Oahpahuvvo golmma sámegillii ja sámegielas vuođđoskuvllas: davvi-, julev- ja máttasámegillii ja -gielas. Sáhttá maid oahpahit dan seammá golmma sámegielas ja sámegillii joatkkaoahpahusas.
+Ovdalgo fuolaváldinmearrádus loahpahuvvo, galget máná biebmováhnemat oažžut vejolašvuođa cealkit áššái.
+Evttohuvvo rievdadit mearrádusaid doahpaga Finnmárkku fylka geavaheami čájehan dihtii geográfalaš guovllu Finnmárku.
+Birrasiid 2000:s boazolohku fas lassánii sihke Romssas ja Nordlánddas.
+Sámi statistihkka 2010 girjjis leat statistihkat mat gusket Norgga sámi servodatdilálašvuođaide.
+Midjiide earáide lea dehálaš leat didjiide doarjjan.
+Báikenammalága láhkaásahus § 7 nanne ahte jus báikenamas lea máŋggagielat namma, de galget buot gielat mat geavahuvvojit guovllus geavahuvvot luoddagalbbas.
+Guovddážis leat maiddái Biras- ja ovdáneami máilmmekonferánssa Agenda 21, 26. kapihtal, eamiálbmogiid ja sin servodagaid dohkkeheami ja nannema hárrái.
+Danne lea Sámediggeráđđi vuođđuduvvon čielga eanetlogu vuođul Sámedikki dievasčoahkkimis.
+Guoskevaš báikki registrerejuvvon kulturmuitobáikkis leat golbma stohpoduvtta ja njeallje goahtesaji.
+Mánáidsuodjalusbálvalus sáhttá sirdit máná dušše de jus dilli lea rievdan ja dahkan dan dárbbašlažžan, dahje jus dat orru leamen buoremus mánnái.
+Čájet buot olamuttus moduvllaid
+"Skuvla galgá addit ohppiide historjjálaš ja kultuvrralaš máhtu ja gullevašvuođa, ja galgá veahkehit ahte juohke oahppi sáhttá áimmahuššat ja ovdánahttit iežas identitehta fátmmasteaddji ja girjás searvevuođas.
+Sámediggi vállje jahkásaš ulbmáluššanšurggiid.
+Action for toggling the atmosphere
+Norga lea dasalassin máilmmi njunnožis doarjume ahte nieiddat váldet oahpuid.
+Danne eai leat dearvvašvuođaplánas strategiijat mo ollašuhttit dásseárvosaš dearvvašvuođafálaldaga sámi álbmogii, dadjá ráđđelahttu Terje tretnes.
+Regjeringens reiselivsstrategi " nanne ahte bargu mátkeealáhusas galgá leat višuvnna guvlui " árvvolaš vásáhusat ", ja dan bokte láhčit dili nu ahte mátkeealáhus galgá leat árvvolaš sihke galledeaddjiide, báikegottiide, fitnodagaide, bargiide ja birrasii.
+Go don leat vásihan rasismma:
+Eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk čujuha ahte lobihis boazoguohtumat eai galgga dáhpáhuvvat Ávgolatnjárggas, ja dát guoská sihke Norgga ja Ruoŧa boazoeaiggádiidda.
+Divodan doaibmabijuid váldu lea doalahit geaidnostandárdda.
+Dát leat muhtun dain čuolbmačilgehusain mat váldojuvvojit ovdan čoahkkimis.
+Dát girji álgá muitalusaiguin oahpaheaddjioahpus guđege áigodagas.
+Njuolggadusaid ulbmil lea fuolahit árbevirolaš sámi meahcceávkkástallama, ealáhusa ja kultuvrra, ja dohkkehit ođđa ealáhusaid ja ođđa teknologiija deaŧalaš oassin sámi kultuvrras.
+Sámediggi lea moaitán doaibmaplána gulaskuddanevttohusa doaibmabijuid váilevaš áigealbmademiid ja ekonomalaš rámmaid geažil, lassin maŋŋonemiide, veardit jahkedieđáhusa kap. 1.3.
+Dát mielddisbuvttii ahte ollu oahppit gilis háliidedje deike álgit, maiddái mánát geat eai lean sámegielagat.
+ Bargat buoridit sámegielat bargiid rekrutterema
+Ráŋggáštusat galget oktiiheivehuvvot nu ahte eai čuoza govttoheamit, geahča árvaluvvon § 13 - 1 nuppi lađđasa.
+Árja mielas lea dál áigi historjjálaččat geahčadit dáruiduhttinproseassaid.
+Sápmi Pride lea sámi festivála mii 2014 rájes lea lágiduvvon jahkásaččat sámi guovllus, ja sirdašuvvá Norgga, Ruoŧa ja Suoma gaskka.
+Dokumentašuvdna čájeha ahte fállá oahpahusa sámegielas ja sámegillii, ja oahpahusa dárogillii ja dárogielas juohke ceahkis vuođđoskuvllas.
+h) Mearridit, ovttasráđiid Sámedikki joavkojođiheddjiiguin, man guhkes áigi biddjojuvvo Sámediggeráđi dieđáhusaid ovddideapmái Sámedikki dievasčoahkkimis, gč. § 20
+Sihko boares máhpa ja geahččal ođđasit.
+Lea maid sáddejuvvon ruhtadanohcan Interreg IV A Davvi dán prošektii.
+- Mun háliidan eanet dutkama geavahit borramušbuvttadeapmái ja ahte máhtu galggašii fievrriduvvot ealáhussii, ja ahte ealáhus ieš geavahišgoađášii daid.
+Lea ráhkaduvvon prošeaktačilgehus mas temahtalaš áŋgiruššansuorgin leat evttohuvvon čuovvovaččat: Sámedikki integrerenpolitihkka, kultuvra ja ealáhusat.
+Eiseválddit eai sáhte gohččut rievdadit oahpahusdahkosiid, muhto eiseválddit sáhttet ráhkadit iešguđetlágan oaivademiid.
+Gieldalávdegoddi lea fuomášahttojuvvon ahte sii dál ieža leat ožžon referáhta ráđi evttohusas áššis 34/02 eaige dievasčoahkkima mearrádusa.
+Kultur- ja museasearvi "Saemien Sijte " nammada guokte lahtu, ja bargit ovtta lahtu.
+Go dakkár árvvoštallamat maiddái gusket sámi ásahusaide, nu go Sámi allaskuvlii, de ferte dakkár árvvoštallamis maiddái váldit mielde movt dat sáhttá váikkuhit sámi servodahkii ja sámi servodatovdáneapmái.
+2.8 Sámi duhátjahkebáiki - nuortalaš museá
+Eaktodáhtolaččaid oahpahusprográmma sisttisdoallá web-uskádaga, e-oahpahusprográmma ja čoahkkanemiid.
+Dieđut SAMINOR dutkamušas borgguhanvieruid birra eai gávdnan nu čielga čearddalaš erohusaid nissonolbmuin ii rittus iige siseatnamis (Figuvra 7 ja 8).
+Goappaš daidda surggiide leat respondeanttat vástidan ahte oaivvildit Sámediggi beare ollu deattuha daid politihkkasurggiid (41 proseanta ja 37 proseanta).
+Dán áigodagas leat čoahkkimat leamaš Gáivuonas ja Divttasvuonas.
+Vaikko sámegiella ja dárogiella raportta mielde eai velge leat ovttadássásaš gielat hálddašanguovl-lu siskkobealde, ipmirduvvojit dát guokte giela eanet ovttadássásažžan go ovdal.
+Árvalusaid vuođuštusat bohtet ovdan Stivrenjoavkku raporttas. Golut:
+Sámediggeráđđi doallá dábálaččat čoahkkima bargo- ja searvadahttinministariin ja vejolaččat ruhtadanministariin ja/dahje eará stáhtaráđiiguin bušeahttadárbbu (2009 bušeahttaáŋgiruššamiid) birra juovlamánus / ođđajagimánus.
+Dađibahábut lea dienaserohus gaskal eanadoalu ja servodaga eará joavkkuid menddo stuoris.
+Čielggadus galgá leat gárvvis ovdal 2007 loahpa.
+Gáiddusoahpahus lea aŋkke leamaš olu ávkin niidii bisuhit sámegiela.
+Dievasčoahkkinjođihangotti árvalus mearriduvvui ovttajienalaččat.
+Guovlluin olggobealde Finnmárkku leat stuora ja viiddis doaimmat vuordime.
+Sámediggi ovddidii evttohusa maŋŋágo fágalaš áššedovdijuhkosa raporta lei leamaš gulaskuddamis.
+Muhtun buohcciviesuin orru leame nu ahte ortnet dušše doaibmá báhper alde.
+Viidásit sáhttet sosiála ja kultuvrralaš norpmat, nugo dievdoolbmo mearrideapmi nissonolbmo badjel ja váhnemiid mearrideapmi mánáid badjel váikkuhit veahkaválddálašvuođa láhttemii.
+II Gažaldagat ja vástadusat Gažaldat 1 áirras Ann-Mari Thomassen, NSR:a sámediggejoavku
+Sámediggi dárbbaša ruđaid 1 - ovtta dáhkiduvvon virgái vai beassá joatkit dan barggu maid lea álggahan diehtojuohkima oktavuođas.
+Sámediggi áigu váikkuhit dasa ahte eanebut háliidit/dovdet ovddasvástádus fuolahit sámi mánáid mat dárbbašit sadjásašruovttu.
+Sámediggi leage dan olis guorahallan movt dát reforbma galgá vuhtii váldit sámiid beroštumiid.
+Eanet dieđuid váidinnjuolggadusaid birra gávnnat Stáhta dearvvašvuođabearráigeahču siidduin:
+Sámi valáštallama ođđasisorganiseren, maid Sámediggi álggahii čilgehusa oktavuođas sámi valáštallama birra 2015:s, lea dál loahpahuvvomin.
+Mun oainnán, ahte OECD oaivvilda dáid r��mmaid váikkuhan dasa, ahte Norga lea ceavzán bures riikkaidgaskasaš ruhtadanroasus.
+Ovttaárvosaš oahppoplána mearkkaša ahte ii dárbbaš leat juste seammalágan.
+" 4. teakstaoasis 2. kapihttalis "Olgguldas áššedovdilávdegoddi" rievdaduvvo dánin: "Maŋimus namuhuvvon sihkkarastojuvvo go árvvoštallá nammadit olbmo Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámedikkiin, ovtta lahtu guđesge relevánta gelbbolašvuođain, go sii lea mearridan iežaset etihkalaš njuolggadusaid dearvvasvuođadutkamii.
+Muhto maiddái danne go dutkan ja ovddideapmi ii goassige šatta boastut, ja Sámediggi doarju Norgga stáhta áŋgiruššama buot dutkanhámiid ektui.
+Dálkkádatpáhkka Durbanis mearkkaša plána mo oažžut buot riikkaid dohkkehit boahttevaš juridihkalaš dálkkádatšiehtadusa.
+Viidáseappot de lea ulbmilin ahte buot relevánta oassálastit kultur- ­suorggis galget eambbo jurddašišgoahtit daid ovdánanvejolašvuođaid mat kultuvrralaš girjáivuođas leat.
+Sámediggi vállje atnit dan seamma definišuvnna innovašuvnnas go Ráđđehusa Sd. dieđ. nr. 7 - Et nyskapende og bærekraftig Norge.
+Halonen-viesu ođasteapmi lea bures boahtán johtui.
+Sápmelaččat leat ávkkástallan mariidna resurssaiguin, guolástemiin ja meara geavahemiin nu guhkás ruovttoluotta go historjjálaš gáldut sáhttet muitalit.
+Raportta čuovvoleami oktavuođas ledje konsultašuvnnat Sámedikki ja departemeanttaid gaskka.
+Sáme ­diggi lea válljen Nuortasámi musea Njávdámis sámi jahkeduhátbáikin.
+Vuostáiváldima oktavuođas lea Sámediggi addán doarjaga sihke báikkálaš vuostáiváldinrusttegiid divodeapmái ja mearrarusttegiid buorideapmái nugo bruggahuksemii ja govdunbrukkaid ásaheapmái.
+Deanus lea čoavdán dán go ovttasbargá Unjárgga giellaguovddážiin addit kurssaid.
+Dan dehálaš bargui háliidivčče Sámediggi nai ahte nu oallugat go vejolaš juogadivčče iežaset oainnuid, sihke kulturbargiid, lágideaddjit ja kulturberošteaddjit.
+Ohcan galgá čállojuvvon Sámedikki ohcanskovvái, ja galgá beaiváduvvon ja vuolláičállojuvvon.
+Departemeantta oainnu mielde lea deaŧalaš ásahit vejolašvuođa čoavdit riidduid almmá lágastemiid haga.
+oceania. kgm
+Sámediggi galgá searvat prošeavtta mandáhta hábmemii.
+Sámiráđđi mearridii ahte juohke riikka leavganjuolggadusat galge mearridit sámi leavgga geavaheami.
+Ráđđi ii leat ovttaoaivilis Kulturdepartemeanttain go ii loga sámi duhátjahkebáikki stáhtalaš prošeaktan (gč. ráđi árvalusa áššis 11/00.
+dominican_ republic. kgm
+Son muitalii ahte dušše 22 miljovnna kruvnnu doaibmaruhtapoasttain Sámedikki budjeahtas, mat 2008 s ledje sullii 300 miljovnna, leat dakkárat maidda Sámediggi ieš lea dahkan álgaga.
+Duodjeinstituhtta sáhttá go doaibmá máttasámi guovllus váldit stuorát ovddasvástádusa duojáriid rekrutteremis ja ealáhusa ovddideamis dán guovllus.
+Álbmotoaju miellahttovuohta lea vuođđun NAV vuoigatvuođaide.
+vuoruhuvvon áŋgiruššansuorggit ja erenoamáš váikkuhangaskaomiid suorggit
+Lassin alla bellodatmiellahttooassemearrái sámi álbmotjoavkku siskkobealde, lea sin gaskkas mearkkašahtti alladeappot oassi go álbmotlávdegottis geat dieđihit ahte leat maŋemus jagis oassalastan barggus politihkalaš bellodagas (14 proseanta, álbmotlávdegotti 5 proseanta vuostá), oassálastán politihkalaš čoahkkimis dahje čoakkálmasas (19 proseanta, álbmotlávdegotti 9 proseanta vuostá), váldán oktavuođa politihkkariin (30 proseanta, álbmotlávdegotti 15 proseanta vuostá) ja geain dan áiggis ledje almmolaš vearvvat (16 proseanta álbmotlávdegotti 6 proseanta vuostá).
+Dat lea čanastuvvon vássán áiggiide ja galgá ráhkkanahttit min boahtteáigái.
+Mánáidkonvenšuvnnas lea sierra artihkal eamiálbmotmánáid birra, artihkal 30;
+Lea vejolaš eanet gulahallat sámegillii go oahppá ja hárjána áddet min gollegielaid go de ii dárbbaš dorvvastit vieris gielaide nu mo dárogillii.
+10. jahkeceahkki Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Oahpahusvuogádagas lea mearrideaddji rolla sámegiela ealáskahttimis, ja dát ealáskahttindoaibma vuhtto dálá oahppoplánain.
+Boazodoallostivra oaivvilda ahte ferte árvvoštallat eará vejolašvuođaid, omd. sierra duopmostuolu boazodoalu várás miehtá riikka, mii ovdamearkka dihte sáhtášii čadnot muhtun eananjuohkinduopmostullui.
+Sámiid duodji ja Duojáriid ealáhussearvi ovddidedje sierralágan gáibádusaid 12,45 miljon ru ja 12,5 miljon ru. Goappašagat áiguba vuoruhit vuovdin- ja márkanbarggu, mii lea meroštallojuvvon leat 0,5 miljon ru. Sámiid duodji áigu viiddidit doaibmadoarjjaortnega 1,6 miljon ruvnnus 3,0 miljon ruvdnui.
+Doaibmaplánas ja čilgehusas leat leamaš golbma áŋgiruššansuorggi: dásseárvu, seksuála sodju ja veahkaváldi lagaš oktavuođain.
+Gova 10 galbbat eai gula dán dutkamuša analysaoassái, daningo dát galbbat leat Mátta-Várjjaga gielddas.
+Orohatjuohkinnjuolggadusat berrejit čorgatvuođa dihte leat sierra paragráfas.
+Evttohus 5, mii boahtá lávdegotti evttohusa 3 sadjái, hilgojuvvui 18 jienain.
+Lea erenoamážit deattuhuvvon ahte sámiin alddiineaset galgá leat ovddasvástádus ja váldi hálddašit ja ain ovddidit sámi kultuvrra, ja Norgga eiseválddit leatge dan dihte bidjan muhtun bargguid ja ovddasvástádussurggiid Sámediggái.
+Ráđđehus stáhtaráđis mearridii odne juolludit gitta 4 miljovnna ruvnno rádjai Eidsvoll-vistti divodeami bienalaš plánenbargui.
+Lassin juolluduvvojit ruđat sámi ulbmiliidda čuovvovaš kapihttaliin ja poasttain:
+Erenoamáš dáhpáhusain sáhttá dievasčoahkkin guokte goalmmádasa eanetloguin mearridit gieđahallat evttohusaid ja mearkkašumiid mat eai leat buktojuvvon b) áigemeari sisa.
+Divttasvuona giellaguovddáš lea ovttasbargan Nordlánda universitehtain julevsámegiela alit dási oahpahusa ektui (Nygaard et.
+EMAIL OF TRANSLATORS
+Skuvllas sidjiide muitaledje oalle njuolga ahte sin eatnigielas ja sin kultuvrralaš gullevašvuođas oppanassiige lei unnán árvu. "
+Sárdnon Riddu Riđđu Davvi Álbmogiid beaivve
+Maiddái guohtunealáhussii sáhttet guohtumat ja iešguđet šattut dagahit ahte dat luondduvuođđu gos biergu buvttaduvvo, váikkuha bierggu máhkkui.
+Buohkat áŋgiruššet garrasit iežaset surggiin, ja leat čájehan buriid bohtosiid báikkálaččat, nationála ja riikka dásis.
+Lea váttis kategoriseret dáid deaivvadansajiid kulturguovddážin maid ulbmilin livččii viiddes iežasdoarbmamat.
+Sámediggi áigu bargat dan ala ahte oassi biebmama árvoháhkamis fievrriduvvo ruovttoluotta sámi báikegottiide.
+Dehálaš áŋgiruššamat stáhtabušeahtas lea doarjut riikkaid ovdánahttimis buori vearrovuogádagaid, doarjja fágaservviide ja bargu lobihis ruhtajođu vuostá.
+Norggabealde lea doavttirvuorru Kárášjogas ja Deanus (gielddas lea ovddasvástádus doavttirbálvalusas, muhto priváhta doaktáris lea vuorru; Oadjodoaimmahat, ii suohkan, máksá eanas goluid).
+Mii namuhit dás muhtun ovdamearkkaid.
+Marie Therese Aslaksen evttohus § 10
+Ávvudeami oktavuođas rahppojuvvui Davviálbmogiid guovddáža ođđa visti.
+Boazodoalu vuoigatvuođaid sihkkarastin lea prioriterejuvvon maiddái Sámediggeplánas, gč. kap. 5.4.4.
+• ovttasbarggu oahpahusdoaibmabijuid plánemis guktuid etáhtaid olis • ovttasbarggu dakkár oahpahusdoaibmabijuid vejolaš oktasašruhtadeami birra mat leat oktasaš geavaheaddjiidjoavkkuid várás • šiehtadusa hárjehallilunddot doaibmabijuid birra nuoraid várás.
+- Čuoggás 9.3.3 eavttuhuvvo ahte fievrriduvvošii ođđa bivdoregulerenvuogádat: Árvvoštallamii vuođđuduvvon bivdoearit.
+Iešguđet joavkkuid ságasteaddjit ožžot sáhkavuoru joavkkuid sturrodaga mielde.
+Sámediggi lea maid oassálastán čoahkkimii gaskal Oahpahusdirektoráhta ja 7. regiovnna, gos joatkkaoahppofálaldat oahpaheddjiide 2012- 2015 digaštallojuvvui.
+Oktasaš fidnuid márkanmuddejeaddji rolla geahnohuhttin dagaha váddáseabbon biireeanadollui birget.
+Suopma lea juhkkojuvvon viđa oivošguovlluide.
+Viidáseappot lea Sámediggi álggahan prošeavtta " Erenoamášpedagogihka gelbbolašvuođalokten 2004-2006 julev- ja lullisámeguovlluin ja Lulli-Romssa ja Davvi-Nordlándda guovlluin ".
+Dat lei ođđa vásáhus munnje.
+Čoahkkima fáddán lei dákteriggeávdnasiid sámi oasi hálddašeapmi Schreinera vuorkkás.
+1.3.5 Eurohparáđi rámmakonvenšuvdna nationála unnilogu álbmogiid gáhttema birra
+Ii sáhttán laktit MTP- ovttadahkii
+Lea maiddái várrejuvvon ruhta dáiddafondii ja čájáhusdivadii.
+Vaikko girku leige guhká mielde árjjalaččat dáruiduhttimin, de liikká dat lea árrat geavahišgoahtán sámegiela girkus.
+Ovttasbargošiehtadusa vuođul Finnmárkku fylkkagielddain lea čađahuvvon oktasaš ovdaprošeakta eamiálbmotavádaga ovddideami birra: "Samarbeid mellom Finnmark fylkeskommune og Sámetinget om utviklingen av en urfolkssone " (Finnmárkku fylkkagieldda ja Sámedikki gaskasaš ovttabargu eamiálbmotavádaga ovddideami oktavuođas).
+Finnmárkkus leat vuoigatvuođadilálašvuođa guorahallame.
+Viidáset bargu lea ráhkadit dagaldumiid mo implementeret dásseárvvu áššemeannudeapmái, ja galget dollojuvvo eanet dakkár kurssat, mat buoremus láhkai leat heivehuvvon iešguđet fágasurggiide.
+Heaittiheapmi vuosttaš ja nuppi lađđasiid mielde galgá dieđihuvvot guovllustivrii.
+Ráđđehusa čielga oaidnu lea ahte ráđđádallansoahpamuš ii mielddisbuvtte ahte ieš láhkaproposišuvdna galgá leat ráđđádallanfáddá.
+Dál leat sámi dearvvašvuođaásahusat sihke ekonomalaččat ja organisatoralaččat dearvvašvuođadoaimmahaga vuollásaččat, ja dain lea unnán váikkuhanfápmu iežaset resurssaide ja sin stivrejupmái.
+Thomas Åhren, NSR, ovddidii mearkkašumi:
+Dain vuhtto čielgasit guhkesáigásaš vuoruheapmi eksplisihtta strategiijain, ja bargonávccalaš huksen lea addán bohtosiid.
+Go váilot oahppan mánáidgárdeoahpaheaddjit ja oahpaheaddjit geain livččii gelbbolašvuohta sámegielas, ja sámi kultuvrra ja servodateallima birra, dagaha dan ahte mánáidgárdemánát ja vuođđoskuvlla oahppit eai álohii oaččo dan fálaldaga masa sis lea vuoigatvuohta.
+Sámedikki minerálaplánaveahki čuovvoleapmin lea Sámedikkis leamaš čoahkkin 14.4.2011 orohagain 16, Rivkkarokkii siiddain ja Nuorajot siiddain ja Store Norske Gull AS:in.
+š " Danne livččii viidáset barggus heivvolaš geahččat dien guovtti lávdegotti čielggadusaid ja rávvagiid vuotna- ja riddoguolástusa oktavuođas.
+Sámelága ovdabargguin čujuhuvvo ahte jorgaleapmi dábálaččat galgá dahkkojuvvot davvisámegillii, ja njuolggadusat mat erenoamážit gusket sámi álbmogii julevsámi giellaguovllus, galget jorgaluvvot julevsámegillii ja lullisámi giellaguovllus fas lullisámegillii.
+Karbon14: a SVG- olggosfievrridansilliName
+š Leaŋggain oaidná ahte nuortala ∏∏ain lei ovdala™ áigge lagas oktavuohta ruo™™a kultuvrii.
+Ráđđehus evttoha lasihit bistevaš doarjaga iešguđet sámi kulturulbmiliidda 16 miljovnna ruvnnuin 2009:s.
+NP galgá oassálastit gaskariikkalaš ovttasbargoforain ja vuhtii váldit fágalaš bargguid iešheanalaš dutkanásahussan; dat galgá leat okta gaskariikkalaš gulahallanguovddáš polaráššiin ja gaskkustit oktavuođa gaskal norgga ja gaskariikkalaš fágabirrasiid.
+Čuovvovaš mearrádusain galgá dajaldat "Finnmárkku fylkkamánni" rievdaduvvot "Romssa ja Finnmárkku fylkkamánnin": § 18 nuppi lađđasis ja § 46 vuosttaš lađđasis.
+Sámeláhka addá dasa lassin viiddiduvvon vuoigatvuođa geavahit sámegiela dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggis mii mielddisbuktá ahte sus guhte háliida geavahit sámegiela fuolahan dihtii iežas beroštusaid báikkálaš ja regionála dearvvasvuođa- ja sosiála ásahusaid ektui hálddašanguovllus, lea vuoigatvuohta bálvaluvvot sámegillii.
+Aili Keskitalo, Sámi parlamentáralaš ráđi várrepresideanta, Sámediggi Norgga bealde
+Ceavzinnávccalaš hálddašeami ektui, bivdá lávdegoddi Sámediggeráđi árvvoštallat viidáseappot mot FeFo berrešii heivehit ollislaš ekovuogádatlagadanprinsihpa Finnmárkku opmodaga hálddašeamis ja konkretiseret dan dán strategalaš plánas.
+Oarjelsámi guovllus leat guokte sámi kulturinstitušuvnna - Saemien Sijte Snoases ja Sijti Jarnge Aarbortes.
+TkNN áigu virgádit klinihkalaš jođiheaddji gii galgá jođihit Klinihkalaš odontologiija geavatlaš oasi.
+Mii háliidat maiddái joatkit dásseárvobargguin riikkaidgaskasaš arenas.
+ Ráđđehusa iežas áŋgiruššamat mas Sámedikkis lea lunddolaš rolla.
+Figuvra lea ráhkaduvvon jahkásaš " Juolludusat sámi ulbmiliidda " nammasaš almmuhusa vuođul.
+Dat ođđa koronavirus oažžu ollu fuomášumi.
+Čoahkkinjođihangoddi lea bidjan ovdan evttohusa eanetlohkoárvalussan mas váldorievdadussan lea ahte válljejuvvon sámediggeráđđi galgá guođđit dievasčoahkkima.
+Dát lea mielde hedjonahttimin luohttámuša Sámediggái sámi álbmoga bealis.
+Čielga loguid ektui lei lassáneapmi erenoamáš ollu ovddabealde válggaid 2005.
+Viidáseappot berre Sámediggi guorahallat geahčadit oahpahuslága § 2- 11 gos vuoigaduvvo ahte juohke oahppi sáhttá váldit guokte vahkku permišuvnna oahpahusas go dat lea dohkálaš, sorjjasmeahttun masa permišuvdna adno.
+Ovdal huksema álggaheami galggai čađahuvvot jurdda- ja konseaptamuddu, vistti sturrodat jna galge plánejuvvot.
+Mánáidáittardeaddji galgá diehttelasat áimmahuššat sámi mánáid.
+Guolástus ealáhussan eanaš mearrasámi guovlluin, lea garrasit áitojuvvon dan geažil go álbmogis oalle guhkás lea váldojvvvon eret vuoigatvuohta bivdit guliid.
+Movt vuođđudit sámi dutkanservodaga ja movt váldit vára das, lea gažaldat mii dávjá čuožžila.
+Sámedikki riikkaidgaskasaš dieđáhusas, " Hástalusat eamiálbmogiid boahtte ­áiggi várás ", lea árbevirolaš sámi máhtu duođašteapmi vuoruhuvvon.
+- Arvat olu Norgga gávpe- ja ovttasbargoguoimmit vásihit dál váttis ekonomalaš dili.
+Sámediggi vállje bellodagaid gaskasaš lávdegotti mas leat iešguđetlágán bellodagat mii galgá evttohit rievdadusaid Sámeláhkii 2005 válgga rádjái.
+Bargojoavku dulkui ášši ILO manuála vuođul, mas čuožžu ahte doaba sáhttá guoskat ollu iešguđetlágan doaibmabijuide.
+Nie sii ohppet fievrredit viidáseappot árbemáhtu.
+Lea mávssolaš fuomášit movt galget doaibmat ja movt galget ovddasvástádusa juogadit, ee. áššemeannudeami dáfus.
+Jus leat gažaldagat lágidemiide, sáhtta Gálduin oktavuođa oažžut [email protected] bokte.
+Okta dehálaš doaibma davviguovlluid áŋgiruššamis lea ráđđehusa fuolahus nannet militeara doaimmaid Siskkit Romssas.
+Láhka nanne ahte sámit leat eatnamiid ja čáziid bistilis geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda (§ 5 vuosttas lađas).
+Dát ruđat siskkildit prošeaktaruđaid NOU 1995:6 Dearvvasvuoda- ja sosiálabálvalusaid plána sámi álbmogii cuovvuleapmái, maid Sámediggi juolluda.
+Álttás orrot maid boazosápmelaččat, ja leat maid ollu Sis ‐ Finnmárkku sápmelaččat geat leat fárren Áltái, sii leat čuvvon stuorátbáikkiidefárren báru (Sørli ja Broderstad, 2011).
+Andersen vuhtiiváldá ahte Sámediggi evttoha ahte áigeráddejupmi galgá leat 15 jagi, ja departemeanta fas áigu fanahit dán 20 jahkái ođđa eriid dáfus ja 25 jahkái eriid dáfus mat leat juo juolluduvvon.
+Sii muitaledje munnje ahte dat ledje várálaččat, báhče buot mii lihkadii.
+Vuosttas lađas gusto seamma láhkai dákkár áššečuoččaldahttimiidda.
+Otnáš dilis hilgojuvvojit ollu áššit go váilu dutkan- ja giella gelbbolašvuohta ja resurssat olgun váilot.
+Go ii leat dát gelbbolašvuohta, de sáhttá eahpečielga ja váilevaš gulahallan čuožžilit, mas sáhttet leat duođalaš váikkuhusat.
+Oktiibuot lea nettosisafárren dan maŋemus viđajagi áigodagas leamaš 211 000 persovnnain.
+Eaktun lea ahte dat sáhttá dahkkojuvvot oadjebasat njoammunsuodjalusa hárrái.
+Guovddáš láve čađahit árvvoštallama maŋŋel giellakurssiid.
+Ráđđehus háliida nannet birashámádaga ja ásahit stuorit diđolašvuođa biiladivagis.
+Lassin berre gáiddos oahpahusa plána čuovvoleapmái láhččojuvvot buoret vejolašvuođat bargat ovttas riikkarájáid rástá buot golmma sámegielas.
+Sámediggi bidjá vuođđun ahte guoskevaš máhttovuođđu galgá fátmmastit maiddái árbedieđu.
+Geatnegahtti ovttasbargu Sámedikki ja stáhta ja regionála eiseválddiid gaskka váikkuha sámi giela, kultuvrra ja servodateallima nannema ja oainnusmahttima.
+Beaivváš oaččui 1987 rájes (vuos golmma jagi geahččalanáigodahkii) doarjaga Kultur- ja girkodepartemeantta bušeahtas (poasttas feara man doaibmabijut).
+Dan skuvllas deaivvadeimmet eahpevuoiggalaš láhttemiin min vuostái.
+Bargiidbellodaga joavku ii sáhte sivaid haga doarjut dakkár cealkámušaid go ahte vásáhusat maŋŋá Sámi vuoigatvuođalávdegotti ásaheami "... duođaštit ahte sámi vuoigatvuođaid ii leat báljo vejolaš suodjalit soahpamušaiguin mat dahkkojuvvojit norgalaš eiseválddiiguin."
+Boanddat galget adnojuvvot iehčanas ealáhusdoallin seamma dásis go eará ealáhusdoallit.
+Alimusriekti juohkásii eanetlohkun ja unnitlohkun (9-6), muhto maiddái unnitlohku doarjjui eanaš muddui boazodoalu.
+Sámi vuoigatvuođalávdegoddi nammaduvvui fas geassemánu 1. b. 2001 álbmotrievtti, sámerievtti ja sámepolitihka ovdáneami vuođul.
+Eanet luvvosat ovttasbargu seammalágan institušuvnnaiguin ruoŧabealde lea maid dál formáliserejuvvon earet eará guvttiin Interreg prošeavttain.
+Dieđáhus addá bajilgova visot sámi dáiddasuorggis ja čilge suorggi gaskaomiid birra ja lagamus jagiid hástalusaid.
+Ovttasbargoprošeavttas leat mielde moanat doaimmahead ­djit ealáhusain, hálddašeamis ja politihkas.
+Ohcan oktan CV:in sáddejuvvo elektrovnnalaččat www.adecco.no/select Duođaštuvvon skuvla- ja bargoduođaštudaid máŋgosat sáddejuvvojit: Sámediggi - Sametinget, Ávjuvárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka - Karasjok.
+Dieinna lágiin háhkkojuvvo ja oainnusmahttojuvvo pedagogalaš geađgejuolgi sámi mánáide sin eavttuid vuođul.
+Ollugat orrot maiddái máŋgga gielddas jagi mielde.
+Iešguđetlágán fálaldagat mat čalmmustahttejit dáid gielaid livčče hui mávssolaččat.
+Eanaš dain ávdnasiin leat buoiddis suddi ávdnasat, mii dagaha ahte sáhttet vurkejuvvot erenoamážit buoidevallji mariinna biebmogollosii.
+Jus guohtundeaddu lassána vel eambbo, de boahtá dattege šaddu juohke bohccos njiedjat go gilvu guohtunriggodagaid nalde lassána.
+Replihkka Ann-Mari Thomassen Miriam Paulsen Gunn-Britt Retter Olaf Eliassen Jørn Are Gaski Marianne Balto Aili Keskitalo Marianne Balto Ann-Mari Thomassen Jørn Are Gaski Willy Ørnebakk Marianne Balto Egil Olli Jørn Are Gaski Aili Keskitalo Marianne Balto Geir Tommy Pedersen Trond Are Anti
+Sámediggeválgakoarta lea alit.
+Maŋemus virgi mii ásahuvvui, lea vásedin dan váste ahte galgá bargat mánáiguin ja nuoraiguin.
+Maŋemus jagiid lea datadilálašvuohta buorránan dovdomassii.
+Dat doalut mat leat geargan loanaiguin gal birgejit, muhto sis geain lea huksenloatna leat stuorra hástalusat gánnáhahttivuođain.
+Dálkkádatrievdamat leat min áiggi stuorámus hástalus, ja dat čuhcet olbmuid dearvvašvuhtii, eallimii ja eallineavttuide.
+Eará stuorát bargguid dáfus, mat leat dahkkojuvvon sámegiela ja giellaplánema birra maŋŋel 2000, namuhit mii Inger Marie Gaup Eira čielggadeami Sámegiella Davviriikkain - stáhtus- ja domenačielggadeapmi 2001:s ja Torunn Pettersena ja Johanne Gaup čielggadeami almmolaš sámi diehtojuohkinbálvalusa birra, dat maid 2001:s.
+Dát guoská olles árvogollosii duoddaris beavdái.
+Ii leat goassege leamaš sáhka das ahte in máhte báikkálaš suopmana.
+Raporttas leat muhtun rávvagat movt stáhta sáhttá gozihit iežas sihkkarastingeatnegasvuođa sámi ássiid guovdu.
+Ja ii ge goasse geargga maidege dadjat eadnái dan beale go eatnis livččii dilli.
+Sámediggi ferte geahččalit ovdánahttit organisašuvnna daid beliid vuođul mat organisašuvnnas leat dál, nu go álggahanmokta, luohttámuš, loaktin ja oadjebasvuohta.
+Ákkasteamis galgá čielgasit boahtit ovdan manne plána ii sáhte dohkkehuvvot, ja ferte duođaštit ahte lágas mearriduvvon eavttut vuosttaldeami ovddideapmái leat ollašuhttojuvvon.
+Muđui goaruimet dohká ja dasa biktasiid.
+In ipmirdan ahte duiskalaččat goddaledje olbmuid.
+Lávdegotti miellahtut, NSR ovttasbargojoavkkus; Birger Nymo, Per-Bjørn Lakselvnes, Randi A. Skum, Ragnhild Nystad, Geir Tommy Pedersen ja Terje Tretnes, ja Sámi válgalihtu áirras; Roger Pedersen, ja Bargiidbellodaga sámediggejoavkkus; Magnhild Mathisen, Egil Olli, Willy Olsen ja Willy Ørnebakk,
+Raporttas boahtá ovdan ee. ahte leat soames oktasaš juksanmearit fitnodagaid ásaheamis.
+Cadahan dihte dáidaga ja kulturhistorjjá sámi našonalmuseá ásaheami, de ferte viiddidit Sámiid Vuorká-Dávviriid visttiid nu ahte dasa cáhká maiddái sámi dáiddamuseá. Dán ulbmilii ferte várre ruđaid.
+Ovttas buohcceviesuid palliatiiva guovddážiiguin dain lea maid ovddasvástádus fágaidgaskasaš gelbbolašvuođafierpmádagas, mii bargá geahpideaddji dálkkodeami ovdii, ja ovddasvástádus fuolahit palliatiiva divššohasaid dikšo- ja fuolahanfálaldaga jotkkolašvuođas, ja gelbbolašvuođa lávdadeamis gielddaide.
+Evttohus Dievasčoahkkimii reivvetekstii:
+Ovttasbargu Norgga Báŋkku ja dáiddára Anne Lise Josefsena gaskka lea doaibman bures olles proseassas.
+Dieđáhusas čuožžu ahte: Danne lea hui deaŧalaš čađahit systemáhtalaš válgadutkama sámediggeválggaid várás.[...
+Eatnašat oaivvildit ahte dát boahtá das go leat nu ollu njurjot vuonain.
+Dál leat dušše muhtun lágat ja láhkaásahusat jorgaluvvon sámegillii, dahje dušše ovtta sámegillii.
+Danne ferte ge lága áigumuša vádjolusluosa suodjaleami ja ovddideami hárrái beavttálmahttit.
+Doaibmabijut ja váikkuhangaskaoamit Sámedikki mihttomeriid ja strategiijaid vuođul sámi museaid ektui lea bušeahttadárbu sámi museabargui čuovvuvaš:
+Sámi rámmaplánalávdegoddi oaččui bargun árvvoštallat guokte váldovejolašvuođa:
+Ráđđi maid oaidná ahte duollonjuolggadusaid rievdadeapmi ferte dohkkehuvvot dain riikkain geaidda rievdadusat gusket.
+Kulturdepartemeanttas lea bajimus ovddasvástádus hábmet, dulkot ja ovddidit giellapolitihkalaš ulbmiliid Norggas.
+Duopmostuoluin lea Duopmostuollohálddahus mii lea váiddaorgána.
+- oažžomassii informašuvdna iežaset vuoigatvuođaid, geatnegasvuođaid ja vejolašvuođaid birra
+Dát lahtut vurdet ahte sámediggeráđđi boahtteáiggis ii čiehkát cealkámuš- dahje áigeákkaid duohkai, ja geige áššiid mat leat vuđolaččat doaimmahuvvon ja maid álbmotválljejuvvon orgána sáhttá dovdát.
+Plánat eai berreše biddjot menddo alás, dalle sáhttet oahppit sihke vuollánit ja beroštumi massit.
+Erohus ii leat ollu, muhto goitge mearkkašahtti statistihka oktavuođas.
+Dán oktavuođas livččii lean lunddolaš geavahit dovddus gálduid ja iežas ekspearta- dahje bargojoavkkuid, mat livčče sáhttán čilget sámi luossabivddu ja ealáhusa mearkkašumi dállodoalu dáfus ja ekonomalaččat sámi kultuvrra suodjaleapmái ja ovddideapmái.
+Mun doaivvun ahte dát sáhttá árvvolaččat loahpahit daid guhkesáiggi rahčamusaid.
+Sámi giellaráđđi mearrida stipeandda ohcanáigemeari ja ohcanáigemearri almmuhuvvo.
+Dohkkehuvvon listta sámediggeválgii - Sámediggi Sametinget
+Almmolaš háhkamiid váiddanammagoddi (AHVN)
+Dutkaninstituhtta galgá fállat oahpu julevsámegielas allaskuvladásis.
+Duodjeealáhus vásiha internationála gilvvu doaimmain main ii leat sámi kulturduogáš.
+Ja dat rahpá almmolaš saji ja politihkalaš gierdevašvuođa go Sámediggi buorebut sáhttá bidjat fuomášumi sámepolitihka sisdollui, ovdalii go dušše bealuštit dan ahte dat gávdno.
+Mii guoská kulturskuvlii, astoáigeortnegii ja leaksoveahkkái, de berrejit dát divaštallamat gehččot ollesbeaiskuvlla ságastallama ektui.
+Go mus ii lean giella olggos, de jáhkke várra ahte in sáhte maide váldit sisa ge.
+Mohtorjohtaluslága berrešii rievdadit nu ahte duojárat sáhttet viežžat ráhkadanávdnasiid meahcis.
+Mii vásihit liikká ahte suohkanat ja pasieanttat ohcalit dieđuid divššu birra maid leat ožžon, ja maid sii galgat dahkat maŋŋel olggosčáliheami, ja mii galgá čuovvuluvvot.
+Stáhtaneahtta muitala ahte fápmolinnjá Báhccavuotna - Hámmárfeasta sihke ovddida 2. muttu Muolkkáin ja uhcida CO 2 luoitimiid 870 000 tonnain jahkái Muolkkáid 1. ja 2. ceahkis, ja Goliat oktavuođas.
+Lea bargojuvvon eanemusat davvisámegiela-dáru-prográmmain, muhto stuorimus sivva lea ahte hui ollu sániin lea seammá ráhkadus iešguđet sámegielain, nu ahte prográmma máhttá daid hukset goallostemiin dahje suorggidemiin, dahje goappašagain.
+Eambbo dihtomielalašvuohta sámegiela geavaheami birra livččii mielde lokteme giela stáhtusa.
+Danne leat neahttasiiddut hábmejuvvon nu gohčoduvvon WAI-njuolggadusaid mielde, Norge.nos kvalitehtaeavttuid vuođul neahtas, ja Sosiála- ja dearvvasvuođadirektoráhta oaivadusa mielde olámutto neahttabáikkiid ektui.
+Danne lea dárbu ođasmahttit sámelága giellanjuolggadusaid, nu ahte fátmmastit olles riikka.
+Muotka deattuha ahte Ivgu lea hui deaŧalaš dan oktavuođas ahte vásihit Davvi-Norgga sihke meara alde ja váris.
+Sámediggi ja Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanta jotket dainna bargguin 2012:s.
+analyseret sámegiela dili ja ovdáneami Norggas
+Eastadeapmi ja oktiiordnen leat deaŧalaš mihttomearit Ovttasdoaibmanođastusas ja nationála dearvvašvuođapolitihkas.
+Dáhta- reaiddut leat dušše olamuttus go teaksta lea merkejuvvon, dahje jos olgeš sáhpánboallu coahkkaluvvo sáni alde. Jos dáhtá- reaiddut eai falahuvvo vaikkoge teaksta lea merkejuvvon, de fertet daid sajáiduhttit. Muhton dáhta- reaiddut leat oassin KOffice- páhkas. NAME OF TRANSLATORS
+Evttohus 6: Áirras Sandra Márjá Šest, NSR
+Avinor lea dán oktavuođas namuhan čuovvovaš prošeavttaid: 1.
+Mu mánnávuođaruoktu ovdal soađi lei Vuohpoža geažis, sullii miilla eret poastabáikkis Ruoššamuotkkis.
+Okta bargojoavku Sámedikkis lea hábmen evttohusa gulaskuddannotáhtii maid Sámediggeráđđi lea dohkkehan.
+Dán áigge geavahit tearpma go oaivvildit dihtorprográmmaid mat máhttet analyseret, buvttadit, rievdadit ja responderet olmmošlaš tekstii dahje hállamii.
+Kulturpolitihkka ja álbmotdearvvašvuođabargu galgá leat mielde buorideamen álbmoga eallindási.
+Vuođđolága § 108 vuođul lea ráđđehusa ulbmil láhčit dilálašvuođaid dasa ahte sámit sáhttet sihkkarastit ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimeaset.
+Jos Stuorradiggi guorrasa dasa ahte evttohuvvon huksenprošeakta galgá čađahuvvot, de dahká Sámediggi, vejolaččat geavaheaddji/geavaheaddjiásahus, láigošiehtadusa Stáhta huksenfitnodagain dahje eará láigoheddjiin dan rámma vuođul maid Stuorradiggi lea addán.
+Mii dáhpáhuvvá go galggan riegádahttit?
+Dat eaktuda ahte mii ain nagodit doalahit njoammundilálašvuođaid kontrolla vuolde.
+Namma lea juo anus.
+Sámediggi doarju Sámi vuoigatvuođalávdegotti árvalusa Deanu fierbmebivdovuoigatvuođaid eavttuid birra.
+• Ealáhusvástesaš prográmmat ja prográmmadoaimmat (NFR.
+Agnar Berg buorit.
+Nuoraidkonfereanssa doallan giđđat 2001
+Virggi barggut leat ea.ea. ovddidit ja čuovvolit Sámedikki váikkuhangaskaoapmepolitihka, vuosttažettiin doarjjahálddašeami.
+1860-logu loahpageahčen garradišgođii Stuorradiggi dáruiduhttindoaimmaid.
+Earret dalá ossodatjođiheaddji Øystein Ballari, de ledjen mun áidna oahpaheaddji gii ledjen virgáibiddjojuvvon boazodoalloskuvlii.
+Máttasámi guovllus leat registreremat easkka álggahuvvon.
+Ulbmilin lea ráhkadit fásta oastinortnega ja lágádusšiehtadusa sámi lágádusaiguin, čilge Gaski.
+3.2 Buorit rámmaeavttut sámi dáiddáriidda.
+Fievrrideaddji lea šiehtadan fanasdoaimmaheddjiiguin, ja Finnmárkku fylkkagielda lea šiehtadan ruggoeaiggádiiguin movt máksit mohkastemiid.
+Maiddái NBR vuosttaldii evttohusa stivračoahkkimisttis loahpageahčen čakčamánu 2006.
+Dán raporttas galgá oidnot ahte doaibmabidju / prošeakta lea čađahuvvon, jos plánas lea spiehkastuvvon de galgá čilget mii lea rievdan plána ektui ja manne plána ii leat čađahuvvon, čilgehus masa ruđat leat geavahuvvon (rehketdoalločilgehus) ja lea go prošeakta lihkostuvvan vai ii nu ahte prošeavttain sáhttá gávdnat buriid ja heajos vásihusaid, main lea ávki earáide.

eval/test.sme-no.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Søkerne ble videre bedt om å oppgi de viktigste salgskanalene innenfor 6 mulige salgskanaler, og det var 18 som svarte på dette spørsmålet.
+Målet er at alle skal få frikortet i posten innen tre uker etter at de har nådd frikortgrensen.
+Skoleeieren og skolene utarbeider forpliktende planer for et faglig og organisatorisk kompetanseutviklingsopplegg for deltakelsen i satsingen.
+Jeg ønsker å sette fokus på gamle samiske tradisjoner.
+Nå finnes flere samiske akademikere både innen samisk forskning og annen forskning, og ulike høyere utdanningstilbud der undervisningsspråket er samisk gis.
+Kulturhusutvalgets arbeid vil fortsette ut året.
+Sametinget gir uttrykk for at dette vil undergrave den rollen Sametinget og reindriften er gitt gjennom oppnevning av medlemmer i de styrende organer.
+Støtten til Sameblod og Amanda Kernell viser både ambisjonsnivået og rekkevidden av arbeidet deres.
+Ombudets generelle arbeidsoppgaver er å sikre alle barn i Norge en god oppvekst og de rettigheter de har gjennom FNs barnekonvensjon.
+Overvåking av utslipp fra skytefeltene er et krav.
+Kunnskap om hva som er betingelsene for og utviklingstrekkene av den samiske offentligheten er viktig for valg og prioriteringer som tas i utformingen av samepolitikken i åra framover.
+Til slutt vil rådet knytte noen kommentarer til Sametingets aktivitet og prioriteringer.
+Eg må seie at nokre av byråkratane var reint krigersk innstilte mot oss.
+Det kan for eksempel være gravplasser, offerplasser, gammetufter, fangstanlegg og merkeplasser for rein, ildsteder, hus, stabbur, kirkegårder, offersteder, hellige fjell og innsjøer, sennagress-steder, lekeplasser for barn og muntlige fortellinger og joik knyttet til bestemte plasser.
+Det er fortsatt mulig å bestille gratis læremidler til grunnskoler som har samiske elever i Norge og barnehager med samiske barn fra disse forlagene: ČálliidLágádus, DAT, Iđut og Davvi Girji.
+Pasient- og brukerrettighetsloven sees i sammenheng med andre lover som berører helse- og omsorgstjenesten, herunder helsepersonelloven, spesialisthelsetjenesteloven og helse- og omsorgstjenesteloven, tannhelsetjenesteloven og lov om psykisk helsevern.
+På dagsorden sto oppfølging av regjeringens nordområdemelding, utdanning og kompetanseutvikling og ringvirkninger og lokal verdiskapning ved økt næringsaktivitet i nord.
+Tale holdt av visepresident Johan Mikkel Sara ved åpningen av Blåfjella-Skjækerfjella / Låarte - Skæhkere nasjonalpark og Lierne / Lijre nasjonalpark, 26. juni. 2006.
+Hovedsaken i artikkelen er å analysere, hvordan samelovens språkregler og stedsnavnloven er tatt hensyn til i den offentlige skiltingen.
+Det har båret frukter og Sametinget har vært med å bedre rammebetingelsene for disse næringene.
+I Finland har blant annet Enontekiö erfaring med fjernundervisning i språk og matematikk og spesialundervisning på grunnskole og videregående skole nivå.
+Samiske og urfolks fag- og forsk ­ningsmiljøer i Finland, Norge, Sverige og Russland understreker behovet for utarbeidelse av felles strategier og standarder for forsk ­ning i samiske og urfolks områder (nordisk samisk seminar, rapport " Future challenges for reindeer husbandry societies ", Umeå, mars 2007).
+Den representerer en god og fornuftig ressursutnyttelse i marginale fjell- og utmarksområder.
+Grunnen til dette er at Norge ikke innhenter offentlig statistikk over hvem som definerer seg som samisk.
+ lavere skoleprestasjon og fullføringsgrad for urfolk i land med langvarig migrasjon (min oversettelse)
+Kjernen i samfunnsoppdraget vil ofte være bevaring og utvikling av samisk kunst og kultur.
+Barnehage og skole er sentrale for å styrke og utvikle samiske språk.
+I dag er saksbehandlingstiden svært lang hos de fleste fylkesmennene og i Statens helsetilsyn.
+Dette vil lette kommunens arbeid opp mot reindrifta, samtidig vil dette bidra til å anerkjenne reindriftas posisjon og viktighet.
+Et menneske i min situasjon er avhengig av en velfungerende administrasjon generelt.
+I Norge er det etter dette kun folketellingen i 1970 som har inkludert spørsmål om samisk språkbruk og identitet (Aubert, 1970).
+Prosjektet ferdigstilles senest to år etter tilskuddsbrevets dato.
+Samtidig registreres det at det er lokal skepsis til havbruksnæringens tilstedeværelse og ekspansjon.
+Flere av høringsinstansene går inn for at det skal opprettes et nytt organ for å løse denne oppgaven, for eksempel et råd eller et representantskap som utgår fra kommunene i Finnmark.
+Siden høsten 1999 har Sametinget arbeidet for å etablere et skikkelig tilbud på Internett samt et funksjonelt intranett for de ansatte.
+Aktivitetsmønsteret på disse to arenaene viser imidlertid at kjønnsforskjeller kan forklare disse variasjonene.
+Karasjok har lave slakteprosenter og en produksjon som varierer med reintallet.
+: Forvaltning av fornybare ressurser
+Den omfatter alle 15 sektorene som i henhold til EUs retningslinjer er støtteberettigede.
+Medlem Inga-Lill Sundset, Arbeiderpartiets sametingsgruppe (Ap.)
+Staben ledes av en stabsleder.
+Mange ganger kan spørsmål av felles interesse avklares på samisk dersom begge parter er samisk-språklige tjenestemenn.
+Det er berammet konsultasjonsmøte med Olje- og energidepartementet 11.05.07.
+I hovedsak ser vi at antall barn som faktisk får tilbudet, avgjøres av hvor tilbudene er, og hvor mange samiske barnehagetilbud som eksisterer.
+Det er et helt klart behov for at noen har et overordnet ansvar for samisk språkutvikling, og for koordinering av tiltak.
+I denne situasjonen bestemte myndighetene høsten 1989 at man skulle ha fisket et visst kvantum torsk i ett av årene 1987-89 for å få såkalt fartøykvote.
+rende den nye Plan- og bygningslo
+Derfor øker grunnavgiften på fyringsolje til samme nivå som avgiften på elektrisitet.
+Jeg trur at en svært stor del av kommunens innbyggere og ikke minst tilreisende vil få stor glede av det som skjer i Tana i dagene og ukene fremover."
+Det var moro å brevveksle og på den måten holdt vi kontakt gjennom årene.
+Høgskolen har en rekke studietilbud der samisk kultur, historie og samfunnsliv inngår som en integrert del.
+En reduksjon i reintall vil for de aktuelle reinbeitedistriktene etter departementets vurdering medføre forbedret drift gjennom:
+Etter Vg 1 - studieforberedende utdanningsprogram
+7.1.2 Dialogmøter Sametinget er opptatt av å utvikle dialogen med de samiske institusjonene, og legge til rette for at institusjonene skal få muligheter til å utvikle seg til sterke faglige institusjoner.
+Faglig analysegruppe for samisk statistikk oppnevnes av KMD og Sametinget i fellesskap.
+Når det gjelder videreføring av kondemneringsordningen og tidsavgrensede kvoter på mer enn 15 år, ble Sametingets standpunkter ikke tatt hensyn til.
+Sametinget vil legge fokus på å koordinerere og invitere til samarbeid mellom ulike institusjoner som jobber med samiske språk.
+Intensjonen er å gjennomføre det med alle institusjoner jevnlig.
+kelig okserein. Sara sier at på m
+Arbeidsgruppens forslag om Sametingets formelle stilling... 71 8.1.
+I forbindelse med forhandlingene om Reindriftsavtalen 2014/2015 startet arbeidet med å utvikle reindriftens arealbrukskart gjennom et eget pilotprosjekt.
+De økonomiske konjunkturene kan imidlertid snu, og situasjonen innenfor EØS-området kan bedres på sikt.
+For øvrig har Sámi Giellagáldu gitt råd til språkbrukere i språkspørsmål. Giellagáldu tilbyr gratis skriveråd til språkbrukere i språklige spørsmål.
+Sheet HarbourCity in Nova Scotia Canada
+I en slik tabell vil de endringer som har skjedd i landbruket komme frem.
+høsten 2011 har politisk nivå gått ut og signalisert et større engasjement, men dette har foreløpig ikke blitt mer konkretisert.
+I budsjettforslaget videreføres arbeidet for mer rettferdig fordeling gjennom skattelette for brede grupper, og innstramminger er rettet inn mot dem med høye inntekter og formuer.
+Stipendene ble gitt til etablerere som vil starte med utmarksbaserte virksomheter og småskala mat.
+Tema har vært sentrenes virksomhet.
+Selv om det foregår et utstrakt samarbeide mellom skolene i de to landene, er det problemer knyttet til barn i grunnskolen som skal gå på skole i et fremmed land.
+Og videre at " Styret i STS foreslår at staten ved Kultur- og kirkedepartementet igjen tar det budsjettmessige ansvar for Beaivváš Sámi Teáhter.
+Merking utenfor det samiske reinbeiteområdet Utenfor det samiske reinbeiteområdet gir departementet nærmere regler om reinmerke og merking av rein.
+Sametinget er i dag øverste myndighet når det gjelder språkutvikling, normering og samisk rettskrivning.
+Driften er basert på reinens tilpasning til naturmiljøet i et arktisk og subarktisk økosystem.
+- Jeg reagerer fordi Kirkeneskonferansen år etter år har hatt alvorlige tema oppe til diskusjon, temaer som har direkte innvirkning på samiske interesser, bla. samiske næringer, kompetanseutvikling og attraktive samfunn.
+Det ble til sammen gitt støtte til 17 bokprosjekter, herunder 2 lydbøker.
+Denne nemnda foreslo at lærerutdanningen måtte utvikle spesielle tilbud som skulle kvalifisere for lærerarbeid i samiske distrikter.
+FN-pakten slår i artikkel 1 og artikkel 55 fast " prinsippet om folkenes like rett og selvbestemmelse ".
+Disse vil legge føringer for å styrke samisk språk, sier Nystad, avslutter Nystad.
+Port ElizabethCity in South Africa
+I diskusjonen av europeiske investeringer skal en ta med seg at det finnes både sikre og mindre sikre investeringer i denne regionen.
+Etnisk bakgrunn er derfor operasjonalisert ved svar på spørsmålet om morsmål.
+Teatret er et scenekunsttilbud til den sørsamiske befolkningen og innehar en viktig funksjon når det gjelder styrking av sørsamisk språk og identitet.
+Det var Akkrediteringer for oppstart av nye doktorgradsstudier og Stortingsmeldingen om ungdomstrinnet (Sametingets årsmelding 2011: 7).
+Samisk musikk finnes og utøves i fire land: Norge, Sverige, Finland og Russland, i området som heter Sápmi.
+Når som helst@ info: whatsthis
+Formålsbestemmelsen gir viktige føringer når man skal forstå og anvende de øvrige bestemmelsene i loven.
+Utjevningsmandater tildeles kun lister med en oppslutning på minst 4% (Sperregrense) av samtlige godkjente stemmer til sametingsvalget.
+Som del av arbeidet har utvalget også drøftet den alvorlige situasjonen for mange av laksebestandene i Tanavassdraget.
+ Delta aktivt i revideringen av Samelovens språkregler
+Gjennom arbeid, fellesskap og samarbeid har vi forent disse.
+Det vil i dette arbeidet blir vurdert om det er behov for særskilte tiltak for å implementere retningslinjene i befolkningen der kultur og språk kan utgjøre barrierer.
+Leder av tilskuddsstyret, Ann Mari Thomassen, er svært fornøyd med de prosjektene som har fått tilskudd, både faglig innhold og geografisk spredning av prosjektene.
+For å si det enkelt: Hvis det utenkelige skulle skje at vi alle satte oss ned, sluttet å arbeide og bare levde av pensjonsfondet, ville hele formuen være borte på litt over ett år.
+Sametingets oppvekst-, omsorg- og utdanningskomité har behandlet sak 009/18 Språkløftet - Sametingets strategier for samiske språk.
+Det hadde blitt en helt annen sak enn å gjøre det i Tromsø.
+Sametinget har fått påpekt i planen at analysen og anbefalingene også skal omfatte den samiske befolkningens framtidige behov for psykiske helsetjenester.
+dagdo not reorder placeholders, just translate e. g. and - to the separator used by dates in your language
+Innspillet fra Sametinget vil orientere om dagens status i reindriften i første kapittel.
+Utgangspunktet for å nå dette målet, er at likestilling berører alle samfunnsområdet og skal være en integrert del av vårt arbeid, uavhengig av blant annet kjønn, funksjonsevne, etnisitet og seksuell legning.
+Derimot er jeg i tvil om hensiktsmessigheten i tallfesting av vektnormer som bestemmende for øvre reintall.
+Samtlige reinbeiteområder har hatt økning i denne aldersgruppen, men det er nokså store forskjeller mellom noen områder.
+Departementet har utarbeidet en forskrift om ordningen som trer i kraft 1. januar 2009.
+Sametinget krever at det bevilges midler til bedre bestandsregistrering, bedre ordninger for uttak av skadedyr, mer forsk, ­ning utvikling av forvaltningsmetode for kongeørn, samt at det satses på bedre dialog mellom organisasjoner og forvaltning for å klare å gjennomføre vedtatt rovviltpolitikk.
+Riksveg 21/E8 Riksvei 21/E8 som går fra Bottenviken til Ishavet og til Tromsø i Norge, er en av de to hovedveiene som fører til Norge via finsk Lappland.
+Sametinget, som det representative organ for samene, må i lov gis myndighet for forvaltningen av samiske kulturminner.
+Verken Sametinget eller noen annen offentlig instans kan styre det enkelte individs private språkbruk.
+De lærer om reindrifta og at samene bor i Kautokeino og Karasjok.
+Konferansen foregår på Thon hotell i Alta.
+Sametinget hadde ikke tiltaket på sin prioritetsliste for 2002, men utvikling av språksentra og andre språkprosjekter utenfor forvaltningsområdet på hhv. 7. og 10 plass.
+Forslag fra Norske samers riksforbund (NSR.) Kap / post
+Sámi Giellagáldu arrangerte et sørsamisk språkseminar i Östersund i Sverige i april.
+Blant annet er det nødvendig å samarbeide med duodjimiljøene i de andre landene. Rettsvern for duodji innebærer rettsvern mot utenforståendes urettmessige bruk av duodji i kommersiell hensikt.
+Regionalt og lokalt samarbeid. Mål for innsatsområdet: Et aktivt og målrettet samarbeid med regionale og lokale myndigheter for å styrke og utvikle samisk kultur, språk og samfunnsliv.
+Til punkt to vil jeg si: Vi trenger mer kunnskap om motorferdsel og bruk av utmarka.
+Helgelands-byene og Mo i Rana har som nærmeste byområde fått 27% av by-flytterne.
+Et unntak er ei mindre ordbok mellom nordsamisk og kildinsamisk (Sammallahti & Xvorostuxina 1991).
+Gaupe ser ut til å ta flest sau, mens jerven tar flest rein.
+Likeverdige helsetjenester for den samiske befolkningen har med brukerens opplevelse av tjenestene å gjøre.
+% 1 poeng: Totalt antall poeng for dette nivået
+For 2005 viser tabellen kun til det tidligere Statens petroleumsfond.
+Produksjonskurver som vist i figur 1, fanger imidlertid ikke opp hele dynamikken i våre nordlige beitesystem.
+Sametingsrådet støtter derfor Reindriftsstyrets vedtak om å oppheve fredningen mot reinbeiting på Stonglandshalvøya.
+De stakk som spisse nåler.
+(Else Grete Broderstad, Institutt for statsvitenskap, Det samfunnsvitenskapelige fakultet
+Samtidig ser vi at dette arbeidet er stort og krever kompetanseheving på flere plan i barnevernstjenesten.
+Sametinget ønsker et rikt plante- og dyreliv i Norge.
+Noe av utfordringen med tanke på å skaffe fullstendig oversikt over utgifter og inntekter er at alle festivalene hovedsakelig er drevet på frivillig basis.
+Fra forsvarets side skal det være forhandlere som aktivt kan ta del i forhandlingene med partene og som kan ta avgjørelser.
+På overflaten synes ungdomstiden å være et relativt homogent løp.
+Det må vi holde fast ved.
+Innebygd visning av Java- miniprogrammerName
+Prosjektet har vært drøftet i møter mellom Kulturdepartementet og Sametinget.
+Vekstkommunene har ikke overraskende stor innenlandsk flyttegevinst.
+Mange barnehager har signalisert at de trenger grunnleggende informasjons- og veiledningsmateriell om samiske forhold.
+Vi krever omfattende endringer i lovforslaget.
+Etter folkeskolen var jeg 9 uker på framhaldskole, men der lærte jeg ingenting.
+& OmDefault mode in notification
+Søknad på stillingen sendes via vårt digitale søknadssenter: http://e-skjema.no/sametinget.
+Rammeplan for barnehager - BFD Runskriv Q- 0917 B - en kortfattet presentasjon
+Tilpasse tilskuddsordningene slik at de sikrer en fremtidsrettet duodjinæring
+Bestemmelsen om gjennomføring av avvikling i første ledd får tilsvarende anvendelse.
+Tilskuddstyret viser også at Påskefestivalen gir store ringvirkninger for kommunens næringsliv.
+Kartlegging av samers rettigheter til reinmerker - prosjekt i egen regi
+Sametingets mål er at samisk språk skal bevares og utvikles.
+Vi skulle ha startet tidligere med kalvemerkinga, men det har ikke vært mulig, sier distriktsformann John Idar Anti.
+- Vi reduserer sektoravgifter og overprisede gebyrer med om lag 565 millioner kroner, herunder tinglysningsgebyret.
+Samtidig inngår reiselivsbasert næringsutvikling i reindriften, samt samarbeidstiltak mellom reindriften og foredlingsbedrifter i programmet.
+Jeg vil peke på at særlig prinsippene (3), (4), (5) og (7) alle bidrar til å konkretisere selvstyredimensjonen i lokal ressursforvaltning, som også er ett av de viktigste nye elementene i reindriftsloven av 2007.
+Det dannes nettverksgrupper der leger som jobber i samiske områder får anledning til å møtes med jevne mellomrom for å utveksle erfaringer og utfordringer
+Landbruks- og matdepartementet oversendte senere Sametinget et notat der organiseringsendringene ble begrunnet.
+Direktøren kan i særskilt dokument delegere anvisningsmyndighet til tjenestemenn med budsjettdisponeringsmyndighet som leder av driftsenhet.
+Komiteen har ikke flere merknader eller forslag og råder Sametinget til å vedta følgende: Sametinget støtter for øvrig sametingsrådets forslag til innstilling.
+Det positive med arktiske produkter er at de er mer smakfulle enn produkter produsert lenger sør i landet.
+Arbeide for at vedtak om vern skjer etter informert samtykke fra den samiske lokalbefolkningen
+Men det var nordmenn som arresterte.
+Dette er Skedsmo, Stavanger, Drammen, Lørenskog og Asker, listet etter de respektive kommunevisemanntallsstørrelsene i 2009.
+Kommunen har varslet at den skal ferdigbehandles i januar 2012.
+I et reinbeitedistrikt kan så vel distriktsstyret som den enkelte reineier i mangel av minnelig overenskomst få avgjort ved skjønn ved jordskifteretten om reineieren skal ha adgang til å føre opp gjerde til støtte for sin driveplikt og sikring mot erstatningsansvar.
+Hvordan eleven fungerer sosialt, bør være et tema i alle utviklingssamtaler.
+Referanser til urfolk har også blitt inkludert i vitenskapskomiteens arbeid i forhold til REDD.
+Johan Mikkel Sara Randi Solli Pedersenleder
+Regjeringen ønsker å foreta en bred gjennomgang av samisk utdanning og forskning, både ved Samisk høgskole og ved andre institusjoner på ulike nivåer.
+Eventuelle etableringer av nasjonalparksentra i eller i tilknytning til samiske museer må også forutsettes finansiert av Miljøverndepartementet / Direktoratet for naturforvaltning.
+Mediesituasjonen for samisk opplæring og utdanning er ofte preget av negative enkelthenvendelser og spådommer om at samiske språk er i ferd med å dø ut.
+Disse områdene er viktige ressurser for utviklingen av samiske språk i Norge.
+Sametinget har pekt på at det må sikres tilbud ved de aktuelle høgskolene uansett hvor få studenter som ønsker å gjennomføre studier i sør- eller lulesamisk.
+Sametinget mener det behov for at samiske rettighetshavere gis mulighet til å være delaktig i å utpeke hvem som skal utrede, hva som bør utredes og på hvilket grunnlag.
+Denne skolen gir fjernundervisning til elever over hele landet.
+Det er nå avklart at Kunnskapsdepartementet vil være med å bidra i et utredningsprosjekt om en samisk vgs er realiserbart i det markasamiske området.
+Sametingspresident Egil Olli er denne uka tilstede på FN's Permanente Forum for urfolkssaker i New York. Han holdt følgende tale til forumet onsdags kveld:
+Kommunene er samtidig blant de viktigste iverksetterne av Sametingets politikk på viktige samfunnsområder som opplæring, barnehage, språk, kultur, arealforvaltning og næring.
+Videre jobber Sametingsrådet for at rettighetshavere til land- og ressurser hos urfolk må settes kapasitets- og kompetansemessig i stand til å forhandle fram de gode løsningene med næringsaktørene.
+Stortinget har gjennom å gjøre NRK til et statlig aksjeselskap redusert muligheten for politisk styring av institusjonens virksomhet.
+Norge var den første nasjonen i verden som etablerte et eget departement for fiskeriene.
+Forhandlingsrett for kunstnerorganisasjonene blir videreført av Sametinget eller organ under Sametinget, og det skal være kunstnerrepresentasjon i tildelingsorganet for stipendene.
+Arealpresset er særlig sterkt i det sørsamiske området og i Vest-Finnmark."
+Arbeidsgruppens vurderinger og forslag om Sametingets rettslige stilling Arbeidsgruppen mener at en løsning der Sametinget etableres som et selvstendig rettssubjekt, formelt fristilt fra regjeringen, trolig er den beste løsningen sett i lys av dagens praksis og syn på Sametinget som selvstendig folkevalgt organ.
+I Danmark er det videre et rådgivende utvalg vedrørende Grønlands økonomi.
+Det var likevel ikke så mange studenter som tok eksamen hvert år fordi søknadsfristen til universitet var i slutten av semesteret før kurset startet opp, og det var for tidlig for de fleste kursdeltakerne, blant annet var det ofte ikke klart om de hadde fått permisjon fra arbeidsplassen.
+Sametinget kan også ved hjelp av direktetilskuddsordninger og andre støtteordninger motivere til økt språkbevissthet og språkbruk innen samisk media.
+Kommunestyret forkaster samekomiteens innstilling og henstiller at tiltak som tidligere er reist eller anbefalt av de kommunale organer blir gjennomført.
+Sametinget har hittil bevilget 774 000 kroner av en pott på 1,1 millioner kroner øremerket tiltak som synliggjør de samiske språkene i forbindelse med IYIL 2019.
+Kommunen har helt siden oppstarten bidratt med tospråklighetsmidler til finansiering av drifta.
+I følge Nordlandsforskning har Sametinget bare delvis lyktes med å gå fra en kostnadsstyrt til målstyrt tilskuddsmodell.
+Arbeidsgruppen har sendt et skriv til Utsjok kommune med anmodning om å legge til rette for utvikling av det samiske språket i planleggingen av det nye skolebygget.
+Kombinasjoner av tradisjonelle samiske næringer som jordbruk, duodji (samisk husflid), fiske, reindrift og utmarksnæringer vedlikeholder og produserer samisk kultur.
+Base- N- heltall@ item: intable Text context
+Samtidig vil det være viktig at utdanningsinstitusjonene innlemmer den samiske dimensjonen i utdanningene.
+Søknader sendt etter denne dato realitetsbehandles ikke Møtesekretærer: Trine Guttorm Anti / Roy Amundsen
+Sametinget er kjent med at tilgang til utmarksområdene har stor betydning for folks levekår her i Finnmark.
+På alle tidspunkter er for øvrig tallene i STN-områdene noe høyere enn i områdene utenfor STN nord for Saltfjellet.
+bidra til bevisstgjøring og være en pådriver for endring i holdninger og atferd
+Mangel på økonomiske, administrative og menneskelige ressurser er en stor utfordring i arbeidet for å styrke samisk språk.
+Den samlede rammen som Sametinget disponerer i 2001, der Kommunal- og regional-departementet, Kirke-, utdannings- og forskningsdepartementet, Kulturdepartementet og Miljøverndepartementet over ulike kapitler og poster har bidratt til Sametingets ramme, fremkommer i følgende oversikt:
+- Egil Olli, personlig vara Marianne Balto Henriksen
+Fra 1983 har Samisk spesialbibliotek vært fullt ut statlig finansiert.
+Pedagogisk kompetanseheving av skolebibliotekarene Skolebiblioteket som læringsarena er et pedagogisk tilbud.
+Jeg har tro på at prosjektet i Storfjord kan ha overføringsverdi også for andre kommuner, sier statssekretær Raimo Valle.
+Siden da har det vært avholdt seks valg.
+Regjeringen og Stortinget har videreført hovedlinjene i meldingen.
+Sametinget støtter derfor forslaget om å kodifisere reindriftens rettsgrunnlag gjennom lovfesting med basis i bruk fra gammel tid, fordi det er helt avgjørende for reindriftsnæringens fremtid at den har et sterkt rettslig vern mot at reindriftsarealer blir omdisponert til andre formål, og til skade for næringen.
+Det er viktig at man ikke forhaster seg når det gjelder dette, men bruker den tiden som er nødvendig for å finne de som er best kvalifisert til å sitte i kommisjonen og domstolen.
+" Språkvalgprinsippet i forskriftene er også nevnt i skiltnormalen, men presiseringen "av praktiske årsaker er særskilt vanskeleg " i § 7-4 i forskriftene, er ikke nevnt i skiltnormalen.
+Sametinget viser til at NIM i tillegg til årsmeldingen utgitt en egen temarapport sommeren 2018 om vold og overgrep i nære relasjoner i samiske samfunn.
+Sametinget har gitt et tilskudd på kr 50 000 til prosjektets koordinatorstilling, men har ikke mulighet til å delta i styringsgruppen p.g.a. ressursmangel.
+Området er solrikt, og et av de første stedene i Harstadområdet hvor sola viser seg i etter den lange mørketiden.
+Sametingsrådet følger opp forslaget med å ta initiativet til igangsettelsen av et slikt forskningsprosjekt sammen med Direktoratet for naturforvaltning.
+Byggeprosjektet omfatter bl.a. konsert- og teaterhus, visningsrom for billedkunst, blackboks og bibliotek.
+For kvinner er det ikke i de to aldersgruppene markante forskjeller mellom kyst og innland når det gjelder andelen uføretrygdede.
+Det forventes at klagebehandlingen på solsymbolet blir avgjort i løpet av vinteren 2020.
+I møtet ble blant annet språkstyrets mandat og oppgaver framover avklart.
+Den st��rste samiske språkgruppen må prioriteres først.
+I "Foreløpig beregning av skatter og avgifterš vises beløpet som arbeidsgiver har trukket i skatt gjennom året.
+I dette ligger det også en erkjennelse av at kulturminnetyper fra den tidlige forhistorien kan forstås som tidlige forutsetninger for både samisk og ikke-samisk kultur.
+I tillegg må en ta hensyn til eventuell fremtidig ambulering til hele det samiske område, og da må en særlig ta i betraktning avstanden til Troms, Nordland og Trøndelag.
+Pasienten i spesialisthelsetjenesten ønsker seg en fast lege å forholde seg til.
+Denne planen vil ta utgangspunkt i resultatene fra evalueringen.
+Det undervises i og på tre samiske språk i grunnskolen: nord-, lule- og sørsamisk, og det kan undervises i og på disse tre samiske språkene i den videregående skolen.
+Før et vedtak om omsorgsovertakelse oppheves, skal barnets fosterforeldre gis rett til å uttale seg.
+Det foreslås å endre bestemmelsenes bruk av begrepet Finnmark fylke, til å vise til det geografiske området Finnmark.
+Omkring 2000 økte reintallet igjen både i Troms og Nordland.
+Samisk statistikk 2010 inneholder statistikk med relevans for samiske samfunnsforhold i Norge.
+For oss andre er det viktig å være til stede for dere.
+Stadnamnlovas forskrift §7 slår fast at dersom et stedsnavn har flerspråklig navn skal alle språk som benyttes i det aktuelle området brukes på skilt.
+Også Agenda 21 fra verdenskonferansen for miljø og utvikling, kap. 26, om anerkjennelse og styrking av urbefolkninger og deres samfunn er sentral.
+Sametingsrådet utgår derfor fra ett uttrykt flertall i Sametingets plenum.
+Den registrerte kulturminnelokaliteten på det aktuelle stedet består av tre hustufter og fire gammetufter.
+Barneverntjenesten kan flytte barnet bare dersom endrede forhold gjør det nødvendig, eller dersom det må anses til beste for barnet.
+List ut alle mulige moduler
+"Skolen skal gi elevene historisk og kulturell innsikt og forankring, og skal bidra til at hver elev kan ivareta og utvikle sin identitet i et inkluderende og mangfoldig fellesskap.
+Årlige satsingsområder bestemmes av Sametinget.
+Vis navigasjonspaneletAction for toggling the atmosphere
+Norge er dessuten verdensledende på støtte til utdanning av jenter.
+Som en konsekvens av dette inneholder helseplanen ingen strategier for et likeverdige helsetilbud for den samiske befolkningen, sier rådsmedlem Terje Tretnes.
+Regjeringens reiselivsstrategi " slår fast at innsatsen innenfor reiseliv skal rettes inn mot visjonen " verdifulle opplevelser " og derigjennom legge til rette for at reiselivet skal være verdifullt for både besøkende, lokalsamfunn, bedrifter, ansatte og miljøet.
+Hvis du har vært utsatt for rasisme:
+Landbruks- og matminister Lars Peder Brekk påpeker at det ikke skal forekomme ulovlig reinbeiting på Lenvikhalvøya, verken av norske eller svenske reineiere.
+Vedlikehold innebærer tiltak for å opprettholde standarden på vegen.
+Dette er noen av problemstillingene som vil bli tatt opp på møte.
+Denne boka starter med forskjellige glimt fra lærerutdanninga i forskjellige tidsepoker.
+Retningslinjenes intensjon er ivareta tradisjonell samisk utmarksbruk, næring og kultur, og anerkjenne nye næringer og ny teknologi som viktig del av den samiske kulturen.
+Sametinget har vært kritisk til høringsutkastet til handlingsplan, på grunn av manglende tidsangivelser og økonomiske rammer for tiltakene, foruten store forsinkelser, jamfør årsmeldingens kap. 1.3.
+Det gjorde at mange elevar frå bygda ville inn her, også ikkje-samiske elevar.
+ Arbeide for økt rekruttering av samisktalende personell
+Sanksjonene må samordnes slik at de ikke rammer på en urimelig måte, se utkastet § 13-1 annet ledd.
+Árja mener at det er på tide med en historisk gjennomgang av fornorskningsprosessene.
+Sápmi Pride er en samisk festival som siden 2014 har vært arrangert årlig i det samiske området, og alternerer mellom Norge, Sverige og Finland.
+Dokumentasjonen viser at det gis tilbud om opplæring i og på samisk, og opplæring i og på norsk på alle trinn i grunnskolen.
+h) I samråd med Sametingets gruppeledere, fastsette tidspunkt for behandling av de meldinger Sametingsrådet fremmer overfor Sametingets plenum, jf. § 20.
+Slett den gamle mappa og prøv igjen.
+Det er sendt inn en søknad til Interreg IV A Davvi om finansiering av dette prosjektet.
+- Jeg vil målrette mer forskning til matproduksjon og legge til rette for at kunnskapen formidles til næringen og at næringen selv tar i bruk ny kunnskap.
+Det er utarbeidet en prosjektbeskrivelse der det er foreslått følgende tematiske innsatsområder: Sametingets integreringspolitikk, kultur og næring.
+Myndigheter kan ikke pålegge endringer i undervisningsopplegg, men myndighetene kan lage ulike veiledninger.
+Kommunalkomiteen er gjort oppmerksom på at de selv nå har fått referert rådets innstilling i sak 34/02 og ikke vedtaket fra plenum.
+Kultur- og museumsforeningen Saemien Sijte oppnevner to medlemmer, og de ansatte ett medlem.
+I den grad slike vurderinger også berører samiske institusjoner, som Sámi allaskuvla, må det imidlertid også vurderes i forhold til hvordan dette virker overfor det samiske samfunnet og for samisk samfunnsutvikling.
+2.8 Samisk tusenårssted - Østsamisk museum
+Opplæringsprogrammet for frivillige består av web-portal, e-læringsprogram og samlinger.
+Data fra SAMINOR studien på røykevaner viste ikke markante etniske forskjeller for kvinner verken på kysten eller innlandet (Figur 7 og 8).
+På begge disse feltene er det en stor andel av respondentene som svarer at de mener at Sametinget legger for mye vekt på politikkområdet (henholdsvis 41 og 37 prosent).
+I denne perioden har det vært møter i Kåfjord og Tysfjord.
+Selv om samisk og norsk i følge rapporten fortsatt ikke er likestilte språk innenfor forvaltningsområdet, blir de to språkene i større grad enn tidligere oppfattet som likeverdige.
+Begrunnelsen for forslagene går fram av rapporten fra Styringsgruppen.
+Sametingsrådet avholder vanligvis møte med arbeids- og inkluderingsministeren og eventuelt finansministeren og / eller andre statstråder om budsjettbehovet (budsjettsatsninger for 2009) i desember / januar.
+Dessverre er inntektsforskjellen mellom jordbruket og andre grupper i samfunnet altfor stor.
+Utredningen skal være avsluttet innen utgangen av 2007.
+Fjernundervisningen har likevel betydd mye for at hun har beholdt språket.
+Plenumsledelsens forslag ble enstemmig vedtatt.
+I områdene utenfor Finnmark er det store og omfattende oppgaver som venter.
+Forslaget ble fremmet av Sametinget etter at rapporten fra det faglige ekspertutvalget hadde vært på høring.
+Ved en del sykehus ser det ut som at ordningen kun fungerer som en rett på papiret.
+Videre kan sosiale og kulturelle normer, som mannens dominans over kvinnen og foreldres dominans over barn påvirke voldsadferd.
+II Spørsmål og svar Spørsmål 1 fra representant Ann-Mari Thomassen, NSRs sametingsgruppe
+Sametinget har behov for midler til 1- en stillingshjemmel for å videreføre det arbeidet som er påbegynt på informasjonssiden.
+Sametinget vil bidra til at flere ønsker/føler ansvar for ivaretakelse av samiske barn som trenger fosterhjem.
+Sametinget har i den forbindelse utredet hvordan denne reformen må ivareta interessene til den samiske befolkningen.
+For en nærmere informasjon om klagereglene se Statens helsetilsyns sider:
+Prosessen med omorganisering av samisk idrett, som Sametinget initierte i forbindelse med redegjørelsen om samisk idrett i 2015, er nå i sluttfasen.
+Jeg merker meg at dette rammeverket etter OECDs vurdering har bidratt til at Norge har klart seg godt gjennom den internasjonale finanskrisen.
+Et likeverdig læreplanverk betydde ikke at det skulle være identisk.
+" fra avsnitt 4 under kapittel "2. Ekstern sakkyndig komitè" erstattes med: "Sistnevnte sikres ved at man vurderer oppnevning fra sametingene i Sverige, Finland og Russland med ett medlem hver med relevant kompetanse, når de har vedtatt sine egne etiske retningslinjer for helseforskning."
+Men også fordi forskning og utvikling aldri blir feil, og sametinget støtter den norske stats satsing på all form for forskning.
+Klimapakken fra Durban innebærer en løsning for en plan mot en framtidig juridisk klimaavtale for alle land.
+Det uttrykte samfunnsmålet med mangfoldsåret er å stimulere til kunnskap om og respekt for kulturelt mangfold.
+Sametinget velger å bruke den samme definisjonen på innovasjon som Regjeringen i St. meld. nr. 7 - Et nyskapende og bærekraftig Norge.
+Restaurering av Halonen-huset er kommet et godt stykke på vei.
+Samene har drevet utnyttelse av marine ressurser, fiske og bruk av sjøen så langt tilbake som de historiske kilder kan fortelle.
+I forbindelse med oppfølgingen av rapporten var det konsultasjoner mellom Sametinget og departementene.
+Sametinget har utpekt Østsamisk museum i Neiden som samisk tusenårssted.
+På mottakssiden har Sametinget bidratt både med støtte til renovering av lokale mottaksanlegg samt utbedring av havneanlegg i form av kaiutbygging og etablering av flytebrygger.
+I Tana har man løst dette ved å samarbeide om kursene med senteret i Nesseby.
+Til dette viktige arbeidet ønsker Sametinget å få innspill fra så mange som mulig, fra kulturinteresserte, arrangører, og kulturarbeidere.
+Søknaden skal være utfylt på Sametingets søknadsskjema, og skal være datert og undertegnet.
+Etter departementets syn er det viktig å åpne for en adgang til å løse konflikter utenrettslig.
+Fransk Polynesia (Frankrike) oceania. kgm
+Sametinget skal delta i utforming av mandatet til prosjektet.
+Samerådet bestemte at de respektive lands regler for flagging skal gjelde.
+Rådet er ikke enig med Kulturdepartementet i at samisk tusenårsted er et ikke-statlig prosjekt (jf. rådets innstilling i sak 11/00).
+Santa Cruz de Barahonadominican_ republic. kgm
+Han fortalte også at bare 22 millioner kroner av virkemiddelpostene på Sametingets budsjett, som i 2008 var på omtrent 300 millioner, er initiert av Sametinget selv.
+Duodjeinstituhtta kan ved sin tilstedeværelse spesielt i sørsamisk område ta et større ansvar for rekruttering av utøvere og utvikling av næringen i dette området.
+Medlemskap i folketrygden er nøkkelen til rettigheter fra NAV.
+prioriterte satsingsområder og områder for spesielle virkemidler
+I tillegg til den høye andelen partimedlemmer innenfor den samiske befolkningsgruppen er det en betydelig høyere andel her enn i befolkningsutvalget som oppgir at de det siste året har deltatt i arbeidet i et politisk parti (14 prosent, mot 5 prosent i befolkningsutvalget), har deltatt på et politisk møte eller stevne (19 prosent, mot 9 prosent i befolkningsutvalget), har kontaktet en politiker (30 prosent, mot 15 prosent i befolkningsutvalget) og som for tiden har offentlige verv (16 prosent, mot 6 prosent i befolkningsutvalget).
+Den er forankret i fortiden og skal ruste oss for fremtiden.
+Barnekonvensjonen har en egen artikkel om rettighetene til urfolksbarn, artikkel 30;
+Det er mulig å kommunisere mer på samisk dersom man lærer og blir vant til å forstå vårt hjertespråk uten at man trenger å støtte seg til fremmedspråk, som eksempelvis norsk.
+10. årstrinn Se gjeldende ordning for grunnopplæringen for voksne.
+Utdanningssystemet spiller en avgjørende rolle i samisk språkrevitalisering, og dette revitaliseringsarbeidet reflekteres i dagens læreplaner.
+Reindriftsstyret mener at andre alternativer bør vurderes, for eksempel en særskilt reindriftsdomstol for hele landet som for eksempel kan knyttes til en jordskiftedomstol.
+Sámiid duodji og Duojáriid ealáhussearvi presenterte forskjellige krav på henholdsvis 12,45 millioner kr og 12,5 millioner. Begge krevde et eget tilskudd til refusjon av merverdiavgift på 2,25 mill. kr. Begge vil prioritere salgs og markedsarbeid, som er beregnet til 0,5 mill kr. Sámiid duodji vil utvide driftstilskuddsordningen fra 1,6 til 3,0 mill kr. Duojáriid Ealáhussearvi vil prioritere et eget merkevareprosjekt.
+Handlingsplanen og redegjørelsen har hatt tre innsatsområder: kjønnslikestilling, seksuelle legninger og vold i nære relasjoner.
+Skiltet på bilde 10 hører ikke til analyseområdet, fordi skiltene er i Sør-Varanger kommune.
+Reglene bør imidlertid for oversiktens skyld stå i en egen paragraf.
+Forslag 5 som erstatter forslag 3 i komiteens innstilling ble forkastet med 18 stemmer.
+Det har særlig vært lagt vekt på at samene selv skal ha ansvar og myndighet til å forvalte og videreutvikle den samiske kulturen, og en rekke oppgaver og ansvarsområder er derfor overført til Sametinget fra norske myndigheter.
+Regjeringen besluttet i statsråd i dag å bevilge inntil 4 millioner kroner til å sette i gang Statsbyggs detaljprosjektering av Eidsvollsbygningen.
+I tillegg blir det bevilget midler til samiske formål over disse kapitlene og postene:
+I særskilte tilfeller kan Sametinget med to-tredjedels flertall godta å behandle forslag og merknader som ikke er levert innen fristen i b).
+Også i Tysfjord har det vært samarbeid med Universitetet i Nordland om lulesamisk språk på høgere nivå (Nygaard et.
+Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS
+På skolen fikk de jo mer eller mindre utilsløret vite hvor liten verdi deres morsmål og deres kulturelle forankring i det hele tatt hadde. "
+Med forbehold om endringer under fremføring.
+Også for beitenæringen vil beitegrunnlaget og ulike planter kunne føre til at kjøttet preges av det naturgrunnlaget der kjøttproduksjonen finner sted.
+Disse fire viser at de satser seriøst på sine disipliner, og har vist til gode resultater, lokalt, regionalt og nasjonalt.
+Det er vanskelig å kategorisere disse møteplassene som kultursentre med formål om bredt anlagt egenaktivitet.
+Sametinget vil arbeide for at andelen av verdiskapingen fra oppdrett tilbakeføres til samiske lokalsamfunn.
+Viktige satsinger på statsbudsjettet er å støtte land med å utvikle gode skattesystemer, støtte til fagforeninger og kamp mot ulovlig kapitalflyt.
+På den norske siden finnes det legevakt i Karasjok og i Tana (kommunene står for legevakten, men selve vakten utføres av private yrkesutøvende leger).
+Vi vil her nevne noen eksempler.
+Forslag fra Marie Therese Aslaksen til § 10
+I forbindelse med jubileet, ble nybygget ved Senter for nordlige folk åpnet.
+Sikring av reindriftens rettigheter er prioritert også i sametingsplanen, jfr kap 5.4.4.
+• samarbeid i planlegging av opplæringstiltak i regi av begge etater • samarbeid om mulig samfinansiering av opplæringstiltak for felles brukergrupper • avtale om praksisnære tiltak for ungdom.
+I pkt 9.3.3. foreslås å innføre et nytt system for beskatningsreguleringer: Prognosebaserte kvoter.
+De ulike gruppers talsperson får ordet i rekkefølge etter gruppenes størrelse.
+Sametinget har også deltatt på møtet mellom Utdanningsdirektoratet og region 7, hvor videreutdanningstilbud for lærere 2012-2015 ble drøftet.
+Svekkelse av samvirkeforetakenes rolle som markedsregulatorer vil gjøre det vanskeligere for jordbruket i distriktene å klare seg.
+Finland inndeles i fem utløpsområder.
+Videre har Sametinget satt i gang prosjektet "Spesialpedagogisk kompetanseheving 2004 - 2006 i lule- og sørsamiske områder samt områdene i sør-Troms og nordre Nordland".
+Det var en ny opplevelse.
+Tema for møtet var forvaltningen av skjelettmaterialet, den samiske delen, i De Schreinerske samlinger.
+1.3.5 Europarådets rammekonvensjon om vern av nasjonale minoriteter
+Klarte ikke koble til MTP- enhet
+Det er også avsatt midler til kunstfond og visningsvederlag.
+Til tross for den aktive fornorskingslinja kirka har stått for var man likevel tidlig ute med å ta i bruk samisk språk i kirkerommet.
+I lys av samarbeidsavtalen med Finnmark fylkeskommune, er det gjennomført et felles forprosjekt om utvikling av en urfolkssone: " Samarbeid mellom Finnmark fylkeskommune og Sametinget om utvikling av en urfolkssone ".
+Rettighetssituasjonen i Finnmark er under utredning.
+Arbeidet videre vil bestå i å få på plass rutiner for implementering av likestilling i saksbehandlingen, og det vil bli holdt flere kurs som i størst mulig grad er tilpasset ulike fagområder.
+Melding om avvikling etter første og annet ledd skal sendes til områdestyret.
+Det er Regjeringens klare holdning at konsultasjonsprosedyrene ikke innebærer at selve lovproposisjonen skal være gjenstand for konsultasjoner.
+I dag er samiske helseinstitusjoner både økonomisk og organisatorisk underlagt et underliggende helseforetak, og har begrenset innflytelse på egne ressurser og egen styring.
+Komiteens medlem fra NSR, Thomas Åhren, fremmet følgende merknad:
+Her synes det åpenbart at langvarig satsning i form av eksplisitte strategier og personellmessig oppbygging har gitt resultater.
+Mangelen på utdannede barnehagelærere og lærere med kompetanse i samisk språk, og om samisk kultur og samfunnsliv, fører til at barn i barnehagen og elever i grunnopplæringen ikke alltid får det tilbudet de har rett til.
+Som en oppfølging av Sametingets mineralveileder har Sametinget hatt møte 14.4.2011 med reinbeitedistrikt 16, Rivkkaroggi siida og Nuorajot siida og Store Norske Gull AS.
+š " Det vil derfor i det videre arbeid kunne være gunstig å se de to utvalgs utredninger og tilrådninger om fjord- og kystfiske i sammenheng.
+I forarbeidene til sameloven vises det til at oversetting vanligvis skal skje til nordsamisk, mens regelverk som spesielt retter seg mot den samiske befolkningen i lule- eller sørsamisk språkområde, skal oversettes til de respektive språk.
+SVG- eksportfiler for Karbon14 Name
+Disse gikk sammen med de andre som kontrolldyr for å se om de ble smittet av de andre.
+Regjeringen vil øke faste tilskudd til ulike samiske kulturformål med vel 16 millioner kroner i 2009.
+NP skal delta i internasjonale samarbeidsfora og ivareta faglige oppgaver som selvstendig forskningsinstitusjon; være et internasjonalt kontaktpunkt i polarsaker og formidle kontakt mellom norske og internasjonale fagmiljøer.
+I følgende bestemmelser skal uttrykket "fylkesmannen i Finnmark" endres til "fylkesmannen i Troms og Finnmark": § 18 andre ledd og § 46 første ledd.
+Sameloven gir i tillegg en utvidet rett til bruk av samisk i helse- og sosialsektoren som innebærer at den som ønsker å bruke samisk for å ivareta egne interesser overfor lokale og regionale helse- og sosialinstitusjoner i forvaltningsområdet, har rett til å bli betjent på samisk.
+Av Aili Keskitalo, visepresident, Samisk Parlamentarisk Råd, president, Sametinget i Norge.
+I en bærekraftig forvaltning, ber komiteen Sametingsrådet videre vurdere hvordan FEFO burde implementere prinsippet om helhetlig økosystemtilnærming i forvaltningen av Finnmarkseiendommen og konkretisere dette i den strategiske planen.
+Det sørsamiske området har i dag to samiske kulturinstitusjoner - Saemien Sijte på Snåsa og Sijti Jarnge i Hattfjelldal.
+TkNN vil ansette en klinisk leder for å lede den praktiske delen av Klinisk odontologi.
+Vi ønsker også å fortsette arbeidet med likestilling på den internasjonale arenaen.
+ Regjeringens egne satsinger der Sametinget har en naturlig rolle.
+Figuren er lagd på bakgrunn av tall fra den årlige publikasjonen " Bevilgninger til samiske formål ".
+Det er mye oppmerksomhet om det nye koronaviruset.
+Møtelederskapet har lagt frem et forslag til flertallsinnstilling der hovedendringen er at det valgte sametingsrådet skal utgå fra plenum.
+Dette er med å senke tilliten til Sametinget i det samiske folket.
+Målt i rene tall var økningen spesielt stor foran valget i 2005.
+Videre bør Sametinget vurdere å gjennomgå opplæringslovens §2-11 hvor det hjemles at hver enkelt elev kan ta inntil to ukers permisjon fra undervisninga når dette er forsvarlig, uavhengig hva permisjonen brukes til.
+Før byggeoppstart skulle det gjennomføres en idé- og konseptfase der funksjoner, størrelse på bygg med mer skulle planlegges.
+Barneombudet skal selvsagt ivareta samiske barn.
+Fiske som næring, i de aller fleste sjøsamiske områdene, er sterkt truet gjennom at befolkningen langt på vei er fratatt retten til å fiske.
+Spørsmålet som ofte møter oss er hvordan man etablerer og ivaretar det samiske forskersamfunnet?
+I Sametingets internasjonale melding'Utfordringer for urfolks framtid'er intensivering av dokumentasjonsarbeid for tradisjonell samisk kunnskap prioritert.
+- Mange av Norges handels- og samarbeidspartnere er nå i en vanskelig økonomisk situasjon.
+Sametinget velger et tverrpolitisk utvalg som skal fremme forslag til endringer av sameloven fram mot valget i 2005.
+Arbeidsgruppens fortolkning bygget på ILOs manual, hvor det framgår at et vidt spekter av tiltak vil kunne omfattes av begrepet.
+Dette vil være med på å videreføre tradisjonell kunnskap.
+Det gjelder å finne frem til kjøreregler og avklaring av ansvarsfordelingen mht. saksoppgaver.
+Ved spørsmål om GULAHALLAN, kan Gáldu nås på e-post [email protected]
+Som et viktig ledd i den omfattende nordområdesatsingen, vil regjeringen ytterligere styrke Hærens virksomhet i Indre Troms.
+Loven slår fast at samene gjennom langvarig bruk av land og vann har opparbeidet rettigheter til grunnen i Finnmark (§ 5 første ledd).
+Disse midlene omfatter prosjektmidler til oppfølging av NOU 1995:6 Plan for helse- og sosialtjenester til den samiske befolkning i Norge, som Sametinget tildeler.
+Alta har også samer med reindriftskulturell bakgrunn, og ikke minst er det mange samer fra indre Finnmark som har flyttet til Alta som en del av urbaniseringstrenden (Sørli og Broderstad, 2011).
+Andersen tar til etterretning at Sametinget foreslår at tidsbegrensningen skal være 15 år, mens departementet vil strekke dette til 20 år for nye og 25 år for alt tildelte kvoter.
+De fortalte meg at det var farlig og at de skjøt på det som rørte seg.
+Første ledd får tilsvarende anvendelse på slike søksmål.
+Dagens situasjon er at mange saker blir henlagt da man mangler etterforsknings- og språk kompetanse samt uteressurser.
+Ved ikke å ha denne kompetansen tilstede kan det oppstå uklarheter og manglende kommunikasjon, som kan få alvorlige konsekvenser.
+Samlet har nettoinnvandringen i den siste femårsperioden vært på 211 000 personer.
+Forutsetningen er at dette kan gjøres på en smittevernfaglig forsvarlig måte.
+Senteret bruker å ha en evaluering ved slutten av språkkursene.
+Regjeringen ønsker å styrke miljøprofilen og å skape større forutsigbarhet om bilavgiftene.
+kontakt med Sverige for igjen å drøfte hvilke muligheter en har for å finne løsninger som elever i begge land kan nyte godt av.
+Sametinget legger til grunn at det relevante kunnskapsgrunnlaget skal også omfatte tradisjonell kunnskap.
+Et forpliktende samarbeid mellom Sametinget og statlige og regionale myndigheter bidrar til å styrke og synliggjøre samisk språk, kultur og samfunnsliv.
+Beaivváš fikk fra 1987 (først i en treårig prøveperiode) støtte over Kultur- og kirkedepartementets budsjett (over posten Ymse tiltak).
+På denne skolen opplevde vi uakseptabel oppførsel overfor oss.
+Arbeiderpartiets gruppe kan heller ikke uten videre slutte seg til formuleringen om at erfaringene fra tiden etter at Samerettsutvalget ble nedsatt, "... godtgjør at samiske rettigheter vanskelig kan forventes sikret via politiske avtaler med norske myndigheterš.
+Bønder må anses som selvstendig næringsdrivende på linje med andre næringsdrivende.
+Høyesterett delte seg i et flertall og et mindretall (9-6), men også mindretallet ga reindriften for en vesentlig del medhold.
+På bakgrunn av utviklingen av folkeretten, sameretten og samepolitikken ble Samerettsutvalget gjenoppnevnt 1. juni 2001.
+Mer løselig samarbeid mot søsterinstitusjoner på svensk side er blitt formaliserte blant annet gjennom to Interreg prosjekter.
+Meldingen gir en oversikt over hele det samiske kunstfeltet og redegjør for virkemidler på området og utfordringer de nærmeste årene.
+Samarbeidsprosjektet inkluderer en lang rekke aktører innen næringsliv, forvaltning og politikk.
+Søknad med CV sendes elektronisk via www.adecco.no/select Bekreftede kopier av vitnemål og attester sendes til: Sámediggi - Sametinget, Ávjuvárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka - Karasjok.
+Dermed skapes og synliggjøres en pedagogisk plattform for de samiske barna på deres egne premisser.
+Mange oppholder seg også i flere kommuner i løpet av året.
+Ulike tilbud som synliggjør disse språkene vil være av stor betydning.
+De fleste av disse stoffene er fettløselige, noe som gjør at de kan lagres spesielt i den fettrike marine næringskjeden.
+Ved ennå høyere beitetrykk vil imidlertid tilveksten per dyr begynne å gå ned fordi konkurransen om beiteressursen tiltar.
+Replikk Ann-Mari Thomassen Miriam Paulsen Olaf Eliassen Jørn Are Gaski Marianne Balto Aili Keskitalo Marianne Balto Ann-Mari Thomassen Jørn Are Gaski Willy Ørnebakk Marianne Balto Egil Olli Jørn Are Gaski Aili Keskitalo Marianne Balto Geir Tommy Pedersen Trond Are Anti Aili Keskitalo
+Valgkortet til sametingsvalget er blått.
+Den siste stillingen har vært spesielt knyttet til arbeid rettet mot barn og unge.
+I de senere år er datasituasjonen blitt merkbart forbedret.
+Lønnsomheten på bruk som har nedbetalt lån er til å leve med, mens de som har utbyggingslån har store utfordringer til å få lønnsom drift.
+Klimaendringer er vår tids største utfordring, og den vil påvirke folks helse, liv og levekår.
+Av andre større arbeider som er gjort om samisk språk og språkplanlegging etter 2000, nevner vi Inger Marie Gaup Eiras utredning Samisk språk i Norden - Status og domeneutredning fra 2001 og Torunn Pettersen og Johanne Gaup sin utredning om offentlig samisk informasjonstjeneste, også fra 2001.
+Dette gjelder gjennom hele verdikjeden fra vidde til bord.
+Det er aldri noe snakk om at jeg ikke snakker den lokale dialekta.
+Rapporten kommer med flere anbefalinger hvordan staten kan ivareta sin sikringsplikt overfor samiske innbyggere.
+Hun hadde jo lovet seg selv å ikke gråte mer, tenkte hun og bet tennene sammen.
+Sametinget må søke å utvikle organisasjonen basert på eksisterende egenskaper i organisasjonen som initiativ, tillit, trivsel og trygghet.
+Av begrunnelsen må det klart framgå hvorfor planen ikke kan godtas, og det må dokumenteres at det lovbestemte kriteriet for å fremme innsigelse er oppfylt.
+Ellers laga vi dukke og sydde klær til den.
+Jeg forsto ikke at tyskerne drepte.
+Komiteens medlemmer fra NSRs samarbeidsgruppe; Birger Nymo, Per-Bjørn Lakselvnes, Randi A. Skum, Ragnhild Nystad, Geir Tommy Pedersen og Terje Tretnes, Samenes valgforbund; Roger Pedersen, og medlemmer fra Arbeiderpartiets sametingsgruppe; Magnhild Mathisen, Egil Olli, Willy Olsen og Willy Ørnebakk,
+I rapporten vises det blant annet at det er enkelte felles målsettinger for etablering av en virksomhet.
+For å få gjennomført en etablering av Samisk nasjonalmuseum for kunst- og kulturhistorie, må det foretas en utvidelsen av Sámiid Vuorká-Dávvirat / De Samiske Samlingers bygninger til også å romme et samisk kunstmuseum.
+Sammen med de palliative sentrene på sykehus har de også ansvar for tverrfaglige kompetansenettverk innenfor lindrende behandling, og for å ivareta kontinuiteten i pleie- og omsorgstilbudet til palliative pasienter og spre kompetanse i kommunene.
+Forslag til tekst på brev fra Plenum:
+Samarbeidet Norges Bank og kunstnere Anne Lise Josefsen har fungert godt gjennom hele prosessen.
+I meldingen heter det at: "Det er derfor av stor betydning at det gjennomføres en systematisk valgforskning for sametingsvalgene.[...
+De fleste mener at dette er en følge av store bestander av sel i fjordene.
+I dag er et fåtall lover og forskrifter oversatt til samisk, eller kun til ett av de samiske språkene.
+Derfor må lovverkets intensjon om å bevare og utvikle villakseressursen intensiveres.
+På bakgrunn av Sametingets målsettinger og strategier for samiske museer er budsjettbehovene for arbeidet med samiske museer følgende:
+Det samiske rammeplanutvalget fikk i oppgave å vurdere to hovedalternativer:
+Rådet ser også at en endring i tollreglene må godkjennes av de landene som endringene skal gjelde for.
+Kulturdepartementet har det overordnede ansvaret for å utforme, tolke og fremme språkpolitiske mål i Norge.
+For domstolene er Domstolsadministrasjonen klageinstans.
+få informasjon om sine rettigheter, plikter og muligheter
+Disse medlemmene forventer at sametingsrådet for ettertiden verken gjemmer seg bak innspills- eller tidsargumentet og leverer saker som er gjennomarbeidet og gjenkjennbart for et folkevalgt organ.
+En bør ikke legge planene for høyt, det kan elevene knekke både ryggen og interessen på.
+Forskjellen var ikke veldig stor, men likevel betydelig i statistisk sammenheng.
+I denne sammenheng ville det vært naturlig å benytte kjente kilder og egne ekspert- eller arbeidsgrupper, som kunne beskrive samisk laksefiske og næringens husholdsmessige og økonomiske betydning for bevaring og utvikling av samisk kultur.
+Det er mitt håp at dette kan bli en verdig avslutning på en langvarig kamp for anerkjennelse.
+Samisk språkråd fastsetter søknadsfrist for stipendet og søknadsfristen kunngjøres.
+Godkjente lister til sametingsvalget - Sámediggi Sametinget
+Klagenemnda for Offentlige Anskaffelser (KOFA)
+Forskningsinstituttet skal gi undervisningstilbud i lulesamisk språk på høyskolenivå.
+Duodjinæringen opplever internasjonal konkurranse fra virksomheter som ikke har sin bakgrunn i samisk kultur.
+Og det åpner det offentlige rommet og den politiske takhøyden når Sametinget i større grad kan rette oppmerksomheten mot innholdet i samepolitikken mer enn å forsvare eksistensen av den.
+Når det gjelder kulturskole, skolefritidsordning og leksehjelp bør drøftingene av dette sees i lys av debattene om heldagsskolen.
+Siden jeg ikke hadde språk ut, regnet man vel med at jeg ikke kunne ta noe inn heller.
+Motorferdselsloven bør justeres slik at duodjiutøverne kan hente ut råvarer fra utmarka.
+Vi erfarer likevel at både kommune og pasienter etterlyser informasjon om den mottatte behandlingen, om hvordan de skal forholde seg etter utskriving, og hva som skal følges opp.
+Ifølge Statnett vil kraftlinjen Balsfjord - Hammerfest både fremskynde fase 2 på Melkøya og redusere utslippene av CO 2 med 870 000 tonn per år for Melkøya trinn 1 og 2, samt Goliat.
+Det er arbeida mest med programmet for nordsamisk-norsk, men den viktigste grunnen er at svært mange ord har samme oppbygning på de forskjellige samiske språka, slik at programmet klarer å bygge dem ved hjelp av ordsammensetning eller ordavledning, eller en kombinasjon av disse.
+Bevisstgjøring om bruk av samisk vil være med på å høyne språkets status.
+Nettsidene er derfor utformet i tråd med de såkallte WAI-retningslinjene, Norge.nos kriterier for kvalitet på nett, samt Sosial- og helsedirektoratets veileder for tilgjengelige nettsteder.
+Det er derfor nødvendig med en revidering av samelovens språkregler, slik at de omfatter hele landet.
+Muotka understreker at Lyngen er sentral i forhold til unike nordnorske opplevelser på sjø og til fjells.
+Sametinget og Barne-, likestillings- og inkluderingsdepartementet fortsetter med dette arbeidet i 2012.
+analysere situasjonen og utviklingen for samisk språk i Norge
+Forebygging og koordinering er viktige mål i Samhandlingsreformen og i den nasjonale helsepolitikken.
+Dataverktøy er bare tilgjengelig når tekst er markert, eller når høyre museknapp klikkes over et ord. Hvis ingen dataverktøy blir tilbudt selv når tekst er markert, må du installere dem. Noen dataverktøy hører til KOffice- pakken. NAME OF TRANSLATORS
+Forslag 6: Representant Sandra Márjá West, NSR
+Avinor har i denne sammenheng trukket frem følgende prosjekter: 1.
+Mitt barndomshjem før krigen lå ytterst på Bringnes, ca. l mil fra poststedet Russenes.
+En arbeidsgruppe i Sametinget har utarbeidet forslag til et høringsnotat som er godkjent av Sametingsrådet.
+I dag blir termen brukt om dataprogrammas evne til å analysere, produsere, endre eller respondere på menneskelig tekst og tale.
+Kulturpolitikk og folkehelsearbeid skal bidra til økt livskvalitet for befolkningen.
+I tråd med Grunnloven § 108 har regjeringen som mål å legge til rette for at samene kan sikre og utvikle sitt språk, sin kultur og sitt samfunnsliv.
+Dersom Stortinget gir sin tilslutning til at et foreslått byggeprosjekt skal gjennomføres, inngår Sametinget, eventuelt brukeren/brukerinstitusjonen, leieavtale med Statsbygg eller en annen utleier innenfor rammen av det grunnlaget Stortinget ble presentert for.
+Hva skjer når jeg skal føde?
+Dette forutsetter at vi fortsatt har kontroll på smittesituasjonen.
+Dette navnet er allerede i bruk.
+Sametinget støtter samerettsutvalgets forslag om kriteriene for retten til garnfiske i Tanaelva.
+• Næringsrettede programmer og programaktiviteter (til NFR.
+Arealvern viktig NRL har økt trykket på arealvern.
+Å avholde en ungdomskonferanse våren 2001
+Stillingenes oppgaver er utvikling og oppfølging av Sametingets virkemiddelpolitikk, primært tilskuddforvaltning.
+Fra slutten av 1860-tallet begynte Stortinget å skjerpe fornorskingstiltakene.
+Ved sida av daværende avdelingsleder Øystein Ballari var jeg den eneste læreren som var ansatt på reindriftsskolen.
+I det sørsamiske området er registreringen i startfasen.
+Samtidig fortsetter samtalene om en forlagsavtale mellom Sametinget og forlagene.
+3.2 Gode rammevilkår for samiske kunstnere.
+Transportøren har inngått avtale med ekspeditørene, og Finnmark fylkeskommune har inngått avtale med kaieierne om betaling for anløp.
+NRL gikk også imot forslaget på sitt styremøte i slutten av september 2006.
+Rapporten skal vise at tiltaket / prosjektet er gjennomført, eventuelt en avvikrapport i forhold til planen med forklaringer til hvorfor planen ikke ble gjennomført, en oppstilling av hvordan midlene er brukt (regnskapsoppstilling) og om prosjektet har vært vellykket eller ikke slik at man kan fange opp gode og dårlige erfaringer fra prosjektet som andre kan ha nytte av.

eval/test.sme-sma.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Gilvvagárdeskuvlla oahppit ledje nuorat ja sis ii lean nu buorre oahppanmokta, boazodoalloskuvlla oahppit fas boarraseappot ja ollu oahppanmokta.
+Buorre dađistaga-árvvoštallan gohčoduvvo maiddái Vurdering for læring / Árvvoštallan oahpaheami várás, ja njeallje prinsihpa leat guovddážis go geavaha geahččalemiid bohtosiid viidásit barggus.
+Mállásat ovdánedje fargga dáhpin mas muittašedje máhttájeddjiid maŋimus mállásiid Jesusiin.
+Sisafievrrideames ođđa doahpagiid sáhttá dahkat máŋgga ládje, nugomat seaidnespealu bakte.
+Barggu oktavuođas leat lágiduvvon álbmotčoahkkimat guoskevaš gielddain, ja gielddaid politihkkanjunnošat leat addán positiiva ruovttoluottadieđuid.
+Siffárat máŋggasiffár loguin eai mearkkaš sierra maidege ohppiide, ja sii eai geavat sadjevuogádaga lohkat dahje almmuhit ahte dihto siffár čujuha dihto árvui.
+Geavaheaddjiidjearahallan maid Sámi dearvvasvuođadutkama guovddáš lea čađahan, čájeha ahte geavaheaddjit leat duhtameahttumat dearvvasvuođabargiid sámegiela máhttui, ja dát jearahallan duođašta čielgasit ahte dulkon lea heahtečoavddus.
+HSAN sáhttá geahččalit ja mearridit.
+Čavčča válggas lea geahččaleapmi gos 16 jahkásaččain lea jienastanvuoigatvuohta 20 suohkanis (geahča fáktadieđuid)
+geavahit iešguđetlágan digitála ohcanstrategiijaid gávdnat ja buohtastahttit dieđuid mat válddahit čuolmmaid iešguđet perspektiivvas, ja árvvoštallat gálduid ulbmila ja relevánssa
+gohčodit iežas lagas fulkkiid fuolkenamahusaiguin ja diehtit mii lea gáibmi
+Earret eará lea son jorgalan Laudate.
+Febera vuostá badjel golmma mánnosaš mánnái lea dálkkas mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedon dehe Panodil.
+Sii sáhttet áinnas jearahallat, govvedit ja sárgut dan birra.
+Norgga bealde hubmet davvisámegiela vuosttažettiin Finnmárkku ja Romssa fylkkain, ja Dielddanuori ja Evenáši suohkaniin Nordlánddas.
+árvvoštallamiid ruovttoluotta mat ovddidit viidásit oahppama?
+Nuora suddjemii lea ahkerádji goas oažžu oastit alkohola: 18 jagi restauráŋŋas gávppašeapmái ja 20 jagi viidnegávppis gávppašeapmái.
+Ságaškuššojuvvot galgá maiddái viidáset meannudeapmi ráđđehusas, eará sámedikkiin ja riikkaidgaskasaš álgoálbmotforain.
+Oahppit gehččet filmma Med sennagress i støvlene.
+selvehit čálgostáhta ovdáneami ja válddahit dálá Norgga iešvuođaid
+daid lassegoluide mat dát ođđa njuolggadusat
+Sámediggeráđđi Ann-Mari Thomassen váldá ovdan guokte áŋgiruššansuorggi sámediggeráđi jagi 2015 bušeahttaevttohusas.
+Bargguid bokte fágas galget oahppit álkit áddet teknologiija ja fitnodeami mávssolašvuođa ja hástalusaid mat leat čadnon dasa, ja sii ovdánahttet máhtu bargoeallima ja globála, nationála ja persovnnalaš ekonomiija birra.
+Sámi guovllus árbevirolaččat leat leamaš unnán galledanealáhusat.
+Gelbbolašvuođamihttomearit Jo2- studerenráhkkanahtti oahppoprográmma maŋŋel, ja lasáhusa oppalaš studerengelbbolašvuhtii- fidnofágalaš oahppoprográmma maŋŋel Árbevirolaš máhttu Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+Statsbygga stuorámus huksenbargu aiddo dál.
+Mii rohkadallat ahte Ipmil juohke beaivi galgá addit midjiide buot maid dárbbašit, ja ahte oahppat giitit buot buriin maid Ipmil lea addán midjiide.
+Oktasaš tearbmaráhkadeapmi ja normeren lea dehálaš go galgá sihkkarastit oktasaš vuođu sámegillii.
+Go lea dáhttu garvit byrokráhtalaš ja teknihkalaš hehttehusaid, de mii gávdnat čovdosiid.
+Suoma sámediggi dál bargá ovttasráđiid Norgga sámedikkiin ja Ruoŧa sámedikkiin oažžut áigái ovdaprošeaktaohcama man áššin lea dutkan- ja fága / resursaguovddáš.
+1968:s sirrejuvvui dát stašuvdna eret šibitdoavtterlaboratoriijas, ja Skjenneberg álggii geahččaladdanjođiheaddjin boazodollui.
+Ferte láhčit diliid nu ahte sihke nieiddat ja gánddat ožžot buriid vásáhusaid matematihkkafágas, mat hábmejit buriid guottuid ja nana fágagelbbolašvuođa.
+Dát guoská vuosttažettiin árbevirolaš sámi guovlluide olggobealde Finnmárkku.
+Sámediggi dáhttu ahte ovttaskas olbmo vuoigatvuohta geavahit sámegiela galgá sihkkarastojuvvot ja oaidná dárbbu dárkkistit sihke váiddaortnega ja árvvoštallat dárbbu bearráigeahččoortnegii.
+Gámasuidnensajis čájeha oahpaheaddji iešguđetge sorttaid ja čájeha ja čilge movt suidnet galgá.
+Almmolaš suorggi organiseren lea sakka rievdaduvvon dan rájes go giellanjuolggadusat mearriduvvojedje 1990:s.
+Go lea vuosttaldanváldi de plánaeiseváldi ii dušše galgga árvvoštallat makkár váikkuhus doaibmabijus lea sámi kultuvrii ja ealáhusdoibmii (vrd. plána- ja huksenlága § 3-1 ja finnmárkolága § 4 njuolggadusat), muhti sii galget maiddái oččodit ovttamielalašvuođa Sámedikkiin ráđđádallamiid ja soabahemiid bakte jus Sámediggi vuostálastta doaimma ja ovddida vuosttaldeami.
+Dávjjimusat doavttir čugge máŋgii ja váldá iskosiid ovdaravssa sierra báikkiin.
+Go áigemearri lei dievva, de leimmet ožžon evttohusaid buot luohkkácehkiid ohppiin logi iešguđet skuvllas.
+Fáddá lea "Revitaliseren - hástalusat ja ođđa perspektiivvat oahpahusas ".
+Manne lea ožžon dakkár nama (jus dasa gullá muitalus dahje čilgehus)?
+Oahppit 5., 8. ja 9. ceahkis geain lea davvi-, lulli- dahje julevsámegiella vuosttašgiellan galget čađahit nationála geahččalemiid lohkamis sámegillii.
+Vuođđuduvvon sámi teáhteriin lea dehálaš doaibma sámegiela geavaheami dáfus.
+Ráđđehusa politihka bajimuš ulbmil sámegielaid ávkin lea láhčit nu, ahte Norggas lea oadjebas boahtteáigi sámegielaide - davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii.
+Girkus mii gávnnadit dalle go dáhpáhuvvá juoga dehálaš dego gásttaheapmi, rihpaskuvla, vihaheapmi ja hávdádeapmi.
+Ulbmil geahččalemiin lea identifiseret ohppiid geain lea váilevaš doabaipmárdus ja geain leat váilevaš lohkan- ja rehkenastinmáhtolašvuođat.
+Iige sáhte oaidnit olbmos leago anašan dehe ii.
+Luondu lea addon olbmui illun ja geavaheapmin dán máilmmis.
+Nana guovttegielat oahpahusmodealla vuođđun vuolgá juo mánáidgárddis.
+Oahppit sáhttet oažžut veahki cealkagiid hábmemis.
+Barggu buktimis Oahppit buktet dálkedieđáhusa jietnafiilan oahppanvuđđui.
+Joavku oamasta vuoigatvuođaid "Kristuskránsa" - prošektii.
+Neahttaportála Ovttas.no lea lunddolaš báiki gosa sáhttá čohkket maiddái giellaguovddážiid materiálaid ja almmuhemiid.
+ráhkadit iežas teavsttaid main viežžá inspirašuvnna eaŋgalsgiel girjjálašvuođas ja mánáidkultuvrras
+Olmmoš massá golgosa ja sálttiid vuovssademiid ja luhčadávdda bokte.
+Departemeanta áigu geahčadettiinis sámelága giellanjuolggadusaid árvvoštallat berrego lágas, sámegiela nannen dihtii, mearriduvvot bearráigeahčču das mo gielddat ja fylkkagielddat čađahit sámelága giellanjuolggadusaid.
+Dálkasiidda maid doavttir, buohccedikšárat dehe eará dohkálaš divššus lea čállán, lea leahkime allagollosuodji mii mearkkaša ahte dárbbaha máksit eanemus 2200 guovttenuppelot-áigodagas.
+Dalle ii dárbbat máksit sierra golu eaktun ahte dálkkas gullo allagollosuoji vuollái.
+Danin háliidan áinnas dadjat: "Šaddos du dáhttu".Jáhkát go lea álki dahje váttis dahkat dan maid Ipmil háliida, ii fal nu mo ieš háliidat?
+máhttit ákkastallat oaiviliiddas iežas árvvuid vuođul
+Dasto cokkat jienastanlihpu válgaurdnii. De leat don jienastan suohkanstivra- ja fylkka digge-válggas 2011.
+Sámiid eatnan- ja resursavuoigatvuođat duohta dohkkehuvvojit.
+Dehálaš lea maid ahte dearvvasvuođafitnodagat ohcalit dakkár máhtu go virgádit bargiid ja go oidnosii buktet dárbbuid oktavuođaineaset oahpahusásahusaiguin.
+Dat dáhpáhuvvá go Ipmil hehtte buot bahás áigumušaid ja meanuid mat bohtet beargalagas, máilmmis ja min suttolaš oaččis. Dat eai dáhto min atnit Ipmila nama bassin eai ge diktit su riikka boahtit.
+Storsund guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 2): Storsund rájes ruovdemáđii mielde Storträskliden - Koler geainnu rádjái, dán geaidnoráigge Lillpiteälven rádjái, dán joga mielde luoddaearu rádjái Lillpite oarjedavábealde, das fas geaidnoráigge Granträsket rádjái, viidásit geaidnoráigge Liden badjel Arvidsträsk rádjái, das viidásit geaidnoráigge Teugerträsk rastá Storsund rádjái.
+Resursajoavkku ja dutkiid máhttovuođđu galgá doaibmat duogážin ja vuolggasadjin gulahallančoahkkimiidda Sámedikki ja sámi báikegottiid ja organisašuvnnaid gaskka.
+Iskkus sáhttá dahkkot danin ahte doavttir háliida dutkat leatgo borašdávdaseallat ovdaravssas.
+Dovdomearkkat leat juhkkojuvvon guovtti oassái: sámegiella vuosttašgiellan njálmmálaš ja sámegiella vuosttašgiellan čálalaš.
+Dát skovvi sáhttá leat árvvoštallanságastallamiid vuođđun gaskal oahppi ja oahpaheaddji.
+Matematihkka lea vuođđun stuorra oassái min kulturhistorjjás ja logihkalaš jurddašeami ovdánahttimis.
+Muhtin smávva suohkaniin ii leat gal dárbu eambbo go beallevirgái.
+Mihttomearrin lea ovddidit duoji ealáhussan nu ahte das lea buoret gánnáhahttivuohta ja iežas dujiid gávpejohtu.
+Ráđđehus ii dahkan oainnu sámiid ektui čearddalaš minoritehtan, muhto baicce gohčodii sápmelaččat "sámegielat dážan ".
+PSA lea ávnnas mii válbmejuvvo ovdaravssas ja golgá varrabánas.
+Lea dehálaš beassat dahkat dearvvuođaid, earenomážit eallima loahpas - jápmimis.
+Dat ii guoskka ollásit priváhta divššu, ovdamearkka dihte plástakirurgiija mii ii leat medisiinnalaččat ákkastallon.
+Muhtimat sáhttet dovdat dan unohassan muhto dat manna jođánit badjel.
+Oarjin: Gátterat stašuvnnas Ruoidnačohkkii (aláš 1360) lulimus Ruoidnajávrái, dasto njuolga linjjás Beajojikŋii (aláš 1475), das njuolga linjjás Váhttečohkkii (aláš 1494), das njuolga linjjás Basejávrri davimus luktii, das seamma jávrri lulimus luktii, das njuolga linjjás (Basejieŋa rastá) Leirvatnet nuorttamus luktii, das njuolga linjjás Máhcalaga (Storsteinsfjellet) (aláš 1379) rádjái.
+ságaskuššat ja ovdandivvut historjjálaš ja áigeguovdilis dáhpáhusaid Sámis
+oassálastit ságastallamis iežas muosáhusaid ja vásáhusaid birra
+Guorahallamat čájehit dange ahte dilli lea unnán rievdan áiggi mielde.
+Oahpaheaddji berre áicat Lena dan gaskkas go son bargá bargobihtáiguin, ja jearrát mo son jurddaša.
+geavahit digitála reaidduid iežas teavsttaid almmuheapmá
+Láhkaárvalusas leat njuolggadusat suomagiela, meänkieli ja sámegiela geavahanvuoigatvuođa birra, go olbmos lea eiseválddiiguin ja duopmostuoluiguin dahkamuš.
+Oahppit ráhkadit sátnelisttu man atnet jorgalettiin.
+suokkardit ja čilget sámi muitalanárbevieruid birra
+Vuogas pumpo gávdno oastit apotehkas.
+Jagi 2012 lea Bargobearráigeahčču ožžon oktiibuot 15 miljovnna kruvnnu.
+Fágalaččat ja birrasa dáfus lei dát buorre skuvla.
+Mii rohkadallat ahte Ipmila dáhttu galgá šaddat, ja mii rohkadallat ahte Ipmila dáhttu stivrešii min, eallimiiddámetguin, bearrašiiddámetguin, sogaideametguin, searvegottiideametguin, girkuineamet, báhpaideametguin ja jođiheddjiideametguin min giliin, gávpogiin ja riikkain.
+Gos gávnnan eanet dieđuid geahččaleami ja árvvoštallama birra?
+Sámediggi juolluda 495 000 ru doarjjan Duojáriid ealáhussearvái ja Sámiid Duodjái álggahit dutkamii buvttadeamis, vuovdaleamis ja vuovdimis.
+selvehit makkár vuoigatvuođat geavaheaddjis leat ja digaštallat geavaheddjiid ehtalaš ovddasvástádusa
+Danne eat dieđe man ollu Lena máhttá.
+• Oaččuhit áigái sámi dulkkaid dohkkehanortnega
+Bargo- ja searváidahttindepartemeanta ovddidii Sámegiela doaibmaplána 2009:s.
+Lávdegotti birra mii galgá geahčadit lágaid, doaibmabijuid ja ortnegiid sámi gielaide
+Sámi kristtalašvuođaipmárdus ovdanboahtá ja gaskkustuvvo oahpaheami bokte
+Maid sii čađahedje giellabesiin Aotearoas / Ođđa Zealánddas, ii lea prinsihpalaččat mihkkege ođđasiid.
+Dat lea dannego Sámediggi háliida váikkuhit dasa ahte eanebut álggahit guolásteami, ja go bivdofanas lea divrras, dadjá Muotka.
+Sihke olbmot ja ásahusat (mánáidgárdi, skuvla ja earát) sáhttet nama haga gulahallat PPbálvalusain ja jearrat ráđi.
+Gávdno go du suohkanis mánáid ja nuoraid suohkan-stivra (MNS) dahje juoga sullásaš?
+Divtte ohppiid ráhkadit dilálašvuođaid mat leat áigeguovdilat.
+Dieđáhusas čujuhuvvo ođđa geaidnu boahtteáiggi sámi dáidda- ja kulturpolitihkkii.
+Datte leat muhtun soahpameahttunvuođat dakkárat ahte daid dárbbaša aiddo dalle čoavdit.
+Čállá go son álo ovttežiid gurutbeallái, vai dáhpáhuvvá go dat dušše muhtomin?
+Dasto oahpaheaddji hupmá sámegillii ja jorgala jus lea dárbbašlaš vai oahppit ipmirdit.
+Sámegiela boahtteáigi lea dan duohken man olu guhtege mis geavaha sámegiela lunddolaš gulahallanreaidun nu olu oktavuođain go vejolaš, ja movt servodat láhčá diliid nu ahte dat galgá leat vejolaš.
+Sii livčče háliidan vázzinbálga vuolábealde váldoluotta Dambos.
+Sámi girjjálašvuođas, sámi teáhteris ja sámi filmmain lea dehálaš rolla dahkat giela oahpisin olbmuide ja buoridit sin diđolašvuođa das.
+Bággosáhkku ja konvenšuvdnadivat 26. ja 27. artihkkaliid mielde galgá mearriduvvot velggolačča náššuvnnalaš ruhtašlájain.
+- lohká, iešguđetgelágan šáŋŋeriid, bájuha sisdoalu, gávdná ja geavaha áššáigullevaš dieđuid teavsttain, čielggada ja guorahallá iešheanalaččat teavsttaid fáttáid ja gaskkusta vejolaš dulkomiid
+Iešsoardimiid eastadeapmi guorahallojuvvo ON álgoálbmogiid bissovaš forumis
+Ođđa digitála sátnegirji almmuhuvvo / Faktadieđut sámi gielaid birra / Giella / Sámediggi - Sametinget
+Dalle lea buorre jurddašit ahte seallaiskkusváldimat lea okta vuohki suddjet iežas borašdávdda vuostá.
+Åhren mielas diehtojuohkin mii eiseválddiid beales lea dahkkon ii leamaš doarvái buorre.
+Jeara konkrehta ja oaččo konkrehta vástádusa: ‐ Mu bellodat ovddasta nannet skuvlla.
+Boahtteáiggi areála- ja biraspolitihkka Sámis
+Olmmoš sáhttá šaddat máŋga sentte beare moatti mánus.
+Aktiivvalaš servodatoassálastin eaktuda ahte hálddaša giela ja teavstta.
+Juohke jagi oassálastet sis eatnasat juogalágan girkoaktavuođas.
+Sámi girjjálašvuhtii ja iešguđet sámegielaide ja suopmaniidda oahpásnuhttin viiddida ohppiid iežaset ipmárdusa giella- ja kulturvalljivuođas sámi servodagain.
+Stuorra erohusat leat sámi báikegottiin ja sámi guovlluin das mii guoská man ollu sámegiella geavahuvvo beaivválaš ovttasdoaibman- ja gulahallangiellan.
+Baajme guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Álgá riikkarájis Sipmehkejaevrie bokte Sipmehkejukke rádjái, dán čázádaga mielde dasa gokko boahtá oktii Gavostjukkiin, dán čázádaga Leipikvattnet rádjái, rastá Leipikvattnet ja Bjurälven ja Storälven mielde (Leipikvattnet 1:1 opmodatrádji Straejmie (Strömsund) suohkanis) riikkarádjái ja riikkaráji mielde Sipmehkejaevrie rádjái.
+Vaikko buot nuorat eai leat lihka čeahpit oassálastit válggas, de ii mearkkaš dan ahte eai beroš politihkas.
+Dat čiekŋuda sámi mánáide nana sámi identitehta ja gullevašvuođa sámi gielaide ja kultuvrii.
+Bellodagas sáhtát oahpahuvvot politihkalaš bargguide.
+Gustovaš álgoálbmotrievtti vuođđun lea ahte sámiid historjjálaš vuoigatvuođat earret eará riddo- ja vuotnabivdui iežaset ássanguovlluin dohkkehuvvojit.
+Dát lea juoga mii Sámedikki mielas galgá bures boahtit ovdan suohkanođastusas.
+Sámegielat báikenamat maid gili bistevaš orru olbmot dahje gillái gullevaš ealáhusat beaivválaččat geavahit, galget geavahuvvot almmolaš galbbain, kárttain jnv. (§9).
+- Lea dehálaš ahte árbediehtu ja sámi meahccegeavaheapmi oahpahuvvo boahttevaš buolvvaide.
+Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
+- Mii háliidit láhčit stuorát vejolašvuođa doibmii báikkálaččat, ja ahte giellaguovddážiid doaimmaid galget stivret báikkálaš dárbbut gos giellaguovddážat leat, dadjá Keskitalo.
+Giellabeasit leat čájehuvvon beaktilis doaibman giellaoahpahusa nannemis.
+Son čujuha viidáseappot dasa ahte vaikke vel sámi servodat lea ollen guhkás, de eat leat vel juksan mihttomeari, eat riikka dásis eat ge riikkaidgaskasaččat.
+Čielga rekruhttendoaibmabijuin, mat leat álggahuvvon, sáhttit namahit:
+Gilis gal atne árvvus boazodoallonuoraid.
+Hálddašanguovllu báikkálaš dahje guovlulaš ásahusaid bargiin lea riekti oažžut virgelobi bálkkáin háhkamis sámegielat gelbbolašvuođa go ásahus dárbbaša dákkár gelbbolašvuođa (§ 3-7).
+Ovttas oahpaheaddjiinis ja váhnemiidisguin sáhttá oahppi bidjat ođđa mihttomeriid olahit.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmiliidda, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Oskkuoahpahusas dáhpáhuvvet maid báikkálaš ovdanáhttinbarggut maŋŋil go searvegottit leat ráhkadan ja mearridan iežaset báikkálaš plánaid.
+Iskkadeamit čájehit ahte sámi mánáin lea stuorát riska gártat loavkiduvvot.
+Ledje go muhtun bargobihtát maid don it ipmirdan mo galget bargat?
+Ságastallet movt oahppi sáhttá olahit mihtuid maid bidjabehtet.
+Sámediggi sáhttá viežžat kredihttadieđuid ohcci birra.
+Luonddufágas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. jahkecehkiid ja maŋŋil joatkkaoahpahusa Jo1:ža studerenráhkkanahtti ja fidnofágalaš oahppoprográmmaid ja Jo3:ža oppalaš studerengelbbolašvuođa lasáhus.
+Dan oktavuođas háliida Sámediggi bovdet buot ásahusaid, servviid, ovttaskas olbmuid ja suohkaniid ovdanbuktit vásihusaid ja evttohusaid čovdosiidda.
+Álgoálbmotnjunuš nammaduvvo ON Nállevealahanlávdegotti presideantan / Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
+čohkket, sirret, čállit ja govvidit dieđuid lohkansárgáiguin, tabeallaiguin ja stoalpodiagrámmaiguin ja ságastallat proseassa birra ja maid govat muitalit dieđuid birra
+Geahča Gávnos, Sámedikkiid neahttasiidduid, giella.
+Registrere epoastačujuhusa vuostáiváldit ođasreivve ČálliidLágádusas
+- Dan láhkai mii buoridit almmolaš hálddašeami dási, ja luvvet áiggi, mainna earret eará sáhttit meannudit áššiid johtileappot ja dahkat bargguid, mat eaktudit searvama ja persovnnalaš gulahallama, ođasmahttinministtar Rigmor Aasrud dadjala.
+- Oahpaheaddji čájeha govvosa dahje juogalágan diŋgga / diŋggaid mat galget muitalusas fárus.
+Udir.no - Luonddufága - sámi oahppoplána
+eará fágat, prošeavttat ja fáttát
+Dearvvašvuođa- ja buohccedikšun lea nuvttá measta buot eanadikkiin ja guovlluin jus lea vuollái 20 jagi.
+Artihkal 30 lea measta seammalágan go SP artihkal 27, dainna erohusain ahte álgoálbmot lea čielgasit namuhuvvon MK artihkkalis 30.
+Suoidnemánu 1. beaivvi rájes lea bargoáigi vuoliduvvon fas 40 prosentii jos permitterejuvvo.
+Lávdegoddi galgá árvvoštallat dávgasis čovdosiid maid bokte álkiduhttit dili, ja gielddaid sierra hástalusaid ja dárbbu vuođul.
+čilget sátneluohkáid, sojahanoahpa, suorggideami ja cealkkaoahpa vuođđoáššiid, barggadettiin gielain ja teavsttaiguin
+Snoasa ja Divttasvuona tv-sáddagat ráhkaduvvojit oarjilsámegillii ja julevsámegillii.
+selvehit makkár geatnegasvuođat, vuoigatvuođat ja vejolašvuođat mánáin ja nuorain leat váikkuhit
+Diđolašvuohta das berre mearkkašit ahte sámi guovlluin eai galgga buoril heaittihit giliskuvllaid, eaige oppanassiige vuđolaš guorahallamiid haga.
+Veahkkeapparáhta ferte čeahpibut jearrat gillájit go nissonolbmot veahkaválddálaš vearradaguid ja duostat gieđahallat dán rašis fáttá.
+Minerálahálddašandirektoráhtta ohcamuša gieđahallama oktavuođas láhčit eananeaiggádii, Sámediggái, suohkaniidda ja dan guovllu orohatstivrii ja guovllustivrii vejolašvuođa oainnuset ovddidit ohcamuššii.
+Stuorámus joavku lea Nuorta- ja OarjeFinnmárkkus ja Davvi-Romssas.
+Lean jurddašan sin birra geat besse heakkas ja oarbásiid birra juohke beaivvi dáhpáhusa rájes.
+Vardin jávká moatti beaivvi geažis.
+ságastallat áigeguovdilis dáhpáhusaid ja áššiid birra
+Guokte mánu dassá riegádii unna Danicaš Manilas.
+Dat váldá vuolggasaji eaŋgalsgiel riikkain ja gokčá guovddáš fáttáid mat gusket servodateallimii, girjjálašvuhtii ja eará kulturovdanbuktimiidda.
+Das leat visot maid don dárbbašat, earret eará guorus válgalihput maid ieš beasat deavdit.
+- Lea leamaš buorre dássi dán jagá ohcamiin, ja mii leat maid ilus go leat nu máŋggas geat seaguhit luođi árbevirolaš dahje ođđaáigásaš hápmái iežaset musihkas, lohká Sámediggeráđđi Henrik Olsen.
+Nuppástusat mearkkašedje ee. ahte stuorábuš oassi doarjagiin juogaduvvojit nugohčoduvvon "rievddaldeaddji doarjjan" mat aivvestassii leat sámegielalaš aviissaid várás.
+Jus vuossamátta-bázahusat leat vel soaitá dárbbašit dahkkot viigá ráhpun.
+Sámediggi dárbbaša eanet ealjáris bargiid, ja fállá bargosaji hástaleaddji ja gelddolaš bargamušaiguin.
+Speallu lea ráhkaduvvon nu ahte spelliin álo lea ođđa mihttomearri maid ferte olahit ovdalgo beassá viidáseappot spealus.
+Diakonia Diakonia lea girku sosiálabargu.
+Eretfárremat sáhttet dagahit dan ahte bajásšaddi buolva massá lagašvuođa báikkálaš servodahkii, lundui ja árbevirolaš ealáhusaide ja daidda gullevaš terminologiijaide, ja dieđuid daid birra.
+Jus mánná ii hálit njammat sáhttá geahččalit bohčit dehe pumpet mielkki ja gaccahit basttiin.
+Dát dahkko sihke ekonomalaš doarjagiiguin ja veahkkebargiiguin, o.m.d. oahpaheddjiiguin, doaktáriiguin, ekonomaiguin dehe báhpaiguin.
+geavahit matematihkalaš symbolaid ja ovdanbuktinvugiid ovdanbuktit matematihkalaš oktavuođaid bargobihttáčoavdimis
+Dan ii lean goasse galgat dadjat Diet friddagoartil šattai hirpmus munnje.
+Maiddái St. dieđáhus nr. 23 (2007-2008) Giella hukse šaldiid deattuha dárbbašlažžan ahte sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát, leat bargit guđet dovdet sámi giela ja kultuvrra.
+Dát mearkkaša ahte ulbmil lea aktiiva ja viiddiduvvon oarjilsámegiela geavaheapmi, ja eambbo oarjilsámegiela geavaheapmi almmolaš oktavuođain.
+Mun danne lean ilus go buorit prošeavttat álggahuvvojit mat ráhkadit eanet ođđa joregiid dáid sámegielaid várás. Nu cealká sámeáššiid stáhtačálli, Raimo Valle.
+Oahppi dovdá ja máhttá čilget movt muhtun tearpmat leat šaddan.
+ahte diet ruđat galge adnot dušše mánáidgárddiide, iige eará doaimmaide.
+Ii mihkkege Ruoŧa girkus gieldde dán vieru, muhto ábuha jurddahit makkár mearkkašupmi dán dagus lea.
+PP-bálvalusa olis galget ee. rávvet ja bagadit mánáidgárddiid ja skuvllaid dan hárrái mo láhčit dilálašvuođaid mánáide / nuoraide, geat dárbbašit heivehuvvon fálaldaga.
+sátnádit gažaldagaid servodatfágalaš fáttáid birra, reflekteret ja searvat fágaságastallamiidda daid birra
+Máhttodepartemeanta áigu bidjat ruđaid daid bargiid giellamáhtu buorideapmái, guđet leat sámi mánáidgárddiin ja mánáidgárddiin main leat sámi mánát.
+Golmma jahkásaš prošeavtta oppalaš bušeahtta lea birrasii 25,5 miljon ruvnnu (3,1 miljon euro).
+Hupmanstašuvdna 3 Soames olbmot čippustit dollagáttis ja hupmet árgabeaivválaš dilálašvuođaid birra
+Dat seamme lea gustojeaddji sámegillii duopmostuolus duopmoguovlluin mii ollát dahje muhtin muddui oktiivástida gielddaiguin Árjepluovve, Jiellevárre, Jåhkåmåhkke dahje Giron, jus vuoigatvuođaáššis dahje áššis lea oktavuohta muhtin dáiguin gielddaiguin.
+ságaškuššat áššiid guoiradeami, borranváttuid ja hárjehallama hárrái, ja mo eallinláhki váikkuha dearvvašvuhtii
+Ánte rahčá oaidnit loguid lohkolinnjás mat sáhttet ovddastit barggu maid son galgá bargat (15-3).
+Statistihkas lea eanaš geográfalaš lahkananvuohki, ja deattuha sámi ássamiid Sáltoduoddara davábealde.
+Sii geavahit govaid maid oahpaheaddji dahje oahppit leat govven.
+Friddja ja iešstivrejeaddji preassa mearkkaša ahte doaimmahus mearrida ieš maid háliidit muitalit váikkutkeahttá eiseválddis, oamasteaddjis dahje earáin geain lea fápmu dahje sis geain lea erenoamáš dárbu.
+Geahča sierra teakstabihtá árvvoštallama birra vuollelis.
+Ovttasbargošiehtadus sámi dáidaga birra vuolláičállojuvvo Oslos / Dáidda - ja kulturbargu / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+Máŋgga guovllus main sámegiella lea mannan maŋás, lea odne nu ahte gielaid oahpa- heapmi buolvvas bulvii mealgadii lea sirdašuvvan mánáidgárddiide ja vuođđo- ja joatkkaskuvllaide.
+Giellaoahppu lea eanet deattuhuvvon ja servodatfágalaš mihttomearit leat láivuduvvon.
+Dát oahppodoaibma ferte heivehuvvot ohppiid dáiddolašvuhtii.
+Digitála reaidduid geavaheapmi sáhttá doarjut ja ovdánahttit ohppiid gulahallangálggaid ja ovdanbuktimiid.
+Go kondoma rullejuvvo aivve vulos, jođit dalle kondoma bajás vehá ja gease vulos dassážiigo ii leat miige rullemuš.
+Ággan hilgumii geavahuvvo ahte dás ii leat sámi servodagas olus beroštupmi, dadjá ráđđelahttu Vibeke Larsen.
+Maiddái lea vejolaš lágidit skuvlabeaivvi nu ahte oahppit gullet sámegiela dihto áigái beaivvis, ovdamearkka dihte juohke iđida.
+Sáhtát vajáldahttit olles dán listtu ja dušše dadjat: "Ipmil!"
+Sámi giellaprošeavttaide lea rabas ohcanáigemearri 2015 rájes
+Dan maŋŋá loahpahuvvo sierra viesu ásaheapmi lullisámi kulturguovddážin Plassjes, ja dan sadjái boahtá doaibmabidjovuđot bargu.
+Vuosttaš seksuálalaš vásáhus lea oainnát iežainis.
+lohkat ja geavahit loguid gulahallamis
+Muhtomin gávdnojit maiddái sierra jietnavuostáiváldinbáikkit, jus dakkárat gávdnojit válgabeaivvis de čuožžu jienastangoarttas leat dieđut báikki ja áiggiid birra.
+Iežasárvvoštallan sáhttá maiddái dahkat ohppiid eanet diđolažžan iežaset gelbbolašvuođas rehkenastimis.
+Mánáid giella ja kultuvraeai deattuhuvvo doarvái go fuolahusmálle válljejuvvo ja dat addá váikkuhusaid máná eallimii.
+Odne leat unnán systemáhtalaš dutkamat oarjilsámegielas ja julevsámegielas.
+Ráđđehusa bušeahttaproposišuvnnas čuožžu maiddái ahte "Máhttu sámi kultuvrra birra lea deaŧalaš dain guovlluin gos dat lea relevánta ".
+Joavkkut ieža juhket dieđuid áigumušaidis birra.
+Stevnnegii dahje váidalussii gusto njealljevahkkosaš váidináigemearri dan beaivvi rájes go mearrádus lea vuostáiváldojuvvon.
+Norgga girku Sámi girkoráđđi lea Girkočoahkkima sámi girkoeallinorgána mii galgá ovddidit, gáhttet ja ovttastahttit Norgga girku sámi girkoeallima.
+Dáppe leat maid Várjjaga sápmelaččaid čakčabivdima duktásajit, áigemeroštallojuvvon gaskal 12- ja 1400 m. Kr. Noiddiidčearus leat máŋggaid kilomehteriid vuopmanat mat dolvot gierdogárddiide.
+geavahit dieđuid gihppagiin ja digitála teavsttain válddahit dábálaš dávdda ja mo dan sáhttá eastadit, ja čilget manin mii boahkuhit muhtun dávddaid vuostá
+Son lei gullan man váttis lei riddui fievrridit sin, guđet jápme duoddaris.
+Go oahppis lea heajos gullu dahje heajos oaidnu, de dat sáhttá dagahit ahte ii loavtte, oahpa iige ovdán.
+Konferánsa Alta 2013 lea riikkaidgaskasaš álgoálbmotservodaga ráhkkaneapmi máilmmikonferánsii.
+Proavásiid virgádanválddi árvalit bidjat bismágodderáđđái, mii dálá dilis jo virgáda gielddabáhpaid ja eará searvegoddebáhpaid.
+Mii eat oro áitojuvvon soahteguovllus.
+Vuos lea leamaš guhkes árbevierru bargat ovttas eará suoma-ugralaš giellaservodagaiguin gielladieđalaš suorggis.
+Sámediggeráđđi galgá galledit iešguđet guovlluid báikkálaš servodagaid oažžu...
+www.infonuorra.no lea diehtojuohkinbálvalus sámi nuoraide.
+Lea ávkkálaš bargat rehkenastimin vuođđudeaddji gálgan ja matematihkain sámegillii, nugomat hivvodaga, hámi, sajádaga ja veardádaddama.
+Deaŧalaš lea diehtit ahte mii rávisolbmot sáhttit ollu váikkuhit givssideami, loavkideami ja hárdima unnideami dušše dan bokte go leat dihtomielalaččat miellaguottuid birra - ovdamearkka dihte borranbeavddis.
+Eambbo bargosajit sámi dáidda- ja kulturvuđot ealáhusa olis
+b Namma: Ánná Káisá Eriksen Partapuoli Ahki: 19 Orrunsadji: Ušlu / Skánit Bargu: studeanta Makkár mokta dus lea odne: lihkolaš ja virkui
+ Ovddasvástádusjuohku ja váldi giellaáššiin
+Ráhkkaneapmi: Loga Leat Várrugas ‐ plakáhta kap. 1.
+šaddá dalle sullii 80 miljovnna ruvnna. Riikabeaivi lea
+Olles beaivvi: Álgoálbmotregiovnnat dollet sierra čoahkkimiid.
+Mu oainnu mielde sáhttá eahpidit ahte leago departemeanta konsulteren iežas buoremus dáhtu mielde ja dainna ulbmiliin ahte olihit ovttaoaivilvuođa nu go sii leat geatnegahtton, dadjá Ellinor Jåma.
+Ulbmil lea ahte Norggas nu šaddá sámegielaide dorvvolaš vuođđu boahtteáigái.
+Oahppit geain lea oktagaslaš vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas, sáhttet vuođđoskuvla- ja joatkkaskuvlaoahpahusas válljet čuovvovaš njeallje kombinašuvnna dárogiela ja sámegiela oahppoplánain:
+Dát mearkkaša árvvoštallat ja heivehit ovdanbuktinvugiid ulbmila, vuostáiváldi ja dilálašvuođa hárrái.
+Son sárdnidii Ipmila riikka birra, vuoigatmeahttunvuođa vuostá, barggai oavdduid ja buoridii buhcciid.
+Jus lea heivvolaš čađahit praktihkalaš barggu dáinna fáttain bargamis, nugomat láibut dahje málestit, de sáhttá doaibma dahje gievkkan leat gielladomeanan.
+Dilli lea áittan goappašiid riikkaid boazodoalu ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš guoddevašvuhtii.
+Dat sáhttá ovdamearkka dihte leahkit go čohkkeha busses mii doarggista dehe go sihkkelastá sáddoluottas.
+Doaibmaplána váldočalmmusteapmi lea láhččet dili nu ahte oažžut eanet sámegielat geavaheddjiid.
+Lobyisma dahje lobi ‐ doaibma lea "feaskárastin ‐ politihkka ".
+Dat oahpahusláhču lea dan birra movt čállit muitalusaid ja dát ii govčča olles vuosttaš gelbbolašvuođamihttomeari.
+Dásseárvo- ja vealahusáittardeaddji meannuda áššiid ja addá nuvttá ráđiid vealahusáššiin.
+Dáinna doarjjaortnegiin lea vejolaš skuvllaide oažžut liibba bargat árbedieđuin ja sámi meahccegeavahemiin doarjagiin maid dábálaš suohkanbušeahtta ja skuvlaeaiggáda vuoruheapmi ii govčča.
+Almmáiolbmot maid eanet báhcet eret joatkkaskuvllas.
+Sámediggi lea čujuhan máŋga guovllu gos huksen sáhttá vahágahttit dahje bilidit kulturmuittuid.
+Dát eaktuda ahte searvegotti lávlunvuohki lea heivehuvvon orgelmusihkkii.
+ja ii dušše jođihit - sámi giellabargui. Riikabeaivi ja
+geavahit sániid, doahpagiid ja dadjanvugiid mat gusket lundui
+Sámi álbmotválljen orgánan Norggas lea Sámedikki mihttomearrin bargat sámiid vuođđo vuoigatvuođaid dohkkehemiin vuođđun sámi kultuvrra, giela ja servodateallima goziheapmái ja nannemii ja sierra sámi árbevieruid bisuheapmái.
+- Jos Gallas háliida, de lea das stuorra vejolašvuohta sáhttit buktit bargosajiid sihke sámi kultuvrra ja olggustallama vuođul.
+Das galget maid leat gáldočujuhusat.
+Sámediggi hálddaša dasa lassin eará gaskaomiid mat maid ovddidit giela, nu go doarjaga oahpponeavvuide, sámi girjjálašvuhtii, oahppostipeanddaid jna..
+Giellabeassemánáidgárddit ja giellalávgoskuvllat leat dehálaččat.
+Loga doaibmaplána giddagasas čohkkámin ja dubmejuvvon sápmelaččaid várás
+Dát Áltá-ášši vásihus attii Norgga eiseválddiide dárbbu sierra gulahallat sámi organisašuvnnaiguin ja váldit daiguin oktavuođa.
+Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda.
+Raporta čájeha earret eará ahte stuorra oassi duojáriin geat dál ožžot doaibmadoarjaga, eanet vuvdet viidáseappot dujiid maid sii leat oastán earáin, go árbevirolaš dujiid ja dan maid sii ieža leat duddjon.
+Sámedikkis lea stuorra ovddasvástádus das ahte politihkka mii fievrriduvvo ja árvvut mat hálddašuvvojit, fátmmastit olles sámi álbmoga, maiddái dan oasi mii ovttaskas olbmuid mielas lea amas.
+Mii sáhttit dáinna buohkat čevllohallat.
+Bátnestellegiin dehe "piersniin" sáhttá cummistit buorehit.
+Suohkanođastus - Sámi oaidninsajis, ráđđelahttu Ann-Mari Thomassen bokte
+Leat maid árvalan juolludit 15 miljovnna kruvnno Ráđđehuskoartila rávdnjevuogádaga ođasmahttimii.
+Sámi mánáin Ruoŧas eai leat dakkár vuoigatvuođat go sámi mánáin Norggas.
+Seminára rahpá Suoma Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.
+Máhttit lohkat: Oahppit lohket muitalusaset njuovžilit, ollislaččat, dadjet sániid riekta ja lunddolaš intonašuvnnain.
+Loga eanet Sámeráđi birra dás.
+Iešsoardimiid eastadeapmi guorahallojuvvo ON álgoálbmogiid bissovaš forumis / Riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargu / Riikkaidgaskasaš bargu / Sámediggi - Sametinget
+Varra gožžas ja baikkas láve mannat meaddel moatti beaivvis.
+Dát bođii almmolaččat ovdan Norgga bealis 1948:s go Samordningsnemnda for skoleverket (skuvladoaimmahaga heivehanlávdegoddi) ovddidii máŋga evttohusa dainna áigumušain ahte heivehit skuvlafálaldaga sámemánáide.
+- Háliidan muittuhit vejolašvuođa ohcat doarjaga doarjjaortnegis árbediehtu ja sámi meahccegeavaheapmi vuođđoskuvllas.
+Dan ovttasbargui gullet maid ee. diehtojuohkinčoahkkimat jna..
+Jus galgá sihkkarastit sámegiela boahtteáiggi, de leat máŋggat rámmaeavttut mat fertejit leat sajis.
+- Váldoulbmil lea luovvat dakkár ealli ja máŋggabealat sámi dáidda- ja kultureallima, mas lea buorre kvalitehta ja mii lea buohkaide olámuttus.
+Jus mánás ii leat borranlustu ii dat dárbbat borrat dábálaš biepmu.
+geavahit iešguđetlágan ovdanbuktinmálliid iežas barggu ovdanbuktimis
+Váldde oktavuođa dainna fágaovttadagain mii buoremusat sáhttá vástidit du gažaldagaide.
+- S ámediggi lea máŋga jagi vuoruhan árjjalaččat doarjut bivdofatnasiid vuosttaš geardde oastima, muitala sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
+selvehit mo diehtu elliid ja lottiid láhttema birra geavahuvvo bivddus, guolásteamis ja boazodoalus ja ságaškuššat čuolmmaid min fuođđoresurssaid ávkkástallama oktavuođas
+Okta vuohki movt čađahit dađistagaárvvoštallama / ovddasguvlui dieđuid addimis vuosehuvvo dás vuolábealde:
+Váilevaš gelbbolašvuohta ii almmatge galggaše leat hehttehussan searvegoddái ráhkadit fálaladagaid sámi mánáide ja nuoraide.
+Dávjá sáhttá čielga boasttoipmárdus ja eahpečielggasvuođat čielggaduvvot dainna ládje ja unnidit riskka ahte dat gerdo.
+Vuosttaš girjjit mat ilbme sámegillii lei 1600-logus. 1600-1700- logus sámegielat girjjit čállojedje seamma bustávaiguin go dárogiella ja ruoŧagiella.
+Go Gáivuona suohkan šattai sámegiela hálddašanguovllu oassin, de dat lea ollu váikkuhan dasa, ahte sámegiella lea ovdánan guovllus.
+Sihke politihkalaš bellodagat ja eará joavkkut sáhttet bidjat listta válggain.
+Kruvhtegenvaerie / Vaekie lea guohtunguovlu Vapsten čearu váste.
+- iskat leat go boahtán
+gávdnat ovdamearkkaid dáhpáhusaide mat leat leamaš mielde hábmemin dálá Sámi ja Norgga, ja digaštallat mo servodat livččii sáhttán šaddat jus dat livčče dáhpáhuvvan eará láhkai
+Muhtun sámi guovlluin sámegiella lea beaivválaš gulahallangiella.
+ovdánahttit iežas čállosa jurdagis gárvves buvttan, ja árvvoštallat teavstta ovdáneami responssa vuođul
+Jus ii gieldde áiggi mii ii heive dehe ii boađe sohppojuvvon áigái sáhttá geatnegahttot goittotge máksit galledanmávssu.
+Láhkaproposišuvnna čuovvoleamis gárvvistuvvo láhkaásahus guolástanvuoigatvuođaid birra.
+Dat sáhttá vuolgit das máŋgga sierra áššis, ovdamearkka dihte ahte ii hálit, ahte ii leat leamaš máhtolašvuohta, ahte liiko anašit seamma sohkabeliin dehe lea beroštupmi eará seksii go juste cinneanašeapmái.
+Danne dat lea heajos strategiija áŋgiruššat nu garrasit ođđa mineráladoaimmaid álggahemiin vaikke vel leat ge stuorra biraslaš hástalusat ja heajos gánnáheapmi márkaniin, dadjá Muotka.
+Ohppiid strategiijaid lea dehálaš kártet, danne go strategiijaovdáneapmi lea hui dehálaš oahppi rehkenastinmáhtolašvuođaid ovdáneamis.
+Doppe beasai gullat dakkár cealkagiid oahpaheddjjiin dego ahte: "Son lea čeahpit, go sus lea eanet dárogiella ruovttus."
+Jus galgá háhkat dieđu ipmirda go Anja sadjevuogádaga ja dušše čállá boastut, vai ii go son ipmir sadjeárvvu, de ferte guorahallat maid Anja jurddaša, ja manne son čállá 71 iige 17.
+Evttohus ii dohkkehuvvon go eanet lohku oaivvildii lea lunddolaš jienastan vuoigatvuođa ahki čuovvu válddálašvuođaagi.
+Danin dán sullásaš varraiskkus gohčoduvvo vena iskkusin.
+‐‐ dovdá iežas sápmelažžan ‐‐ sámegiella lea ruovttugiella, dahje uhcimusat okta váhnemis, áhkus / ádjás dahje máttaráhkus / máttarádjás lea dahje leamaš sámegiella ruovttugiellan, dahje lea su mánná gii lea jo čálihuvvon sámejienastuslohkui.
+Dieđuid ášši birra addá seniorráđđeaddi Ingeborg Larssen, tel 78 47 40 00 dahje på e-poasta:: [email protected].
+Vihtta mánu maŋŋil dárbbašit mii ain diehttit vai áddet.
+selvehit fáktoriid mat váikkuhit populašuvnna sturrodahkii ja addit ovdamearkkaid dasa mo flora ja fauna leat rievdan davviguovlluin
+- Mii leat hui movttegat go Mari Boine háliida doarjut min prošeavtta ja atnit stuorra gudnin ahte juste son oassálastá rahpamii.
+• Máhttodepartemeanttas lea ee. ovddasvástádussan ráhkadit lágaid ja mearridit láhkaásahusaid, ráhkadit sámegiela viidodat- ja resursaplánaid ja earáge sierra oahppoplánaid, mearridit fága- ja diibmojuogu, ja leat suorggis bajimuš dieđiheaddji ja čađahit konsultašuvnnaid Sámedikkiin.
+Dan sáhttet dahkat ovdamearkkadihte sámi-dáru ipmilbálvalusain, mas konfirmánttat doaimmahit bálvalusaid oassin konfirmántaoahpahusas.
+Oaččuhit mearraealáhusaid lunddolaš oassin sámi mátkeealáhusain
+Oahpaheaddji árvvoštallan ja mearkkašumit leat oassin.
+oskkuoahpahusplána cealká ahte sámi mánáin ja nuorain lea riekti oažžut oahpahusa ja oahpponeavvuid iežaset gillii (gč Ipmil addá, kapihttal 8).
+Máŋgga sajis ii dárbbat máksit maidege jus lea vuollái 20 jagi.
+Don čálát soames rollaid rollaspellui, ja govvidat duohta dilálašvuođa ja anát doahpagiid mat gullet dán ealáhussii.
+• Norga ferte sihkkarastit ahte sosiála- ja dearvvasvuođaásahusat mat leat sámi hálddašanguovllus, fállet bálvalusaid sámegillii
+Guokte sámi giellaguovddáža ásahuvvojit oarjilsámi guvlui, namalassii Luvlieluspái ja Deardnái.
+- Ulbmil dáinna geahččaladdamiin lea nanusmahttit riektesihkkarvuođa ja buoridit neavvundoaimmaid gielddalaš sosiálabálvalusaid geavaheddjiid ektui, cealká bargoministtar Hanne Bjurstrøm.
+Mánáid ja nuoraid ossodat (BUP) addá spesialistalaš dearvvasvuođabálvalusaid, masa gullet poliklinalaš fálaldat, jándorfálaldat bearrašiidda ja nuoraide, ja vel oahpahus- ja rávvenfálaldat.
+Árvalus lea otne sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lea čakčamánu 15. beaivvi 2012.
+Skuvllas ja oahpaheddjiin lea jávohisvuođageasku ovttaskasoahppi geahččalemiid bohtosiid ektui.
+Go njunni lea sakka buđđosan mánnái sáhttá addit bohtagaluoitin njunnegoaikkanasaid dehe njunnespreijje mii geahpida bohtaneami njunis.
+Departemeanta lea ávžžuhan etáhta oktilaččat jorgalahttit láhkaásahusaid ja almmuhusaid mearrádusaid vuođul, ja almmuhit jorgaluvvon láhkaásahusaid ja almmuhusaid.
+Stuorát kulturbálggisprošektii lea Spildra gilisearvi Návuona suohkanis ožžon 400 000 ru kulturmuittuid láhčimii Spildras.
+Almmuhus sáhttá maid guoskat kritihka organisašuvnna vuostá dehe almmolaš váilevašvuođaid buohccesihkkarvuođas mii dárbbahuvvo buoriduvvot.
+Lea maid leahkime billár mas lea stuorit mearri fiskesgoruthormona mas lea seamma suodji go lotnolas p-pillaris.
+Dat sáhttá doalvut dasa ahte persovdna šaddá sivahallot ja dubmejuvvot.
+Dainna lágiin lea kártengeahččalemiin erohus nationála geahččalemiin main leat maiddái váttis bargobihtát ja mat addet dieđuid ohppiin buot máhtolašvuođa dásiin.
+Seammaládje guoddá Ipmil du miehtá du eallenagi.
+Dát dieđáhus čuvge daid dárbbuid ja hástalusaid mat servodagas leat, ja evttoha čovdosiid mat sáhttet buoridit sámegiela dili.
+Oahppit ráhkadit máinnustan- dahje vuovdalanplakáhta.
+Doppe leat oččodeamen loahppadokumentii álgoálbmotnissoniid hástalusaid.
+- Mun lean movtta go mii dál oažžut ovttasbargošiehtadusa Sámedikkiin.
+Maid berrejit dahkat vai ovdanbuktet doarvái dárkilit?
+Dát geahččaleamit leat seamma go 8. ceahkis nu ahte skuvllat sáhttet buohtastahttit 8. ceahki bohtosiid 9. ceahki ektui seamma jagi.
+- Lea boaresáigásaš, badjelgeahččanvuohta ja uhccán movttiidahtti bidjat ovdan dakkár strategiija mii ii válde vuhtii min geat ássat dáppe davvin.
+Sámi giellaguovddážiin lea hui dehálaš rolla sámegiela ovdánahttimis.
+Laadth - gieles guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 4): Nuortan: Riikkarájis Holdernis rastá jávrri lulimus luovtta rádjái, das fas Holdersströmmen mielde Torrön jávrái.
+Stáhtaráđis ii lean makkárge evttohus erenoamáš doaibmabijuide mat buvttášedje sámi nissoniidda olggobealde hálddašanguovllu buoret dearvvašvuohtafálaldaga.
+Gávpotráđi jođiheaddji sáhttá buohtastahttit stádaministariin.
+Ovdamearkka dihte gieđat ja juolggit lávejit šaddat hui sakka álggos.
+Bija proseanttaid oktii mat gullet dikšui ja fuolahussii, vuođđoskuvlii, mánáidgárdái ja sosiálii ja mánáidsuodjalussii.
+Sámegiela suddjemis, nannemis ja ovddideamis leat olu hástalusat maid ii sáhte dušše Sámedikkis čoavdit.
+Guovttegielatvuođadoarjja ii leat lassánan oppalaš haddegoargŋuma mielde servodagas.
+Sámegiella ferte dikšojuvvot buot joregiin main sámit leat ja deaivvadit, ja danne lea dehálaš čalmmustahttit sámegielaid joregiid ja daid geavaheaddjiid deaivvadanbáikkiid.
+Vuođđolágas mearriduvvon ideálat demokratiija, riektesihkarvuođa, dásseárvvu ja sárdnunfriijavuođa birra addá midjiide sápmelaččaide vejolašvuođa ovddidit iežamet nationála parlameantta.
+Sámi kultuvrras lea olggustallan riggudahttán hui sakka eallima.
+1983 rájes lea ossodat leamaš sierra stáhtaruhtaduvvon bibliotehka - Sámi sierrabibliotehka.
+Snoasa lea sámi kultuvrra guovddaš guovlu.
+Oahppi čállá eanas čoavddasániid mat leat áigeguovdilat ja guovddážis.
+11 § Hálddahuseiseválddit galget doaibmat dan ovdii ahte gávdno bargoveahka mas lea máhttu suomagielas, meängielas ja sámegielas gos dát dárbbašuvvo ovttaskasaid oktavuođain eiseválddiin.
+Mii lea dutnje bassi báiki?
+Sámi álbmot ii leat eallán sierra kultuvrralaččat, das lea áiggiid čađa leamaš oktavuohta olbmuiguin
+Čilgehus galgá leat vuođđun dásseárvodoaibmaplánii ja doaibmabijut galget searvvahuvvot Sámedikki jahkásaš bušeahtaide.
+Jus 16 jahkásaš geahččaleapmi mielddisbuktá stuorit válgaoassálastima dalle go devdet 18 jagi, de leat olahan juoidá dainna, oaivvilda válgadutki.
+Sámediggi oaidná dárbbu ovttasbargat Davviriikkalaččat Sámi parlamentáralaš ráđi ja Davviriikkalaš sámeministariid bokte vai sámegiella oažžu stuorát saji tv-kanálain, dvd-filmmain ja interneahttasiidduin mat leat ráhkaduvvon mánáid ja nuoraid váste.
+Ráđđehus ja doarjjabellodagat ledje bovden maŋŋebárgga miessemánu 26. b. gulahallančoahkkimii, gosa Sámediggeráđđi searvvai ja buvttii árvalusaid.
+Juoksa-áhkká lei bivdoipmil guhte attii bivdolihku bivdiide.
+/ Mánáidsuodjalus / Dearvvašvuohta ja sosiála / Sámediggi - Sametinget
+Sámediggi galgá maid sáhttit váldit ovdan áššiid, main Sámediggi hálida dahkat konsultašuvnnaid.
+Hálddahusguovlu sámegillii lassána 13 ođđa
+Lea somá oaidnit ahte dát beaivi ávvuduvvo iešguđetlágan doaluiguin olu guovlluin miehtá riikka, maiddái guovlluin gos sámivuohta beaivválaččat ii leat nu oidnosis.
+- Sámediggeráđđi sávvá Bivdái lihku ovddideamis mearrasámi beroštusaid nana ja čielga jiena, dadjá sámediggeráđđi Silje Karine Muotka.
+Jus galgá olahit dáid mihtuid, de lea dárbu čielggadit válddi ja ovddasvástádusjuogu Sámedikki ja ráđđehusa gaskka.
+Guovdageaidnu lea goalmmát stuorámus dáiddárgielda Norggas.
+Fága sámegiella vuosttašgiellan sáhttá maid leat reaidun eará fágaide.
+- Jus lea váttis čilget mas dihto báikenamma vuolgá, de sáhttá maid guorahallat leat go eará báikenamat main lea seamma álgu dahje loahppa.
+Dábáleamos dikšun lea soames lágan ságastanterapiija, dálkasat dehe muosáheapmi.
+Ollugiid mielas dat dagaha giddagasas čohkkáma losibun.
+Eará báikkiin máilmmis (ovdamearkka dihte nuorta-asiáhtalaš riikkain) geavahuvvo eatnigiella dan čearddalaš joavkku giela birra masa gullá, beroškeahttá giellamáhtus.
+Mearkkat čoakkalmasain ja ipmilbálvalusain gos sápmelaččat leat čoagganan.
+Jorgaleamit sámegillii ja ipmilbávalusteavsttaid jorgaleapmi ja heiveheapmi buot golmma sámegillii lea biddjojuvvon Girkoráđđái / Sámi girkoráđđái bargun.
+Dasa gullá diehtu giela birra ja iežas giellaoahpahallama ádden.
+Árvvoštallan Digitála máhpat sáhttet leat heivvolaš árvvoštallanvuohkin.
+Ságastallanáiggi leat Horddalánddas Osa gieldda oahpaheaddjit ja váhnemat ráhkadan.
+Ráđđi eahpida maid dan servodatekonomalaš árvvoštallama mii dahkkojuvvo ja oaivvilda ahte eai álgoálbmotvuoigatvuođat ge leat doarvái bures vuhtiiváldojuvvon dáin árvvoštallamiin.
+UNESCO uhkiduvvon gielaid listtus lea davvisámegiella šláddjejuvvon uhkiduvvon giellan.
+Sii sáhttet maid veahkehit olbmo váldit oktavuođa buohcciviesu abortavuostáváldimiin.
+Sámelágas ii leat dainna lágiin regulerejuvvon sámegielalaš girkostallan.
+Oktilašvuohta suodjaleamis ja luonddu ceavzilis geavaheamis lea dat mii addá luondduvuđđosa sámi kultuvrii.
+- Konvenšuvdnaguovllus lea stuorra boraspiremáddodat goappašiid riikkain.
+Sámediggi juohká dieđuid vánhemiidda das maid sii sáhttet dahkat čoavdin dihtii ášši.
+Soapmásat ohppet go gieđaiguin barget, ja earát geahččamis dahje áicamis.
+Sáhtát jienastit ovddalgihtii gitta bearjadaga rádjai ovdal válgga, muhto du ovddasvástádus dat lea ahte jienastit nu árrat ahte jienastat olle sisa maŋimusat vuosárgga 09.09.2013 dii. 21.00.
+Jienastehket guđemuš siiddu luohká oaivvilda lea buoremus.
+Artihkal 27 cealká ahte: "dain stáhtain gos gávdnojit čearddalaš, oskkolaš dahje gielalaš minoritehtat, eai galgga sii geat gullet daidda, manahit vuoigatvuođa ovttas earáiguin joavkkus gudnejahttit iežaset kultuvrra, dovddastit ja doaimmahit iežaset oskku, dahje geavahit iežas giela ".
+Evttohusat gažaldagaide ohppiide go bargá olles luohkain maŋŋil geahččaleami:  Maid jáhkkibehtet mii galgat gávdnat dáinna siidduin?
+Atnudiŋggat leat nuvttá mat dárbbahuvvojit doalvut gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret iežas dálkkodeami.
+NAŠUVNNALAŠ LÁHKAMEARRÁDUSAT... 6 RIIKKAIDGASKASAŠ KONVENŠUVNNAT JA JULGGAŠTUSAT... 8 SÁMEDIKKI STIVRENDOKUMEANTA GIELA DÁFUS... 9
+Mii jáhkkit ahte áššái lea beroštupmi sihke museafágalaš birrasiin Norggas, Davviriikkain ja riikkaidgaskasaččat, ja go čielggadus čájeha movt ja manne dávviriid berre buktit ruovttoluotta, dadjá Vibeke Larsen loahpas.
+iskat ja válddahit ekovuogádaga suksešuvdnaproseassaid
+Láhka konkretisere daid váldoprinsihpaid sisdoalu maid Vuođđolága § 110 nanne.
+Maid mihtida 2. jahkeceahki kártengeahččaleapmi rehkenastimis?
+Ollu álgoálbmotnissonat ellet dakkár gierdameahttun diliin ahte sis ii leat vejolašvuohta oažžut oahpu, buori etniiddearvvašvuođa, suodjalusa njoammudávddaid vuostá dahje veahkaválddálaš rihkkuma vuostá.
+Sámediggi hálddaša sierra doarjjaortnega girjelágádusaid várás mat eanaš almmuhit girjjiid sámegillii. Dat lea lassin daid várrejuvvon ruđaide mat leat girjjálašvuođa várás dan doarjjaortnegis mii lea sámi girjjálašvuođa ovddideami várás.
+Dát lea fal eambbo go dušše seastevašvuohta.
+• Duon golmma sámegillii, davvisámegillii, julevsámegillii ja oarjilsámegillii, galget leat ovttaárvosaš ovdánanvejolašvuođat
+dovdat ja ipmirdit skuvlla klássa ohppiid namaid
+ságastallat báikkiid, olbmuid ja gielaid birra ja plánet ja ovdandivvut mátkki Sámis
+Sámedikki dievasčoahkkinlanjas, auditorias ja buot čoahkkinlanjan leat digitála dulkonrusttegat.
+Ossodagas lea maiddái ovddasvástádus Sámedikki ektui ja muđui eará sámi ja minoritehtaid guoskevaš ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin.
+Dás evttohuvvojit oahppodoaimmat mas gáiddusoahpahus ja oahppanvuođđu buohtalastojuvvojit:
+Dehálaš lea diehtit eambbo das mo dakkár áššit go sámegielalaš olbmuid lohku earáid ektui, biđgolas ássan, báikkálaš miellaguottut ja kultuvrralaš ja gielalaš unnitlohkodilli doibmet sierranas eaktun sámegiela ovdáneapmái guđege sámi guovllus.
+Nubbi árvalus doaibmabidjui lea ohcanvuđot doarjja, man ulbmil lea ráhkadit olgostoahkanhearvvaid mat čájehit máŋggabealatvuođa sámi kultuvrras, lohká Vars.
+Mari Boine searvá girječállioahpu rahpamii
+Jus it háliit geavahit Scandinavian keyboard, de lea maid vejolaš geavahitHrvatski, kroáhtalaš boallobeavddi, mii lea juo du telefovnnas.
+Representant: Gun Margret Utsi Vararepresentant: Roy Kvitfjell
+Dát leat ovdaskuvlamánáid giellavuoigatvuođat, vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii, vuoigatvuohta oažžut dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámegillii, vuoigatvuohta gozihit riektesihkarvuođa iežas gillii ja vuoigatvuohta oažžut girkolaš bálvalusaid sámegillii.
+Álgoálbmogat leat unnitlogus measta buot riikkain, danin Sámediggái lea mearihis mávssolaš, ahte álgoálbmogat ovddidit oktasaš oaiviliid, nu guhkás go dat lea vejolaš.
+Gielddasámegiella ja darjjesámegiella čállojuvvo váidudeaddji kyrillalaš alfabehta mielde.
+Boahtteáiggi areála- ja biraspolitihkka Sámis / Areála / Biras, areála ja kultursuodjaleapmi / Sámediggi - Sametinget
+Olahan dihtii dán, de fertejit oahppit beassat bargat sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat.
+Giellaoahpahusa ohppiidbargguid ja plakáhtaid sáhttá heaŋgut seaidnái iige dárbbaš gilvalit earáiguin seaidnesaji oažžumis.
+§ 1 Dán šiehtadusas leat dárkilet mearrádusat das makkár guovlluid čearut ja orohagat ožžot geavahit nuppi riikkas Norgga ja Ruoŧa rádjerasttildeaddji boazodoalu konvenšuvnna artihkal 6 olis.
+Dalle mun jurddášin ahte manin bat dasto ii sáhttán leat sámegiella.
+Muhto sivvan sáhttá leahkit ahte váldá muhtin dálkasa, ovdamearkka dihte antibiotihka, mii goddá daid ávkkálaš baktearaid mat dábálaččat leat vuolledábiin nu ahte guoppar sáhttá álgit.
+Gelbbolašvuođamihttomearit 4. dási ma ŋŋel
+Kirsten Isaksen, davvisámi áirras / Davvi-Hålogalándda bismmaguovlu
+Váldosuorgái gullá guorahallat sámegiela, mas guovddáš oasit leat iežas giellageavaheapmi, dálá áiggi giella ja movt giella geavahuvvo iešguđet dilálašvuođain ja konteavsttain.
+Dasa lassin ii sáhte doalvut Dárkkistangotti mearrádusaid diggegoddái dahje váidalit Leanariektái.
+Dan dahká deavdimiin ja sáddemiin blankeahta Apotekets Service AB:i, gos maid sáhttá oažžut blankeahta.
+Harald Eia ii doaivvo iežas jiena mearkkašit maidige.
+Sámi lohkkit háliidit eanet girjjiid sámegillii mat geasuhit nuoraid.
+Giehtagirjái šaddá dárbu váldit mielde divaštallama das mo rehabiliterenulbmil ja máhcaheapmi sámi báikkálaš servodahkii áddejuvvojit.
+Loga eanet Arctic Winter Games birra sin almmolaš ruovttusiiddus.
+Vásáhusat lullisámi guovllus čájehit ahte mánát ja nuorat ohppet sámegiela jođáneappot go oassálastet dákkár giellabesiin.
+Lea easkka dalle go šaddet 20-30 jahkásaččat, go náitalit, ahte sii ožžot dan maid stáhta fállá, ovdamearkka dihte mánáidoaju.
+Dainnago sámegiela bissovašvuohta beaivválaš giellan lea boatkanan, de ollu mánát ja nuorat geat oahpahallet sámegiela, eai gula sámegiela olbmuid gulahallangiellan eai iežaset bearrašiin eaige iežaset báikegottisge.
+Jus váhnemii dehe fuolaheaddjái váldo oktavuohta nu oažžu goit álo ieš diehtit dan álggos.
+Vástádusminsttár, boasttuvástádusat ja strategiijat maid sáhttá áicat, leat geavahuvvon čujuhussan doabaipmárdussii dahje rehkenastimáhtolašvuhtii.
+Danin láve ráva leahkit ahte atná mánnodávddaid goittotge juohke goalmmát mánu, nu daddjon njeallje háve jagis.
+Dat lea vuoiddas mainna sáhttá vuoidat cinni ja cinnebaksamiid, dehe náhpola ja bálluid.
+Máhttit lohkat eaŋgalsgiela lea máhttit duddjot áddejumi iešguđetlágan teavsttaid vuođul.
+Álggu rájis risttalaččat leat čoahkkanan ipmilbálvalusaide.
+selvehit ealáhus-, bargiid- ja bargoaddiorganisašuvnnaid ja sin saji bargoeallimis ja fáktoriid mat mearridit bálká- ja bargoeavttuid
+Sámediggi lea čállimin dieđáhusa mánáidgárddiid birra main leat sámi mánát.
+Eallibohccot ja njuvvojuvvon bohccot ja boazobuktagat iežas atnui sáhttet fievrriduvvot nuppi riikii mas duollo-, vearro- ja divatfriddjavuohta galgá gustot.
+Barggu ulbmilin lea ahte oahppit galget oahppat ođđa sániid ja doahpagiid.
+Viečča pdf-skovi vuolábealde, deavdde dan ja sádde devdojuvvon ja vuolláičállojuvvon skovi Sámediggái.
+Máhttit báhkkodit čálalaččat ja njálmmálaččat: Čálalaš ovdanbuktima eat vuordde vuos, muhto sin geat juo máhttet čállit, lea vejolaš movttiidahttit sámegillii čállit doahpagiid lagamus fulkkiid birra.
+Buriid rehkenastingelbbolašvuođaid háhkamis lea dehálaš ahte lea bures oahppan lohkodoahpagiid ja lohkoráiddu.
+Lea sáhka golmma jagi prošeavttas, mii álggahuvvui 2010.
+Muđui ii dárbbat mangelágán válmmastallamiid.
+Oahppit sáhttet atnit "Sátnebiŋgo" spealu sátneoahppama oktavuođas:
+Loahpalaš lohkama čađahit válgabiirriid lohkangielddat / suohkanat.
+Maŋŋil vel ovtta jagi ruovttus ja váris, vulggii son Raavrhvijkii stáhta reálaskuvlii guovtti jahkái, ja de barggai boazodoalus vihtta jagi ovdal váccii eanet skuvlla.
+Persovnnalaččat jáhkán mun ahte okta vejolaš doaibmabidju lea bidjat fuomášumi alccesis.
+válddahit mo geavahanvuogit leat rievdan Norggas, ja selvehit geavaheaddjivuoigatvuođaid
+Juolludusat sámi kulturásahusaide evttohuvvojit lasihuvvot 1,7 miljon ruvnnuin.
+Riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođabargu dagahii ahte álbmotrievttálaš šiehtadusat dohkkehuvvojedje sihke Eurohpás ja ON:s.
+ceahkkái čađahuvvojit nationála geahččaleamit golggotmánu 13. b. rájes golggotmánu 23.
+Viidásit barggus sáhttá diktit oahppi vásihit lohkolinnjá geavaheami (main leat mearkkat iešguđet ládje), bidjat loguid lohkolinnjái, lohkat loguid ja lohkat bajás guvlui ja vulos guvlui lohkolinnjás, áinnas iešguđetlágan intervállaiguin.
+Sámi giellalávdegottis leat golbma tearbmajoavkku, davvisámegillii, oarjilsámegillii ja julevsámegillii, ja dain leat fágaolbmot guđet bohtet golmma sámedikkis ja guđege sámegiela guovllus.
+Oahppi máhttá plánet ja buoridit muitaleaddji teavstta.
+Márjá ii leat máhttán bargat go moadde bargobihtá kártengeahččaleamis.
+Árborde suohkan lea mearridan ohcat laktojuvvot sámegiela hálddašanguvlui
+Midjiide leat muittut lieggasat ja dehálaččat.
+Oassin dán barggus lea sámediggeráđđi bovden maiddái iešguđege dutkiid ja máhttobirrasiid čállit artihkkaliid sierra fáttáid birra.
+láhčit guoibmevuođaperspektiivva ovddideami stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskka mat váikkuhit sámi kultuvrra ja servodaga nannema.
+Das lea negatiiva váikkuhusat sámi guovlluid eanadollui.
+Suohkanstivra vállje danne ovdagotti, geat čoahkkanit dávjjit.
+Mii lea skuvlajođiheaddji bargu kártengeahččalemiiguin?
+Muhto lei duođas ovddasmannibargu, ii lean oktage gii lei bargan dákkáriid ovdal, ii ge lean oktage geas sáhtii jearrat ráđiid.
+Dan vahku áigge go borrá hormonakeahtes tableahtaid dehe ii váldde tableahtaid ollenge oažžu muhtinlágan mánnodávddaid.
+Guohtunlávdegottis galget leat vihtta lahtu geat nammaduvvojit njealji jahkái.
+Dát mearkkaša máhttit identifiseret, dulkot ja geavahit dieđuid ovttastuvvon teavsttain girjjiin, áviissain, rávačállosiin, njuolggadusain, gihppagiin ja digitála gálduin.
+Sámediggi čatná eanaš oasi iežas politihkalaš barggus politihkalaš dieđáhusaide iešguđet fáttáid birra.
+Dieđut ja duođaštusgáibádusat - Geahča ohcanskovi ja Sámedikki njuolggadusaid ortnega várás dahje váldde oktavuođa Sámedikkiin.
+Luohkká bargá sadjevuogádagain ja hukse loguid unifix-birccuiguin.
+Ollu dán barggus čađahuvvo ovttasráđiid Sámedikkiin.
+Válljemis doibmii oahppohámi sáhttá maiddái váldit mielde bargoplánii.
+Eambbo sámegiellamáhttu ja sámi kulturmáhttu politiijii
+Geahča rávisolbmuid vuođđoskuvlaoahpahusa gustovaš ortnega.
+Searvegoddepedagogaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame diakonan, girkočuojaheaddjin ja báhppan.
+Go viidásit galgá čuovvolahttit ohppiid de lea dárbbašlaš kártet mo oahppit čovdet addišuvdna- ja subtrakšuvdnabargobihtáid, sihke čállon bargobihtáid ja bargobihtáid mat leat muhtun konteavsttas.
+Leat maiddái boahtán čálalaš evttohusat dieđáhussii ovttaskas olbmuin, ásahusain ja organisašuvnnain.
+Ruoŧa girku lea juhkojuvvon golbmanuppilohkái bismágoddái.
+Fága galgá movttiidahttit aktiivvalaš servodatmiellahttovuhtii ja demokráhtalaš oassálastimii ja addit vásáhusaid dain.
+‐‐ Guđemuš bellodat dagai buorre válgga riikkaviidosaččat?
+Áigumuš lea addit buohkaide guđet dan háliidit, oáhpahusa sámegielas - jogo davvisámegielas, julevsámegielas dahje oarjilsámegielas.
+Ášši mii guoská soapmása vuoigatvuođaidgáržžideapmái sáhttá čuoččaldahttojuvvot dan riikkas gos vuoigatvuođat gáržžiduvvojit.
+Cinni, goaŧŧu ja monnerávssát mat leat goruda siste šaddet stuoribun.
+Sii bohtet diehtit mii lea buorre, ja ožžot neavvagiid movt sáhttet ain bargat máidnasiin.
+Iige galgga guođđit iskosa go leat mánodávddat.
+- Oahppit lohket muitalusaid vai ožžot inspirašuvnna, dahje oahpaheaddji lohká jitnosit muitalusa.
+- Gii sáhttá dainna juoidá dahkat?
+- Mii diehtit ahte fágalaš gelbbolašvuođa váiluin lea stuorra hástalus, ja ahte lea dárbu buoridit gelbbolašvuođa ja jeavddalaččat bagadit resursaolbmuid sámi giellaguovddážiin.
+Oahppi bures ovdanbidjá máidnosa njuvžilis ja girjás gielain.
+Viidáseappot lea nissonolbmuid rolla deaŧalaš dasa ahte lihkostuvvat juksamiin ođđa guoddilvuođa mihttomeriid, ja danne mun čalmmustahtán dan ahte nissonperspektiiva galgá nannejuvvot buot dásiin, dadjá sámediggeráđđi Vibeke Larsen.
+Ane vuođđun dan go klássaoahppit finadedje árbevirolaš ealáhusdoalli guossis oahppamis su ealáhusa birra.
+Dáppe galget suohkanat láhčit dili nu ahte sámi mánát sáhttet sihkkarastit ja ovddidit iežaset giela ja iežaset kultuvrra.
+Lassin dasa mearrádus cealká ahte " dihto skuvllat galget fállat oahpahusa sámegielas dahje sámegillii, dahje erenoamáš sámefágain mat joatkkaoahpahusas gullet dihto kurssaide dahje dihto joavkkuide.
+identifiseret ja ávkkástallat gorrálas, jorggu gorrálas, lineára ja kvadráhtalaš funkšuvnnaid iešvuođaid, ja buktit ovdamearkkaid praktihkalaš dilálašvuođain maid sáhttá válddahit dáid funkšuvnnaiguin
+Galledeamit eadnedikšun- ja mánnádikšunvuostáváldimiin (MVC ja BVC) leat nuvttá olles riikkas.
+Lulil: Dán luovtta rájes čázádaga mielde Jitnemenjaevrie rádjái ja das viidásit dan báikái gokko Jitnemenjohke rasttilda riikkaráji.

eval/test.sme-sma.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Learohkh haakeneburrie-skuvlesne lin nuerebh saemiej learohkijstie jih eah lin dah seamma eadtjohke lierehtæmman goh dah saemiej learohkh.
+Hijven jaabnanvuarjasjimmie aaj gohtjesåvva Vuarjasjimmie lïerehtæmman, jïh njieljie prinsihph leah jarngesne gosse illedahkide pryöveste nuhtjie dan vijriesåbpoe barkose.
+Destie dïhte maalestahke vuekine evtiedi gosse learohki minngemes maalestahkem Jesusen ektine ieriedin.
+Sjïehtesjimmie dejstie orre lahtesijstie maahta gellielaakan darjodh, vuesiehtimmien gaavhtan vïedtjespïeline.
+Gosse daejnie barkeme dle almetjetjåanghkoeh tjïrrehtamme dejnie sjyöhtehke tjïeltine, jïh tjïelti politihkeles stuvreme lea hijven bïevnesh bååstede vadteme.
+Fïereguhte siffere taaline jienebh sifferigujmie ij naan mïelem utnieh learoehkidie, jïh dah eah posisjovnesysteemem nuhtjieh juktie lohkedh jallh soptsestidh fïereguhte siffere aktem aarvoem vuesehte.
+Utnijegoerehtimmie mij Jarnge saemien starnegoerehtimmie darjoeji vuesehte ov-fuakeds lea dejnie starnebarkiji saemien gïelemaahtoe jïh dah sïevedieh tjïelkes toelhkeme ij leah hijven.
+HSAN maahta pryövedh jïh sjæjsjalidh dan bïjre:
+Veeljemisnie daan tjaktjen aaj akte voejhkelimmie steemmereaktine dejtie mah leah 16 jaepien båeries 20 tjïeltine (vuartesjh faaktaburhtjem)
+jeereldihkie digitaale ohtsemestrategijh nuhtjedh juktie bïevnesh gaavnedh jïh viertiestidh mah dåeriesmoerh buerkiestieh ovmessie vuajnojste, jïh gaaltiji aajkoem jïh ïedtjem vuarjasjidh
+laahkoestidh jïh soptsestidh mij dïhte neebne lea
+Akte dejstie lea Laudate.
+Maanide båarasåbpoe golme askh daalhkesh vaejlien vööste gååvnesieh man sisvege paracetamole, vuesiehtimmien gaavhtan Alvedon jïh Panodil.
+Dah maehtieh gihtjedh, guvvieh vaeltedh jïh maaje aaj guvviedidh.
+Noerhtesaemien åajvahkommes Finnmaarhken jïh Tromsen fylhkine soptseste, jïh tjïeltine Tjeldsund jïh Evenes Nordlaantesne Nöörjen bielesne.
+bïevnesh bååstede vedtedh mah dam guhkiebasse lïerehtimmiem eevtjieh?
+Dejtie noeride vaarjele lea aaltereraaste gåessie alkoholem åådtje åestedh: 18 jaepieh krogesne åådtje åestedh jïh 20 jaepieh systembolagesne åådtje åestedh.
+Tjuara aaj dam vijriesåbpoe gïetedimmiem reerenassesne, dejnie jeatjah saemiedigkine jïh gaskenasjovnaale aalkoealmetjeforuminie ållermaehtedh.
+Learohkh dam filmem Med sennagress i støvlene vuejnieh.
+buerkiestidh guktie tryjjesstaate evtiesovvi jïh buerkiestidh væhtah Nöörjesne daan biejjien
+åadtjoeh dejtie lissieåaside maam dejstie orre
+Saemiedigkieraerie Ann-Mari Thomassen göökte vihkeles dåarjoehtimmiesuerkieh åvtese geasa saemiedigkieraerien raeriestimmesne budsjedtese 2015.
+Barkoen tjïrrh faagine learohkh sijhtieh aelhkebelaakan aarvoem haestiemijstie guarkedh teknologijen jïh entreprenørskapen bïjre, jïh dah sijhtieh daajroem evtiedidh barkoejieleden jïh abpeveartenen, nasjovnaale jïh persovneles ekonomijen bïjre.
+Aerpievuekien mietie dle saemien dajve vaenie guessiejielemh åtneme.
+Maahtoeulmie Jåa2 mænngan - studijeryøjrien øøhpehtimmieprogramme jïh lissiebigkemen mænngan siejhme studijemaahtose - barkoefaageles øøhpehtimmieprogramme
+Statsbyggen støøremes gåetie daan baelien.
+Mijjieh rohkelibie Jupmele edtja mijjese vedtedh maam daarpesjibie fïerhten biejjien, jïh mijjieh lïerebe gijhtedh gaajhki buerien åvteste, maam Jupmele mijjese vadteme.
+Tjåenghkies terminologijeevtiedimmie jïh normeradimmie leah vihkeles juktie dam tjåenghkies våaromem gorredidh saemien gïelese.
+Gosse væljoe gååvnese åejvieladtji jïh teknihkeles heaptoej baaktoe gaajvedh, dellie raeride gaavnebe.
+såevmien saemiedigkie daelie saemiedigkine Nöörjesne jïh sveerjesne ektesne barka ohtsedimmiem åvteprovsjektese maam dotkeme- jïh faagevierhtiehjarngem dæjpa.
+Jaepien 1968 dihte stasjovne veterinærlaboratorien bæjngolen bøøti jih Skjenneberge åvtehke desnie sjidti.
+Tjuara sjïehteladtedh ihke dovne nïejth jïh baernieh jïjnjh dååjrehtimmieh matematihkefaagine åadtjoeh, mah positijve vuajnoeh jïh aktem nænnoes faagemaahtoem sjugniedieh.
+Daate joekoen uvtemes dej aerpievuekien dajvi bïjre Finnmaarhken ålkolen.
+Saemiedigkie sæjhta fïerhten almetjen laakeviedteldihkie reakta saemien nåhtadidh gorresåvva, jïh vuajna daerpies dovne klååkemeöörnegem gïehtjedidh, jïh mejtie daerpies aktine vaaksjomeöörneginie.
+Suejnie-tjuahpesne lohkehtæjja ovmessie såarhth vuesehte jïh vuesehte jïh buerkeste guktie suejniem tjuahpa.
+Byögkeles suerkesne stoerre jarkelimmieh öörnedimmesne orreme mænngan doh gïelenjoelkedassh nænnoestamme sjïdtin jaepien 1990.
+Gosse faamoem åtna vuastalidh, dle soejkesjeåejvieladtje ij ajve tjoerh vuarjasjidh guktie dah råajvarimmieh saemien kultuvrem jïh jielemem tsevtsieh, (v. soejkesje - jïh bigkemelaakine § 3-1 jïh finnmaarhkelaakine § 4 (Bïhkedassh), men dah tjuerieh aaj pryövedh Saemiedigkine seamadidh råårestallemi jïh liktemi tjïrrh, dej veajkoej Saemiedigkie aktem råajvarimmiem nyöjhkoe aktine vuastalimmine.
+Daamhtajommes dåaktere gellien aejkien baska guktie pryövenassh ovmessie sijjeste prostatesne vaeltedh.
+Gosse mierie nåhki dellie raeriestimmieh lin båateme learoehkijstie gaajhkine daltesinie jïh luhkie joekehts skuvlijste.
+Teema lea "Jealajimmie - haestemh jïh orre vuajnoeh lïerehtimmesneš.
+- Mannasinie sijjie daam nommem åådtjeme?
+Learohkh 5., 8. jïh 9. daltesinie noerhte-, åarjel- jïh julevsaemien voestesgïeline edtjieh nasjovnale pryövenassh tjïrrehtidh lohkemisnie saemiengïelesne.
+Dah tseegkemh saemiej teaterij leah vihkeles åtnoem gosse saemien gïelem dæjpa. Teaterh leah
+Biejjies ulmie Reerenassen politihke samiej gïelide våaromem darjodh juktie jearsoes båetije biejjiej saemien gïelh Nöörjesne - noerhtesaemiengïele, julevsaemiengïele jïh åarjelsaemiengïele.
+Gærhkosne aaj gaavnedibie gosse mijjese mij vihkeles, gosse laavkodh, skylledh, pruvredh jïh juvledh.
+Pryöven aajkoe lea learohkh damtijidh mej viesjies goerkese jïh viesjies ryökneme- jïh ryöknedimmietjiehpiesvoeth. Pryöve lea gårredamme
+Ij gåaredh vuejnedh jis persovne seksem åtneme jallh ij.
+Eatnemem almetjidie vadteme aavoen jïh åtnoen gaavhtan daennie veartenisnie.
+Dïhte våarome akten nænnoes guektiengïelen lohkehtimmiemaallese joe maanagiertesne biejesåvva.
+Learohkh maehtieh viehkiem åadtjodh raajesh darjodh.
+Deelleme Learohkh vearoldebïevnesem deellieh aktene tjoejefijlesne lïerehtimmiesijjesne.
+Dåehkie dejtie reaktide åtna dan prosjektese Kristusen gievlie.
+Nedteportale Ovttas.no lea akte iemie sijjie aaj gïelejarngi materijellese jïh bæjhkoehtimmide.
+jïjtse tjaalegh darjodh mah leah skreejreme eengelskegïelen lidteratuvreste jïh maanakultuvreste
+Galkemh jïh saelhtieh laahpa gosse tjåejjie galka jïh voeksede.
+Departemente sæjhta dam vierhtiedidh gosse saemielaaken gïelenjoelkedassh tjïrrehtidh, lihtsine barkose saemien gïelem tjïrkedh, byöroe laaken tjïrrh hjemmelisnie nænnoestidh juktie gïehtjedidh guktie tjïelth jïh fylhketjïelth laake gïelenjoelkedassij mietie berkieh.
+Daalhkesh mah dåaktere, skïemtjesåjhtere jallh jeatjah barkijh hoksesne lea olkese tjaaleme gååvnese bijjiemaaksoevaarjelimmie maam bijjemes 2 200 kråvnah fïerhten luhkiegöökteaskeboelhkem maaksa.
+Dellie ij daarpesjh dam lissie-åasam maeksedh jis daalhkesem lea jollemaaksovevaarjelimmesne.
+Dle sïjhtem badth jiehtedh - baajh dov syjhtede sjugniehtovvedh. Vïenhth aelhkie jallh geerve darjodh maam Jupmele sæjhta, sijjeste maam datne jïjtje sïjhth.
+maehtedh sov mielem buerkiestidh jïjtsh aarvoej mietie
+Daelie datne steemmadamme tjïelteståvroe- jïh fylhkendigkieveeljemisnie 2011.
+Aktem reelle jååhkesjimmiem åadtjodh saemiej laante- jïh vierhtiereaktijste.
+Aaj vihkeles starnesijjieh goerehtieh dam maahtoem gosse barkoem vedtedh jïh dah daarpoeh vååjnesasse gosse ööhpehtimmieinstitusjovnine gaskasadta.
+Naemhtie sjugniehtåvva gosse Jupmele gaajhkh nåake soejkesjh jïh abpe nåake syjhtedem bahhesne tsööpkie, veartenisnie jïh mijjesne, mah sïjhtieh heerredidh Jupmelen nomme aejlieståvva jïh dan rïjhke edtja båetedh.
+Storsunden daah raasth (Kaarhtelissie 2): Storsunden luvhtie meatesth ruevtiegeajnoem laantegeajnose Storträskliden - Koler, daam geajnoem jeanose Lillpiteälven, daam jeanoem geajnoekroessese noerhtejallelen Lillpite, destie geajnoem Granträsk:n gåajka, vyjrehkåbpoe geajnoem Liden bijjelen dahkoe Arridsträsk:se, debpede geajnoem Teugerträsk:n bijjelen Storsund:n gåajka.
+Daajroevåarome vierhtiedåehkeste jïh dotkijijstie edtja goh våarome årrodh rååresjimmietjåanghkojde Saemiedigkien jïh saemien voenges siebriedahki jïh siebriej gaskem.
+Maahta pryövenassem åadtjodh darjodh juktie dåaktere sæjhta goerehtidh jis cancerecellh gååvnesieh prostatareavseste.
+Væhtah leah gööktine bieline juakeme: saemien voestesgïeline njaalmeldh jïh saemien voestesgïeline tjaaleldh.
+Daate goere maahta akte hijven våarome årrodh vuarjasjimmiesoptsestallemidie lohkehtæjjan jïh learohken gaskem.
+Matematihke lea betnesne stoerre bieline mijjen kultuvrehistovrijeste jïh juktie logiske ussjedimmiem evtiedidh.
+Såemies smaave tjïeltine ij leah daerpies vielie goh bieliebarkoe.
+Ulmie lea duedtiem evtiedidh goh akte jieleme lissiehtamme dïenestinie jïh doekeme jïjtsedorjeme vaarojste.
+Reerenasse idtji sïjhth naan mïelem utnedh saemiej bïjre goh unnebelåhkoe, sijjeste dle saemiej bïjre soptsesti goh "saamastallije nöörjen almetjh ".
+PSA lea ïebne maam prostatesne produseereme jïh vïrrese båetieh.
+Vihkeles gåvnahtidh, sjïere gosse minngiegeatjesne - jaememe.
+Numhtie ij leah privaate hoksesne, vuesiehtimmien gaavhtan plastikkirurgije, mij ij leah medisijneles skreejrehtamme.
+Naakene maahta vaejviem damtedh mohte varki orrije.
+Jalline: Gátterats staasjovneste Ruoidnačohkka gåajka (jælloe 1360) dahkoe åarjemes Ruoidnajávri:se, dellie rïektes sievine jeahkan Beajojiekna (jælloe 1475), debpede rïektes sievine Váhttečohkka gåajka (jælloe 1494), debpede rïektes sievine jaevrien Basejávri noerhtemes loektese, destie seamma jaevrien åarjemes loektese, destie jis rïektes sievine (jiehkien Basejiekna dåaresth) jaevrien Leirvatnet luvlemes loektese, dellie rïektes sievine tjahkese Storsteinsfjellet (jælloe 1379).
+rååresjidh jïh åehpiedehtedh byögkeles deahpadimmieh Saepmesne
+soptsestidh gosse maam joem dååjrehtalleme
+goerehtimmie aaj vuesehte onne jeajtahdehteme lij orreme.
+Lohkehtæjja byöroe Eallam vïhtesjidh mearan laavenjassigujmie barka, jïh gihtjedh guktie ussjede.
+digitaale dïrregh nuhtjedh gosse edtja jïjtse tjaalegh bæjhkoehtidh
+Laakeuvtelassen sisvege njoelkedassh reaktide såevmiengïelem, meänkieliem jïh saemiengïelem utnedh reereminie jïh dåapmestovline.
+Learohkh aktem baakoelæstoem darjoeh maam nåhtadieh gosse jarkoestieh.
+gïehtjedidh jïh buerkiestidh guktie saemien soptsestimmievuekieh leah
+Sjïehteles pumpem maahta apotehkesne åestedh.
+Jaepien 2012 dle Barkoevaaksjomem lissiehtamme tjåanghkan 15 millijovnh kråvnajgujmie.
+Faagi jih byjresken gaavhtan lij skuvle buerie.
+Mijjieh rohkelibie Jupmelen syjhtede edtja sjugniehtovvedh, jïh mijjieh rohkelibie mijjieh sïjhtebe Jupmelen syjhtede mijjem stuvrie, mijjen jielemh, mijjen fuelhkie jïh maadtoe, åålmege, mijjen gærhkoe, hearrah jïh mijjen åvtehkh voenine, staarine, laantine.
+Sæjroe Gusnie vielie bïevnesh gaavnem vuarjasjimmien jïh pryövi bïjre?
+Saemiedigkie 495 000 kråvnah dåårje Duojáriid ealáhussearvise jïh Sámiid Duodjise juktie studijh aelkedh dorjemassesne, maarkededoekemisnie jïh doekemisnie.
+reaktide buerkiestidh mejtie åtna goh utnije, jïh utnijen etihkeles dïedtem digkiedidh
+Dan åvteste vaenie daejrebe maam Ealla maahta.
+• Dåhkasjehtemeöörnemem saemien toelhkide tseegkedh
+Barkoe- jïh ektiedimmmiedepartemeente dahkoesoejkesjem saemien gïelide böökti 2009.
+Moenehtsen bïjre mij edtja laakide, råajvarimmide jïh öörnegidie saemien gïelide vuartasjidh
+heannadimmieh, gusnie abpe stoerrefuelhkie jïh sliekte leah meatan.
+Maam gïelebïesine Aotearoesne / New Zealaantesnie dorje, ij lij dan orre.
+Daate dan åvteste Saemiedigkie sæjhta viehkiehtidh guktie jienebh göölemisnie aelkieh, jïh dan åvteste dovres vïnhtsem åestedh, Muotka jeahta.
+Dovne almetjh jïh institusjovnh (maanagïerte, skuvle jïh mubpieh) maehtieh tjeakoeslaakan soptsestidh jïh raerien mietie gihtjedh PP-dïenesjen luvnie.
+Maanaj jïh noeri tjïelteståvroe (daaroen BUK) jallh plearoeh dov tjïeltesne?
+Baajh learohkidie heannadimmieh darjodh mah maehtieh sjyöhtehke årrodh.
+Bïevnesisnie aktem orre otnjegem åehpiedahta dan båetijen aejkien saemien kåanste- jïh kultuvrepolitihkese.
+Naaken tsagkesh læjhkan dan vihkeles guktie daerpies dej bijre dallah soptsestidh.
+Dïhte iktesth aktide gårroehbielesne tjaala, jallh ajve muvhtine?
+Dan mænngan lohkehtæjja saemien nåhtede jïh jarkoste jis daerpies goerkesimmien gaavhtan.
+Guktie saemien gïeline sjædta båetijen aejkien lea gidtjh guktie fïereguhte mijjeste saemien nåhtede goh akte iemie govlesadtemegïele, jïh guktie siebriedahke sjïehteladta ihke daate edtja gåaradidh.
+Joekoen sïjhtin aktem såarhts pruvviem utnedh Dambon lïhke.
+saemien lidteratuvre, saemien teatere jïh saemien filmh aaj vihkeles gïeleldh identifisereme jïh guarkoem gïelen bïjre.
+Dïedtemaaksoem jïh konvensjovnemaaksoem 26. jïh 27. artigkeli mietie galka skålhtijen naasjovnen valutese biejedh.
+- tjaalegh låhka ovmessie sjangerinie, sisvegem soptseste, sjïehteles bïevnesh tjaaleginie gaavna jïh nuhtjie, veelebe buerkeste jïh teemaj bïjre tjaaleginie ussjede jïjtjeraarehke våaroemisnie, jïh soptseste guktie gåarede dejtie toelhkestidh
+Heerredimmie aemielueseste digkiedamme sjædta EN:n forumisnie aalkoealmetjeaamhtesidie
+Orre digitaale baakoegærja olkese båata / Bïevnesh saemien gïeli bïjre / Gïele / Saemiedigkie - Sametinget
+Dellie hijven ussjedidh cellepryövenassevaalteme hijven vuekie canceren vööste vaarjelidh.
+Åhrén jeahta bïevnesh mejtie båatsoeåejvieladtjh leah vadteme eah leah nuekies hijven orreme.
+ovtjïelke årrodh. Gihtjh vihtieslaakan jïh åadtjoeh vihties vaestiedassh: ‐ Mov krirrie sæjhta skuvlem nænnoestidh.
+Båetijen aejkien dajve-jïh byjresepolitihke Saepmesne
+Maahta gellie centimeterh sjïdtedidh måedtie askine.
+Jis edtja eadtjohkelaakan meatan årrodh siebriedahkesne dle tjuara gïelem jïh tjaalegh haalvedh.
+Fïerhten jaepien jïjnjesh dejstie meatan naaken dan gærhkoen ektesne.
+Saemien lidteraturine jïh joekehts saemien gïele- jïh smaaregigujmie åahpenidh, gelkieh learohkh guarkedh man gellielaaketje saemien gïele jïh kultuvre saemien sïebredahkine lea.
+Dah leah stoere joekehts dej ovmessie saemien byjressiebredahkij gaskem jïh dah joekehts saemien dajvij gosse man jïjnjh saemien lea aarkbeajjetjen ektiedimmie- jïh gaskesadtemegïele.
+Baajmen daah raasth (Kaarhtelissie 4): Rijhkeraasten luvhtie Sipmehkejaevresne Sipmehkejohkese, daam tjaetsiegohkedahkem dahkoe gusnie Gavostjohkem gaavnesje, daam tjaetsiegohkedahkem jaavran Leipikvattnet, dellie jaevrien Leipikvattnet dåaresth jïh jeanoej Bjurälven jïh Storälven mietie (dïhte raaste dan eekese Leipikvattnet 1:1 Straejmien tjïeltesne) rijhkeraastese, dellie rijhkeraasten mietie Sipmehkejaavran.
+Jalhts gaajhkh noerh eah leah seamma væjkele meatan år-rodh veeljeminie, ij leah badth numhtie dah eah iedtjem utnieh politihkesne.
+Daate sæjhta saemien maanide jïh noeride aktem nænnoes saemien identiteetem jïh ektiedimmiem vedtedh saemien gïelese jïh kultuvrese.
+Krirresne maahtah øøhpehtimmiem åadtjodh politihkeles barkoejgujmie.
+Daaletje aalkoealmetjereakta våaroeminie åtna saemiej histovreles reaktah jååhkesjidh, gaskem jeatjah mearoegaedtie- jïh fjovlegöölememasse saemiej årromedajvine.
+Daate lea mij akt maam Saemiedigkie veanhta lea vihkeles tjïelkestidh tjïeltereformesne.
+Saemien sijjienommh mah almetjijstie åtnasuvvieh mah sijjesne iktegisth årroeh, jallh jielemen gaavhtan sïejhme ektiedimmiem sæjjanutnieh, edtjieh byögkelesvoeteste åtnasovvedh sjiltine, kaarhtine jnv. (§ 9).
+- Vihkeles aerpievuekien daajroe jïh saemien miehtjieåtnoe sertiestamme sjædta båetije boelvide.
+Tjaaleldh eksamene gietskene dorjesåvva jïh sensureradamme sjædta.
+- Mijjieh sïjhtebe sjïehteladtedh lissiehtamme darjoemidie voengesne, jïh gïelejarngi darjomh edtjieh stuvresovvedh dejstie voenges daerpiesvoetijste gusnie gïelejarngh leah, Keskitalo jeahta.
+Gïelebiesieh leah hijven råajvarimmieh orreme juktie gïelelïerehtimmiem eevtjedh.
+Dïhte aaj jeahta jalhts dïhte saemien siebriedahke lea gåhkese båateme dle ibie annje mieriem jakseme, vaallah nasjovnaale jallh gaskenasjovnaale gænnah.
+stinkes skreejremeråajvarimmieh, mah juhtieh, maahta neebnedh:
+Voenesne buerie laakan dej noere saemiejgujmie gåaredi.
+Barkijh aktene voenges jallh regijovnale byögkeles åårganesne reeremedajvesne reaktam utnieh permisjovnem baalhkine åadtjodh juktie daajroem saemiengïelesne skååffedh gosse åårgane dagkeres daajroem daarpesje. (§ 3-7).
+Lohkehtæjjan jih eejhtegi ektesne maahta orre vuepsieh soejkesjidh.
+Maahtoeulmide tjyølkehke dorjeme lïerehtimmieulmine, mah leah akte sille juktie maahtoeulmide jaksedh.
+Dennie saemien siebriedahkesne jïjnjh ovmessie siebriedahkevuekieh.
+Goerehtimmieh vuesiehtieh saemien maanah aktem stuerebe vaahram utnieh narrahtihks dåemiedimmiem dååjredh.
+ Mah laavenjassh desnie mejtie idtjïh guarkah guktie edtjh loetedh?
+maahta jaksedh dejtie ulmide mah bïejesuvvieh.
+Faatoes reekteme aarebi aamhtesinie sæjhta vihkeles årrodh vuarjasjimmesne.
+Eatnemefaage maahtoeulmieh åtna 2., 4., 7. jïh 10. jaepiedaltesen mænngan maadthskuvlesne, jïh jåarhkeööhpehtimmesne Jåa1 mænngan studijeryöjreden jïh barkoefaageles ööhpehtimmieprogrammine, jïh Jåa3 mænngan lissiebigkemisnie sïejhme studijemaahtose.
+Daan sjïekenisnie Saemiedigkie gaajhkide institusjovnide, siebride, aktegsalmetjidie jïh tjïeltide böörede dååjrehtimmiejgujmie jïh raeriestimmiejgujmie båetedh.
+Aalkoealmetjeåvtehke nammoehtamme sjædta goh presidente EN:n Raasesïerredimmiemoenehtsasse / Gaskenasjovnaale aalkoealmetjelaavenjostoe / Gaskenasjovnaale barkoe / Saemiedigkie - Sametinget
+tjöönghkedh, veesmedh, tjaeliestidh jïh daata vuesiehtidh viehkine ryöknemesïevijste, tabellijste jïh sööjladiagrammeste, jïh prosessen bïjre soptsestidh, jïh maam dah illustrasjovnh daatamaterijelli bïjre soptsestieh
+Vuajnah: Gávnos, Saemiedigkiej gåetiesæjrojne, giella.
+Dihte lea jijtjemse garanasine dorjeme jih gihtjie Aigine Lavram Satnem dåeriedidh.
+- Daate sæjhta kvaltiteetem bueriedidh byøgkeles reeremasse, jïh tijjem sjugniedidh maam gaskem jeatjah maahta nåhtadidh verkebe aamhtesegïetedæmman jïh barkojde mah krïevieh almetjh stïeresne, jïh persovneles gaskesem, orrestehtemeministere Rigmor Aasrud jeahta.
+Lohkehtæjja aktem gaagkoem åehpiedahta jallh aktem jallh jienebh daeverh vuesehte, mah edtjieh meatan årrodh soptsesisnie.
+Udir.no - Learoesoejkesje eatnemefaagesne saemien
+jeatjah faagh, prosjekth jïh teemah
+Healsoe- jïh skïemtjehokse åesehts mahte gaajhkine laantedigkine jïh regijovnine jis nuerebe 20 jaepien.
+30. artihkele lea mahte seammalaakan goh 27. artihkele SP. ' sne, dejnie joekehtsinie aalkoealmetjh leah sjïerelaakan neebneme BK.
+Snjaltjen 1. b. raejeste dle krieveme giehpiedamme barkoetïjjese permidteringesne, vihth våålese bïejeme 40 prosentese.
+Moenehtse edtja vuarjasjidh fleksijbele vuekieh mah darjoeh guktie aelhkebe sjædta gïelem nuhtjedh, jïh krööhkeste tjïelth joekehts haestemh jïh daerpiesvoeth utnieh.
+baakoedåehkieh, syjjehtimmiem jïh baakoeseerkemem raajeselearosne buerkiestidh gosse gïeline jïh teekstigujmie barkeminie
+Maajhvååjnoereportasjh snåaseste jïh Divtasvuodneste åarjel- jïh julevsaemiengïelesne.
+buerkiestidh mah dïedth, reaktah jïh nuepieh meatan årrodh, maanah jïh noerh utnieh
+Jis dej bïjre vuarkoes årrodh dellie geervebe voenenskuvlh orrijidh saemien dajvine jïh ij maehtieh dam darjodh åvteli dam goerehtidh.
+Viehkieabparaate tjuara væjkalåbpoe sjïdtedh gihtjedh mejtie nyjsenæjjah vædtsoesvoetem dååjroeh, jïh doestedh dan geerve aamhtesen bïjre soptsestidh.
+Mineraalereeremen direktovrate edtja nuepiem vedtedh dajveaajhterasse, Saemiedægkan, tjïeltide jïh dan sjyöhtehke dajveståvrose jïh båatsoen sïjteståvrose lahtestimmine båetedh gosse ohtsemem gïetede.
+stööremes tjïerte lea Luvlie- jïh Jilliefinnmarkesne jïh Noerhte-Tromsesne.
+Manne ussjedamme dejtie mah åadtjoejin guhkiebasse jieledh dah mah beetsin, fïerhten biejjien mænngan.
+Vïrreme galhkoe naan biejjien mænngan.
+soptsestidh byökeles joekehts aamhtesi bïjre
+Göökten asken gietjeste onne Danica reakasovvi Manilesne.
+Dïhte våarome lea eengelskegïelen laanth, jïh vihkeles aamhtesh feerhmie mah leah siebriedahkejieleden, lidteratuvren jïh jeatjah kultuvrevuekiej bïjre.
+Dejnie sisvegisnie gaajhkem gaavnh, dovne gåaroes veeljemeleahpa mejtie jijtje maahtah tjaeledh.
+- Akte joekoen hijven daltese orreme daan jaepien ohtseminie, jïh mijjieh aaj geerjene ihke dan jeenjesh mah joejkem meatan vaeltieh aerpievuekien jallh daajbaaletje hammosne sijjen musihkesne, saemiedigkieraerie Henrik Olsen jeahta.
+Dah jeatjahdehtemh lin j.g. stuerebe bieliem dåarjoste juaka goh n.j. "variabelen dåarjoe" mij saemiengïeleldh avisjide.
+Jis maam akt aajmene dellie daarpesje boernesgåetiem skreepedh.
+Saemiedigkie jienebh väjkeles barkijh daarpesje, jih barkoesijjiem faala haestemigujmie jih gielteges laavenjassigujmie.
+Spïele lea dorjemesovveme guktie spïelije iktesth aktem orre ulmiem åtna man vööste tjuara sïlledidh juktie guhkiebasse spïelesne båetedh.
+Dijakonije Dijakonije lea gærhkoen sosijale barkoe.
+Jis destie juhtedh dellie dïhte båetije boelve dan lihkesvoete jïh maahtoe byjreskesiebredahken, eatnemen jïh aerpievuekien jielemij bïjre dassanieh jïh terminologijen dïsse sjïehtesjamme.
+Jis ij maana sïjhth njammedh maahta pryövedh buhtjedh jallh pumpedh jïh mielhkiem bustetjinie vedtedh.
+Dam dorje gosse beetnegh vedtieh jïh gosse barkijh stïllieh, v.g lohkehtæjjah, dåakterh, ekonomh jallh hearrah.
+matematihkeles symbovlh jïh lahtestimmievuekieh nuhtjedh juktie matematihkeles ektiedimmieh tjïelkestidh gosse edtja laavenjassh loetedh
+Ij lij dam bøøreme jiehtedh. Dihte liegkese dan ålvas nåake munnjien sjidti.
+nr. 23 (2007-2008) Gïelh pruvvieh bigkieh daarpoeh tjiertestidh ihke saemien maanajgïertine jïh maanajgïertine saemien maanajgujmie barkijh gååvnesidh gieh saemiengïelem jïh kultuvrem demtieh.
+Daan sisvege ulmieh iedtjeles jïh væjranamme åtnoem åarjelsaemiengïelesne, jïh åarjelsaemien åtnoem byjjes tsiehkine jienede.
+Dan åvteste geerjene ihke hijven prosjektigujmie nearhka mah jienebh jïh orre sijjieh skaepiedieh gusnie maahta dejtie gïelide provhkedh, staaten tjaelije saemien aamhtesidie, Raimo Valle jeahta.
+Learohke maahta damtijidh jïh buerkiestidh guktie naan teermh jæjhteme
+Daate sæjhta jiehtedh daah beetnegh ajve edtjin åtnasovvedh maanagïertine, ij jeatjah laavenjassine.
+Ij mij Svïenske gærhkosne dam vuekiem nyrhte, læjhkan maahta ussjedidh maam daate sæjhta vuesiehtidh.
+PP-dïenesje edtja g. j. maanide jïh skuvlide raeriestidh jïh bïhkedidh guktie dah edtjieh maanide / learoehkidie sjïehteladtedh mah dam daarpesjieh.
+gyhtjelassh darjodh siebriedahkefaageles aamhtesi bïjre, ussjedidh jïh meatan årrodh faagesoptsestimmine dej aamhtesi bïjre
+Maahtoedepartemente sæjhta vierhtieh bïejedh eevtiedæmman barkijij gïelemaahtoem saemien maanajgïertesne jïh maanajgïerth saemien maanajgujmie.
+Budsjedte daan golmenjaepien prosjektese lea ovrehte 25,5 millijovnh kråvnah (3,1 millijovnh euro).
+Soptsestimmiesijjie 3 Såemies almetjh dållebealesne tjahkasjieh jïh biejjieladtje aati bïjre soptsestieh.
+Seammalaakan saemien gïelem dan dagkere dööpmestovlese mij dööpmegievlie abpe jallh biehkine gårreldahkesne daejtie tjïeltide Árjjepluovve, Jiellevárre, Jåhkkemåhkke jallh Giron, jis aamhtesem jallh ieriem naaken dejstie tjïeltijste vïedteldahkesne.
+digkiedidh gyhtjelassh seagkanimmien, byöpmedimssturremen jïh saavremen bïjre, jïh guktie jieledevuekie healsoem tsevtsie
+Aanta tjabreminie taalesïeven mietie svihtjedh gosse edtja dam barkoem darjodh (15 - 3).
+statistihken åevjieaamhtesinie geografijen lihkemem, deadta saemien årromesijjieh saltvaerien noerhtelen.
+Dah guvvide nåhtadieh mah dah, jallh lohkehtæjja vaalteme.
+AKTE GAAHPOEH JÏH OVJEAROHKS PREESSE Akte gaahpoeh jïh ovjearohks preesse sæjhta jiehtedh dah redaksjovnh jïjtje veeljieh man bïjre dah sïjhtieh soptsestidh, ovjearohks behtjiedimmiem åejvieladtjijstie, aajhterijstie jallh jeatjabijstie faamojne jallh sjïere daerpiesvoetigujmie.
+Vuartesjh aaj aktem jïjtse boelhkem vuarjasjimmien bïjre vuelielisnie.
+Laavenjostoelatjkoe saemien kåansten bïjre jååhkesjamme sjædta Oslosne / Kåanste- jïh kultuvrebarkoe / Kultuvrejieleme / Saemiedigkie - Sametinget
+Jeenjh dajvine gusnie saemien gïele lea vaenidimmie lea dïhte kontinurligen gïeleldh reproduksjovnem boelveste boelvese fassehte maanajgïertesne jïh ööhpehtimmesne saemien maadth- jïh jåarhkeskuvlesne.
+Daelie stuerebe leavloem gïelelïerehtæmman bïejeme, jïh dah siebriedahkefaageles ulmieh leah vaananamme.
+Tjuara daam lïerehtimmiedarjomem sjïehtedidh learohki maehtelesvoetide.
+Digitale vierhtieh maahta learohken gaskesadtememaahtoem jïh vuesiehtimmiem dåarjodh jïh evtiedidh.
+Gosse kondomem våålese jårrestamme, gïesh dam ånnetji bæjjese viht jïh gïesh våålese guktie ij vielie aajmene jårrestidh.
+Buerkiestimmie lij daate idtji naan stoerre ïedtjem utnieh saemien almetjidie, raerielïhtsege Vibeke Larsen jeahta.
+Aaj gåarede skuvlebiejjiem öörnedidh naemhtie guktie dah learohkh saemien dåastoeh vihties tijjen, abpe biejjiem, vuesiehtimmien gaavhtan fïerhten aereden.
+Datne maahtah jeatjah almetji åvteste rohkelidh
+Saemien gïeleprosjekth ræhpas ohtsememieriem åtna 2015 raejeste / Reeremedajve saemien gïelide / Gïele / Saemiedigkie - Sametinget
+Dan mænngan barkoem heejhtin juktie aktem jïjtse åarjelsaemien kultuvrejarngem tseegkedh, jïh sijjeste eelkin barkoem stuvredh råajvarimmiej vööste.
+Dïhte voestes seksuellen dååjresem jeenjemesh jïjtsinie utnieh.
+ryöknedh jïh taalide nuhtjedh govlesadtemisnie
+Muvhtene aaj sjiere gieledåastoesijjie tsegksovveme. Jis naemhtemes gååvnesh veeljemebiejjesne dellie maahtah gieleleahpesne lohkedh gusnie sijjie jih gåessie gaahpene leah.
+Jïjtsevuarjasjimmie maahta aaj viehkine årrodh ihke learohkh aktem tjïelkebe guvviem åadtjoeh jïjtsh maahtoen bïjre ryöknedimmesne.
+Ij iktesth nuekies leavloem bïejhmaanajgïelese jïh kultuvrese gosse edtja hoksevuekieh veeljedh, jïh dïhte maahta nåake sjïdtedh maanaj jieliedasse.
+Daenbijjien gååvnese ohtje systematisereme dotkeme åarjoelsaemien jïh julevsaemien gïelesne.
+Aaj reerenassen budsjedteproposisjovnesne tjåådtje "Daajroe saemien kultuvren bïjre lea vihkeles dejnie dajvine gusnie sjyöhtehke" Reeremesoejkesjh såemies vaarjelimmiedajvide leah daesnie.
+Dåehkieh jïjtjh soptsestieh mejnie sijhtieh barkedh.
+Dehtie biejjeste nænnoestimmiem dååsteme dellie njieljie klååkemevåhkoeh.
+Saemien gærhkoeraerie Dennie nøørjen gærhkosne lea Gærhkoetjåanghkoen åårgane, jïh edtja saemien gærhkoejielemem Dennie nøørjen gærhkosne evtiedidh, vaarjelidh jïh iktedidh.
+Daesnie aaj gåetiesijjieh varangeresaemiej årromesijjijste tjaktjege, medtie 12- jïh 1400 Kr. m. Noidiidčearrusne / Kjøpmannskjølen gellie kilomeeterh bååreldahkigujmie gierkijste mah orrijieh jorpeligke giedtine.
+bïevnesh brosjyrijste jïh digitaale tjaalegijstie nuhtjedh juktie aktem sïejhme skïemtjelassem buerkiestidh jïh guktie maahta dam båehtjierdidh, jïh buerkiestidh man åvteste mijjieh vaksijnam vaeltebe naan skïemtjelassi vööste
+Lij govleme man geerve lij dejtie åemiehkidie foeresjidh vaereste dåvvese, gusnie gærhkoe lij dan aejkien goh ij lij naan geajnoe dohkoe.
+Madtan-laakan govledh jih vuejnedh aaj maahta dåeriesmoerine sjidtedh trååjjemen, lieremen jih øvtiedimmien gaavhtan.
+Konferanse Alta 2013 lea dïhte gaskenasjovnaale aalkoealmetjesiebriedahken ryöjredimmie veartenekonferansese.
+Raereste faamoem pråastide barkose seehtedh bispedajveraaran bïejedh, mij daan biejjien joe såaknen hearrah jïh jeatjah åålmegehearrah barkose seehtie.
+Ibie mijjieh veasoeminie dajvine gusnie dåaroe.
+voesteges lea guhkiem tradisjovne gïeledaajroen barkoe jeatjah såevmienugrijen gïelesiebredahkigujmie.
+Saemiedigkieraerie edtja guessine mïnnedh ovmessie voenges siebriedahkine ju...
+www.infonuorra.no lea bïevnestimmiedïenesje saemien noerij åvteste.
+Aevhkies ryökneminie barkedh goh akte vihkielommes maehtelesvoete jïh matematihke saemiengïelesne, vuesiehtimmien gaavhtan veahka, haamoe, svihtjeme rommesne jïh mohtedimmie.
+Vihkeles daejredh mijjieh geerve almetjh maehtebe hijvenlaakan viehkiehtidh irhkemem, narrahtimmieh jïh daaresjimmiem giehpiedidh, jis ajve måjhtajibie mah mïelh mijjieh buektebe - vuesiehtimmien gaavhtan buertiebealesne. "
+Lissiehtamme fasseldimmie saemien kåanste- jïh kultuvrejielemi gaavhtan
+b Nomme: Ánná Káisá Eriksen Partapuoli Aaltere: 19 Årromesijjie: Oslo / Skånland Barkoe: Studente Guktie datnine daan biejjien. Geerjene jïh eadtjohke
+ Dïedtejoekedimmie jïh faamoe gïelegyhtjelassine
+Åvtelhbodti barkoe: Lohkh Årroehvåårege ‐ plaakaten kap. 1.
+unnebelåhkoepolitihkese daelie medtie 80 miljovnh daalh sjädta.
+Abpe biejjien: Aalkoealmetjeregijovnh sjïere tjåanghkoeh hööltieh.
+Manne vienhtem mijjieh maehtebe gihtjedh mejtie departemeente lea sov bööremes væljojne rååresjamme, jïh dejnie ulmine sïemes sjïdtedh naemhtie dej dïedte lea, Ellinor Marita Jåma jeahta.
+Ulmie lea våaromem bïejedh juktie jearsoes båetije biejjiej saemiengïelide Nöörjesne.
+Learoesoejkesje daaroen learohkidie saemien voestes gïeline Learohkij reakta frijjevaalteme ööhpehptimmie jïh viehtiedimmie daaroen lïhkesgïele.
+Edtja aaj vuarjasjidh jïh sjïehtedidh soptsestimmievuekieh åssjelasse, dåastoejasse jïh tseahkan.
+Jupmelen rïjhken bïjre saerniedi, dam maam ij reaktoen mietie, aassjoesti. Åavtoeh darjoeji jïh skïemtje almetjh staarnedehti.
+Jis maereles maam akt dæjpeles darjodh dejnie aamhtesinie, goh bååhkesjidh jallh beapmoeh jurjiehtidh, dellie darjome jallh tjöövke maahta akte gïelesuerkie årrodh.
+Daelie dïhte akte aajhtoe båatsoen ekonomeles, ekonomeles jïh kultuvrelle monnehkevoeten vööste gåabpaginie laantine.
+Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gosse bussesne tjahkesje mij firrie jallh gosse gearketjegeajnosne sygkelde.
+Dahkoesoejkesjen åejviefokuse lea sjïehteladtedh låhkoem lissiehtidh dejstie mah saemiestieh.
+Lobbyisme jallh lobbygiehteldimmie lea amma korridovrepolitihke.
+Daate øøhpehtimmiesoejkesje lea guktie edtja soptsesh tjaeledh, jïh ij abpe dam voestes maahtoeulmiem feerhmh.
+Mïrrestalleme- jïh sierredimmietjirkije aamhtesh gïetede jïh namhtah raeriestimmiem vadta sierredimmieaamhtesinie.
+Daate dåarjoeöörnege nuepiem vadta ihke skuvlh åadtjoeh aerpievuekien daajrojne jïh saemien miehtjieåtnojne barkedh gosse dåarjoem åadtjoeh maam sïejhme tjïelten budsjedth jïh skuvleaajhteri våaroehtimmieh eah maeksieh.
+Jienebh kaarrh goh nyjsenæjjah eah jåarhkeskuvlem illh.
+Saemiedigkie lea gellie dajvh gaavneme gusnie akte bigkeme maahta skaaroehtidh jallh irhkedh kultuvremojhtesidie.
+Buerebe sjïdti jis orgele laavloemasse sjïehti.
+stealladidh - jih ij barre lijrieh - dam saemien
+baakoeh, lahtesh utnedh mah eatnamasse vïedteldihkie
+Goh saemiej almetjeveeljeme åårgane Nöörjesne, dle Saemiedigkien ulmie lea barkedh guktie saemiej vihkielommes reaktah jååhkesjimmiem åadtjoeh, mij lea akte våarome juktie gorredidh jïh nænnoestidh saemien kultuvrem, gïelem jïh siebriedahkejielemem, jïh ihke dah ovmessie saemien aerpievuekieh gååvnesieh.
+- Jis Gallas dam sæjhta dellie dah aktem stoerre nuepiem åtna barkoesijjieh sjugniedidh mah våaromem utnieh dovne saemien kultuvresne jïh ålkoejieliedisnie.
+Desnie edtja aaj tjåadtjodh gusnie gaaltijh gaavneme.
+Saemiedigkie lissine jeatjah tsavtshvierhtieh reerie mah aaj gïelem skreejrieh, goh dåarjoe learoevierhtide, saemien lidteratuvre, ööhpehtimmiestipendh jnv..
+gïelebiesiemaanajgïerth jïh gïelelaavkomeskuvlh leah jarnges.
+Lohkh tiltaksplanen for samiske innsatte og domfelte (råajvarimmiesoejkesjem saemien faangkide jïh dejtie mah dåapmoem åådtjeme) (nöörjen)
+Dah dååjrehtimmieh Alta-aamhtesistie darjoeji guktie dah nöörjen åejvieladtjh daarpesjin jïjtje soptsestidh jïh råårestalledh saemien siebriejgujmie.
+Gaajhkem dam dorje juktie vihties årrodh jis lea cancere jallh ij.
+Reektehtse gaskem jeatjah vuesehte naa jeenjesh dejstie vytnesjæjjijste mah daan biejjien gïehtelimsdåarjoem dåastoeh, jeenjemasth åesteme dorjesh vijriesåbpoe duekieh, goh jïjtsedorjeme jïh aerpievuekien duedtiem duekieh.
+Saemiedigkien akte stoerre dïedte ihke daaletje politihke jïh aarvoeh mah reeresuvvieh gaajhkide saemien årroejidie feerhmieh, aaj dïhte bielie maam såemies tuhtjieh lea ammes.
+Dam maehtebe garmedidh.
+Hijven gåerede tjuvliestidh baenieregulereminie jallh piercinginie.
+Tjïeltereforme - saemien vuajnoe, raerielïhtsege Ann-Mari Thomassen
+Aaj raeriestimmine båateme juktie 15 millijovnh kråvnah dåarjodh juktie straejmiefasseldimmiem Reerenassekvartaalesne bueriedidh.
+eah saemien maanaj sveerjesne leah seamma reakta goh saemien maanaj Nöörjesne.
+Såevmien saemiedigkie-presideente Tiina Sanila-Aikio edtja seminarijem rïhpestidh.
+Maehtedh lohkedh: Learohkh sov soptsesem galkojne, ahkedh, reaktoe jiehteginie jïh iemie intonasjovnine soptseste.
+Lohkh vielie Saemieraerien bïjre daesnie.
+Heerredimmie aemielueseste digkiedamme sjædta EN:n forumisnie aalkoealmetjeaamhtesidie / Gaskenasjovnaale aalkoealmetjelaavenjostoe / Gaskenasjovnaale barkoe / Saemiedigkie - Sametinget
+Vïrre gadtjesne jïh bejhkesne pråvhka måedtie biejjiej raejesne orrije.
+Nöörjen byögkelesvoeteste daate våajnoes sjïdti jaepien 1948, gosse Skuvlevierhkien iktedimmemoenehtse jïjnjh raeriestimmieh böökti juktie skuvlefaalenassem saemien maanide sjïehtedidh.
+- Sïjhtem måjhtajehtedh nuepien bïjre vierhtieh ohtsedh dåarjoeöörnegistie aerpievuekien daajroe jïh saemien miehtjieåtnoe maadthskuvlesne.
+Aaj dovne bïevneshtjåanghkoeh j.n.v..
+Juktie båetije aejkiem saemien gïelese gorredidh, dle såemies mierietsiehkieh tjuerieh stïeresne årrodh.
+- Åejvieulmie lea aktem jielije jïh gellielaaketje saemien kåanste- jïh kultuvrejieledem hijven kvaliteeteste sjugniedidh, maam gaajhkesh maehtieh dååjredh.
+Jis ij maana sïjhth byöpmedidh dellie ij daarpesjh beapmoeh byöpmedidh.
+joekehtslaakan jïjtsh barkoem åehpiedehtedh
+Gaskesadth daam faagegoevtesem mij bööremes vuekien mietie maahta dov gyhtjelassh vaestiedidh.
+- Saemiedigkie lea gellie jaepieh eadtjohkelaakan våaroehtamme dåarjoem vedtedh dejtie mah voestes aejkien göölemevïnhtsem åestieh, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta.
+buerkiestidh guktie daajroe kreeki jïh ledtiej dåemiedimmien bïjre åtnasuvvieh vijremisnie, göölemisnie, lidtemistie jïh båatsosne, jïh dåeriesmoerh digkiedidh nuhtemen bïjre mijjen vijrevierhtijste
+Guktie maahta vuarjasjimmiem barkoen nuelesne / bïevnesh åvtese vedtedh våajnoes vuelielisnie:
+Bene aaj tjuara guvvieh, illustrasjovnh jïh metaforh saemien gïeleste,
+Daamhtaj maahta tjoelmedidh jis båajhtode guarkeme jïh vaahram unnede daate ikth vielie deahpede.
+Dah voestes gærjah saemiengïelesne bööti 1600-låhkosne. 1600-1700-låhkosne saemien lidteratuvre tjaalasovvi dej seamma bokstavigujmie goh nöörjen jïh sveerjen.
+gosse Kåfjord tjïelte saemiengïelen reeremedajvesese meatan lij lea dan vihkeles saemien gïelen evtiedimmie dennie dajvesne.
+Dovne politihken krirrieh jïh jeatjah dåehkieh maehtieh læstoem stealladidh veeljemasse.
+Kruvhtegenvaerie / Vaekie lea gåatomedajve Vapsten saemiensïjtese.
+- daejredh mij iktesth tjåådtje daesnie www.udir.no, "Viktige meldingerš nuelesne
+vuesiehtimmieh gaavnedh heannadimmine mah leah viehkiehtamme daan beajjetje Saepmiem jïh Nöörjem hammoedidh, jïh digkiedidh guktie siebriedahke lij maahteme sjïdtedh dastegh dah heannadimmieh lin jeatjahlaakan orreme
+Jeenjh dejstie råajvarimmijste hijven juhtieh, jïh dejstie saemiengïelh tjerkebe posisjovnem siebredahkesne åadtjoeji.
+jïjtsh åssjalommesistie jïjtsh teekstem tjaeledh, dan mænngan teekstem mubpiejgujmie vierhtiedidh
+Naan laantedigkijste maaksovem bååstide maaksa jis tjuara vuertedh guhkiem latjkeme tïjjen mænngan.
+Mieriedimmieh laakeproposisjovnesne göölemereaktan bïjre.
+Dïhte ovmessie tsiehkiej åvteste, vuesiehtimmien gaavhtan ij sïjhth, ij nuepiem utnieh, lyjhkoe seksem utnedh persovnine seamma tjoeline jallh ïedtjem åtna jeatjah seksem utnedh enn tsïnneboetjemem.
+Dan åvteste akte faamohts strategije aalkoem aktede orre mineraalegïehteldimmeste dan tjarke dåarjedidh gosse stoerre byjreseligke haestemh jïh faatoes dïeneste maarkedinie, Muotka jeahta.
+Vihkeles learohki strategijh goerehtalledh, dan åvteste strategijeevtiedimmie lea joekoen vihkeles
+Naan aejkien lohkehtæjjah meehtin naemhtie jiehtedh: "Dohte væjkalåbpoe juktie daaroen giele veaksakåbpoe gåetesne."
+"ajveš båajhtode tjaala, jallh mejtie ij sijjie-aarvoem guarkah, tjuara goerehtidh maam Tanja ussjede, jïh man åvteste dïhte 71 tjaala sijjeste 17.
+Raeriestimmiem idtji jååhkesjimmiem åadtjoeh, dan åvteste dïhte jienebelåhkoe jeehti iemie tjaatsestimmieaaltere faamoeaalterem dåerede
+Dannasinie dam vïrrepryövenassem gohtje, venöse pryövenasse.
+satne jïjtjemse saemine vååjnoe.. saemien goh hiejmegïelem åtna, jallh unnemes akte eejhtegijstie, aahka gon aajjah, maadteraahka gon maadteraajjah åtneme jallh utnieh saemien goh hiejmegïele, jallh lea maana aktede mij joe lea tjaalasovveme Saemiedigkien veeljemelåhkosne.
+Bieljelh Seniorraeriestæjjam Ingeborg Larssen, tell 78 47 40 00 jallh e-påaste: [email protected].
+Vïjhte askh mænngan daarpesjibie annje daejredh juktie guarkedh.
+faktovrh buerkiestidh mah illedahkh vedtieh akten populasjovnen stoeredahkese, jïh vuesiehtimmieh vedtedh mah jarkelimmieh orreme flora 'sne jïh fauna' sne noerhtedajvine
+- Mijjieh joekoen geerjene ihke Mari Boine sæjhta mijjen prosjektem dåarjoehtidh, jïh akte stoerre earoe mijjese raaktan dïhte edtja stïeresne årrodh rïhpestimmesne.
+• Maahtoedepartementen dïedte g. j. laakh darjodh jïh njoelkedassh nænnoestidh, stuaremh- jïh vierhtiehsoejkesjh saemiengïelesne jïh jeatjah joejkoen learoesoejkesjinie, faage- jïh tæjmoejuakadimmie, bijjies bïevnesh aamhtesidie jïh konstultasjovnh saemiedigkine.
+Jaahkoeøøhpehtimmie edtja aaj viehkiehtidh dejtie mah leah kristesovveme, kristegassjine
+Marijne jielemh sjïehtesjidh goh akte iemie bielie saemien fealadasseste
+Vuarjasjimmieh jïh lahtestimmieh lohkehtæjjeste aaj daesnie.
+jaahkoeøøhpehtimmiesoejkesje tjïelkeste saemien maanah jïh noerh reaktoem utnieh øøhpehtimmiem jïh tjaalegh jïjtse gïelesne åadtjodh (m. Gud gir - Vi deler, kapihtele 8).
+Jïjnjh sijjine ij daarpesjh maeksedh jis nuerebe 20 jaepeste.
+Datne råållah tjaalah akten råållespïelese, jïh meatan vaaltah aktem rïektes heannadimmiem jïh jïjnjh lahtesh jieliemasse ektiedamme
+• Nöörje tjuara nænnoestidh sosijale- jïh starneinstitusjovnh saemiengïelereeremedajvine mah dïenesjimmieh saemiengïelesne faelieh.
+göökte saemien gïelejarngh tseegkesuvvieh åarjelsaemien dajvesne, Luvlieluspesne jïh Dearnesne.
+Akten veele giehtjedimmien mænngan reaktoejearsoesvoeten öörnegijstie reeremisnie, dle reerenasse sjæjsjalamme akte velferdtjirkije ij edtjh tseegkesovvedh.
+goevtese maanide jïh noeride (BUP) sjïerestarnedïenesjh faala poliklinijhtken faalaldahke, dygnefaalaldahke fuelhkide jïh noeride, jïh ööhpehtimmie- jïh bïhkedimmiefaalaldahkh.
+Árvalus lea otne sáddejuvvon gulaskuddamii, ja gulaskuddanáigemearri lea čakčamánu 15. beaivvi 2012.
+Skuvle jïh lohkehtæjjah sjeavohthvoetedïedtem utnieh dan aajnehken learohken pryövenassen illeldahki bïjre.
+Jis maana dan snoelken maahta maanese njuenietrahpenassh jallh njueniesprejjem vedtedh.
+Departemente lea etatem haesteme kontinuerlijen njoelkedassh jïh bæjkoehtimmieh jarkoestidh nænnoestimmiej mietie, jïh jarkoestamme njoelkedassh jïh bæjhkoehtimmieh åålmehtehtedh.
+Akte stuerebe kultuvrebaalkaprosjekte lea Spildra grendelaagen prosjekte Kvænangen tjïeltesne mij edtja kultuvremojhtesh sjïehteladtedh Spildrasne, mij 400 000 kråvnah åadtjoeji.
+Bæjhkoehtimmie maahta aaj laejhtemem åårganisasjovnen vööste årrodh jallh sïejhme fiejlieh skïemtjijevihtiesvoetesne maam daarpesje staeriedidh.
+Gååvnese aaj pillerem mij jollebe gestagenedovse åtna mij seamma vaarjelimmie åtna goh kombinereme p-pillere.
+Dellie tjirkijebolaage reaktam åtna daejredh maam daarpesje guktie maahta vuarjasjidh jis reaktam maaksose åtna.
+men mijjieh vaenie daejrebe man jïjnjem dah raaktan maehtieh. Naemhtie goerehtallemepryövh nasjovnaale pryövijste joekehtieh gusnie aaj gierve laavenjassh, jïh bïevnesh learohki bïjre vedtieh
+Maahtah ussjedidh guktie lïj gosse datne lååvkesovvih.
+Daate bïevnese daerpiesvoetide jïh haestiemidie tjoevkede mah siebriedahkesne gååvnesieh, jïh raeriestimmieh buakta mah edtjieh tsiehkiem saemien gïelese bueriedidh.
+Learohkh aktem reklame-jallh doekemesplakatem darjoeh.
+Daesnie barkeminie juktie haestemidie aalkoealmetjenyjsenæjjide meatan åadtjodh galhkuvetjaatsegisnie.
+- Manne geerjene ihke mijjieh daelie aktem laavenjostoelatjkoem åadtjobe Saemiedigkine.
+Maam tjuerieh darjodh juktie nuekies veele soptsestidh?
+Dah pryövenassh seamma goh 8. daltesinie guktie skuvlh maehtieh 8. daltesi illeldahkh mohtedieh illeldahkide 9. daltesistie seamma jaepesne.
+- Dejpeladtje, mijjen vuajnoeh eah govlelgh jïh ij ïedtjem sjugnedh gosse åehpiedahta aktem strategijem mij leah dorjeme mijjen åejjiej bijjelen mah daesnie noerhtene årroeh.
+Saemien gïelejarngh aktem vihkeles råållam utnieh juktie saemien gïelem evtiedidh.
+Laadth - gielesen daah raasth (Kaarhtelissie 4): Luvlene: Rijhkeraasteste Holdern luvnie jaevrien dåaresth dan åarjemes loektese, dellie Holdersströmmen mietie jaavran Torrön.
+Staateraerije idtji naan raeriestimmieh sjïere råajvarimmide utnieh juktie saemien nyjsenæjjide reeremedajven ålkolen aktem buerebe healsoefaalenassem vedtedh.
+Øørnege hijven sjïdti, bene åssjelem - jienebh meatan veeljemisnie- idtji jaksh.
+Vuesiehtimmien gaavhtan gïeth jïh juelkieh varki aalkovisnie sjïdtedieh.
+Bïejh tjåanghkan sujhtemen jïh hoksen, maadthskuvlen, maanagierten jïh sosijale jïh maanavaarjelimmien prosenth.
+Gosse edtja gorredidh, eevtjedh jïh saemien gïelem evtiedidh, dle jïjnjh haestemi uvte tjåådtje mejtie Saemiedigkie oktegh ij buektehth loetedh.
+Guektiengïeledåarjoe ij leah læssanamme dejnie sïejhme åasalissiehtimmine siebriedahkesne.
+saemien gïele tjuara gaajhkine areninie nuhtjedh gusnie saemieh gaavnedieh jïh råekieh, dan gaavhtan vihkeles saemiej gïelij arenidie jïh gaavnedimmiesijjide gïehtjedidh.
+Dah viedteldihkie åvteguvvieh maadthlaakesne demokratijen, reaktajearsoesvoeten, seammavyörtegsvoeten jïh håalemefrijjevoeten bïjre, mijjem saemide viehkiehtin mijjen jïjtse nasjovnaale parlameentem evtiedidh.
+Dååjresh eatnamisnie utnedh lea akte ræjhkoes gaaltije jieliedisnie saemien kultuvresne.
+1983 raejeste goevtese akte jïjtse gærjagåetie sjïdti - Sámi sierrabibliotehka / Saemien sjïeregærjagåetie, beetnehdåarjojne staateste.
+Snåase lea vihkeles sijjie saemien kultuvrese.
+Learohke dah ellen jeenjemes tjoevtenje-baakoeh tjaala mah maehtieh sjyöhtehke jïh vihkeles årrodh
+11 § Reeremebyjjesfaamoeh edtjieh barkedh ihke barkijh gååvnesieh mejgujmie maahtoeh utnieh såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelesne, gåessie daerpies aajnealmetjegaskesidie dejnie byjjesfaamojne.
+Daajram dah lyjjes lin gosse dagkeridie sijjide böötin.
+Dej minngemes luhkiejaepiej dle jïjnje heannadamme juktie åarjelsaemien gærhkoejielemem jïh identitetem bæjjese bigkedh.
+Reektestimmie edtja akte våarome årrodh akten dahkoesoejkesjasse mïrrestallemasse, jïh edtja råajvarimmide sjïehtesjidh Saemiedigkien fïerhten jaepien budsjedtine.
+Dastegh dïhte 16-jaepienvoejhkelimmie dorje guktie jienebh veeljijh sjïdtieh gosse dah 18 jaepieh illieh, dellie ojhte maam akt jakseme, veeljemedotkije veanhta.
+Saemiedigkie vuajna daerpies aktine noerhtelaanti laavenjostojne, Saemien paralmentarihkeles raerien jïh noerhtelaanti saemieministeri tjïrrh, ihke saemiein gïele stuerebe sijjiem åådtje tv-kanaaline, dvd-filmine jïh gaskeviermiesæjrojne mah leah maanide jïh noeride sjïehtedamme.
+Reerenasse jïh dåarjoekrirrieh akten råårestallemetjåanghkose bööredin dæjstan suehpeden 26. b. akten lissiehtahkesoejkesjen bïjre geeruvevoetese, gusnie Saemiedigkieraerie lij stïeresne jïh håaloeji.
+Joeksaahka lij vijremen nyjsenen jupmele, mij vijrijidie vijremelæhkoem vedti.
+/ Maanavaarjelimmie / Healsoe jïh sosijaale / Saemiedigkie - Sametinget
+● Saemiedigkie edtja aaj maehtedh aamhtesh bæjjese vaeltedh mej bïjre Saemiedigkie sæjhta konsultasjovnh tjïrrehtidh.
+Reeremedajvem saemien gïelese edtja vijriedidh 13
+Manne geerjene vuejnedh daate biejjie gellie såarhts öörnedimmieh åtna gellene lehkesne laantesne, aaj desnie gusnie dïhte saemien ij leah dan våajnoes biejjieladtje.
+- Saemiedigkieraerie Bivdim barkojne læhkohte juktie akte nænnoes jïh tjïelke gïele sjïdtedh mearoesaemien ïedtjide, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta.
+Jis edtja daejtie ulmide jaksedh dle sæjhta daerpies årrodh faamoesuerkieh jïh dïedtejoekedimmiem tjïelkestidh Saemiedigkien jïh reerenassen gaskem.
+Guovdageaidnu lea öörnedamme goh tjiepiedæjjatjïelte nommere golme Nöörjesne.
+Saemien voestes gïeline daerpies viehkiefaage mubpide faagide.
+Dastegh geerve buerkiestidh mestie akte vihties nomme båata, learohkh aaj maehtieh goerehtidh mejtie jeatjah sijjienommh gååvnesieh mah seamma aalkoem jallh gïetjiem utnieh.
+Daamhtemes båehtjierdimmie lea naan vuekie soptsestallemeterapije, medisijnh jallh sleapkedh.
+Jeenjesh dan åvteste tuhtjieh sovnedimmie lievlebe sjædta.
+Jeatjah lehkesne veartenisnie (vuesiehtimmien gaavhtan luvlie-asiatiske laantine) ietniengïele åtnasåvva goh dïejvese dan gïelese dan etnihkeles dåahkan mestie almetje båata, saaht guktie gïelemaahtoe lea.
+gaskem jeatjah dejnie jaahkoevoetine mah gårrelgieh åålmegidie jïh gyrhkesjimmieektievoetese, gusnie saemieh tjåanghkanamme.
+Barkoe saemien jarkoestimmine jïh sjïehtedimmine teeksth gyrhkesjæmman gaajhkh golme saemien gïelide lea gærhkoeraeresne / saemien gærhkoeraerie.
+Dïhte lea aaj daajroe gïelen bïjre, jïh goerkesem utnedh sov jïjtse gïelelïerehtimmien bïjre.
+Vuarjasjimmie Daesnie digitale maabpah maehtieh sjïehteles vuarjasjimmievuekie årrodh.
+Tjaalege Tijje ektesne soptsestalledh lea tjaalasovveme lohketæjjijse jih eejhtegijsti Osen tjieltesne, Hordalaantesne.
+Raerie aaj gyhtjelassh åtna dan siebriedahkeekonomeles vuarjasjæmman mij dorjesåvva, jïh veanhta ij akt aalkoealmetjereaktide nuekieslaakan krööhkestamme daejnie vuarjasjimmine.
+UNESCO ' n læstosne håvhtadihks gïeligujmie lea noerhtesaemien ryöknesovveme goh akte håvhtadihks gïele.
+Dah aaj maehtieh viehkine årrodh abortedåastovem skïemtjegåetesne bïeljelidh.
+Åtnoe saemien gïelem gyrhkesjimmesne ij leah saemielaakesne regulereme.
+Kontinuiteete vaarjelimmesne jïh monnehke åtnoe eatnamistie lea dïhte mij eatnemevåaromem saemien kultuvrese vedtieh.
+- Akte stoerre juvretjïerte konvensjovnedajvesne gåabpaginie laantine.
+saemiedigkie aaj eejhtegidie bïevnese guktie dah maehtieh tjoelmh loevenidh.
+Såemies bööremes lïerieh gosse soermide nåhtadieh, mearan jeatjebh bööremes lïerieh gosse vuejnieh jïh giehtjedieh.
+Datne maahtah åvtelhbodti steemmadidh bearjadahken raajan, veeljemen åvtelen, men dov lea dïedte steemmadidh dan varke guktie steemma ryöknemesæjjan båata måantan 09.09.2013 åvtelen ts. 21.00.
+Tjaatsesth mij sæjrojde klaasse tuhtjie bøøremes.
+Artihkele 27 vihteste: "dejnie staatine gusnie etnhikeles, religijööse jallh gïeleldh unnebelåhkoeh, dle dah mah leah dejstie, eah edtjh sijjen reaktam dassedh, jeatjah lïhtsegigujmie sijjen dåehkeste, jïjtse kultuvrem eevtjedh, jïjtse religijovnem bæjhkodh jïh utnedh, jallh jïjtse gïelem nåhtadidh."
+ Maan dijjieh vienhtede mijjieh pryövebe gaavnedh daejnie sæjrojne?
+Ij maeksieh åtnoeartihkeli åvteste maam daarpesje gosse kråahpese daalhkesidie vaalta jïh jïjtje medisineeremem vååksje.
+Gaskenasjovnaale konvensjovnh jïh bæjhkoehtimmieh... 9
+Mijjieh vienhtebe iedtje aamhtesasse gååvnese, dovne museumebyjresinie Nöörjesne, Noerhtelaantine jïh gaskenasjovnales, jïh salkehtimmie maahta vuesiehtidh guktie jïh man åvteste byöroe bååstedefoeresjimmiem tjïrrehtidh, Vibeke Larsen minngemosth jeahta.
+suksesjovneprosessh aktene ekosystemesne goerehtidh jïh buerkiestidh
+Laake sisvegem tjïelkeste dejnie bijjemes prinsihpine mejtie Maadthlaake § 110 tseegkie.
+Maam goerehtallemepryöve ryöknedimmesne 2. daltesasse möölehte?
+Jïjnjh aalkoealmetjenyjsenæjjah nåake tsiehkiej nuelesne jielieminie gusnie vaallah nuepiem utnieh ööhpehtimmiem vaeltedh, hijven ietniehealsoem åadtjodh, jallh vaarjelimmiem åadtjodh sohti jallh tjuerpies daaresjimmiej vööste.
+Dan lissine læjhkomasse lidteratuvrese dåarjoeöörnemisnie evtiedæmman saemien lidteratuvride saemiedigkie jïjtje dåarjoeöörnegem bertemidie mah gærjah saemiengïelesne olkese vedtedh.
+Daate lea vielie goh nuktehtjevoete.
+• Dah golme saemien gïelh, noerhtesaemiengïele, julevsaemiengïele jïh åarjelsaemiengïele, gelkieh seammaleejns gorredimmienuepieh.
+damtedh jïh guarkedh skuvlen nommem jïh daltesem.
+sijjiej, almetji jïh gïeli bïjre soptsestidh, jïh aktem feelemem Saepmesne soejkesjidh jïh åehpiedehtedh
+Saemiedigkien stoerretjåanghkoesavka, auditovrije jïh gaajhkh tjåanghkoetjiehtjelh digitaale toelhkedïrregh utnieh.
+Akte gamte gaskese Saemiedigkine, institusjovnigujmie jïh siebriejgujmie saemiej jïh unnebelåhkoej luvnieSaemiej jïh unnebelåhkoej akte gamte gaskese Saemiedigkine, institusjovnigujmie jïh siebriejgujmie.
+Daesnie akte raeriestimmie lïerehtimmiedarjomigujmie, gusnie maajhööhpehtimmiem jïh interaktijve lïerehtimmiesijjiem aktene:
+vihkeles jeenjh daajroeh guktie faktovrh gos man stoerre bieliem saemien åålmegistie, bårros saemien orreme, byjres mïele jïh kultuvrellen jïh gïelen unnebelåhkoetsiehkie vadta ovmessie tsiehkieh dan saemien gïeleldh evtiedimmien åvteste dejnie ovmessie saemien dajvine.
+Dïhte mubpie raeriestimmie råajvarimmide lea akte dåarjoe man mietie tjuara syökedh, gusnie ulmie lea stååkegaevnieh evtiedidh mejtie edtja ålkone nåhtadidh, jïh mah gellievoetem vuesiehtieh saemien kultuvresne, Vars jeahta.
+Mari Boine tjaelijeööhpehtimmien rïhpestæmman båata
+Jis ih sïjhth Scandinavian keyboard nuhtjedh maahtah aaj dam kroatiske tastatuvrem Hrvatski nuhtjedh, mij joe dov tellefovnesne.
+Tjirkije: Gun Margret Utsi Sæjjasadtje tjirkije: Roy Kvitfjell
+Goh gïelereaktah aarhskuvlemaanide, reakta lïerehtimmiem åadtjodh saemiengïelesne, reakta healsoe- jïh hoksedïenesjh åadtjodh saemiengïelesne, gorredimmie reaktajearsoesvoeteste jïjtse gïelesne jïh reakta gyrhkeles dïenesjh åadtjodh saemien gïelesne.
+Aalkoealmetjh leah unnebelåhkoeh mahte gaajhkine laantine, dan åvteste joekoen vihkeles Saemiedægkan aalkoealmetjh aktine tjåenghkies gïeline soptsestieh, dan gåhkese gåarede.
+Kildijnesaemien jïh tersaemien tjaalasuvvieh aktine modifiseradamme kyrillijen alfabetine.
+Båetijen aejkien dajve-jïh byjresepolitihke Saepmesne / Areale / Byjrese, areale jïh kultuvrevarjelimmie / Saemiedigkie - Sametinget
+Juktie dam jaksedh dle learohkh tjuerieh nuepiem åadtjodh dovne praktihkeles jïh teoretihkeles barkedh.
+Learohki barkoeh jïh plakath gïelelohkehtimmesne maehtieh viedtjine gævnjasjidh bielelen sijjien bïjre gæmhpodh.
+§ 1 Daennie protokollesne leah tjïelkestamme magkerh dajvh båatsoesïjth jïh saemiensïjth nubpene rijhkesne åadtjoeh båatsose nuhtjedh nimhtie guktie 6. artigkele jeahta dennie konvensjovnesne Nöörjen jïh Sveerjen gaskem raastenbijjelen båatsoen bïjre.
+Dellie ussjedim man gaavhtan idtji saemien giele voestes sæjjan båetieh.
+Bene akte sjïeke maahta årrodh gosse naan daalhkesem vaeltedh, vuesiehtimmien gaavhtan antibiotika, maam dah nuhteges bakterijerh murhkie mah tsåvhnosne guktie goebperh maehtieh aelkedh sjïdtedidh.
+4. daltesen mænngan
+Kirsten Isaksen, noerhtesaemin tjirkije / Noerhte-Hålogalaanten bispedajv
+Åejvieboelhkesne edtja saemien gïelem goerehtalledh gusnie vihkeles aamhtesh jïjtjene gïeleåtnosne, daaletjegïelesne jïh guktie gïeleåtnoe beajjetji tsiehkine lea.
+Dan bijjelen ij goh maehtieh Njååhtjedimmiemoenehtsen nænnoestimmie digkiereaktese seedtesovvedh jallh Läänereaktese klååkesovvedh.
+Dellie goerem dievhtedh jïh dam Apotekens Service AB:se seedtedh, mestie aaj goerem åådtje.
+Harald Eia ij rikti vienhth altese steemme ulmiem åtna.
+Saemien lohkijh jienebh gærjah saemiengïelesne sijhtieh mejstie noerh eadtjalduvvieh.
+gïetegærjesne orre daarpies digkiedimmiem guarkoen bïjre ulmeste rehabiliteremen jïh bååstedevualkemen åvteste saemien byjreskesiebredahkese.
+Lohkh vielie Arctic Winter Games 'n bïjre dej byögkeles gåetiesæjrosne.
+Dååjrehtimmieh åarjelsaemien dajveste vuesiehtieh maanah jïh noerh saemien verkebe lierieh gosse gïelebiesine orreme.
+Uvtemes gosse 20-30 jaepieh, gosse pruvrieh, dah åadtjoeh dam maam staate faalehte, vuesiehtimmien gaavhtan maanatjirkeme.
+gosse kontinuitetem gaarvani saemiengïele aarkbeajjetjen gïeline destie båata jeenjh maanah jïh noerh gieh ööhpehtimmiem saemien gïelesne åadtjoeh eah gaavnh saemien goh ektiebarkemegïeline ij gåetesne jïh ij byjressiebredahkesne.
+Jis dah eejhtegh jallh jeatjah åelieh gaskesadtedh dellie åådtje åålegh dam daejredh.
+strategijh mejtie maahta vïhtesjidh, leah åtnasovveme goh signaalh dïejvesegoerkesen jallh ryöknedimmietjiehpiesvoeten bïjre.
+Dan gaavhtan pråvhka raeriestidh, edtja gujnelemmiem utnedh fïerhten gåalmeden asken, dïhte sæjhta jiehtedh njieljie aejkieh jaepesne.
+Dejtie badtjine gååvnesieh mejnie maahta tsïnnem, tsïnnebangsemh jallh boetjem jïh gåalojde bådtjadidh.
+Maehtedh lohkedh faagesne eengelske lea maehtedh mïelem sjugniedidh ovmessie såarhts tjaalegijstie.
+Aalkoste dah kristegassjh gyrhkesjæmman tjåanghkenin.
+buerkiestidh jieleme-, barkoevaeltije- jïh barkoevedtijesiebride jïh dej sijjiem barkoejieliedisnie, jïh faktovride mah baalhka- jïh barkoetsiehkide nænnoestieh
+Saemiedigkie aktem bïevnesem maanagïertiej bïjre saemien maanide tjaelieminie.
+Jielije bovtsh jïh heanteme bovtsh jïh bovtseste mij jeatjah jïjtsen åtnose maahta dan nubpien rïjhkese saahtesjidh tollen-, skaehtien- jïh maaksoej namhtah.
+Barkoen ulmie lea learohkh edtjieh orre baakoeh jïh lahtesh lïeredh.
+Leessh våålese pdf-goerem vuelielisnie, dievhtieh dam jïh seedth dam dov nommevæhtine Saemiedægkan.
+Maehtedh tjaaleldh jïh njaalmeldh tjïertestidh: Ij lohkehtæjja vuertieh learohkh gelkieh maehtedh tjaeledh. Lohkehtæjja maahta dejtie, mah joe maehtieh tjaeledh, eadtjalgehtedh nommide tjaeledh dej sijjen lïhkemes sl��ekten bïjre saemiengïelesne.
+Juktie hijven ryöknedimmietjiehpiesvoeth åadtjodh lea vihkeles hijven taalegoerkesinie jïh daajroem utnedh taaleraajroem bïjre.
+Daate akte golmenjaepien prosjekte mij eelki 2010.
+Ij naan jeatjah ryöjredimmieh.
+Guvvie: Jan Arne Varsi
+Dah ryöknemetjïelth veeljemegievline dam minngemosth ryöknemem darjoeh.
+Vihth jaepiem gåetesne aerebi goh Raavrvijhkese vøølki jih desnie staaten realskuvlesne gøøkte jaepieh veedtsi. Dan mænngan vijhte jaepieh gåetesne aerebi goh vihth jeatja skuvlese.
+Jïjtje vïenhtem akte råajvarimmie mejnie maahta aelkedh lea tsåatskelesvoetem jïjtjemh vööste stuvredh.
+buerkiestidh guktie åtnoe vaarojste jïh dïenestijstie lea evtiesovveme Nöörjesne, jïh utnijereaktide buerkiestidh
+Dåarjoem saemien kultuvreinstitusjovnide raereste lissiehtidh 1,7 millijovnh kråvnajgujmie.
+Gaskenasjovnaale almetjereaktabarkoen gaavhtan dle almetjerïekteles latjkoeh nænnoestamme sjïdtin dovne Europejesne jïh ENsne.
+daltesisnie pryövenassh tjïrrehtieh golken 13. b raejeste golken 23. b raajan.
+Guhkiebasse maahta aaj baajedh learohkem dååjrehtimmiem åadtjodh ovmessie taalesïevh nuhtjedh (ovmessie mïerhkesjimmiejgujmie), taalh taalesïevese bïejedh, taalh lohkedh bæjjese jïh våålese
+sgM:n leah golme termedåehkieh, akte noerhtesaemiengïelesne, akte åarjelsaemiengïelesne jïh akte julevsaemiengïelesne jïh dej lihtsegh lea faagealmetjh dejstie golme saemiedigkijste jïh gïelealmetjh dejstie ovmessie gïeledajvijste.
+Learohke maahta aktem soptsesten tjaalegem soejkesjidh jïh bueriedidh.
+Maarja lea ajve naan gille laavenjassh buektiehtamme goerehtallemepryövesne.
+Aarborten tjïelte lea nænnoestamme syökedh mejtie åådtje akte bielie sjïdtedh saemien gïelen reeremedajveste
+Mojhtesh mijjese gearehke jïh vyörtegs.
+Goh akte bielie daehtie barkoste saemiedigkieraerie aaj ovmessie dotkijh jïh daajroebyjresh bööredamme tjaalegh ovmessie aamhtesi bïjre tjaeledh.
+Evtiedæmman aktede guejmievoeteperspektijveste sjïehteladtedh, staateles åejvieladtji jïh Saemiedigkien gaskem, mij saemien kultuvrem jïh siebriedahkem nænnoestahta.
+Daate sæjhta negatijve konsekvensh åadtjodh jåartabårran saemien dajvine.
+Fylhkentjïelte Fylhkentjïelten stuvremeåårganh vååjnoeh goh dah mah tjïeltine.
+Mah leah skuvleåvtehken laavenjassh goerehtallemepryövigujmie?
+Daate hov joekoen vihkeles barkoe, mohte ij lij gie aerebi dagkarinie barkojne giehtelamme. Idtimh giejtie gænnah maehtieh man bijre gihtjedh.
+Dan våhkosne gosse hormonefrïjjes tabledth vaalta jallh ij naan tabledth vaeltieh dellie såemies gujnelemmiem åådtje.
+Gåatomemoenehtsisnie gelkieh vïjhte lïhtsegh mah njieljie jaepide moenesuvvieh.
+Edtja maehtedh damtijidh, toelhkestidh jïh bïevnesh nuhtjedh tjåanghkan bïejeme tjaalegijstie gærjine, plaerine, åtnoebïhkedimmine, njoelkedassine, brosjyrine jïh digitaale gaaltijinie.
+Saemiedigkie dam jeanatjommesem sov politihkeles barkoste ektede politihkeles bïevnesinie ovmessie aamhtesi bïjre.
+Jis vielie bïevnesh jïh vihtiestimmiekrïevenassh sijhth- vuartesjh ohtsemegoerem jïh Saemiedigkien njoelkedassh öörnegasse jallh gaskesadth Saemiedigkine.
+Klaasse sijjieaarvojne barkeminie jïh taalh unifix-klåbpojste bigkie.
+Jeenjh barkojste saemiedigkien ektesne barkedh.
+Lïerehtimmievuekiem veeljedh darjomasse, maahta aaj vuesiehtimmien gaavhtan meatan årrodh barkoesoejkesjisnie.
+Jienedamme gïele- jïh kultuvreguarkoem politijesne
+Vuartesjh sïejhme öörnegem maadthskuvlelïerehtæmman geerve almetjidie.
+Ööhpehtimmie åålmegepedagogese gellie boelhkine jåhta, dovne Svïenske gærhkoen maadthkuvsje, golmen asken lïerehtimmie bïhkedæjjine ektine jïh kuvsjebiejjieh sjïdtije åålmegepedagogi, gærhkoemusihkeri jïh hearraj ektine.
+addisjovne- jïh subtraksjovnelaavenjassh luetieh, dovne bæjjese bïejeme laavenjassh jïh laavenjassh aktine kontekstine.
+Aaj tjaaleldh raerieh bïevnesasse båateme almetjijstie, institusjovnijste jïh siebrijste.
+Sveerjen gärhkoe golmeluhkie stiftine juakeme.
+Faage edtja skreejredh eadtjohkelaakan meatan årrodh siebriedahkesne jïh demokratijesne, jïh dååjrehtimmieh destie vedtedh.
+Mij krirride / mah krirrieh aktem hijven veeljemem darjoeji / n abpe laantesne?..
+Ulmie lea, maahta gaajhkide faaledh dejtie gieh saemiengïelen ööhpehtimmiem sijhtieh - noerhtesaemiengïele, julevsaemiengïele jïh jallh åarjelsaemiengïele.
+Goerehtimmie mij guhten reaktavaeniedimmien bïjre maahta dennie rïjhkesne tseegkesovvedh gusnie reaktah vaenebh sjidtieh.
+Tsïnne, boernengåetie jïh munniestuehkie mah kråahpen sisnie dah sjïdtedieh.
+Gosse learohkh heamtuvrh tjaelieh, responsem åadtjoeh akten voesteslåhkose.
+Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmiem åtna.
+Learohkh heamtuvrh luhkieh goh skraejrie, jallh lohkehtæjja heamtuvrh dejtie låhka.
+- Gïeh maehtieh maam akt dejnie darjodh?
+- Mijjieh badth daejrebe akte stoerre haesteme faageles maahtoe fååtese, jïh daerpies maahtoelutnjeminie jïh jaabnan bïhkedimmine vierhtiealmetjijstie dejnie saemien gïelejarngine.
+Learohke reklamem hijvenlaakan åehpiedahta jïh tjïelke jïh gellielaaketje gïeline.
+Nyjsenæjjaj våajnoe lea vihkeles tjuevtenje gåessie orre staeries ulmieh buktiehtidh illedh, jïh dannasine sïjhtem manne galka nyjsenæjjaj vuajnoem nænnoestidh gaajhkne daaltesinie, saemiedigkieraerie Vibeke Larsen jeahta.
+Vaeltieh våaromem akten aejkien dijjieh lidh guessine naakeni luvnie, mah dejpeladtje jielemigujmie gïehtelieh
+Daesnie tjïelth edtjieh sjïehteladtedh ihke saemien maanah maehtieh sijjen gïelem jïh sijjen kultuvrem gorredidh jïh evtiedidh.
+Lissine nænsåemies skuvlh edtjieh ööhpehtimmiem saemiengïelesne faaledh jallh joekoen saemien faagine jåerhkeskuvlen ööhpehtimmesne naan kuvsjide jallh sjïere tjïertide.
+damtijidh jïh nuhtedh jïjtsevoetide proporsjovnaale, båastode proporsjovnaale, lineæære jïh kvadratiske funksjovnide, jïh vuesiehtimmieh vedtedh praktihkeles tsiehkide mejtie maahta daej funksjovnigujmie buerkiestidh
+Mïnnemh ietniehokse- jïh maanahoksedåastoevisnie (MVC jïh BVC) åesehts ellies laantesne.
+Åarjene: Daehtie loekteste tjaetsiegohkedahkem Jitnemenjaavran jïh vyjrehkåbpoe dan mïerhkese gusnie Jitnemenjohke rijhkeraastem tjuahpa.

eval/test.sme-smj.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Sámedikki politihkkarat ja jođiheapmi galget maid meannudit dán plána ovddosguvlui.
+Dan dáhpáhusas ávžžuhuvvo váldit dássedit PSA - iskosa 40-50 jagis gitta 70 jagi rádjái.
+Rollaspealu čađaheames gáiddusoahpahussan sáhttá leat hástaleaddjin, muhto ráhkkanemiin dat lea vejolaš.
+Muhtumin bealljecuozza beđđo ja čáhci golgá gullukanálii.
+• su gean hárdet, givssidit dahje olgguštit, lea álki oaidnit searvevuođas man ieš ii leat válljen
+Sámegiella lea vuođđoárvu sámi servodagas.
+Maiddái nuoramus mánáin leat nana ustitvuođaoktavuođat, ja olu mánát dadjet ahte somámus mánáidgárddis lea deaivvadit eará mánáiguin ja stoahkat ustibiiguin.
+Giellaiskkadeapmi 2012 duođašta ahte lea ain stuora dárbu fágaolbmuide geain lea sámegiel máhttu.
+Mammongráfa dahkko juogo eastadeaddji dearvvašvuođadárkkisteapmin, ng. screenen, dehe daningo nisson ieš dehe doavttir lea dovdan ođđa bukki rattis.
+Oahppit galget maid árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset bargguid.
+addán ođđa jurddašeami sámi oskkuoahpahusa bargovugiid ja sisdoalu hárrái.
+Vuođđun dása lea Ipmila ráhkisvuohta, nu movt dat čájehuvvo olbmos Jesus Kristusis.
+Sámediggeráđđi lea juolludan oktiibuot 2,3 miljon ruvnno musihkkaalmmuhemiide 2014:s.
+Nuorvu mánás - maid sáhttá ieš dahkat?
+Suddjen dihte nuoraid duhpáha váriin, lea leahkime láhka mii dadjá ahte ii oaččo oastit duhpáha vuollái 18 jahkásažžan.
+Dasto lea dehálaš ahte leat buorit ja ovddalgihtii árvidahtti fálaldagat oahppiide, guđet vejolaččat háliidit váldit alit oahpu davvisámegielas, julevsámegielas ja oarjilsámegielas.
+2012 stáhtabušeahtta čájeha, ahte Ráđđehus deattuha ain stáhta viiddis huksendoaimmaid.
+Cealkámuš berre sisttisdoallat daid čuvgehusaid mat namuhuvvojit 14. §:s vuosttaš oasis b-d.
+Ohcan guoská elrávdnjelinjái mii lea 370 km guhkkosaš ja galgá mannat hui guovddáš boazodoalloguovlluid čađa Norggas.
+Sámi giellaiskkadeapmi 2012 čájeha ahte badjel 30% lohket ahte oahpahus ruovttubáikkis lea eaktu jus galget nákcet čađahit sámegiel oahpahusa.
+Dát ovdána stoagadettiin, muosáhettiin, oahpadettiin, ovdanbuvttidettiin ja ovttastaladettiin earáiguin.
+Jus vuorddat gitta dassážii liigebarggut almmuhuvvojit de lea váddát oažžut barggu, go dalle leat ollugat geat maiddái ohcet.
+Čohkkájeaddjiin ja dubmehallan olbmuin lea maid vuoigatvuohta geavahit sámegiela go sii njálmmálaččat váldet oktavuođa kriminálafullii.
+Maiddái galgá leat vejolašvuohta háhkat lohkangelbbolašvuođa vai galget sáhttit joatkit dábálaš oahpahusaide.
+Boazu ja luondu - Sametinget
+Maid berrejit dahkat vai ovdanbuktet doarvái dárkilit?
+Kulturealáhusat leat riikka gelddoleamos ealáhusat ja dat ealáhusat mat sturrot johtilepmosit.
+Praktihkalaš gurse (lágiduvvo go lea dárbu, omd Ruoná goartta rudjensahái) (geassemánnu 2015)
+Heahtedilis, jus don ovdamearkka dihte leat meanohuvvan itge sáhte lohpidit, oažžut goitge divššu jus leat heakkaváras.
+Huksen dihtii giela lea dárbu viiddidit surggiid main giella dárbbašuvvo ja lea ávkkálaš olbmuid gulahallamii sihke beaivválaš eallimis, bargodilis ja go olbmuin lea dahkamuš almmolaš eiseválddiiguin.
+Ila alla boazolohku guohtuma ektui mielddisbuktá ahte jeagil unno, mii iešalddis sáhttá mearkkašit ahte eanadagat ja biotohpat rivdet nu ahte eanan erodere.
+Nugo áhčči árkkálmastá mánáidis, nu Hearrá árkkálmastá sin guđet ballet sus.
+Sámi kulturbargoarenat / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Njálmmálaš gálggat leat guovddáš doaimmat dán ovdamearkkas.
+Oahppit sáhttet ráhkkanit geahččat ođassáddagiid ja guldalit sámi ođđasiid.
+Ráđđehus áigu daid skuvllaid ja skuvlaeaiggádiid várás main leat erenoamáš hástalusat, buoridit kvalitehtaárvvoštallama vuogádaga ja vuoruhit skuvllaid ja skuvlaeaiggádiid vástesaš rávvagiid.
+Ja barggadettiin muitaluvvo ja čilgejuvvo ohppiide mii geavvá, ja movt galgá dahkkot.
+Daid oahppiid lohku guđet ohppet julevsámegiela vuosttasgiellan, lea dattetge sturron 18 oahppis gitta 25 oahppái logi jagis.
+Ráđđehus ii ane dan gánnáhahttin, muhto čujuha dasa ahte Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea váldán álgaga lagat ovttasbargui Gielddaid guovddášlihtuin ja Sámedikkiin das mii guoská gielddaid sámepolitihkkii, ja dasa gullet maid fáddán gielddaid mearridan rápmaeavttut sámegiela fálaldagaide.
+Iskkusváldinsákki jorggohallo várrogasat šliiveasi vuostá cinnis, cissaoaris, čeabehis dehe guhkkin bahtaráiggis.
+Jahkái 2012 árvalit juolludit 233,650 miljovnna kruvnno Sámediggái Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta bušeahtas.
+Guolástusdirektoráhta regiovdnakantuvrras Finnmárkkus lea čállingoddedoaibma.
+Oahppi čállá dađistaga áigeguovdilis mihttomeriid skovvái ja árvvoštallá iežas.
+Dat mearkkaša ahte goruda deahkkemássá unno dálvet.
+Veaháš maŋŋil čađaheami beasat PAS:s álkes analysanevvui mas lea
+Dát oahpahus lea vuosttažin sutnje gii lea vázzán sámiintegrerega, sámiskuvlla dahje geas lea sullasaš duogás / oahppa.
+Oahppit galget logga čállit iešárvvoštallamis ja nu gulahallat oahpaheddjiin vai eará oahppit eai oainne eaige gula árvvoštallama.
+Dus lea strategalaš, analyhtalaš ja čorgadis vuohki plánet, delegeret ja jođihit doaimma mearriduvvon ulbmiliid guvlui.
+s: Du jápmima mii gulahit, (Hearrá), du bajásčuožžileami mii duođaštit dassážii go don máhcat hearvásvuođas.
+Oahpaheaddji lea ovdalgihtii válljen hearvasága mii heive luohká oktasaš bargui.
+mánáid ovddideami kultuvrralaš iešdovddus ja iežas unnitlogugiela geavaheami galgá eareliiggánit doarjut,
+Stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddit ávžžuhuvvojit gáhttet unnitlohkogielalaš báikenamaid ja buktit unnitlohkogielaid oidnosii geaidnogalbbain ja eará mearkkain.
+Praktihkalaš barggut Oahppit sáhttet mielde váldit biebmoelliideaset dalle go oahpahus lea olgun dahje sáhttet maiddái olgobeaivái bovdet bearraša / olbmáid geain leat biebmoeallit.
+- Oahppit ožžot ovtta namahusa.
+lohkat eará eamiálbmogiid árbevirolaš muitalusaid ja buohtastahttit daid sámi máidnasiiguin ja muitalusaiguin
+Muhtimat jáhkket ahte ii leat nu váralaš juhkat jus ii daga dan nu dávjá, ovdamearkka dihte dušše vahkkoloahpa, vaikko dalle juhká ollu.
+Njálmmálaš, čálalaš ja digitála teavsttat, filmmat, musihkka ja eará kulturovdanbuktimat sáhttet maiddái movttiidahttit iežamet hervvohallama ja hutkáivuođa.
+Jos bargiin lea váillálaš máhttu, de mánáidgárdi berre árvvoštallat geavahit olggobealde máhtolaš olbmuid.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Rámmaplánas čuožžu ahte mánáidgárddis "lea servodat doaibma, ja galgá juo árradásis eastadit veala heami ja givssideamiš ja viidáseappot ahte "sosiála gelbbolašvuohta lea áibbas dehálaš heajos meanuid eastadeamis, nugo mat vealaheami ja givssideamiš.
+Mánát sáhttet oahppat modeallas ja geahččaladdat ja gieđahallat iešguđet láhttenvugiid.
+Nuortalašgielas gávdno dohkkehuvvon riektačállin, ja Suoma bealde ráji leat skuvllat mat oahpahit nuortalašgiela.
+Sámediggepresideanta Aili Keskitalo ja gieldda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner lihkuheaba bálkkašumi vuitiid.
+Ealáhus lea Hedmárkku rájes Finnmárkui, rastá gielda-, fylka- ja riikarájáid Ruoŧas ja Norggas.
+(Jesus Kristusis don válddát oasi oktovuođasteamet, balus (ja jápmimis).
+Jus mánná ovdamearkka dihtii máŋgii oažžu miela mielde dahje oažžu dan maid sávvá jus bárgu dahje duhkoštallá go lea suhttan, de lea stuorra vejolašvuohta ahte son geavaha dán strategiija viidáseappot.
+Mii giitit du go mii daid bokte oažžut oasi Kristusa rupmašis ja varas.
+buohtastahttit sámi máidnasiid eará eamiálbmogiid ja eará kultuvrraid máidnasiiguin
+ Duohta vejolašvuođat geavahit sámegiela
+Dát mearkkaša maiddái válddahit dárkomiid ja vásáhusaid, buohtastahttit dieđuid, ákkastit oaiviliid ja raporteret gieddebargguin, geahččaladdamiin ja teknologalaš ovddidanproseassain.
+miessi, čearpmat, vuonjal, varit, vuobis / vuorsu, sarvvis, áldu, rotnu
+Gáiddusoahpahusdiibmu Oktasaččat lohket ja dárkkistit čállojuvvon dálkedieđáhusa.
+Ii leat daddjon movt galgá moraštit - buohkat dahket nu movt sidjiide heive ii ge oktage vuohki leat buorit dehe heajut go muhtin eará vuohki.
+Svanjggá lea juhkkojuvvon guovtti oasseguovlun; A ja B.
+Mánáidstoahkamat sáhttet leat váddásat, ja muhtun stohkosat gáibidit hárjáneami ja hárjehallama.
+Cummástallan ja salastallan seamma áigge sáhttá nappo leahkit ráhkástallan.
+Loguid sáhttet danin šaddat divustit jagi áigge, go buorebut oaidná goluid ollislašvuođa.
+Matematihkka lea oassi min máilmmiviidosaš kulturárbbis.
+Prošeavtta guovddáš jearaldagat leat goas ja gos mii sámástit?
+Váhnemiid lagašvuohta iežaset mánnái ja máhttu su birra lea ovttasbarggu vuođđun, ja sii galget leat mielde váikkuheamen árgabeaivái masa sin mánát oassálastet mánáidgárddis.
+Lávdegotti bargun lea gárvásit meannudit áššiid maid dievasčoahkkin lea sádden lávdegoddái ja ovddidit mearrádusárvalusa dievasčoahkkimii.
+§ 6 Ánjavuopmi Tromssa fylkkas
+Maid dieđát du ruovttubáikki girkohistorjjás?
+Digitála reaiddut addet ođđa vejolašvuođaid geavahit sámi árbevirolaš máhtu ja sáhttet doarjut ja ovdánahttit gulahallangálggaid ja ovdanbuktinvugiid.
+Soames dásiin lea gáiddusoahpahus lagabui čilgejuvvon.
+árvvoštallat iežas ja earáid njálmmálaš ovdanbuktimiid
+Báikenammaoaivadeddjiin lea fágalaš ovddasvástádus buktit neavvagiid dasa movt báikenamat almmolašvuođas galget čállojuvvot.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Oahppit geavahit sánit ja cealkagiid mat gullet árbevirolaš bargguide relevánta oktavuođain, ja ahte sii geardduhit, ságastallet ja čoahkkáigesset fáttá.
+Lea dehálaš vurket maŋemuš allagolloduođaštusa ja čájehit dan ovttas reseapttain go oastá dálkasiid.
+Organisašuvnna fápmudus lea bargat ráfi ja dorvvolašvuođa ovddas dakko bakte go bargá ovddideames ovttasbarggu stáhtaid gaskkas daid njealji fágasurgiin.
+Ja juohkebeaivválaš sáŋgárat geat smávva riikka dahket stuorra riikan.
+Ohppiide lea dalle juoga man guvlui faŋuhit.
+Manne lea muhtumin váttis oskut Jesusii?
+Máidnojuvvon lehkos don, Hearrán, buot dáinna maid leat sivdnidan, erenoamážit viellja Beaivvážiin,
+Stáhtaráđđi deattuha maid, ahte ii leat vel sihkkar makkár čuovvumušat terrordagus leat 2012 bušehttii.
+Danne váldá dát dieđáhus maid vuođu eambbo eahpeformálalaš vásáhusain viidát surggiin vai sáhttá hábmet nu buori giellapolitihka go vejolaš.
+Dasto ferte oahpaheaddji muitalit makkár njuolggadusaid mielde ráhkaduvvojit ođđa sámegielat tearpmat.
+Hearrá, don leat eallima ája, Du siste mii eallit, lihkadit ja leat.
+Boazoealáhus Ruoŧas lea ealáhus mii Ruoŧa vuođđolága mielde lea várrejuvvon sámiide.
+Go báikenama čállinvuohki lea lága vuođul mearriduvvon ja čállojuvvon Guovddáš báikenammaregistarii, de dan čállinvuogi galget geavahit buot almmolaš orgánat, doaimmahusat mat leat ollásit almmolaččat, ja buohkat guđet čállet skuvlla várás oahpponeavvuid.
+Muhtun oahppit rahčet nubbingiela movttiidemiin.
+Sámediggi oaidná dárbbašlažžan ahte sámegiella nannejuvvo ja ovddiduvvo giellaresursasuohkaniin.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: Oahppit galget čállit máidnasa, ja sii čállet iešvuođaid go buohtastahttet iešguđet kultuvrraid máidnasiid.
+Loga muitalusa oktii vel, ja smiehtas dán:
+Jus orohat dahje čearru mii lea ožžon dihtosii rátkimiid birra, ii boađe, ja jus bohccuid ii sáhte máhcahit ruovttoluotta mealgat liigebarggu haga, de sáhttá dat orohat dahje dat čearru gii doaimmaha rátkimiid, njuovvat bohcco ja vuovdit dan boazoeaiggáda nammii.
+Bargo- ja searváidahttindepartemeanta ovddidii Sámegiela doaibmaplána 2009:s.
+Máŋga departemeantta leat searvan doaibmaplána bargui.
+Eavttut berrejit ráhkaduvvot ovttasráđiid ohppiiguin.
+Sámediggái lea mieđihuvvon vuosttaldanvuoigatvuohta buot areálaplánaide main sáhttá lea mearkkašahtti váikkuhus sámi kultuvrii ja sámi ealáhusdoibmii, juoga mii mearkkaša sámiide duohta vejolašvuođa sihkarastit sámi luondduvuođu.
+Jus orohaga dahje čearu bohccot orrot nuppi riikkas vaikko konvenšuvdna ii atte dan vejolašvuođa, dahje iežas riikka orohaga dahje čearu bohccot orrot dakkár guovllus gos ii leat lohpi konvenšuvnna mielde, de galgá orohat dahje čearru farggamusat máhcahit bohccuid ruovttoluotta lobálaš guohtunguovlluide.
+Go mánát skuvlaáiggi miehtá ožžot oahpahusa sámegielas ja sámegillii, de dat buorida sin sámegiela máhtu, ja dat válmmašta sin searvat sámi servodahkii dievasgielalažžan.
+Doavttir galgá dutkat buot rievdamiid
+Rukses beallegierdu govasta beaivváža ja alit beallegierdu govasta mánu.
+Sámi oskkuoahpahusplána vuođđu lea Norgga girku bajitdási oskkuoahpahusplána Ipmil addá - Mii juogadit.
+Stáhta ruhtada lohkansajiid dihto oahpaheaddjilohkui ja fállá gielddaide geavahit dáid oapposajiid.
+ráhkadit dálkedieđáhusaid ja daid njálmmálaččat ovdanbuktit skuvlla oahppanvuođus jietnafiilan
+Juolludeapmi mii lea njuolga oaivvilduvvon boazoealáhussii ja maid Sámediggi hálddaša lea 45:1, " främjande av rennäringen " (Boazoealáhusa ovdánahttin).
+... daga una jorbes lihkastagaid, gierdu gierddu maŋis birra ratti.
+Sápmelaččat Norggas galget beassat sihkkarastit ja ovdánahttit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimiiddiset.
+Jus lea seallaiskkus mii ii leat normála dahkkojuvvo dárkkástus ja dalle dávjá gohččojuvvo doaktárii.
+Dán diehtočállosis gávnnat evttohusaid mo ovkta CV sáhttá hápmejuvvot.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi lea ođđa ja dehálaš ásahusain ovddasguvlui Davviriikkalaš ovttasbarggus, mas maiddái lea guovddáš sajádat riikkaidgaskasaš oktavuođain.
+Nieiddat ožžot guođđit iskosa cinnis maid.
+Danne lea dehálaš nannet sámi mánáidgárddiid nu ahte dat sáhttet leat buorit giellaoahppanarenat mánáide.
+Dan sii čađahedje ođđavugiid hutki mánáidgárddiin, main namma lei Te Kōhanga Reo.
+máhttit riektačállinnjuolggadusaid barggadettiin iežas teavsttaiguin
+Mii áigut láhčit ealli ja máŋggabealat dáidda- ja kultureallima mas lea buorre dássi, mii buvttaduvvo, dahkkojuvvo, gaskkustuvvo ja muosáhuvvo ja lea buohkaid olámuttus.
+Beaktilastit giellaoahpahusa sámi ohppiide, de berre oahpaheaddji oahpahusa lágidit nu ahte oahppit sáhttet ávkkástallat eanemus dain domeanain mat vuolábealde namuhuvvojit.
+ándagisluoitinrohkos 7 S: Ipmil, duinna sáhtán sárdnut maid ihkinassii siđan.
+Presideanta Aili Keskitalo lea sakka beahtahallan ráđđehusa stáhtabušeahttaevttohussii.
+Doaibmalohpi sáhttá mieđihuvvot dušše dasa geas juo lea rogganriekti.
+Njuoravuomis leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Lulil: Riikkarájis ruovdemáđii mielde Tornehamn kapealla rádjái.
+Sámediggi bargá dan ala ahte veahkke- ja doarjjaapparáhtas lea dat giella- ja kulturgelbbolašvuohta mii veahkaválddi gillájeaddjis lea.
+Lea dehálaš ahte lea sierra latnja mii olles skuvlajagis adno sámegiela oahpahussii.
+Jus mánás lea raksa lea buorre bidjat gevton ravssa plástabussii ovdalgo šlivge rihpadutnorii.
+Norgesglasset ođđa gáhppálagas ja kárta skuvllain leat betaveršuvnnat, mii mearkkaša ahte dat eai leat loahpalaččat gárvvistuvvon, ja ahte hápmi ja doaibma sáhttá dieđekeahttá rievdaduvvot.
+Dan botta go oahppit barget praktihkalaš bargguid, vázzá oahpaheaddji birra ja hupma ohppiiguin barggu birra maid barget, vai oahppit ožžot hárjáneami doahpagiid atnit ja muitalit bargguid birra.
+Rollat / rollaspeallu doaibmá maiddái gielladomeanan.
+Bargit geat leat mielde stohkosa álggus, sáhttet addit ođđa impulssaid, movttiidahttit ja váikkuhit variašuvdnii stohkosis.
+Konferánssas galgat hárjehallat dasa geavatlaš hárjehallamiid ja workshops bokte, mii galgat oahppat iežamet vuoigatvuođaid birra suorggi áššedovdiin.
+Go lea leamaš seksa vuosttaš geardde lávejit dan gohčodit ahte lea láhppán duohtatmeahttuma.
+Ollu lea oktasaš, muhto ollu lea mii earuha.
+Vuosttažin lea ovttasbargošiehtadus Finnmárkku fylkkasuohkaniin mii vurdojuvvo gárvvistuvvot guovvamánu álggus 2013.
+Gullevašvuohta geaidda nu dahje historjái addá identitehta.
+Danne fertejit eiseválddit juolludit doarvái ekonomalaš resurssaid sámi kulturárbbi máhcaheapmái Norgga álbmotmuseas ja kulturhistorjjálaš museas (UiO), dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen.
+Eai boahtán fálaldagat, ja danne almmuhuvvo prošeakta ođđasis 2013:s.
+Váttisvuohtan muhtin guovlluin lea duopmostuolus máhttit sámi eanangeavaheami duođaštit dainna go eanandoallokultuvra lea vuođđun Ruoŧa juridihkalaš vuogádahkii.
+Iige galgga leat nu ahte lea juohke áidna ovttaskas bálvalusoažžu duohken čilget makkár heivehuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid son dárbbaša.
+• Gallii galggašedje skuvla ja váhnemat deaivvadit skuvlajagis?
+Sii sáhttet bovdet vuoras sámegielagiid fáddádiimmuide skuvllas.
+Raportemis galget sámi geavaheaddjiide čađahuvvon doaibmabijuid vásáhusat čilgejuvvot, dás maiddái dieđut mat leat www.nav.no siiddus ja earáge diehtojuohkinávdnasat, maiddái geavaheaddjiidjearahallamiid bohtosat sámi guovlluin.
+Áigumuš lea lágidit oktasaš čoahkkanemiid máŋgii jagis.
+Son lea virkos ja duđavaš gánddaš Lillehammeris.
+Sii dađistaga čállet vástádusaid gažaldagaide, ja sii čállet referáhta.
+Áŧestus sáhttá dagahit ahte olbmoš lea váttis muossánit ja oađđit bures.
+Dan sajis lea riska stuorit ahte oažžu ja viiduda sohkabealedávdda jus lea cinneanašeapmi seamma áigge go olbmoš lea guoppar daningo leat una háviid vuohččecuoccain mii dagaha ahte álkibut oažžu ja viiduda infekšuvnnaid.
+Ovdalgo bohccuid doalvu ruovttoluotta de galgá, jus lea vejolaš, dieđihuvvot daidda orohagaide dahje čearuide maidda guoská.
+selvehit ja rehkenastit haddeindeavssain, kruvdnaárvvuin, duohtabálkkáin, nominála bálkkáin ja meroštallat dietnasa, vearu ja divadiid
+Oahppi galgá oahppat dovdat maid ovttasbargu-doaba mearkkaša, ja de oažžut veahki oaidnit mo son doaibmá mihttomeriid ektui.
+Sii galget oahppat bargat iešguđetlágan bargovugiid mielde nugo ovdamearkka dihtii prošeaktabarggu.
+Konvenšuvnnas biologalaš eatnatgeardáivuođa birra, 1992 (CBD) lea maiddái mearkkašupmi sámerievttálaš ovdáneapmái, erenoamážit guoská dát artihkkaliidda 8 j og 10 c.
+dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi pasieanttaide, seamma ládje go álbmogii muđui.
+Lea maid vejolaš geavahit várrejuvvon sajiid ieš konferánsalanjas.
+Molssaeaktun lea čuohpadit govaid aviissain ja bláđiin ja ráhkadit máhkašbearraša / fantasiija bearraša.
+Diakonia Diakonia lea girku sosiálabargu.
+Sámediggi Ruoŧa bealde Ruoŧa beale Sámediggi ásahuvvui 1993:s.
+Jos mii čájehat dáhtu oahppat guhtet guimmiideamet birra, de ovdánat olmmožin.
+Dat sáhttá leat máhppan man oahppit juogo ieža árvvoštallet dahje ovttas oahpaheddjiin.
+Ahte Norgga álbmot deaivvada sámegielaiguin almmolaš joregiin, lea dehálaš vai gielaid árvodássi servodagas buorrána.
+Riikkaidgaskasaččat lea organisašuvdna World Intellectual Property Organization (WIPO), mii bargá dákkár vuoigatvuođaid anu ja suodjaleami ovddas.
+Sámedikki bajitdási ulbmil lea ovdánahttit duoji ealáhussan buoridit gánnihahttivuođa ja iežas buvttaduvvon gálvvuid vuovdima.
+Mánát geain lea nuorvu sáhttet oažžut bealljenávhllahaga go vuohččecuoccat bealjis bohtanit.
+Moadde vahku maŋŋil sáhttá muhtumin šaddat galledit vuostáváldimis.
+2012 lea vuosttaš jahki, go Tromssa universitehta doaimmaha Divvun-prošeavtta ollásit.
+Dál njukčamánu 8. b. 2013 go mii ávvudat riikkaidgaskasaš nissonbeaivvi ja 100 nissoniid jagi jienastanvuoigatvuođa Norggas, de lea deaŧalaš muitit ahte vaikke vel mii leat ge ollen guhkás, de mii fertet ain rahčat, cealká Sámedikki presideanta Egil Olli.
+Das ávžžuhit maiddái sin ain atnit ávvira dáin visttiin, maid sáhttá buoremusat dahkat dábálaš geavaheami bokte ja go jeavddalaččat bearráigeahččá ja bajásdoallá daid.
+Márjá ja Josef leigga su váhnemat.
+válddahit dákterikki ja dehkiid ja selvehit mo rumaš sáhttá lihkadit
+Privatisttat galget váldit sámegiella 1 čálalaš eksámena Jo 3 dásis.
+Dat sisttisdoallá ipmárdusa hámis, vuogádagas ja komposišuvnnas.
+Don máhtát: Don ipmirdat maid mii dadjat ja máhtát eaŋkilsániiguin vástidit.
+Almmuhusat dáhpáhusain mat sáhttet leat rihkusvuložat guđđojuvvo poliisii.
+Ollesolbmot sáhttet oahpásmuhttit boarrásat mánáid ođđa stohkosiidda, ovdamearkka dihtii stohkosiidda, main leat njuolgga dusat, dahje eará oktasašstohkosiidda mat sáhttet fátmmastit eanet mánáid.
+Sáhttá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
+Eurohparáđi áššedovdi lávdegoddi deattasta ahte julevsámegiella ain lea rašis dilis.
+Dát dahká ahte fertejit leat iešguđetlágan strategiijaid sámegiela nannemii ja ovddideapmái.
+Dan čájeha evalueren maidNorut Alta - Áltá lea dahkan ovttasNordlandsforskning / Nordlánda dutkamiin Sámedikki ovddas.
+Juohke njealját jagi válljejuvvojit 39 áirasa čieža válgabiirres.
+Muhtumat leat maid virgádan sámegielalaš bargiid guđet sáhttet bálvalit sámegielalaš geavaheaddjiid.
+Bismágotti doaibma lea ahte ovddidit ja bearráigeahččat searvegoddeeallima.
+Dát lei historjjálaš dáhpáhus, mii dál dagaha ahte eamiálbmogat servet ovttadássásaččat stáhtaiguin dán jagáš konferánsii eamiálbmotvuoigatvuođaid birra ON váldočoahkkimis.
+Máidnojuvvon lehkos don, almmi ja eatnama Hearrá, guhte nu máilmmi ráhkistit ahte addet áidnoriegádan Bártni, amas oktage guhte osku sutnje mannat gáđohussii, muhto vai son oažžu agálaš eallima.
+Sámediggi lea gearggus geahčadit maid mii sáhttit dahkat buoridan dihte giellaguovddážiid ekonomalaš dili, muhto oaivvildit ahte maiddái earát, nu go suohkanat, fylkkasuohkanat ja guovddáš eiseválddit, fertejit váldit stuorát ovddasvástádusa sihkkarastit giellaguovddážiid ekonomiija.
+gártan dan duohkái ahte sii geat barget ožžot bálkká dan ovddas.
+Máŋga klasihkalaš teáhterčájálmasa - nugo Hamlet - jorgaluvvojit sámegillii, ja ollu ođđa sámegielalaš čájálmasat buvttaduvvojit.
+Ja Ipmil diehtá mii lea buorre munnje.
+Birgenčilgehusat ja dieđut geahččalemiid bargamušaid birra, sáhttet dutnje muitalit mas du oahppit barget bures, ja mas fertejit eanet bargat. Dáid dieđuid sáhtát laktit dasa maid juo dieđát ohppiid birra.
+rohkos 8 Ipmil. mii leat du ovddas morrašiin ja heđiin buot dainna maid eat ipmir, buot dainna mii rievddai, (dainna mii dovdo vuoigatmeahttumin ja boastut).
+Oahppit galge maid diđolaččat guđe gelbbolašvuođa leat hukseme.
+ságastallat eallinvugiid ja servvoštallanvugiid birra iešguđet kultuvrrain eaŋgalsgiel riikkain ja Norggas, earret eará sámi kultuvrra birra
+Máhttodepartemeanta galgá ovttasráđiid Sámedikkiin juohkit dieđuid vánhemiidda, gielddaide ja mánáidgárdeeaiggádiidda sámi mánáid vuoigatvuođaid birra, ja dange birra makkár fálaldagat ja doarjjaortnegat leat odne.
+Buot váhnemat háliidit mánáideaset ovdánit positiivvalaččat, ja skuvla lea deaŧalaš mielveahkki dán barggus.
+Maiddái lea seamma áigeguovdiliin vuođu váldit eará árbevirolaš sámi ealáhusain nugomat guolásteamis, eanandoalus, duojis / duedtie ja eará meahcceealáhusain ja buohtalasealáhusain.
+Jus don dahje muhtin eará gii dovdá du máná, fuolastuvat iežat máná ovdáneamis, galgá suohkan ja PP-bálvalus árvvoštallat ja neavvut maid mánná dárbbaša.
+Givssideapmi definerejuvvo iešguđet láhkai, muhto iešguđet definišuvnnaid oktasaš čuoggát leat ahte
+Sámediggi lea vuosttažettiin politihkalaš ásahus ja ferte danin aktiivvalaččat bargat ja bidjat eavttuid vai gávdnat politihkalaš čovdosiid daid rievdadusaide mat dál deaividit.
+Máhttit lohkat: Oahppit lohket muitalusaset njuovžilit, ollislaččat, dadjet sániid riekta ja lunddolaš intonašuvnnain.
+Lea maid dehálaš sámi čállingiela normeremii ahte mis lea doaibmi Davviriikkalaš giellaorgána.
+Ruđat mannet sámegiela hálddašanguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide, giellaguovddážiidda ja sierranas prošeaktaohcciide.
+Dat vearromáksit guđet váldet čálalaš oktavuođa dávvisámegillii, ožžot vástádusa dávvisámegillii.
+Seallaiskosa bokte skibasvuohta lea sáhtton áicojuvvot ja riska šaddat duođas skibasin unno.
+Duohta vejolašvuođat geavahit sámegiela almmolaš ja priváhta oktavuođain lea erenoamáš dehálaš barggus lasihit sámegiela geavaheami.
+Sámelága giellanjuolggadusat (1992) addet sámegiela hálddašanguovllu álbmogii vuoigatvuođa váldit oktavuođa almmolaš ásahusaiguin ja oažžut vástádusa sámegillii dahje dárogillii nu movt ieš háliida.
+Ž Manne galget du bidjat virgái?
+Lassin Statistihkalaš guovddášdoaimmahat áigu dađistaga almmuhit ođđa sámi statistihkaid dán neahttabáikkis: www.ssb.no/samer.
+Sámi giellaprošeavttaide lea rabas ohcanáigemearri 2015 rájes
+Áigodagas čilgehusa ovddideami ja dieđáhusa gaskka lea politihkkáriin, ásahusain ja earáin geat barget sámegielain vejolašvuohta searvat boahtteáiggi giellapolitihka hábmemii.
+Sámi báikenammanevvohahkii gii neavvu movt báikenamma galgá čállojuvvot. Nammakonsuleantabálvalusas lea guokte mánu áigemearri máhcahit ášši
+Viessoeaiggádiidda sáddejuvvo reive čađahuvvon geahčadeami birra 2012 juovlamánu áiggi.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 10. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+- Lea sáhka riikkaidgaskasaš álgoálbmotsolidaritehtas.
+De dat bissot, dát golmmas: Osku, doaivu ja ráhkisvuohta. Muhto buot stuorimus dain lea ráhkisvuohta.
+Luonddušláddjivuođa paragráfa 8 nubbi lađđasis daddjo ahte eiseválddit galget deattuhit vásáhusaid maid sohkabuolvvat luonddu geavaheami ja ovttasdoaimma vuođul leat háhkan, dás maiddái sámi geavaheapmi, ja mii sáhttá váikkuhit luonddušláddjivuođa nanaguoddevaš geavaheapmái ja suodjaleapmái.
+Váldooassái gullá lohkat iešguđetlágan teavsttaid eaŋgalsgillii ovddidan dihtii lohkanmovtta ja vásáhusa, ja áddet ja oččodit máhtu.
+Vuostáiváldde mu du lohpádusat mielde ahte it hilggo geange guhte du ohcá.
+muitalit muitalusaid geavahettiin sámi máinnasteami elemeanttaid
+Mii dáhpáhuvai olbmuiguin su birrasis?
+Bargiidbeaivvit Bihtámis miessemánus 2010 fáttain Eallinbiras
+3.1 Norgga láhkii ja girkolaš plánaide vuođđudeapmi 3.2 Doahpagat ja sániid geavaheapmi - fátmmasteaddji oskkuoahpahus 3.3 Oahppan - dáhpáhuvvá mánás, ja sosiála searvevuođa rámmas
+Giellaguovddážiid hástalus lea ahte váilot einnostahtti rámmaeavttut.
+dulkot ja geavahit teknihkalaš ja matematihkalaš dieđuid gulahallamis
+Fertejit gávdnot giellaarenat olggobealde mánáidgárddi ja skuvlla sihkkarastin dihte doallevaš giellaoahpahusa.
+Son sárdnidii Ipmila riikka birra, vuoigatmeahttunvuođa vuostá, barggai oavdduid ja buoridii buhcciid.
+Vuohki lea erenoamážit deaŧalaš heaŋgunáigodaga loahpas ja bivvalet dálkkiin.
+Biergobuvttadeapmi lea vuođđun otná ođđaáigásaš boazodollui mii lea areálagáibideaddji.
+Geahččal dahkat mánnái nu vuogasin go vejolaš.
+Mii eat dieđe juste man oallugat máhttet hupmat, čállit, lohkat dahje ipmirdit sámegiela odne.
+Lea mávssolaš, ahte lea orgána, mii beaktilit ja dohkálaččat meannuda váidalusaid, go háhkannjuolggadusaid rihkkot. Dat sihkkarastá, ahte háhkamiid dahket njuolggadusaid mielde.
+Almmolašvuođa- ja suollemasadoallamaláhka stivre jávohisvuođa gáibádusa daidda geat barget stáhta, eanadikki ja gieldda vuolde dan sajis go dat geat barget priváhta dikšoaddi vuolde galgá čuovvut buohccesihkkarvuođa jávohisvuođa gáibádusa njuolggadusaid.
+danin bargat dohko ahte gávdnojit bargit
+Doavttir láve oažžut vástádusa laboratorias guovtti beaivvi siste.
+dovdát ja válddahit guovtte- ja golmmadimenšunálat govvosiid dovdomearkkaid nu go čiegaid, ravddaid ja olggožiid, ja sirret ja namuhit govvosiid dáid dovdomearkkaid vuođul
+Gestaga lea maid dábálaš p-pillaris, muhto dálkkasmearri lea fáhkkatlaš p-pillaris mihá stuorit.
+Norgga ja Ruoŧa bealde sámedikkit leat ovttas Ruoŧa Sápmelaččaid Riikkaservviin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ožžon bargun Norgga ja Ruoŧa ráđđehusain bargat viidáseappot Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnnain.
+6 § Hálddahusguovlun suomagiela várás oaivvilduvvojit gielddat Botkyrka, Eskilstuna, Jiellevárre, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
+Ipmila riika gal boahtá iešalddis min rohkadalakeahttá, muhto dán rohkosis mii rohkadallat ahte dat boađášii min lusa ge.
+Fáhkkatlaš p-pillara sáhttá oažžut eanaš nuoraidvuostáváldimiin, seksa - ja ovttaseallinvuostáváldimiin ja dearvvasvuođaguovddážiin.
+iešguđet giella- ja geográfalaš guovlluin sáhttet gávnnadit.
+identifiseret muhtun gielalaš seammaláganvuođaid ja erohusaid eaŋgalsgielas ja iežas eatnigielas
+Čákkit lea bargojoavkku namma gos sierra formálalaš ja eahpeformálalaš jođiheaddjit sámi servodagas bovdehuvvojedje bargat áššiin got mii implementeret Eallinbirrasa ja Eallinbirrasa váldo prinsihpaid sierra joavkkuin ja organisašuvnnain sámi servodagas.
+iskat báikkálaš ja máilmmiviidosaš beroštusvuostálasvuođaid mat gusket birasáššiide ja hálddašeapmái, ja ságaškuššat makkár váikkuhusat dáin vuostálasvuođain sáhttet leat báikkálaš álbmogii, sápmelaččaide ja eará eamiálbmogiidda ja máilmmiservodahkii
+Viidáset lea rávisolbmuin oahpahuslága § 4A-3 mielde vuoigatvuohta oažžut joatkkaoahpu dan jagi rájes go devdet 25 jagi.
+It dárbbaš álo leat ovttaoaivilis sudnuin dahje doarjut sudno juohke áidna áššis.
+Dát mearkkaša maiddái ahte lea ovddasvástádus láhččet bálvalusa mii lea heivehuvvon sámi pasieanttaid sámegiela ja sámi kultuvrra dárbbuide.
+Tromssa universitehta oažžu ráđđehusas 955 000 kruvnno doarjaga digitála reaidduid ovddideapmái, mat álkidahttet sámegielaid geavaheami.
+Lávdegoddi lea fágalaččat ákkastuvvon doaibmabidjoevttohusaiguin addán eiseválddiide áidnalunddot vejolašvuođa čađahit sámepolitihkalaš ulbmiliid mat sáhttet nannet servodatovdáneami davvin.
+Go giellajámu lea áigumuš hehttet, de gáibiduvvo čavgadat ja ulbmálat ja dárkilit plánejuvvon áŋgiruššan.
+Oza ovdal miessemánu 15 beaivvi!
+Ž Gos oainnat iežat viđa jagi geahčen?
+Miellahtut geaid Sámediggi nammada álbmotmeahcistivrraide galget daningo leat stivrras ovddastit sámiid beroštumiid.
+Vuolggahit eambbo dutkama sámi kulturealáhusa hárrái
+ovdanbuktit dramatiseremiin lávlagiid, luđiid, hoahkamiid ja máidnasiid
+Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
+hupmat bargoeallima ja fitnuid birra
+Dat mearkkaša ahte sámi giellaguovddážat, gielddat ja eará oasálaččat giellabirrasiin galget ovttasráđiid ja lahkalagaid bargat.
+C. Mo sáhttet bargit dárkot guhtet guoimmiset ja addit guhtet
+Oahppit ožžot dán hearvasága juogo elektrovnnalaččat dahje báberhámis.
+Bargo- ja čálgoetáhta áigu čađahit geavaheaddjiidjearahallama juohke jahkebeali, ja jahkásaččat jearahallat bargoaddiid.
+Livččii lunddolaš geahčadit dán guokte proseassa oktilaččat.
+Sámi organisašuvnnat barge 1970-logu rájes aktiivvalaččat beassamis mielde riikkaidgaskasaš álgoálbmotbargui earret eará Álgoálbmogiid Máilmmiráđi (WCIP) ásaheami oktavuođas jagi 1975:s.
+tevdnet ja válddahit gevlliid paramehterhámis ja meroštallat dákkár gevlliid russenčuoggá
+Oahppi máhttá čilget movt máŋga ja iešguđetlágan tearpmat leat šaddan, maiddái jorgaluvvon tearpmat.
+Oahpaheaddji ii berre jorgalit eanet go dušše dan mii lea dárbbašlaš, vai oahppit ipmirdit ahte lea ávkkálaš sámegiela oahppat.
+Dat soaitá orrut veahkeheame bottažii, muhto áŧestus boahtá ruovttoluotta ja dalle soaitá šaddat vearrábun.
+Mun dárbbašan veahki dán sáni mearkkašumi ipmirdit.
+Gos: Gii: Doaibma: Man birra hupmet:
+addit bajilgova das mo bioteknologiija iešguđet láhkai geavahuvvo medisiinnalaččat ja digaštallat dákkár geavaheami vejolašvuođaid ja hástalusaid
+Jus orro heivemin nu, de ferte leat mielde láigošiehtadusas nugo lea šihtton njálmmálaččat.
+Sámedikki musihkkajuolludeamit / Dáidda - ja kulturbargu / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+Visot boazomearkkat leat čohkkejuvvon ovtta boazomearkaregisttarii.
+Áhččámet, don, guhte leat almmis!
+Dan leat bivdán, dápman, bohcán ja leat ráhkadan biktasiid náhkis ja sisttis.
+Konfliktaráđi ruovttusiiddus leat dieđut konfliktaráđi birra davvisámegillii ja julevsámegillii.
+Čálalaš gulahallan Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+guldalit ja áddet eaŋgalsgiela sosiála ja geográfalaš variánttaid autenttalaš dilálašvuođain
+Máhttit geavahit digitála reaidduid sámegiela čiekŋudeamis lea dárbbašlaš jus galgá hálddašit máŋggabealat teakstahámiid ja ovdanbuktimiid.
+Oahppoplána čájeha matematihka gelbbolašvuođamihttomeriid fidnofágalaš oahppoprográmmain 1T-Y ja 1P-Y.
+Sámegiella lea okta sámi servodaga vuođđoáššiin, ja Sámediggi berre sápmelaččaid álbmotválljen orgánan leat čielgaset ovddasteaddji giellapolitihkas, ja das berre leat olu stuorát váldi giellaáššiin go odne lea.
+Seamma áiggi dollojuvvo seminára Columbia Univerisitehtas áigodagas 24. - 26.04. máilmmikonferánssa loahppadokumeantta birra masa Sámediggi áigu searvat.
+Go bealljecuozza lea buorránan, mii láve dáhpáhuvvat jođánit, sáhttá vuojadit dego dábálaččat.
+Veahket min gullat dan veahkkečuorvasa man don leat gullan, ipmirdit dan heađi man don leat ipmirdan, bálvalit olmmošsoga man don leat bálvalan. Ámen.
+Dán heiveha ovttaskas ohppiid mielde.
+Muitte eaktodáhtolaš bargu lea maiddái dehálaš namuhit CV:as.
+Mis lea maid vuoigatvuohta oahppat ja geavahit sámegiela.
+Jus lea čuohpahan eret goaŧu
+sátnádit luonddufágalaš gažaldagaid áššis mas oahppi háliida eambbo diehtit, evttohit vejolaš čilgehusaid, ráhkadit plána ja čađahit iskkadeami
+Dát sáhttá leat juogo njálmmálaš ja/dahje čálalaš giellagelbbolašvuohta, muhto maiddái fágagiellagelbbolašvuohta sámegielagiid gaskkas.
+Dát guokte kultuvrra ellet bálddalagaid.
+Ollugat leat eaidaduvvon maŋimus logi jagi ođđa teknologalaš servodagas.
+Láidestus galgá leat veahkki sámegiela ja dárogiela oahpahusa organiseremii, nu ahte oahppit ožžot dan oahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta gustojeaddji lágaid ja njuolggadusaid mielde.
+Oahppit sáhttet maiddái atnit iešguđetge govaid vuolggasadjin ja humadit dan birra mii lea relevántan dilálašvuhtii.
+Orro leame váttis ovttaskas olbmuide diehtit geainna galget váldit oktavuođa jus áigot váidit, ja fylkkamánniid bealis biddjojit beare unnán resurssat čuovvut dán váiddaortnega.
+Danin lea lunddolaš ahte sii geat leat gástašuvvon, maiddái konfirmerejuvvojit girkus.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin olahit gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Nubbi iđit go morihii, de fuomášii ahte lei oađđán olbmohávddiid gaskkas.
+Dál sáhtát jođáneabbo go ovdal oažžut eanet dieđuid du oahppijoavkku bohtosiid birra.
+Dát oahpahusláhču lea okta ovdamearka dasa movt 3. ja 4. jahkeceahkis sáhttá bargat.
+2008:s čađahuvvui Sámedikki gohččuma mielde evalueren guovttegielatvuođadoarjagiid hárrái.
+Dát oahpahusláhču heive bures gáiddusoahpahussii, go oahppit galget máinnastit, ságastallat máidnasiid birra ja buohtastahttit máidnasiid.
+Lágaheapme vealahit seksuálalaš mieđisvuođa dihte
+Muhtun báikkiin lávlot sálmmaid gaskaáiggis, eará báikkiin ges hip-hop, ja muhtun báikkiin vel guktot seammá ipmilbálvalusas.
+ON Mánáidkonvenšuvdna nanne sámi mánáid vuoigatvuođa adnit giela, kultuvrra ja oskku.
+Dábálaččat infekšuvdna manná badjel moatti beaivvis.
+Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
+Ollu sámit sámástit, muhto eai máhte čállit ja lohkat sámegillii.
+Loga evttohusa eaŋgalasgillii dahje dárogillii dákko:
+• Norga ferte sihkkarastit ahte álbmotregistaris ja eará almmolaš registariin ja ásahusain lea vejolaš geavahit sámi čállinmearkkaid
+Dát láhkamearrádusaid vuođul lea dárbbašlaš ahte Sámediggi čielggada man vuođu mielde sii servet plánenbargui.
+Son lea vuolggahan mu gulahit friddjavuođa fáŋggaide
+• Digaštallet mo áigubehtet čuovvolit daid ohppiid geat leat olu vulobealde dahje olu bajábealde gaskameari.
+Evalueren lea čađahuvvon ovttasbargguin Norut Alta - Áltá ja Nordlandsforskning / Nordlánda dutkam nammasaš ásahusaiguin.
+Sii sáhttet maiddái hárjehallat rehkenastimis millimehteris centimehterii.
+Bargoánsun lohkko maid jus lea bargohárjáneapmi ekonomiijadoaimmas, bargiiddoaimmas, IT:s dehe siskkáldas bálvalusdoaimmas.
+eará vugiid movt sáhtán ovdanbuktit:
+Váikkuhit dasa ahte riekteproseassat mas kártenbargu lea oassin doahttaluvvojit
+Mus lea oalle buorre sátneriggodat.
+Jus givssiduvvo lea buoremus muitalit dan ja oažžut veahki bissehit givssideami.
+Seammás besset lahkonit dovdduid mat leat čadnon rollaide ja dilálašvuođaide.
+Sámediggi lea ovdal ráhkadan raporttaid sámegiela birra servodagas.
+Odne geavahuvvo siidadoaba eanaš boazodoalus.
+Jus lea ovttasbargošiehtadus de galgá guohtunguovllus maiddái leat rátkkagárdi.
+Ovdánanságastallan-sátni deattuha mii dát ságastallamiid lea; mo oahppi doaibmá, oahppá ja ovdána.
+Eavttut maid lea dárbu divaštallat ja árvvoštallat, leat ee.
+Danne lea Sámediggi guhkit áiggi bargan nannet sámegiela ja sámi kulturgelbbolašvuođa Mánáidviesus, mas lea ovddasvástádus jearahallat daid mánáid ja nuoraid, geat leat vásihan seksuálalaš rihkkumiid ja veahkaválddi.
+Ii mihkkege ruvkedoaimmaid Nussiris vaikke vel muddenplána lea ge dohkkehuvvon
+Gielddat / fylkkagielddat sáhttet addit oahppolihtuide doaibman lágidit oahpahusa jogo vuođđoskuvlla dahje joatkkaoahpahusa dásis.
+Liikot go kinos fitnat skihpáriiguin?
+Oahpaheaddji álggaha fáttá muitalettiin teavsttaid jorgaleami ja heiveheami birra.
+Mii lea buorre: Don oaččut čielgasit ovdan iežat oaivila. Mu mielas don bures ákkastalat iežat oainnuid ovddas.
+Dieđáhus lea 2005 dieđáhusa "Sámediggeráđi dieđáhus sámi mánáidgárddiid birra " ođasmahttin ja čuovvola" Sámi mánáidgárddiid strategalaš plána 2008-2011 ".
+Ii son oađestuva iige nohka, son lea Israela goziheaddji.
+Jándoris dárbbahuvvo golggus eanet go jáhkkáge, ovdamearkka dihte jahkásaš dárbbaha badjelaš littara.
+Daningo seallarievdamat dalle sáhttet áicojuvvot ja dikšojuvvot árrat, lea dagahan ahte goaŧŧočeabetborašdávda lea šaddan fuomášahtti eahpedábáleabbon maŋemus 40 jagis.
+čállit raporttaid ja válddahusaid ja ráhkadit álkes digitála ovttastuvvon teavsttaid
+válljet iešguđet digitála resurssaid ja eará veahkkeneavvuid, ja geavahit daid iešheanalaččat iežas giellaoahpahallamis
+Dakkár kulturealáhusat mat leat vuođđuduvvon sámi kultuvrii, lundui ja birrasii, sáhttet šaddat deaŧalaš ealáhussan oluu sámi báikegottiide, dadjá sámediggeráđđi Ann-Mari Thomassen.
+Dákkár gážaldagat eai leat lunddolačča ja heivehahtti bargojearahallamis.
+Áššiin mat gusket sámi álbmogii, lea Sámediggi dat ásahus mainna guovddáš eiseválddit gulahallet.
+Danin lea dehálaš ahte ráđis leat buori ovttasbarganeavttut ja ovdánanvejolašvuođat
+Láhkaásahusa rievdadeapmi mielddisbuktá ahte dál ferte aktiivvalaččat jearrat fuolahuvvojit go máná kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođat go biddjojuvvo biebmoruktui dahje mánáidsuodjalusásahussii.
+Go dát konvenšuvdna fápmuiduvvá, de ii galgga šat gustot beavdegirji juovlamánu 13. beaivvi 1971 Norgga ja Ruoŧa gaskka mii guoská daid boazoáiddiid ceggemii ja ortnegisdoallamii mat mannet muhtin sajiin riikkaráji guora (Davvi-Trøndelága ja Lulli- Trøndelága fylkkain ja Jämtlándda leanas).
+Plánet ná: Dávja vástiduvvojojit gážaldagat jearahallamis maid don leat ovddalgihtii smiehtan. - Danne! smiehta máŋgga lahkai / vejolašvuođaid!
+Dat dagaha nissoniid hui váttis dillái.
+Go allagolloáigodat nohká álggahuvvo ođđa perioda boahttevaš oastimis, beroskeahttá goigo ovttaskas lea allagolloráhpas.
+Maiddái lea vejolaš lágidit skuvlabeaivvi nu ahte oahppit gullet sámegiela dihto áigái beaivvis, ovdamearkka dihte juohke iđida.
+Máŋga oassálastit oaivvildit ahte dárbbašuvvo ođđa geatnegahti soahpamuš lassin Kyoto šiehtadussii, mii bidjá luoitingeatnegasvuođaid USA:i ja mii mudde nuoskkidangeahpidemiid ruhtadeami ja dálkkádatheiveheami geafes riikkain.
+Mánná ferte ieš beassat muitalit mo su dilli lea má náid gárddis.
+Guorahallanjoavkku bargomearrádus ii leat statistihka ráhkadeapmi, muhto ráhkaduvvon statistihkaid ohcan ja daid komenten.
+Dasto mearkkaša dát ráhkkanit lohkat eaŋgalsgiel teavsttaid iešguđet ulbmiliidda ja iešguđet guhkkodagas ja kompleksitehtas, ja lohkat ja gieđahallat daid.
+Maid sáhtát buoridit: Don berret gávdnat ovdamearkkaid dasa movt gielat ja kultuvrrat iešguđet sámi guovlluid sápmelaččaid gaskkas deaivvadit ja hástaluvvojit.
+Jus skibasvuohta gullo suodjelága vuollái, sáhttá oažžut reivve dehe telefovnna soapmásis vuostáváldimis gos gohččojuvvo testet iežas.
+b.: Doai leahppi dál náitalan ja dovddastan dan Ipmila muođuid ovddas ja dán searvegotti (ja vihtaniid) oaidnut.
+Leat ustibin lea deaivvadit oktavuođas mas ovttaskasolmmoš dovdá iežas dohkkehuvvon ja árvvusadno juvvon justa nu mo son lea.
+Fálaldat sáhttá maid vásihuvvot goabbat ládje; dearvvašvuođabálvalusa bealis dovdet ahte láhččojuvvo buorre sámegiel fálaldat, muhto geavaheaddjit eai dovdda dan seamma.
+Presidentii lea deaŧalaš go Davvi-Hålogalándda bisma dovdá bures sámi servodaga ja girkoeallima.
+Muhtumin dahkko maid dutkan dárkkistan dihte ahte eai leat báhcán mangelágán vuossamátta-bázahusat viigái.
+stoahkat, geahččaladdat ja bargat jietnademiin ja intonašuvnnain
+Láhka lea máná suddjema dihte vai boarrásit olmmoš ii bija juoga čuozáhahkan man sii eai hálit.
+Sámedikki váldomihttu sámegiela ovddideamis lea lasihit geavaheddjiid logu ja lasihit sámegiela geavaheami.
+Riikkalaš lágain Vuođđolága § 110 a vuođđuda stáhta geatnegasvuođa lágidit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá "sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimisš.
+geahččaladdat iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinhámiiguin iešguđet šáŋrain
+Gávdnojit máŋggalágan máhpat, omd. bargomáhppa / proseassamáhppa ja ovdanbuktinmáhppa / árvvoštallanmáhppa.
+Oahppit galget duođaštit máhtolašvuođaset go ráhkadit dálkedieđáhusa mas čuovvovaš bealit leat namuhuvvon: dálki, dálkemearka, muohta ja siivu.
+válljet heivvolaš mihttoovttadagaid ja rehkenastit nuppástumi iešguđetlágan mihttoovttadagaid gaskka
+Statistihkkii gullá plánet, čohkket, organiseret, analyseret ja ovdanbuktit dataid.
+Ođđajagimánu 1. beaivvi mearriduvvui ahte bargoáigi bajiduvvo 40 proseanttas 50 prosentii go gustovaš sierra njuolggadusat heaittihuvvojedje finánsaroasu geažil.
+Una mánážiid sáhttá atnit raddelávkkas, mánástuolus dehe askkis beaivvi áigge.
+Kulturealáhusat lassánit eanemusat sámi guovlluin
+Sámediggi geahččala váikkuhit sihke Norgga ja earáid rolla REDD + doaimmas riikkaidgaskasaš rámmaid ovdánahttimis, vai dat sihke dagaha ahte dálkkádatgássaid luoitin geahpiduvvo, ja bisseha biologalaš šláddjivuođa manaheami ja ovddida nanaguoddevaš ovdáneami álgoálbmogiidda geat ellen ja birgejit trohpalaš vuvddiin.
+Maid mearkkaša Pedagogalaš-psykologalaš bálvalus (PP-bálvalus) Bálvalus mii neavvu suohkaniid dan birra movt heivehit mánáide geain leat earenoamáš dárbbut.
+Máhttodepartemeanta lea dáhtton Oahpahusdirektoráhta jagi 2009 čađahit bearráigeahču das mo gielddat ja fylkkagielddat čuovvolit daid vuoigatvuođaid mat sámi oahppiin leat oahpahuslága mielde, maiddái makkár oahpponeavvut leat oahppiide.
+Unnán giellageavaheaddjit ja guhkes gaskkát dagaha gáibideaddjin doaimmahit lullisámi giellabarggu.
+gieđahallat, fáktorastit ja álkidahttit algebracealkagiid, čatnat cealkagiid praktihkalaš oktavuođaide, rehkenastit hámuiguin, ruođuiguin ja cuovkacealkagiiguin, ja geavahit kvadráhttacealkagiid
+NRK Sámi Radio ođasfálaldagat radios siskkildit guokte julevsámegielalaš sáddaga ja guokte oarjilsámegielalaš sáddaga vahkkui.
+Dat vuolgá das man olu lea juhkan.
+Dát rihkku daid prinsihpaid mat leat konsultašuvdnašiehtadusas Sámedikki ja stáhta gaskka.
+Lea maiddái dehálaš dulkot earáid signálaid áddet dan mii lea sávahahtti dahje dohkálaš láhtten, dahje mii rihkku mánáid rájáid.
+Sámi giellaguovddážat barget buori barggu lagasbirrasiin ja mielddisbuktet olu doaimmaid giellakurssaid bokte ja sámegiela arenan.
+Vásáhusat čájehit ahte lea jierpmálaš geavahit dulkkaid ságastaladettiin sihke singuin geat leat oanehis áigge ássan riikkas ja singuin geat leat ássan dáppe guhká.
+Maŋŋil go rávisolbmuid oahpahusprográmma álggahuvvui de leat leamašan stuorit rekruteren sámegielat oahpuide.
+Dát rahpá ođđa oahppanarenaid ja addá ođđa vejolašvuođaid lohkan- ja čállinoahpahusas, teavsttaid ráhkadeamis, komponeremis ja divodeamis.
+Leavggas lea virggálaš stáhtus, muhto dat ii leat dakkár nationálaleavga mii álbmotrievttálaččat ja stáhtarievttálaččat ovddasta gonagasriikka Norgga.
+Sámediggi álggahii 2011:s, ovttasráđiid Riikaantikvárain, sámi visttiid registrerenprošeavtta.
+Raporta "Sámedikki ohcanvuđot doarjjaortnegat sámegiela várás - evalueren " ovdan buktojuvvui Sámedikkis vuossárgga 18.02.13.
+Vuollái guđa mánnosaš máná geas lea feber ii galgga dikšut váldditkeahttá álggos oktavuođa divššuin.
+Lassin sátnevuorkái gos sáhtát ohcat sániid ja tearpmaid, de gávnnat risten.no:s maid:
+Jus mánná ii njamahuvvo, sáhttá addit eadnemielkebuhttehusa, rise- dehe majsejuvcca váldimiin vuhtii máná agi.
+Beroškeahttá sivas lea riekti oažžut dahkat abortta dárbbatkeahttá čilget soamis earái.
+Stáhta lea lágalaččat geatnegahttojuvvon láhččet sámiide vejolašvuođa sihkkarastit ja ovdánahttit kultuvrraset.
+Dákkár vealaheapmi ii leat dohkálaš.
+Ovdalgo geahppat ovdánan válmmasin lea erenomaš hearkkit duhpáhii.
+Dat röntgenapparáhtta mii gevtojuvvo lea erenomážit hábmejuvvon vai sáhttá addit buriid govaid raddegođđosis gehpes röntgensuonjardeami vehkiin. Dihto dáhpáhusain sáhttet boraššattalmasat mat leat beare moadde millimettara stuoru áicojuvvot.
+• sáhtát váidalit jus du mánná ii oaččo earenoamášpedagogalaš veahki
+50 gástaipmilbálvalus konfirmašuvdnameassu / - ipmilbálválus
+Sáhttá leat dakkárii gii lea náitalan dehe eallá ovttas nuppiin, earránan dehe earránaddi báraide, dasa geas leat váttisvuođat earráneami maŋŋil ja dasa geas leat váttisvuođat oameolbmuiguin.
+Oahppi dárbbaša maid máhttit oaidnit mo son doaibmá.
+Preassas ja mediain leat sierra lanjat, ja lea vejolaš TV ja radio bokte sáddet Sámedikki dievasčoahkkimiid.
+Dađistaga-árvvoštallamis sáhttá oahpaheaddji buktit mearkkašumiid eavttuid vuođul jus daid ovdalgihtii leat lihtodan.
+Dál lea bargojoavku, mas leat guoskevaš ásahusaid ovddasteaddjit, buktán čielggadusa mas evttohuvvo ahte oasit sámi čoahkkádusas fievrriduvvojit ruovttoluotta dan guđa museai maid Sámediggi hálddaša.
+Rogganrievtti eaiggádis lea riekti roggat ja ávkkástallat minerálaid maidda stáhta čuoččuha oamastanvuoigatvuođa (§32).
+Rehkenastingálggaid ovdánahttin eaŋgalsgielas mearkkaša geavahit loguid ja rehkenastima ovddidettiin matematihkalaš eaŋgalsgiel doahpagiid repertoára mii guoská árgabeaivái, ja oppalaš ja fágalaš fáttáid.
+Skuvllas lea dáhpin ahte sosiálalaš doaibman lea guovddážis mánáidskuvllas, ja fágalaš ovdáneapmi lea gis deaŧalaš nuoraidskuvllas.
+Son álggahii juo gávcci jahkásažžan karrieara baleahttadánsumis.
+Mii bivdit guoskevaš orohagaid váldit oktavuođa minguin jus háliidit gulahallama Sámedikkiin dán áššis.
+Dát lea erenoamáš deaŧalaš dalle go olmmoš lea rašimus dilis, cealká ráđđelahttu Olsen.
+Oahppit berrejit alcceseaset ráhkadit sátnebáŋkku.
+Máhttit lohkat: Oahppi galgá lohkat iešguđetlágan máidnasiid, muitalusaid, diiddaid ja eará lohkanbihtáid mat gullet fáddái.
+Jus it háliit rahpat iežat priváhta profiilla, de sáhtát rahpat lassekonto.
+Sámediggi atná dehálažžan láhččet gurssaid otná váhnemiidda mii lea áibbas mearrideaddjin jus giella galgá ovdánahttojuvvot ovddasguvlui.
+Maōritge (guđet orrot rikkis ja demokráhtalaš stáhtas) leat árjjalaš oasálastit álgoálbmotkonferánssain ja giellakonferánssain main sii muitalit iežaset bargguid birra maiguin ealáskahttet gielaset.
+Ráđđehus ii čuovvolan Sámekomitea evttohusaid dieđáhusastis Stuorradiggái 1963:s.
+Sáhttá maid guođđit PSA-iskosa jus doavttir dovdá rievdamiid ovdaráksás go dat dutkojuvvo, rievdamiid mat sáhttet dagahit máŋga earalágan váivvi ja skibasvuođa.
+Oahppit sáhttet čoahkkanit fáddáplakáhta gurrii, ja šiehttat ahte sii dušše hupmet sámegiela.
+Duodjegávppit sáhttet ohcat prošeaktadoarjaga vai sáhttet nannet duodjegálvvuid vuovdima eará duojáriid ovddas
+Oktiibuot juolluduvvui 426,5 miljon ruvnnu Sámediggái ja 890 miljovnna sámi áigumušaide.
+Earát fas luovvanit ovttaskas máidnasiin ja hutket áibbas ođđa máidnasa mii goitge heive šáŋŋerii ja sámi máinnastanárbevirrui.
+kártet iežas geavaheaddjiválljemiid ja ákkastit fágalaččat ja ehtalaččat iežas geavaheaddjiválljemiid mat sáhttet ovddidit guoddevaš geavaheaddjiminstara
+Mii han diehtit ahte jos min eatnanlaš viessu, min goahti, gaikkoduvvo ge, de mis lea almmis viessu mii boahtá Ipmilis, agálaš viessu, mii ii leat huksejuvvon gieđaiguin.
+Muhto okta ráva lea álgge várrogasat ahte it deatte njuokčama ja lihkat dan garrasit nuppi njálmmis dakkaviđe.
+Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Mearrasámegiella - Nuorta mearrasámegiella (Várjjatvuonas ja Lágesvuonas).
+Dán oktavuođas lea dehálaš hukset bajás sámi nammafágalaš arkiivva gos nammamateriálat leat álkit olámuttos.
+Soames oahppit oalgguhuvvojit go dihtet ahte soames galgá lohkat dahje guldalit su muitalusa.
+Joavkologga 1, álginlogga Dát joavkologga adno ovdalgo bargagoahtá rollaspealu ráhkadeames ja čađaheames.
+§ 26 Goepsetjahke Nordlándda fylkkas
+Sámi oktavuođas dat vuos ja ovddimusat mearkkaša ahte sámi olmmoš galgá sáhttit geavahit gielas buot IKT-oktavuođain, namalassii ahte sámi namaid galgá sáhttit čállit riekta almmolaš registariidda, ja ahte galget ráhkaduvvot prográmmaide sámegielalaš vejolašvuođat.
+Dan ovdii Sámediggi áigu ain bargat ovttasráđiid ráđđehusain, sámediggepresideanta Egil Olli cealká.
+Danin lea dehálaš addit juhkosa dakkaviđe infekšuvnna álggu rájes.
+Lea dehálaš ahte dat iešguđetge departemeanttat álget guoddit eambbo ovddasvástádusa ja ožžot čielgaset rolla sámegiela barggu dáfus.
+Makkár sávaldagat leat dus iežat konfirmašunáiggi ektui?
+Dat mearkkaša ahte biologalaš oappážiin geat leat čálihuvvon sierra adressii lea iežas allagollosuodji.
+Bismágoddi galgá o.m.d. doarjut searvegottiid ovddidit doaimmaideaset.
+Gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámus?
+Sámi giellagáldu galgá vuosttažettiin bargat ovddidit sámegiela, tearpmaid, gielladikšuma ja diehtojuohkima álbmogii giellafágalaš áššiid birra.
+Ovddidanprošeakta Davvi-Trøndelága fylkkasuohkanis Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan lea jagi 2008 rájis mielde sámi giellalága hálddašanguovllus, ja áigu jagi 2009 álggahit 3-jahkásaš ovddidanprošeavtta ovddidan ja nannen dihtii oarjilsámi giela ja kultuvrra.
+Dán viiddideami govastahkan lea plussamearka maŋŋil REDD nama, nappo REDD+.
+Nuortan: Dieváideanu mielde Hávgajoga njálbmái Dieváideanus, viidásit Hávgajoga mielde Hávgajávrri oivošii, das viidásit njuolga linjjás Gorvvejávrri davimus luovtta rádjái, das viidásit riikkaráji mielde dán báikkis Lenesjávrri (Leinavatn) nuorttamus luovtta rádjái.
+návccat bidjojit giellagáhttenbijuide ja álggus
+Dáppe gávnnat maid boazomearkkaid: http://www.reindrift.no/index.gan?id=300&subid=0 www.ealat.org www.bamma.no
+- Dattetge lea positiiva dat gáibádus ahte Nussir ASA galgá juksat ovttamielalašvuođa boazodoaluin iežaset doaibmabiju ektui, dainna eavttuin ahte ruvkedoaibma ii álggahuvvo jus dakkár ovttamielalašvuohta ii juksojuvvo.
+Ovdamearkka dihte lea vejolaš ahte máŋga oahpaheaddji ovttas čađahit iskkadeami, dahje oahppit dan dahket doppe gos lea vejolaš.
+Symbolageavaheapmi ja dan maid olmmoš oaidná girkolanjas lea dávjá dát, mii amasmahttá dahje oahpásmahttá olbmo.
+Jođiheaddji várrelahttu lea Guohtunlávdegotti nubbinjođiheaddjin.
+Sáhtát riŋget, fitnalit dehe čállit searvegoddái ja sihtat oažžut luohpanskovi.
+Ipmil addá - Mii juogadit lokte sámi
+Du váikkuhanvejolašvuohta Sámediggi deattuha báikkálaš máhtu ja ipmárdusa go galget mearridit luonddušláddjivuođa geavaheami ja suodjaleami.
+Mii leat aktiivvalaččat mielde barggus hábmemis nationála dálkkádatrievdadeami heivehanvugiid, ja váruhit ahte eai heajos ládje váikkut sámi beroštumiide.
+Dattetge mannet muhtun sámi gielddat vuosterávdnjái ja geasuhit sakka, nugo Davvisiida, Ráisavuotna ja Unjárga.
+Luondduvalljodagat ovddastit alla árvvuid ja leat olbmuid eallima, biebmodoalu ja dearvvašvuođa vuođđun.
+Ja Ánne fas, go suhttá go Káre váldá dinosaurra mainna son lea stoahkamin, gáská ja gazzu.
+Oahpat min eallit oktavuođadovdduin ja árkkálmastinvuođain ja gáhttet eallima birra máilmmi.
+Mánáidgárddis galget mánát leat oassin oadjebas searvevuođas.
+Váldooasit dievasmahttet guhtet guoimmiset, ja daid ferte geahččat oktilaččat.
+Ráđđehus árvala stáhtabušeahtas stuorra juolludemiid, mat laktásit ráđđehuskoartila bombafalleheapmái suoidnemánu 22. b. 2011.
+árvvoštallat geavahusa ja kredihttakoartta geavaheami ja bidjat bušeahta ja rehketdoalu rehkenastinárkkaiguin
+Innovašuvdna Norgga hálddaša ruđaid fitnodat doaibmabijuide duodjeealáhusas
+Dat mearkkaša ahte ovttaskassii fállojuvvo apotehkas mannan mánu diŋga ja dálá mánu diŋga earás.
+A. Mat leat váhnenovttasbarggu, mas lea alla kvalitehta, dovdomearkkat?
+Doppe leat 30 dáiddára mii mearkkaša 10,2 juohke duhát ássis, nappo okta proseanta ássiin, ja sii leat lahttun ovtta dahje máŋgga dáiddárorganisašuvnnas.
+- searvevuohta mas lea sadji girjáivuhtii - mieldemearrideapmi
+Árbediehtu: Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo beaktilis vuogádat rievttálaš suodjaleami várás mii sulastahttá vuoiŋŋalaš vuoigatvuođa, jus dat mii galgá suodjaluvvot čielgasit lea čilgejuvvon ja ráddjejuvvon, ja ahte leat govttolaš spiehkastagat.
+Veahkehago njunnesprajjen bealljenávhllahaga ii leat sáhtton duođaštit.
+Dárkkuhus nuppi oainnu oažžumii lea ahte áššáigullevaš galgá leahkit sihkkar ahte oažžu dan divššu mii heive buoremusat sutnje.
+Dás lea ovdamearka movt gáiddusoahpahusa sáhttá buohtalastit interaktiiva oahppanvuođuin.
+Ráđđehus lea gárvvistan sámegielaid doaibmaplána.
+Riikka gaskamearalaš divat jagi 2011 lea 0,24 proseantta vearuhuvvon sisaboađus.
+o Mii leat searvan álgoálbmogiid máilmmiviidosaš váldočoahkkimii dálkkádatrievdademiid birra Anchorages 2009 cuoŋománus, ja gaskašiehtadallamiidda Bangkokas ja Barcelonas ovdalis dálkkádatváldočoahkkima Københavna ON dálkkádatkonvenšuvnna oktavuođas.
+Eaŋgalsgielas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. ceahki ja maŋŋil Jo1:ža studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid / Jo2:ža fidnofágalaš oahppoprográmmaid.
+Sámegiela joatkevaš ovdáneapmi sorjá máŋgga oasálačča áŋgiruššamis, ja das lea maiddái gielddain / suohkaniin ja fylkkagielddain / suohkaniinge guovdilis doaibma.
+Divtte ohppiid álggos gullat doahpagiid ja dasto ieža daid geardduhit.
+Molssaeaktu 1: 335 diimmu, gusto ohppiide geat eai vállje vierisgiela / gielalaš čiekŋudeami
+Árvalusain lea okta dat, ahte galgá huksejuvvot oktasaš dutkan-, fága- ja resursaguovddáš sámegielaid várás.
+Eaktun dasa ahte dát lea vuoimmis lea ahte dat dálkasat maid viežžá gullojit allagollosuoji vuollái.
+Mánáidgárddi ja ruovttu oktavuođa vuođđun galgá leat rabasvuohta ja dásseárvu.
+Jávohisvuođa geatnegasvuođa dihte sáhttá lagamužžii addot diehtu jus ieš leat mielde galledeamis dehe leat addán lobi.
+Čalmmit besset vuoiŋŋastit dan ráfálaš luonddus, ja lohkansajit leat biddjojuvvon rytmálaččat galleriijas.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu plánaáigodaga oktii heivehit ulbmiliid čuovvoleami ja ovddideami ja doaibmaplána doaibmabijuid.
+Eaktuduvvo maiddái ahte oahppit máhttet lohkosániid ja ortnetloguid.
+Deaddel muhtin fáttá ja oza eambbo dáid birra: Lávvu, soahki, čáhci, dolla, eana ja girku.
+Giellasirdima dáfus buolvvaid gaskkas lea ovdamunni go lea dákkár čoahkkádus.
+TVL árvvoštallá maid sáhttágo dálkkasgeavtin unnidit servodaga goluid, ovdamearkka dihte čuohpademiid, buohccinčálihemiid dehe boarrásiidfuolaheami.
+Muhto sii eai ovddas Sámedikki stivrras, mearkkaša ahte Sámedikkis ii leat váldi sin bagadit.
+válddahit, illustreret ja ságastallat iežas dárkomiid geahččaladdamiin ja luonddus
+Bargit galget juohke máná meannudit iežaset ealli ma subjeaktan geas lea riekti iežas vásihan máilbmái, ja geas lea vejolašvuohta váikkuhit iežas árgabeaivvi (Bae 2009).
+Lunddolaš oassin das leat maiddái sámi erenoamáš mihttoovttadagat ja rehkenastinvuogit.
+Sápmelaččat eai dohkkehuvvon dušše minoritehtan, muhto maiddái álgoálbmogin.
+Dás leat soames ovdamearkka dasa movt oahppi sáhttá iežas árvvoštallat.
+Beatnakvuomi guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Davil: Ruovdemáđii mielde riikkarájis Gátterat (Katterat) stašuvdnii.
+ipmirdit doahpagiid dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja iešguđege jahkodagaid siivvu birra
+Jus klássalanjas leat, de sáhttá sámi leavggaža bidjat beavddi / oahpaheaddjibeavddi nala.

eval/test.sme-smj.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Plána vuorddá vil gárvedimev Sámedikke politijkkárijs ja lájddijiddjijs.
+De májnoduvvá válldet PSA-åtsådimev dájvvalakkoj 40-50 jage álldaris gitta 70 jage álldarij.
+Roallaoavdástallam máhttá liehket gássjelabbo tjadádit guhkásåhpadimá baktu, valla jus gárvveda de la máhttelis.
+Muhttijn bielljetsuodtsa luottan ja låsjkos gålggå gullotjadádahkaj.
+• sån guhti návroduvvá, hárdeduvvá jali ålgoduvvá, ij gåsik besa danen gå oassen le muhtem aktijvuodas mav iesj ij le válljim
+Sámegiella le sáme sebrudagá vuodoárvvo.
+Nuoramus máná li aj buorre rádna, ja moadda máná javlli gájk buoremus mánájgárdijn le ietjá mánájt iejvvit ja ietjasa rádnaj ståhkat.
+2012 Giellaguoradallam aj duodas sámegielak fáhkaulmutja vádnuni.
+Mammografiddja dagáduvvá juogo de hierediddje varresvuohtakontrållån, nåv gåhtjoduvvam screening, jali dan diehti gå nissun jali dåktår la gullam ådå bavhlev njittjen.
+Oahppe galggi aj ietjasa ja guhtik guojmesa bargov árvustallat.
+ájádusájt barggovuogij ja sisano hárráj sáme jáhkkoåhpadusán.
+Vuodo dási l Jubmela gieresvuohta, mij mijáv duosstu ulmutjin Jesus Kristus.
+Sámediggeráde le juollodam 2,3 mill kråvnå musihkkaalmodimijda jagen 2014.
+Snuohpa mánájn - majt máhttá iesj dahkat?
+Suoddjitjit nuorra ulmutjijt vádájs dubágajt adnet, de gávnnu láhka gånnå l tjáledum ij la loahpe dubágajt oasstet jus ij la 18 jage ållim.
+Vijdábut de le ájnas buorre ja stuovvágis fálaldagájt alep åhpadussaj nuortta-, julev-, ja oarjjelsámegielan
+2012 stáhtabudsjæhtta vuoset Ráddidus joarkká stáhta tsieggimdåjmajt vuorodit.
+Moalggemin lulun dan muodugasj diedo gávnnut ma nammaduvvi 14. § vuostasj oasen b-d.
+Åhtsåmussaj gullu elfábmolinnja 370 km guhkkudagájn mij manná muhtem daj stuorámus tjæroj tjadá Vuonan.
+Sáme giellaguoradallam 2012 vuoset badjel 30% diededi åhpadibme sijdabájken le ækton jus galggi nahkat sámegielav oahppat.
+Dát åvddån stågadijn, muossádattijn, åhpadattijn, åvddånbuvtedijn ja aktandåjmadijn iehtjádij.
+Jus vuordá, de vuojn ienep åhtsse le.
+Tjåhkkåhiddjijn ja duobbmidallijn le aj rievtesvuohta sámegielav adnet njálmálasj aktijvuodajn kriminalhuvsujn.
+Kursa aj galggi vaddet máhttelisvuodav studiemáhtudagáv oadtjot dábálasj studijijt joarkátjit.
+Boatsoj ja luonndo - Sametinget
+Majt vierddiji dahkat gå galggi dárkkelis láhkáj åvddånbuktet.
+Kulturæládusá li akta lánda geldulamos ja jåhtelamos sjadde æládusájs.
+Pládna ådåjakmánno 2015 (gasskabåddåsasj åhpadus pdf-hábmen)
+Hähkka vidjurijn, jus dån buojkulvissan la jámálguvvam ja ij máhte miededit, de huoman sujtov oattjo jus duv hägga l nihtedum.
+Gielav nannidijn le danen dárbbo agev vijdedit sajes gånnå giella le dárbulasj ja ájnas guládaládimijn bæjválasj iellemin, bargoj aktijvuodan ja almulasj iellemin.
+Ilá edna boahttsu guohtomluohko gávttuj båhtusav vaddá vaj viste binnu. Vuoronis dávk båhtusav vattisj ednam ja biotopa ietjájduvvi ja ednam båråduvvá.
+Jus mujttuj biedjat lulu suttojt, Härrá, guhtis de bissot luluj?
+Arena sáme kulturdåjmadibmáj / Kultuvrraiellem / Sámedigge - Sametinget
+Máhttet åvddånbuktet njálmálattjat: Njálmálasj tjehpudáhka le oajvvedoajmma dán buojkulvisán.
+Oahppe máhtti gæhttjat ja gulldalit ådåsijt ja dan láhkáj gárvedit ietjasa.
+Ráddidus sihtá vijdábut åvddånahttet vuogádusáv kvalitehta árvustallamijda ja vuorodit bagádallamav skåvlåjda ja skåvllåæjgádijda gænna li sierra hásstalusá.
+Bargadahttijn tjielggi ja subtsas oahppijda mij dáhpáduvvá, ja gåktu dagáduvvá.
+oahppijn gænna le julevsámegiella vuostasjgiellan le huoman lassánam 18 oahppes 25 oahppáj lågev jagen.
+Raddidus ij vuojne dáv ávkálattjan, valla vuoset dasi jut Barggo- ja sebrudahttemdepartemænnta le bivddim lagáp aktisasjbargguj KsŠajn ja sámedikkijn sámepolitihka birra suohkanijn, gånnå aj suohkana ålgoldisævto sáme fálaldagájda máhttá liehket tiebmán.
+Åtsådimságge duohtaduvvá várrogit skoadáj guodnán, gådtjåbåttsåj, tjåddågij jali vuolemusán bahtatjoalen.
+2012 jahkáj oajvvaduvvá 233,650 millijåvnå kråvnå Sámediggáj Ådåstuhttem- háldadus- ja girkkodepartementa budsjehta baktu.
+Guollimdirektoráhta Finnmárko guovllokontåvrån li tjálledåjma.
+Oahppe dævddá ájggeguovddelis mihttojt maŋenagi sjiebmáj ja árvustallá ietjas.
+Båhtusav vaddá vaj gåroda diehkkonárre binnu dálven.
+; an le oanegasj ájge tjadádimij maŋŋela máhttelis oadtjot álkkes riekknimárka
+Åhpadus la vuostatjin dunji gut la sámeintegrerigav ja sámeskåvlåv mannam jali gänna la dan lágásj duohke.
+Oahppe máhtti låkkav tjállet iesjárvustallen, jali åhpadiddjijn guládallat vaj iehtjáda e oattjo låhkåt árvustallamav.
+Dån la strategak, dujna la buorre åtsådim- ja struktuvrakmáhtto vaj máhttá plánerit, deligerit ja lájddit dåjmav biejadum ulmijda.
+tj: Duv jábmemav sárnnedip, Härrá, duv tjuodtjelimev dåbdåstip dan rádjáj gå herlukvuodan boadá.
+Åhpadiddje le åvdåtjis válljim kåserijav mij hiehpá aktisasj barggon klássan.
+mánáj kultuvralasj identitehta åvddånibme ja ietjasa unneplågogiela anov galggá åvdeduvvát sierraláhkáj
+stáhta ja suohkana oajválattja bádtjiduvvi suodjalittjat unneplåhkogielak bájkkenamájt ja åvddånbuktet unneplåhkogielav vuojnnusij galbaj ja ietjá merkaj baktu.
+Praktihkalasj dahkamusá Gå la ålggobiejvve de máhtti oahppe válldet ietjasa goahtedivrijt fáron jali fámiljav / rádnajt aktan goahtedivrij dakkir bæjvváj gåhttjot.
+Oahppe oadtju subtsasnamáv
+låhkåt ietjá álggoálmmugij árbbedábálasj subttsasijt ja buohtastahttet dajt sáme subttsasij
+Muhtema jáhkki ij la nåv vádálasj juhkat jus ij álu jugá, buojkulvissan val vahkkogietjijt, ihka vil dalloj ednagav juhká.
+Njalmálasj, tjálalasj ja digitála tevsta, musihkka ja ietjá kultuvrraåvddånbuktema máhttá arvusmahttet ietjas gisjugisvuodav ja sjuggelisvuodav.
+Jus mánájgárden ij le máhtudahka, de viertti mánnágárdde viedtjat ressursajt ålggolis.
+Máhtudakmihto båhti vuojnnuj åhpadusmihttomierijn, ma li lávke jåvsåtjit máhtudakmihtojt.
+Rámmapládna javllá mánájgárden le... sebrudakdahkamus badjelgæhttjamav ja givsedimev árrat hieredit ja vijddábut javllá... sosiála máhtto le viehka ájnas vaj hieret gássjelisvuodajt dagu badjelgæhttjam ja givsedibme.
+Gå ságas de bessi máná dassta oahppat ja gæhttjaladdat ja hiebadallat iesjguhtik ulmutjahttem vuogev.
+Lullesámegiela vuoksjuj le tjállemvuohke dåhkkidum, ja suoma bielen rájá muhtem skåvlå lullesámegielav åhpadi.
+Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo ja Suohkan- ja ådåstuhttemminisstar Jan Tore Sanner sávvaba vuojttijda edna vuorbev bálkájn.
+Ællosujtto gávnnu Hedmarkas Finnmárkkuj, suohkan-, fylkka- ja Vuona ja Svieriga rijkkarája rastá.
+(Jesus Kristusa baktu dån le oasálasj mijá aktuvuodas, balos, báktjasis (ja jábmemis).
+Jus muhtem mánná moaddi váset oadtju gåk sihtá jus snjihtju jali vuoptajt gabes gå le moaren, de galla soajttá dáv strategijav åvddålijguovlluj adná.
+Mij gijttep gå dajna oasev oadtjop Kristusa rubmahis ja varás.
+buohtastahttet sáme subttsasijt ietjá álggoálmmugij ja ietjá kultuvraj subttsasij
+ Almma vejulasjvuoda sámegielav adnet
+Dat mierkki aj váksjomijt ja åtsådallamijt gåvådit, diedojt tjoahkkit, vuojnoj åvdås argumenterit ja ålggobargos rapporterit, gæhttjaladdama ja teknologalasj åvddånimprosessa.
+Buojkulvisá hiebalgis bágo, miesse, tjermak, vuonjal, årek, vuobes, sarves, álldo, rådno, gåddudis, gásjek, nammaláhppe jnv..
+Guhkásåhpadimtijmma Tjadádit aktan dav tjáledum dálkkediedádusáv.
+Ij gávnnu duolla vuohke surggahit - gájka surggahip iehtjama milta ja nubbe ij la buorep jali nievrep nuppet vuoges.
+Svanjggá l juogedum guovte oasseguovlluj; A ja B.
+Mánáj ståhkám soajttá gássjel dádjadit, ja muhtem ståhku sa gájbbedi vásádusájt ja hárjjánimev.
+Tjulástallat ja sämmibále fármudallat máhttá aj årrot hångel.
+Danen soajttá hæhttuji vas budsjehtav rievddadit gå ienebut diehti dáj gåloj birra.
+Matematihkka le oasse mijá væráltvijddásasj kulturárbes.
+Prosjevta guovdásj gatjálvisá le guossa ja gånnå sihtap sámegielav adnet.
+Æjgáda ham buoremusát mánása dåbddi ja dat galggá aktisasjbargo vuodon. Æjgáda galggi bessat fáron mierredit mánáj árkkabiejvev mánájgárden.
+Komitea dahkamus le gárvedit ássjev ja árvvalusáv vaddet ållestjåhkanibmáj dan ássjen majt komitea le ållestjåhkanimes oadtjum.
+§ 6 Ánjavuopmi Tromsa fylkan
+Mav diedá ietjat bájkálasj girkkohiståvrå birra?
+Digitála ræjdo vaddi ådå máhttelisvuodajt adnet sáme árbbedábálasj máhtov ja doarjjot ja åvddånahttet guládallamtjehpudagájt ja åvddånbuktemvuogijt.
+Muhtem dásijn le guhkásåhpadibme lagábu tjielggiduvvam.
+árvustallat ietjas ja iehtjádij njálmálasj åvddånbuktemijt
+Nammakonsulenta li fágalasj vásstediddje árvvalusájda makkir tjállemvuogijt oajvvadi almulasj aktijvuodajn adnet.
+Máhttet njálmálattjat åvddånbuktet: Oahppe adni bágojt ja moallánagájt ma gulluji árbbedábálasj bargojda hiebalgis vidjurijn, ja mujttali, ságasti ja tjoahkkájgiessi tiemáv.
+Ájnas la vuorkkit maŋemus allamáksoduodastusáv ja vuosedit dav aktan dálkastjállagijn gå galggá dálkkasijt oasstet.
+Organisasjåvnå mandáhtta le barggat ráfe ja sihkarvuoda vuoksjuj aktisasjbargo åvddånahttema baktu nasjåvnåj gaskan daj nieljijn fáhkasuorgijn.
+Ja mihtoga árkkabiejven ma dahki ietjama rijkatjav stuorren.
+Oahppe galggi oadtjot juojddá majna rahtji.
+Manen le muhttijn gássjel Jesusij jáhkket?
+sierraláhkáj viellja Biejvve, mij midjij biejvev vaddá,
+Stáhttaráde dættot ij le ájn visses gåktu terrorládadallam 2012-budsjehtav vájkkut.
+Danen le diedádusá vuodon aj ienep iehpeformála åtsådallama vijddásap suorges váj navti máhttá buoremus giellapolitihkav hábbmit.
+Maŋŋela vierddi åhpadiddje tjielggit njuolgadusájt gåktu ådå termajt sámegiellaj dahkat.
+Härrá, mijá Jubmel, dån le iellema ája.
+Boatsojäládus Svierigin le Svieriga vuodolága milta äládus sámijda várraj biejadum.
+Gå bájkkenamá tjállemvuohke le mierreduvvam lága milta ja Guovdásj bájkkenammaregisterij tjáledum, galggá tjállemvuohke aneduvvat divna almulasj orgánajs, selskáhpijs ma ållåsit li almulasj æjgon, ja oahpponævojn majt skåvlån galggi aneduvvat.
+Muhtem oahppe måvtåstuhttemijn nuppengielan vájvástuvvi.
+Sámedigge vuojnná dárbov sámegielav nannit ja åvddånahttet giellaressurssasuohkanijn.
+Máhttet tjálálattjat åvddånbuktet: Oahppe tjálli subtssasav, tjálli sierra dåbddåmerkajt gå buohtastahtti subtssasijt duot dát kultuvras.
+Lågå subttsasav ájn akti ja usjudalá dán birra:
+Jus tjiellde jali ällosujttimdajvva diededum lárkkamis gáhtu ja boahttsujt e ruoptus máhte stuoráp vájvij dagi doalvvot, oadtju dat tjiellde jali ällosujttimdajvva mij lárkkamav huksá äjgádij nammaj boahttsujt njuovadit ja vuobdadit.
+Sámegielaj doajmmapládna åvddån biejaduváj Barggo- ja sebradahttemdepartementas jagen 2009.
+Moadda departementa li oassálasstám doajmmaplána bargguj.
+Gájbbádusá vierddiji dagáduvvat aktan oahppij.
+Sámediggáj le vattedum vuosteldimfábmudahka gájkka areállaplánaj ma máhtti liehket ájnnasa sáme kultuvrraj ja æládusvuoduj, juoga mij máhttelisvuodav vaddá almma sáme vájkkudahttemav nannitjit sáme luonndovuodov.
+Jus boahttsu nuppet rijka tjieldes jali ällosujttimdajvas li nuppen rijkan dán konvensjåvnå loabe dagi, jali jus boahttsu tjieldes jali ällosujttimdajvas ietjas rijkan li muhtem guovlon konvensjåvnå vuosstij, galggá tjiellde jali ällosujttimdajvva ruvva máhttelis boahttsujt loabedam guohtomguovlluj doalvvot.
+Åhpadus sámegiellaj ja sámegielan ålles skåvllåvádtsema ájge åvddånahttá sáme mánáj máhtudagáv sámegielan ja sijáv gárvet oassálastátjit sámesebrudagán dagu ålles giellaaddne.
+Gájkka rievddadusá galggi dåktåris åtsåduvvat
+Gievlle le biejve (ruoppsis gievllebielle) ja máno (alek gievllebielle) gåvåstahka.
+Vuodon Sáme jáhkkoåhpaduspládnaj le Jubmel vaddá - Mij juogadip, mij la Vuona girkko bajemus
+stáhtta ruhtat åhpadussajijt åhpadiddjijda mierredum lågo milta ja fállá suohkanijda åhpadussajijt ávkástallat.
+dálkkediedádusájt dahkat ja dajt njálmálattjat skåvlå åhpadussajen jiednafijla baktu åvddånbuktet
+Biednikluohkko mij Sámedikkes ávkkiduvvá ja njuolgga boatsojäládussaj guosská le biednikluohkko 45:1, Boatsojäládusa åvdedibme.
+... giedav labuda birra gievllen, moatten gierden njittje badjel.
+Sáme álmmuk Vuonan galggá oadtjot sihkarasstet ja åvddånahttet ietjas gielav, kultuvrav ja sebrudakiellemav.
+Jus la sellaåtsådibme mij ij la iemelágásj de guoradallam dagáduvvá ja álu gåhtjoduvvá dåktåråtsådibmáj.
+Dán mijá tjállusin le akta åvddåmerka mij vuoset gåktu le CV:av máhttelis dahkat ja tjállet.
+Sáme parlamentáralasj ráde sjaddá ájnas orgádna dán ådå nuorttarijkaj aktisasjbargon åvddålijguovlluj, ja aj rijkajgasskasasj aktijvuodan.
+Niejda hähttuji aj åtsådimev guodnás vaddet.
+Danen le ájnas sáme mánájgárdijt nannit váj aj máhtti liehket buorre giellaoahppamárená mánájda.
+Dáv tjadádin ådålágásj mánájgárdijt ma oadtjun namáv Te Kõhanga Reo.
+duollatjállemnjuolgadusájt buktet bargadijn ietjas tevstaj
+Sihtap hiebadahttet viesso ja valjes dájdda- ja kulturiellemij buorre kvalitehtajn mij hábbmiduvvá, dagáduvá, åvddånbuvteduvvá ja muossáduvvá ja mij le sadjihin juohkkahattjajda.
+Vaj buoremus vájkkudusáv giellaåhpadusás oadtjot vierddi åhpadiddje organiserit dav nav vaj oahppe fáladuvvi ienemus domenajs nammadum vuollelin.
+ándagisluojttemråhkålvis 7 tj: Jubmel, dujna oattjov akta mav sáhkadit.
+Presidænnta Aili Keskitalo l sieldes håjen ráddidusá stáhttabudsjehta oajvvadussaj.
+Doajmmakonsesjåvnnå máhttá dåssju vatteduvvat dasi gænna le ávkástallamrievtesvuohta.
+Njuoravuomin li tjuovvo rájá (1. kárttaduoddetjála): Oarjján: Ruovdderahte rijkkarájás Tornehamna girkkuj.
+Sámedigge barggá vaj viehkke- ja doarjjaásadusá hæhttuji adnet máhttudagájt vahágahtedum ulmutja gielan ja kultuvran.
+Ájnas la adnet sierra klássalanjáv gånnå sámegielåhpadus galggá jage tjadá.
+Jus mánán li rapsa de l buorre anedum rapsajt biedjat plásstavuossaj åvddål gå dajt ruhkelihttáj håjggåt.
+Norgesglasset ådå versjåvnån ja kártta skåvlån li betaversjåvnå, dat merkaj dájt li ájn åvddånahttemin, ja hábbmim ja funksjonálitehtta soajttá hæhkkat rievddat.
+Madin oahppe barggi, de åhpadiddje vádtsá iesjgeñga oahppe milta ja ságas majt sij dahki nav vaj oahppe hárjjáni moallánagájt adnet ja nammadit dåjmajt.
+Roallaoavdástallam le aj gielladomedna.
+Bargge gudi oassálassti gå stoagos álggá, máhtti ådå impulsajt vaddet, arvusmahttet ja viehkedit ståhkusav målsudallat.
+Konferánsa aktijvuodan galggap dáv hárjjidallat praktihkalasj hárjjidimij ja workshopaj baktu, galggap aj ietjama riektáj birra oahppat dáj ássjij ássjediehttijs.
+Gå l seksav vuostasj bále adnám de álu gåhtjudallá l oskuld massám, jali l oskuld láhppám.
+Ållo le aktisasj, valla ållo le aj sierralágasj.
+Vuostasj le aktisasjbarggo Finnmárko fylkkasuohkanijn mij vuordedahtte le 2013 álgon gárves.
+Muhtemij jali muhtem histåvrråj tjanádum liehket vaddá identitehtav.
+Dan diehti vierttiji oajválattja juollodit nuoges ekonomalasj luohkojt sáme kultuvrraárbev Norsk Folkemuseumis ja kultuvrrahiståvrålasj dávvervuorkás (UiO), javlla Sámediggeráde ájras Henrik Olsen.
+Ettjin åvvå fálaldagá boade, ja danen prosjækta vas ådåsis almoduvvá jagen 2013.
+Ednama sáme ávkkimav le gássjelis duobbmoståvlån duodastit muhtem bájkijn danen gå Svieriga juridijkalasj vuogádahka vuododuvvá ednambarggokultuvrraj.
+Ij ga navti máhte liehket ahte le juohkka ájnna sáme dievnastusvuosstájvállde duogen definerit suv dárbov hiebadum varresvuoda- ja sosiáldievnastusájs.
+• Man álu bierri skåvllå ja æjgáda tjåhkanit skåvllåjage birán?
+Sij máhtti duola degu temátijmajda vuoras sámegielagijt gåhttjot.
+Rápportajn galggá tjielggiduvvat åtsådallamijs dåjmaj tjadádimijs sáme addnij hárráj, dán vuolen diedo www.nav.no næhttabielen ja ietjá diehtojuohkemmatriála, ja båhtusa addnijguoradallamijs sáme guovlojn.
+Åhpadus látjeduvvá nav vaj studenta tjåhkani aktisattjat moaddi jahkáj.
+Uddni le sån báhtjasj buorre mielan Lillehammerin.
+Sij maŋenagi tjálli vásstádusájt gatjálvisájda ja referáhtajt tjálli.
+Goavgge máhttá dahkat dav vájvven luossjvedit ja buoragit oadet.
+Vádá l vil stuoráp ulmusj sjiervvedávdas soaboduvvá jus la guoddnánarkkem sämmibále gå l guopparinfeksjåvnnå danen gå li smávva luottanime tsuottsajn mij dahká infeksjåvnåjt giehpebut oadtju jali såhpu.
+Åvddål gå boahttsujt doalvvogoahtá galggá ássjáj gulle tjälldáj jali ällosujttimdajvvaj diededit jus máhttelis.
+tjielggit ja riekknit haddeindeksajn, kråvnnåárvujn, duohtabálkkájn ja nominála bálkkájn ja merustallat sisbåhtusav, værov ja divudijt
+Oahppe hæhttu oahppat mij la aktisasjbargo sisadno, ja viehkev oadtjot gehtjatjit gåktu doajmmá ulmij hárráj.
+Oahppe galggi oahppat duov dáv barggamvuogev duola dagu prosjæktabargov.
+Konvensjåvnnå biologalasj valljudagá birra jages 1992 (KBV) guosská aj sámeriektálasj åvddånahttemij, sierraláhkáj guosská dát artihkkalijda 8j ja 10c.
+le avtaárvvusasj varresvuohta- ja sosiálfálaldahka sáme pasientajda, dagu álmmuk ietján.
+Bæssá aj mierredum sajijda sjielvvi konferánssasálan.
+Ietjá máhttelisvuohta le biesskedit gåvåjt avijsajs ja magasijnajs ja dahkat gåvådallamfámiljav.
+Diakoniddja Diakoniddja l girkko sosiálalasj barggo.
+Sámedigge Svierigin Sámedigge Svierigin ásaduváj jagen 1993.
+Gå le miella oahppat nubbe nuppes, de åvddånip ulmutjin.
+Dát máhttá degu skálmma majt oahppe aktu jali aktan åhpadiddjijn árvustalli.
+Dat jut Vuona álmmuk ienemusláhkáj iejvvi sáme gielajt almulasj sajijn le ájnas gielaj dásev aledittjat sebrudagán.
+Rijkajgasskasattjat le organisasjåvnnå World Intellectual Property Organization (WIPO), mij dakkir riektáj ano ja suodjalime åvdås barggá.
+Sámedigge ulmme la badjeloajve le åvddånahttet duodje æládusáv alep vuojtojn ja lasijn jådojn iesjdagádum gálvojs.
+Máná gudi li snuohpasa máhtti bielljenávlagav oadtjot gå tsuottsa bieljen båhtåni.
+Moadda vahko maŋebut muhttijn ådåsismanádibme dagáduvvá.
+2012 jahke le vuostasj jahke gå Divvun le ålles dåjman Tråmså universitehtan.
+Gå uddni sjnjuktjamáno 8. biejve ávvudallap rijkajgasskasasj nissunbiejvev ja 100 jage nissunij jienastimriektáj Vuonan, de le ájnas mujttet vájku lip guhkás ållim, de le ajtu vil váttsos, javllá sámedikkepresidænnta Egil Olli.
+Dan baktu hasoduvvi joarkket bisodimev dájs tsiekkadusájs, mij buoremusát dagáduvvá dábálasj ano baktu aktan gehtjadimijn ja ájmonanedimijn duolla dálla.
+Maria ja Josef lijga suv æjgáda.
+gåvådit sjelehtav ja diehkojt ja tjielggit dárkkelit gåktu rumáj labut
+Privatista galggi tjadádit tjálalasj eksámav Jo3-dásen.
+Dási gullu dádjadus hámes, systemas ja komposisjåvnås.
+Dån máhtá: Dån dádjada man birra mij ságastip ja vássteda åvtåjn bágojn
+Bajedime dáhpádusájs ma máhtti årrot ássjálattja guodeduvvi polijssaj.
+Vuorrasap mánájda máhtti ållessjattuga ådå ståhkusijt álgadit, duola dagu njuolgadusståhkusa jali ietjá aktisasj ståhku sa ma soajt ti ietjá mánájt sisadnet.
+Dárbasj má sujtujn aktavuodav válldet
+Eurohpáráde ekspertkomitea dåttot julevsáme giella ájn le ájtos dilen.
+Danen hæhttuji iesjguhtik strategija sajenis gå galggá sámegielav nannit ja åvddånahttet.
+Dav vuoset muhtem guoradallam mav Norut Alta - Áltá le dahkam Nordlandsforskning / Nordlánda dutkama siegen Sámedikke åvdås.
+39 ájrrasa válljiduvvi gietjat válggaguovlos juohkka nælját jage.
+Muhtema li aj virggádam sámegielak barggijt dievnastittjat sáme kundajt.
+Stiftaj barggogåhtjos le åvdedit ja gähttjat tjoaggulvisiellemav.
+Dat lij sierra lágásj histåvrålasj dahpadus, mij dálla vájkkut værálda iemeálmmuga oassálassti avta buohta stáhtaj dán jage konferánssaj iemeálmmugij rievtesvuodaj birra AN:a oajvvetjåhkanime ásadime baktu.
+Hievedum le dån, alme ja ednama Härrá, guhti väráldav nåv iehtsi ahte ájnna Bárnát vaddi, vaj juohkkahasj guhti sunji jáhkká ij håhkkåna, ájnat ihkeven iellemav oadtju.
+Sámedigge le gárves gehtjadit gåktu máhttep giellaguovdátjij ruhtadilev buoredit, valla miejnni iehtjáda dagu suohkana, fylkkasuohkana ja guovdásj oajválattja hæhttuji ienep åvdåsvásstádusáv válldet váj giellaguovdátjij ruhtadille bárrán.
+Sáme sebrudagán li moattelágásj sebrudakvuoge.
+Moadda klassihkalasj teáhtera d. d.. Hamlet jårggåluvvá sámegiellaj, ja buvtaduvvi moadda ådå sámegiellaj.
+Ja Jubmel - sån diehtá mij munji le vuogas.
+Rijbadimtsuojggidusá ja diehto gæhttjalime dahkamusáj birra máhtti dunji vaddet oahppijdat vidjurij birra ja majt Aktisasjbarggo åhpadiddjeguojmij vuodulasj tjehpudagáj birra
+råhkålvis 8 Jubmel, mij boahtep duv åvddåj surgon ja juoren, gájkka dajna majt ep dádjada, gájkka dajna mij ietjáduváj (gájkka dajna mij le rievtugahtes ja boasstot).
+Oahppe hæhttuji diedolattja makkir máhtudakmihtojn sij barggi.
+ságastallat viessomvuogij ja sæbrástallamvuogij birra duon dán kultuvran ieŋŋelskgielak rijkajn ja Vuona rijkan, ja aj sáme kultuvran
+Máhttodepártemænnta galggá aktan sámedikkijn diedojt juohket æjgádijda, auohkanijda, ja mánájgárddeæjgádijda sáme mánáj rievtesvuodaj birra ja makkár fálaldagá ja doarjjaårniga gávnnuji.
+Juohkka æjgáda sávvi åvddånimev sijá mánájda, ja skåvllå le ájnnasamos viehkkijs dan åvddånibmáj.
+Sæmmi ájggeguovdelis le biedjat vuodon ietjá árbbedábálasj sáme æládusájt degu guollim, ednambarggo, duodje ja ietjá miehttseæládusá ja tjoahkkeæládusá.
+Jus dån jali iehtjáda gudi mánáv dåbddi lihpit mårålasj duv máná åvddånime birra, galggá suohkan ja PP-virgge árvustallat ja bagádallat máná dárboj birra.
+Givsedibme iesjguhtik láhkáj defineriduvvá, valla muhtem oase iesjguhtik definisjåvnåjs li jut
+Sámedigge le vuostatjin politihkalasj ásadus ja hæhttu danen dåjmalattjat barggat ja ævtojt biedjat váj gávnná politihkalasj tjoavddusijt dajda rievddamijda ma dal dejvadi.
+Máhttet låhkåt: Oahppe ietjasa subttsasav duolla låhki, avtatrajes, riekta jienadi ja luondulasj intonasjåvnåjn.
+Sáme tjállemgiela normerimij le aj ájnas jut miján le doajmme nuorttarijkaj giellaorgádna.
+Rudá manni suohkanijda ja fylkasuohkanijda sámegiela háldadusguovlon, giellaguovdátjijda ja duon dán åhtsåmij duohkáj prosjevtajda.
+Værromákse gudi válldi aktijvuodav nuorttasábmáj tjálalattjat, oadtju nuorttasámegiellaj vásstádusáv.
+Sellaåtsådime baktu li dávdav máhttám ielvvet ja máhttelisvuohta garrasit skihppát unnu.
+Almma vejulasjvuoda sámegielav adnet almulasj ja priváhta aktijvuodajn le viehka ájnas gå galggá sámegiela anov vijdedit.
+Sámelága giellanjuolgadusá (1992) vaddi sáme giellaháldadimguovlo álmmugij riektáv almulasj måhkijn aktijvuodav válldet ja vásstádusáv oadtjot sámegiellaj jali dárogiellaj ietjasa giellaano milta.
+Ž Manen duv galggap bálkkit?
+Duodden ájggu statistihkalasj guovdásjdåjmadahka aktelattjat ålgusvaddet ådåsit åvddånahtedum sáme statistihkav www.ssb. no / samer næhttabielen.
+Sáme giellaprosjevtajn la rabás åhtsåmájggemierre 2015 rájes / Sáme giellaháldadimguovllo / Giella / Sámedigge - Sametinget
+Ájggudagán mij le tjielggidusá ja diedádusá åvddånbuktema gaskan le vejulasj politihkkárijda, ásadusájda ja iehtjádijda gudi sámegielajn barggi, oassálasstet boahtteájge giellapolitihkav hábbmit.
+Suohkan bærrájgæhttjá jut gájka gejn le guláskuddamriektá bessi javllamusáv buktet ja sáddi ássjev sáme nammakonsulænntadievnastussaj tjállemvuoge oajvvadusá diehti.
+Goahteæjgáda sjaddi oadtjot girjev tjadádam gehtjadime birra javllamánon 2012.
+Dánna åhpadiddje gávnná buojkulvisájt gåktu máhttá barggat máhtudakmihtoj 10. dásen.
+- Dát guosská rijkajgasskasasj álggoálmmuksolidaritehttaj.
+De bissu dá gålmmå: Jáhkko, doajvvo ja gieresvuohta, ja dajs gájkin stuorámus le gieresvuohta.
+Luonndovaljesvuodalága 8 paragráffa nuppát lahtasin javladuvvá oajválattja galggi dættodit máhtov man vuodo li buolvaj åtsådallama anos ja aktisasjdoajmma luondos, dasi gullu aj dakkir sáme adno, mij máhttá viehkken luonndovaljesvuoda guoddelis adnuj ja suodjalibmáj.
+Oajvveoasen le gatjálvis låhkåt duov dáv tevstav ieŋŋilsgiellaj arvusmahtátjit låhkåmávov ja muossádimijt, ja dádjadittjat ja åmastittjat máhtov.
+Duosto muv jáhtot milta juhte dån i avtanik hilgo guhti duv åhtså.
+subttsasijt subtsastallat gånnå adná elementajt sáme subtsastallamdábes
+Mij dáhpáduváj sijáj gudi suv birra lidjin?
+Barggijbiejve Bihtámin moarmesmáno 2010 temajn Iellembirás
+3.2 Buojkuldagá ja báhkoano - sebrudahtte jáhkkoåhpadus 3.3 Oahppam - dahpaduvvá mánás, sosiálalasj aktisasjvuodan
+Giellaguovdátjij hásstalus le jut ælla stuoves ålgodisævto.
+dålkkut ja adnet teknihkalasj ja matematihkalasj diedojt guládallamijn
+Giellaárená hæhttuji mánájgárdij ja skåvlåj ålggolin åvddånahteduvvat váj giellaåhpadibme dågålasj láhkáj sihkarduvvá.
+Jubmela rijka birra sárnnedij, rievtesferdugahtesvuoda vuosstij hålaj, oavdojt dagáj ja skihppijt buoredij.
+Gåjkkådimvuohke le sierra ájnas gahtsomájge maŋŋegietjen ja gå le lievnno.
+Dálásj ådåájggasasj ällosujtto vuododuvvá bierggobuvtadibmáj ja le ednamrávkke.
+Gähttjala dahkat nåv vuohkasit mánnáj gå máhttelis.
+Ep ållu diede galles bukti ságastit, tjállet, låhkåt jali dádjadit sámegielav uddni.
+Váj sihkarasstá dá oasstema li njuolgadusáj milta de le ájnas orgánajn mij dåbmaris ja dåhkkidahtte láhkáj giehtadallá oasstemnjuolgadusáj gujddimássjijt.
+Gejda barggi stáhtan, lánndadikkijn ja kommuvnajn stivrriduvvá sjávovälggogisvuohta almulasjvuohta- ja sekretässalágas valla gudi barggi priváhta sujttovadde lunna galggi tjuovvot patiänntasihkarvuohtalága njuolgadusájt sjávovälggogisvuoda birra.
+gávnnuji bargge máhttudagáj suomagielan,
+Dåktår álu vásstádusáv laboratåvrås oadtju avtan jali guovten biejven.
+dåbddåt ja gåvådit guovte- ja gålmådimensjonála gåvvusij dåbddomerkajt dagu tjiega, rabda ja jalgudagá ja figuvrajt tjuolldet ja namádit gåvvusijt dåj dåbddomerkaj milta
+Gestagenum gávnnu aj iemelágasj p-tablehtajn, valla dálkasmierre hähkka p- tablehtan la sieldes alep.
+Vuona ja Svieriga Sámedigge aktan Svieriga Sámij Rijkasiebrre ja Vuona Ællosámij Rijkasiebrre, li gåhtjoduvvam Vuona ja Svieriga rádediddjes joarkket bargujn Svieriga ja Vuona boatsojguohtomsåbadimijn.
+6 § Tjuottjudusguovllon suomagiellaj li kommuvna Botkyrka, Eskilstuna, Váhtjer, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
+Jubmela rijkka ietjastis bådisj vájku ep råhkådalá, valla dánna råhkådallap mijá lusi aj boahtá.
+Oadtju hähkka-p-tablehtav ienemus nuorajduostudagájn, seksa- ja aktanårromduostudagájn ja varrresvuohtaguovdátjijn.
+tjåhkanime, gånnå sáme máná ja nuora máhtti æjvvalit iesjgeŋga giella- ja geográfalasj guovlon, le ájnnasa.
+identifiserit mij le ja mij ij le gielalattjat muoduk ieŋŋelskgiela ja ietjas iednegiela gaskan
+Čákkit la barggojuohkusa namma manna umasslágásj formálalasj ja sahte lájddijiddje sáme sebrudagás gåhtjoduvvin bargatjit ássjijn gåktu mij ållidip Iellembirrasav ja Iellembirrasa bagádiddje prinsihpajt umasslágásj juohkusijn ja organisasjåvnåjn sáme sebrudagán.
+guoradallat bájkálasj ja globála rijdojt tjanádum birásássjijda ja háldadibmáj, ja árvvaladdat gåktu dá rijdo soajtti bájke ulmutjijda, sámijda ja ietjá iemeálmmugijda ja væráltsebrudahkaj vájkkudit
+Vijddábut de li ållessjattugijn Åhpaduslága § 4A-3 milta rievtesvuoda joarkkaåhpadussaj dat jages gå li 25 jage dievdde.
+I agev dárbaha sidjij guorrasit jalik sijáv doarjjot vájk mav dahki.
+Dat mierkki siján le aj åvdåsvásstádus dievnastusáv fállat mij le sáme pasientaj gielalasj ja kultuvralasj dárbojda hiebaduvvam.
+Tråmså universitehtta oadtju 955 000 kråvnå ráddidusás åvddånahtátjit digitála vædtsagijt maj baktu sjaddá álkkep sámegielajt adnet.
+Nammadus le fágalasj duodastuvvam dåjmaj oajvvadusáj baktu oajválattjajda vaddám sierralágásj máhttelisvuodav sámepolitihkalasj ulmijt ållidit ma lulujin sebrudakåvddånahttemav nuorttan nannit.
+Giellajábmemav garvvet gájbbet nannusap ja ienep ulmmejåksåm ja systemáhtalasj rahtjamav.
+Åtsålvis Åtså maŋemusát moarmesmáno 15 biejve!
+Ž Majt vidá jage duogen dagá?
+Da ájrrasa majt Sámedigge nammat nasjonálpárkaj stivrajda åvdåsti sáme berustimijt ietjasa tjadá stivran.
+Ienep dutkamav álgadit sáme kulturæládusáj birra
+åvddånbuktet ietjas lávllagij, juojggamij, báhkoståhkusij ja subttsasij dramatiserema baktu
+Gå fáhka åhpaduvvá måttijt jagijt, de le dåssju bajemus dáse åbbålasjárvustallam mij boahtá åvddån máhtudakduodastusán jali loahppaduodastusán.
+ságastit virgij ja barggoiellema birra
+Dat sihtá javllat sáme giellaguovdátja, suohkana ja ietjá doajmme giellabirrusijn galggi lahka aktisasjbarggat.
+D. Gåktu galggi bargge nubbe nuppev gehtjadit ja viehkedallat?
+Oahppe oadtju dáv kåserijav juogedum elektronalattjat jali páhppára nanna.
+Barggo- ja álkkádusetáhtta galggá tjadádit biellejahkásasj addnijguoradallamijt, ja jahkásasj addnijguoradallamijt barggovaddij gaskan.
+Luluj luondulasj dájt prosessajt aktan gehtjadit.
+Sáme organisasjåvnå 1970-lågos dåjmalattjat barggin dan vuoksjuj váj galggin rijkajgasskasasj álggoálmmukbargguj sæbrrat duola dagu Álggoálmmugij væraltráde (WCIP) ásadime baktu jagen 1975.
+tjuorggat ja gåvådit gávagijt parameterhámen ja merustallat dákkár gávvagij ruossimtjuorgav
+Oahppe máhttá tjielggit gåktu moadda moattelágásj terma li badjánam, jårggålum terma aj.
+Åhpadiddje ij bierri jårggålit ienebuv gå dárbulasj le, nåv vaj oahppe dádjadi ávkálasj la oahppat sámegielav.
+Máhttá dåbddut vaj viehket jur dalloj, valla goavgge boahtá ruoptus ja de máhttá väráp sjaddat.
+Mån dárbahav viehkev dáv bágov dádjadit
+Gånnå: Gut: Dáhpádus: Man birra ságastallat:
+vaddet bajeltgåvåv gåktu bioteknologija duon dán láhkáj medisijnalattjat aneduvvá ja dágástallat vejulasjvuodajt ja hásstalusájt dákkir anojn
+Jus dasi sjiehtada de viertti dav kontráhktaj åttjudit. Dakkir ássje vierttiji vattugisláhkáj tjáleduvvat ja åvddåla såbaduvvat.
+Musihkkajuollodime Sámedikkes / Dájdda- ja kulturdåjmadibme / Kultuvrraiellem / Sámedigge - Sametinget
+Gájkka boatsojmerka li boatsojmärkkaregisstarin tjoahkkidum.
+Áhttje mijá guhti le almen.
+Bivddám, dábmam, båhtjåm, bårråm li dav, ja skittes ja náhkes biktasijt gårrum.
+Rijddotjoavddemráde sijddabielen le diedo rijddotjoavddemráde birra nuortta- ja julevsámegiellaj.
+Åhpadusá mihttomierre le oahppe galggá máhttet
+gulldalit ja dádjadit sosialalasj ja geografalasj variántajt autentalasj diles
+Máhttet adnet digitála ræjdojt sámegiela tjiegŋodimen le dárbulasj jus galggá rijbadit moattebelak tækstahámij ja åvddånbuktemij.
+Oahppopládna vuoset matematihka máhtudakmihtojt viddnofágalasj oahppoprográmmajn 1T-Y ja 1P-Y.
+Sámegiella le akta sáme sebrudagá vuodoåsijs ja Sámedigge mij le sámij álmmukválljidum orgádna bierri liehket tjielggasap aktørra giellapolitihkan ja mierredit viehka ienebut giellagatjálvisájn gå uddni.
+Dan båttå ásaduvvá seminárra Columbia Universityn ájggegávdan vuoratjismáno 24. ja 25. biejvijt væráltkonferánsa loahppadokumenta sisano birra gånnå Sámedigge aj oassálasstá.
+Gå bielljetsuodtsa l savvám, mij álu åvvå ruvva manná de máhttá lávggot iemeláhkáj.
+Viehkeda mijáv gullat tjuorvvomav majt dån le gullam, niedav dádjadit nåv gåk dån le dádjadam, almasjmáttov dievnastit nåv gåk dån le dievnastam.
+Sij galggi sáme nammadusájt diedulattjat adnet.
+Mujte iesmiedogis barggo le árvulasj CV:aj biedjat.
+Miján le aj riektá sámegielav oahppat ja adnet.
+Jus la skoadov ierit tjuollam
+formulerit luonndofágalasj gatjálvisájt juoŋga birra massta oahppe imájdallá, oajvvadit vejulasj tjielggidusájt, plánav dahkat ja guoradallamijt tjadádit
+Lehkus njálmálasj ja / jali tjálalasj giellamáhtudagá vánesvuohta, valla aj fáhkamáhtudagá vánesvuohta sámegielagij gaskan.
+Dá guokta kultuvra viessoba nubbe nuppe guorralakkoj.
+Ja moaddása li abmasa sjaddam dan ådåájggásasj teknologijasebrudahka mij le maŋemus lågij jagij åvddånam.
+Bagádusá galggi dahkat nav vaj åhpadus sámegielan ja dárogielan orgániseriduvvá nav vaj oahppe oadtju åhpadusáv doajmme lágaj ja njuolgadusáj gájbbádusáj gáktuj.
+Oahppe máhtti vuodon adnet moattelágásj gåvåjt vaj ságastit máhtti mij hiebalgis le dan ájggeguovddelis dilen.
+Vuojnnet gássjel le ájnegis ulmutjijda diehtet gejna galggi aktijvuodav válldet gå galggi gujttit, ja fylkkamánnij bieles ilá binná ressursa biejaduvvi dáv gujttimårnigav tjuovvolittjat.
+Danen le luondulasj juohkkahattjaj guhti le girkkon gástaduvvam, girkkon aj konfirmeriduvvat.
+Máhtudakmihttomiere båhti vuojnnusij åhpadusmihttomierijt, ma li lávke jåvsåtjit máhtudakmihtojt.
+Gå idedis vas smaredij de ájtsaj oadám lij moadda ráboj gassko.
+De le dal dujna máhttelis oadtjot ienep diedojt ietjat oahppejuohkusa båhtusijs ruvábut gå åvddåla.
+Dát åhpadimgárvvidus le buojkulvis gåktu barggat 3. ja 4. jahkedásijn.
+2008:n Sámedigge guovtegielakvuodadoarjjaga guoradallamav diŋŋguj.
+Dát åhpadimgárvvidus hiehpá buoragit guhkásåhpadibmen danen gå oahppe galggi subtsastit, ságastit ja buohtastahttet subttsasijt.
+Lágadis la nuppástit seksuálak tjerda diehti.
+Muhtem sajijn lávllu gasskaájge sálmajt, ietjá sajijn hip-hop, ja muhtem sajijn vas goappátjijt sæmmi jubmeldievnastusán.
+AN:a Mánájkonvensjåvnnå duodas sáme mánáj riektáv giela, kultuvra ja åsko adnuj.
+Álu infeksjåvnnå vássá muhtem biejvijs.
+Eksábma guovdásj ásadusájs dagáduvvá ja sensureriduvvá.
+Moattes sámijs sámásti, valla e sámegielav tjále ja lågå.
+Lågå oajvvadusáv ieŋŋilsgiellaj jali dárogiellaj dánna:
+• Vuodna hæhttu sihkarasstet jut álmmukregistar ja ietjá almulasj registara ja institusjåvnå máhtti sáme bokstávaj tjállet
+Dá mærrádusá lágan li dahkam nav vaj Sámedigge hæhttu tjielggit ietjas vuodov pládnabárgo oassálasstemij.
+Rádjam le muv sárnnedittjat fáŋgajda friddjavuodav, tjalmedimijda
+• Dágástallit gåktu sihtabihtit dajt oahppijt tjuovvolit gudi li nievrebun jali buorebun gasskamieres.
+Norut Alta - Áltá ja Nordlandsforskning / Nordlánda dutkam li aktan dáv guoradallam.
+Máhtti aj hárjjidallat riekknit millimehterij ja centimehterij.
+Sämmi l jus dujna l barggoiellemmáhtalgisvuohta ekonomidjas, bargges, IT:as ja sisŋásjdievnastusás.
+Ietjá láhkáj åvddånbuktet ietjam
+Vájkkudit dasi ahte riektáprosessa massta kárttimbarggo le oassen vieleduvvá
+Mujna le viek stuorra báhkoboanndudáhka
+Jus nuppástuvvá de l buoremus dav giehttot ja viehkev oadtjot nuppástimev hieredit.
+Sæmmi bále bessi rollaj ja dáhpádusáj lahka.
+Sámedigge le åvddåla rapportajt dahkam sámegiela birra sebrudagán.
+Uddni sijddanamma ienemusát boatsojsujton aneduvvá.
+Jus la aktisasjlihtto galggá gärdda guohtomguovlo sinna gávnnut.
+Báhko åvddånahttemságastallam vuoset man birra galggi ságastallat; gåktu oahppe skåvlån doajmmá, soapptsu, oahppá ja åvddån.
+Ævto ma hæhttuji dágástaláduvvat ja árvustaláduvvat le i. i..:
+Sámedigge le dan diehti guhkes ájgev barggam nannidahttet sámegielav ja kultuvrramáhttudagájt Mánnáviesojn (Barnehus), maj vásstádus le åtsådit mánájt ja nuorajt gudi li vásedam seksuálalasj illastimijt ja vaháguhttemijt.
+Ij råkkådahka Nussirin juska regulerimpládna le dåhkkiduvvam
+suohkana ja fylkasuohkana máhtti vaddet oahppolihtojda åhpadusáv vaddet vuodo ja joarkkaskåvlå åhpadussuorgen.
+Lijkku gus rádnaj bioj mannat?
+Åhpadiddje oahpásmahttá tiemáv ja giehttu gåktu tevstajt jårggålit ja hiebadit.
+Mij la buorre: Dån ietjat vuojnojt tjielgga åvddånbuvtá Muv mielas de dån buoragit ietjat vuojnojt argumenteri.
+Diedádus le rievddam åvdep diedádusás 2005 rájes " Sámedikkeráde diedádus sáme mánájgárdij vuoksjuj " ja " Sáme mánájgárdij strategalasj pládna 2008-2011 " joarkka.
+Ihkenis ij oade, agenis gåhtså, sån guhti Israelav várjjal.
+Jánndurin la dárbulasj ienep låssjkusis gå majt jáhkká, buojkulvissan jagák máhttá ienep gå lijttarav dárbahit.
+Gå sellarievddadusá árrat ielveduvvi ja dálkuduvvi, le dat dahkam vaj skoahtotjåttåbårredávdda dajt maŋemus 40 jagijt la oalle binnum.
+tjállet rapportajt ja gåvvidimijt ja avtagærddásasj digitála tevstajt dahkat
+válljit duov dáv digitála ressursav ja ietjá viehkkenævov, ja adnat dajt iesjrádálattjat gå gielav le oahppamin
+Kultuvrraæládusá maj vuodo le sámekultuvrra, luonndo ja birás máhtti sjaddat ájnas æládussan moatte sáme sebrudahkaj, javllá rádeájrasAnn-Mari Thomassen.
+Dákkár gatjálvisá e ságájdáhttemin hieba.
+Sáme álmmuga guoskavasj ássjijn de guovdásj oajválattja Sámedikkijn guládalli.
+Danen le ájnas ráden le buorre aktisasjbarggoævto ja åvddånahttemvejulasjvuoda.
+Dáj rievddamij milta hæhttu dal dåjmalattjat gatjádit makta máná kultuvralasj ja gielalasj riektá várajda váldeduvvi gå biebbmosijddaj jali mánájsuodjalusásadussaj biejaduvvi.
+Gå dát konvensjåvnnå fábmuj biejaduvvá galggá javllamáno 13. b. 1971 bievddegirjje Svieriga ja Vuona gaskan gárdij tsieggima ja huksama birra muhtem rijkarája åsij milta (Jämtlanda lena ja Nuortta-Tröndelaga ja Oarjje-Tröndelaga fylka) fámoduvvat.
+Pláni: Gatjálvisájs majt le ájádallam åvddåla moatte li álu ságájdahttemin vássteduvvam- danen ájádalá moadda ietjá gatjálvisájt.
+Navti álggoálmmuknissuna viehka gássjelis dilláj båhti.
+Gå allamáksoájgge nåhkå de álggá vat ådå ájgijn boahtte oasstemin, juska gånnå la allamáksotráhpan.
+Máhttelis le aj organiserit skåvllåbiejvev nåv vaj oahppe iejvviji sámegielav mierredum ájgijda biejvenalluj, duola degu juohkka ideda.
+Moaddása oajvvadi dárbahip ådå vælggogis sjiehtadusáv duodden Kyotoj, mij mierret USA:j nuoskodimlåbijt ja mij mierret nuoskodimbinnedime ja dálkádakhiebadime ruhtadimev hæjos lándajn.
+Mánná hæhttu iesj bessat subtsastit gåktu dille mánájgárden le.
+anályjssajuohkusa mandáhttá ij le statistihkav dahkat, valla gávnnat ja kommenterit ieme statistihkav.
+Dát merkaj aj gárvedit, dahkat ja hárjjánit låhkåt ieŋŋilsgielak tevstajt duon dán sivá diehti, ja duot dát guhkkudagás ja gássjelisvuodas.
+Majt máhtá buoredit: Dån vierddi gávnnat buojkulvisájt gåktu giella ja kultuvrra sámij gasskan duon dán sáme guovlon dejvadi ja gilposti
+Jus dávdda gávnnu soahpomsuodjelágan, de máhttá brevav jali telefåvnnåságastimev oadtjot muhtem duostudagás gånnå gåhtjoduvvá ietjas åtsådit.
+Dåj lihppe dal gállasjguojmitja ja dunnu gállasjvuodav lihppe Jubmela ja dán tjoaggulvisá (dáj vihtanij) åvdån nannim.
+Rádnastallam le æjvvalit aktijvuodan gånnå ájnegis dåbddå ietjas dåhkkiduvvam ja árvvon anedum jur navti gåktu sån le.
+Fálaldahka le muhttijn aj nav moattelágásj; varresvuodadievnastusá bieles dåbddu dagu dilev láhtjá buorre sáme fálaldahkaj, madi addne e sæmmi láhkáj dåbdå.
+Presidænntaj la ájnas gå Nuortta-Hålogalánda biskåhpan li buorre diedo sáme sebrudagás ja girkkoiellemis.
+Muhttijn aj åtsådibme dagáduvvá gehtjadittjat vaj e buojkulvissan plasentas bátsidusá gávnnu skoadon.
+ståhkat, gæhttjaladdat ja barggat jiednadimijn ja intonasjåvnåjn
+Dát láhka l dagádum suoddjitjit mánájt vuoras ulmutja dagojs vastes dagojs majt e sidá vuorrasap ulmutjis.
+Sámedikke oajvveulmme sámegiela åvddånahttema gáktuj le lasedit sijá lågov gudi gielav bukti ja sámegiela anov vijdedit.
+Nasjonálalasj láhkatjoahkkijn vuodot Vuodolága 110 § a-oasse vælggogisvuodav stáhttaj láhtjet dilev nav vaj sáme álmmuk máhttá " sihkarasstet ja åvddånahttet ietjas gielav, ietjas kultuvrav ja ietjas
+gæhttjaladdat duojna dájna njálmálasj ja tjálalasj åvddånbuktemvuogijn duon dán sjáŋŋarin
+Gávnnu moadda lágásj skálma, d.d. barggoskálma / prosæssaskálma ja vuosádallamskálma / árvustallamskálma.
+Dánna oahppe galggi vuosedit ietjasa máhtudagájt gå dálkkediedádusájt dahki, gånnå li akta jali ienep dájs bágojs: dálkke, dálkkemerka, muohta ja fierdda.
+válljit hiebalgis mihttimavtadagájt ja riekknistit iesjgeŋga mihttimavtadagáj gaskan
+Statistihkkaj gullu dáhtájt plánit, tjoahkkit, organiserit, analyserit ja åvddånbuktet.
+Ådåjakmáno 1. biejve rájes biejaduváj gájbbádus barggoájge binnedibmáj 40 prosentas 50 prosænntaj gå sierranjuolgadusá fámoduhteduvvim ma ruhtahiede ájge doajmmin.
+Smávmánájt máhttá guodde valugin, babysitterin jali asken adnet biejven.
+Kulturæládusá lassáni sáme guovlojn
+Sámedigge gæhttjal vájkkudit sihke Vuona ja iehtjádij rollav REDD + dåjman rijkajgasskasasj birástagáj åvddånahtedijn, váj dat sihke dahká ahte dálkádakgássaj luojttem giehpeduvvá, ja ganugahttá biologalasj valjesvuoda binnedimev ja åvdet guoddelis åvddånahttemav álggoálmmugijda gudi trohpalasj vuovdijn viessu ja bierggiji.
+Majt mierkki Pedagogalasj - psykologalasj virgge (PP-virgge) Virgge mij bagádallá suohkanav hiebadime birra mánájda gænna li sierralágásj dárbo.
+Máhttodepartemænnta le gåhttjom Åhpadusdirektoráhtav jagen 2009 tjadádit bærrájgæhtjov gåktu suohkana ja fylkasuohkana tjuovvoli sáme oahppij rievtesvuodajt åhpaduslága milta, dán vuolen aj oahppij máhttelisvuodajt oahpponævojda.
+Binná addne ja stuorra vijddudagá dahká gássjelin oarjjelsámegielajn barggat.
+giehtadallat, faktoriserit ja álkkedit algebrauttrykkajt, dajt praktihkalasj dilijda tjadnat, foarmmalij, parantesaj ja fraksjåvnåj riekknit ja neljudakgárgadisájt adnet
+nRK sámi Radio ådåsfálaldahka radion sisadná guokta sáddaga julevsámegiellaj ja oarjjelsámegiellaj vahkkuj.
+Man ednagav la juhkam dav mierret.
+Dát doadjá prinsihpajt rádádallamsjiehtadusán Sámedikke ja stáhta gaskan.
+Sæmmi láhkáj le guovdátjin buktet iehtjádij signálajt dádjadit gåktu galggá jali bæssá ulmutjahttet, jali mij le sijá rájáj rastá.
+Sáme giellaguovdátja viehka buorre bargov dahki bájkálasj sebrudagájn, ja li dåjmalattja dagu giellakursaj ja sámegiela árenáj ásadijn.
+Skåvlån le åvdåsvásstádus dålkåv åttjudit sidjijda gudi dárbahi. Åtsådallama vuosedi luluj dárbbo dålkkåj ságastallamijn sijájn gudi dánna lij guhkev årrom ja aj sijájn gudi li áttjak boahtám.
+Maŋŋela gå ållessjattukåhpadimprográmma álgij, le registreridum stuoráp rekrutterim vijddábut låhkåmijda sámegielan.
+Dát rahpá ådå oahppamarenajt ja vaddá ådå máhttelisvuodajt låhkåm- ja tjállemåhpadusán, tevstaj gárvedimen, komponerimin ja tevstaj divodimen.
+Slávgán la virgálasj stáhtus, valla dat ij la álmmukslávggá mij åvdåstahttá gånågisrijkav Vuonav álmmukriektálattjat ja stáhttariektálattjat.
+Jagen 2011 Sámedigge álgadij, aktan Rijkaantikvárajn, registrerimprosjevtav sáme tsiekkadusájs.
+Rapportta "Evaluering av Sametingets søkerbaserte tilskuddsordninger for samisk språk " åvddån biejaduváj Sámedikken mánnodagá 18.02.13.
+Ij galga dálkudit mánájt gudi li nuorabu gå guhtta máno gudi báhkan buolli váni vuostak sujtujn aktavuodav válldet.
+Duodden dán dáhtátjoahkken gånnå máhtá gávnnat bágojt ja termajt, gávna risten.noŠan adjáj:
+Jus mánná ij njamáduvá, de máhttá njidtjemielkkemålssomav vaddet, rijssa- jali májsajubtsav máná álddara gáktuj.
+Juska vil oarre de l riektá abårtåv dahkat váni darbaha ietjas tjielggit ietjá ulmutjij.
+Stáhtan la riektávælggo vaddet sámijda máhttelisvuodav duodastit ja åvddånahttet sijá kultuvrav.
+Dákkir ieredus ij le dåhkkidahtte.
+Åvddål gå gähppá li ållåsit åvdeduvvam de li sierraláhkáj rasje suovvaj.
+Röntgenapparáhtta mij aneduvvá l sierraláhkáj hábbmidum váttátjit njidtjetsuottsas buorre gåvåjt vuollegasj röntgensuonjardimijn viehkken Muhtem bále máhtti bårredávddásjattalvisá ma li val muhtem millimehtera stuore älvádallat.
+• Máhtá gujttit jus mánná ij sierrapedagogalasj viehkev oattjo
+50 skallidim- / konfirmasjåvnnå- jubmeldievnno
+Ulmme l gávnnut gesi l válldum jali l aktijårro, sirádum ulmutjijda jali gejda ájggu sirádit, gesi l gássjelisvuoda sirádime maŋŋela ja gesi l gassjelisvuoda gasskavuodan suv lagámusájda.
+Oahppe hæhttu aj buoragit dádjadit gåktu sån doajmmá.
+Pressan ja median le sierra lanjá, ja hiebadahtedum la radio- ja televisjåvnnåsáddimijda Sámedikke tjåhkanimijs.
+Árvustallamin bargadahttijn máhttá åhpadiddje diededit gájbbádusáj milta masi sij li åvdutjis guorrasam.
+Dálla le muhtem barggojuogos manna li ájrrasa dájs ásadusájs, buktám guoradallamav mij oajvvat máhtsadit oasev dájs gávnijs daj gudá dávvervuorkájda ma li Sámedikke háldon.
+Ávkástallamrievtesvuodaj æjgádin li rievtesvuoda válldet ja ávkástallat minerálajt masi stáhtta æjggurievtesvuodajt tjuottjot (§32).
+Rieknimtjehpudagá åvddånibme ieŋŋliskgiela hárráj merkaj adnet tállajt ja rieknimav gå åvddånahttá repertoarav matematihka termajs ieŋŋliskgiellaj ma li viettjadum bæjválasj iellemis, ja dábálasj ja fágalasj ássjijs.
+Mánájskåvlån le dáhpe sosialalasj dåjmajt vuorodit, madin fágalasj åvddånibme le ájnnasamos nuorajskåvlån.
+Gávtse jagágin álgij sån karriærav balæhttadánssen.
+Guoskavasj ællosujttotjielde gåhtjoduvvi aktijvuodav mijájn válldet jus vuojnni dárbov Sámedikkijn guládallat dájna ássjijn.
+Dát la ållagattjat ájnas gå ulmusj la várnajhamos dilen, javllá rádeájras Olsen.
+Oahppe vierddiji allasisá báhkobáŋkav dahkat.
+Máhttet låhkåt: Oahppe låhki duov dáv dålusj subtsasav, giehtov, dijdav ja ietjá tevstajt ma tiebmáj gulluji.
+Jus i sidá ietjat profijlav rahpat, de le nubbe vuohke duodde kontov ásadit.
+Sámedigge vuojnná dárbov láhtjet kursajt udnásj æjgádijda le mierredime giela åvddånahttemav boahtte ájgijda.
+Maõria (gudi årru boandás ja demokráhtalasj stáhtan) li aj dåjmalattja iemeálmmukkonferánsajn ja giellakonferánsajn gånnå diedojt juohki ietjasa giellaællánahttemij birra.
+Ráddidus ittjij tjuovvola Sámekomitea oajvvadusájt diedádusán Stuordiggáj jagen 1963.
+Máhttá aj vaddet PSA-åtsådimev jus dåktår gullá muhtem prostahta rievddadusájt gå åtsåduvvá, rievddadime ma máhtti buktet moattelágásj vájvijt ja dávdajt.
+Oahppe máhtti tjåhkanit temáplakáhta birra ja såbadit ságastallam galggá sábmáj.
+Duodjevuobdde máhtti åhtsåt prosjæktadoarjjagav ja dan láhkáj nannit manov duojes dagádum ietjá duodjárijs
+Tjoahkkáj juolloduváj 426,5 millijåvnå Sámediggáj ja 890 millijåvnå sáme dåjmajda.
+Iehtjáda vas luovviji ietjasa ájnegissubttsasijs, sjáŋŋara sisbielen tjálli ja sæmmi boahta aj sáme árbbedábij milta.
+tjielggit faktåvråjt ma populasjåvnå stuorrudagáv vájkkudi ja vaddet buojkulvisájt gåktu sjatto ja juhtusij iellem nuorttaguovlojn li rievddam
+Diehtep gå gajkoduvvá goahte mij le mijá viesso ednamin, de miján le viesso almen mij le Jubmelis, ihkeven viesso mij ittjij giedaj dagáduvá.
+Gätjástus la várrogit álgget vaj ij njálmmáj garrasit tsåhkkå ja labuda njuoktjamav guojmenis njálmen dalága.
+Tjálalasj eksámen bájkálattjat dagáduvvá ja sensureriduvvá.
+Nuorttasámegiella nielje oajvvegiellasuorggáj juogeduvvá: Merrasámegiella - Lulle merrasáme (Várjatvuodna ja Lágesvuodna).
+Dán aktijvuodan le ájnas sáme nammafágalasj arkijvav tsieggit váj namá li álkket giedaj åvdån.
+Muhtem oahppe måvtåstuvvi gå diehti nágin galggá låhkåt jali gulldalit sijá subttsasav.
+Juogosloagga 1, álggoloagga Dát juogosloagga aneduvvá åvddål gå dáhká ja tjadát roallaoavdástallamav.
+§ 26 Goepsetjahke Nordlánda fylkan
+sáme aktijvuodan le vuostatjin sáhkan sámegielav adnet divna DGT aktijvuodajn, dsj. sáme namá galggi
+Dát le juoga majna Sámedigge ájn galggá barggat ráddidusá guládijn, javllá sámedikke presidænnta Egil Olli.
+Danen la sieldes ájnas juhkusav vaddet juo infeksjåvnå álgo rájes.
+Ájnas le jut iesjguhtik departemænnta åvdåsvásstádusáv oadtju ja tjielggasap rollav oadtju mij guosská sámegiela bargguj.
+Mav ietjat konfirmasjåvnnåájge gáktuj sávada?
+Merkaj biologalasj oarbbenijn gudi li álmmuktjáledum umasse årudagájn la guhtik allamáksosuodje.
+Stiftaj barggogåhttjusijda gulluji tjoaggulvisájt doarjodit ja daj bargov åvdedit.
+Gåsi galggá Svieriga girkko fámojt biedjat?
+Sáme giellaája galggá vuostatjin barggat sámegiela åvddånimijn, termaj, giellagáhttimijn ja diedoj álmmugij giellafágalasj gatjálvisáj vuoksjuj.
+nuortta-Trøndelága fylkasuohkan le 2008 rájes sámegiela háldadusguovlo sissŋelin, ja ájggu jagen 2009 ásadit 3-jahkásasj åvddånahttemprosjevtav åvddånahtátjit ja nannitjit oarjjelsáme gielav ja kultuvrav. Prosjevtan le sierra dæddo aktanahttet sámegiela åhpadusáv.
+Dán vijdedime symbåvllån le plussamærkka REDD namá duohkáj biejadum, váj sjaddá REDD+.
+Lullne: Divielva Havgajoga njálmmáj Divielvan, vijdábut Hávgajoga milta Hávgajávre njálmmáj, dassta njuolgga linnjan Gorvvejávre nuortamus luoktaj, vijdábut rijkarájáv dat sajes Leinavattneta lulemus luoktaj.
+biejaduvvi giellasujttodagojda rijkalasj
+Dánna aj gávna boatsojmerkajt: http://www.reindrift.no/index.gan?id=300&subid=0 www.bamma.no
+- Gájbbádus juhte Nussir ASA hæhttu boahtet ájgás ælloæládusájn dåjmaj birra le huoman positijvva, jus dal råkkådahka ij álgeduvá vajku dakkir såbadus ij sjatta.
+Buojkulvissan máhtti ienep åhpadiddje aktan guoradallat jali oahppe mátti tjadádit dav jus máhttelis le.
+Tjalmme álu vuojnná symbåvllåanov ja visuella hábbmimav girkkon ja navti dåbddå dagu dasi gullu jali ij.
+Jus lihtov hiejtet vierttiji muttágis oare hiejttemij gávnnut.
+Máhtá riŋŋgit, manádit jali tjállet duv tjoaggulvissaj ja adnot blankehtav hiejtedibmáj.
+Jubmel vaddá - Mij juogadip nanostahttá sáme
+Duv vájkkudahttem Sámedigge dættot bájkálasj diedojt ja dájadusájt mærrádusájn mij guosská luondo moattebelakvuoda adnemav ja suodjalimev.
+Dåjmalattjat oassálasstep bargguj nasjonála hiebadamstrategiaj dálkádakrievddamij vuosstij, ja bærrájgæhttjap jut da e sáme berustimijt nievres láhkáj vájkkuda.
+Dánna li vas muhtem sáme suohkana ma ælla dagu iehtjáda ja majna le alla årromsadjebivnos, dagu Lebesby, Sørreisa ja Unjárgga.
+Luonndovalljudagá li alla árvo ja li vuodon ulmutjij iellemij, biebbmuj ja varresvuohtaj.
+Ihkap Liv, gå moaret gå Vilde dinosaurav válldá, sjaddá gássket ja ruohkkat.
+Åhpada mijáv siebrrevuodan ja semasvuodan viessot ja iellemav suoddjit ålles ednama birra.
+Mánájgárden galggi máná liehket oassen jasska aktijvuodas.
+Oajvveoase li oase ållesvuodas ja dajn le aktijvuohta.
+Stáhtabudsjehtan oajvvat Ráddidus stuorra juollodime ma li tjanádum ráddidushuodnahij bombeládadallamij snjilltjamáno 22. biejve 2011.
+árvustallat gålådimev ja kredihttakårtå anov ja biedjat budsjehtav ja ruhtalågov riekknimárkkaj
+Innovasjon Norge háldat viddnudakájgodum rudájt duodjeæládussaj.
+Merkaj máhttá fáladuvvat åvdep dán máno gálvov dálkasboargálin ja máno gálvov vas ietjá bájken.
+A. Ma li buorre æjgátságastallamij dåbddomerka?
+Dánna gávna tjoahkkáj 30 dájddára mij sjaddá 10,2 juohkka tuvsán viesádij, dát vuoset akta prosænnta álmmugis le sebrulasj avta jali moadda dájddaorganisasjåvnåjn.
+Sáme jáhkkoåhpadus jådeduvvá sihke tjoaggulvisájs, barggoguojmijs ja æjgádijs / åvdåstiddjijs, fáddarijs ja fuolkijs sijdan ja
+Árbbediehto: Vuodna máhttá doarjjot ahte dåbmaris systebma álgaduvvá riektálasj suodjalime vuoksjuj mij vuojŋalasj riektáv sulástahttá, jus dat mij galggá suodjaluvvat tjielggasit le tjielggidum ja ráddjidum, ja ahte li dádjadahtte tjuolldusa.
+Ij diehttu jus njunnjespraddja viehkedit bielljenávlladahkaj.
+Máhttá aj aktavuodav válldet patiänntasiebrrerádijn jali patiänntaoahttsijn dan lanndadikken gånnå årru oattjotjit diededimev gejna galggá aktavuodav válldet oattjotjit nuppev vuojnov. Lågå ienebuv: Jus ij la dudálasj sujtujn.
+Dánna buojkoduvvá gåktu guhkásåhpadibme máhttá aktiduvvat interaktijvvalasj oahppamvuoduj.
+Ráddidus le dahkam doajmmaplánav sámegielajda.
+Rijkkagasskamierre gålluj 2011 la 0,24 prosenta duv värrodahtte sisboados kommuvnnaj.
+o Sæbrram lip álggoálmmugij væráltvijddásasj oajvvetjåhkanibmáj dálkádakrievddamij birra Anchoragen 2009 vuoratjismáno, ja gasskasjiehtadallamijda Bangkokan ja Barcelonan åvddål Københámna dálkádakoajvvetjåhkanime AN:a dálkádakkonvensjåvnå aktijvuodan.
+Ieŋŋilsfágan li vissa máhtudakmihto vuodoskåvlå 2., 4., 7. ja 10. jahkedáse maŋŋela ja joarkkaåhpadusá Jo1 oahppogárvediddje åhpadusprográmma / Jo2 viddnofágalasj åhpadusprográmma.
+Åvddålijguovlluj sámegiela åvddånahttem le tjanádum rahtjamusájs moatte aktørajs, gånnå aj suohkanijn ja fylkasuohkanijn le guovdásj dahkamus.
+Dibde oahppijt gulldalit moallánagájt ja maŋŋela javllat dajt.
+Alternatijvva 1: 335 tijma, gulluji oahppijda gudi e vieresgielav / gielalasj tjiegŋodimev vállji
+akta árvvalusájs le jut ásaduvvá aktisasj sáme dutkam-, fáhka- ja resurssaguovdásj sáme gielaj hárráj.
+Álggovijor vaj dat galggá fámon årrot la dálkkasa majt ålgus mij gullu allamáksosuodjáj.
+Aktijvuohta mánájgárde ja sijda gaskan galggá rabás ja avtaárvvusasj.
+Sekretessa diehti lagámusá val máhtti diededuvvat jus iesj oassálastá manádimen jali l miededam.
+Tjalmme bæssá vuojŋadit dan sjávos luondon, madi dahpadum muŋŋkacella låhkåmij li biejadum hiebalgis láhkáj gallerijan.
+Barggo- ja sebrudahttemdepartemænnta ájggu koordinerit doajmmaplána ulmij ja dåjmaj tjuovvolimev ja åvddånahttemav plána doajmmaájggegávdan.
+Oahppe aj galggi åvdutjis dåbddåt tállabágojt ja ræjddotállajt.
+Vállji tiemáv jus siedá ienebuv diehtet: Låvdagoahte, soahke, tjáhtje, dållå, biejvve, ednam ja girkko.
+Gå gielav galggá buolvas buolvvaj dåmadit de le dákkir dille ávkken.
+TLV árvustallá aj jus dálkkasa adno máhttá unnedit sebrudagá mávsojt, buojkulvissan tjuollamijda, skihpasin tjáledimijda jali vuorrasijhuksuj.
+Valla sij e Sámedikke åvdåsta stivran, d. s. j. jut Sámedikken ij la bagádimfábmudahka sijá gáktuj.
+gåvådit, tjuorggat ja ságastallat ietjas váksjomij birra gæhttjaladdamijs ja luondos
+Bargge galggi juohkka mánáv giehtadallat subjæktan ietjas iellemin, ja sujna le riektá ietjas sierra vásádusværáldij, ja galggá bessat ietjas árkkabiejvev vájkkudit (Bae, 2009).
+Luondulasj oassen dassta le aj sáme sierralágásj mihttoavtadagá ja rieknimvuoge.
+Sáme dåhkkiduvvin ij dåssju unneplåhkon, valla aj álggoálmmugin.
+Dála le muhtem buojkulvisá gåktu oahppe máhtti iesjárvustallat.
+Beatnakvuomin li tjuovvo rájá (1. kárttaduoddetjála): Nuorttan: Ruovdderájáv rijkarájás Gátterata stasjåvnnåj.
+dádjádit moallánagájt dálkij, dálkkemerkaj, muohttagij ja fierdaj birra iesjgeŋga jábe tjadá
+Jus lihpit jur klássalanján, de dåhkki sámeslávgáv tjuottjodattjat bievden.

eval/test.sme-smn.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Jietnavuoigatvuohta - gii oažžu jienastit
+Mii fertet oččodit Guoládaga Sámi Radio bissovaš ortnegin.
+Lea stuora gudni munnje ahte ovddastit ruoŧa Sámedikki ja dadjat moadde sáni dal go Sámediggi suomabealde rahpasa, dáppe Ohcejogas.
+Muhtin olbmotges leat maŋimus áiggiid ohcan čovdosa sápmelaččaid rivttiid ovddideami várás nu ahte leat evttohan sierra sápmelaš joavkkuide iežaset lágaid dehe nu ahte leat bidjan sierra sápmelaš joavkkuid vuoigatvuođaid ja árbevieruid vuostálagaid nuppiideaset ektui.
+Ruoŧabeale Sámediggi addá maid lihkosávaldagaid suomabeale Sámediggái ahte dii fargga beassat sirdit sisa ođđa parlameantaráhkadussii Anáris.
+Fárredeami duohkin sáhttá leat maid buorringeavaheapmi, man sáhttet geavahit fápmopolitihkage gaskaoapmin.
+Loahpalaččat mii sávvat suomabeale Sámediggái, ráđđehussii ja riikkabeaivái buot lihku ja roahkkatvuođa bargguin ahte ovddidit sámi álbmoga lágalaš beroštumi Suoma republihkas.
+Sámegielat ja sámi kultuvrrat eai seaillo almmá sápmelaš oahpaheddjiid ja beaivedikšunbargiid haga.
+Sámit ledje daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásaiduvve Davvi-Fennoskandiai dalán jiekŋabaji maŋŋá badjel 10 000 jagi dassái.
+Sáhtát jienastit ovddalgihtii gos beare ovdajienastanbáikkis Suomas dahje olgoriikkas.
+Hildá Birget Länsman (riegádan 1993) lea sápmelaš juoigi, lávlu ja musihkkár.
+Dákkár áigge vihkkejuvvo maid min riektavuođadovdu: ahte juohke okta guoddá vástu dan mielde maid nagoda ja bastá ja ahte eat dál vuovdduš muhto baicce dorvvastat boahttevuođa.
+Sátni siida lea etymologalaččat gaskavuođas sátnái sieidi, mii dárkkuha geađggi dahje bávtti, mii lea bálvaleami čuozáhahkan.
+- suopmelaš dámppat, mat leat olgoriikkain ovdajienastanáigge.
+Šaddat gierdat vel dálá áiggenai vealaheami, ovdagáttuid, vaššiságaid ja bilkku.
+Prošeavtta váldoruhtadeaddji lea EU Interreg Davvi-prográmma ja barggu geavatlaš ollašuhttima várás Suoma Sámediggi ohcá 1 mearreáigásaš nuortalašgiela giellabargi, 1 mearreáigásaš anárašgiela giellabargi ja 1 mearreáigásaš davvisámegiela giellabargi áigodahkii 1.8.2015 - 30.4.2018.
+Sámegielat leat oktiibuot logi, dáin golbma hállojuvvo Suomas sámiid ruovttuguovllus.
+- duddjot oktasaš ja nana gaskaoami rájárastá sámepolitihkalaš ovttasbargui viidáseappot.
+Ja de lihkai ja boradii, ja maŋŋil vulggii galledit buhcciid miehtá gili ja fuomášahtii sidjiide ahte sii ledje vajáldahttán boradit.
+Son geahččá juohke sajis, muhte ii son sáhte gávdnat Duommá.
+Davvi-Skandinávia sámiálbmot nállašuvaš vuosttas Jiekŋameara rittu álbmogiin ja vuođđosámi hálli álbmogis.
+Skuvlamánat lávlo giđđalávlagiid, ii ge gili gáhkkolihtiin lean čáradasrieggáš ge.
+Rádjá ii goit seilon fámus hirbmat guhká, muhto Kustaa Vaasa 1600-logus (1673 ja 1695) addin ássanplakáhtat heaittihedje rájá ja álggahedje ođđaássama sámiid orrunguovlluide.
+- Ráhkis ustibat, dajai son, mii fertet dál vuolgit vánddardit.
+Muhte ikte lei hui galmmas!
+Muhto ovttas mii bastit ceavzit dáin uhkiin.
+Muhto mii fertet váldit vára das, ahte eat váldde málle váldokultuvrra ahkidis vieruin eatge buvtte sámi kultuvrra sisa vealaheami dehe nuppiid gáđašteami. Dakkár árbevieruid eat dárbbat.
+Álbmotbeaivve galgá muitit maid ránnáriikkaid sápmelaččaid ja álgoálbmogiid eará sajes máilmmis.
+Sáhtát jienastit dušše ovtta evttohasa, guhte lea merkejuvvon iežat gieldda ovttastuvvon evttohaslistái.
+Haddegilvonávcca buorideapmi ii sáhtege mearkkašit dušše vuoittujuohkinnávcca buorideami.
+Rádjá vuođđuduvai sámegiliid ja suopmelaš gielddaid rájáide.
+Dál son gullá dan bures.
+Sámeservoša aktiiva doaibman oažžui áigái sámeparlameantta vuođđudeami 1970-logus.
+Sámi giellalága geažil Anára gieldda ja Sámedikki virggálaš teavsttat jorgaluvvojit buot golmma sámegillii, maiddái anárašgillii.
+Muhtun stáhta virgeolbmot ja gieldda jođiheaddji virgeolbmot ja bargit eai goittotge leat válgagelbbolaččat.
+Beana lea hui ilolaš dál.
+Máŋggat jurddašit sihkkarit nuppe láhkai, ahte jahki 2015 lea buktán mielddis dušše ollu morraša.
+Ulbmilin lea bloggain addit sámegielaide nannosut geavahandomena diehtaga foruman.
+Lei bahádahkki dalle suopmelaš dahje riikiiboahtti, lea virgeoapmahaččaid bargun muitalit rahpasit daguin ja daid čuovvumušain.
+Guovtti dahje máŋgga válljensearvvis lea vuoigatvuohta ráhkadit oktasašlisttá.
+Dát vuoigatvuohta joatkašuvai jagi 1852 rádjagiddema rádjai.
+Sámediggi ráhkadii lága ollašuvvamis jagi 2007 vuođđočielggadeami Sámi giellalága ollašuvvan jagiid 2004-2007.
+Syntáksa lea stuorimus hástalus dihtorjorgaleamis, muhto njuolggadusaid bokte sáhttá rievdadit sániid iešvuođaid, nugo kásusa ja logu, ja sáhttá maiddái muhtun muddui rievdadit sátneortnega.
+Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+AHR: Tanja Sanila lea nuortalaččaid ovdaolmmoš, váidalusat hilgojuvvojedje
+- Orru guoskamen skieraide maiddái, jurddašii nieiddaš muhto in muitte, mii dat lea.
+Jagi 2012 gielddaválggain ruoktogielda mearrašuvvá dan mielde, mii gielddaid lea merkejuvvon jienasteaddji ruoktogieldan veahkadatdiehtovuogádahkii 7.9.2012 d. 24.
+Gájanasa neahttasiidu Solju neahttasiidu VILDÁ neahttasiidu
+- Vuoi, lei buorre ruoktot ollet, dajai šieđđaluvvan barggánis gotka, muhto mun gal in oaidnán mánu, in beaivváža inge váriid.
+Go ollebehtet dáid sevdnjes feaskáriid olggobeallái, de beassabehtet oaidnit ahte máilmmis gávdno eambbo go min gotkkabeassi.
+- Lassidieđuid válggain addá gieldda guovddášválgalávdegoddi.
+Ođđasamos DNA-dutkamuša mielde Fennoskandia dálá boazu ii leat duottargottis lodjuduvvon šládja muhto áibbas iežas šládja.
+Dat fas bealistis láhčá vejolašvuođaid mearkkašáhtti bargui Davvi-Eurohpá dorvvolašvuođa ja stáđisvuođa ovddideapmi ovdii.
+Min olgopolitihka geahččanguovllus dás guovddážis leat gaskavuohtamet Ruŧŧii ja Ruššii, davviriikkalašvuohta ja ovttasbargu nu Eurohpá uniovnnas go maiddá Nato-riikkaid gaskka.
+Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot iešguđetlágan bargguid vuođul.
+Dárbbu mielde sáhtát dárkkistit ruoktogieldadieđu magistráhtas.
+Suoma sámiid sáhttá dasto gielalaččat juohkit golmma jovkui: davvisápmelaččaide, anáraččaide ja nuortalaččaide.
+Háliidan álggahit buriin ođđasiin, dasgo daid lea váddásut oaidnit.
+Unnimus fuođđuid bivde lassin náhkiid dihtii.
+Jáhkán goittotge nannosit, ahte buot suopmelaččaid mielaid ii gease dakkár buot ravddamuš jurddašeapmi.
+Suopmelaš ja sápmelaš ásahusa rádján lei ng.
+Dál galgabehtet maiddái geahčadit mii doppe olgun oidno.
+Sávan lihku Suoma beale Sámedikki rahpamii ja dán válgaáigodahkii.
+Dáin kultuvrrain leat báhcán muhtun diktabihtát ja dajaldagat.
+- jietnavuoigadahtton olbmot, geat leat vuođđudan válljensearvvi.
+Gomuvuođas leat miljárddat násttit, main okta lea beaivváš.
+De son gullá jiena, dat boahtá stuora boares muora duohken.
+Eaktodáhtolašbargu báhtareaddjiid buorrin dahje lagamuččaid veahkeheapmi dain áibbas dábálaš áššiin, gal dat movttiidahttet; veahkki oažžuid, veahkeheaddjiid, ja dat ávkkuha min buohkaid!
+Ruoŧabealde mii eat lea ollen nu guhkás.
+Sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja daidda gullevaš árbevirolaš ealáhusaid.
+Mii leat ruoŧabealde noteren ahte suoma ráđđehusas lea vuosteháhku davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii ja dat buktá veaháš suru.
+Mis leat ollu oktasaš hástalusat ja mis sámedikkiin lea buorre ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráđi bokte.
+Sámegiela hállan gildui máŋggain oktavuođain.
+Muhtin uhca stobožis bajimuččas gilis, vuovderávddas, váccašii uhca nieiddaš ja smiehtai ja smiehtai.
+Analyhtalaš giellapárrii gáibiduvvo guovttegielalaš teakstačoakkáldat mas leat 10 milj. sáni dahje eanet, sámegielaide olu eanet.
+Suomas hállon anáraš- ja nuortalašgiella lohkkojit erenomáš áitatvuloš giellan.
+Muhtimiin lea terroristaduogáš ja muhtimat dahket eará bahá.
+Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka.
+Dán oktavuođas ferte erenoamážit áŋgiruššat jos gielain galggaš leat boahtteáigi.
+Boazobargo- ja duodjemáhtuid leat oahpahan maid suopmelaččaide ja min dárkilis giella lea lonen viidát sániid ja sámimállet dadjanvugiid suomagillii ja dan suopmaniidda.
+"Muital munnje gos son lea!", son dadjá eadnásis.
+Mii han bođiimet seamma geainnu, eatge mii goit oaidnán maidege.
+Čálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
+Mii leat ožžon alcceseamet nanu kulturárbevieru, sápmelaš identiteahta ja searvvušvuođa.
+Gielddat vástidit ovdamearkka dihte mánáid beaivedivššu, vuođđooahpahusa, ahkeolbmuid bálvalusaid ja dearvvasvuohtafuolahusa lágideamis.
+Muhto gotkabártnáš ii vajálduhttán maid lei oaidnán, ja suoli muitalii son eará mánáide:
+Fága- ja resursaguovddáža ovddasvástádussan lea ovttas sámedikkiiguin davviriikkalaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela riggudahttin ja dorvvasteapmi boahtte áiggis.
+Dutkansearvvi doaibma vuolgá johtui bloggačállosiiguin, maid čállet sámegielaid ja sámekultuvrra dutkit.
+Háliidan fas muittuhit, ahte servodatlaš čavduvuohta lea min buoremus gáldu.
+Juos du návccat lihkadit dahje doaibmat lea dan meare rádjašuvvan, ahte it almmá govttohis váttisvuođaid haga beasa jienastanbáikái, oaččut jienastit ruovttus ovdajienastanáigge.
+Almmustahte iežat dieđalaš čállosa min siidduin.
+Go fáhtejedje lojimus gottiid gitta daid geavahedje hohkallananeallin ja dánu stuorrudedje boazoealuid ja álge eallit daiguin birra jagiid ja johtit seamma láhkai go sámit dán áiggege dahket.
+- Die gal leat dušši ságat, dadje earát.
+Váldde oktavuođa midjiide ja muital dárkileappot.
+Suomas hállet golbma sámegiela: davvi-, anáraš- ja nuortalašsámegiela, mat buot leat áitatvuložat.
+Máŋggas sámi nuorain máhccet iežaset ruovttuguvlui skuvlema maŋŋel ja ovttastahttet oahpuset árbevirolaš sámi ealáhusaide, buktet ođđa dieđu sámi servošii, ođđa kultursiskkáldas dutkanbohtosiid, skuvlejit ođđa sápmelaš buolvvaid ja duddjojit sámi kultuvrii jotkkolašvuođa.
+Vuosttasin ođđasássan juvssai Eanodaga ja Anára.
+Bálkkašumi sáhttá juhkkojuvvot eanet go ovtta vuoitái.
+Mii galgat leat ilolaččat das, mii mis lea ja galgat muitit oba álgoálbmotservoša ja min oktasaš árbámet.
+Sámi kultuvra eallá ja vuogáiduvvá servodaga buktin nuppástusaide.
+Persovnnalaš jienastanvuoigatvuhtii guoski gažaldagaide vástida magistráhta.
+Ja de čuojahišgođiiga miehtá gili ja muitaleigga ahte sii leat vajálduhttán ahte juovllat han leat fargga.
+Dán áigge ruovttuguovllu olggobealde orru sámeálbmoga lohkomearri lea lassánan 165%.
+Mii sápmelaččat leat dábuhan iežamet báikki máilmmis - ja dál sáhttit čeavlájin illudit min bargan barggus sámi kultuvrra bistevašvuođa beales.
+Anárašgiellage ii leat spiehkastat dása: ovtta dáfus čállindomenat leat unnán ja nuppi dáfus čállit illá gávdnojit.
+Evttohasat leat ovttastahtton evttohaslisttás juhkkojuvvon joavkkuide bellodagaid ja oktasašlisttáid mielde.
+Sápmelaččaid eamiálbmotsajádat lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas.
+Mii leat hárjánan gullat go vierrásat dadjet sámegiela duššat, juoiganárbevieru jávkat, sámi biktasiid báhcit eret anus ja sápmelaččaid suddat láddelaččaide.
+Miehtá máilmmi álgoálbmogat šaddet doarrut seamma buncaraggáiguin ja hástalusaiguin maid miinai dáppe.
+Dušše sullii vádjit bealli Suoma sámiin hálla sámegiela eatnigiellan.
+Min gaskavuođas leat loktanan čeahpes dutkit ja servodatlaš váikkuheaddjit, oahpaheddjiid ja sámi váhnemiid bargu lea buktán buori bohtosa.
+Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii sámiid oktasaš Sámeráđi vuođđudeami.
+- Juovllat han leat, juovllat han leat, nieiddaš lea ceggen juovlagordnegihpu!
+Duohta, lea buktán oidnosii, muhto leago nu, ahte fuoni ja bahá gáldu lea leamaš juo ovddežis, buođđu dušše lea dál rahpaseamen?
+Earet máttaviesttar- ja máttarittu oppa dálá Suoma guovlu lei sámiid orrunguovlu.
+Sámit vuvde náhkiid álo Gaska-Eurohpa rádjai juo hui árrat.
+Dego iešalddes šloavggeheaddji goahti ii nappo leat, vaikko viidásut gealdagasat dáppe oidnostitge.
+1500-logu loahppabeali rádjai sámit elle measta áidna álbmogin iežaset guovlluin.
+Jienastangohpes oažžu leat hávil dušše okta olmmoš.
+Sámi giellaráđi lahtuid gaskkas sámediggi vállje ovddasteaddjiid maiddái sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan doaibmi oktasaš giellalávdegoddái.
+Lea buorre, ahte bargomárkaniid ságastallanoktavuohta lea ain rabas.
+Ođđaássama áigge dálá Suoma ja Norgga davvioasit gulle Durdnosa ja Giema Lappii.
+GOLLEGIELLA - davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo guđát geardde čakčat 2014 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimis Helssegis.
+Ođđasamos arkeologalaš -biologalaš dutkamuš ii doarjjo dán oainnu.
+Lága ulbmilin lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii gielas fuolakeahttá sihke dasa, ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit.
+Ja loahpas gorgŋo buohkat gilis stuorra máilmmi stámpii maid gili snihkkár lei ráhkadan dan botta go dat earát čiŋahedje ja ráhkkanedje juovllaide, ja de lávggodedje buohkat oktanaga.
+Dalle sámit ásaiduhtte guovlluideaset okto.
+Sáhtát jienastit juo válgabeaivve sotnabeaivve 28.10.2012 dahje ovdal válgabeaivvi ovdajienasteamis.
+Ålándda eanagottis eai leat gielddaválggat jagis 2012.
+Sii vázze máŋga beaivvi borakeahttá, ja loahpas buohccájedje buohkat ja fertejedje velledit ja čuojahit doaktárii, muhto son ii sáhttán boahtit go lei vajáldahttán boradit, nu ahte son lei seamma buozas go dat earát.
+Geassit 2002 sámegiella šihttui váldot fárrui EU komissio garrasit áitatvuloš gielaid prográmmii.
+Mii fertet seailudit sierra sámi kultuvrraideamet iešvuođalágiid, sámegielaid ja kultuvrra vuođu.
+Eat goitge leat immunat juohke diŋgii, dehe nagot vuostálastit buot váikkuhusaid.
+Boazosápmelaš bearraša mánnán ja sámi boazodoalu ja kultuvrra dutkin dieđán, ahte olggobeal dutkit eai leat buktán dutkamušaineaset álohii dakkár gova, mii vástida duohtavuođa sámi kultuvrra viiddes diehtovuogádagas ja boazodoallokultuvrras - sii eai leat ipmirdan min kultuvrralaš kodaid riekta.
+Ekonomiija geahččanguovllus mii leat oaidnán heajos jagiid, muhto buorit jagit eai vel dihtto.
+Lean ieš boares oahpu jurista, dalá lága mielde boaldinboahtalis vistái, mas sáhtte leat olbmot, lei namahussan olmmošgoddinboaldin ja dan dat lea munnje velge.
+Ja de láibugohte ja vuoššagohte ja biđđigohte olbmot, muhtimat fas čorgejedje stobu, ja earát fas heŋgejedje buhtes láseliinniid ja muhtimat manne meahccái ohcat juovlamuora ja muhtimat páhkkejedje juovlaskeaŋkkaid maid ledje rádjan ovdal go vajáldahttigohte, ja earát heŋgejedje juovlanásttiid lásaide.
+Sámiid dološosku vuođđuduvai eará davvi oskkuid láhkai luonddubálvaleapmái ja osku lei šamanisttalaš.
+ON:a eamiálbmotjulggaštus manná mihá guhkileabbu go ILO-konvenšuvnna nr 169 ja evttohuvvon davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
+- Mun bajidin čalmmiidan, nu movt Vuoras lei nevvon, vástidii.
+Davvi-Suoma hálddahusriekti dulkui nu, ahte nuortalašlágas ii leat meroštallojuvvon dárkilit dat man viidát ja bures ovdaolmmoš galgá máhttit nuortalašgiela.
+Oassi báhtara heađi, oassi ohcá buorebu, goabbáge lunddolaš ja olmmošlaš motiivvat.
+Ealáhusat leat leamaš hui luonddulági miel ja buot materiálaid oažžui luonddus.
+Soai goappašagat leaba ilus ja mannaba dállui, lea áigi borrat juoidá ja juhkat veaháš čázi!
+Mii leat árben rikkis giellamet, luonddus ceavzima máhttomet, árbevirolaš ealáhusaideamet, duodjeárbevieromet ja luonddugaskavuohtamet - dát leat ain duohta dehálaš máhtut.
+Suonnjelgili-olbmuid sajuštedje Čeavetjávrri guvlui, Beahcángili-olbmot Tsarmijávrri-Njellim guvlui sihke Báhčaveaijoh-olbmot Kiäváájávri-Mustola guvlui.
+Guđege evttohasas lea iežas nummir.
+Sápmelaččat bihtet álohii, go gávdnat vuoimmi guhtet guimmiineamet ja doallat gitta sámi álbmoga searvvušvuođas, sápmelaš iešdovddus ja kulturárbevierus.
+Ovddit sápmelaš buolvvat leat duddjon dálá sápmelaččaide buriid eavttuid bihtit nuppástuvvi servodagas.
+Soai eaba sáhttán stoahkat dalle olgun.
+Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
+Lea árvvoštallojuvvon, ahte dálá váttisvuođain, nu almmolaš ekonomiija váilivuođas go ovttaskas sektora haddegilvonávccas duon "olatkeahtes ovddu" mearkkašupmi lea máŋggaid proseantaovttadagaid.
+Árvvus adnon dásseválddi presideanta, vaikko eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide ii leatge vel gávdnon čoavddus, ođđa sámediggi lea vástidan gohččumii ja lea álgán ohcat ovdagáttuid haga ođđa čoavddusmálliid eananvuoigatvuohtagažaldahkii ja buktá iežas evttohusa stáhtaváldái ja almmolašvuhtii vel dán giđa áigge.
+Rájáid mielde maiddái ođasássan lassánii 1800-logus ja stáhtat álge diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.
+Sámiid searvvušvuogádaga vuođđu lea siida dahjege sámegilli, mii lea ealáhusa ollašuhttima ovttadat sihke servodatlaš ja guovlluguovdasaš hálddahusovttadat.
+Báikkálaš sámi searvvit leat šaddan gávpotsápmelaš servošiid deaivvadanbáikin ja vuohkin doarjut sámi kultuvrra ja giela seailuma gávpotdiliin.
+- Dieđut gielddaválggaid evttohasain leat vuoigatvuođaministeriija válgasiidduin golggotmánu álggu rájes ja dieđut ovdajienastanbáikkiin borgemánu beallemuttu rájes.
+Dasa bisanedje, boradedje já de jorggihedje fas beasi guvlui.
+- Lea vuot juoga maid mii leat vajáldahttán, logai nieiddaš iežainis, ja dat orru guoskamen unna guosažii, muhto in muitte, mii dat lea.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi ovddasta sámi álbmoga oktasaš miellaguottuid ja oainnuid dain áššiin mat gusket sámiide sihke Suomas, Ruoššas, Ruoŧas ja Norggas.
+Eallit vel guhká vealggás vaikko nuppástusat leat dahkkon.
+Dat várri ollá balvvaid bajábeallai, ja danin lea várrečohkas álo muohta.
+- dus leamašan ruoktogielda Suomas boatkkaheamet uhcimustá guovtti jagi áigge ovdal 7.9.2012.
+Guovtti dahje máŋgga bellodagas lea vuoigatvuohta ráhkadit válgalihtu.
+Erenoamážit skuvlalágádusa boahtin dagahii sámegiela dili fuotnáneapmái.
+Láhka guoská buot Suomas hállon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
+- "Gosa dii áigubehtet, gosa dii áigubehtet?" čurvo cizážat mat čohkkájedje telefunstreaŋggaid alde.
+Magistráhta sádde maŋimustá 4.10.2012 almmuhusa jienastanvuoigatvuođas, nuppiid sániiguin almmuhangoartta juohke jietnavuoigadahtton olbmui, guđe čujuhus lea dieđus.
+Mii diehtit buoremusat sámi kultuvrra, dan luonddu ja árvvuid.
+Sámiid eretfárren eret sámiid ruovttuguovllus dagaha stuorra hástalusa sámegielat bálvalusaide ja oahpahussii, sámegiela ja -kultuvrra boahtteáigái sihke sámeealáhusaid ollašuhttimii.
+Gielddaválggain sáhttet jienastit ja álgit evttohassan Suoma riikkavuložiid lassin eará riikkaid riikkavuložat, juos sii devdet dihto eavttuid.
+Sámegiel TV-sáddagat Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat deaŧalaččat sámi giela ja kultuvrra ahtanuššamii ja ovdan buktimii.
+Almmá din mávssolaš barggu haga sámegiela boahtteáigi livččii dáláža seavdnjadit.
+Muohta šealgái dego silba ja buot lei hui čáppat.
+Servodatdoaimmain fuolakeahttá buot sámegielat gullet Unesco riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áitatvuloš gielaide.
+Davvi-Suoma hálddahusriekti addá duorastaga beaivit virggálaš mearrádusa ovdaolbmo válggas dahkkojuvvon váidagiin.
+Juohkin dahkui dalán ovddalgihtii, muhto buorre ii goassige dihtton.
+Gieldda bajimuš mearrideaddji orgána lea gielddaid ássiid válljen váldostivra.
+Dálásámit leat oassi geađgebaji álbmoga maŋisboahttijoatkit, mat ásaiduvve sámeguvlui dalán jiekŋabaji maŋŋá.
+Mis lea maiddái doaivva ahte mii fargga oažžut sierra davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
+Globaliseren, dálkkádatrievdan, árktalaš guovllu válde- ja soalddát- ja soahtepolitihkka buktet sápmelaččaide aivve ođđalágán doaibmabirrasa.
+Suopma ja Ruoŧŧa leat Nato earenoamášguoimmit.
+Dehalaš oassi oskkus lei oaffariid addin siiddiide, sieiddit, gos jáhkke ipmiliid ássat.
+Sámedikkiin dat lea ovddasvástádus bidjat fuomášumi giela ovddideapmái.
+Árbevirolaš ealáhusamet leat min muvrageađgi, ii dušše daid buktin ruđalaš bohtosa, biepmu dehe dávviriid geažil.
+Eat sáhte maid vajálduhttit Ruoŧa sápmelaččaid, geat geahččalit bargat bohccuideasetguin ruvkkiid deaddagis.
+Sámi dáidda lieđđu alimus áiggiid.
+Arkeologat leat ovdal dulkon goddedáktegávdnosiid muitalan bivdokultuvrras, muhto ođđasamos dutkamušbohtosa vuođul dat sáhttet muitalit maiddái boazodoallokultuvrras.
+Jagi 2012 loahpa rádjai eatnigiellan sámegiela lei álbmotdiehtovuogádahkii almmuhan 1900 olbmo.
+Dalle veahkki reahkká dušše váinnu dihte boahttiide.
+- it leat vádjitválddálaš dahjege hovdenvuloš.
+3. Čále jienastanlihppui dan evttohasa nummira, gean jienastat.
+Sámegielat oahpahus álggahuvvui vuođđoskuvllain ja vuosttas sámi giellaláhka dohkkehuvvui jagi 1992.
+Duommás lea unna beatnagaš, dat nai lea dál muorragárddis.
+Siiddain ledje ráját ja siiddaid ráját ledje maŋŋelis vuođđun go sámiid orrunguovlluide vuođđudedje gielddaid.
+Dihtorjorgaleami hástalusat - Davvisámegielas anárašgillii.
+Nissonat teleguovddážis viegaiga lásii geahččat gosa cizážat girdiledje, ja dalle áiccaiga juovlagordnegihpu flávdastákkus.
+Gávpotorrun lea váikkuhan buot sámeservošiidda ja sihke Norgga ja Ruoŧa oaivegávpotguovlluin dego Suomasge lea stuorra sápmelašservvodat.
+Sis badjel 60 proseantta ássá juo ruovttuguovllu olggobealde, mii buktá sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja diehtojuohkimii ođđalágan hástalusaid.
+Eará molssaeaktuhan mis ii leat leamašge go ceavzit.
+Deike leat luvvojuvvon ođđa sámi ealáhusat, dáppe leat ovttastuvvon lunddolaš vuogi mielde turisma ja eará ealáhusat máŋggabeallásaš sámi kultuvrra oassin.
+- Mii maiddái vuolgit, mii maiddái vuolgit, lávlo cizážat ja girdiledje oktanaga telefunstreaŋggain nu ahte telefonguovddáža nissoniin čudje bealjit.
+Nu ahte sii ledje viehka iešguđetláganat, dušše ovtta dáfus ledje ovttaláganat.
+Sáhttágo olahuvvon ovdu vuođđuduvvat dasa, man ii leat goassige rievtti mielde olahan?
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
+Sámiid iešráđđemii guoski doaimmaid dikšu válggaiguin válljejuvvon parlameanta, sámediggi.
+Muhte bussá lea dálus, bussá oađđá.
+Sin ásahedje II máilmmisoađi maŋŋá Anára gieldda nuortaosiide.
+Giellaráđđi addá ovttas sámegiela doaimmahagain válgabajiid mielde čilgehusa sámegielat gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis.
+Eamiálbmotkritearat vuođđuduvvet riikkaidviidosaš bargoorganisašuvnna, ILO, soahpamuššii nummir 169.
+Gáttán, ahte Ruoŧa stáhtaministtar Löfven dajai dehálaččamusa govvedettiinis "mii leat naiivvat".
+Oahppomateriála ráhkadeapmi lea jođáneamos ja hálbbimus jorgalemiin.
+Dáhpahusat Tibetas duođaštit ahte julggaštus lea dehálaš.
+Sámedikki válggaid oktavuođas čoaggit statistihka sápmelaččaid lohkomearis ruovttuguovllu gielddain, ruovttuguovllu olggobealde ja olgoriikkain.
+Ii giige oaččo vástádusa, go hállet beatnagiiguin!
+Duot govat eai vel oktasaš vašálaččaid, dálkkádatrievdama ja terrorismma, vel čoavdde, muhto leat buorebut go miellagovat.
+Sámi servoša ruovddit, geat sirdet árbevieruideaset buolvvas nubbái, dárbbahuvvojit.
+Dadjen diimmá sáhkavuorustan, ahte Suopma hárjeha aktiivvalaš stáđásmahttinpolitihka.
+Iešguđet sámekultuvrrain leamašan iešguđetlágan váldobiebmogáldut ja ássanmállet, maidda váikkuhedje biras, luonddu resursavuođđu sihke kultuvrra dábit ja árbbit.
+Julggaštus geatnegahttá stáhtaid ahte dohkkehit ahte sámit leat oamasteaddjit árbevirolaš eatnanguovlluin ja luonddunávccain.
+Dáppe Anáris Anára sámegiela searvi ja Saami Nuett leaba bargan mávssolaš barggu unnit sámegielaid ealáskahttima, oahpaheami ja ovddideami várás.
+Searvva juovlaruohta Yle Sámi Juovladearvvuođat-sáddagii!
+Sámi parlamentáralaš ráđđi lea šaddan rájárastá sámi politihkalaš orgánan mas lea stuorra vejolašvuohta.
+Dán prográmma minsttarin váldojuvvo 2009 - 2010 čađahuvvon dievasmahttinskuvlejupmi: dan áigge 17 bargoeallima áššedovdi oahpahalle giela ja válde dan atnui iežas bargogiellan skuvlejumi maŋŋá.
+Davviriikkalaš ođđasat báhcet maiddái oidnokeahttá juovlabasiid.
+Máŋggat mánát masse sámegiela dáiddu skuvlaruovttuin.
+Mii bivditnai gudnejahtton dásseválddi presideantta movttiidahttit stáhtaráđi ain ođđasit čoavdit ovttas sámedikkiin eanan- ja čáhcevuoigatvuohtagažaldaga ja jávkadit áruid ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
+Vai sápmelaččat sáhttet seailut, ferte jurdda sápmelaččain oktan álbmogin seailut. Sierra sápmelašjoavkkuid gaskii eai galgga ceggejuvvot mangelágán muvrraid.
+Stuorámus oassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, sámegielat diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot almmustahtton sámegielat materiálain lea davvisámegillii.
+Giellaráđi ja sámegiela doaimmahaga bargun lea sámi giellalága ovddideami ja gohcima lassin buoridit sámegiela sajádaga ja loktet sámegiela stáhtusa servodagas.
+Fuolastuhtti nuortalašgiela dili dáfus lea dat, ahte nuorat buolva ii leat oahppan nuortalašgiela eatnigiellan.
+Oažžut jienastit gielddaválggain, juos leat Suoma dahje muhtun Eurohpa uniovnna eará lahttoriikka, Islándda dahje Norgga riikkavuloš ja deavddát čuovvovaš eavttuid:
+Dálloorrun, bálkábargu ja dálá johtinvuogit leat gal duohta rievdadan ávnnaslaš kultuvrra birgenlági, muhto eai min váimmuideamet ja jurdagiiddámet.
+Anáraččaid dálveorohat lei dávjá siseatnama vuvddiin, mat ledje biekkasuojis ja guovllus ledje boaldinmuorat ja guođohaneatnamat.
+Muhtun ovdajienastanbáikkiin jienastanáigi lea oanehut.
+- mat válljensearvvit leat ráhkadan oktasašlisttá.
+Riikkat eai gáibit guovlluid nuppi nuppis ja riikkaid siskkáldas politihkalaš dilli lea stáđis.
+- Dat orru maiddái guoskamen dán gordnegihppui, jurddašii nieiddaš, ja čuoččui das ja geahčadii birra, ja de fuomášii dan guhkes stákku masa lávejit čatnat juovlagordnegihpu.
+Muhto unna gotkabártnáš ii lean vel ollen.
+Nubbi máilmmisoahti dagahii nuortalaččaid árbevirolaš orrunguovlluid hádjáneapmái guovtti riikka gaskkas.
+Nuortameara guovllus sihke Ruošša ja Nato militearalaš mieldeorrun lea lassánan.
+Sámeservoša ortniiduvvan ja sámeoktasašbargu ožžo áigái sámekultuvrra dili buorráneapmái, sámegiela dili ovdáneapmái ja láhkaásahusa ovdáneapmái.
+Sámegiella lea sámi eamiálbmoga giella.
+Dakkár dilli rahpá vára gálduid, muhto rahpá maid bákku oktasaš čovdosiidda.
+Nuortalašgiella lea árbevirolaččat geavahuvvon Guoládaga viesttarosiin, gos dan eatnigiellan hállan nuortalaččat fárrehuvvojedje Supmii maŋimuš sođiid maŋŋá.
+- "Vearrámus šaddá, go dal de muohttigoahtá", lasihedje vel.
+De oinniiga muhtin gándda gii jearahalai rávddis manne son gámaha heastta, ja de fuomášeigga ahte leigga vajáldahttán coggat skuovaid.
+Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Juohke sápmelaš váhnen, guhte oahpaha árbevieruid ja árbevirolaš ealáhusaid, mearrida hupmat mánnásis sámegiela, bidjá máná giellabeassái dehe oahpahallá iežas láhppán giela, bargá kulturbarggu ja lea iežas bakte dorvvasteame sámegiela ja sámi álbmoga boahtteáiggi.
+Ja go čakča bođii, de vajáldahtte coggamis skuovaid.
+Háliidannai giitit din, buorit oahpaheaddjit ja šaddadeaddjit, din bargan divrras barggu ovddas.
+Muhto eathan mii leat luohpan iežamet kultuvrras, árbevieruin, gielas eatge identiteahtas.
+Dávja lea daddjon, ahte buot Suomas hubmon sámegielat leat uhkiduvvon dilis.
+Ruošša dubmejuvvon doaimmat Krimis ja Ukrainas dolvo idylla ráfi ruohttasis.
+Máret ii dieđe gos Duommá lea.
+Buot boahttitge eai leat beare buriin jođus.
+Nohkameahttumat leat ságat, ahte eat eale šat sámi kultuvrra árbevieruid mielde, ja ahte boazobargu lea rievdan dievaslaččat go mohtorgielká ja njealjejuvllat mönkijä máraiga ealáhusa sisa, ja ahte sápmelaččat eai earrán váldokultuvrra olbmuin mainnage lágiin.
+- Suoma máŋggat ovttastagat olgoriikkain.
+Lea suohtas oaidnit ná árvoválddálaš, dehálaš gussiid oassálastime sámedikki rahpamii.
+Yle Sámi oažžun dieđuid mielde Davvi-Suoma hálddahusriekti boahtá duorastaga beaivit cealkit, ahte Tanja Sanila galgá atnit nuortalašgielat olmmožin.
+Eat sáhte vajálduhttit Ruošša sápmelaččaid, geat šaddet dáistalit iežaset giela, kultuvrra ja eallinvuogi beales almmá stáhta doarjaga haga.
+Ođđa sámi giellaláhka (1086/03) bođii fápmui jagi 2004 álggus ja dan dárkkuhussan lea bealistis sihkkarastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
+Leat Suomas deaividan dakkára man eat leat deaividan ovdal.
+De son oaidná unna gieđaža nai ja go son boahtá lagabui, de son oaidná su oaivvi maid!
+Šaddat goitge deaivat geažos áigge ain garrasit hástalusaid.
+Muhtin hárvvi duogážat ja dagut dahket dárbbašmeahttun balahahkesvuođa buot sisafárrejeddjiid vuostá.
+Ruoŧŧa, máŋggaid earáid riikkaid láhkai, leage čavgen sisafárrenpolitihkas.
+Giellabargi bargguide gullet giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren ja diehtojuohkin- ja rávvenbargu.
+Muhto vearrámus lei dalle go vajáldahtte ahte fargga ledje juovllat.
+Mii leat goabbáge maid militearalihttui gullameahttun riikkat.
+Sámegiela giellagáhtten- ja rávvenbargguid lea Suomas dikšon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnangielaiddutkanguovddáš) jagi 2011 loahpa rádjai.
+Sámegiela oktavuođas leat mis oktasaš hástalusat.
+Sápmelaččat lea oba mihá unnán.
+De muhtin beaivvi leigga guokte áhku čuožžumin muhtin luoddaearus ja goallojulggiid hálešteamen.
+Sii ákkastalle váidagiid dainna, ahte sin mielas Tanja Sanila ii deavdde nuortalašlága gáibádusaid das, ahte nuortalaččaid ovdaolmmoš galgá máhttit nuortalašgiela.
+Čujuhan vel boares dadjanvuohkái, mii ii leat manahan áigeguovdilvuođas, namalassii "Riikkas riikka dábiid mielde".
+Virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat, dieđáhusat ja oahpistangalbbat galget leat sámiid ruovttuguovllus maiddái sámegillii.
+Vuosttas oktasaš sámečoahkkima dolle 1917 Norgga Trondheaimmas.
+Buot sámedikkit galget oččodit iežaset riikka eiseválddiid buoridit sámi álbmoga eallindili.
+Mii eat leat dušše kultuvra, mii luoikkaha dábiid ja sániid - muhto dásseárvosaš ja máŋggabeallásaš kultuvra, mas lonejuvvojit eará kultuvrraide máhtut, sánit ja vierut.
+Lassidieđuid barggus addiba gielladorvočálli Siiri Jomppanen [email protected] ja má. giellaáššiidčálli Marko Marjomaa [email protected].
+Yle Sápmi sádde fas árbevirolaš Juovladearvvuođat-radiosáddaga juovlaruohta, 24. beaivve juovlamánu, diibmu 9-12.
+Mis lea áigumuš viidáset ain buoridit min ovttasbarggu.
+Sámiid historjjálaš návddašanviidodat leamašan dálá dili ektui máŋgga eará riikka viidodagas.
+Sámit orro Laatokkas Jiekŋamerrii ja Gaska-Skandinavias Vilgesmerrii.
+"Ja mo galggan muitalit ahte odne lea maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta?" logai nieiddaš.
+Sámegillii gulavaš áššiin sámedikkis vástida sámi giellaráđđi.
+Dálá Suoma nuortalaččat šadde Beahcáma guovllu golmma siidda, Suonnjelgili, Beahcáma ja Báhcaveaijoga nuortalaččain.
+Lea illu ja gudni sávvat Didjiide buresboahtima sámedikki rahpamii ja Ohcejohkii.
+Jos dakkárat šattašedje Syrias, šattašii doaivvu mielde maid vejolašvuohta gealdagasaid čoavdáseapmái eará guovlluinge.
+Dakkár gažaldagat leat leamaš hui áigeguovdilat dáppe suomabealde maŋemus áiggi.
+Dán geažil lea earret eará dárbu bálddastahttit mánáidgárde- ja skuvlafálaldagaid.
+Ja dan son gal nagadii, ja dalán go nieiddaš lei dan dahkan, girdilii unna vuovdegaccehaš nu fáhkka bajimus oavssis dan guhkimus guosas ahte muohta gahčai vulos guosa mielde.
+Mohtorgielká ii leat rievdadan boazobarggu - sápmelaččat siiddastallet ja guođohit ealuideaset duoddariin ja vumiin vel dálá áiggenai.
+Sápmelaččat leat skuvlejuvvon dutkin, oahpaheddjiin, mearrideddjiin ja jođiheaddjin.
+Sámiin lea Suoma vuođđolága mielde giela ja kultuvrra guoski iešráđđen sámiid ruovttuguovllus.
+Julggaštus cealká ahte Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa eai šat sáhte oaivvildit eatnamiid maid sámit árbevirolaččat geavahit stáhta dehe soapmása eará opmodahkan.
+Min kultuvra lea sierraluvvan, mii leat vuogáiduvvan eallit Davimus Sámi garra luonddudiliin - muhto nuppe dáfus, mii leat seailudan iežamet kultuvrra gávpotbirrasisge.
+Dat leat oassi kultuvrralaš sámi árbevierus, man giige ii sáhte váldit mis eret.
+- "Vuoi, odne han lea maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta, maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta!" čuorvvui nieiddaš ja viehkalii sisa muitalit dan eadnái ja áhččái, muhto eaba soai lean siste.
+Mii sápmelaččat leat skuvlehan iežamet viidát servodaga sierra surggiide, min nuorat leat allagit skuvlejuvvon ja máhttet olu gielaid.
+Báhtareaddjit heahkastuhtte Eurohpá das fuolakeahttá, ahte juo jagiid leimmet čuvvon olmmošvalji, mii rasttildii Gaskameara.
+Čáhcelottiid manneheapmi dahjege maniid čoaggin muorain, leamašan dehálaš biebmolassi, ja vuohki lea seilon unnahámát buđaldussan áibbas dáid beivviid rádjai.
+Sámiid ruovttuguovllus leahkki stáhta dahje gielddaid virgedáluin dahje doaibmabáikkiin áššiid divššodettiin sápmelaččas lea álot lága mielde vuoigatvuohta válljema mielde geavahit suoma- dahje sámegiela.
+Suoma sámediggelága § 23 mielde sámediggi doallá válgalogahallama sápmelaččain.
+Anárašgiela girjegiela sajádat lea nanosmuvvan ja ealáskan maŋimuš jagiid áigge giellabeassedoaimma vehkiin.
+- Mii maiddái vuolgit mielde, mii maiddái vuolgit mielde, vizardedje dat eará vuovdegaccehat ja girdiledje.
+- "Gosa don áiggut, gosa don áiggut?" vizardedje eará vuovdegaccehat mat čohkkájedje ja oađestuvve ovssiid gaskkas.
+Giitu didjiide, sápmelaš váhnemat, ádját ja áhkut, máttarváhnemat din guođđin árbevierusteattet!
+Sápmelaš identitehttii, sámi álbmoga oktilašvuhtii ja maiddái sápmelaččaid sajádahkii Suomas lea várálaš, jos sápmelaččat adnojuvvojit gaskaneaset riidaleaddjin.
+Sámiin ja davviriikkalaš stáhtain lea dál stuora hástalus go ON:a generálasearvegoddi lea dohkkehan eamiálbmotjulggaštusa 13 b. čakčamánus 2007.
+Go de viimmat ollii, de bealkkahalai daidda earáide, ja sii vuortnuhedje, manin son lei nie earáin spiehkastan.
+Gieldda virgeoapmahaččat galget geavahit suomagiela lassin vihkkedallama mielde sámegiela beavdegirjjiin ja eará áššebáhpáriin, maiguin lea almmolaš mearkkašupmi.
+Riikkaidgaskasaš gealdagasat, báhtareaddjit ja terrorisma heajudit návccaid boahttevuođa einnosteapmái.
+Dámppas oažžu jienastit dušše dámppa bargoveahka, mátkkošteaddjit eai sáhte jienastit dámppas.
+Mii galgat atnit ávvira das, ahte guođđit liikká máŋggabeallásaš ja áidnalunddot kulturárbbi ja Sámieatnama boahtte buolvvaide.
+Ii, Márehis ii leat beana, sus lea bussá.
+Lean ádden Suoma ráđđehusa čovdosa nu, ahte háliidat dorvvastit resurssaid daid veahkeheapmái, geat leat stuorámus heađis.
+Duommá viehká johtilit stuora boares muora lusa, son čiehkáda Márehis.
+Duommá ja Máret liikoba stoahkat, soai stoahkaba álo ovttas muorragárddis stuora dálu olggobealde.
+Evttohasain ráhkaduvvo báhpárii deaddiluvvon ovttastahtton evttohaslistá, masa evttohasat merkejuvvojit evttohasnummiriid mieldásaš ortnegis nummira 2 rájes.
+Mii leat Suoma kultuvrralaš riggodat ja minguin galgá meannudit dan vuogi mielde.
+- Vuoi, mo galggan sáhttit buohkaide gilis muitalit ahte juovllat han leat fargga?
+Vaikko leage min beassi hui allat ja fiidnát huksejuvvon, de gávdno várri mii lea mihá, mihá alit.
+Yle Ođđasat-bargojoavku sávvá buohkaide buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
+Gudnejahtton dásseválddi presideanta ja árvoguossit!
+Historjáčálli Kyösti Julku lea meroštallan lappi ja lanta rájá rádječuolddaid.
+Sápmelaččaid leat dutkan čuđiid jagiid áigge kultuvrramet olggobeal dutkit ja meroštallan min ja mis ráhkaduvvon gova.
+Dálvegilis bearrašat ollašuhtte ovttas bivddu ja guollebivddu.
+Dálveorohaga dálá Suoma guovllus doalli sámit leat fitnan guollebivddus geassit gitta Norgga mearrarittu rájes.
+Mis lea iežamet kulturiešstivren sámiid ruovttuguovllus, muhto mii sápmelaččat, Suoma áidna álgoálbmot, orrut miehtá Suoma.
+Sámediggi lea ovddit ja dán válgabaji áigge atnán mávssolažžan, ahte álbmotbeaivi ávvuduvvo sámi kultuvrra vuogi mielde ja ahte sierra guovllu sápmelaččat besset oassálastit ávvudoaluide.
+Álbmotregisttardiehtovuogádahkii sáhttá almmuhit iežas eatnigiellan sámegiela.
+Dát leat vuosttaš dán válgaáigodaga álbmotbeaivedoalut ja báhcá maid dán válgaáigodaga maŋimussan daningo dat nohká dán jahkái.
+Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dahje organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegiela ovddideamis.
+Sápmelaččat orrot árbevirolaš orrunguovlluineaset Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas.
+Mánáide ja nuoraide bilku ja rasisma leat hui vahátlaččat.
+Dáid sivaid dihte lea stuorra dárbu nannet jorgaleami beaktilvuođa.
+Das lei čuovgi silba bajemusas, jorba gollekruvdna, ja birra ledje duháhiid mielde helmmot.
+- "Vai máilbmi, man čoaskkis dat dál gis lea!" váidaledje guhtetguoibmáseaset.
+Guovtti ovddit sámedikki rabadettiin gudnejahtton dásseválddi presideanta válddii ovdan ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja movttiidahtii riikka ráđđehusa ja sámedikki gávdnat ovdagáttuhis vugiid čoavdit eananvuoigatvuohtagažaldaga ja ILO-soahpamuša ratifiserema.
+Lea maid buorre muitit, stuorámus ovddu ožžo dat, geain juo ovddežis ledje stuorámus ovddut.
+Oktasašbargu šattai čavggabun sođiid maŋŋá goas Ruoŧa Johkamohkis dolle 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánssa.
+Muhto lehkot álohii ja earenoamážit ná ávvudeami beaivve čeavlát das, maid mii leat joksan ja masa leat ollen ja jotkot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami.
+Man olu mii leatge miehtá historjjá hárjánan gullat, ahte sápmelaččat sogahuvvet ja suddet suopmelaččaide.
+Stáhtat galget duddjot gáibádusaid dasa, ahte sámi kultuvra sáhttá seailut, muhto juohke sápmelaš dahká loahpa loahpas ieš válljema das seailugo sámi kultuvra ja makkárin dat seailu boahtteáigge.
+Árbevirolaš diehtu ja máhtut leat ain árbevirolaš sámi ealáhusaid ja dujiid deháleamos oassi.
+Sámiráđi kulturdoarjagiid sáhttá ohcat elektronalaččat sin neahttasiidduid bokte.
+Mii leat álgán čoavdit dákkár dáhpáhusaid, ja ovdanbuktimis mii áigut erenoamážit árvvoštallat das, leago erohus, man bures min vuogádat máhttá jorgalit Suoma ja Norgga bealde čállojuvvon teavsttaid.
+Suomas davvisámegiela hállet eatnigiellan árvvu mielde sullii 2000 olbmo.
+Oktage dáin nággemušain ii doala deaivása.
+Anárašgiela jorgaleaddji jorgala dábálaččat oanehis virggálaš teavsttaid, dego beavdegirjjiid ja almmuhusaid ja muhtin veardde Sámedikki siskkáldas teavsttaid.
+Son lei hui viššal ja barggán ja juohke beaivvi stuoridii beasi ja rokkai feaskáriid, rokkai ja stuoridii.
+Duokkáraš dulkomat leat dušše okta vuohki deaddit ja duššin dahkat min kultuvrramet.
+Dát áššedovdit rekryterejuvvojedje duogŋat láhppon giellasohkabuolvva.
+Sápmelaččat dárbbahit maid din doarjaga, movttiidahttima ja váikkuhanválddi min viggamušaide ovddidit sámi kulturiešstivrejumi, buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádaga ja dorvvastit sámi kultuvrra bistevašvuođa oba Suomas.
+- lágádusat, nugo buohcceviesut, sosiálafuolahusa doaibmanossodagat ja ráŋggáštanlágádusat.
+Ja beaivvi ovdal juovlaruohta, de ii lean oktage čorgen stobu ii ge heŋgen buhtes láseliinniid, ii oktage lean viežžan juovlamuora, ja buvdalásain ii lean ii juovlanigáhápma ge.
+Sámi juoiganárbevierru, mas mii gullat odnenai čájánasaid, lea máhccan ovdalaččage vuoimmálaččabun.
+Guđege evttohasas ovttastahtton evttohaslisttás leat čuovvovaš dieđut: namma, evttohasnummir ja ámmát.
+Stuorámus oassi sis ássá Norgga bealde.
+- "Diet gal hoavrrid!" dajai barggánis gotka.
+Livččiige logalaš, ahte huksešeimmet maid olgo- ja dorvvolašvuođa politihkalaš ovttasbarggu viidásabbot.
+Son han sáhttá geassit gordnegihpu flávdastággui!
+2, joavkkuin VILDÁ 2020 Diamántadulvvit, joavkkuin Gájanas
+Muhto de fuomášii maid galgga dahkat!
+Stuorámus giellahámiin lea davvisámegiella, mii geavahuvvo sihke Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde.
+Geasseorohagat ledje lunddolaččat jávrriid dahjege buriid guollečáziid guoras.
+Ovtta beaivvi go doavttir lei julggiid nalde, iđii sáhpánčivga mas lei vuostabihttá njálmmis, ja de gal fuomášii doavttir ahte maid sii ledje vajáldahttán.
+Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virggi.
+Dain stáhtain gos sámit ásset leat eiseválddit geatnegahttojuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bokte earret eará sihkkarastit dárbbašlaš váikkuhangaskaomiid sámegiela várás.
+Geavatlaččat okta olmmoš lea atnán fuola anárašgiela girjjálaš buvttadeamis maŋimuš 25 jagi áigge.
+Munnje sámegielaid ja sámi kultuvrraid ceavzin ii leat mihkkege ipmašiid.
+Juos du návccat čállit evttohasa nummira jienastanlihppui lea čielgasit futnon, oaččut geavahit jienasteamis válgaveahkkin iežat válljen veahki dahje válgabargi.
+Máret čohkká ja sus leat gieđat čalmmiid ovddas.
+Nu go lea báhtareaddjiide čuohci váidnu dahje vaši biebman.
+Válgaveahkis lea geatnegasvuohta seailluhit válgasuollemasvuođa dahjege doallat suollegasvuođa jienasteami oktavuođas ožžon dieđuin.
+Suomas statistihka ráhkadeapmi etnihkalaš boahtimuša vuođul lea heaggadiehtolága mielde lágaheapme juos doaimmain ii leat mearriduvvon namalassii lágas.
+Politihkka lea olu ságastallojuvvon ja dat gal loktana vel guovddážii.
+Sámi servodat lea šaddan máŋggabeallásaččabun.
+Ođastuhttin ruoŧa vuođđolágas lea jođus ja sámiid bealde mii sávvat ahte ruoŧa riikkabeaivi čuovvula suoma riikkabeaivvi ovdamearkka ja mearrida sámiid stáhtusa eamiálbmogin Ruoŧas ja ahte sámit šaddet oassin ruoŧa álbmotstivrras.
+Vássán jagis guokte gova badjánit earáid bajábeallai ja leat millii ceaggán.
+Sii čuoččuhit maid, ahte válgalávdegoddi lei guođđán čielggatkeahttá Sanila gielladáiddu dalle, go golbma evttohasa Tanja Sanila, Veikko Feodoroff ja Sergei Kp Fofonoff ásahuvvojedje.
+Virgeoapmahaš galgá maiddái skuvlema lágidemiin dahje eará láhkai fuolahit das, ahte dan bargoveagas lea bargguidis eaktudan sámegiela dáidu.
+Dasa lassin sámedikkis lea sámegiela doaimmahat, mii vástida ee. sámi giellaláhkii laktáseaddji jorgalusaid doaimmaheamis eiseválddiide, bargá sámegiela sajádaga buorideami buorrin ja oassálastá terminologiijaprošeavttaide.
+Mis sápmelaččain ii leat leamaš vejolašvuohta váikkuhit ovdal go dál makkár árvvuid midjiide bidjet dutkamušain ja almmolašvuođas.
+Sámiid sajádat čállojuvvui Suoma vuođđoláhkii jagi 1995.
+Máilbmi lea mihá stuorát go dát min beassi.
+Anárašgiela jorgaleami váldodárbbut ihtet eandalitge Sámi giellalága ja skuvlla oahpahandárbbuid bokte.
+Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat, eará áirasat ja guossit
+4. Doalvvo máhccojuvvon jienastanlihpo válgabargái.
+Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+Duommá ja Máret leaba muorragárddis.
+Stuora dutkijoavku čállenai ná juo 1900-logu álggus.
+Moriheimmet soahtái duođai eaklla, go dat ollii Eurohpái.
+Válgalogahallama birra ii sáhte mieđihit dieđuid go sámedikki stivrra lobiin statistihka- ja dutkamušdárkkuhusa várás.
+Báhtareapmi ja álbmogiidvádjolus johtiba dál giehtalágaid Eurohpá guovlluid.
+Gaskaáiggi rájes eará stáhtat álge šaddat sámiid ásahan orrunsajiide ja stáhtaid beroštupmi čuozai gulul maiddái davás ja dan resurssaide.
+De manai nieiddaš láhtui, doppe áiccai gordnegihpu maid áhčči lei heŋgen muhtin rohpebielkka vuollái vai sáhpánat eai olat dan.
+Eará háve ledje vajáldahttán boradit.
+Ođđaássama mielde mátta sámejoavkkut sudde suopmela��kultuvrii.
+Ođđaássama mielde maiddái álge sámiid jorgalahttit kristtalašoskui ja dát dagahii sámegiela dili fuotnáneami sihke sápmelaš dološoskku jávkama.
+Vaikkoba dat, ahte hállu veahkehit lea badjánan.
+Anáraččaid orohatlotnašuvvan čoahkkanii Anárjávrri čázádaga lahkosii.
+Strömstada rádjasoahpamuša rádjáortnedemiin jagi 1751 gessojuvvui Ruoŧa-Suoma ja Danmárkku-Norgga ráját maŋit hápmái.
+Mun oaivvildan ahte mii fertet áŋgirit bargat dainna ahte Yle Sámi Radio, SR Sámi Radio ja NRK Sámi Radio ain ožžot ovdánanvejolašvuođaid.
+Maiddái skuvllas anárašgielain addojuvvon oahpahusa mearri lea jahkásaččat lassánan dovdomassii justa giellabeassedoaimma ánssus.
+Ovddut leat olahuvvon dan mielde go dat leat vuos ánssášuvvon ja dasto juhkkojuvvon.
+Nubbi čájeha duhtavašvuođa Parisa dálkkádatsoahpamuša šattadettiin, nubbi čájeha presideanttaid Obama ja Putina oktii čalmmiid smiehttamin čovdosa Syria gažaldahkii.
+Davvisámegielas ja anárašgielas leat seamma morfologalaš kategoriijat ja sullii seammalágan suorggádusat, ja lea álki fievrridit sojaheami ja suorggideami gielas nubbái.
+Ovttas mis leat nana oktavuođat nu oarjjás go nuorttas, ja dát lokte min ovttas Ruoŧain earenoamášsajádahkii.
+Min bargu ii lea válmmas, muhto olu lea vel dahkamuš sámiid vuoigatvuođaid, kultuvrra ja giela ovddideami várás.
+Jienastanvuoigatvuohtaregistarii ii dárbbaš sierra almmuhit.
+Badjesámiin ássan čuovui bohccuid lunddolaš geinnodagaid mearrarittu geasseorohagain álo suddjes meahcceguovlluide ja duoddariidda.
+Ja de lihkke buohkat ja boradedje, ja de gal dearvvasmuvve fas.
+Alimus hálddahusriekti hilgu váidagiid maid ledje dahkan nuortalaččaid ovdaolbmoválggas.
+Anáraččain leamašan guollebivddu, meahccebivddu ja maŋŋelis maiddái šibitdoalu várás ovttas golbmii bajiid mielde orrojuvvon saji.
+Sámekultuvra gártá áinge deaivat stuorra hástalusaid.
+Áhkanjárga dahjege Narviika (dárogillii: Narvik) lea gielda ja gávpot Nordlándda fylkkasuohkanis.
+Láhkaásaheapmi galgá váldit vuhtii sápmelaččaid vuoigatvuođaid maid sámi guovllu olggobealde - dán ášši ovddideami várás bivdit dis, buorit árvoguossit, earenoamáš doarjaga.
+Muhtimat ledje stuorábut go earát, já muhtimat fas unnibut: muhtimat ledje viššalat, ja earát fas láikkit; ja muhtimat liikojedje vuššon guollegáhkuide buorebut go biergogáhkuide, ja earát fas liikojedje biergogáhkuide buorebut go vuššon guollegáhkuide.
+Máhco jienastanlihpo guovdu nu, ahte nummir báhcá máhcahaga siskkobeallái iige oidno olggobeallai.
+Min kultuvra lea geahččaluvvot rivvejuvvot ja oamastallojuvvot.
+Ođđaássama mielde eanadoallu bođii maiddái sámiid ruovttuguvlui.
+Sieiddit leat vejolaččat doaibman maiddái siiddaid gaskasaš rádječuoldan.
+Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin vuođđuduvai duon lágas lagamustá jorgaleapmái ja tulkomii.
+Dáin mii leat ceavzán ovttas ja min ovddit buolvvaid áŋgiris bargguin ja vuollánmeahttunvuođain.
+Dainna oaivvildedje buori, mii galggai čuovvovaš jagiin boahtit.
+Goappáge ovdu lea figgat ovddidit ovttasbargui vuođđuduvvi dorvvolašvuođa, mii sisttisdoallá maid geahččaleami ovddidit dakkár doaimmaid, mat boktet luohttámuša.
+Ođđaássama mielde stáhta, girku ja turisttat beroštuvve sámiid ruovttuguovllus.
+Min sápmelaš fuolkkit ja ustibat Norggas sáhttet šaddat heaitit boazobarggu ja luohpat eallinvuogisteaset, jos Norgga stáhta bággonjuovvanmearrádusat olláhuvvet.
+Vaikke son várra diehtá gos gánda lea, son ii siđa muitalit.
+Sámiid ruovttuguovllus virgeoapmahaččain lea geatnegasvuohta ovddidit doaimmain sámegiela geavaheami.
+Dahket dan, gehččet "Dan Dovdameahttuma!" ávžžuhii Vuoras.
+Sámi dáiddárat leat buktán sámi kultuvrra árbevieruid ja searvvušlašvuođa oassin ođđa modearna dáidaga, mii ii eale duššefal galleriain, muhto árgabeaivvis, interneahtas ja sosiála medias.
+Giellabeassedoaibma ja nuortalašgiela skuvlaoahpahus leat goittotge muhtin veardde lasihan giela geavaheami suomagiela bálddas.
+Sámegielaid sajádat lea áitatvuloš vaikke sámegielaid dilli lea muhtin osiin maŋimuš jagiin buorránan.
+Nubbi guoská olahuvvon ovddu ja nubbi haddegilvonávccaid.
+Livččii buorre gávdnat doarvái almmolaš dahje juobe fitnodagaid buohta čatnašumiid das, ahte dat ávki, mii boahtá, geavahuvvo dan mielde go leamaš sáhka, nappo bargosajiid dorvvasteapmái.
+Mii deattuhat alit oahpu (allaskuvllas/universitehtas) sámegielas, vásáhusaid sullasaš bargguin ja gelbbolašvuođa sámi servodat- ja gielladilis.
+Galgá atnit mielas, olu nuorat háliidit bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dáin uhkiin fuolakeahttá.
+Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamiálbmot.
+Lea buorre dálki odne, lea hui liekkas.
+Máret ii oaččo vástádusa gažaldahkasis.
+Várrevielttis lei oktonas uhca giláš.
+Son manai vuovdái ja geahčadii smávva guosažiid.
+Ja justa dalle girdiledje buot ruksesruoivilat beatnat-ruovssomuorjemuorain gilvvagárddis.
+Anárašgiella lea sámegielain áidna mii hállojuvvo dušše Suomas ja mii lea árbevirolaččat hállon dušše Anára gielddas.
+- válddahallat stáhta geatnegasvuođaid sámi álbmoga ektui
+Nuortalaččat leat lassin ollašuhttán unnahámát boazodoalu.
+Vuogádat ii velá sirre iešguđet sámegielaid.
+- ruovttueatnamis gielddaid mearridan ovdajienastanbáikkit, dávjá ovdamearkka dihte gielddaid virgedoaimmahagat dadje boasttat.
+Várra sámi boazodoallokultuvrra lea hui boaris, daningo ealáhus lea hui spesialiserejuvvon ja sámegielas leat hui viiddis boazodollui gulavaš terminologiija.
+Buot ravddamuš fenomenat leat fuolastuhttán min.
+Mis lea biebmu nohkan ja fertet vuolgit ohcat eambbo.
+- gielda, mas áiggut álgit evttohassan, lea du ruoktogielda.
+Dat lea earenoamáš ovdamearka máŋggabeallásaš sámi kultuvrras, gielda lea guolásteaddje- ja boazosápmelaš kultuvrra mihtilmas guovlu.
+Yle Sámi oažžun dieđuid mielde Davvi-Suoma hálddahusriekti cealká, ahte Tanja Sanila galgá atnit nuortalašgielat olmmožin.
+- loktet Sámi parlamentáralaš ráđi ovttasbarggu árvvu
+Haddegilvonákca lea váttisvuohta, man oassebeali leat dovdán, vaikko ovttaoaivilvuohta ii leatge vel gávdnon.
+Máret smiehttá, ahte dat lea oaidnán gosa Duommá lea mannan:
+Dán bargui ii leat fásta jorgaleaddji.
+Váldostivrii válljejuvvon áirasiid mearri, 17-85 lea gitta gieldda ássiidlogus.
+Mii diehtit geat mii leat, gos boahtit ja gosa leat manname.
+Siiddiide oaffaruššui guolli, biergu, dávttit sihke maŋŋá maiddái ruhta ja eará árvobiergasat.
+Go máilbmi lea rievdan ja go leat deaivan ođđa uhkiid, de mii leat čájehan, ahte mii eat vuollán ja mii seailudit sápmelašvuođa boahtte buolvvaide.
+Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelága goalmmát paragráfas (3 §) ja dan váldovuođustussan lea sámegiella.
+Oaččut jienastit dušše ovtta evttohasa.
+Mun giittán bovdejumi ovddas Suoma Sámedikki rahpamii.
+Mii ieža diehtit maid sámi kultuvrras galgá dutkat ja mii ieža maid dahkat dan buoremusat.
+Álbmotárbbi mielde sámit álge bivdit gottiid ja guođohit daid dan maŋŋá boazun.
+Ja de áicen gotkkabeasi, mii lei nu allat, ahte olii gitta albmái.
+Hálddahusriekti hilgu buot váidagiid áššis.
+Sádde evttohusat bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, mii sáhttá leat eanemusat 1-2 siiddu, maŋimustá miessemánu 30. beaivve 2014 čujuhussii:
+Sámiin lea leamaš jagi 1996 rájes ruovttuguovllusteaset iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen vuođđolága mielde.
+Jahkebeali siste deike leat boahtán badjel 30 000 báhtareaddji ja sii bohtet ain lasi.
+Mun háliidan maid sávvat lihku eará ođđa ja ođđasis válljejuvvon áirasiidda, ja sávan ahte dii lihkostuvašeiddet daid hástalusaiguin ja vejolašvuođaiguin mat dis leat dán áigodagas.
+Sámi álbmoga boahtteáigi ii leat eahpesihkar nu guhká, go seailluhit kultuvrramet árvvuid, árbevieruid ja iežamet searvvušvuođa.
+Báhtareami luonduge lea rievdan: johtui vulget eará sajisge go heađi guovdu.
+Mii sápmelaččat leat ovddastan Suoma máilmmis.
+Dát bargu lea juo bistán badjel 20 jagi.
+Juovlaruohta dearvvuođat-sáddaga stivrejit Jovna Aikio, Anne Kirste Aikio ja Heli Huovinen.
+Mii leat bargagoahtán sámi giellabarggu oktasaš organiseremiin movt dat galggašii doaibmat.
+Dálkkádatrievdan, ruvkefidnut, ekonomiijavuogádat, byrokratiija ja láhkaásaheami váilevašvuođat soitet lea ilá máŋgga sápmelašnurrii liigi ja sii šaddet válljet eará go soga árbevirolaš ealáhusa.
+Dilálašvuohta čájeha min sápmelaččaid sitkatvuođa ja min kultuvrra riggodaga.
+Nu alla beasi eai sáhte viššaleamos gotkkatge hukset.
+Earret vuoigatvuohta iešmearrideapmái julggaštusas leat artihkkalat go guoská eamiálbmogiid riekti oamastit, geavahit ja hálddašit eatnama, territoriaid ja luonddunávccaid gait dehalepmosat go geahččá sámi oaidninčiegas.
+Ahte dál bákkus boahtá ovdan dat, mii lea čihkosis dahje báhcán oainnekeahttá.
+Sámit bálvaledje luondduháldiid, dego (Biegga-albmá, Biegga-gállá), bajánipmila (Dierpmis - Äijjih - Áddjá) ja nisson sihke eatnivuođa háldi Sáráhkká ja meahccebivddu háldi Juoksáhkká.
+Eallogeahččit ja bearrašat elle johtti dahjege nomádalaš eallinvuogi.
+Suomas livččii omd. sierralágán ja kultuvrralaččat geafit govva almmá min beakkán dáiddára Áillohačča, Nils Aslak Valkeapää haga.
+Dál vuosttaš háve dilálašvuođa sáhttá maid čuovvut interneahtas.
+Gudnejahtton dásseválddi presideanta, árvvus adnon ministtar, Norgga ja Ruoŧa sámedikki presideanttat, buorit árvoguossit!
+Mii galgat maid doarjut buot Suoma sámi kultuvrraid dássebealagit, nu ahte gudnejahttit ja atnit árvvus guhtet guimmiideamet.
+Sámit leat bivdán biebmun gotti, ealgga sihke eanalottiid.
+Gielddaid bargun lea lágidit ássiide máŋggaid bálvalusaid.
+Lága mielde sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gieldda virgeoapmahaččat galget bargoveaga bálkáhettiin fuolahit das, ahte guđege virgebáikkis lea vejolaš bálvalit áššehasaid maiddái sámegielain.
+Son geahččala ain ohcat Duommá.
+Álbmogat adnojuvvojit álgoálbmogin, jos daid máttut ásse riikkas dahje dan geográfalaš guovllus, masa riika gullá, riikka hálduiváldima, ásaiduhttima dehe dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge.
+Vaikke sámegielaid leat muhtin veardde bastán ealáskahttit, dárbbašit dat olu sierranas doarjjadoaimmaid seailun dihtii buolvvas nubbái.

eval/test.sme-smn.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Jienâvuoigâdvuotâ - kii uážžu jienâstiđ
+Mij kolgâp viggâđ toos, et finnip Kuáláduv sämiradio pisovâžžân.
+Lii stuorrâ kunnee munjin ovdâstiđ Ruotâ sämitige já ettâđ muáddi sääni tääl ko Sämitigge Suomâbeln lehâstuvvoo.
+Majemui aaigij čuávdus sämmilij vuoigâdvuođâi oovdedmân láá uuccâm motomijn pirrâduvâin oovdânpyehtimáin sierâ sämijuávhoid jieijâs laavâid teikâ aasâtmáin sierâ sämijuávhui vuoigâdvuođâid já ärbivuovijd vuástáluvâi nubijdis.
+Ruotâ sämitigge tuáivut luho Suomâ sämitiigán ton keežild, et forgâ tot värree uđđâ parlamentviäsun Anarist.
+Varriistâllâm tyehin puáhtá leđe meid pyerrinanneem, mon puáhtá kevttiđ vyeimipolitiik koskâuámmin-uv.
+Loopâst tuáivuttâm Suomâ sämitiigán, stiivrân já ovdâskoodán luho já ruokkâdvuođâ pargoost, mast tij oovdetvetteđ Säämi aalmug hiäđuid Suomâ täsivääldist.
+Sämikielâ já -kulttuur iävá siäilu, jis iä lah sämmiliih máttáátteijeeh já peivitipšopargoviehâ.
+Sämmiliih láá toi ulmui maajeeldpuátteeh, kiäh asâiduttii Tave-Fennoskandia tállân jieŋâpaje maŋa paijeel 10 000 ihheed tassaaš.
+Puávtáh jienâstiđ muuneeld kost peri munejienâstemsaajeest päikkienâmist tâi olgoenâmijn.
+1993) lii sämmilâš jyeigee, lávloo já musijkkár. Länsman rávásmij Ucjuuvâst. Suu enni lii sämmilâš musijkkár Ulla Pirttijärvi-Länsman.
+Tággáár ääigi viekkiistâlloo meiddei mii vuoigâlâšvuođâtobdo: et juáháš kuáddá ovdâsvástádâs ton mield ko pasta já et mij ep tääl snielâhist, pic turvâstep puátteevuođâ.
+Sääni sijdâ lii sääni algâpuáttim mield koskâvuođâst sáánán sieidi, mii meerhâš palvâlem čuosâttâhhân leijee keeđgi teikâ källee.
+- syemmilâš taampah, moh láá olgoenâmijn munejienâstemääigi.
+Koolgâp killáđ ain-uv olgoštem, munekáádu, vajesaavâ já pilhe.
+Proojeekt válduruttâdeijee lii EU Interreg Tave-ohjelm já pargo vuáválâš olášuttem várás Suomâ Sämitigge ocá 1 meriáigásâš anarâškielâ kielâpargee, 1 meriáigásâš nuorttâsämikielâ kielâpargee já 1 meriáigásâš tavesämikielâ kielâpargee ááigán 1.8.2015 - 30.4.2018.
+Sämikielah láá ohtsis love, tain kulmâ sárnojeh Suomâ sämikuávluin.
+- rähtiđ ohtsii já noonâ raajijd rasdaldittee tyejiniävu sämmilâšohtsâšpargo várás vijđásubboht-uv.
+Já nuuvt te sun pajanij já purâdij já tastmaŋa juuđij pyeccei kulen miätá siijdâ já huámmášitij sijjân, et sij lijjii vájáldittâm purâdiđ.
+Sun kiäččá jyehi saajeest, mutâ ij sun pyevti kavnâđ Tuámmmás.
+Tave-Skandinavia sämiaalmug nálásuš vuossâmuin Jieŋâmeerâ rido aalmugijn já vuáđusämikielâ sárnoo aalmugist.
+Škovlâpárnááh lavluu kiđđâlavluid, ige siijdâ kákkuliitijn lamaš vuojâčalmegin.
+Rääji ij kuittâg siäilum vyeimist uáli kuhháá, peic Kustaa Vaasa 1600-lovvoost (1673 já 1695) adelem aassâmplakateh lopâttii rääji já algâttii uđâsaassâm sämmilij aassâmkuávluid.
+- Rähis usteveh, sun eeđâi, mij ferttip tääl vaandârdškyettiđ.
+Mutâ jieht lâi uáli koolmâs!
+Mutâ oovtâst pyehtip cevziđ tain aštuin.
+Mutâ mij koolgâp huolâttiđ tast, ete ep vääldi maali väldikulttuur ahevis vuovijn epke pyevti sämikulttuur siisâ ärbivyevi, mii olgoošt teikâ kaađâšt nuubijd.
+Aalmugpeeivi kalga mušteđ meid ránnjáeennâm sämmilijd já algâaalmugijd pirrâ maailm.
+Puávtáh jienâstiđ tuše oovtâ iävtukkâs, kote lii merkkejum jieijâd kieldâ iävtukkâslistoi kuálusân.
+Haddekištonaavcâ pyeredem ij pyevtigin merhâšiđ tuše vuáittujyehimnaavcâ pyeredem.
+Rääji vuáđudui sämisiijdâi já syemmilâš pitejái raajijd.
+Tääl sun kulá tom pyereest.
+Sämisiärváduv aktiivlâš toimâ jođettij säämi parlament vuáđđudmân 1970-lovvoost.
+Sämi kielâlaavâ keežild Aanaar kieldâ já Sämitige virgáliih teevstah jurgâluvvojeh puoh kuulmâ sämikielân, meiddei anarâškielân.
+Motomeh staatâ virgealmaah já kieldâ njunošvirgealmaah já pargeeh iä kuittâg lah vaaljâtoháliih.
+Peenuv lii uáli moovtâ tääl.
+Maaŋgâs jurdâččeh vissásávt nubenáál, et ihe 2015 lii puáhtám fárustis tuše ennuv murrâš.
+Ulmen lii blogijn adeliđ sämikieláid nanosub kevttimdoomeen tiettuu foorumin.
+Lâibâ paatahhee talle syemmilâš teikkâ riijkânpuáttee, lii virgeomâhái pargon muštâliđ ávusmielâlávt tavoin já toi čuávumušâin.
+Kyevti tâi maaŋgâ väljejeijeeseervist lii vuoigâdvuotâ hammiđ ohtsâšlisto.
+Taat vuoigâdvuotâ jotkui ive 1852 räjitoppâmân räi.
+Sämitigge raahtij laavâ olášuumeest ive 2007 vuáđučielgiittâs Säämi kielâlaavâ olášume iivijn 2004-2007.
+Syntaks lii stuárráámus hástu tiätumaašinjurgâlmist, mut njuolgâdusâi peht puáhtá mutteđ saanij jiešvuođâid tego sajehäämi já lovo, já puáhtá meiddei mottoom muudon mutteđ sänioornig.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.
+AHR: Tanja Sanila lii nuorttâlij ovdâolmooš, vaidâlmeh hilgojii
+- Oro labdasmin skerreid še, nieidâš jurdâččij, mut jiem mušte, mii tot lii.
+Ive 2012 kieldâvaaljâin päikkikieldâ miärášuvá tađe mield, mii kieldâid lii merkkejum jienâsteijee päikkikieldân aalmugtiätuvuáhádâhân 7.9.2012 tme 24.
+Gájanas nettisijđo Solju nettisijđo VILDÁ nettisijđo
+- Vuoi, lâi pyeri pááikán peessâđ, eeđâi šieđâlum iäljáris kutkâ, mut mun kale jiem uáinám mánudáá, jiem piäiváá jiemge vaarijd.
+Ko pesâvetteđ tái sevŋis viäskárij ulguubel, te pesâvetteđ uáiniđ, et maailmist kávnoo eenâb ko mii jieččân kuđhâmiehtâ.
+- Lasetiäđuid vaaljâin addel kieldâ kuávdášvaaljâlävdikodde.
+Uđđâsumos DNA-tutkâmuš mield Fennoskandia tááláá puásui ij lah tuoddârkoddeest lojodum šlaajâ peic aaibâs jieijâs šlaajâ.
+Tot vuod addel máhđulâšvuođâid merhâšittee paargon Tave-Euroop torvolâšvuođâ já stäđisvuođâ oovdedmân.
+Mii olgopolitiik uáinust kuávdáást láá ohtâvuođah Ruotân já Ruošân, taveriijkâlašvuotâ já ohtsâšpargo nuuvt Euroop unionist ko meiddei Nato-enâmijgijn.
+Palhâšume puáhtá mieđettiđ om. kirjálâš, njálmálâš tâi eres áánsuin, moh sajaduveh vijđáht jieškote-uv toimâsuorgijd.
+Táárbu mield puávtáh tärhistiđ päikkikieldâtiäđu maistraatist.
+Suomâ sämmilijd puáhtá návt kielâlávt jyehiđ kuulmâ juávkun: tavesämmiláid, aanaarsämmiláid já nuorttâsämmiláid.
+Halijdâm älgiđ puorij uđđâsijguin, tastko taid lii váddásub uáiniđ.
+Ucebijd meccivalje-elleid pivdii lasseen tuurhâi tiet.
+Mun oskom kuittâg-uv nanosávt, et puohâi syemmilij mielâid ij kiäsut puoh robdâmus jurdâččem.
+Syemmilii já sämmilii aassâm rääjjin lâi nk.
+Tääl kolgâvetteđ meiddei kejâdiđ, mii tobbeen olgon uáinoo.
+Tuáivuttâm luho Suomâ sämitige lekkâmáid já taan vaaljâpajan.
+Tain kulttuurijn láá pááccám motomeh tiivtâpitáh já eđâlduvah.
+- jienâvuoigâdvuođâliih, kiäh láá vuáđudâm väljejeijeeseervi.
+Komovuođâst láá miljardeh tääsnih, main ohtâ lii Piäiváš.
+Te sun kulá jienâ, tot puátá stuorrâ puáris muorâ tyehin.
+Rijjâtátulâšpargo patâreijei pyerrin teikkâ aldemui išedem tain aaibâs táválijn aašijn, kal toh movtijditteh; išeuážžoid, išedeijeid, já toh láá ävkkin mijjân puohháid!
+Ruotâbeln mij ep lah olláám nuuvt kuhás.
+Sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ toollâđ já ovdediđ kielâs já kulttuuris sehe toos kullee ärbivuáválâš iäláttâsâidis.
+Mij lep Ruotâbeln huámášâm, et Suomâ haldâttâsân tave-eennâmlâš sämisopâmuš toovvât čuolmâid, mast mij lep huolâst.
+Mist láá ennuu ohtsiih hástuseh já sämitigij kooskâ lii šiev ohtsâšpargo Säämi parlamentaarlâš rääđi pehti.
+Sämikielâ sárnum kieldui maaŋgâin ohtâvuođâin.
+Mottoom uccâ tuuváást paijeen siijdâst, vyevdiroobdâst, vazâččij uccâ nieidâš já smietâi já smietâi.
+Analyytlii kielâpaargân váttoo kyevtkielâlâš tekstâčuágáldâh, mast láá 10 miljovn säännid teikâ eenâb, sämikieláid čuuvtij eenâb.
+Suomâst sarnum aanaar- já nuorttâsämikielâ luokittâllojeh uáli uhkevuálásâš kiellân.
+Motomijn lii terroristtuávááš já motomeh taheh eres paa.
+Sämikielâ kevttimist virgeomâháin lii asâttum jiejâs laahâ.
+Eromâšávt taam ääšist ferttee rooččâđ, jis kielâin kalga leđe puátteevuotâ.
+Pusuipargo- já tyejitááiđu lep máttááttâm meiddei syemmiláid já mii tärhis kielâ lii luávnejum vijđáht Suomâkielân já ton kuávlukieláid.
+"Muštâl munjin kost sun lii!", sun iätá iännásis.
+Mijhân poođijm siämmáá kiäinu, epke mij uáinám maiden.
+Čällee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáá Sajosist.
+Lep finnim noonâ kulttuuräärbi, sämmilii identiteet já siärvuslâšvuođâ.
+Kieldah västideh ovdâmerkkân párnái peivitipšo, vuáđumáttááttâs, aheulmui palvâlusâi já tiervâsvuođâhuolâttâs orniimist.
+Mut kutkâpáárnáš ij vájálduttâm, maid sun lâi uáinám, já syele sun muštâlij etes párnáid:
+Áámmát- já reesuurskuávdáá pargon lii oovtâst sämitiggijn ohtsâštaveeennâmlâš kielâoovtâstpargo nanodem já ovdedem, sämikielâ nanodem já ovdedem nuuvt, et jieškoteuv kielâjuávhu ohtâgâslâš táárbuh, hástuseh já naavcah váldojeh vuotân, sehe sämikielâ virkosmittem já turvim puátteevuođâst.
+Tutkâmseervi toimâ vuálgá joton blogičalluigijn,maid čäälih sämikielâi já sämikulttuur totkeeh.
+Halijdâm oppeet muštottiđ, et siärvádâhlâš čavosvuotâ lii mii pyeremus nahcâkäldee.
+Jis tuu naavcah lihâdiđ tâi toimâđ láá rájášum tommittáá, et jieh peesâ merettes vaigâdvuođâittáá jienâstemsajan, te puávtáh jienâstiđ pääihist munejienâstemääigi.
+Almostit jieijâd tieđâlii čalluu mii siijđoin.
+Talle ko lijjii finnim puoh lojesumos kuudijd kiddâ te taid kevttii hokâttâsellen já návt šoddâdii puásuisiijdâid já algii eelliđ toiguin pirrâ ive já jotteeđ siämmáánáál ko sämmiliih tááláá ääigi taheh.
+- Toh kale láá tuššesaavah, iäráseh ettii.
+Vääldi ohtâvuođâ mijjân já muštâl tärhibeht.
+Suomâst sárnuh kuulmâ sämikielâ: tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielâ, moh láá puoh uhkevuálásiih.
+Maaŋgah säminuorah mäccih päikkikuávlun škovlim maŋa já ovtâstiteh tom, maid láá oppâm, ärbivuáválijd sämi-iäláttâssáid, pyevtitteh uđđâ tiäđu sämisiärvádâhân, uđđâ kulttuursiskáldâs tutkâmpuátusijd, škuávlejeh uđđâ sämisuhâpuolvâ já lääččih sämikulttuurân jotkuuvâšvuođâ.
+Vuossâmužžân uđâsaassâm juuvsâi Iänuduv já Aanaar.
+Palhâšume puáhtá jyehiđ maaŋgâi vyeittei kooskâ.
+Pyehtip leđe iloliih tast, mii mist lii já lii pyeri mušteđ ubâ algâaalmugsiärváduv já mii ohtsii äärbi.
+Sämikulttuur iälá já táibá ohtsâškode puáhtám nubâstussáid.
+Persovnlâš jienâvuoigâdvuođâ kyeskee koččâmâššáid västid maistraat.
+Já nuuvt suoi suáituškuođijn pirrâ siijdâ já muštâláin, et sij láá vájáldittám, et juovlah láá forgâ.
+Taan ääigi sämikuálvu ulguubeln ässee sämiaalmug meeri lii šoddâm 165%.
+Mij puoh sämmiliih lep taištâlâm jieččân saje mailmaist - já tääl pyehtip čiävlán ilodiđ pargostâm já sämiskulttuur jotkum peeleest.
+Anarâškielâgin ij lah spiekâstâh taas: oovtâ tááhust čäällimdomeneh láá uccáá já nube tááhust čälleeh illá kávnojeh.
+Iävtukkâsah láá kuálusist juohum piäláduvâi já ohtsâšlistoi mield.
+Sämmilij algâaalmugsajattâh lii nanodum Suomâ vuáđulaavâst.
+Lep finnim kuullâđ, ete sämikielâ jáámá, juáigusärbivyehi láppoo já ete sämmiliih suddâluveh syemmilâškulttuurân.
+Algâaalmugeh pirrâ maailm kärttih kámppádâllâđ siämmái čuolmâiguin já hástusijguin ko mij-uv.
+Tuše suulân vááijuv peeli Suomâ sämmilijn sárnu sämikielâ eenikiellân.
+Mii juávhust láá pajanâm čepis totkeeh já ohtsâškodáliih vaigutteijeeh.
+Tot tiäduttij sämmilij vuoigâdvuođâid luánduvaarijd já kielân já meridij ohtsâšsämmilâš Sämirääđi vuáđđudmist.
+- Juovlahhân láá, juovlahhân láá, nieidâš lii ceggim juovlâjivekieddee!
+Tuotâ, tot lii puáhtám uáinusân, mut lii-uv nuuvt, et hyene já paa käldee lii lamaš jo oovdiš, puáđu tuše lii tääl lekkâsmin?
+Uárji- já maadârido vuotânväldihánnáá ubâ tááláá Suomâ kuávlu lâi sämmilâš aassâmkuávlu.
+Sämmiliih vuobdii tuurhâid ain Koskâ-Euroop räi jo viehâ tooláá.
+Tego jiešmeidlist cokkâneijee tullâ ij lah, veik viijđásub kelduuh tääbbin oinuustâlleh-uv.
+1500-lovo loppâbeln räi sämmiliih ellii masa áinon jieijâs kuávluin.
+Jienâstemkoopist uážžu leđe häävild tuše ohtâ olmooš.
+Säämi kielârääđi koskâvuođâst väljee sämitigge ovdâsteijes meid säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâžžân tuáimee säämi kielâlävdikoodán.
+Lii pyeri, et pargomarkkânij savâstâllâmohtâvuotâ siäilu.
+Uđâsaassâm ääigi tááláá Suomâ já Taažâ taveuásih luhhii Tuárnus já Kiemâ Laapijd.
+KOLLEKIELÂ - Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhaâšume juáhhoo kuuđâd keerdi 2014 sämmilâšaašijn västideijee ministerij ja sämitigij saavâjođetteijei kuáhtáámist Helsigist.
+Uđđâsumos arkeologâlâš-biologilâš tutkâmuš ij tuárju taam uáinu.
+Laavâ ulmen lii tähidiđ sämmiláid vuoigâdvuođâ vuoigâdvuođâlâš áášán já šiev haaldâšmân kielâst peerusthánnáá sehe tot, et sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođah olášuttojeh nuhtán, et toid taarbâš sierâ keessiđ.
+Já loopâst puohah siijdâst korŋuu maailm stuárráámuu šaavân, mon siijdâ šnikkár lâi ráhtám ton puudâ ko iäráseh hervâttii já rahtii juovlâid, já nuuvt te puohah lavguu oovtâst.
+Talle sämmiliih asâiduttii sii kuávluid ohtuunis.
+Puávtáh jienâstiđ jo-uv vaaljâpeeivi pasepeeivi 28.10.2012 tâi ovdil vaaljâpeeivi munejienâstmist.
+Åland eennâmkode kuávlust iä lah kieldâvaaljah ive 2012.
+Sij vazzii maŋgâ peeivi purâhánnáá, já loopâst sij puosâškuottii puohah, ferttejii viäluttâllâđ já suáittiđ tuáhtárân, mut ij sun puáhtám puáttiđ, ko sun še lâi vájáldittám purâdiđ, nuuvt et sun lâi siämmáá illávaje ko iäráseh.
+Keessiv 2002 sämikielâ meridui väldiđ mieldi EU komissio tuođâlávt uhkevuálásâš kielâi ohjelmân.
+Mij ferttip siäiluttiđ jieškote-uv sämikulttuur sierânâsjiešvuođâid, sämikielâid já kulttuur vuáđu.
+Ep lah kuittâg immuuneh.
+Puásuisämmilâšperruu pärnin já sämmilâšpuásuituálu já -kulttuur totken tiäđám, et ulguupiälásiih totkeeh iä lah finnim tutkâmušâinis ain tuotâvuođâ västideijee kove sämikulttuur vijđes kulttuurlâš tiätuvuáháduvâst já puásuituálukulttuurist - sij iä lah iberdâm mii kulttuurlâš koodijd olmânáál.
+Ekonomia uáinust mij lep uáinám hiäjus iivijd, mut šiev iveh iä val tiettuu.
+Lam jieš puáris uápu juuriist, tallaa laavâ mield pu��ldimputtâl leggistem viistán, mast sattii leđe ulmuuh, nomâttui koddempuáldimin, já siämmáánáál mun ain uáinám.
+Já nuuvt te ulmuuh liäibuškuottii já mälistskuottii já steikkiiškuottii, motomeh vuod čorgejii tuve, já iäráseh vest heŋgâstii putes lasâliijnijd já motomeh monnii miäcán uuccâđ juovlâmuorâ já motomeh kiessii pápárân juovlâskeeŋkâid, maid sij lijjii ráhtám ovdilgo vájálditškuottii, já iäráseh heŋguu juovlâtaasnijd lassáid.
+Sämmilij toovláš oskoldâh vuáđudui eres tave oskolduvâi náál luándupalvâlmân já oskoldâh lâi šamanistlâš.
+OA algâaalmugij julgáštus mana čuuvtij kukkeláá ko ILO-sopâmuš nr 169 já iävtuttâs tave-eennâmlâš sämisopâmuššân.
+- Mun pajedim čolmijdân, tego Vuorâs lâi ravvim, sun västidij.
+Tave-Suomâ haldâttâhriehti tulkkui nuuvt, et nuorttâlâšlaavâst ij lah miäruštâllum tárkká tot, mon viijđáht já pyereest ovdâolmooš kalga mättiđ nuorttâlâškielâ.
+Uási paattâr eđe, uási ocá pyereeb, kuohtuuh luánduliih já olmoošliih motiveh.
+Iäláttâsah láá lamaš uáli luándunálásiih já puoh amnâseh finnejii luándust.
+Suoi kuohtuuh lává iloliih já moonnâv táálun, lii äigi puurrâđ maidnii já juuhâđ váhá čääsi!
+Lep finnim riges kielâ, luándust jotteem tááiđu, ärbivuáválijd iäláttâsâid, kietâtyejiärbivyevi já luándukoskâvuođâ - taah láá ain viehâ tergâdis tááiđuh.
+Syennjilsiijdâliih soijii Čevetjäävri kuávlun, piäcámsiijdâliih Čaarmâjäävri-Njellim kuávlun sehe paččveiliih Kiđđâjävri-Mustola kuávlun.
+Jieškote-uv iävtukkâsâst lii jieijâs nummeer.
+Sämmiliih cevzih ain, jis kavnâp vyeimi nubbe nubijnân já toollâp kiddâ sämiaalmug siärvuslâšvuođâst, sämmilii identiteetist já kulttuuräärbist.
+Oovdeb suhâpuolvah láá lááccám sämmiláid iävtuid cevziđ nubástuvvee ohtsâškoddeest.
+Suoi iävá puáhtám sierâdiđ talle olgon.
+Virge tevdimist lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.
+Lii arvâlum, et tááláin vädisvuođâin, nuuvt almolii ekonomia vááijuvvuođâst ko ovtâskâs sektor haddekištonaavcâin tuon "juvsâhánnáá hiäđu" merhâšume lii maaŋgâid prooseentohtâduvâid.
+Áárvust oonnum täsivääldi president, veikkâ čuávdus ij lah valagin kavnum, uđđâ sämitigge lii västidâm koččomân já usâškuáttâm uđđâ ovdâjurduuttis čuávdimmaallijd eennâmvuogâdvuođâkoččâmâšân já puáhtá jieijâs iävtuttâs stáátâvááldán já almolâšvuotân vala taam kiiđâ ääigi.
+Raajij mield meid uđâsaassâm kiävrui 1800-lovvoost já staatah algii tiäđulii politiik vievâst nanodiđ válduaalmug hiäđuid já suddâluttiđ sämmilijd válduaalmugân.
+Sämmilij siärvádâhvuáháduv vuáđu lii sijdâ, mii lii iäláttâs hárjuttem ohtâdâh sehe siärvuslâš já kuávlulâš haldâttâhohtâdâh.
+Páiháliih sämiseervih láá šoddâm kaavpugsämisiärváduvâi kuáhtámsaijeen já vyehhin torjuđ sämikulttuur já kielâ siäilum kaavpugist.
+- Tiäđuh kieldâvaaljâi iävtukkâsâin láá riehtiministeriö vaaljâsiijđoin roovvâdmáánu aalgâ räi já tiäđuh munejienâstemsoojijn porgemáánu pelimuddoost.
+Sij orostii toos, purâdii já jorgettii vuod mievtâ kulij.
+- Lii vuod miinii, maid mij lep vájáldittâm, eeđâi nieidâš jiečânis, já tot oro labdasmin uccâ kuosâžân, mut jiem mušte, et mii tot lii.
+Säämi parlamentaarlâš rääđi oovdâst sämiaalmug ohtsijd jurdâččemvuovijd já uáinuid tain aašijn, moh kyeskih sämmilijd nuuvt Suomâst, Ruošâst, Ruotâst já Taažâst.
+Mij eellip val kuhháá viälgás, veik nubástuseh láá tohhum.
+Tot vääri olá poolvâi paajaabel, já tondiet väričohheest lii ain muotâ.
+- tust lii lamaš päikkikieldâ Suomâst oovtmanolávt ucemustáá kyevti ive ääigi ovdil 7.9.2012.
+Kyevti tâi maaŋgâ piäláduvâst lii vuoigâdvuotâ hammiđ vaaljâlito.
+Eromâšávt škovlâlájádâs puáttim jođettij sämikielâ sajattuv hiäjuusmân.
+Laahâ kuáská puohâid Suomâst sarnum sämikielâid: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
+- "Kuus tij áiguvetteđ, kuus tij áiguvetteđ?" čuorvuu toh cissááh, moh čokkájii puhelinšraaŋgâi alne.
+Maistraat vuolgât majemustáá 4.10.2012 almottâs jienâvuoigâdvuođâst ađai almottâskoortâ jyehi jienâvuoigâdvuođâlâžân, kiän čujottâs lii tiäđust.
+Mij tiettip pyeremustáá sämikulttuur, ton luándu já áárvuid,
+Sämmilij meddâlvarrim sämikuávlust toovvât stuorrâ hástus sämikielâlijd palvâlussáid já máttááttâsân, sämikielâ já -kulttuur puátteevuotân sehe sämi-iäláttâsâi háárjutmân.
+Kieldâvaaljâin pyehtih jienâstiđ já riemmâđ iävtukkâssân Suomâ aalmugjesâneh sehe tiätu iävtuiguin kieldâst ässee eres enâmij aalmugjesâneh.
+Sämikielâlâš TV-vuolgâttâsah Taažâst, Ruotâst já Suomâst láá teháliih sämikielâ já kulttuur ovdánmân já uáinusân pyehtimân.
+Jis ij ličij tii mávsulâš pargo, sämikielâ puátteevuotâ li��ij čappâdub ko tääl.
+Muotâ šiälgui tego silbâ já puoh lâi hirmâd muččâd.
+Ohtsâškodálâš tooimâin peerusthánnáá puoh sämikielah kuleh Unesco aalmugijkoskâsâš luokittâs mield uhkevuálásâš kieláid.
+Tave-Suomâ haldâttâhriehti addel tuorâstuv peiviv virgálii miärádäs ovdâulmuu vaaljâst tohhum vaidâlmijn.
+Jyehim tohhui tállán muuneeld, mut pyeri ij kuássin kullum.
+Kieldâ alemus merideijee orgaan lii ässei valjim váldustivrâ.
+Táálááh sämmiliih láá keđgiääigi aalmug maajeeldpuáttei uási, mii sajadui sämikuávlun tállân jieŋâpaje maŋa.
+Mist lii meiddei tuoivâ, et mij forgâ finnip sierânâs tave-eennâmlâš sämmilâšsopâmuš.
+Globalisaatio, šoŋŋâdâhnubástus já arktâlii kuávlu väldi- já suáldátpolitiik pyehtih sämmiláid aaibâs uđđâlágán toimâpirrâs.
+Suomâ já Ruotâ lává Nato eromâš kyeimih.
+Tergâdis oskolduv uási lâi uhrelaahjij adelem sieidáid, sieidih, main uskuu, ete imeleh ääsih.
+Sämitiggeest lii ovdâsvástádâs tast, et kiddejuvvoo huámášume kielâaašij ovdánmân.
+Ärbivuáváliih iäláttâsah láá mii tuuvdâjyelgih ij tuše tai pyehtim ekonomâlii puáttus, purrâmuš teikâ tiiŋgâi tiet.
+Ep pyevti meid vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh irâtteh hoittáđ poccuidis ruukij teddust.
+Sämmilâš taaiđâ iälá eellimvuáimálii paajees.
+Arkeologih láá ovdil tulkkum, ete kodetähtikávnuseh láá muštâlâm pivdokultturist, mutâ uđđâsumos tutkâmpuátusij čuovâst toh pyehtih muštâliđ meid puásuituálukulttuurist.
+Ive 2012 loopâ räi lijjii eenikiellânis sämikielâ aalmugtiätuvuáhádâhân almottâm 1900 olmožid.
+Talle iše keelijd tuše vááinu tiet puátteid.
+- jieh lah vááijuvváldálâš ađai hovdimvuálásâš.
+3. Merkkii jienâstemliipun ton iävtukkâs nummeer, kiäm jienâstâh.
+Sämikielâlâš máttááttâs algâttui vuáđuškoovlâin já vuossâmuš säämi kielâlaahâ tuhhiittui ive 1992.
+Tuámásist lii uccâ pennâgâš, tot meid lii tääl muorâkäärdist.
+Siijdâin lijjii rääjih já siijdâi rääjih lijjii maŋeláá vuáđđun ko sämmilij aassâmkuávloid vuáđudii kieldâid.
+Tiätumaašinjurgâlem háástuh - Orjâlâškielâst anarâškielân.
+Puhelinkuávdáá nissoonkyevtis kaččâláin laasâ kuuvl keččâđ, kuus cissááh kirdelii, já talle suoi huámmášáin juovlâjivekieddee lippustáágust.
+Kaavpuglum lii vaikuttâm puoh sämisiärváduvváid já sehe Taažâ ete Ruotâ uáivikaavpugkuávluin tego Suomâst-uv lii stuorrâ sämisiärvádâh.
+Sist paijeel 60 prosenttid äässih juo päikkikuávlus ulguubeln, mii aasât sämikielâlâš máttááttâsân, palvâlussáid já tiäđujyehimân uđđâ vátámušâid.
+Eres molsoiähtu mist ij lah lamaš.
+Tääbbin láá vuáđudum uđđâ säämi iäláttâsah, ovtâstum luándulávt mađhâšem já eres iäláttâsah uássin maaŋgâpiälásâš sämikulttuur.
+- Mij še vyelgip, mij še vyelgip, lavluu cissááh já kirdelii siämmáá ääigi puhelinšraaŋgâin nuuvt et puhelinkuávdáá nisonijn peeljih čuoijii.
+Nuuvt et sij lijjii jieškote-uvlágáneh, mut tuš oovtâ tááhust sij lijjii siämmáámuđusiih.
+Puáhtá-uv juksum hiätu vuáđuduđ toos, mii ij lah kuássin rievti mield juksumgin?
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu.
+Sämmilij jiešhaaldâšmân kullee pargoid hoittáá sämmilij vaaljâiguin väljejum parlament, Sämitigge.
+Mutâ kissá lii táálust, kissá uáđá.
+Sii asâiduttii II maailmsuáđi maŋa Aanaar kieldâ nuorttâkuávloid.
+Kielârääđi addel oovtâst sämikielâ toimâttuvváin vaaljâpojijmield muštâlus sämikielâ kielâlâš vuoigâdvuođâi olášuumeest já ovdánmist.
+Algâaalmug kriteereh vuáđudeh aalmugijkoskâsâš pargoseervi, ILO, sopâmušân nummeer 169.
+Mun jurdám, et Ruotâ uáiviminister Löfven eeđâi tehálumos, ko sun kuvvij, et "mij lep naiveh".
+Oppâmateriaal rähtim lii jotelumos já hälbimus jurgâlmáin.
+Tiibet tábáhtusah tuođâšteh, et julgáštus lii tehálâš.
+Sämitige vaaljâi ohtâvuođâst noreh lovottuv sämmilij meereest sämikuávlu kieldâin, sämikuávlu ulguubeln já olgoenâmijn.
+Ij kihheen uážu vástádâs, ko sárnu pennuiguin!
+Tuoh koveh iä val ohtâsijd vajalijd, šoŋŋâdâhnubástus já terrorism, čuávdi, mut toh láá pyerebeh ko mielâkoveh.
+Sämmilii ohtsâškode tuuvdâriggeeh, kiäh sirdeh ärbivuovijdis suhâpuolvâst nuubán, annojeh.
+Ettim tijmáá sahâvuárustân, et Suomâ háárjut aktiivlâš stáđásmittempolitiik.
+Sierâ sämikulttuurijn láá lamaš sierâlágán váldupurrâmuškäldeidis já aassâmhamijdis, main vaikuttii piirâs, luándu reesuursvuáđu sehe kulttuur täävih já ärbivyevih.
+Julgáštus kenigit staatâid tuhhiittiđ, et sämmiliih omâsteh ärbivuáválâš eennâmkuávluid já luánduvaarijd.
+Tääbbin Anarist Anarâškielâ servi já Saami Nuett lává ráhtám mávsulii pargo ucebij sämikielâi iäláskitmân, máttátmân já oovdedmân.
+Seervâ juovlâááptu Yle Säämi Juovlâtiervuođah-vuolgâttâsân!
+Säämi parlamentaarlâš rääđist lii šoddâm raajijd rastaldittee säämi poolitlâš orgaan, mast láá šiev toimâmmáhđulâšvuođah.
+Taan ohjelm myensterin váldoo ive 2009 - 2010 tievâsmittemškovliittâs1, mon ääigi 17 pargoeellim äššitobded máttááttâllii kielâ já valdii tom anon jieijâs pargokiellân škovliittâs maŋa.
+Taveriijkâlâš uđđâseh pääcih meiddei oinuuhánnáá juovlâpoosij ääigi.
+Maaŋgah päärnih monâttii sämikielâ tááiđu škovlâpaaihijn.
+Pivdep-uv täsivääldi president movtijditteđ ain-uv staatârääđi čuávdiđ oovtâst sämitiggijn eennâmvuogâdvuođâkoččâmâš já väldiđ meddâl iästuid ILO 169-sopâmuš ratifistmist.
+Vâi sämmiliih pyehtih cevziđ, kalga juurdâ sämmilijn oovtâ aalmugin siäiluđ ijge koolgâ rähtiđ muuvrâid sierâ sämijuávhui kooskân.
+Stuárráámus uási sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâsâst, sämikielâlâš tiäđusirdemist, kirjálâšvuođâst, musikkist já puohâin almostittum sämikielâlâš materiaalist lii tavesämikielâlâš.
+Kielârääđi já sämikielâ toimâttuv pargon lii säämi kielâlaavâ ovdedem já kocceem lasseen pyerediđ sämikielâ sajattuv já luptiđ sämikielâ status ohtsâškoddeest.
+Huolâstuttee nuorttâlâškielâ tile uáivilist lii tot, ete nuorâb suhâpuolvâ ij lah máttám nuorttâlâškielâ eenikielân.
+Uážuh jienâstiđ kieldâvaaljâin, jis lah Suomâ tâi monnii eres Euroop unionân kullee eennâm, Island tâi Taažâ aalmugjeessân já tiävdáh čuávuvijd iävtuid:
+Táluaassâm já pälkkipargo amal lává muttám kulttuur materiaallii vuáđu, mutâ iävá mii vááimuid ige jurduid.
+Anarâšâi tälvipäikki lâi távjá siseennâm meecijn, moh lijjii suáijááh já kuávlust lijjii puáldimmuorah já puásuikuáttumeh.
+Motomijn munejienâstemsoojijn jienâstemäigi lii uánihub.
+- moh väljejeijeeseervih láá hammim ohtsâšlisto.
+Riijkah iä vaađâ kuávluid kyeimistis, já riijkâi siskáldâs pooliitlâš tile lii stääđis.
+- Taat še oro labdasmin taam jivekieddei, nieidâš jurdâččij, čuážui tast já kejâdij pirrâsis, jeđe sun huámmášij tom kuhes stáágu, moos läävejeh čoonnâđ juovlâjivekieddee.
+Mut uccâ kutkâkaandâš ij lam valagin peessâm toho.
+Nubbe maailmsuáti jođettij nuorttâlâšâi ärbivuáválâš aassâmkuávlui pieđgânmân kyevti staatâ kooskâst.
+Nuorttâmeerâ kuávlust sehe Ruošâ já Nato suáldátlâš mieldiorroom lii lasanâm.
+Sämisiärváduv ornijdem já sämioovtâstpargo jođettii sämikulttuur sajattuv puárránmân, sämikielâ sajattuv ovdánmân já lahâasâttem ovdánmân.
+Sämikielâ lii säämi algâaalmug kielâ.
+Taggaar tile leehâst vaarâ käldeid, mut tot leehâst meid páágu ohtâsijd čuávdusáid.
+Nuorttâlâškielâ lii ärbivuáválávt kevttum Kuáláduvnjaargâ viestâruásijn, kost tom eenikielânis sárnoo nuorttâsämmiliih asâttuvvojii Suomân majemui soođij maŋa.
+- "Viärráámus šadda ko muáttáá", sij ain lasettii.
+De suoi oinijn mottoom kaandâ, kote koijâdâlâi rävdest, mondiet sun kamâdât hiäppuš, jeđe huámášáin, et suoi jiejah lain vájáldittâm kamâdâttâđ.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Jyehi sämmilâš vanhim, kote máttát ärbivuovijd já ärbivuáválijd iäláttâsâid párnáidis, meerrid sárnuđ sämikielâ párnásis, piejâ párnáás kielâpiervâlân teikâ máttááttâl lappum sämikielâ, taha kulttuurtavo já lii jieijâs uásild turviimin sämikielâ já -aalmug puátteevuođâ.
+Já ko čohčâlui, te sij vájáldittii kamâdâttâđ.
+Halijdâm-uv kijtteđ tii, pyereh máttáátteijeeh já šoddâdeijeeh, tii porgâm mávsulii pargoost.
+Mutâ ep lah luoppâm jieijâs kulttuurist, ärbivuovijn, kielâst epke identiteetist.
+Lii távjá páhudum puohâi Suomâ sämikielâi lemin uhke vyelni.
+Ruošâ tyemmejum tooimah Krimist já Ukrainast tolvuu iidyyl ráávhu ruottâsist.
+Maarit ij tieđe kost Tyemes lii.
+Puoh puátteehkin iä lah peri puorijn joođoost.
+Lep finnim kuullâđ kulttuur olgopiäláá peelijn ete ep innig ele sämikulttuur ärbivuovij miäldásávt, puásuituálu lii moivášum moottorkiälhá já muávloo kiävtunväldim tiet ige innig mihheen iärut sämmilijd väldikulttuurist.
+- maaŋgah Suomâ ovdâstâsah olgoenâmijn.
+Lii suotâs uáiniđ návt árvuváldálâš juávhu uásálistmin sämitige lekkâmáid.
+Yle Säämi uážžum tiäđui mield Tave-Suomâ haldâttâhriehti áigu tuorâstuv peiviv celkkiđ, et Tanja Sanila kalga anneeđ nuorttâkielâlâš olmožin.
+Ep pyevti vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh kalgeh kámppádâllâđ jieijâs kielâ, kulttuur já eellimvyevi peeleest staatâ torjuuttáá.
+Uđđâ säämi kielâlaahâ (1086/03) šoodâi vuáimán ive 2004 aalgâst já ton uáivilin lii jieijâs uásild turvâstiđ vuáđulaavâst asâttum sämmilij vuoigâdvuođâ toollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
+Mij lep Suomâst teivâm taggaar, mon ep lah teivâm ovdil.
+Te sun uáiná uccâ kieđii meid já ko sun puátá aldeláá, te sun uáiná suu uáivi meid!
+Koolgâp kuittâg teivâđ ain uđđâ hástusijd.
+Motomij hárvásij tuávááh já tavoh tovâtteh tarbâšmettum vávjálâsvuođâ puoh siisâvärrejeijei vuástá.
+Ruotâ, maaŋgâi eres riijkâi náál, lii-uv čovgim siisâvarrimpolitiikâs.
+Kielâpargee pargoid kuleh kielâtipšom, kielâovdedem, terminologiapargo, normâdem, sehe tieđettem- já ravvimpargo.
+Mut viärráámus lâi talle ko sij vájáldittii, et forgâ lijjii juovlah.
+Muoi láán kuohtuuh meid suáldátliiton kulâhánnáá riijkah.
+Sämikielâ kielâhuolâttâs- já ravvimpargoid lii Suomâst tipšom Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš ive 2011 loopâ räi.
+Sämikielâ ohtâvuođâst mist láá ohtsiih hástuseh.
+Sämmiliih láá tuođâi uccáá.
+Te motomin láin ááhukyevtis čuážžumin mottoom luoddâiärust já päljisjuolgij sáárnudmin.
+Sij vuáđuštâllii vaidâlmijd toin naalijn, et sii mielâst Tanja Sanila ij teevdi nuorttâlâšlaavä vátámâšâid tast, et nuorttâlij ovdâolmooš kalga mättiđ nuorttâlâškielâ.
+Čujottâm val puáris ettâmvuáhán, mii ij lah monâttâm äigikyevdilvuođâs, nomâlâssân "Riijkâst riijkâ vuovij mield".
+Virgeomâhij almottâsah, kulluuttâsah, tiäđáttâsah já ravvuuh kalgeh leđe sämikuávlust meiddei sämikielân.
+Vuossâmuš ohtsâš sämičuákkim tollui 1917 Taažâ Trondheimist.
+Puoh sämitigeh kalgeh viggâđ toos, et jieijâs riijkâi virgeomâheh pyeredeh sämmilij eellimitile.
+Mij ep lah tuše vuovijd já saanijd luávnejeijee kulttuur - pic täsiárvusâš já maaŋgâpiälásâš kulttuur, mast luávnejuvvojeh tááiđuh, säänih já vyevih eres kulttuuráid.
+Lasetiäđuid pargoost adelává kielâtorvočällee Siiri Jomppanen [email protected] já má. kielâaašijčällee Marko Marjomaa [email protected].
+Yle Säämi vuolgât oppeet ärbivuáválii Juovlâtiervuođah-radiovuolgâttâs juovlâááptu, 24. peeivi juovlâmáánu, tijme 9-12.
+Mist lii uáivilin pyerediđ ain-uv ohtsâšpargom.
+Sämmilij historjálâš navdâšemkuávlu lii lamaš tááláá tile háárán maaŋgâ sierâ staatâ kuávlust.
+Sämmiliih assii Laatokkast Jieŋâmeerân já Koskâ-Skandinaviast Vienanmeerân.
+"Já maht mun koolgâm muštâliđ, et onne lii áátuáptu?" nieidâš smietâi.
+Sämikielân lohtâseijee aašijn sämitiggeest västid säämi kielârääđi.
+Tááláá Suomâ nuorttâlâšah čuággáneh Piäcám kuávlu kuulmâ siijdâ, Syennjilsiijdâ, Piäcám já Paččvei nuorttâlâšâin.
+Lii ilo já kunnee tuáivuttiđ Tijjân pyeripuáttim sämitige lekkâmáid já Ucjuuhân.
+Jis tagareh šodâččii Syyriast, šodâččij tuáivu mield meid máhđulâšvuotâ keldui čuávdimân eres-uv kuávluin.
+Tágáreh koččâmušah láá lamaš uáli äigikyevdileh majemui aaigij tääbbin Suomâbeln.
+Ton keežild lii eres lasseen tárbu oovtnálásittiđ peivikiäčču- já škovlimmáhđulâšvuođâid.
+Já tom sun kale avoojij porgâđ, já tállân ko nieidâš lâi tom porgâm, kirdâččij uccâ vyevdicissááš fakkist pajemuu uávsist ton kuhemuu kuosâst, et muotâ koočâi vuálus kuosâ mield.
+Moottorkiälkká ij lah muttám puásuituálu - poccuid kuáđutteh ain tuoddârist já meecijn.
+Sämmiliih láá škuávlejum totken, máttáátteijen, merideijen já hovdân.
+Sämmilijn lii Suomâ vuáđulaavâ mield kielâs já kulttuuris kyeskee jiešhaldâšem sämikuávlust.
+Julgáštus mield Suomâ, Taažâ, Ruoššâ já Ruotâ iä pyevti innig toollâđ sämmilij ärbivuáválávt kiävttám enâmijd staatâ tâi monnii kuálmád uásipele omâdâhhân.
+Mii kulttuur lii spesiaališum já mij lep vuáhádum eelliđ Säämi korrâ luándust - mutâ nube tááhust siäiluttâm jieččân kulttuur kaappugpirrâsist-uv.
+Toh láá uási mii kulttuurlii sämmilii ärbivyevi, mon kihheen ij pyevti väldiđ mist meddâl.
+- "Vuoi, onne lii majemuš peivi ovdil juovlâááptu, majemuš peivi ovdil juovlâááptu!" nieidâš čuárvui já kaččâlij siisâ muštâliđ taam iänán já iäčán, mut iävá suoi lamaš siste.
+Mij sämmiliih lep škovliiđâttâm vijđes ohtsâškote jieškote-uv suorgijd, mii nuorah láá ollâškuávlejum já kielâtáiđuliih.
+Patâreijeeh olâttii Euroop tast huolâhánnáá, et jo iivijd mij lâim čuávvum olmoošhivvâduv, mii rasteldij Koskâmeerâ.
+Čäciluudij moonij nuurrâm vuovdâin lii lamaš tergâdis purrâmušlase já tääpi lii siäilum uceslágán puđâldâssân tai peeivij räi.
+Sämikuávlu staatâ tâi kieldâi virgáduvâin tâi toimâsoojijn ášástâldijn lii sämmiliist ain laavâ miäldásâš vuoigâdvuotâ valjiimis mield kevttiđ suomâkielâ tâi sämikielâ.
+Suomâ sämitiggelaavâ § 23 mield sämitigge paijeentuálá vaaljâluvâttâllâm sämmilijn.
+Anarâškielâ kirjekielâ sajattâh lii nanosmâm já iäláskâm majemui iivij ääigi kielâpiervâltooimâ vievâst.
+- Mij še vyelgip fáárun, mij še vyelgip fáárun, visârdii toh eres vyevdicissááh já kirdelii.
+- "Kuus tun ááiguh, kuus tun ááiguh?" visârdii eres vyevdicissááh, moh čokkájii já uáđistuvvii ovsij kooskâst.
+Kijttoseh tijjân, sämmiliih vaanhimeh, ááhuh já äijiheh já madârvanhimeh tii kuáđđám äärbist!
+Säämi identiteetân, sämiaalmug ohtâlâšvuotân já meid sämmilij sajattâhân Suomâst lii varâlâš, jis sämmilijd jurdeh aalmugin, kote rijdâl koskânis.
+Sämmilijn já tave-eennâmlâš staatâin lii stuorrâ háástus ko OA almosčuákkim lii tuhhiittâm algâaalmugij julgáštus 13. peeivi čohčâmáánust 2007.
+Ko sun viijmâg juovdâi toho, iäráseh pelkkii suu oolâ já vuárnuttii, mondiet sun lâi toin naalijn spiehâstâm iärásijn.
+Kieldâlâš virgeomâheh kalgeh kevttiđ suomâkielâ paaldâst sämikielâ nuuvt vijđáht ko uáinih tom tárbulâžžân pevdikiirjijn já eres äššikiirjijn, main lii almos merhâšume.
+Almugijkoskâsiih kelduuh, patâreijeeh já terrorism hiäjusmitteh áppádem ennustiđ puátteevuođâ.
+Taampâst uážžu jienâstiđ tuše taampâ pargojuávkku, mađhâšeijeeh iä pyevti jienâstiđ taampâst.
+Mij kolgâp anneeđ huolâ, et kyeđđip siämmáá maaŋgâpiälásâš já áinookiärdásâš kulttuurärbivyevi já sämikuávlu puáttee suhâpuolváid.
+Ij, Marittist ij lah peenuv, sust lii kissá.
+Lam addim Suomâ haldâttuv čuávdus nuuvt, et mij halijdep turvâstiđ resursijd toi iššeedmän, kiäh láá stuárráámuu eeđeest.
+Tyemes káččá stuorrâ puáris muorâ luusâ, sun čiähádât Marittist.
+Tyemes já Maarit lijkkuv sierâdmân, suoi sierâdává ain oovtâst muorâkäärdist stuorrâ táálu ulguubeln.
+Iävtukkâsâin ráhtoo pápárân teddilum iävtukkâslistoi kuálus, moos iävtukkâsah merkkejuvvojeh nummeeroornigist älgimáin numerist 2.
+Mij lep Suomâ kulttuurlâš riggodâh, já mij kolgâp kohtâluđ ton miäldásávt.
+- Vuoi, maht mun koolgâm muštâliđ puohháid siijdâst, et forgâ láá juovlah?
+Veik mii miehtâ lii-uv olluv já fiijnáht huksejum, te kávnoo vääri, mii lii čuuvtij ollâgub.
+Yle Uđđâseh-prgojuávkku tuáivut puohháid puorijd juovlâid já luholii uđđâ ive!
+Kunnijâttum täsivääldi president já árvukyesih
+Historjáčällee Kyösti Julku lii miäruštâllâm laapi já läädi rääji räjiuurâid.
+Mii láá tutkâm čuođijd iivijd kulttuur ulguupiälááš totkeeh já miäruštâllâm mii já mist šoddâm kove.
+Tälvisiijdâst perruuh hárjuttii oovtâst pivdem já kuálástem.
+Tälvipääihi tááláá Suomâ kuávlust tuállee sämmiliih láá iällám kuáláástmin keessiv ain Taažâ merâriddoost räi.
+Mist lii jieččâm kulttuurjiešhaldâšem sämikuávlust, mut sämmiliih, Suomâ áinoo algâaalmug, ääsih ubâ Suomâst.
+Sämitigge lii oovdeb já taan vaaljâpaajeest annaam tergâdin, ete aalmugpeivi ávuduvvoo sämikulttuur miäldásávt já ete sierâ kuávluin ässee sämmiláid adeluvvoo máhđulâšvuotâ uásálistiđ juhlálâšvuođáid.
+Aalmugregistertiätuvuáhádâhân puáhtá almottiđ eenikiellânis sämikielâ.
+Taat lii sämitige vuossâmuš taan vaaljâpaje ornim aalmugpeivijuhle já páácá meid majemužžân ko mii vaaljâpaje nohá taan ihán.
+Palhâšume mieđettuvvoo ovtâskâsulmuid tâi siärváduvváid Taažâst, Ruotâst, Suomâst tâi Ruošâst sämikielâ oovdedmân.
+Sämmiliih ääsih sii ärbivuáválijn aassâmkuávluin Suomâst, Taažâst, Ruotâst já Ruošâst.
+Párnáid já nuoráid pilkke já raasism lává eromâš háituliih.
+Tai suujâi tiet lii stuorrâ tárbu nonniđ jurgâlem pehtilvuođâ.
+Tast lâi čyevvee silbâ pajemužžân, jurbâ kollekruvnâ, já pirrâ lijjii tuháttij mield cimccâheh.
+- "Vuoi maailm, mon čuáskis täälgis lii!" sij vaidii kuáimásis.
+Kyevti ovdebáá sämitige lekkâm ohtâvuođâst áárvust oonnum täsivääldi president vaaldij oovdân ILO 169-sopâmuš ratifistim já movtijditij Suomâ haldâttâs já sämitige kavnâđ ovdâjurduuttis vuovijd čuávdiđ eennâmvuogâdvuođâkoččâmâš já ILO-sopâmuš ratifistim.
+Lii meid pyeri mušteđ, et stuárráámuu hiäđu ožžuu toh, kiäin jo ovdiist-uv lijjii stuárráámuuh hiäđuh.
+Ohtsâšpargo lasânij suáđij maŋa kuás Ruotâ Jokkmokist tollui 1953 vuossâmuš kuulmâ staatâ sämmilij konferens.
+Mut kolgâp leđe ain já eromâšávt návt juhlepeeivi čiävlááh tast, moos lep olláám já juátkup sämmilij vuoigâdvuođâi ovdedem.
+Lep miätá historjá kuullâm, ete sämmiliih jäämih suhâjämimân já suddâluveh syemmiláid.
+Staatah kalgeh lääččiđ iävtuid toos, ete sämikulttuur puáhtá siäiluđ, mutâ jyehi sämmilâš taha loopâst jieš valjim tast, ete siäilu-uv sämikulttuur já magarin tot siäilu puátteevuođâst.
+Ärbivuáválâš tiätu já tááiđuh láá ain puoh tehálumos uási ärbivuáválijd sämmilijd iäláttâsâid já kietâtuojijd.
+Sämirääđi kulttuurtorjuid puáhtá uuccâđ elekronlávt sii nettisiijđoi peht.
+Mij lep čuávdiškuáttám tágárijd tábáhtusâid, já sahâvuárustân mij áigup eromâšávt vuáijuđ toos, lii-uv iäru tast, mon pyereest min vuáhádâh máttá jurgâliđ Suomâ já Taažâ peln čaallum teevstâid.
+Suomâst tavesämikielâ sárnuh eenikielânis suullân 2000 olmožid.
+Puoh taah náguseh láá puástud.
+Anarâškielâ jurgâleijee jurgâl táválávt uánihâš virgálâš teevstâid tego pevdikiirjijd já almottâsâid já mottoom verd Sämitige siskáldâs teevstâid.
+Sun lâi hirmâd viššâl já porgiš já styeredij jyehi peeivi mievtâ já ruugâi viäskárijd, ruugâi já styeredij.
+Tagareh tulkkuumeh láá tuše ohtâ vyehi toohâđ heeitugin mii kulttuur.
+Taah äššitobdeeh rekrytistojii tuovŋâđ lappum koskâmuu kielâsuhâpuolvâ.
+Sämmiliih tarbâšeh meiddei Tii torjuu, movtijdittem já vaikuttâsvääldi mii viggâmuššáid ovdediđ säämi kulttuurjiešhaldâšem, pyerediđ sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv já turvâstiđ sämikulttuur jotkuuvâšvuođâ ubâ Suomâst.
+- lájádâsah, tegu pyecceiviäsuh, sosiaalhuolâttâs toimâohtâduvah já ráŋgáštâslájádâsah.
+Já lâi peivi ovdil juovlâááptu, te ij lam ohtâgin čurgim tuve ige koccoom putes lasâliijnijd, ij ohtâgin lamaš viežžâm juovlâmuorâ, já puvdâlaasâin ij lam ij juovlâtoontu muátunaamargin.
+Sämmilâš juáigusärbivyehi lii maccâm kievrâbin ko ovdil.
+Jieškote-uv iävtukkâsâst láá kuálusist čuávuvááh tiäđuh: nommâ, iävtukkâsnummeer já áámmát.
+Stuárráámus uási sist áásá Taažâbeln.
+- "Tiet kale huávrist!" viššâlis kutkâ eeđâi.
+Ličij-uv loogilâš, et mij huksiiččijm meid olgo- já torvolâšpooliitlii ohtsâspargo vijđásubbooht.
+Sunhân puáhtá keessiđ jivekieddee lippustáágun!
+2, juávhoin VILDÁ 2020 Diamántadulvvit, juávhoin Gájanas
+Mut te sun huámmášij, maid sun koolgâi porgâđ!
+Stuárráámus kielâhaamijn lii tavesämikielâ (davvisámegiella), mii kiävttoo sehe Suomâ, Ruotâ ete Taažâbeln.
+Kesipääihih lijjii luándulávt jaavrij ađai šiev kyeličaasij paaldâst.
+Mottoom peeivi, ko tuáhtár lâi juolgijdis alne, iiđij säpliguđâgâš, mast lâi vuástápittá njäälmist, jeđe kale tuáhtár-uv huámmášij, maid sij lijjii vájáldittâm.
+Sämitigge almoot uuccâmnáál pirâsčällee virge.
+Tain enâmijn, main ässiih sämmiliih, láá virgeomâheh kenigâsvuođâst eres lasseen turviđ tárbulijd vaikuttemmáhđulâšvuođâid sämikielâ várás aalmugijkoskâsâš sopâmusâi vuáđuld.
+Keevâtlávt ohtâ olmooš lii annaam huolâ anarâškielâ kirjálii pyevtitmist majemui 25 ive ääigi.
+Munjin sämikielâi já sämikulttuurij siäilum ij lah iimâš.
+Jis tuu naavcah merkkiđ iävtukkâs nummeer jienâstemliipun láá čielgâsávt hiäjusmum, te uážuh kevttiđ jienâstmist iššeen jieijâd valjim išedeijee tâi vaaljâtoimâpargee.
+Maarit čokkáá já sust láá kieđah čoolmij oovdâst.
+Tego lii patâreijeid čyeccee váinu teikkâ vaje piemmâm.
+Išedeijee kenigâsvuotâ lii siäiluttiđ vaaljâsyeligâsvuođâ ađai toollâđ syeligâsâst jienâstem ohtâvuođâst uážžum tiäđuid.
+Suomâst lovottem etnisâš tuávváá vuáđuld lii olmooštiätulaavâ mield lavâttem jis tooimâin ij lah asâttum eromâšávt laavâst.
+Politiik láá sárnum ennuv já tot paijaan vala kuávdážân.
+Säämi ohtsâškodde lii šoddâm eenâb maangâpiälásâžžân.
+Uđâsmittem lii Ruotâ vuáđulaavâst joođoost já mij sämmiliih tuáivup, et Ruotâ ovdâskodde čuávvul Suomâ ovdâskode ovdâmeerhâ já meerrid sämmilij status algâaalmugin Ruotâst já et sämmiliih šaddeh uássin Ruotâ aalmugvääldi.
+Taan kuullâm ivveest kyehti kove pajaneh iärásij paajaabel já láá mielân teddâšum.
+Sij tiäduttii meiddei, et vaaljâlävdikodde lâi kuáđđám čielgiihánnáá Sanila kielâtááiđu talle ko kulmâ iävtukkâs asâttuvvojii.
+Virgeomâhâš kalga meid škovliittâs orniimáin tâi eres vuovvijn anneeđ huolâ tast, et ton pargojuávhust lii pargoidis vaattâm sämikielâ táiđu.
+Lasseen sämitiggeest lii sämikielâ toimâttâh, mii västid ereslasseen säämi kielâlaahân lohtâseijee jurgâlusâi tooimâtmist virgeomâháid, parga sämikielâ sajattuv pyereedmân sehe uásálist sierâlágán terminologia projektáid.
+Mist ij lah lamaš máhđulâšvuotâ vaiguttiđ ovdil ko tääl, magarijd áárvuid mijjân piäijojeh tutkâmušâin já almolâšvuođâst.
+Sämmilij sajattâh kirjejui Suomâ vuáđulaahân ive 1995.
+Maailm lii čuuvtij stuárráb ko taat mii miehtâ.
+Anarâškielâ jurgâlem váldutáárbuh iteh eromâšávt Sämi kielâlaavâ já škoovlâ máttááttâstáárbui peht.
+Kunnijâttum President, Minister, Ruotâ já Suomâ sämitigij saavâjođetteijeeh, eres jesâneh já kyesih
+4. Tuálvu liipu kiddâ macâstum häämist vaaljâvirgeulmui.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Tyemes já Maarit lává muorâkäärdist.
+Stuorrâ totkeejuávkku čaalij-uv návt jo 1900-lovo aalgâst.
+Mij morettijm suátán tuođâlávt eskin talle, ko tot poođij Euroopân.
+Vaaljâluvâttâlmist ij pyevti luovâttiđ tiäđuid eres ko sämitige haldâttâs luuvijn lovottem- já tutkâmtárguttâsân.
+Patârem já almugijvajâldem jotteev tääl kietâluvâi Euroop kuávlun.
+Koskâääigi rääjist sierâ staatah algii šoddâđ sämmilij asâiduttem aassâmkuávluin já staatâi perustem čuosâi kuuloold meid tavas já tave resurssij peht.
+Te nieidâš moonâi láátun já aaicâi tobbeen jivekieddee, mon eeči lâi heŋgâstâm mottoom roperuottâs vuálá, vâi säpligeh iä olláám toos.
+Eres tove sij lijjii vájáldittám purâdiđ.
+Uđâsaassâm mield máddáá sämijuávhuh suddâluvvii syemmilâš kulttuurân.
+Uđâsaassâm mield sämmilijd algii jurgâlittiđ ristâoskon já taat jođettij sämikielâ sajattuv hiäjusmân sehe sämmilii tovláá osko lappuumân.
+Veikkâba tot, et haalu iššeedmân lii pajanâm.
+Anarâšâi varriistâllâm kuávdásmittui Aanaarjäävri čácáduv alda.
+Strömstad räjisopâmuš räjiorniimijn ive 1751 keesij Ruotâ-Suomâ já Tanska-Taažâ raajijd maŋŋeed hámásis.
+Uáivildâm tom, et mij kolgâp korrâsávt porgâđ tom peeleest, et Yle sämiradio, SR sämiradio já NRK sämiradio finnejeh täst oovdâs-uv ovdánemmáhđulâšvuođâid.
+Meid škoovlâst anarâškieláin adelum máttááttâs meeri lii ihásávt lasanâm huámášitteht eidu kielâpiervâltooimâ áánšust.
+Hiäđuh láá juksum ton mield ko toh láá vist ánsásum já tastmaŋa juohhum.
+Nubbe čáittá tutâvâšvuođâ Paris šoŋŋâdâhsopâmuš šodâdijn, nubbe čáittá presidentkuáhtá Obama já Putin oohtân čolmij smiettâmin čuávdus Syyria koččâmâšân.
+Orjâlâškielâst já anarâškielâst láá siämmááh morfologisiih kategoriah já suullân siämmáálágáneh suárguseh, nuuvt et lii älkkee sirdeđ sujâttem já suorgiittem kielâst nuubán.
+Oovtâst munnust láá noonâ ohtâvuođah nuuvt uárjás ko nuortâs, já taat loptee munnuu oovtâst Ruotáin eromâš sajan.
+Mii pargo ij lah vaalmâš, pic ennuu lii vala porgâmnáál sämmilij vuoigâdvuođâi, kulttuur já kielâ oovdedmân.
+Jienâvuoigâdvuođâregisterân ij taarbâš sierâ almottâttâđ.
+Puásuisämmilijn aassâmkove nyevdittij poccui luándulijd jotteemkiäinuid merârido kesikuávluin ain suáijáás meccikuávloid já tuoddâráid.
+Já te puohah pajanii já purâdii, já nuuvt sij puáránii vuod.
+Alemus haldâttâhriehti hilgo vaidâlmijd, maid lijjii toohâm nuorttâlij ovdâolmoošvaaljâin.
+Anarâšâin láá lamaš kuálástem, miäcástem já maŋeláá meid šiiveettuálu várás oovtâst kuulmán pajasávt aassum sajeh.
+Sämikulttuur kárttá ain kuáhtáđ stuorrâ hástusijd.
+Narvik (pajekielân Áhkanjárga teikâ Narviika lii kieldâ já kaavpug Nordland läänist.
+Lahâasâttâs kalga väldiđ vuotân sämmilij vuoigâdvuođâid meiddei sämikuávlu ulguubeln - taam ääši oovdedmân mij pivdep tist, pyereh árvukyesih, sierânâs torjuu.
+Motomeh lijjii stuárráábeh ko nubeh já motomeh vuod ucebeh: motomeh lijjii viššâleh já motomeh vuod lääških; já motomeh lijkkojii vuoššum kyelikáhhoid eenâb ko piärgukáhhoid, já motomeh vuod lijkkojii piärgukáhhoid eenâb ko vuoššum kyelikáhhoid.
+Maacâst jienâstemliipu nuuvt, et tuu merkkim nummeer páácá macâstuv siskiibel ige oinuu olgoskulij.
+Mii kulttuur láá viggâm rivdâđ já omâstiđ.
+Uđâsaassâm mield eennâmtuálu poođij meid sämikuávlun.
+Sieidih láá máhđulávt lamaš meid siijdâi koskâsiih räjiuurah.
+Taan laavâst sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášume vuáđudui iänááš jurgâlmân já tulkkuumân.
+Lep cevzim tain oovtâst já mii oovdeb suhâpuolvâi korrâ pargoin já piäránaddeelmettumvuođáin.
+Toin uáivildii pyere, mii koolgâi čuávuvâš iivij ääigi puáttiđ.
+Kuohtui hiätu lii viggâđ ovdediđ ohtsâšpaargon vuáđuduvvee torvolâšvuođâ, mii siskeeld meid viggâmuš ovdediđ tagarijd tooimâid, moh pajedeh luáttámuš.
+Uđâsaassâm mield staatâ, kirkko já mađhâšeijeeh peerustškuottii sämikuávlust.
+Mii hyelhih já usteveh Taažâst sättih juovdâđ lopâttiđ puásuituálu já luoppâđ sii eellimvyevist, jis Taažâ staatâ pággunjuovvâmmiärádâsah olášuveh.
+Veik sun kenski tiätá kost kandâ lii, sun ij haalijd muštâliđ.
+Sämikuávlust lii virgeomâhijn kenigâsvuotâ ovdediđ toimâinis sämikielâ kevttim.
+Porgâđ nuuvt, keččâđ "Tom Tubdâmettum!" Vuorâs avžui.
+Sämmiliih taaidâreh láá puáhtám sämikulttuur ärbivuovijd já ohtsâškodálâšvuođâ uássin uđđâ moodeern taiđuu, mii ij ele tuše galleriain, peic argâpeeivist, interneetist já sosiaallii mediast-uv.
+Kielâpiervâltoimâ já nuorttâlâškielâlâš škovlâmáttááttâs láá kuittâg mottoom verd lasettâm kielâ kevttim suomâkielâ paaldâst.
+Sämikielâi sajattâh lii uhkevuálásâš veikkâ sämikielâi tile lii mottoom uásild majemui iivij puáránâm.
+Nubbe kuáská jo juksum hiätun já nubbe haddekištonavccáid.
+Ličij pyeri kavnâđ tuárvás almolijd teikkâ jobâ irâttâsâi miäldásijd čonnâsmijd tast, et tot ävkki, mii puátá, kiävttoo tego lii lamaš saahâ-uv, adai pargosoojij tuurvâstmân.
+Tuáivup occest hiäivulâš sämikielâ škovlim (ollâškovlâ/ollâopâttâh), hárjánem västideijee pargoost já sämiohtsâškode já -kielâi tubdâm.
+Kalga mušteđ, ete maŋgâ nuorâ ain haalijd hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâidis puoh aštuin peerusthánnáá.
+Sämmiliih láá Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug.
+Lii šiev šoŋŋâ onne, lii uáli liegâs.
+Maarit ij uážu vástádâs.
+Värivieltist lâi ohtuunis uccâ siijdâš.
+Sun moonâi miäcán já kejâdij uccâ kuosijd.
+Já eidu talle kirdelii puoh ruopsisryeivileh pennuuruvsumyerjimuorâin šaddokäärdist.
+Anarâškielâ lii sämikielâin áinoo, mii sárnoo tuše Suomâst já mii lii ärbivuáválávt sarnum tuše Aanaar kieldâ kuávlust.
+- miärustâllâđ staatâ kenigâsvuođâid sämiaalmug háárán
+Nuorttâlâšah láá lasseen hárjuttâm uceslágán puásuituálu.
+Vuáhádâh ij vala sierree eres sämikielâid.
+- päikkienâmist kieldâi meridem munejienâstemsajeh, távjá ovdâmerkkân kieldâi virgáduvah tâi poostah.
+Oskottetteht sämmilâš puásuituálukulttuur lii uáli puáris, ko iäláttâs lii uáli spesiaalâšum já sämikielâ ana sistees viehâ vijđes puásuituálun lohtâseijee terminologia.
+Puoh robdâalmoonmeh láá huolâstuttâm mii.
+Mist lii purrâmuš nuuhâm já mij ferttip uuccâđ lase.
+- kieldâ, mast ááiguh riemmâđ iävtukkâssân, lii tuu päikkikieldâ.
+Tot lii eromâš ovdâmerkkâ maaŋgâpiälásâš sämikulttuurist, kieldâ lii kyelipivdee- já puásuisämmilâškulttuur kuávlu.
+Yle Säämi uážžum tiäđui mield Tave-Suomâ haldâttâhriehti ciälkká, et Tanja Sanila kalga anneeđ nuorttâkielâlâš olmožin.
+- luptiđ Säämi parlamentaarlâš rääđi áárvu
+Haddekištonahcâ lii vädisvuotâ, mon kuohtuuh peleh lává tubdâm, veik oovtâmielâlâšvuotâ ij lahkin vala kavnum.
+Maarit smiättá, ete tot lii uáinám kuus Tyemes lii moonnâm:
+Taan paargon ij lah fastâ jurgâleijee.
+Váldustivráid väljejuvvojeh kieldâ ässeelovo mield 17-85 airâsid.
+Mij tiettip, ete kiäh mij lep, kost mij puáttip já kuus mij lep monâmin.
+Sieidáid uhredii kyele, piärgu, čoorvijd sehe maŋeláá meid ruuđâ já eres árvutiiŋgâid.
+Ko maailm muttoo já kuáhtáp uđđâ aštuid, lep čáittám, et mij ep vuállán já siäiluttep sämmilâšvuođâ puátteid suhâpuolváid.
+Suomâst sämmilâšvuotâ lii miäruštâllum sämitiggelaavâ kuálmád ceehist (3 §) já ton válduvuáđustâssân lii sämikielâ.
+Uážuh jienâstiđ tuše oovtâ iävtukkâs.
+Mun kiijtám povdiimist sämitige lekkâmáid.
+mij tiettip maid sämikulttuurist kalga tutkâđ já mij porgâp tom pyeremustáá.
+Aalmugärbivyevi mield sämmiliih algii pivdeđ kuudijd já paimândiđ taid tom maŋa puásujin.
+Jeđe mun aiccim kuđhâmievtâ, mii lâi nuuvt olluv, et tot uulâi alme räi.
+Haldâttâhriehti hilgo puoh vaidâlmijd ääšist.
+Iävtuttâs palhâšume uážžost já enâmustáá 1-2 siijđo kukkosâš kirjálâš vuáđustâllâm kalga toimâttiđ majemustáá 30. vyesimáánu 2014 čujottâsân:
+Sämmilijn lii lamaš ive 1996 rääjist päikkikuávlustis kielâs já kulttuuris kyeskee vuáđulaavâ miäldásâš jiešhaldâšem.
+Ihepele siste teehin láá puáttám paijeel 30 000 patâreijed, já sij puátih ain lase.
+Mun halijdâm meiddei tuáivuttiđ luho eres uđđâ jesânáid já uđđâsist väljejum jesânáid, já tuáivun, et luhostuuvetteđ hástusijnâd já máhđulâšvuođâinâd, moh tist láá taam paajeest.
+Sämiaalmug puátteevuotâ ij lah epivises nuuvt kuhháá, ko siäiluttep mii kulttuur áárvuid, ärbivuovijd já mii siärvuslâšvuođâ.
+Patârem luándu-uv lii muttum: ulmuuh vyelgih joton eres-uv saajeest ko kaskoo eđe.
+Mij sämmiliih lep ovdâstâm Suomâ mailmist.
+Taat pargo lii pištám juo paijeel 20 ihheed.
+Juovlâááptu tiervuođah-vuolgâttâs stivrejeh Jovnâ Aikio, Anne Kirste Aikio já Heli Huovinen.
+Mij lep porgâškuáttám sämikielâ ohtsâšpargo organistem ohtâvuođâst.
+Šoŋŋâdâhnubástus, ruukihaavah, ekonomiavuáhádâh, byrokratia já lahâasâttem vááijuvvuođah sättih leđe liijkás maaŋgâ säminuorân liijkás ennuv já sij pasteh valjiđ mottoom eres ko suuvâ ärbivuáválii iäláttâs.
+Tilálâšvuotâ uásild čáittá mii sämmilij siđhesvuođâ já kulttuurlâš rigesvuođâ.
+Nuuvt ollâ mievtâ iä pyevti viššâlumos kuuđhahkin huksiđ.
+Jiešmeridemvuoigâdvuođâ lasseen julgáštus artiklah, moh kyeskih algâaalmugij vuoigâdvuođâid omâstiđ, kevttiđ já haldâšiđ enâmijd, kuávluid já luánduvaarijd, láá puoh tehálumoseh, ko kiäččá sämmilij uáinimčievâst.
+Et tääl páágust puátá oovdân tot, mii lii čiähusist teikkâ pááccám uáinihánnáá.
+Sämmiliih palvâlii luánduhäldeid, tego almaid pieggâalmaa (Biegga-almmái, Bieggagállis), äijihšooŋâimmeel (Dierpmis - Äijjih- Àddja) sehe nisonijd ennivuođâ immeel Sáráhká já miäcástem immeel Juoksáhkká.
+Keččeeh já peerah ellii jottee ađai noomaadlâš eellimtäävi.
+Suomâst ličij ereslágán já kulttuurlávt kievhib kove pegâlmâs taaiđârttáá Nils Aslak Valkeapää ađai Áillohâšâttáá.
+Tääl vuossâmuš keerdi juhle lii máhđulâš čuávvuđ meid interneetist.
+Kunnijâttum täsivääldi president, áárvust oonnum minister, Taažâ já Ruotâ sämitige saavâjođetteijeeh, pyereh árvukyesih!
+Mij kolgâp meiddei tuárjuđ puohâid Suomâ sämikulttuurijd täsipiälásávt, kunnijâtmáin já áárvustanemáin nubijdâm.
+Sämmiliih láá pivdám purrâmužžân kuudijd, soorvâid sehe eennâmluudijd.
+Kieldâi pargon lii orniđ ässeid maaŋgâid palvâlusâid.
+Laavâ mield sämikuávlu staatâlâš já kieldâlâš virgeomâheh kalgeh pargojuávhu pálkkáttijn anneeđ huolâ tast, et jieškoteuv virgádâh pasta palvâliđ äššigâšâid meid sämikielân.
+Sun keččâl val uuccâđ Tuámmás.
+Aalmugeh annojeh algâaalmugin jis tai madduuh ääsih riijkâst teikâ ton eennâmtieđâlâš kuávlust moos rijkâ kulá riijkâ väldidem asâttem tâi táálái riijkârajij šoddâm ääigi.
+Veikkâ sämikielâid lii mottoomverd puáhtám iäláskittiđ, tarbâšeh toh ennuv sierâlágán toorjâtooimâid vâi toh siäiluččii suhâpuolvâst nuubán.

eval/test.smj-no.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Stáhtta-girkkoådåstus giehtadaláduvvá oassekapihttalin 5.16 gånnå le vuodon nav gåhtjodum stáhtta-girkko såbadussaj Stuorradikken jagen 2008 ja stáhta ja girkko sirádime prosessaj.
+Hege Fjellheim Riektáj ja rijkajgasskasasj ássjij åssudakdirektørra +47 78 47 40 47 [email protected]
+Konvensjåvnnåoajvvadus ij makkirak gájbbádusájt jali hásstalusájt buvte daj stáhtaj gáktuj gånnå sáme årru ietján gå gájbbet hæhttu sáme identitehtav, gielav, kultuvrav ja iellemvuogev vieledit.
+Ieritjåhtema diehti ja gå ådå suohkana li sámegielaj giellaháldadimguovlluj sæbrram de le dárbbo sámelága giellanjuolgadusájt rievddat.
+Biellje l liekkas ja luvás, ja ieddne sunji bælljáj tsamát.
+Vuodolágan li mærrádusá ma subtsasti gåktu Vuodna galggá stivrriduvvat, almasjrievtesvuoda, ja gåktu Stuorradigge, ráddidus ja duobbmoståvlå galggi doajmmat.
+Danen le ájnnasin láhtjet dilev nav vaj sáme mánájgárddefálaldagá ja kvalitehtta nanniduvvi mánájgárdijn nuortta-, julev- ja oarjjelsáme guovlojn ja stuoráp stádajn.
+Ja de giehtov njunjusj ja autoritiehtta åhpadusán ja dutkamin, ja aj dasi mij gullu máhtudahka sáme sebrudagá åvdås ja máhtudahka sáme sebrudahkaj.
+Uddni gávnnuji 11 sáme giellaguovdátja ma vuododoarjjagav Sámedikkes oadtju;
+Dát mierkki giellaguovdátja ja oahppoásadusá hæhttuji ájn lagábut aktan barggat.
+Duodden li muhtem dávvervuorkkáfágalasj gájbbádusá dåhkkidahtte magasijnajda ja vuosádusáda.
+Tjielggidussa dási le gå fáhkapládna "sáme giella ja kultuvrra" gádoj 2006 jagen, valla fágalasj analyjssajuohkusa mielas le dárbbo dágásdallat nubbenmgielafága ævtojt sierraláhkáj.
+- Årnik máhttá liehket buorre vuodon sáme artistaj máhttelisvuohtaj ienep ulmutjijt jåvsådittjat, javllá Olsen.
+Vuona ja Svieriga Sámedigge aktan Svieriga Sámij Rijkasiebrre ja Vuona Ællosámij Rijkasiebrre, li gåhtjoduvvam Vuona ja Svieriga rádediddjes joarkket bargujn Svieriga ja Vuona boatsojguohtomsåbadimijn.
+Maŋŋela galggabihtit ságastit mánáj majt li vuojnnám, vásedam ja ájádallam.
+Doajmmaprográmma nuoskodime vuosstáj Arktalasj guovlon
+RISIKO JA VÁRNNAHISVUOHTA - NUORA JA ALKOHOLA
+Ålles prosjækta máksá 370,2 millijåvnå kråvnå.
+Sámedikkepresidænnta Vibeke Larsen sávvá vuorbev ællonæhkkáj Jovsset Ánte Saraj, gut dálla la vuojttám gujddimássjev stáhta vuosstáj Hålogalánda lágamánneriektán.
+90 millijåvnå kråvnå lasedum juollodibmáj Altinn:aj.
+Muhtem åsijt ma danna dagástaláduvvi oarjjelsámegiela dile vuoksjuj, máhttá vuona bielen aj ávkkit.
+Dan diehti vierttiji liehket sierra oare vaj nåvti galggá sjaddat.
+Ælloniehkke Jovsset Ánte Sara Guovdagæjnos vuornoj miededimes mærrádusáv ednambarggo- ja biebbmodepartementas mij 2014 gájbbedij sån galgaj giehpedit ælov 75 boahttsuj.
+Vuona Sámedigge le Áltá-konferánsa guossodiddje, ja praktihkalattjat ásat dáhpádusáv.
+Jus vuojnnebit Sáme allaskåvlå 100 jage ávvudallamav dánna diehtosijdan jagen 2089. Danna la ja duot dát oajválasj.
+Gætjo biejve: Iesj guhtik álggoálmmukguovlojn li sierra tjåhkanime.
+Juollodime mánájgárde rijkav miehtáj
+Mánájgárdde mij åvdet buorre psykososiála birrasav, sæmmi båttå badjelgæhttjamav ja givsedimev hieret.
+Sámedigge l oassten Direktoratet for økonomistyring:is.
+Mån doajvov gájka gudi bidumsámegielav adni, ådå tjállemvuogev adnuj válldi, javllá Mikkelsen.
+Biologalasj valjesvuoda konvensjåvnnå le ájnas danen gå dat dåhkkit álggoálmmugij árbbedábálasj máhtov ja dættot stáhta li vælggogisá vieledit, bisodit ja åvddånahttet dakkár máhtov mij guosská biologálasj valjesvuoda suodjalibmáj ja guoddelis adnuj.
+8. Tjielggidusáj/diehtovuodo dárbbo Suohkana- ja guovllodepartemænnta ja Sámedigge nammat aktisattjat fágalasj analysajuohkusav mij duola dagu sáme statistihka vuodon juohkka jage diedádusáv dahká sáme sebrudagáj dile ja åvddånahttema birra.
+-Barggojuohkusa ulmme le læhkám válldet várajda sáme ællosujtov rádjáguovlojn, ja dan diehti le læhkám ájnas válldet divna oassálasstijt sæhkáj dan bargon, javllá Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo.
+Dievnastus le nåvkå ja máhtá liehket namádibme.
+Álgon Vuostasj oasse Nammadusá barggo (1. gitta 5. kapihttala) vuoset gudi li nammadusán, mij sijá mandáhtta le, gåktu li barggam, vuodovuojno, buojkuldagá ja ålgoldis tjielggidusá.
+Aktisasjbarggoprosjevta fylkasuohkanij maj Sámedikken la aktisasjbarggosjiehtadus.
+Sámedigge le dájt doarjjum ja sihtá dát tjuovoduvvá láhkaproposisjåvnåjn Stuorradiggáj, ja ahte Stuorradigge dåhkkit guollimriektájt álmmukriektá ja histåvrålasj ano vuodon.
+Girkkon la dat máhtto mij dasi gájbbeduvvá, javllá Fjellgren.
+Vuorodiddje: Loabaga suohkana suohkanoajvve Erling Bratsberg
+Danen le viehka ájnas buorre rutijnajt ásadit vaj máná bessi ållessjattugij lahka.
+Dákkár dåjma máhtti liehket luonndosjattoj hoajddo, fysihkalasj dåjma dagu galppim, kulturbálggá, ráfájduhtedum viesojt oabddit, ådåsis tsieggim ja jådedibme.
+Danen le dárbbo gájkajn gænna le åvdåsvásstádus sámegielas biedjá sierra rahtjamusáv dájt nannitjit.
+Vuodon dájddársjiehtadusás tjadájt Sámedigge ja SDR jahkásasj sjiehtadallamijt gånnå sisano ja ekonomija ålgoldis boahtte jahkásasj sjiehtadussaj mierreduvvá.
+Giella le nanos dilen giellaháldadimguovlojn Finnmárkon ja Divtasvuonan, ja viehka rasjep dilen Loabagin, Gájvuonan ja Snåasan.
+Muhtema soajttá e besa javllat dav majt sihti juohkusin gånnå li moadda máná, iehtjáda ihkap e ájtsa dåhkki iehtjádij ságastit gássjelisvuodaj birra jali ihkap e sida avtanik ságastit dán birra.
+Ådå IKT-infrastruktuvrra galggá plána milta liehket ållåsit sajáduvvam politiguovlojda 2013:n.
+Hålla friddjabessambiejven ja nasjonála veteránbiejve, moarmesmáno 8. biejve 2012 - regjeringen.no
+Suohkana, fylkkasuohkana, fylkkamánne, direktoráhta, departementa, Sámedigge, Ráddidus ja Stuorradigge gájka vásstedi sámegiela bargo åvdås.
+Sámedigge dárbaj buorre ja dåjmalasj aktisasjbarggoguojmijt gå galggap barggat sámegiela nannimijn ja åvddånahttemijt iesjguhtik suorgen, duola dagu sáme giellaguovdátja ma viehka buorre bargov dahki bájkálasj birrasijn.
+Dáv vædtsagav máhttá adnet buohtastahtátjit ja differensierit iesjguhtik sámegielaj gaskan, ja aj viehkken dádjadittjat ærodusájt man nannusit giella le sajájduvvam iesjguhtik geográfalasj guovlon.
+Gájkka almulasj dåjmajn le åvdåsvásstádus vieledit sámegielak addnijt ietjasa barggosuorgen suorggeåvdåsvásstádusprinsihpa milta.
+Sáme Parlamentáralasj Ráde ja Vuona Sámedigge ásadi nuorajkonferánsav moarmesmáno 31. biejves - biehtsemáno 2. bæjvváj 2013 Oslo ålggolin.
+Varresvuohta- ja huksobargge galggi dilev láhtjet váj ulmutja demensajn oadtju ietjasa ájnegis riektájt, sávadusájt ja dárbojt ålliduvvam persåvnålasj huvso ja giehtadallama baktu.
+Ráddidus ásat vijdes guláskuddamav nehta baktu, váj juohkkahasj bæssá gullut.
+Nanos vuorodibme kultuvrajn, gielajn ja rijkagasskasasj bargujn
+Petter tjavgábut tjábrri ja jáhkas adnalasstá.
+Sámedikkeráde Mikkel Eskil Mikkelsena hålla Sáme allaskåvlå 30 jage ávvudime aktijvuodan:
+Dát sihta javllat binnemus máhttelis ábnas målsoduvvá, ja da ma målsoduvvi, målsoduvvi sæmmilágásj abnnasij.
+Sámedikkeráde bieles ájgov doarjjot dajt gudi ietjas vásádusájt åvdedi;
+Gájbbádussan buorre pedagogihkalasj ja háldadusá jådedibmáj le buorre aktisasjbarggo mánájgárddeæjgádijn, mánájgárde pedagogihkalasj jådediddjijn ja mánájgárde ietjá barggij.
+Sáme gielaj ællánahttemijn le giellabarggo mij dagáduvvá mánájgárdijn ja skåvlåjn sierraláhkáj ájnas bs. kapihttalav giellaællánahttem åtsådallamijs ietjá rijkajn.
+Girkkohærrájs li vájllum gaskal 20 og 60% ålles ájggegávda tjadá, maŋemus 4 jage badjelasj 50% rabás virge. Dát vuoset dát le stuorra hásstalus sáme girkkoiellemij.
+Buorre rollemodella e goassak vastet sáhkada avtak birra, lehkusa máná, æjgáda jali barggoguojme.
+Merraluossaguollársiebrre árvustallá stáhtav stiebnnit, dajnas gå stáhta regulierima li árbbedábálasj merraluossaguollimav ájttegoahtám.
+Sámedigge ållestjåhkanimen le Sámedikke alemus orgádna ja oajválasj.
+Studenta li resursa nubbe nubbáj, ja skåvllådilen sjaddá åhpadiddje roalla hiebadit gånnå New Amigos Online la duodden ietjá åhpadibmáj.
+Sámedikke mielas lij buoremus liehket tjoahkkit sáme giellafágalasj bargov avta dutkam- ja fáhka/resurssaguovdátjij.
+• Vuodna hæhttu sihkarasstet jut álmmukregistar ja ietjá almulasj registara ja institusjåvnå máhtti sáme bokstávaj tjállet
+Dálla ietjasa familja siegen årru.
+Goappátjij bále libjes dåssju silban vatteduváj.
+Fálaldahka le muhttijn aj nav moattelágásj;
+AN:a dálkádahkpanella várrot boahtteájge sieldes dálkes.
+Aili Keskitalo, Vuona Sámij Rijkasiebrre
+Sámedikke rádeájras Silje Karine Muotka hálijt árvustallat ietjá máhttelisvuodajt udnasj doarjjaårnigijda árbbedábálasj sámeduodjáj.
+Ij dåhkki ilá ednagit dættoduvvat: åvdåsvásstádus vahágahttemis la vahágahtte duogen, ij vaháguvvama.
+Gielan ja aktisasjvuodan la gåktu mij definerip ietjama ja væráldav mijá birra: gudi lijma, gudi lip ja gudi sjaddap.
+Sámedigge dåjmalattjat resolusjåvnnåtevsta vuoksjuj bargaj.
+EDAG baktu oadtju viesáda aj jåhtelap ja riektá mávsov NAV:as.
+Hiehteguovdásjdåjmadahka, Dássádus- ja nuppástimoahttse ja Sámedigge tjielggasit javlli: Vahágahttem nissunij vuosstij ja lahka gasskavuodan sáme sebrudagán hæhttu duodaj váldeduvvat.
+Oajvvenjuolgadus la sån gæjna la oahttse dan åvdås máksá.
+Maŋŋela gå friddja bessin stuorrabrittaniás 1920-lågojn vuorrodij dat ådå irlándak stáhtta irlánda-gælak gielav nannusit.
+Julevsáme ja gielldasáme vuojtte Gållegiella-bálkás
+Mij lip danna gåhtjodusá diehti væráltsebrudagás.
+Mannoæládus la ájnas vuorodibme Sámediggáj, javllá Magga.
+Ráddidus le 2012 budsjehttaoajvvádusánis oajvvadam 5,246 millijåvnå kråvnå juollodimev Divvun-prosjektaj, 1 millijåvnnå kråvnå Sámedikke bargguj sáme nuoraj diehtojuohkemij ja sámegielaj bargguj ja 9,446 millijåvnå kråvnå doarjjaårnigij mij galggá sámegielav nannit.
+Doarjju árbbedábálasj máhttoprosjevtav julevsáme guovlon
+Oarjjelsáme rámátjårggålibme II - oarjjelsáme
+Oahttse ij máhte duola dagu goadev vuobddet, biednigijt luojkkat, stuorra vattáldagájt vaddet jali árbev árabut juohkegoahtet jus Fylkkamánne ij la dav vuostatjin dåhkkidam.
+Aktisasjbarggo Sámedikke, bájkálasj sámesiebrij ja da guokta ásadusáj gaskan, Duoddara ráfe ja Lullesáme dávvervuorkká, luluj luondulasj.
+Sámedikken le vásstádus sámegielav åvddånahttet, ja dan gáktuj lav mån viehka ávon gå li nåv ållo gielladåjma julevsáme guovlojn.
+PRD: - Iesjgeŋga gielladile dárbahi iesjgeŋgalágásj årnigijt
+Jasska birástagá váj ájn vil ienebu duossti sámástit ja buorep giellaoahppamvejulasjvuoda li ájnas tjoavddabágo gå galggá dájt oadtjot sámástahttját.
+Gånågis Harald la dijás ándagis ádnum almulasj Vuonarijka åvdås.
+Uddni dát vuojnnet guosská gåjt 4 guovlojt, javllá Schanche.
+Sáme giellaguoradallam 2012
+ Doarjjot ienep ja ådå giellaárenáj åvddånahttemav
+Goahteæjgáda sjaddi oadtjot girjev tjadádam gehtjadime birra javllamánon 2012.
+Sidáv ávttjit sijáv gænna li da tjoavddaga, midjij dajt uvsajt rabátjit.
+Sámedikke pládnabagádus / Sámedikke pládnabagádus / Areála / Birás, areálla ja kultursuodjalus / Sámedigge - Sametinget
+Dát barggojuogos ietjas árvvalusáv buvtij 1998 biehtsemáno.
+• bessi oahpásmuvvat luonnduj ja guoddelis åvddånibmáj, oahppi luondos ja åvddånahtti vieledimev ja dádjadusáv gåktu luondov huksat
+Vájku ittjiv máhte muohtá ja mága lunna årrot, de sunnuv álu guossidav.
+Sámedikke dahkamusá sámegiela terminologija ja tjállemvuohke mierredibme bargaduvvá aktisasjbargoj baktu sGLajn.
+Sámedikke roalla premissavadden ednambarggopolitihkkaj galggá nanniduvvat.
+Rádeájras Henrik Olsen dættot vijdábut gájkka illastibme sáme nissunijs ja næjtsojs seksuálalattjat ja vahágahttemláhkáj ij la dåhkkidahtte.
+Válggaboados iesjgeŋga ájrrasa tjåhkkåhimsajev mierret.
+Návti máhtá beraj- jali værmádakbiebbmosijddan sjaddat:
+Mánájgárdde máhttá liehket arena gånnå æjgáda guhtik guojmesa iejvviji ja værmástagájt tsieggiji.
+Sámediggeviesso / Sámmedikke birra / Sámedigge - Sametinget
+Máhtáv gus liehket namádibmen gå diededav?
+6. Guládallamijn ja gielajn barggat
+Barggojuohkusa bargo baktu le sjaddam tjielgas ællosujton Vuona ja Svieriga rájáj rastá li moadda stuorra hásstalusá, nåv gå buojkulvissan vánes tjielgasvuohta rievtesvuodaj hárráj, urudisáj vahága, areállagártjedibme ja ådå konvensjåvnnåguovlo.
+Mánájgárdde le ájnas sadje gå máná galggi máhttet åvddånahttet buorre sámegielav avtastallamgiellan.
+Oassálasstem fylkkaoasseplánimijn bieggamilloj birra Finnmárko fylkan
+-Sámediggeráde le válljim dåhkkidit gávnnu oalle dárbbo strávvesihkarvuodav tjårggit ja dát linnja buktá sihkkaris strávvebuvtadusáv Tråmså ja Finnmárko viesádijda, javllá Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo.
+Sámedigge hæhttu åhtsåmusáv oadtjot gå dákkár dåjma soajtti.
+Åhpadiddje de suhttá ja javllá blyánta li ilá divrrasa sálvojt råkkåtjit. Divna li má divrrasa, ja hæjojviehkke vierrti mákset.
+"Sávav familljaráde máhttá muv viehkedit váj ájn besav Finnmárkon årrot"
+Æjgátráde åvddåj biejaduvvi ássje ma li ájnnasa æjgádijda mánájgárde gáktuj.
+ Sámegielav fáhkagiellan åvddånahttet
+PRM: Dárbbo dárkkelappot gæhttjat man láhkáj sáme varresvuodadievnastusá lulun organisieriduvvat
+Váj dádjat sæmmi láhkáj de le ájnas jut muhtem moallanagá ma li guovdátjin diedádusán tjielggiduvvi.
+Sámedikken Vuonan le giellastivrra mij le rádevadde orgádna giellafágalasj gatjálvisáj Sámediggerádáj.
+Aktisasjbarggonammadussaj galggi buktet ássjijt ma li ájnnasa mánájgárde sisadnuj ja doajmmaj, ja æjgádij gáktuj.
+Bájkkenammakonsulenta sáme bájkkenamájda Bájkkenammalága 11.§ vaddá sámediggáj fábmogisvuodav nammadit sáme bájkkenamma konsulentajt.
+-Luluj liehket paradoksan jus ælloæládus rájáj rastá suoddjiduvvá konvensjåvnå baktu, ja dan ga maŋŋela ájteduvvá gártjedimijs ietja guovlos, javllá Jåma.
+Tjálle l aj 10 ietjá girje tjállám, duola degu Lofåhta ja lofåhtaguollima birra, sválesbivdo birra, ja semænntabargo birra Divtasvuonan, ja de románav Lengselens år.
+Gájbbádus le Sámedigge nammadusá mandáhtav hábbmi.
+Komitea anij ietjas dahkamussan "gæhttjalit gávnnat njuolgadusájt ja ulmev oajválattjaj politihkkaj sámij hárráj mij máhttá nannit sáme unneplågov rudálattjat, sosiálalattjat ja kultuvralattjat" (19. bielen).
+Sámedikkepresidænnta, Aili Keskitalo la ávon gå dal vuododuvvá almulasj nammadus gut galggá guoradallat láhkatjuohkkev dåjmajt ja årnigijt sámegielaj hárráj.
+Kommisjåvnnå máhttá aj guoradallamijt ja tjielgadimijt tjadádit ma li dárbulattja ietjasa loahpamærrádussaj.
+Bargge bierriji ájádallat ietjasa ulmutjahttema ja aktijvuoda birra ja aktan barggat vaj buoret barggoguojmij aktijvuoda kvalitehtav.
+Sávav diján aj la læhkám ráfálasj javllaájllek.
+Giellda- ja dárjjesámegiellaj tjálli hiebadum kyrillalasj alfabehtajn.
+Gå goappátjij gielajn le muhtem lágásj giellabirás iesjguhtik ráddnáguovlon rájáj rastá, de le ájnas aktan barggat rájáj rastá váj dá guokta gielajt åvdet Vuonan.
+Navti sjaddá álkkep åtttjudit ja bisodit barggijt alla giellamáhtudagáj.
+Jus sidá ietjat nammaj diŋŋgot jali luojkkat Sámedikke girjjevuorkás hæhttu liehket tjáledum luojkke girjjevuorkán.
+Sámelága giellanjuolgadusáj milta le ájnegisáj riektá sámástit ja sámegielav låhkåt vattedum vissa geográfalasj guovlojn.
+Sámedigge ietjas sáhkavuorojn åvdedij gå vájllu statistihkka sáme nissunij vuoksjuj, sáme nissuna vuodoæládusájn ja sáme nissunij varresvuohta.
+Sáme filma, sáme artista ja sáme festivála lasedi aj ienebut berustimev sámegielas sebrudagán.
+Åvdåsvásstediddje: Barggo- ja sebrudahttemdepartemænnta Ájgge: 2009-2014
+Munnun ij la læhkám nav edna aktijvuohta, ienemusát akti jahkáj.
+Finnmárkolága § 4 milta mierret Sámedigge njuolgadusájt árvustalátjit sáme vieledusájt miehtse adnema ietjájduhttemijs (dás rájes gåhtjodum njuolgadusá miehtse adnema ietjájduhttemijs).
+Gå ájnnasamos diedo ráddidusás le boatsojlågov elektråvnålasj chips:aj dárkestit ja láhkaj åttjudit riektáv boatsojlågov bihkusij buktet, le rahtjalisvuohta dåssju hådjånibmen, tsuojggi Wollmann Magga.
+Gájkka alep åhpadusá ja dutkama galggi sáme vuojnov bærrájgåhtset.
+Nuorttasámegiella, julevsámegiella ja oarjjelijsámegiella le almulasj giela Vuonan.
+Sáme kulturmujto li fysihkalasj duodastusá sáme årromijda ja ájnas iesjdåbddo- ja rievtesvuohtavuojnnuj.
+Sámedigge galggá biebbmodepartementajn konsultierit åvddåla sjiehtadallama boatsojsujttosjiehtadusá jåhtuj biejaduvvi.
+Mikael Svonni bálkáv oadtju suv guhkesájggásasj bargo åvdås nuorttasámegielajn svieriga bielen.
+Mijá visjåvnnå le juhte sámegiela galggi liehket luondulasj oassen sebrudagás, ja juhte gájka galggi bessat gullat, vuojnnet ja adnet sámegielajt gájkka sebrudaksuorgen.
+Daj dåjman siegen ma álgeduvvin Aktidimnammadusá oajvvadusáj milta lij risstalasjvuodagirje guovtegielaktevstaj Tråmså åhpadiddjeskåvlån jage 1953 rájes.
+Elfábmolinnja guoskat tjoahkkáj 30 tjæro ja duodden allo sáme kulturmujto.
+"Ájnas la gávnnat tjoavddusav majna gájka li dudálattja," javlaj Kirsten mánájsuodjálusás.
+Ieme oahpponævojt jårggålit ja hiebadit
+Åhpadusfálaldahka "Mánájsuodjalus unneplåhkovuojnojs" álgij 2008 tjavtja.
+Dákkir tjåhkanime ja aktijvuohta sáme organisasjåvnåj ja ásadusáj le viehka ájnas.
+Politihkalasj ássje: Sámedigge mierredij plánimbagádusáv jagen 2010.
+Duodden dájda ájggop joarkket vuorodimev, ållessjattuk sáme bessi njálmálasj sámegiellaåhpadimev oadtjot, joarkkemin giellaguovdátjijt doarjjot, ásadime ienep giellaguovdátjijt ja arienájt sámegielav anátjit.
+Mij gullu stádasuohkanijda, de le oahppijlåhko lassánam 415 prosentajn 17 jagen.
+Ællosujtto tjuohte jagi perspektijvan
+Bievddegirjen galggá ássje oanegattjat tjielggiduvvat, guojmij árvustallama ja vuojno, ja ássje konklusjåvnå.
+-Maŋemus jagijt la oahppij låhko joarkkaskåvlån gejn la sámegiella fáhkasuorgen lassánam.
+Guorrasijma buoremus tjoavdos lij guovtes mánájs galgajga munnu ja muv boadnjátja lunna årrot, då guokta nuoramusá muv niejda ja vivá lunna.
+Guokta jahkásasj aktisasjbarggotjåhkanime li læhkám politihkalasj mieren.
+Almmudagá, vidnudagá ja priváhta ásadu'sá ja ietjá birrasa.
+Sámedikke sjaddam-, hukso- ja åhpadusjuohkusin la oajvvevásstediddje sebrudaksuorgijs sjaddam, åhpadus, giella ja varresvuohta.
+Vallak dat la dagádum, de lav oalle ávon ja degu gæhppum.
+Departemænnta ájggu sámelága giellanjuolgadusáj dárkkestimen árvustallat jus, dagu oassen nannitjit sámegielav, viertti láhkamierredit loahpádusáv bærrájgæhtjo hárráj suohkanij ja fylkasuohkanij sámelága giellanjuolgadusáj tjadádime birra.
+Sierraláhkáj galggap birás- ja energivuogas tsiekkadusájt vuorodit boahtte jagijda, javllá ådåstuhttem-, háldadus- ja girkkominisstar Rigmor Aasrud.
+Dokumenta, resolusjåvnå ja ietjá tjálalasj materiála biejaduvvi næhttaj.
+Vuonan li dá unneplågo álmmuga; guojna/vuonasuobmelattja, juvdá, miehttsesuobmelattja, romaga ja romanálmmuk/tatara.
+Dan sjivnnjedum båttå riegáduvvá lihtto ihkeven ájggáj.
+Sámedigge ja Sáme Dájddárráde (SDR) hiebadijga 19.08.2004 aktisasjbarggosjiehtadusáv (dájddársjiehtadusáv).
+Dánen le ájnas mij biedjap sierra ratjástimev dáj gielaj hárráj vaj sihkarasstep julev ja oarjjelsáme gielajt viesso adno-, avtastallam- ja máhtudakgiellan aj boahtte buolvajda.
+Muv mielas vuorbástuvvam lev."
+Sáme girkkoráde le vuorodam ållit 1977-jårggålimijt danen gå dajt bæssá adnet ådå jubmeldievnastusådåstuhttema maŋŋela.
+Divvun-prosjekta le åvddånahttám giellaviehkkenævojt namálattjat elektråvnålasj tjállemviehkke, korrektuvrraprográmma ja pedagogalasj prográmma iesjguhtik sámegiellaj.
+Sámedigge vattij giesen 2013 biednikdoarjjagav dakkár guovdátjav guoradalátjit.
+Maŋenagi gå sámegiella le ienebut ja inebut almulasj aktijvuodajn adnuj boahtám, le aj gatjálvisá lassánam.
+Åhpaduslága baktu le sámegielak mánájn ja nuorajn riektá sámegiela åhpadussaj skåvlån, valla lága ráddjidusá ja praktihkalasj hásstalusá hieredi dåhkkidahtte fálaldagáv gájka mánájda.
+Sámediggeráde Mariann Wollmann Magga subtsas, guollimæládus la miehtebiekkan ja ålos dårjav åhtsi, guollimvantsajt oastátjit ja guolleduostudagájt ásadittjat ja åvddånahtátjit.
+Ájggomus mannoæládusprosjevtajn la nannit máhtudagáv ja márnánvejulasjvuodav sáme mannoæládusvidnudagájda.
+Merrajåhtulakdirektoráhtta dat le oajvvadamoajválasj ja mij le guoradallam jus kandidáhta li libjjá gájbbádusájt ållidam.
+Sæmmi båttå máhttá ållessjattuk subtsastit gåktu ájádallá åvddål dahká majt dahká, vaj dile dádjadus ja dålkkum tjielggasit åvddån boahtá mánájda.
+Akta álggoálmmugij strategijajs le tjadádit guovlulasj gárvedimtjåhkanimijt væráltkonferánssaj.
+Gájka máhtti buktet árvvalusájt.
+Iehpetjielgasvuoda diehti vuododit tjerdalasj jienstimlågov, le Sáme girkkoráde gåhttjum jus máhttelis sáme girkkotjåhkanibme, muhtem rollaj tjanádum ájrrasij válljimij, guoradaláduvvá (SKR 30/10).
+Diedádus "Jus duosta gatjádit, de duossti ulmutja vásstedit" Viehkkeapparáhta ja bulke vásádusá vahágahttemij lahka aktijvuodan sáme sebrudagán, vuoset jut sáme álmmugin vádnun luohtádus viehkkeapparáhttaj.
+Oajvveulmme árvustallambargujn le sihkarasstet vaj divna máná oadtju fálaldagáv mánájgárddelága ja rámmaplána milta.
+Gájkka tjielde Vuona ja Svieriga bielen lidjin gåhtjodum buvtátjit árvvalusájt bargguj.
+Bálkkájuohkem la jahkásasj mujttádahttema aktavuodan rijkajgasskasasj Holocaustbæjvváj.
+Dajt máhttá muhtem bále viettjaduvvat ja girjjevuorká lågåduvvat.
+Aasrud le áttjak máhttsam manos Finnmárkon.
+Fáhkasuorge bargadijn galggá mánájgárdde viehkedit mánájt vaj bessi guoradallat ja åvddånahttet ietjasa gielladádjadusáv, giellamáhtudagáv ja guládallamhámij moattevuodav.
+St.died. 28 (2007-2008) javladuvvá Sámedigge, mij le sámij álmmukválljidum orgádna, le ájnnasamos dåjmadiddje sámepolitihkan.
+- Sámediggáj la ájnas merrasámij riektájt nannit, vaj árbbedábálasj adnemav guovlos nanniduvvá vaj dan baktu muorrodime vuosstáj suodjaluvvi, javllá Larsen.
+Vuodulasj almasjrievtesvuoda galggi láhkaj tjáleduvvat, lága giellahábme galggá ådåstuhteduvvat.
+Da li sierraláhkáj ájnnasa lahkabirrasin ja viehka ållo dåjmajt ietjasa guovlojn álgadi.
+Vájku gåktu, de le suohkanijn åvdåsvásstádus láhtjet buorre åhpadusfaládagájt, aj sámegielan ja sámegiellaj, dajda skåvlåjda gåsi oahppe sirdeduvvi.
+Sjaddá gus Hábmera suohkan buktet háldadahttját julevsámegielav.
+AN Nállenuppástimjuogos la ávttjim Vuonarijkav ganugahttet gájkka bieggafábmobiggimav desik ássje l giehtadaláduvvam AN vuogádagán.
+Sebrudahttem mánájgárden le aj ásadibme sosiála oassálasstemis.
+Sån ij tjájma, ja máná oadtju smávsájdijt ja berunijt bårråt.
+Lágaj, njuolgadustjálaj, diedoj, almodimij ja sjiemáj jårggålibme
+Dáj suohkanij álmmugin li vijddásap riektá sámegiela åhpadussaj ja adnuj gå álmmuk háldadimguovlo ålggolin.
+Sáme guovlojn 594 ulmutja barggi duon dán kulturvirgijn.
+Sámedigge le gåhttjum álggoálmmukåvdåstiddjijt ålles væráldis rijkajgasskasasj ja gárvediddje álggoálmmukkonferánssaj Áltáj, Finnmárkon biehtsemáno 8. gitta 12. biejve 2013.
+ Barggat dan vuoksjuj jut sáme statistihka analyjssajuogos ressursajt oadtju váj bessi ålles ájge
+Nubbe oajvvadus le doarjja mav åhtsåt máhttá, mán ulmme le ålggoståhkusijt åvddånahttet ma sáme kultuvra valjesvuodav gåvvidi, javllá Vars.
+Suohkanin le åvdåsvásstádus bærrájgæhttjat vaj sámegielak mánáj mánájgárddefálaldagán le sámegiela ja kultuvrra vuodon (mánájgárddeláhka § 8)
+- Mij diehtep åtsådimes ja aj åtsådallamijs, sáme nuora dakkir hásstalusájt duosstu majt ietjá nuora e duosto.
+Ávvudallamijn li moadda háme, dajt vuojnáv gå guossidav duov ja dá suohkanav ja sajev.
+Buorre fálaldahka sáme álmmugij hæhttu tjårggiduvvat, mij sáme gielav ja kultuvrav bærrájgåhtså, javllá Smaadahl.
+Jus de i vuodjemkårtåv vatte de máhttá politija dav viedtjat.
+Dárbbo giellaaddnijt tjáledit Sámedigge vuoset VAT 2016:18 Vájmogiella, man sáme giellanammadus javllá, viertti registar (lågos) giellaaddnijs dagáduvvat.
+Mij vuosteldijma balov, ja tjuodtjelijma demokratija åvdås.
+Sámediggeráde la juollodam badjelasj 1,3 millijåvnå kråvnå muhtem mannoæládusvidnudagájda sisi oastátjit ja åvddånahttemdåjmajda.
+- Tjåhkanibme tjadáduváj másjkudis láhkáj ja buorre dilijn.
+Vuonan gålldåsáme Oarjje-Várjjak suohkanin årru, åvdemusát Njájddamin, valla aj Girkkonjárgan ja Báhtsakvákken.
+Farra sjiehtadijma galggiv amás biebbmosijddaj jåhtet, valla nissun mánájsuodjalusás loabedij gæhttjalit gávnnat biebbmosijddav munji dan stádan gånnå lav riegádam ja bajássjaddam.
+Åhpaduslihtto le stuorámus barggijsiebrre pedagogalasj barggijda ja jådediddjijda ålles Vuona åhpadussysteman.
+Máhtti viehkedit rollaájádusáv álgadit avta- ja guovtejagágijda gå dahkadalli.
+vatteduvvá Sámediggáj ja ednamæjgádij gujddimmáhttelisvuohta jus departemænnta åhtsåmusáv miedet.
+Æjgáda jali oahppe (badjel 15 jage) hæhttuji PP-dievnastusá diededibmáj guorrasit.
+Juohkusin la ienemusát oajvvevásstediddjen dájs sebrudaksuorgijs: sjaddam, åhpadus, giella ja varresvuohta.
+Sámedikkeráde l juollodam 166 000 kråvnå doarjjan SGS:aj girjjemæssuj oassálastátjit.
+Sámegiella ja dárogiella li avtaárvvusasj giela Vuonan.
+Arena, værmádahka ja aktisasjbarggoprosjevta ma oassálassti lasse rijkajgasskasasj åvdedibmáj ja eksporttaj sáme dájdas ja kultuvras rijkajgasskasasj márnánijda
+Lidjiv ájn skihppijvieson gå dav alvos mærrádusáv dahkiv, mánájn asken.
+ Ale iehtjádij vuosstuj gåså jali gasne.
+Giddagisájn máhttá aj aneduvvat dålkkumdievnastus, juska dát ij la buoremus tjåvda.
+Dåjn iehtjádijn li tuddjavuossa, sæmmi vuossa majt láttakmiehtsen adni.
+Jienastibme vihpá gålgådismáno 16. bæjvváj.
+Vijdábut tsuojggiduvvá rijkajgasskasasj girkkolasj álggoálmmukbargo oassálasstem le ájnas impulsajt buktám sáme girkkoiellemij.
+Gå li dárkkelit guoradallam riektásihkarasstemordinigav háldadusán le ráddidus mierredam ij galga ásadit álkkádusoahttsev.
+ Giellagatjálvisáj åvdåsvásstádus ja fábmo
+-Mån miejnniv boasstot la, ja ij la bælostahtte miededit råkkådakdåjmav nåv gå planeridum Nussirin ja Gumppenjunjen.
+Fáhkasuorgen le gatjálvis ájttsat, guoradallat ja dahkat struktuvrajt ja mánájt viehkedit dádjadittjat aktijvuodajt luondon, sebrudagán ja universan.
+Prosjækta jådeduvvá Suoma Sámedikkes.
+Evaluerima konklusjåvnnå le vájku sámelága giellanjuolgadusá li buoragit doajmmam sámegiela stáhtusa gáktuj, vájku viehka målsudahkes le gåktu lágav li tjuovvolam.
+Sáme nasjåvnålasj mahttudakguovdásj - psykalasj varresvuohtasuodjalus (SÁMAG) máhtta dal fállat pasiænntadálkudimev ja bagádallamijt gåktu dálkudit ålles rijkkaj.
+Huksodilij, ståhkama ja oahppama tjadá iehtjádij aktiduvvá, ietjá bágoj javladum gájka bæjvvásasj dilijn mánájgárden.
+Prosjevta oajvveulmme le metodologijav åvddånahttet man milta árbbedábálasj máhtudagáv duodas, bisot, suoddji ja vuorkki.
+Humlegård galggá jådedit Politidirektoráhtav geldulasj ájgen, javllá justijssa- ja gárvedimminisstar Grete Faremo.
+Duodastus jut dån la åhpadusgávddadivudav åhpadusgávda åvdås máksám dan åhpadusgávddaj masi åhtsåmus guosská.
+ Sáme bájkkenamá registreridum ja vuojnnusij biejadum
+Vuodnaguollimnammadus nammaduvvam / Marijna æládusá / Æládus / Sámedigge - Sametinget
+Barggo- ja sebradahttemdepartemennta l juollodam 705 000 kråvnå tjoahkkáj gålmå prosjæktaj majn ulmme l oarjjel- ja julevsámegielav nannit.
+Sidjij gudi ållesjattugin doajmmahieredibmáj boahttujin la gássjelis gå e besa stuovvásit barggat jali e åvvånis máhte barggat doajmmahieredime diehti.
+Åvdep ájgij lij sáme årrombájkke guhkebuj oarjás ja alás. Sáme kulturmujto aj dåppe gávnnuji.
+Vidnudagá, institusjåvnå ja organisasjåvnå ma dårjav oadtju, galggi liehket tjáledum Vuona Avtadakregisstarin.
+Dájdda Sámedikketsiekkadusán / Sámediggeviesso / Sámmedikke birra / Sámedigge - Sametinget
+Aktisasjbarggoguojmij mielas la råhtto sáme psyhkalasj varresvuodadåjmadagáv buoredittjat.
+Dát gájbbet diedulasj dásev anátjit sámegielav ájnegis ulmutjijs, sáme bájkálasj sebrudagájn, sáme barggosajijn, sáme institusjåvnåjn ja oajválattjajs sámegiela anon.
+Almma vejulasjvuoda sámegielav adnet
+Sámedigge ij la dakkir árvvalusájt åvddåla buktám, valla diededime aktavuodan tjalmostahttá guovdásj gatjálvisájt ma guosski edna luonndoietjájduhttemij sáme guovlojn.
+Ieneplåhkogielak guhti sámegielav oahppá, edesik dan mudduj váj buktá dábálasj ságastallamav tjuovvot, viehket guovtegielagijt sámegielav válljit.
+Galle le vejulasjvuodajs, sierraláhkáj rádjáguovlojn, åhpadiddjeressursajt Svierigin ja Suoman ávkkit, ja giellabiesetjåhkanimijn aktijdit.
+Luondulasj le álgget árvustallamin 2007-lága doajmmajbiedjamijn ja dan vájkkudusáj, ja gehtjadit dárbojt lágav rievddadittjat dan aktijvuodan.
+Jus muhtema mielas nágin le vajáldahtedum, de dåhkki ájn ienep ulmutjijt libjjáj oajvvadit.
+Jus sáme girkkoiellem galggá liehket sebrudahtedum ja avtaárvusasj oasse dås ietjá girkkoiellemis, le i. i. ájnas joarkket bargov girkko liturgiajt hiebadit sámegiellaj ja musihkkadábijda, ja hæhttu aj bargaduvvat ienep materiála sámegiellaj - sierra gåjt de julev- ja oarjjelsáme giellaguovlojn.
+3. Mánájgárde ulmme ja sisadno
+Sáme árbbedábálasj adno degu bivddo, miehttseávkástallam, ællosujtto ja guolástime ij le stáhta bieles dåhkkiduvvam vuodon gå sáme li háhkuham rievtesvuodajt.
+• Åvddånahttet buorre ja doajmme sáme dålkkådievnastusáv
+Oasseulmme le gåbdå ja buorre kulturfálaldahka sáme álmmugij.
+Gå ulmutjahttem tjanáduvvá de sjaddá gássjel tjålmav luovvit, ja soajttá barggo gájbbet ållo ressursajt.
+Moadda departementa li oassálasstám doajmmaplána bargguj.
+Sáme skihppijsujttároahppo l aktisasjbarggo UiT Vuona arktalasj universitiehta ja Sáme allaskåvlå gaskan, ja masi li gárvedum 25 oasseájggeoahpposaje.
+Dát åvddån biejaduváj AN:a stuoves álggoálmmukforuma 11. sesjåvnån New Yorkan iektu.
+Sámedikkeráde ednagit vuorot gåtsedit VAT 2016:18 Vájmogiella.
+Karin Tuolja, Jåhkåmåhkes, Svieriga bielen ja Jekaterina Mechkina, Murmanskas, Ruossja bielen oadtjoba nuorttarijkalasj giellabálkáv Gållegiella jahkáj 2018
+Muhttijn avtajtjálmij vindekrájge ålgus gæhttjá, gæhttja nuore guovlluj.
+Bargge ájádalli majt vuojnni ja gulli gå li mánáj siegen, sá gasti majt vuojnni ja dåbddi mánájjuohkusin, ja ájá dalli ietjasa árvoj, guottoj ja dagoj badjel.
+Ådåájggásasj vuona demokratijan le fábmo juogeduvvam nav gåhtjoduvvam fábmojuohkemprinsihpa milta.
+Dát vaddá buorre álgov guovdásj elementaj risstalasj jáhkon gehtjadum sáme vuojnojs.
+Guoradallama barggo l bærrájgåtseduvvam referánssajuohkusis åvdåstiddjij sáme organisasjåvnåjs ja sáme birrasis la ja duodden aj doajmmahieredime organisasjåvnå ja birrasa.
+Miján li aj doarjjaårniga dákkár prosjevtajda, gånnå ullmejuohkusin li ierit ietján musea ja kulturmujtoj æjgáda ja addne.
+Legalfábmodus vaddá skihpa ulmutja lagámusájda formála máhtudagáv bæjválasj ruhtadilev dåjmadittjat mij guosská goahtáj ja máksemij, værro- ja divutmáksemij jnv. váni oahttseoajválattjaj (fylkkamánne) formála nammadimes oahttsen.
+Kontrásta máhtti galla liehket tjielggasa, dagu nágin guhti iehtjádij juohká ja ietjes ij dav dagá, akta guhti viehket ja nubbe guhti hárddov jårgit ja ierit vádtsá sujsta guhti viehkev dárbaj.
+Giellabiese ja giellalávggoma li viehka dåbmara læhkám gå galggá giellaåhpadusáv nannit.
+Gå bajedip ássjev departementa dássáj de sihtap tjalmostahttet, Divtasvuona-ássje gáktuj gåktu la dálla, li moadda gatjálvisá ma ælla vássteduvvam.
+Sij galggi bærrá jgåhtset aktijvuodav manáj gaskan juohkusijn, mánáj ja barggij gaskan ja barggij ja æjgádij gaskan.
+Demænssa lewytjoahkkij boahtá gå vuojŋŋambárkko ja vuojŋŋama tjiegŋalap oase li vahágahteduvvam.
+Ållu tjielggasit javlav.
+Ietján gå dá stuoves rutijnajda tjanádum dájda blankehtajda/sjiemájda, de ij le ietján ásaduvvam makkárak stuoves rutijna jårggålittjat ja ådåsmahtátjit dokumentajt sámegiellaj, jali dákkár dokumentajt ráddidusá jali værroetáhta sijddabielijn almodussaj.
+Friddjabessam- ja veteranbiejvve ávvudaláduvvá ráddidusás oajvveásadusájn Oslon aktan bájkálasj ásadusá lándav miehtáj.
+Gå ålles barggovehka tjielggasit aktisasj prinsihpaj milta barggá, de ihkap mánáj árkkabiejvve sjaddá dádjadahtte, tjielgas ja navti jasska.
+Gatjáda rádev åvddål hoajdov jali rievddadusájt tjadáda.
+- Sámedigge la mierredam dåjmalattjat Divtasvuona-ássjev gåtsedit.
+3) Suohkana ja skihppijvieso galggi sjiehtadusájt dahkat, duola dagu árvustallat le gus farra mávsulasj ådå giehtadallamfálaldagájt ásadit suohkanijn.
+Juohkka ájnna giellaaddne, politihkkár, ásadus ja almulasj háldadus hæhttu válljit sámegielav adnet.
+Duola dagu gájkka sáme máná e sáme mánájgárddefálaldagáv oattjo, ållo máná e sámegielåhpadusáv oattjo ja ållo vuorrasa e oattjo varresvuodadievnastusáv hiebadum sámegiellaj ja kultuvrraj.
+Ålgusgålå hæhttuji gåbtjåduvvat suohkanij ja fylkasuohkanij rámmaj sissŋelin, ja dákkár fálaldagáj láhtjem le ájnegis suohkanij ja fylkasuohkanij åvdåsvásstádus.
+Vilá li struktuvralasj badjelgæhttjam dálásj ájge.
+Nordlánda fylkkamánnen le koordinerimåvdåsvásstádus oarjjel- ja julevsámegiela åhpadusá gáktuj, ja dåjmalattjat barggá gielajt nannit ja bisodit.
+Dárbbo le ålleslasj ja gájkbadjásasj giellapolitihkka gåktu sámegielav nannit ja åvddånahttet iesjguhtik sebrudaksuorgen.
+Maŋŋela válga galggá Sámedigge válggabåhtusav dåhkkidit ja ájrrasijt juohket Sámedikke ållestjåhkanimjuohkusij, fáhkajuohkusijda ja ietjá juohkusijda majt Sámedigge l ásadam.
+Sån la iesj bajássjaddam Gásluovtan Divtasvuonan, ja buoragit dåbddå birrasijt majt gåvvit Saltbingenin".
+Nannit álmmukriektáv álggoálmmugij ednam- ja resurssarievtesvuodaj dåhkkidime aktijvuodan ja ásadit máhttelisvuodajt vaj rijka lágaj baktu dákkár rievtesvuoda dåhkkiduvvi le Sámediggáj læhkám guovdátjin gitta álggorájes.
+1) Suohkana galggi oadtjot rudájt váj bessi mákset pasientajt gudi li juo gergas skihppijvieson, váj bessi sijddasuohkanij boahtet ienni gå sajijt válldet skihppijvieson.
+Ájnas le garvvet nabddemis avtak vuojtten ja vuojtádallen.
+Váj sihkarasstá dá oasstema li njuolgadusáj milta de le ájnas orgánajn mij dåbmaris ja dåhkkidahtte láhkáj giehtadallá oasstemnjuolgadusáj gujddimássjijt.
+Mánáj ståhkama vaddi ájnas vuodov gå le fáhkasuorgij barggamin.
+Fjellgren ållagasj nammat aktisasjbargov Sámedikke vuorrasijrádijn.
+Dan diehti gæhttjalip hieredit dávddanjoammomav sebrudagán.
+Svieriga ráddidus le ådåjakmáno 29. Biejve 2009 vaddám ådå oajvvadusáv láhkaj nasjonálalasj ja unneplåhkogielaj birra Láhkarádáj.
+Buorre varresvuohta ja avtaárvvusasj varresvuohta- ja sosiáladievnastusá sáme álmmugij sæmmi dásen gå álmmugin ietján.
+Jagen 1956 nammaduváj Sámekomitea (komitea sámeássjijt tjielggitjit).
+Giellabiessemánájgárde ja giellabies- seskåvlå li guovdátjin.
+Suohkanijs sáme guovlojn, le Guovddagæjnno stuorra dájddársuohkan.
+Dánna Sámedigge fárruj válldá ja aktan barggá suohkanijn ja æládusájn nav árrat, vaj barggo tjanáduvvá suohkana njunnjusijda ja dajda oassálastijda gudi li fáron.
+Mánájgárddeæjgádin le bajemus åvdåsvásstádus vaj mánájgárdde dåjmaduvvá doajmme lágaj ja njuolgadusáj milta, bs. mánájgárddelágav § 7 vuostasj oasse.
+Álmmuklågo binnedibme gullu aktan barggosajij binnedimij.
+Dánna besa ienebuv låhkåt:
+Dajnas hæhttup diedulattjat liehket juhti jus galggap dájna bargujn vuorbástuvvat hæhttup vijdes lahkanimvuogev adnet, vijdes dádjadusáv dajs varresvuodadievnastusfálaldagájs ma galggi ásaduvvat.
+Sámedigge giellalåpptimbálkáv vuostasj bále juohká Sáme giellaváhko ja Rijkajgasskasasj álggoálmmukgielaj jage 2019 aktijvuodan.
+Nammadus ájggu aj manádit guossen Snåasan, Guovddagæjnon ja Divtasvuonan. - Dádjadav sámegielaj dille ja giellaælládahttem la ájnas ållusijda.
+Gå galggá giela boahtteájgev sihkarasstet de hæhttu sámegiela addnij lågov lasedit.
+Prosjækta dættot sáme njálmálasj subtsastimárbbemáhtov, sámegielav stuvssimgiellan ja duoje vuodoteknihkajt ja duodjetermajt.
+Gåktu joarkket galggá, mierreduvvá esski maŋŋel gå ráddidus le rabás, vijdes prosessav tjadádam gånnå iesjgeŋgalágásj berustiddje galggi bessat oajvvadusájt buktet.
+Lågå ienebut Nagoya protokolla birra dáppe
+Mánájgárdijda girje ja vuossa
+Gå unneplåhkogiella binnebut ja binnebut luondlattjat buolvas buolvaj sijdan ij åhpaduvá, sjaddá ájgij milta binnep ja binnep gudi oadtju ieme máhtudagáv gielas.
+Fáhkajuohkusa åvddajbukti oajvvadusájt ållestjåhkanibmáj dakkár ássjijn majt ållestjåhkanimnjunnjutja juohkusijda sáddi.
+Sámedigge le pilotprosjevtav Divtasvuonan álgadam, gånnå le ulmmen åvddånahttet Ájluovta skåvlåv resurssaskåvllån julevsáme oahpponævoåvddånahttemij.
+Areála / Birás, areálla ja kultursuodjalus / Sámedigge - Sametinget
+Sámedigge le oajvvadussaj javllamusájt buktám almmulasj guoradallamij baku guokti, Ráddidusá guládallamoajvvadussaj akti, ja Ráddidusá láhkaoajvvadussaj gålmmi.
+Giellaresurssaguovdátjijn galggi sierra ulmutja gudi mánájgárdij ja skåvlåj åvdås vásstedi.
+Vijddábut dættot sadjásasj presidænnta Sámedigge sihtá duola dagu bærrájgæhttjat jut pedagogalasj barggij åttjudibme buoreduvvá váj siján le sámegiela ja kultuvra máhtudahka.
+14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Muhtem giellaåhpalasj njuolgadusá julevsámegielan giellamierredime hárráj
+Guoradallá máhttelisvuodav sáme tjerdalasjvuodav registrieritjit
+Seniorrádevadde Arne Håkon Thomassen Sámedikkes låhpat alodime ulmutjijt gudi biejvijt åvddåla moarmesmáno 9.biejve li gáddalussjam jus li juoga ælvvám dajt bulkkáj diededittjat, gå da diedo lulun miellagiddevasj diedo vijddásap åtsådibmáj.
+- Mij doarjjop ájádusáv vilá, ja adnep dat la goappátjagá buorre ja dárbulasj.
+• vuosedit digitála dájdov mij gullu diehtoåhtsåmij, liehket diedulasj dájddobar go ráddimriektá ja gálldoárvustallama hárráj ja bærrájgåhtset mánáj persåvnnåsuodjalimev
+Danen le viehka ájnas vaj Vuona sámedigge aktan Suoma ja Svieriga sámedikkij gájksábmelasj álggoálmmukberustimijt vuorodi.
+Muhtema gåhtjoduvvi dálkudiddjijs sijdan liehket.
+Giellabálkká Gållegiella galggá viehkken sámegiela stáhtusav låpptit, ja sávvap vuojtte ietjasa ájnas bargojt joarkki, javllá Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo.
+Akta dajs guhti le oassálasstám dalutjis gå doarro álgij jagen 1940 le Gunnar Sønsteby.
+Divtasvuona-ássje l læhkám stuorra sáhkan 2016 giesse rájes.
+Urudislågo árbbedábálasj guohtomguovlojn ja ållagasj njoalodimednamin viertti binneduvvat, ja viertti aj tjårggiduvvat jut máhtudakvuodo mij guosská urudisájda oalle lågojt vuosedi.
+Akta Sámedikke ulmijs le lasedit sámegiela addnij lågov.
+Bæssá aj mierredum sajijda sjielvvi konferánssasálan.
+Barggo tjadáduvvá sámedikkijn ságastallama baktu, ja dárboj milta sjaddi sámedikkijn konsultasjåvnå ásaduvvat.
+Edna buorre barggo sijá fáhkasuorgen dagáduvvá, valla vuoseduvvá aj stuorra hásstalusájda.
+Mijá gádtse lij oasse tjiehpemusájs gåbdes koalisjåvnån, ja li tjavtja rájes ietjama guojmijs rámmpodum.
+Sáme giellaguovdátja li iesjguhtik ájggudagán ásaduvvam, ja moatte láhkáj li åvddånahttám iesjguhtik birrasin.
+Soajttá guokta vuojno dan birra mij la javladuvvam ja dagáduvvam, dile árvustallam ja makkir viehkev dárbaj.
+Gilpos la almoduvvam næhttasajen Doffin.no.
+Sosiálla / Varresvuohta ja sosiálla / Sámedigge - Sametinget
+Keskitalo tsuojgot juhti sáme dábij milta li tjiehpe ietjasa hiebadahtátjit, ja suv mielas árbbedábálasj sáme æládusá hæhttuji gárvvánit boahtteájgev duostutjit sæmmi buohta gå ietjá æládusá.
+Jus persåvnålasj bieles vásstedav, de la Sáme Allaskåvllå åvddåmærkkan Sábmáj. Ietjá bágoj, dat la ájnnasamos institusjåvnåjs sáme sebrudagán mij goasská alep åhpadusáv ja dutkamav.
+Dahkamusdokumentan guovlolasj varresvuodavidnudagájda le moadda jage juo biejádum gájbbádusá dålkkumdievnastus galggá ásaduvvat pasientajda gejn le dárbbo dási, ja galggi jåhtujbiejaduvvatVijdábuj gájbbeduvvá guovlolasj varresvuodavidnudagá gálggi dåjma jåhtuj biedjat nannitjit barggij giella- ja kultuvrramáhtudagáv mij sáme álmmugij gullu.
+Mánájgárde gånnå le julev- jali oarjjelsámegiella oajvvegiellan li ásaduvvam ja ienep oahppe åhpaduvvi sájt sámegiellaj ja sámegielajda.
+Dát aj guosská sæmmi láhkáj sáme filmajda gå dáro filmajda.
+Departemænnta sihtá álgadit vuogádusáv åhpadiddjij joarkkaåhpadusá hárráj mij bissu.
+Åvddålijguovlluj sihtá NorCERT:a baktu nannit Vuonarijkav váj ájmmodip duodalasj IKT-dáhpádusáv giehtadallat ja tjoavddet.
+Suohkanijn ja fylkkasuohkanijn le guovdásj rolla dilev láhtjet sámegiela adnuj ietjasa viesádijda ja dievnastusájn majt galggi fállat.
+Ráddidus ájggu almodit ienep diedojt sámegiellaj ietjas næhttabielijn, ja lasedit sámegielak dokumentaj lågov.
+Tjájmmaba ja rihtjoba, ja gåjkke rásij sinna jålluribá.
+Dán jage la Sámedigge oadtjum vil ienep åhtsåmusá gå goassak åvddåla, ja stuorra lassánibme l mánájs gænna li sáme mánájgárddefálaldagá.
+Elle-Hánsa/Keviselie/Hans Ragnar Mathisen sihtá dájddatjoahkkev Árran julevsáme guovdátjij vaddet, vaj avta tjoahkken bissu.
+Ienemus oasse rudájs galggi 1. ja 2. lávkkáj Domus Media ja dåj ietjá guovdásjtsiekkadusáj divvomij Oslo universitehtan, ja ådå odontologijaviessuj Bierguna universitehtan.
+Oahttse- ja gujttimorgádna hæhttu vuojnnusin liehket váj ájnegis ulmutja diehti gejna galggi aktijvuodav válldet, sæmmi båttå gå orgádna dåjmalattjat almulasj ásadusájt bærrájgæhttjá.
+Giellaguovdátja aj tsuojggiji ij le heva luohtadahtte jus rudá båhti jali e. Giellaguovdátjij ruhtadille hæhttu tjielggasit buoreduvvat jus galggi bessat guhkesájggásattjat plánit bájkálasj sebrudagáj dárboj milta.
+-Mij sihtap arvusmahttet tsieggijiddjijt ja industrijaásadiddjijt gudi sihti árbbedábálasj sámij guovlojn dåmadit vaj ájgás båhtali sáme riektáaddnij, buojkulvissan ællosujtujn.
+Duodden tjielgat duola dagu mujtov ja gielav psykologalasj guoradallamij ja árggabiejve dåjmaj milta.
+Ráddidus oajvvat Vuona girkko biskåhpa boahtteájggáj galggi Girkkorádes virggáj biejaduvvat, ja Girkkotjåhkanibme galggá mierredit gåktu prosessa nominasjåvnåjn, jienastimijn jnv. gitta virggáj biedjamij galggá.
+Stáhtta ruhtat åhpadussajijt åhpadiddjijda mierredum lågo milta ja fállá suohkanijda åhpadussajijt ávkástallat.
+Mánájgárdde galggá avtaárvvusasjvuodav ja dássádusáv åvdedit berustahtek sjiervijs, doajmmamáhtukvuodas, seksuála sieradusájs, sjiervveidentitiehtas ja sjiervvevuodas, etnisitiehtas, kultuvras, sosiála stáhtusis, gielas, åskos ja iellemvuojnos.
+Rijddotjoavddemráde sijddabielen le diedo rijddotjoavddemráde birra nuortta- ja julevsámegiellaj.
+Sån hæhttu dalánagi dahkat juojddáv gå vuojnná bargge e heva guládalá.
+Da li ållagasj ájnnasa lahka birrasijda ja dahki ållo dåjmajt guovlojnisá.
+Gætjo biejve: Konferánssaoassálasste Áltáj båhti.
+Barggojuogos le árvustallam ássjedåbddejuohkusa konvensjåvnnåoajvvadusáv, ja åvdedij 2007:n rapportav - "Nuorttarijkaj sámekonvensjåvnå oajvvadusá árvustallam - árvustallama dálásj álmmukriektálasj vælggogisvuodaj ja dálásj Vuona nasjonála riektá aktijvuodaj gáktuj".
+Vidnudagá ma dårjav oadtju vierttiji liehket tjáledum Vuona Avtadakregisstarin.
+Sámedigge le sjiehtadam sáme guovlo fylkkasuohkanij siegen aktan barggat.
+Galggá buvteduvvat duodastusáv tjadádam eksámas tjaktja åhpadusgávdas åvddåla 01.02.2020
+Dálla merustaláduvvi åhtsåmusá kvalitehta ja bájkálasj dárboj milta.
+ sosiála ja dåbdoj gássjelisvuoda
+Ålggorijkalasj dåjmadagá tjáledum Vuonan e dårjav oattjo (NUF).
+Dárbbo le aj giella ienep árenájn gullu sebrudagán.
+Bargge ja æjgáda hæhttuji aktan barggat vaj ásat sebradahtte ja buorre psykososiála birrasav mij hieret gávkaluss jamav, iehpejasskavuodav, badjelgæhttjamav ja illastimijt.
+● Ássjijda ma li tjanádum materiálalasj kulturvuoduj, duola dagu areállaadno, areállarievddam ja ednamriektá li ásadum geográfalasj doajmmaguovllo rádádallamijda (árbbedábálasj sáme guovlojn) Finnmárkko, Råmsså, Nordlánnda ja Nuortta-Trønderlaga fylka, aktan suohkanij Osen, Roan, Åfjord, Bjugn, Rissa, Selbu, Meldal, Rennebu, Oppdal, Midtre Gauldal, Tydal, Holtålen ja Plassje (Røros) Oarjje-Trøndelaga fylkan, Engerdal ja Rendalen, Os, Tolga, Tynset ja Folldal suohkana Hedmark fylkan, ja Surndal ja Rindal suohkana Møre ja Romsdalan.
+Sámedigge gåhtjoduvvá aj rijkajgasskasasj prosessajda árbbediedoj birra ja le oassen Vuona delegasjåvnås ja gárvedimijs dákkir tjåhkanimijda.
+Mij sihtap jut sebrudahka galggá oadtjot ienep máhtov ja dádjadusáv sámegielajs, kultuvras ja sebrudakiellemis.
+Tjuovgga suojmma oabme siejnijt guodá.
+Doajvvop mij oadtjop ådå diedojt gåktu viehkkeásadus máhttá vahágahtedum ulmutjijt duosstot ja vaddet buoremus viehkev gå máhttelis, javllá rádeájras Henrik Olsen.
+Mån sidáv gijttet dijáv gudi rahpasit lihpit subtsastallam, dij lihpit gievra ja duosstela.
+1. oasse. Guovtegielakvuohta suohkansuorgen
+Mij sábmelattja buoremusájt sámij dilijt dåbddåp ja mij buoremusát máhttep árvvalusájt ja vuorodimijt dahkat ma galggi dåjmajt avtaárvvusasj varresvuodadievnastusáfálaldagáj gáktuj buktet.
+- Mij aj oassálasstep aktisasjbargguj åvddånahttemin stuoráp biebbmoprosjevtav mav Innovasjon Norge jådet.
+Fábmojuohkemprinsihppa Juohkka sebrudagán le muhtemijn ienep fábmo gå iehtjádijn.
+Boahtte lågev jage jåksi duodden birrusij 800 sáme huodnaha ráfájduhttema ájggemierev.
+• oadtju buorre åtsådallamijt luonndoiellemijs jahket birán
+• arvusmahttet mánáj verbála ja verbáladis guládallamav ja viehkedit vaj divna máná sehkani avtastallamij ja ságastallamijda
+Dan baktu hasoduvvi joarkket bisodimev dájs tsiekkadusájs, mij buoremusát dagáduvvá dábálasj ano baktu aktan gehtjadimijn ja ájmonanedimijn duolla dálla.
+Suoma, Svieriga ja Vuona Sámedikke li ásadam aktisasjbarggoorgánav, Same parlamentáralasj ráde.
+Giellavahkku/ Gïelevåhkoe/ Giellavahkko rabáduvvá moatte bájkálasj dåjmajn rijkav miehtáj.
+Vájku mujtto hedjunam le, de dåbdudagá dættov dárbahi dagu vuojnnet, gullat, májsttet, happset jali duohttat.
+Åvddål 2015 galggi stáhtalasj dåjma sadjihij biedjat åhtsåmusájt, sjiemájt ja diedádusájt digitálalattjat.
+Ep ållu diede galles bukti ságastit, tjállet, låhkåt jali dádjadit sámegielav uddni.
+Stuoráp bærrájgæhttjo barggijsuorges Barggobærrájgæhttjo oadtju 5 millijåvnå kråvnå bærrájgæhttjat dåjmajt ma fálli ja bálkkiji barggofámov.
+Mechkina la girjijt tjállám, jårggålam girjijt ja oahpponævojt åvddånahttám.
+Álmmukvarresvuoda åvdåsvásstádus biejaduvvá ålles suohkanij.
+Nåv gå Android-skuolkanijn, de máhtá adnetHrvatski, kroahta tjåvdabievdev, mij la juo biejadum skuolkanij.
+Valla jus åhpaduslihtto vaddá åhpadusáv vuodoskåvlå ja/jali åhpadusá suorgen suohkanijn ja fylkasuohkanijn sjiehtadusá dagá, de kurssadivut gájbbeduvvá.
+2) Suohkana oadtju rudájt mákset oasev gålojs muhtem pasienntajuohkusijs gudi skihppijviesojda båhti.
+Vuorddemusá sámepolitihkalasj ájggomusájda ådå ráddidusá vuodon
+Sámedigge ja sáme rievtesvuoda li aj båhtusin dassta, sáme li læhkám ja li vilá sierra álmmugin ietjasa árbbedábij ja ásadusáj, ma mælggadav histåvrålasj perspektijvan li læhkám iesjrádálattja.
+Dát oaseslissam le galla binnum, ja moadda sáme suohkanijn guosseæládusá sjaddi, dagu Røyrvik, Loppa, Unjárgga, Hábmer, Snåasa aktan ietjá.
+Giellapolitihka sisadno le álu læhkám ájnegisá riektá sámegiela adnuj ja åhpadibmáj.
+Sierraláhkáj ájnas le tjalmostuhttet dåjt unnemus sámegielajt, julevsámegielav ja oarjjelsámegielav, ja stuorradiggediedádusán tsuojggiduvvá barggo åttjudittjat ulmutjijt dájda åhpadusájda viertti stuorra tjalmostibme liehket divna daj institusjåvnåjn gejn li åvdåsvásstádus suorgen.
+Ajtu pasiænnta- ja addneriektáláhka duodas sámegielagijn le riektá diedojt sámegiellaj oadtjot, valla láhka aktu ij le nuoges sihkarastátjit sámegielak pasienta bessi sámástit gå varresvuodadievnastussaj båhti.
+§ 2 bokstávan b vuoseduvvá jut lága milta le dahkamussan bærrájgæhttjat sáme kultuvra luonndovuodov, æládusájt ja sebrudakiellemav.
+Duobbmijiddje fábmo li duobbmoståvlå.
+• oahpásmuvvat nasjonála binneplågojda
+Máná ja nuora gudi ådå årromsajev dárbahi álu sihti jåhtet náginij lusi gejt åvdutjis dåbddi.
+Huoman juoga ij rievddaduvá: Mijá aktisasj visjåvnnå jaskadap værálda birra.
+Værmádagájt dahkat ja máhtov juogadit tjuovvu aj dáv dásev prosjevtas.
+ guhkedum oahppoájgge joarkkaskåvlå åhpadusán (§ 3-1 vidát ladás)
+Skihpudahka sjaddá ålov gájbbedit dujsta ja duv birrasijs.
+Lága ma dákkár dåjmajt reguleriji li, tjátjádakregulerimláhka, energijaláhka, tjáhtjeresurssaláhka ja minerálláhka.
+Værálda luonndoressursa li ulmutjij iellema, biebmoj ja varresvuoda vuodon.
+Dat la gåvssjim duohtavuodas ja sámegielak ariedná gånnå giella aneduvvá gasskasasj aktisasjbargo baktu.
+Libjjá njuolgadusáj milta galggá "libjes vatteduvvat guddnen gisjugisvuoda åvdås gå ulmutja hekkav le gádjum jali ietjá sæmmilágásj dagov gånnå gájodiddje hægga le ájteduvvam ".
+SNPN le oadtjum friddja rållav ja máhttá barggat daj ássjij majt iesj miejnniji li guoskavattja.
+Rádádallamnjuolgadusá tjårggi juhti Sámedigge ja ietjá njuolgga guosske sáme berustiddje oassálassti guorrasittjat mærrádusájn ma midjij ednagit merkahi.
+Oahppopládna dárogielan (nasjåvnålasj) oahppijn le rievtesvuohta bessat árvustallamis ja åhpadusás dáro nubbengielan.
+Nammadus la dudálasj Stuorradikke mærrádusájn jut sáme mánájgárde bargge galggi buktet sámástit, ja vuorddá dát joarkká láhka- ja njuolgadustjálabargoj ja ressursaj váj dáv nahká ållidit.
+Nammadusá mielas bierri ajtu giellanjuolgadusáj tjuovvolibme nanniduvvat buorep bagádallama, aktisasjbargo ja guládallama baktu iesjgeŋga ásadusáj gaskan.
+Dájddasuorgen vuorbástuvvat rávkká jálosvuodav ja hiebalgisvuodav, ja sån le degu jiedna nuorrasámijda gudi åhtsi gåsi sij gulluji ja ietjasa ruohtsajt.
+Dat mierkki galggá sáme árbbedábijt ja riektádádjadusájt aj vieledit.
+Moadda tuvsán bágo li juo tjoahkkidum ja dássta galggá báhkogirjje sjaddat.
+Ulmme álggoálmmukgielaj jagijn la álggoálmmukgielaj dilijt tjalmostahttet ja åvdedit.
+Oajválattja gåhttju gájkajt gudi Vuonan årru låhkåt ájnas diedojt ja rádijt koronavirusa birra næhttabielijn www.fhi.no ja www.helsenorge.no.
+Tjoavddusa vájmmelis bájkálasj vájkkudahttemij mærrádusprosessajn li danen sjaddam ienep dábálattjan.
+Gájbbádusá njuolggitjit ja ådåstuhtátjit galggi sáddiduvvat dási: Sámedigge, Ávjovárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka-Karasjok, e-poassta [email protected].
+Sáme máná ja nuora ja gielalasj valjesvuohta galggá várajda váldeduvvat Sámedikke kulturpolitihkan
+Oattjo guokta vahko ájggemierev vuodjemkårtåv vaddet jali mærrádusáv gujttit.
+Nammadus miejnni sáme bájkkenamá li ájnas kulturmujto, ma duodden diedojt vaddi ja sámegielajt vuojnnusij bukti.
+Dáppe oattjo rádijt gåktu máhtá árkkabiejven bierggit.
+Dájna diedádusájn lip vijddásappot lávkkim, vahágahttema vuosstij oajbbot lahka gasskavuodan sáme sebrudagán.
+Juohkka mánán galgaluluj edesik akta ráddna
+Ienep stuorra láhtjema li dan diehti rudájt galbbitjit oadtjum.
+Oasseulmme le ásadit ja åvddånahttet sáme mediav mij vaddá sebrudakberustallamav.
+Gå dåhkkit ájgij tjadá li moadda álmmuga iesjguhtik lánda rájáj sisbielen årrum de badjáni hásstalusá ma goasski guhtik guojmeska vieledit ja dåhkkidit juohkka álmmukjuohkusa álgov, gielav, kultuvrav ja iellemvuogev, ja gájbbet stáhta bajemus orgána dåjmalattjat juojddáv dahki, ja jut jus dárbulasj de hæhttuji ietjá stáhtaj barggat váj ulmijda jåvsådi.
+Kapihttal 5 le nammadusá ålgoldis tjielggidus álmmukriektálasj njuolgadusáj gáktuj ma nammadusá árvustallamijda ja láhkaoajvvadusájda vájkkudi.
+Sáme giellaháldadimguovlon li dárogiella ja sámegiella avtaárvvusattja.
+Marion Knutsena rabásvuohta seksuála råhtsatjimij birra Divtasvuonan la læhkám árvulattjan moaddásijda.
+Gå sån sijdas vuolgij, de dievájn guohtun.
+• bærrájgæhttjat progresjåvnåv gå diedulattjat adná materiálajt, girjijt, ståhkusijt, vædtsagijt ja ræjdojt ja adnet dajt sadjihin mánájda
+Mij gullu julevsámegiellaj ja oarjjelsámegiellaj le dá dájt maŋemus låge jagijt åvddånahttem læhkám.
+Gudát kapihttal 6 tjoahkkájgæssá ådå vuoroduvvam virgijt ja doajmmaguovlojt 5. kapihttalis, ja ájggegávdajda juohká dajt oajvvadum dåjmajt 5-jahkásasj doajmmapládnaj (2012-2016).
+Vuonan lip juo guhkás boahtám CDB:a artihkkal 8 (j) implementerimin árbbediedo birra Luonndovaljesvuodalága tjadádime aktijvuodan, gehtja sierraláhkáj § 8 (máhttovuodo), valla aj § 1 (ulmme) adno ja suodjalibme vuodon sáme kultuvrraj ja § 14 (sáme berustimij dættodibme) dasi guosski.
+Giellanjuolgadusájn le vuostatjin ulmmen sámegiela aledit dásev ja láhtjet dilev sámegiela adnuj almulasj dievnastusáj gáktuj.
+Vuodnaguolástusá mærrádus le aj muhtem láhkaj vuodnariektá gå stuoráp vantsa e guhkás jåde.
+Gæhttjala ássjev juohkkat guovlos gehtjadit.
+Dav ij Europa máhte dåhkkidit.
+Áhpadusdirektoráhtta le buktám doarjjaårniga árvustallamav departemænntaj jagen 2008.
+Háldadimpládna galggá liehket praktihkalasj viehkkenævvon bisodittjat ja åvdedittjat suodjalimárvov ja galggá nav de vaddet tjielgga njuolgadusájt guovlo adnemij ja suodjalibmáj.
+Guollára dan juohkusin li maŋemus ájgev Sámediggáj aktijvuodav válldám gå sihtin lasedit dán jage guollimoases mij la 16 tånna.
+Petter ájádallá, gulldaladdá. Sån ij divna bágojt dádjada.
+- Dálátjij dán jage la sámedikkeráde dårjav juollodam gájkajda gudi li rudájt åhtsåm dåjmajda dán vuoroduvvam ulmmejuohkusin.
+Sámedigge fállá, sáme allaskåvlåjn aktisasjbargujn, sámegiela åhpadusáv ållessjattugijda vidá jahkásasj prográmma baktu.
+Muhtem tjanástagáj milta sáme girkkoiellemin, vatteduvvi teologalasj álggo muhtem moalgedimijs: sjivnnjedum Jubmela gåvån, inkarnasjåvnnå, rájadusgåhttjom, iednegiella ja gielalasj valjesvuohta, álggogirkko kulturrijddo, såbadus, riektá ja rievtesferdukvuohta, ja almatjij aktisasjvuohta ietjá sjivnnjádusáj.
+Sámedikke vásstádus Sámedigge ij la háldadusfábmudahkan luonndomoattebelakvuohtalága milta, valla guládallamorgádna ja konsulterimbielle stáhta birássuodjalimfábmudagáj mærrádusájn ja dåjmajn ma máhtti sáme berustimijt vájkkudit.
+Dáj stuoves biellejahkásasj politihkalasj tjåhkanimijn galggi sámij sebrudagáj dilev ja åvddånahttemdárbov giehtadallat, ássje vuodulasj prinsihpalasj vuodujn ja dåjmajt ma li jådon.
+Mij hásstalip giellaguovdátjijt ájádalátjit giellaåhpadimev álggij rájes allaskåvlå fálaldusájda.
+Diedá gus avtak gut la barggam sámegielav nannitjit, åvddånahtátjit ja bisodittjat?
+Ienep jårggåluvvam diehto covid-19 birra gávna dánna:
+Valla javlli dát åhpadiddje le buorre divnaj vuosstij.
+Mij måråstip galggá liehket ij-gierddisvuohta vaháguhttemijda ja seksuálalasj illastimijda sámemánáj vuossti, ja mij sihtap liehket siegen dahkamin guovdásj strategijajt dán ássjen javllá Larsen.
+- Jus ubbmemsámegiella galggá viessot ja åvddånahttet la báhkogirjje oalle ájnas, berustahtek bágo tjielggiduvvi Vuona jali Svieriga dárogiellaj.
+Duodden gávnnuji digitála báhkogirje, interaktijva sáme giellakursa jårggålimdievnastus nuorttasámegielas dárogiellaj masjijna baktu.
+Dákkir dilen la sierraláhkáj ájnas jut lagámusáj la nágin gej máhtti ságastit ja rádijt oadtjot varresvuohta- ja huksodievnastusás.
+Valla dat stuorámus oajbbom le skåvlåjn læhkám.
+Sån gev fábmodusán vállji duv åvdås mierredit, gåhtjoduvvá fábmodiddjen.
+Konferánssaj oassálasstin gålmmå Sámedikke aktan daj gålmåj ráddidusáj åvdåstiddje, ja sierrarapportørra de navti diedojt ja vuojnojt oattjoj.
+Moatte jage oajbbom la båhtusijt buktám
+Sámedigge sihtá galggá liehket luondulasj sámástit goappátjagá oassásin, tjiektjamhárjjidusán nåv gå skåvlån.
+Gehtja aj 2. kapihttalav, Nasjonála lága.
+Sámedikke guovtegielakvuodadårja juogadibme 2011 jahkáj vuojnnu Sámedikke 2011 budsjehta tjuoggán 5.2.1.
+Vuohke gåktu ållessjattuk mánáv vásstet ja duodas le viehka ájnas dasi gåktu mánná ietjas váset.
+Kárttim ja dåhkkidibme gávnne riektájs Finnmárkon.
+Álu li várálasj gåhtjodusá.
+Ulmme mærkkagálvvovuorodimijn MIS of Sápmi la dahkat mávsánis ja guoddelis vidnudagájt.
+Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo ja Suohkan- ja ådåstuhttemminisstar Jan Tore Sanner sávvaba vuojttijda edna vuorbev bálkájn.
+Jurissta Ingrid Midtgaard jámij gå AN bombiduváj Nigerian.
+Ráddidus sihtá nannit aktisasjbargov luojvoj organisasjåvnåj varresvuoda- ja huksosuorgen.
+Valla ålles Vuonarijkka le dijájt tjuovvum.
+Aloda stuoráp mánájgárddemánájt tjielggit majt javlli, gå dán birra sáhkadihpit.
+Jus sidá ietjat Sámedikke jienastuslågos ierit diededit, de hæhttu Sámediggáj e-påstav jali girjev sáddit.
+Mij sihtap åvddålijguovlluj lávkkit mihás álmmugin tjielggam gasskavuodajn iehtjama histåvrråj. De moattes sjaddi javllat: Diján la máhttelisvuohta demokráhtalasj åvdåstibmáj Sámedikke ja rádádallamsjiehtadusá baktu.
+Gålldåsámegiella guovte oajvvegiellasuorggáj juogeduvvá:
+Viesso årrombájkke la dat buoremus duodastus bisodit ja åvddånahttet sáme kultuvrav ja gielav.
+Lassen la juollodum 2 535 000 kråvnå doarjjan sámegiellaåhpadussaj mánájda dáttja mánájgárdijn.
+Goalmát oasse Unneplåhkolihtos sisadná ienep vijddát ja dárkkelap njuolgadusájt ma bukti konkrehta vælggogisvuodajt oajválattjajda duon dán suorgen, i.i. åhpadussuorgen, riektádåjmadagán ja almulasj háldadusán.
+- Tjaktjaj gåhttjop bihtámsámegiela kurssaj.
+Dát doajmmapládna le akta oasse dás bargos.
+Engerdal suohkan le jahkásattjat rudájt oadtjum Elgå skåvlåv dåjmadittjat, gånnå bargaduvvá oarjjelsámegiela oahpponævoj ja terminologijajn.

eval/test.smj-no.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Stat-kirkereformen behandles i delkapittel 5.16 med utgangspunkt i det såkalte stat-kirke forliket i Stortinget 2008 og prosessen mot endrede relasjoner mellom stat og kirke.
+Hege Fjellheim Avdelingsdirektør for rettigheter og internasjonale saker +47 78 47 40 47 [email protected]
+Konvensjonsforlaget etablerer ingen krav eller utfordringer i forhold til de stater samene bebor ut over krav om nødvendig respekt for samisk identitet, språk, kultur og levesett.
+Endring i bosettingsmønster og innføring av nye kommuner i forvaltningsområdet for samisk språk de siste årene viser behov for en revidering av samelovens språkregler.
+Det er varmt og vått og hun hvisker heilt nær.
+Grunnloven inneholder bestemmelser om hvordan Norge skal styres, menneskerettigheter, Stortinget, regjering og domstol.
+Det er derfor viktig at det legges til rette for å styrke tilbudet om samiske barnehager og kvalitet i barnehagen i nordsamiske, lulesamiske og sørsamiske områder samt i de større byene.
+Og da mener jeg en ener og autoritet på utdanning og forskning, og ikke minst på kompetanse om og for det samiske samfunnet.
+I dag finnes det 11 samiske språksentre som får grunntilskudd fra Sametinget;
+Dette innebærer behov for økt samarbeid mellom språksentrene og opplæringsinstitusjoner.
+I tillegg stilles det en del museumsfaglige krav til tilfredsstillende magasin- og utstillingsforhold.
+Forklaringen ligger sannsynligvis i at fagplanen "samisk språk og kultur" ble avskaffet i 2006, men faglig analysegruppe mener også at det er grunn til å diskutere vilkårene for andrespråksfaget spesielt.
+- Ordningen kan være et springbrett for samiske artisters mulighet til å nå ut til et større publikum, sier Olsen.
+Sametinget i Norge og Sverige har sammen med Svenska Samers Riksforbund og Norske Reindriftssamers Landsforbund fått i oppdrag fra norsk og svensk regjering å arbeide videre med norsk - svensk reinbeitekonvensjon.
+snakk med barna om inntrykkene, opplevelsene og tankene deres etterpå.
+Handlingsprogram mot forurensing i Arktis (ACAP)
+RISIKO OG SÅRBARHET - UNGDOM OG ALKOHOL
+Hele prosjektet koster 370,2 millioner kroner.
+Sametingspresident Vibeke Larsen oversender sine gratulasjoner til reindriftsutøver Jovsset Ánte Sara, som nå har vunnet ankesaken mot staten i Hålogaland lagmannsrett.
+90 millioner kroner i økt bevilgning til Altinn.
+Noe av det som der drøftes om forholdene for sørsamisk, er overførbart også til norske forhold.
+Det må derfor være gode grunner for at dette skal skje.
+Reindriftsutøver Jovsset Ánte Sara fra Kautokeino nektet å etterkomme vedtaket fra Landbruks- og matdepartementet som i 2014 krevde at han skulle redusere reinflokken sin til 75 dyr.
+Sametinget i Norge er vertskap for Alta-konferansen, og står for den praktiske avviklingen av arrangementet.
+Se for dere Sámi allaskuvlas 100-årsjubileum på Diehtosiida i 2089: i en fullsatt Sáhkáskáidi, sitter det mer eller mindre prominente gjester.
+Hele dagen: Urfolksregionene holder separate møter.
+Bevilgninger til barnehager over hele landet
+en barnehage som arbeider for et godt psykososialt miljø, arbeider samtidig forebyggende mot diskriminering og mobbing.
+Sametinget er kunde av Direktoratet for økonomistyring.
+Jeg håper alle som anvender bidumsámegiella tar i bruk den nye ortografien, sier Mikkelsen.
+Konvensjonen om biologisk mangfold er viktig fordi den anerkjenner urfolks tradisjonell kunnskap og slår fast at statene er forpliktet til å respektere, bevare og videreføre slik kunnskap som er relevant for bevaring og bærekraftig bruk av biologisk mangfold.
+8. Behov for utredninger/kunnskapsgrunnlag Kommunal- og regionaldepartementet og Sametinget nedsetter i fellesskap en faglig analysegruppe som blant annet på bakgrunn av samisk statistikk årlig avlegger en rapport om situasjon og utviklingstrekk i samiske samfunn.
+-Arbeidsgruppen har hatt som mål å ivareta den samiske reindriften i grenseområdene, og derfor har det vært viktig å involvere alle parter i arbeidet, sier sametingspresident Aili Keskitalo.
+Tjenesten er gratis og du kan være anonym.
+Innledende Del I Utvalgets arbeid (kapittel 1 til 5) gis en oversikt over utvalgets sammensetning, mandat, arbeid, grunnsyn, begrepsbruk og eksterne utredninger.
+Samarbeidsprosjekter med fylkeskommunene som Sametinget har samarbeidsavtale med.
+Tilslutningen Sametinget har gitt til forslag til lovbestemmelser om retten til og sikring av fiske som ressursgrunnlag for samisk kultur følges opp med lovproposisjon i Stortinget, og at Stortinget anerkjenner retten til fiske basert på folkeretten og historisk bruk.
+Kirken har den kunnskapen som kreves, sier Fjellgren.
+Debattleder: Ordfører i Lavangen kommune Erling Bratsberg
+derfor er det svært viktig å etablere gode rutiner som gir barna opplevelsen av tilgjengelige voksne.
+Slike tiltak kan omfatte vegetasjonspleie, fysisk tilrettelegging i form av skilting og kulturstier, samt restaurering, gjenoppbygging og flytting av fredete bygg.
+Det er derfor nødvendig at alle som har et ansvar for samisk språk setter inn spesiell innsats for å styrke disse.
+På grunnlag av kunstneravtalen gjennomfører Sametinget og SDR årlige forhandlinger der innhold og økonomisk ramme for kommende års avtale blir fastsatt.
+Språket står sterkt i forvaltningsområdet i Finnmark og i Tysfjord, og betydelig svakere i Lavangen, Kåfjord og Snåsa.
+noen kommer kanskje ikke til orde i en gruppe med mange barn, andre tenker ikke på muligheten til å snakke med noen om problemer eller de ønsker ikke å snakke med noen om dette.
+Ny IKT-infrastruktur skal etter planen være ferdig innført i politidistriktene i 2013.
+Tale på frigjøringsdagen og nasjonal veterandag 8. mai 2012 - regjeringen.no
+Kommuner, fylkeskommuner, fylkesmenn, direktorater, departementer, Sametinget, Regjeringa og Stortinget har alle et ansvar i arbeidet med samisk språk.
+Sametinget er avhengig av gode og aktive samarbeidspartnere i arbeidet med å styrke og utvikle samisk språk i de ulike språkområdene, som for eksempel de samiske språksentrene som gjør en sterk innsats i nærmiljøet.
+Dette redskapet kan brukes til å differensiere mellom de forskjellige samiske språkene, og også være en hjelp til å vurdere forskjeller i hvor sterkt språket står i ulike geografiske områder.
+Alle offentlige virksomheter har et ansvar for å ta hensyn til brukere av samiske språk innenfor sitt arbeidsområde, i tråd med sektoransvarsprinsippet.
+Samisk Parlamentarisk Råd og Sametinget i Norge arrangerer ungdomskonferanse 31. mai - 2. juni 2013 utenfor Oslo.
+Helse- og omsorgspersonell skal legge til rette for at personen med demens sine individuelle rettigheter, preferanser og behov, ivaretas gjennom personsentrert omsorg og behandling.
+Regjeringen legger til rette for en bred, nettbasert høring, der alle kan bli hørt.
+Sterk satsning på kultur, språk og internasjonal arbeid
+Han klemmer hardere og napper litt i jakken.
+Sametingsråd Mikkel Eskil Mikkelsens tale ved Sámi allaskuvla/Samisk høgskoles 30 års jubileum:
+Dette innebærer at minst mulig og bare skadet virke skiftes ut, og at det som skiftes ut, erstattes av tilsvarende virke.
+På vegne av Sametingsrådet ønsker jeg å utrykke vår støtte til de som står fram;
+En forutsetning for en forsvarlig pedagogisk og administrativ ledelse er et godt samarbeid med barnehageeieren, barnehagens pedagogiske ledere og barnehagens øvrige personale.
+I revitaliseringen av de samiske språkene er språkarbeidet som gjøres i barnehagene og skolene spesielt viktige, jf. kapittel om erfaringer med språkrevitalisering i andre land.
+Andelen vakanser på prestesiden har ligget konstant på mellom 20 og 60% gjennom hele perioden, den siste 4årsperioden på et gjennomsnitt på litt over 50% vakanse.
+gode rollemodeller snakker ikke nedsettende til eller om andre, verken barn, foreldre eller kollegaer.
+Sjølaksefiskeforeningen vurderer å stevne staten, fordi de statlige reguleringene er i ferd med å true det tradisjonelle sjølaksefisket.
+Sametinget i plenum er Sametingets øverste organ og myndighet.
+Studentene er ressurser for hverandre, og i en skolesituasjon vil lærerens rolle være som en tilrettelegger der New Amigos Online inngår som et komplement til annen undervisning.
+Etter Sametingets syn hadde det ideelle vært å samle det samiske språkfaglige arbeidet under ett forsknings- og fag/resurssenter.
+• Norge må sikre at folkeregisteret og andre offentlige registre og institusjoner støtter bruk av samisk tegnsett
+Nå bor de med sin egen familie.
+Begge gangene ble medaljen kun utdelt i sølv.
+Tilbudet kan også oppleves forskjellig;
+FNs klimapanel advarer mot hyppigere og mer voldsomme uvær i fremtiden.
+Aili Keskitalo, Norske samers riksforbund
+Sametingsråd Silje Karine Muotka ønsker å vurdere alternativer til dagens støtteordninger for tradisjonell samisk duodji.
+Det kan ikke sies for ofte: ansvaret for vold og overgrep ligger hos overgriper, ikke hos offeret.
+Det er i språket og fellesskapet vi definerer oss og verden rundt oss: hvem vi var, hvem vi er og hvem vi skal bli.
+Sametinget arbeidet aktivt i forhold til resolusjonsteksten.
+Med EDAG vil innbyggerne dessuten kunne få raskere og mer korrekte ytelser fra NAV.
+Krisesentersekretariatet, Likestillings- og diskrimineringsombudet og Sametinget er klar i sin tale: Vold mot kvinner og vold i nære relasjoner i samiske samfunn må tas på alvor.
+Som hovedregel er det den som har verge som betaler for det.
+Etter frigjøringen fra Storbritannia på 1920-tallet prioriterte den nye irske staten revitalisering av irsk-gælisk språk høyt.
+Lulesamisk og kildinsamisk vinnere av Gollegiella-prisen
+Vi er der på oppdrag for verdenssamfunnet.
+Reiseliv er en viktig satsing for Sametinget, sier Magga.
+Regjeringen har i sitt budsjettforslag for 2012 foreslått en bevilgning på 5,246 millioner kroner til Divvun-prosjektet, 1 million kroner til Sametingets arbeid med informasjon overfor samisk ungdom og arbeid med samiske språk og 9,446 millioner kroner til tilskuddsordningen for styrking av samisk språk.
+Støtter tradisjonell kunnskapsprosjekt i lulesamisk område
+Sørsamisk bibeloversettelse II - sørsamisk
+Vergen kan for eksempel ikke selge hus, ta opp lån, gi store gaver eller dele ut forskudd på arv uten at fylkesmannen har godkjent dette først.
+Et samarbeid mellom Sametinget, lokale sameforeninger og de to institusjonene, Duoddará ráffe og Østsamisk museum, vil være naturlig.
+Sametingets har ansvar for utvikling av samisk språk, og i den sammenheng er jeg svært glad for at det er så mye språkrelaterte aktivitet i det lulesamiske områder.
+PRM: - Ulike språksituasjoner trenger ulike ordninger
+Trygge rammer slik at flere tør å ta i bruk samisk og bedre muligheter for språkopplæring vil være viktige stikkord for å få disse til å begynne å snakke samisk.
+Kong Harald har bedt dere om unnskyldning på vegne av det offisielle Norge.
+Per i dag ligger det an til at dette i det minste vil gjelde for 4 områder, sier Schanche.
+Her finner dere rapporten: Samisk språkundersøkelse 2012
+ Støtte opp om utvikling av flere og nye språkarenaer
+Huseierne vil få tilsendt brev om gjennomført befaring i løpet av desember 2012.
+Jeg vil oppfordre de som sitter på nøklene til å åpne opp disse dørene for oss.
+Sametinget planveileder / Sametinget planveileder / Areal / Miljø, areal og kulturvern / Forsiden - Sametinget
+Denne arbeidsgruppen fremmet sin innstilling i juni 1998.
+• får kjennskap til naturen og bærekraftig utvikling, lærer av naturen og utvikler respekt og begynnende forståelse for hvordan de kan ta vare på naturen
+Selv om jeg ikke kunne bo hos onkel og tante, så besøker jeg dem ofte.
+Sametingets oppgaver innenfor terminologi og normering av samisk språk foregår i samarbeid med SGL.
+Sametingets rolle som premissleverandør for jordbrukspolitikken skal styrkes.
+Rådsmedlem Henrik Olsen understreker videre at all krenkelse av samiske kvinner og jenter av seksuell og voldsmessig karakter, er uakseptabelt.
+Valgresultatet bestemmer akkurat hvor den enkelte skal sitte.
+Slik kan du bli slekt eller nettverksfosterhjem:
+barnehagen kan være en arena der foreldrene møter hverandre og bygger nettverk.
+Sametingsbygningen / Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+Kan jeg være anonym når jeg melder?
+6. Arbeid med kommunikasjon og språk
+Gjennom arbeidsgruppens arbeid har det blitt tydelig at den grenseoverskridende reindriften i Norge og Sverige står overfor flere store utfordringer, som f.eks manglende rettighetsavklaringer, rovvilttap, arealinngrep og nye konvensjonområder.
+Barnehagen er viktig for at barna skal kunne utvikle et godt samisk samhandlingsspråk.
+Deltakelse i fylkedelplanarbeid for vindkraft i Finnmark fylke
+-Sametingsrådet har valgt å akseptere at det foreligger et reelt behov for å øke kraftsikkerheten og at denne linja vil gi en sikker levering av kraft til befolkningen i Troms og Finnmark, sier sametingspresident Aili Keskitalo.
+Sametinget må motta søknad når slike inngrep kan skje.
+Da blir læreren sint og sier at blyantene er for kostbare til å ripe i sprekkene med. Alt koster penger, og det er fattigkassen som betaler, sier han.
+"Jeg håper at familieråd kan hjelpe meg til fortsatt å bo i Finnmark"
+Foreldrerådet skal bli forelagt saker som er viktige for foreldrenes forhold til barnehagen.
+ Arbeide for at samisk utvikles som fagspråk
+PRM: Nødvendig å se nærmere på hvordan samiske helsetjenester bør organiseres
+For å kunne ha samme forståelse er det viktig å klargjøre noen begreper som vil være sentrale i meldingen.
+Sametinget i Norge har et språkstyre som er et rådgivende organ i språkfaglige spørsmål for Sametingsrådet.
+Samarbeidsutvalget skal bli forelagt saker som er viktige for barnehagens innhold og virksomhet, og for forholdet til foreldrene.
+Navnekonsulenter for samiske stedsnavn Stadnamnlova § 11 gir Sametinget myndighet til å oppnevne konsulenter for samiske stedsnavn.
+-Det vil være et paradoks om den grenseoverskridende reindriften sikres gjennom konvensjonen, for deretter å være truet av arealinngrep fra annet hold, sier Jåma.
+Ved sida av Saltbingen har forfatteren gitt ut 10 bøker, bl.a. om Lofoten og lofotfisket, småhvalfangst og sementindustrien i Tysfjord, samt romanen Lengselens år.
+Det forutsettes at Sametinget utarbeider mandatet til utvalget.
+Komiteen så som sin oppgave "å finne fram til retningslinjer og en målsetting for myndighetenes politikk overfor samene som kan styrke den samiske minoriteten økonomisk, sosialt og kulturelt" (s. 19).
+Sametingspresident Aili Keskitalo er glad for at det nå nedsettes et offentlig utvalg som skal utrede lovverket, tiltak og ordninger for de samiske språkene.
+Kommisjonen kan også iverksette undersøkelser og utredninger om faktiske, historiske og rettslige forhold av betydning for dens konklusjoner.
+Personalet bør reflektere over egen væremåte og samhandling og arbeide sammen for å øke kvaliteten på det kollegiale samspillet.
+Jeg håper dere også har hatt en rolig julehelg.
+Kildinsamisk og Tersamisk blir skrevet med et modifisert kyrillisk alfabet.
+Siden begge språkene har et visst språkmiljø i tilstøtende grenseområder, er det viktig med samarbeid over landegrensene for å fremme disse to samiske språkene i Norge.
+Dette ville gjort det lettere å rekruttere og beholde ansatte med språkkompetanse.
+For å reservere eller låne fra Sametingets bibliotek må du være registrert som låner ved biblioteket.
+Samelovens språkregler sikrer den enkeltes rett til bruk og opplæring i samisk språk innenfor enkelte geografiske områder.
+Sametinget var i sine innspill opptatt av manglende statistikk om samiske kvinner, samiske kvinner i primærnæringene og samiske kvinners helse.
+Samiske filmer, samiske artister og samiske festivaler bidrar i sterk grad til å øke interessen for samisk språk i samfunnet.
+Ansvarlig: Arbeids- og inkluderingsdepartementet Tidsperspektiv: 2009-2014
+Vi har ikke hatt så mye kontakt, toppen en gang i året.
+Etter finnmarksloven § 4 fastsetter Sametinget retningslinjer for vurdering av samiske hensyn ved endret bruk av meahcci/utmark (heretter kalt retningslinjer for endret bruk av utmark).
+Når det viktigste budskapet fra regjeringen er å kontrollere reintallet ved hjelp av elektroniske chip og få lovfestet rett til å offentliggjøre reintallet, er ambisjonsnivået direkte nedslående, konstaterer Magga.
+All høyere utdanning og forskning skal også ivareta det samiske perspektivet.
+Nordsamisk, lulesamisk og sørsamisk er de offisielle samiske språkene i Norge.
+Samiske kulturminner er fysiske vitnesbyrd om samisk tilstedeværelse og viktige i et identitets- og rettighetsperspektiv.
+Sametinget skal konsultere med landbruksdepartementet før forhandlingene om reindriftsavtalen iverksettes.
+Mikael Svonni mottar prisen for sitt langvarige arbeid til beste for nordsamisk på svensk side.
+Vår visjon er at samiske språk skal være en naturlig del av samfunnet, og at alle skal gis mulighet til å høre, se og bruke samiske språk på alle samfunnsområder.
+Blant tiltakene som ble iverksatt eller påbegynt på grunnlag av Samordningsnemdas anbefaling, var dobbelttekstede kristendomsbøker og samiskundervisning ved Tromsø Lærerskole fra 1953.
+Kraftlinja vil berøre i alt 30 reinbeitedistrikt samt en mengde med samiske kulturminner.
+"Det er viktig å finne en løsning som alle blir fornøyd med," sa Kirsten fra barnevernet.
+Oversette og tilpasse eksisterende læremidler
+Utdanningstilbudet "Barnevern i et minoritetsperspektiv" startet opp høsten 2008.
+Slike møter og kontaktpunkter mot samiske organisasjoner og institusjoner er viktig.
+Politisk sak: Sametinget vedtok en planveileder i 2010.
+I tillegg vil vi fortsette satsningen for at voksne samer fortsatt får muligheten til muntlig samiskopplæring gjennom å fortsatt støtte språksentre, etablering av flere språksentre samt arenaer for å praktisere samisk.
+Når det gjelder bykommunene har økningen i antall elever vært på 415 prosent på 17 år.
+Kronikk: Reindrift i et hundreårsperspektiv
+I protokollen skal det gis en kort redegjørelse for hva saken gjelder, partenes vurderinger og standpunkter, og konklusjonen i saken.
+-De siste årene har antallet elever i videregående skole som har samisk i fagkretsen økt.
+Vi kom fram til at den beste løsningen var at to av barna skulle bo hos min mann og meg og de to andre hos min datter og svigersønn.
+Det har vært to årlige samarbeidsmøter på politisk nivå.
+Forlag, foretak og private institusjoner og andre miljøer.
+Sametingets oppvekst-, omsorg- og utdanningskomité har hovedansvaret på samfunnsområdene oppvekst, utdanning, språk og helse.
+Så snart det er gjort kommer jeg til å føle meg lettet og superglad.
+Departementet vil i gjennomgangen av samelovens språkregler vurdere om det, som et ledd i arbeidet for å styrke samiske språk, bør lovfestes en hjemmel for å føre tilsyn med kommunenes og fylkeskommunenes gjennomføring av språkbestemmelsene i sameloven.
+Særlig vil arbeidet med mer miljø- og energivennlige bygninger være høyt prioritert i årene som kommer, sier fornyings-, administrasjons- og kirkeminister Rigmor Aasrud.
+Dokumenter, resolusjoner og annet skriftlig som utarbeides underveis legges tilgjengelig på nett.
+I Norge er dette kvener/ norskfinner, jøder, skogfinner, rom og romanifolk/tatere.
+I dette magiske øyeblikket fødes en kontrakt for evigheten.
+Sametinget og Sámi Dáiddárráđđi/Samisk kunstnerråd (SDR) inngikk den 19.08.2004 en samarbeidsavtale (kunstneravtale).
+Det er derfor nødvendig at vi retter spesiell innsats mot disse språkene for å sikre lulesamisk og sørsamisk språk som levende bruks-, samhandlings- og kunnskapsspråk også for fremtidige generasjoner.
+Jeg synes jeg lykkes bra."
+Det pekes på at Samisk kirkeråd har prioritert å fullføre prosessene med oversettelse av 1977-liturgiene da disse vil stå som liturgiske alternativer etter innføringen av gudstjenestereformen.
+Divvun-prosjektet har utviklet språkverktøy i form av elektronisk stavekontroll, korrekturprogram og pedagogisk programvare for ulike samiske språk.
+Sametinget ga sommeren 2013 økonomisk støtte til utredning av et slikt senter.
+Etter hvert som samisk språk er blitt tatt mer og mer i bruk i offentlig sammenheng, har også etterspørselen økt.
+Opplæringsloven gir samisktalende barn og unge rett til opplæring i samisk på skolen, men begrensninger i loven og praktiske utfordringer hindrer et tilfredsstillende tilbud til alle barn.
+Sametingsråd Mariann Wollmann Magga forteller at fiskerinæringen er i en positiv utvikling og at det er en stor pågang av søknader, både når det gjelder støtte til fiskebåtfinansiering og til etablering og utvikling av land/mottaksanlegg.
+Hensikten med reiselivsprosjektet er å styrke kompetansen og markedstilgangen for samiske reiselivsbedrifter.
+Det er Sjøfartsdirektoratet som er innstillingsmyndighet og som har vurdert om kandidatene har oppfylt vilkårene for å få medaljen.
+samtidig kan en voksen sette ord på de indre prosessene forut for det han eller hun gjør, slik at tolkningen og vurderingen av situasjonen kommer fram og blir tydelig for barna.
+Et av urfolkenes strategier er å gjennomføre regionale forberedelsesmøter mot verdenskonferansen.
+Alle kan komme med innspill.
+Pga. betenkeligheter med etablering av etnisk baserte valgmanntall, har Samisk kirkeråd bedt om at mulighetene for et samisk kirkemøte, med visse roller knyttet til valg av samiske representanter, utredes (SKR 30/10).
+Rapporten "Om du tør å spørre, tør folk å svare" Hjelpeapparatets og politiets erfaringer med vold i nære relasjoner i samiske samfunn, peker på manglende tillit til hjelpeapparatet i den samiske befolkningen.
+Hovedformålet med vurderingsarbeidet er å sikre at alle barn får et tilbud i tråd med barnehageloven og rammeplanen.
+Alle berørte reinbeitedistrikt på norsk og svensk har vært invitert til å komme med innspill til arbeidet.
+Prisutdelingen finner sted i tilknytning til den årlige markeringen av den internasjonale Holocaustdagen.
+De kan i noen tilfeller hentes frem og leses i biblioteket.
+Aasrud er nettopp tilbake fra en rundreise i Finnmark.
+Gjennom arbeid med fagområdet skal barnehagen bidra til at barna får utforske og utvikle sin språkforståelse, språkkompetanse og et mangfold av kommunikasjonsformer.
+I st.meld. nr 28 (2007-2008) slås det fast at Sametinget, som samens representative folkevalgte organ, er den viktigste premissleverandør for samepolitikken.
+- For Sametinget er det viktig å styrke de sjøsamiske rettighetene, slik at den tradisjonelle bruken av områdene sikres ved at de vernes mot ødeleggende inngrep, sier Larsen.
+De grunnleggende menneskerettighetene skal inn i loven, og lovens språkdrakt skal moderniseres.
+De er særlig viktige for nærmiljøet og skaper stor aktivitet i sine områder.
+Uansett vil kommunene ha ansvar for et godt tilrettelagt undervisningstilbud, også i og/eller på samisk språk, på de skoler elevene overføres til.
+Klarer Hamarøy kommune å forvalte samisk språk?
+FNs Rasediskrimineringskomité har anbefalt Norge å stanse all kraftutbygging til saken er ferdig behandlet i FN-systemet.
+Inkludering i barnehagen handler også om tilrettelegging for sosial deltakelse.
+Hun smiler ikke, og de får spise småsei og mandelpoteter.
+Oversettelse av regelverk og informasjonsplikt
+Befolkningen i disse kommunene har større rettigheter til opplæring og bruk av samisk språk enn befolkningen utenfor forvaltningsområdet.
+I de samiske områdene jobber 594 personer innenfor ulike kulturyrker.
+Sametinget har invitert urfolksrepresentanter fra hele verden til en internasjonal og forberedende urfolkskonferanse i Alta, Finnmark, 8. til 12. juni 2013.
+ Arbeide for at analysegruppa for samisk statistikk får ressurser til å jevnlig kartlegge og
+Det andre forslaget til tiltak er et søkerbasert tilskudd, hvor målet er å utvikle uteleker som gjenspeiler mangfoldet i samisk kultur, sier Vars.
+Kommunen har ansvar for at barnehagetilbudet til samiske barn bygger på samisk språk og kultur (barnehageloven § 8)
+- Vi vet fra både forsking og erfaring at samisk ungdom møter utfordringer som annen ungdom ikke møter.
+Feiringen tar mange former, det ser jeg når jeg besøker de ulike kommuner og steder.
+Det må sikres et godt tilbud til den samiske befolkningen, som ivaretar hensynet til samisk språk og kultur, sier Smaadahl.
+Hvis du da ikke leverer førerkortet, kan politiet hente det.
+Sametinget henviser til NOU 2016: 18 Hjertespråket, hvor Samisk språkutvalg anbefaler at det opprettes et eget register over antall språkbrukere.
+Vi reiste oss, ristet av oss frykten og sto rakrygget opp for demokratiet.
+Sametingsrådet har bevilget i overkant av 1,3 millioner kroner til flere reiselivsbedrifter som skal brukes til investeringer og utviklingstiltak.
+- Møtet ble gjennomført på en smidig måte og i en god atmosfære.
+I Norge er østsamenes bosetning i Sør-Varanger kommune, først og fremst i Neiden, men også i Kirkenes og Pasvikdalen.
+I stedet ble det bestemt at jeg skulle flytte til et fremmed fosterhjem, men barneverndama lovet å prøve å finne et fosterhjem til meg i byen hvor jeg er født og oppvokst.
+Utdanningsforbundet er den største fagforeningen for pedagogisk personale og ledere innen hele utdanningssystemet i Norge.
+de kan bidra ved å introdusere elementer av rollelek for ett- og toåringer gjennom.
+gis Sametinget og grunneier klageadgang hvis departementet innvilger søknaden.
+Foreldrene eller eleven (over 15 år) må samtykke til en henvisning til PP-tjenesten.
+Komiteen har i hovedsak hovedansvaret på disse samfunnsområdene: oppvekst, utdanning, språk og helse.
+Sametingsrådet har bevilget 166 000 kroner i støtte til SGS for deltakelse i bokmessen.
+Samisk og norsk er likeverdige språk i Norge.
+Arenaer, nettverk og samarbeidsprosjekter som bidrar til økt internasjonal promotering og eksport av samisk kunst og kultur til et internasjonalt marked
+Jeg satt på fødestua da jeg tok det store valget, med barnet i favnet.
+ Unngå å hoste eller nyse på andre.
+I fengslene kan det også brukes tolketjeneste, selv om dette ikke er noen ideell løsning.
+De andre kommer med lerretposer, de samme som brukes i multefjellet.
+Stemmingen foregår til 16. oktober.
+Det vises videre til at deltakelsen i internasjonalt kirkelig urfolksarbeid har brakt viktige impulser til samisk kirkeliv.
+Etter en grundig gjennomgang av rettsikkerhetsordningene i forvaltningen, har regjeringen konkludert med at det ikke skal opprettes et velferdsombud.
+ Ansvarsfordeling og myndighet i språkspørsmål
+-Jeg mener det er galt og uforsvarlig å tillate en gruvedrift som planlagt i Nussir og Ulveryggen.
+Fagområdet handler om å oppdage, utforske og skape strukturer og hjelper barna til å forstå sammenhenger i naturen, samfunnet og universet.
+Sametinget i Finland leder prosjektet.
+Evalueringen konkluderer med at samelovens språkregler har fungert positivt for statusen for samisk språk, selv om det er store variasjoner i hvordan loven følges opp.
+Samisk nasjonalt kompetansesenter for psykisk helsevern (SANKS) kan nå tilby pasientbehandling og veiledning i pasientbehandling for hele landet.
+samspill foregår i omsorgssituasjoner, lek og læringssituasjoner, med andre ord i alle daglige situasjoner i barnehagen.
+Prosjektets hovedmål er å utvikle en metodologi for dokumentasjon, bevaring, beskyttelse og lagring av tradisjonell kunnskap.
+Humlegård vil lede Politidirektoratet i en spennende tid, sier justis- og beredskapsminister Grete Faremo.
+Bekreftelse på at du har betalt semesteravgift for semesteret søknaden omfatter
+ Samiske stedsnavn registrert og synliggjort
+Fjordfiskenemda oppnevnt / Marine næringer / Næringer / Forsiden - Sametinget
+Arbeids- og inkluderingsdepartementet har tildelt i alt 705 000 kroner til tre prosjekter som har som mål å styrke sør- og lulesamisk språk.
+For de som får en funksjonsnedsettelse i voksen alder er redusert deltagelse eller å falle ut av arbeidslivet en tøff overgang.
+I tidligere tid har grensene for samisk bosetting og bruk strukket seg lenger mot sør og vest.
+Foretak, institusjoner og organisasjoner som mottar tilskudd må være registrert i Enhetsregisteret i Norge.
+Kunst i Sametingsbygningen / Sametingsbygningen / Om Sametinget / Forsiden - Sametinget
+Samarbeidspartnerne mener at det haster med å forbedre det samiske psykiske helsevernet.
+Dette krever et større bevissthetsnivå for bruk av samiske språk både for enkeltmennesker, samiske lokalsamfunn, samiske arbeidsplasser, samiske institusjoner og for myndighetenes bruk av samiske språk.
+Reelle muligheter til bruk av samisk språk
+Sametinget har ikke gitt slike innspill tidligere, men setter i forbindelse med rapporteringen søkelys på sentrale spørsmål som er relevante for en rekke naturinngrep i samiske områder.
+En majoritetsspråklig som lærer seg samisk, i det minste så meget at vedkommende kan følge med i en vanlig samtale, vil gjøre det lettere for de tospråklige å velge å bruke samisk.
+Mulighetene er mange, særlig i grenseområdene, til å utnytte seg av lærerressurser i Sverige og Finland, og samordne språkleirsamlinger.
+Det er naturlig å starte med å evaluere implementeringen og virkningene av 2007-loven, og se på behovene for lovendringer i sammenheng.
+Hvis publikum skulle mene at noen er utelatt, er det fortsatt mulig å nominere flere personer til medaljen.
+For at samisk kirkeliv skal være en integrert og likeverdig del av det øvrige kirkelivet, er det blant annet viktig å videreføre arbeidet med tilpasning av kirkens liturgier til samisk språk og musikktradisjon, og det må utarbeides mer materiell på samisk - særlig i de lule- og sørsamiske språkområdene.
+3. Barnehagens formål og innhold
+Tradisjonell samisk bruk som jakt, fangst, utmarkshøsting, reindrift og fiske har av staten ikke blitt anerkjent som grunnlag for å opparbeide rettigheter.
+• Utvikle en god og velfungerende samisk tolketjeneste
+Delmålet et bredt og godt kulturtilbud for den samiske befolkningen.
+Fastlåste adferdsmønstre kan være vanskelige å bryte, og arbeidet kan derfor bli svært ressurskrevende.
+Mange departementer har deltatt i arbeidet med handlingsplanen.
+Tilbudet skal gis via et samarbeid mellom UiT Norges arktiske universitet og Sámi allaskuvla/Samisk høgskole, og vil bestå av 25 deltidsstudieplasser.
+Dette ble presentert på FNs permanente forum for urfolks 11. sesjon i New York i går.
+Sametingsrådet har stort fokus på oppfølging av NOU2016:18 Hjertespråket.
+Karin Tuolja fra Jokkmokk i Sverige og Jekaterina Mechkina fra Murmansk i Russland tildeles den nordiske språkprisen Gollegiella for 2018.
+Det hender at hun bare stirrer ut av vinduet, ned mot havet.
+de ansatte reflekterer over det de ser og hører når de er sammen med barna, snakker sammen om hva de opplever og fornemmer i barnegruppen, og reflekterer over egne verdier, holdninger og handlinger.
+I det moderne norske demokratiet er makten fordelt gjennom det vi kaller maktfordelingsprinsippet.
+Det gir en god innføring i de sentrale elementene i kristen tro sett ut fra et samisk perspektiv.
+Arbeidet med studien er fulgt av en referansegruppe bestående både av representanter fra samiske organisasjoner og miljøer, samt funksjonshemmedes organisasjoner og miljøer.
+Vi har også tilskuddsordninger for slike prosjekt, med bl.a. muséer og eiere og brukere av kulturminner som målgruppe.
+Legalfullmakt gir nære pårørende til personen som er syk en formell kompetanse til å utføre dagligdagse økonomiske disposisjoner som gjelder bolig og underhold, betale skatter, avgifter m.m. uten at vergemålsmyndigheten (fylkesmannen) formelt må oppnevne vedkommende som verge.
+kontrastene kan gjerne være tydelige, for eksempel en som deler med en annen, og en som ikke vil dele, en som hjelper til og en som snur ryggen til og går sin vei fra en som trenger hjelp.
+Språkleirer har vist seg å være effektive tiltak for å styrke språkopplæringen.
+Ved å løfte saken til departementet ønsker vi å fokusere på at slik som den står nå, er det mange ubesvarte spørsmål.
+De skal ivareta relasjoner mellom barna i grupper, mellom barn og personalet og mellom personalet og foreldre.
+Demens med lewylegemer oppstår ved skade i hjernebarken og i dypere deler av hjernen.
+For å være helt klar.
+Ut over de faste rutinene knyttet til slike blanketter/skjema, er det ikke etablert faste rutiner for oversettelse til samisk og ajourhold av oversatte dokumenter til samisk, eller for publisering av slike dokumenter på regjeringens eller skatteetatens hjemmesider.
+Frigjørings- og veterandagen markeres med regjeringens hovedarrangement i Oslo, og lokale arrangementer over hele landet.
+når hele personalet handler konsekvent etter felles prinsipper, kan barnas hverdag bli forutsigbar, oversiktlig og gjennom det trygg.
+Søk råd før du gjennomfører vedlikehold eller endringer.
+- Sametinget har bestemt seg for å ha en aktiv rolle i oppfølging av Tysfjord-saken.
+3) Kommunene og sykehusene får plikt til å inngå avtaler, blant annet for å vurdere om det vil være lønnsomt å gå sammen om å etablere nye behandlingstilbud i kommunene.
+Den enkelte språkbruker, politikere, institusjoner og offentlig forvaltning må velge å bruke samisk språk.
+Blant annet får ikke alle samiske barn et samisk barnehagetilbud, mange barn får ikke undervisning i samisk og det er mange eldre som ikke får en helsetjeneste som er tilpasset samisk språk og kultur.
+Utgiftene må dekkes innenfor rammene til kommuner og fylkeskommuner, og tilretteleggingen av slike tilbud er den enkelte kommunes/fylkeskommunes ansvar.
+Det pågår fremdeles en strukturell forskjellsbehandling i dag.
+Fylkesmannen i Nordland har et koordineringsansvar for sør- og lulesamisk opplæring, og jobber aktivt for å styrke og bevare språkene.
+Det er behov for en helhetlig og overordnet språkpolitikk for hvordan styrke og utvikle samisk språk på ulike samfunnsområder.
+Etter valget skal Sametinget godkjenne valgresultatet og fordele representanter til Sametingets plenumsledelse, fagkomiteene og andre komiteer som Sametinget har etablert.
+Han er selv oppvokst i Kjøpsvik i Tysfjord og har førstehånds kjennskap til miljøet han skildrer i Saltbingen."
+Styrking av folkeretten for anerkjennelse av urfolks land- og ressursrettigheter står helt sentralt i Sametingets arbeid.
+1) Kommunene skal få penger til å betale for pasienter som er ferdig behandlet på sykehus, slik at de kan komme hjem til kommunen i stedet for å ta opp plasser på sykehuset.
+det er viktig å unngå å gi uttrykk for at det er en vinner og en taper.
+For å sikre at disse innkjøpene foregår i samsvar med regelverket er det viktig med et organ som håndterer klager over brudd på anskaffelsregelverket på en effektiv og forsvarlig måte.
+Barnas lek danner et viktig grunnlag for arbeidet med fagområdene.
+Fjellgren nevner spesielt samarbeidet med Sametingets eldreråd.
+Derfor prøver vi å bremse spredningen av smitte i samfunnet.
+Den svenske regjeringen har den 29. januar 2009 overlevert et nytt forslag til lov om nasjonale minoriteter og minoritetsspråk til Lagrådet.
+God helse og likeverdige helse- og sosialtjenester til det samiske folk på lik linje med befolkningen forøvrig.
+I 1956 ble Samekomiteen (komiteen til å utrede samespørsmål) oppnevnt.
+Språkreirbarnehager og språkbadskoler står sentralt.
+Av kommunene i de samiske områdene, er Kautokeino den store kunstnerkommunen.
+Her involverer og samarbeide Sametinget med kommunen og næringen i en tidlig fase, slik at arbeidet blir forankret i kommuneledelsen og hos de involverte partene.
+Barnehageeieren har det overordnede ansvaret for at barnehagen drives i samsvar med gjeldende lover og regelverk, jf. barnehageloven § 7 første ledd.
+Den negative befolkningsutviklingen henger sammen med nedgang i antall arbeidsplasser.
+Her kan du lese mer:
+Derfor må vi være bevisst på at om vi skal lykkes i dette arbeidet så må vi ha en bred tilnærming, en bred forståelse av det helsetjenestetilbudet som skal bygges opp.
+Sametingets språkløftepris blir for første gang delt ut i 2019 i forbindelse med Samisk språkuke og det internasjonale urfolksspråkåret 2019.
+Utvalget planlegger også å besøke blant annet Snåsa, Kautokeino og Tysfjord i løpet av året. - Jeg har stor forståelse for at situasjonen for samiske språk og språkrevitalisering er viktig for mange.
+For å sikre språkets fremtid vil det være avgjørende at antallet brukere av samisk språk økes.
+Prosjektet vil fokusere på samisk fortellertradisjon, samisk som språk i lek og grunnteknikker og termer i duodji.
+Hvordan man skal gå videre, vil først bli avgjort etter at regjeringen har gjennomført en bred, åpen prosess der ulike parter skal få komme med innspill.
+Les mer om Nagoya protokollen her.
+Bøker og sekker til barnehagene
+Når et minoritetsspråk i mindre og mindre grad blir overført på naturlig måte mellom generasjonene hjemme, blir det med tida stadig færre som har innfødt kompetanse i språket.
+Fagkomiteene fremmer innstilling til plenum i saker som plenumsledelsen oversender komiteene.
+Sametinget har igangsatt et pilotprosjekt i Tysfjord kommune, der formålet er å utvikle Drag skole til en ressursskole for læremiddelutvikling på lulesamisk.
+Areal / Miljø, areal og kulturvern / Forsiden - Sametinget
+Sametinget har uttalt seg til forslag i offentlige utredninger to ganger, til høringsforslag fra Regjeringen en gang og til lovforslag fra Regjeringen tre ganger.
+Utvalget foreslår at språkressurssentrene skal ha egne barnehage- og skoleansvarlige ved sentrene.
+Visepresidenten utdyper videre at Sametinget blant annet vil påse at rekruttering av pedagogisk personell intensiveres slik at de innehar kompetanse i samisk språk og kultur.
+14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Noen grammatiske regler i lulesamisk språk med utganspunkt i språknormering.
+Utreder muligheten for registrering av samisk etnisitet
+Seniorrådgiver Arne Håkon Thomassen fra Sametinget avslutter med å oppfordre folk som har sett noe mistenkelig i området i dagene før 9. mai kontakte politiet, da dette kan være interessante tips for den videre etterforskningen.
+- Vi støtter fortsatt idéen, og mener den både er god og nødvendig.
+• utøve digital dømmekraft når det gjelder informasjonssøk, ha et bevisst forhold til opphavsrett og kildekritikk og ivareta barnas personvern
+Sammen med sametingene i Finland og Sverige er det derfor viktig at sametinget i Norge har et bevist forhold til å ivareta allsamiske urfolksinteresser.
+Noen blir bedt av lege om å holde seg hjemme.
+Språkprisen Gollegiella skal bidra til å løfte statusen til det samiske språket, og vi håper at vinnerne vil fortsette med sine viktige arbeid, sier Sametingets president Aili Keskitalo.
+En av dem som har vært med helt siden krigsutbruddet i 1940 er Gunnar Sønsteby.
+Tysfjordsaken har fått stor oppmerksomhet siden sommeren 2016.
+Bestandsmålene for rovvilt i tradisjonelle beiteområder og særlig kalvings områder må reduseres, og det må sikres at kunnskapsgrunnlaget når det gjelder rovdyr viser reelle bestander.
+Et av Sametingets mål er å øke antall brukere av samisk språk.
+Det gis også adgang til reserverte plasser i selve konferansesalen.
+Arbeidet vil skje i dialog med Sametinget, og det vil ved behov bli gjennomført konsultasjoner med Sametinget.
+Mye godt arbeid utføres på fagfeltet gjøres, men det pekes også på store utfordringer.
+Våre mannskaper var blant de dyktigste i en bred koalisjon, og har siden høstet fortjent ros fra våre allierte.
+De samiske språksentrene har oppstått i ulike tidsperioder, og de har utviklet seg på forskjellige måter i ulike samiske miljø.
+Det kan være ulike syn på hva som er sagt og gjort, vurdering av situasjonen og hvilken hjelp som trengs.
+Konkurransen er publisert på nettstedet Doffin.no.
+Sosial / Helse og sosial / Forsiden - Sametinget
+Keskitalo påpeker at samer er tradisjonelt svært dyktige til å omstille seg, og mener at de tradisjonelle samiske næringene må istandsettes til å møte fremtiden på linje med andre næringer.
+For meg personlig fremstår Sámi allaskuvla som et flaggskip i Sápmi - med andre ord det beste og mest betydningsfulle innen samisk høyere utdanning og forskning.
+I oppdragsdokumentet til de regionale helseforetakene er det i flere år stilt krav om at det skal etableres tolketjenester til pasienter som har behov for dette og at det skal iverksette tiltak for å styrke ansattes språk- og kulturkompetanse knyttet til samisk befolkning.
+Barnehager der henholdsvis sørsamisk og lulesamisk er hovedspråk er etablert, og flere elever undervises på og i henholdsvis sørsamisk og lulesamisk.
+Dette gjelder i like stor grad for samisk film som for norsk.
+Departementet vil iverksette et varig system for videreutdanning av lærere.
+Fremover ønsker man gjennom NorCERT å styrke Norges evne til effektivt å håndtere og reagere på alvorlige IKT-hendelser.
+Kommunene og fylkeskommunene har en sentral rolle i å legge til rette for bruken av samiske språk for sine innbyggere og i tjenestene de skal tilby.
+Regjeringen vil utgi mer informasjon på samisk på sine nettsider, og øke andelen samiskspråklige dokumenter.
+Ler og skriker og ruller i det tørre gresset.
+Sametinget har i år fått langt flere søknader enn tidligere år, og det er en stor økning av barn med samisk barnehagetilbud.
+Elle-Hánsa/Keviselie/Hans Ragnar Mathisen vil donere samlingen sin til Árran julevsáme guovdasj, for å beholde det som én samling.
+Størstedelen av midlene vil gå til fase 1 og 2 av restaureringen av Domus Media og de andre sentrumsbygningene ved Universitetet i Oslo, og nytt odontologibygg ved Universitetet i Bergen.
+Tilsyns- og klageorganet må være synlig slik at den enkelte vet hvor den skal henvende seg, samt at organet aktivt driver tilsyn av offentlige institusjoner.
+En forutsigbar økonomi er en forutsetning for drift av språksentrene. Språksentrenes økonomiske situasjon må styrkes betraktelig for å øke deres mulighet for langsiktig planlegging ut fra lokalsamfunnenes behov.
+-Vi ønsker å motivere utbyggings- og industriaktører som vil operere i tradisjonelle samiske områder, om å oppnå enighet med samiske rettighetshavere, for eksempel reindrifta.
+I tillegg kartlegges blant annet hukommelse og språk med psykologiske tester og fungering i dagliglivet.
+Regjeringen foreslår at biskoper i Den norske kirke i framtida skal tilsettes av Kirkerådet, og at Kirkemøtet skal fastsette hvordan prosessen med nominasjon, avstemning osv. fram mot tilsetting skal være.
+Staten finansierer studieplasser for et gitt antall lærere, og gir kommunene tilbud om å benytte studieplassene.
+Barnehagen skal fremme likeverd og likestilling uavhengig av kjønn, funksjonsevne, seksuell orientering, kjønnsidentitet og kjønnsuttrykk, etnisitet, kultur, sosial status, språk, religion og livssyn.
+Konfliktrådets hjemmeside har informasjon om konfliktrådet på nordsamisk og lulesamisk.
+han eller hun må raskt gripe fatt i eventuelle negative kommunikasjonsmønstre hos personalet.
+De er særlig viktige for nærmiljøet og skaper stor aktivitet i sine områder.
+Hele dagen: Konferansedeltakere ankommer Alta.
+En arbeidsgruppe vurderte konvensjonskastet fra ekspertgruppen, og avga i 2007 en rapport - "Gjennomgåelse av utkast til nordisk samekonvensjon - vurdering av forholdet til gjeldende folkerettslige forpliktelser og gjeldende nasjonal rett i Norge ".
+Foretak som mottar tilskudd må være registrert i Enhetsregisteret i Norge.
+Sametinget har inngått samarbeidsavtaler med fylkeskommuner i det samiske området.
+Det skal leveres dokumentasjon for gjennomført eksamen for høstsemesteret innen 01.02.2020
+Nå vurderes søknadene ut i fra kvalitet og lokale behov.
+• sosiale og emosjonelle vansker
+Det gis ikke tilskudd til Norskregistrerte utenlandske foretak (NUF).
+Det er også nødvendig at språket brukes på flere arenaer i samfunnet.
+ansatte og foreldre må arbeide sammen for å oppnå et inkluderende og godt psykososialt miljø som forebygger mistrivsel, utrygghet, diskriminering og krenkelser.
+● I saker som er knyttet til det materielle kulturgrunnlaget, slik som arealdisponeringer, arealinngrep og landrettigheter er det geografiske virkeområde for konsultasjoner (tradisjonelle samiske områder) Finnmark, Troms, Nordland og Nord-Trøndelag fylke, samt kommunene Osen, Roan, Åfjord, Bjugn, Rissa, Selbu, Meldal, Rennebu, Oppdal, Midtre Gauldal, Tydal, Holtålen og Røros i Sør-Trøndelag fylke, Engerdal og Rendalen, Os, Tolga, Tynset og Folldal kommuner i Hedmark fylke, og Surnadal og Rindal kommuner i Møre og Romsdal.
+Sametinget inkluderes også i internasjonale prosesser knytet til tradisjonell kunnskap gjennom deltakelse i Norges delegasjon og forberedelser til slike møter.
+Vi ønsker at samfunnet skal få økt kunnskap og forståelse for samiske språk, kultur og samfunnsliv.
+Lyset forsvinner sakte over de gamle veggene.
+Vi håper med dette å få ny kunnskap om hvordan hjelpeapparatet kan møte voldsutsatte og gi best mulig hjelp, uttaler rådsmedlem Henrik Olsen.
+Jeg vil takke dere som åpent har fortalt deres historier, dere er sterke og modige.
+Del 1. Tospråklighet i kommunesektoren
+Det er vi samer som har best kunnskap om samiske forhold og er best i stand til å gjøre vurderinger og prioriteringer som skal føre til tiltak mot et likeverdig helsetjenestetilbud.
+- Vi deltar også i et samarbeid om utvikling av et større matprosjekt som ledes av Innovasjon Norge.
+Maktfordelingsprinsippet I alle samfunn har noen mer makt enn andre.
+I løpet av de neste ti årene vil trolig ytterligere rundt 800 samiske bygninger nå fristen for fredning.
+• får gode opplevelser med friluftsliv året rundt
+• stimulere barns verbale og non-verbale kommunikasjon og legge til rette for at alle barn involveres i samspill og i samtaler
+Der vil de også bli oppfordret til fortsatt å ta vare på disse bygninger, noe som gjøres best ved normal bruk kombinert med et jevnt tilsyn og vedlikehold.
+Sametingene i Finland, Sverige og Norge har opprettet et felles samarbeidsorgan, Samisk parlamentarisk råd.
+Giellavahkku/ Gïelevåhkoe/ Giellavahkko/ Samisk Språkuke har flere åpninger på lokale arrangement rundt om i landet.
+Selv om hukommelsen er svekket, trenger sansene påfyll av synsinntrykk som lyder, smak, duft eller berøring.
+Innen 2015 skal statlige virksomheter tilgjengeliggjøre søknader, skjemaer og rapporter digitalt.
+Vi vet ikke eksakt hvor mange som kan snakke, skrive, lese eller forstå samisk i dag.
+Arbeidstilsynet får 5 millioner kroner for å føre mer tilsyn med virksomheter som driver med utleie og innleie av arbeidskraft.
+Mechkina har skrevet bøker, oversatt bøker og utvikler læremidler.
+Ansvar for folkehelse legges til hele kommunen.
+Som på Android-telefoner kan du bruke Hrvatski, det kroatiske tastaturet, som allerede er installert på telefonen din.
+Hvis studieforbundene derimot gir opplæring på grunnskolens og/eller videregående opplærings område uten å ha avtale med kommune eller fylkeskommune, kreves kursavgift.
+2) Kommunene får penger til å betale en andel av kostnadene for enkelte pasientgrupper som legges inn på sykehus.
+Forventninger om samepolitiske ambisjoner i ny regjeringsplattform
+Sametinget og samiske rettigheter er også et resultat av at samene har vært og er et eget folk med sine egne tradisjoner og institusjoner, som i et lengre historisk perspektiv har vært selvstendig.
+Denne handelslekkasjen har imidlertid blitt mindre, og mange samiske kommuner har vekst i besøksnæringene, som Røyrvik, Loppa, Nesseby, Hamarøy, Snåsa m fl.
+Språkpolitikken har i mange tilfeller omhandlet den enkeltes rett til bruk og opplæring i samisk språk.
+Det er spesielt viktig å rette oppmerksomhet mot de mindre samiske språkene, lulesamisk og sørsamisk, og det pekes i stortingsmeldingen på at innsatsen for å rekruttere til disse studiene må ha stor oppmerksomhet ved alle de institusjonene som har ansvar på området.
+Riktignok stadfester pasient- og brukerrettighetsloven samisktalendes rettigheter til å få informasjon på samisk, men loven alene er ikke tilstrekkelig for å sikre at samisktalende pasienter får bruke samisk i møte med helsetjenesten.
+§ 2 bokstav b viser til at det er en oppgave etter loven å ivareta naturgrunnlaget for samisk kultur, næringsutøvelse og samfunnsliv.
+Den dømmende makt er domstolene.
+• får kjennskap til nasjonale minoriteter.
+Barn og ungdom som trenger et nytt sted å bo foretrekker ofte å flytte til noen de kjenner fra før.
+Ett forblir likevel uendret: Vår felles visjon om en tryggere verden.
+Nettverksbygging og kunnskapsdeling vil bli tatt med videre i denne nye fasen av prosjektet.
+• utvidet opplæringstid i videregående opplæring (§ 3-1 femte ledd)
+Sykdommen vil komme til å stille store krav både til deg selv og dine omgivelser.
+Lovene som regulerer slik virksomhet er vassdragsreguleringsloven, energiloven, vannressursloven og mineralloven.
+Verdens naturressurser gir grunnlaget til menneskers liv, kosthold og helse.
+Det er en virtuell samiskspråklig arena der språket praktiseres gjennom gjensidig samarbeid.
+Av statuttene for medaljen fremgår at "medaljen utdeles som belønning for utvist hederlig forhold ved redning av menneskeliv eller annen likeartet dåd som har medført fare for redningsmannens liv ".
+SUPU er gitt en fri rolle og kan arbeide med de saker de selv finner relevante.
+Konsultasjonsreglene sikrer at Sametinget og andre direkte berørte samiske interesser deltar for å oppnå enighet om beslutninger som er av betydning for oss.
+Læreplan i norsk (nasjonal) Elevene har rett til fritak for opplæring og vurdering i norsk sidemål
+Utvalget er tilfreds med Stortingets vedtak om at ansatte i samiske barnehager skal beherske samisk, og forventer at dette følges opp med nødvendig lov- og forskriftsarbeid, samt ressurser slik at dette kan realiseres.
+Utvalget mener imidlertid at etterlevelsen av språkreglene må styrkes ved bedre veiledning, samarbeid og dialog mellom ulike instanser.
+Det krever mot og dedikasjon for å lykkes i kunstfeltet, og hun fremstår som en stemme for unge samer som leter etter tilhørighet og egne røtter.
+Dette innebærer at det skal tas hensyn også til samiske sedvaner og rettsoppfatninger.
+Det er allerede samlet inn flere tusen ord som på sikt blir til en ordbok.
+Målet med urfolksspråkåret er å synliggjøre og fremme situasjonen til urfolksspråk.
+Myndighetene ber alle som bor i Norge om å lese viktig informasjon og råd om koronavirus på www.fhi.no og www.helsenorge.no.
+Løsninger som legger til rette for aktiv lokal involvering i beslutningsprosesser er derfor blitt mer vanlig.
+Krav om retting og oppdatering skal sendes Sametinget, Ávjovárgeaidnu 50, 9730 Kárášjohka-Karasjok, e-post [email protected].
+Samiske barn og unge og språklig mangfold skal ivaretas i Sametingets kulturpolitikk
+Du får to ukers frist til å levere førerkortet eller påklage vedtaket.
+Utvalget mener samiske stedsnavn er viktige kulturminner, som dessuten gir informasjon og bidrar til synliggjøring av samiske språk.
+Her får du råd om hvordan du kan innrette deg praktisk i dagliglivet.
+Med denne rapporten har vi tatt et steg videre i arbeidet med å bekjempe vold i nære relasjoner i det samiske samfunn.
+Alle barn bør ha minst én venn
+Flere større tilrettelegginger har derfor fått midler til skilting.
+Delmålet er å bygge opp og utvikle samiske medier som bidrar til samfunnsengasjement.
+Erkjennelsen av den historiske tilstedeværelse av flere folk innenfor de respektive lands grenser skaper utfordringer med hensyn til gjensidig respekt og anerkjennelse av den enkelte folkegruppes opprinnelse, språk, kultur og levesett, og forplikter til aktiv handling fra statens øverste organer, og om nødvendig til samarbeid med andre stater dersom det er nødvendig for å realisere målsettingene.
+Kapittel 5 inneholder utvalgets eksterne utredning angående folkerettslige forpliktelser av betydning for utvalgets vurderinger og lovforslag.
+I forvaltningsområdet for samisk språk er samisk og norsk likestilte språk.
+Marion Knutsens åpenhet om seksuelle overgrep i Tysfjord har vært banebrytende for mange andre.
+Da han reiste, gresset de på bakkene.
+• sørge for progresjon gjennom bevisst bruk av materialer, bøker, leker, verktøy og utstyr og gjøre disse tilgjengelig for barna.
+Når det gjelder lulesamisk og sørsamisk språk har disse i de siste tiårene hatt en viss utvikling.
+Kapittel 6 oppsummerer nye prioriterte stillinger og tiltaksområder fra kapittel 5 og periodiserer disse i en 5-årig handlingsplan (2012-2016).
+I Norge har vi kommet forholdsvis langt med implementering av CDB artikkel 8 (j) om tradisjonell kunnskap ved gjennomføringen av naturmangfoldloven, jf. særlig § 8 (kunnskapsgrunnlaget), men også § 1 (formål) om bruk og vern som grunnlag for samisk kultur og § 14 (vektlegging av samiske interesser) er relevant.
+Språkreglene har først og fremst som mål å øke statusen til samisk språk og legge til rette for bruk av samisk språk i forhold til offentlige tjenester.
+Bestemmelsen om fiske i fjordene gir også i praksis en form for fjordrett da større båter ikke vil gå over lengre avstander.
+Forsøk å se saken fra alles sider.
+Det kan Europa ikke tillate.
+Utdanningsdirektoratet har levert evaluering av tilskuddsordningen til departementet i 2008.
+En forvaltningsplan skal være et praktisk hjelpemiddel til å opprettholde og fremme verneformålet og skal således også gi klare retningslinjer for avveining mellom vern og bruk i område
+Sametinget har den siste tiden fått en rekke henvendelser fra fiskere i denne gruppen som har ønsket en økning av årets tilleggskvote som var på 16 tonn.
+Petter lytter betenkt, han forstår ikke alle ordene.
+- Hittil i år har sametingsrådet bevilget støtte til samtlige som har søkt om midler til tiltak innenfor denne prioriterte målgruppen.
+Sametinget tilbyr, i samarbeid med Samisk høgskole, samiskopplæring for voksne gjennom et femårig opplæringsprogram.
+Etter en ekklesiologisk forankring av samisk kirkeliv, gis teologiske ansatser ut fra stikkordene: skapt i Guds bilde, inkarnasjonen, misjonsbefalingen, morsmål og språklig mangfold, urkirkens kulturkonflikt, forsoningen, rett og rettferdighet, og menneskets samhørighet med resten av skaperverket.
+Sametinget er ikke forvaltningsmyndighet etter naturmangfoldslov, men høringsinstans og konsultasjonspart med statlige miljøvernmyndighetene for beslutninger og tiltak som kan påvirke samiske interesser.
+I de faste halvårlige politiske møtene skal en ta opp situasjon og utviklingsbehov for samiske samfunn, saker av grunnleggende prinsipiell karakter og pågående prosesser.
+Vi utfordrer generelt språksentrene til å tenke språklæring fra nybegynnernivå til høyskoletilbud.
+Vet du om noen som har kjempet for styrking, utvikling og bevaring av samisk språk?
+Mer oversatt informasjon om Covid-19 finner du her:
+Men de sier at denne læreren er snill mot alle.
+Vi er opptatt av at det skal være nulltoleranse for vold og seksuelle overgrep mot samiske barn, og vil være med i utarbeidelsen av sentrale strategier i saken, sier Larsen.
+- For overlevelsen og utviklingen av umesamisk er en ordbok svært viktig, uavhengig av om ordene forklares på norsk eller svensk.
+I tillegg finnes både digitale ordbøker, interaktive samiskkurs og maskinbasert oversettelsestjeneste fra nordsamisk til norsk.
+I slike situasjoner er det ekstra viktig at pårørende har noen å snakke med og at de kan få råd og hjelp fra helse- og omsorgstjenesten.
+Men den store kampen har stått i skolen.
+Den du i fullmakten utpeker til å handle på vegne av deg, blir kalt fullmektig.
+Konferansen hadde deltakelse fra de tre sametingene og representanter for de tre regjeringene, der spesialrapportøren innhentet informasjon og synspunkter.
+Flere års kamp har gitt resultater
+Sametinget ønsker at det skal være naturlig å bruke samisk språk både i butikken, på fotballtrening så vell som på skolen.
+Se også kapittel 2, Nasjonalt lovverk.
+Fordelingen av Sametingets tospråklighetstilskudd for 2011 framkommer av Sametingets budsjett 2011 punkt 5.2.1.
+måten den voksne svarer og bekrefter barnet på, er avgjørende for hvordan barnet opplever seg selv.
+Kártemis ja dohkkeheames gávdni vuoigatvuođaid Finnmárkkus.
+Ofte er det snakk om farlige oppdrag.
+Målet med merkevaresatsingen MIS of Sápmi er å skape lønnsomme og bærekraftige virksomheter.
+Sametingets president Aili Keskitalo og Kommunal- og moderniseringsminister Jan Tore Sanner ønsker prisvinnerne til lykke med prisen.
+Jurist Ingrid Midtgaard ble drept i et bombeangrep mot FN i Nigeria.
+Regjeringen vil styrke samarbeidet med ideelle organisasjoner innenfor helse- og omsorgssektoren.
+Men hele Norge har fulgt dere.
+oppmuntre de store barnehagebarna til å begrunne det de sier, når dere snakker sammen om dette.
+For å melde deg ut av Sametingets valgmanntall, så må du sende Sametinget en epost eller et brev.
+Så vil mange si: Dere har mulighet for demokratisk representasjon gjennom Sametinget og konsultasjonsdialogen med regjeringen, som gir samene rett til å uttale seg om saker som angår oss.
+Østsamisk blir delt inn i to hoveddialekter:
+Levende bygder er den beste garanti for sikring og utvikling av samisk kultur og språk.
+I tillegg er det tildelt kr 2 535 000 i tilskudd til samisk språkopplæring for barn i norske barnehager.
+Del III i Minoritetsspråkpakten inneholder mer omfattende og detaljerte regler som legger konkrete plikter på myndighetene på ulike felt, bl.a. innen områder som utdanning, rettsvesen og den offentlige forvaltningen.
+- Til høsten kjører vi i gang et pitesamisk språkkurs.
+Denne handlingsplanen er et ledd i dette arbeidet.
+Engerdal kommune har tidligere mottatt årlig støtte til drift av Elgå skole og til utvikling av sørsamiske læremidler og sørsamisk terminologi.

eval/test.smj-sme.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Plána vuorddá vil gárvedimev Sámedikke politijkkárijs ja lájddijiddjijs.
+De májnoduvvá válldet PSA-åtsådimev dájvvalakkoj 40-50 jage álldaris gitta 70 jage álldarij.
+Roallaoavdástallam máhttá liehket gássjelabbo tjadádit guhkásåhpadimá baktu, valla jus gárvveda de la máhttelis.
+Muhttijn bielljetsuodtsa luottan ja låsjkos gålggå gullotjadádahkaj.
+• sån guhti návroduvvá, hárdeduvvá jali ålgoduvvá, ij gåsik besa danen gå oassen le muhtem aktijvuodas mav iesj ij le válljim
+Sámegiella le sáme sebrudagá vuodoárvvo.
+Nuoramus máná li aj buorre rádna, ja moadda máná javlli gájk buoremus mánájgárdijn le ietjá mánájt iejvvit ja ietjasa rádnaj ståhkat.
+2012 Giellaguoradallam aj duodas sámegielak fáhkaulmutja vádnuni.
+Mammografiddja dagáduvvá juogo de hierediddje varresvuohtakontrållån, nåv gåhtjoduvvam screening, jali dan diehti gå nissun jali dåktår la gullam ådå bavhlev njittjen.
+Oahppe galggi aj ietjasa ja guhtik guojmesa bargov árvustallat.
+ájádusájt barggovuogij ja sisano hárráj sáme jáhkkoåhpadusán.
+Vuodo dási l Jubmela gieresvuohta, mij mijáv duosstu ulmutjin Jesus Kristus.
+Sámediggeráde le juollodam 2,3 mill kråvnå musihkkaalmodimijda jagen 2014.
+Snuohpa mánájn - majt máhttá iesj dahkat?
+Suoddjitjit nuorra ulmutjijt vádájs dubágajt adnet, de gávnnu láhka gånnå l tjáledum ij la loahpe dubágajt oasstet jus ij la 18 jage ållim.
+Vijdábut de le ájnas buorre ja stuovvágis fálaldagájt alep åhpadussaj nuortta-, julev-, ja oarjjelsámegielan
+2012 stáhtabudsjæhtta vuoset Ráddidus joarkká stáhta tsieggimdåjmajt vuorodit.
+Moalggemin lulun dan muodugasj diedo gávnnut ma nammaduvvi 14. § vuostasj oasen b-d.
+Åhtsåmussaj gullu elfábmolinnja 370 km guhkkudagájn mij manná muhtem daj stuorámus tjæroj tjadá Vuonan.
+Sáme giellaguoradallam 2012 vuoset badjel 30% diededi åhpadibme sijdabájken le ækton jus galggi nahkat sámegielav oahppat.
+Dát åvddån stågadijn, muossádattijn, åhpadattijn, åvddånbuvtedijn ja aktandåjmadijn iehtjádij.
+Jus vuordá, de vuojn ienep åhtsse le.
+Tjåhkkåhiddjijn ja duobbmidallijn le aj rievtesvuohta sámegielav adnet njálmálasj aktijvuodajn kriminalhuvsujn.
+Kursa aj galggi vaddet máhttelisvuodav studiemáhtudagáv oadtjot dábálasj studijijt joarkátjit.
+Boatsoj ja luonndo - Sametinget
+Majt vierddiji dahkat gå galggi dárkkelis láhkáj åvddånbuktet.
+Kulturæládusá li akta lánda geldulamos ja jåhtelamos sjadde æládusájs.
+Pládna ådåjakmánno 2015 (gasskabåddåsasj åhpadus pdf-hábmen)
+Hähkka vidjurijn, jus dån buojkulvissan la jámálguvvam ja ij máhte miededit, de huoman sujtov oattjo jus duv hägga l nihtedum.
+Gielav nannidijn le danen dárbbo agev vijdedit sajes gånnå giella le dárbulasj ja ájnas guládaládimijn bæjválasj iellemin, bargoj aktijvuodan ja almulasj iellemin.
+Ilá edna boahttsu guohtomluohko gávttuj båhtusav vaddá vaj viste binnu. Vuoronis dávk båhtusav vattisj ednam ja biotopa ietjájduvvi ja ednam båråduvvá.
+Jus mujttuj biedjat lulu suttojt, Härrá, guhtis de bissot luluj?
+Arena sáme kulturdåjmadibmáj / Kultuvrraiellem / Sámedigge - Sametinget
+Máhttet åvddånbuktet njálmálattjat: Njálmálasj tjehpudáhka le oajvvedoajmma dán buojkulvisán.
+Oahppe máhtti gæhttjat ja gulldalit ådåsijt ja dan láhkáj gárvedit ietjasa.
+Ráddidus sihtá vijdábut åvddånahttet vuogádusáv kvalitehta árvustallamijda ja vuorodit bagádallamav skåvlåjda ja skåvllåæjgádijda gænna li sierra hásstalusá.
+Bargadahttijn tjielggi ja subtsas oahppijda mij dáhpáduvvá, ja gåktu dagáduvvá.
+oahppijn gænna le julevsámegiella vuostasjgiellan le huoman lassánam 18 oahppes 25 oahppáj lågev jagen.
+Raddidus ij vuojne dáv ávkálattjan, valla vuoset dasi jut Barggo- ja sebrudahttemdepartemænnta le bivddim lagáp aktisasjbargguj KsŠajn ja sámedikkijn sámepolitihka birra suohkanijn, gånnå aj suohkana ålgoldisævto sáme fálaldagájda máhttá liehket tiebmán.
+Åtsådimságge duohtaduvvá várrogit skoadáj guodnán, gådtjåbåttsåj, tjåddågij jali vuolemusán bahtatjoalen.
+2012 jahkáj oajvvaduvvá 233,650 millijåvnå kråvnå Sámediggáj Ådåstuhttem- háldadus- ja girkkodepartementa budsjehta baktu.
+Guollimdirektoráhta Finnmárko guovllokontåvrån li tjálledåjma.
+Oahppe dævddá ájggeguovddelis mihttojt maŋenagi sjiebmáj ja árvustallá ietjas.
+Båhtusav vaddá vaj gåroda diehkkonárre binnu dálven.
+; an le oanegasj ájge tjadádimij maŋŋela máhttelis oadtjot álkkes riekknimárka
+Åhpadus la vuostatjin dunji gut la sámeintegrerigav ja sámeskåvlåv mannam jali gänna la dan lágásj duohke.
+Oahppe máhtti låkkav tjállet iesjárvustallen, jali åhpadiddjijn guládallat vaj iehtjáda e oattjo låhkåt árvustallamav.
+Dån la strategak, dujna la buorre åtsådim- ja struktuvrakmáhtto vaj máhttá plánerit, deligerit ja lájddit dåjmav biejadum ulmijda.
+tj: Duv jábmemav sárnnedip, Härrá, duv tjuodtjelimev dåbdåstip dan rádjáj gå herlukvuodan boadá.
+Åhpadiddje le åvdåtjis válljim kåserijav mij hiehpá aktisasj barggon klássan.
+mánáj kultuvralasj identitehta åvddånibme ja ietjasa unneplågogiela anov galggá åvdeduvvát sierraláhkáj
+stáhta ja suohkana oajválattja bádtjiduvvi suodjalittjat unneplåhkogielak bájkkenamájt ja åvddånbuktet unneplåhkogielav vuojnnusij galbaj ja ietjá merkaj baktu.
+Praktihkalasj dahkamusá Gå la ålggobiejvve de máhtti oahppe válldet ietjasa goahtedivrijt fáron jali fámiljav / rádnajt aktan goahtedivrij dakkir bæjvváj gåhttjot.
+Oahppe oadtju subtsasnamáv
+låhkåt ietjá álggoálmmugij árbbedábálasj subttsasijt ja buohtastahttet dajt sáme subttsasij
+Muhtema jáhkki ij la nåv vádálasj juhkat jus ij álu jugá, buojkulvissan val vahkkogietjijt, ihka vil dalloj ednagav juhká.
+Njalmálasj, tjálalasj ja digitála tevsta, musihkka ja ietjá kultuvrraåvddånbuktema máhttá arvusmahttet ietjas gisjugisvuodav ja sjuggelisvuodav.
+Jus mánájgárden ij le máhtudahka, de viertti mánnágárdde viedtjat ressursajt ålggolis.
+Máhtudakmihto båhti vuojnnuj åhpadusmihttomierijn, ma li lávke jåvsåtjit máhtudakmihtojt.
+Rámmapládna javllá mánájgárden le... sebrudakdahkamus badjelgæhttjamav ja givsedimev árrat hieredit ja vijddábut javllá... sosiála máhtto le viehka ájnas vaj hieret gássjelisvuodajt dagu badjelgæhttjam ja givsedibme.
+Gå ságas de bessi máná dassta oahppat ja gæhttjaladdat ja hiebadallat iesjguhtik ulmutjahttem vuogev.
+Lullesámegiela vuoksjuj le tjállemvuohke dåhkkidum, ja suoma bielen rájá muhtem skåvlå lullesámegielav åhpadi.
+Sámedikke presidænnta Aili Keskitalo ja Suohkan- ja ådåstuhttemminisstar Jan Tore Sanner sávvaba vuojttijda edna vuorbev bálkájn.
+Ællosujtto gávnnu Hedmarkas Finnmárkkuj, suohkan-, fylkka- ja Vuona ja Svieriga rijkkarája rastá.
+(Jesus Kristusa baktu dån le oasálasj mijá aktuvuodas, balos, báktjasis (ja jábmemis).
+Jus muhtem mánná moaddi váset oadtju gåk sihtá jus snjihtju jali vuoptajt gabes gå le moaren, de galla soajttá dáv strategijav åvddålijguovlluj adná.
+Mij gijttep gå dajna oasev oadtjop Kristusa rubmahis ja varás.
+buohtastahttet sáme subttsasijt ietjá álggoálmmugij ja ietjá kultuvraj subttsasij
+ Almma vejulasjvuoda sámegielav adnet
+Dat mierkki aj váksjomijt ja åtsådallamijt gåvådit, diedojt tjoahkkit, vuojnoj åvdås argumenterit ja ålggobargos rapporterit, gæhttjaladdama ja teknologalasj åvddånimprosessa.
+Buojkulvisá hiebalgis bágo, miesse, tjermak, vuonjal, årek, vuobes, sarves, álldo, rådno, gåddudis, gásjek, nammaláhppe jnv..
+Guhkásåhpadimtijmma Tjadádit aktan dav tjáledum dálkkediedádusáv.
+Ij gávnnu duolla vuohke surggahit - gájka surggahip iehtjama milta ja nubbe ij la buorep jali nievrep nuppet vuoges.
+Svanjggá l juogedum guovte oasseguovlluj; A ja B.
+Mánáj ståhkám soajttá gássjel dádjadit, ja muhtem ståhku sa gájbbedi vásádusájt ja hárjjánimev.
+Tjulástallat ja sämmibále fármudallat máhttá aj årrot hångel.
+Danen soajttá hæhttuji vas budsjehtav rievddadit gå ienebut diehti dáj gåloj birra.
+Matematihkka le oasse mijá væráltvijddásasj kulturárbes.
+Prosjevta guovdásj gatjálvisá le guossa ja gånnå sihtap sámegielav adnet.
+Æjgáda ham buoremusát mánása dåbddi ja dat galggá aktisasjbargo vuodon. Æjgáda galggi bessat fáron mierredit mánáj árkkabiejvev mánájgárden.
+Komitea dahkamus le gárvedit ássjev ja árvvalusáv vaddet ållestjåhkanibmáj dan ássjen majt komitea le ållestjåhkanimes oadtjum.
+§ 6 Ánjavuopmi Tromsa fylkan
+Mav diedá ietjat bájkálasj girkkohiståvrå birra?
+Digitála ræjdo vaddi ådå máhttelisvuodajt adnet sáme árbbedábálasj máhtov ja doarjjot ja åvddånahttet guládallamtjehpudagájt ja åvddånbuktemvuogijt.
+Muhtem dásijn le guhkásåhpadibme lagábu tjielggiduvvam.
+árvustallat ietjas ja iehtjádij njálmálasj åvddånbuktemijt
+Nammakonsulenta li fágalasj vásstediddje árvvalusájda makkir tjállemvuogijt oajvvadi almulasj aktijvuodajn adnet.
+Máhttet njálmálattjat åvddånbuktet: Oahppe adni bágojt ja moallánagájt ma gulluji árbbedábálasj bargojda hiebalgis vidjurijn, ja mujttali, ságasti ja tjoahkkájgiessi tiemáv.
+Ájnas la vuorkkit maŋemus allamáksoduodastusáv ja vuosedit dav aktan dálkastjállagijn gå galggá dálkkasijt oasstet.
+Organisasjåvnå mandáhtta le barggat ráfe ja sihkarvuoda vuoksjuj aktisasjbargo åvddånahttema baktu nasjåvnåj gaskan daj nieljijn fáhkasuorgijn.
+Ja mihtoga árkkabiejven ma dahki ietjama rijkatjav stuorren.
+Oahppe galggi oadtjot juojddá majna rahtji.
+Manen le muhttijn gássjel Jesusij jáhkket?
+sierraláhkáj viellja Biejvve, mij midjij biejvev vaddá,
+Stáhttaráde dættot ij le ájn visses gåktu terrorládadallam 2012-budsjehtav vájkkut.
+Danen le diedádusá vuodon aj ienep iehpeformála åtsådallama vijddásap suorges váj navti máhttá buoremus giellapolitihkav hábbmit.
+Maŋŋela vierddi åhpadiddje tjielggit njuolgadusájt gåktu ådå termajt sámegiellaj dahkat.
+Härrá, mijá Jubmel, dån le iellema ája.
+Boatsojäládus Svierigin le Svieriga vuodolága milta äládus sámijda várraj biejadum.
+Gå bájkkenamá tjállemvuohke le mierreduvvam lága milta ja Guovdásj bájkkenammaregisterij tjáledum, galggá tjállemvuohke aneduvvat divna almulasj orgánajs, selskáhpijs ma ållåsit li almulasj æjgon, ja oahpponævojn majt skåvlån galggi aneduvvat.
+Muhtem oahppe måvtåstuhttemijn nuppengielan vájvástuvvi.
+Sámedigge vuojnná dárbov sámegielav nannit ja åvddånahttet giellaressurssasuohkanijn.
+Máhttet tjálálattjat åvddånbuktet: Oahppe tjálli subtssasav, tjálli sierra dåbddåmerkajt gå buohtastahtti subtssasijt duot dát kultuvras.
+Lågå subttsasav ájn akti ja usjudalá dán birra:
+Jus tjiellde jali ällosujttimdajvva diededum lárkkamis gáhtu ja boahttsujt e ruoptus máhte stuoráp vájvij dagi doalvvot, oadtju dat tjiellde jali ällosujttimdajvva mij lárkkamav huksá äjgádij nammaj boahttsujt njuovadit ja vuobdadit.
+Sámegielaj doajmmapládna åvddån biejaduváj Barggo- ja sebradahttemdepartementas jagen 2009.
+Moadda departementa li oassálasstám doajmmaplána bargguj.
+Gájbbádusá vierddiji dagáduvvat aktan oahppij.
+Sámediggáj le vattedum vuosteldimfábmudahka gájkka areállaplánaj ma máhtti liehket ájnnasa sáme kultuvrraj ja æládusvuoduj, juoga mij máhttelisvuodav vaddá almma sáme vájkkudahttemav nannitjit sáme luonndovuodov.
+Jus boahttsu nuppet rijka tjieldes jali ällosujttimdajvas li nuppen rijkan dán konvensjåvnå loabe dagi, jali jus boahttsu tjieldes jali ällosujttimdajvas ietjas rijkan li muhtem guovlon konvensjåvnå vuosstij, galggá tjiellde jali ällosujttimdajvva ruvva máhttelis boahttsujt loabedam guohtomguovlluj doalvvot.
+Åhpadus sámegiellaj ja sámegielan ålles skåvllåvádtsema ájge åvddånahttá sáme mánáj máhtudagáv sámegielan ja sijáv gárvet oassálastátjit sámesebrudagán dagu ålles giellaaddne.
+Gájkka rievddadusá galggi dåktåris åtsåduvvat
+Gievlle le biejve (ruoppsis gievllebielle) ja máno (alek gievllebielle) gåvåstahka.
+Vuodon Sáme jáhkkoåhpaduspládnaj le Jubmel vaddá - Mij juogadip, mij la Vuona girkko bajemus
+stáhtta ruhtat åhpadussajijt åhpadiddjijda mierredum lågo milta ja fállá suohkanijda åhpadussajijt ávkástallat.
+dálkkediedádusájt dahkat ja dajt njálmálattjat skåvlå åhpadussajen jiednafijla baktu åvddånbuktet
+Biednikluohkko mij Sámedikkes ávkkiduvvá ja njuolgga boatsojäládussaj guosská le biednikluohkko 45:1, Boatsojäládusa åvdedibme.
+... giedav labuda birra gievllen, moatten gierden njittje badjel.
+Sáme álmmuk Vuonan galggá oadtjot sihkarasstet ja åvddånahttet ietjas gielav, kultuvrav ja sebrudakiellemav.
+Jus la sellaåtsådibme mij ij la iemelágásj de guoradallam dagáduvvá ja álu gåhtjoduvvá dåktåråtsådibmáj.
+Dán mijá tjállusin le akta åvddåmerka mij vuoset gåktu le CV:av máhttelis dahkat ja tjállet.
+Sáme parlamentáralasj ráde sjaddá ájnas orgádna dán ådå nuorttarijkaj aktisasjbargon åvddålijguovlluj, ja aj rijkajgasskasasj aktijvuodan.
+Niejda hähttuji aj åtsådimev guodnás vaddet.
+Danen le ájnas sáme mánájgárdijt nannit váj aj máhtti liehket buorre giellaoahppamárená mánájda.
+Dáv tjadádin ådålágásj mánájgárdijt ma oadtjun namáv Te Kõhanga Reo.
+duollatjállemnjuolgadusájt buktet bargadijn ietjas tevstaj
+Sihtap hiebadahttet viesso ja valjes dájdda- ja kulturiellemij buorre kvalitehtajn mij hábbmiduvvá, dagáduvá, åvddånbuvteduvvá ja muossáduvvá ja mij le sadjihin juohkkahattjajda.
+Vaj buoremus vájkkudusáv giellaåhpadusás oadtjot vierddi åhpadiddje organiserit dav nav vaj oahppe fáladuvvi ienemus domenajs nammadum vuollelin.
+ándagisluojttemråhkålvis 7 tj: Jubmel, dujna oattjov akta mav sáhkadit.
+Presidænnta Aili Keskitalo l sieldes håjen ráddidusá stáhttabudsjehta oajvvadussaj.
+Doajmmakonsesjåvnnå máhttá dåssju vatteduvvat dasi gænna le ávkástallamrievtesvuohta.
+Njuoravuomin li tjuovvo rájá (1. kárttaduoddetjála): Oarjján: Ruovdderahte rijkkarájás Tornehamna girkkuj.
+Sámedigge barggá vaj viehkke- ja doarjjaásadusá hæhttuji adnet máhttudagájt vahágahtedum ulmutja gielan ja kultuvran.
+Ájnas la adnet sierra klássalanjáv gånnå sámegielåhpadus galggá jage tjadá.
+Jus mánán li rapsa de l buorre anedum rapsajt biedjat plásstavuossaj åvddål gå dajt ruhkelihttáj håjggåt.
+Norgesglasset ådå versjåvnån ja kártta skåvlån li betaversjåvnå, dat merkaj dájt li ájn åvddånahttemin, ja hábbmim ja funksjonálitehtta soajttá hæhkkat rievddat.
+Madin oahppe barggi, de åhpadiddje vádtsá iesjgeñga oahppe milta ja ságas majt sij dahki nav vaj oahppe hárjjáni moallánagájt adnet ja nammadit dåjmajt.
+Roallaoavdástallam le aj gielladomedna.
+Bargge gudi oassálassti gå stoagos álggá, máhtti ådå impulsajt vaddet, arvusmahttet ja viehkedit ståhkusav målsudallat.
+Konferánsa aktijvuodan galggap dáv hárjjidallat praktihkalasj hárjjidimij ja workshopaj baktu, galggap aj ietjama riektáj birra oahppat dáj ássjij ássjediehttijs.
+Gå l seksav vuostasj bále adnám de álu gåhtjudallá l oskuld massám, jali l oskuld láhppám.
+Ållo le aktisasj, valla ållo le aj sierralágasj.
+Vuostasj le aktisasjbarggo Finnmárko fylkkasuohkanijn mij vuordedahtte le 2013 álgon gárves.
+Muhtemij jali muhtem histåvrråj tjanádum liehket vaddá identitehtav.
+Dan diehti vierttiji oajválattja juollodit nuoges ekonomalasj luohkojt sáme kultuvrraárbev Norsk Folkemuseumis ja kultuvrrahiståvrålasj dávvervuorkás (UiO), javlla Sámediggeráde ájras Henrik Olsen.
+Ettjin åvvå fálaldagá boade, ja danen prosjækta vas ådåsis almoduvvá jagen 2013.
+Ednama sáme ávkkimav le gássjelis duobbmoståvlån duodastit muhtem bájkijn danen gå Svieriga juridijkalasj vuogádahka vuododuvvá ednambarggokultuvrraj.
+Ij ga navti máhte liehket ahte le juohkka ájnna sáme dievnastusvuosstájvállde duogen definerit suv dárbov hiebadum varresvuoda- ja sosiáldievnastusájs.
+• Man álu bierri skåvllå ja æjgáda tjåhkanit skåvllåjage birán?
+Sij máhtti duola degu temátijmajda vuoras sámegielagijt gåhttjot.
+Rápportajn galggá tjielggiduvvat åtsådallamijs dåjmaj tjadádimijs sáme addnij hárráj, dán vuolen diedo www.nav.no næhttabielen ja ietjá diehtojuohkemmatriála, ja båhtusa addnijguoradallamijs sáme guovlojn.
+Åhpadus látjeduvvá nav vaj studenta tjåhkani aktisattjat moaddi jahkáj.
+Uddni le sån báhtjasj buorre mielan Lillehammerin.
+Sij maŋenagi tjálli vásstádusájt gatjálvisájda ja referáhtajt tjálli.
+Goavgge máhttá dahkat dav vájvven luossjvedit ja buoragit oadet.
+Vádá l vil stuoráp ulmusj sjiervvedávdas soaboduvvá jus la guoddnánarkkem sämmibále gå l guopparinfeksjåvnnå danen gå li smávva luottanime tsuottsajn mij dahká infeksjåvnåjt giehpebut oadtju jali såhpu.
+Åvddål gå boahttsujt doalvvogoahtá galggá ássjáj gulle tjälldáj jali ällosujttimdajvvaj diededit jus máhttelis.
+tjielggit ja riekknit haddeindeksajn, kråvnnåárvujn, duohtabálkkájn ja nominála bálkkájn ja merustallat sisbåhtusav, værov ja divudijt
+Oahppe hæhttu oahppat mij la aktisasjbargo sisadno, ja viehkev oadtjot gehtjatjit gåktu doajmmá ulmij hárráj.
+Oahppe galggi oahppat duov dáv barggamvuogev duola dagu prosjæktabargov.
+Konvensjåvnnå biologalasj valljudagá birra jages 1992 (KBV) guosská aj sámeriektálasj åvddånahttemij, sierraláhkáj guosská dát artihkkalijda 8j ja 10c.
+le avtaárvvusasj varresvuohta- ja sosiálfálaldahka sáme pasientajda, dagu álmmuk ietján.
+Bæssá aj mierredum sajijda sjielvvi konferánssasálan.
+Ietjá máhttelisvuohta le biesskedit gåvåjt avijsajs ja magasijnajs ja dahkat gåvådallamfámiljav.
+Diakoniddja Diakoniddja l girkko sosiálalasj barggo.
+Sámedigge Svierigin Sámedigge Svierigin ásaduváj jagen 1993.
+Gå le miella oahppat nubbe nuppes, de åvddånip ulmutjin.
+Dát máhttá degu skálmma majt oahppe aktu jali aktan åhpadiddjijn árvustalli.
+Dat jut Vuona álmmuk ienemusláhkáj iejvvi sáme gielajt almulasj sajijn le ájnas gielaj dásev aledittjat sebrudagán.
+Rijkajgasskasattjat le organisasjåvnnå World Intellectual Property Organization (WIPO), mij dakkir riektáj ano ja suodjalime åvdås barggá.
+Sámedigge ulmme la badjeloajve le åvddånahttet duodje æládusáv alep vuojtojn ja lasijn jådojn iesjdagádum gálvojs.
+Máná gudi li snuohpasa máhtti bielljenávlagav oadtjot gå tsuottsa bieljen båhtåni.
+Moadda vahko maŋebut muhttijn ådåsismanádibme dagáduvvá.
+2012 jahke le vuostasj jahke gå Divvun le ålles dåjman Tråmså universitehtan.
+Gå uddni sjnjuktjamáno 8. biejve ávvudallap rijkajgasskasasj nissunbiejvev ja 100 jage nissunij jienastimriektáj Vuonan, de le ájnas mujttet vájku lip guhkás ållim, de le ajtu vil váttsos, javllá sámedikkepresidænnta Egil Olli.
+Dan baktu hasoduvvi joarkket bisodimev dájs tsiekkadusájs, mij buoremusát dagáduvvá dábálasj ano baktu aktan gehtjadimijn ja ájmonanedimijn duolla dálla.
+Maria ja Josef lijga suv æjgáda.
+gåvådit sjelehtav ja diehkojt ja tjielggit dárkkelit gåktu rumáj labut
+Privatista galggi tjadádit tjálalasj eksámav Jo3-dásen.
+Dási gullu dádjadus hámes, systemas ja komposisjåvnås.
+Dån máhtá: Dån dádjada man birra mij ságastip ja vássteda åvtåjn bágojn
+Bajedime dáhpádusájs ma máhtti årrot ássjálattja guodeduvvi polijssaj.
+Vuorrasap mánájda máhtti ållessjattuga ådå ståhkusijt álgadit, duola dagu njuolgadusståhkusa jali ietjá aktisasj ståhku sa ma soajt ti ietjá mánájt sisadnet.
+Dárbasj má sujtujn aktavuodav válldet
+Eurohpáráde ekspertkomitea dåttot julevsáme giella ájn le ájtos dilen.
+Danen hæhttuji iesjguhtik strategija sajenis gå galggá sámegielav nannit ja åvddånahttet.
+Dav vuoset muhtem guoradallam mav Norut Alta - Áltá le dahkam Nordlandsforskning / Nordlánda dutkama siegen Sámedikke åvdås.
+39 ájrrasa válljiduvvi gietjat válggaguovlos juohkka nælját jage.
+Muhtema li aj virggádam sámegielak barggijt dievnastittjat sáme kundajt.
+Stiftaj barggogåhtjos le åvdedit ja gähttjat tjoaggulvisiellemav.
+Dat lij sierra lágásj histåvrålasj dahpadus, mij dálla vájkkut værálda iemeálmmuga oassálassti avta buohta stáhtaj dán jage konferánssaj iemeálmmugij rievtesvuodaj birra AN:a oajvvetjåhkanime ásadime baktu.
+Hievedum le dån, alme ja ednama Härrá, guhti väráldav nåv iehtsi ahte ájnna Bárnát vaddi, vaj juohkkahasj guhti sunji jáhkká ij håhkkåna, ájnat ihkeven iellemav oadtju.
+Sámedigge le gárves gehtjadit gåktu máhttep giellaguovdátjij ruhtadilev buoredit, valla miejnni iehtjáda dagu suohkana, fylkkasuohkana ja guovdásj oajválattja hæhttuji ienep åvdåsvásstádusáv válldet váj giellaguovdátjij ruhtadille bárrán.
+Sáme sebrudagán li moattelágásj sebrudakvuoge.
+Moadda klassihkalasj teáhtera d. d.. Hamlet jårggåluvvá sámegiellaj, ja buvtaduvvi moadda ådå sámegiellaj.
+Ja Jubmel - sån diehtá mij munji le vuogas.
+Rijbadimtsuojggidusá ja diehto gæhttjalime dahkamusáj birra máhtti dunji vaddet oahppijdat vidjurij birra ja majt Aktisasjbarggo åhpadiddjeguojmij vuodulasj tjehpudagáj birra
+råhkålvis 8 Jubmel, mij boahtep duv åvddåj surgon ja juoren, gájkka dajna majt ep dádjada, gájkka dajna mij ietjáduváj (gájkka dajna mij le rievtugahtes ja boasstot).
+Oahppe hæhttuji diedolattja makkir máhtudakmihtojn sij barggi.
+ságastallat viessomvuogij ja sæbrástallamvuogij birra duon dán kultuvran ieŋŋelskgielak rijkajn ja Vuona rijkan, ja aj sáme kultuvran
+Máhttodepártemænnta galggá aktan sámedikkijn diedojt juohket æjgádijda, auohkanijda, ja mánájgárddeæjgádijda sáme mánáj rievtesvuodaj birra ja makkár fálaldagá ja doarjjaårniga gávnnuji.
+Juohkka æjgáda sávvi åvddånimev sijá mánájda, ja skåvllå le ájnnasamos viehkkijs dan åvddånibmáj.
+Sæmmi ájggeguovdelis le biedjat vuodon ietjá árbbedábálasj sáme æládusájt degu guollim, ednambarggo, duodje ja ietjá miehttseæládusá ja tjoahkkeæládusá.
+Jus dån jali iehtjáda gudi mánáv dåbddi lihpit mårålasj duv máná åvddånime birra, galggá suohkan ja PP-virgge árvustallat ja bagádallat máná dárboj birra.
+Givsedibme iesjguhtik láhkáj defineriduvvá, valla muhtem oase iesjguhtik definisjåvnåjs li jut
+Sámedigge le vuostatjin politihkalasj ásadus ja hæhttu danen dåjmalattjat barggat ja ævtojt biedjat váj gávnná politihkalasj tjoavddusijt dajda rievddamijda ma dal dejvadi.
+Máhttet låhkåt: Oahppe ietjasa subttsasav duolla låhki, avtatrajes, riekta jienadi ja luondulasj intonasjåvnåjn.
+Sáme tjállemgiela normerimij le aj ájnas jut miján le doajmme nuorttarijkaj giellaorgádna.
+Rudá manni suohkanijda ja fylkasuohkanijda sámegiela háldadusguovlon, giellaguovdátjijda ja duon dán åhtsåmij duohkáj prosjevtajda.
+Værromákse gudi válldi aktijvuodav nuorttasábmáj tjálalattjat, oadtju nuorttasámegiellaj vásstádusáv.
+Sellaåtsådime baktu li dávdav máhttám ielvvet ja máhttelisvuohta garrasit skihppát unnu.
+Almma vejulasjvuoda sámegielav adnet almulasj ja priváhta aktijvuodajn le viehka ájnas gå galggá sámegiela anov vijdedit.
+Sámelága giellanjuolgadusá (1992) vaddi sáme giellaháldadimguovlo álmmugij riektáv almulasj måhkijn aktijvuodav válldet ja vásstádusáv oadtjot sámegiellaj jali dárogiellaj ietjasa giellaano milta.
+Ž Manen duv galggap bálkkit?
+Duodden ájggu statistihkalasj guovdásjdåjmadahka aktelattjat ålgusvaddet ådåsit åvddånahtedum sáme statistihkav www.ssb. no / samer næhttabielen.
+Sáme giellaprosjevtajn la rabás åhtsåmájggemierre 2015 rájes / Sáme giellaháldadimguovllo / Giella / Sámedigge - Sametinget
+Ájggudagán mij le tjielggidusá ja diedádusá åvddånbuktema gaskan le vejulasj politihkkárijda, ásadusájda ja iehtjádijda gudi sámegielajn barggi, oassálasstet boahtteájge giellapolitihkav hábbmit.
+Suohkan bærrájgæhttjá jut gájka gejn le guláskuddamriektá bessi javllamusáv buktet ja sáddi ássjev sáme nammakonsulænntadievnastussaj tjállemvuoge oajvvadusá diehti.
+Goahteæjgáda sjaddi oadtjot girjev tjadádam gehtjadime birra javllamánon 2012.
+Dánna åhpadiddje gávnná buojkulvisájt gåktu máhttá barggat máhtudakmihtoj 10. dásen.
+- Dát guosská rijkajgasskasasj álggoálmmuksolidaritehttaj.
+De bissu dá gålmmå: Jáhkko, doajvvo ja gieresvuohta, ja dajs gájkin stuorámus le gieresvuohta.
+Luonndovaljesvuodalága 8 paragráffa nuppát lahtasin javladuvvá oajválattja galggi dættodit máhtov man vuodo li buolvaj åtsådallama anos ja aktisasjdoajmma luondos, dasi gullu aj dakkir sáme adno, mij máhttá viehkken luonndovaljesvuoda guoddelis adnuj ja suodjalibmáj.
+Oajvveoasen le gatjálvis låhkåt duov dáv tevstav ieŋŋilsgiellaj arvusmahtátjit låhkåmávov ja muossádimijt, ja dádjadittjat ja åmastittjat máhtov.
+Duosto muv jáhtot milta juhte dån i avtanik hilgo guhti duv åhtså.
+subttsasijt subtsastallat gånnå adná elementajt sáme subtsastallamdábes
+Mij dáhpáduváj sijáj gudi suv birra lidjin?
+Barggijbiejve Bihtámin moarmesmáno 2010 temajn Iellembirás
+3.2 Buojkuldagá ja báhkoano - sebrudahtte jáhkkoåhpadus 3.3 Oahppam - dahpaduvvá mánás, sosiálalasj aktisasjvuodan
+Giellaguovdátjij hásstalus le jut ælla stuoves ålgodisævto.
+dålkkut ja adnet teknihkalasj ja matematihkalasj diedojt guládallamijn
+Giellaárená hæhttuji mánájgárdij ja skåvlåj ålggolin åvddånahteduvvat váj giellaåhpadibme dågålasj láhkáj sihkarduvvá.
+Jubmela rijka birra sárnnedij, rievtesferdugahtesvuoda vuosstij hålaj, oavdojt dagáj ja skihppijt buoredij.
+Gåjkkådimvuohke le sierra ájnas gahtsomájge maŋŋegietjen ja gå le lievnno.
+Dálásj ådåájggasasj ällosujtto vuododuvvá bierggobuvtadibmáj ja le ednamrávkke.
+Gähttjala dahkat nåv vuohkasit mánnáj gå máhttelis.
+Ep ållu diede galles bukti ságastit, tjállet, låhkåt jali dádjadit sámegielav uddni.
+Váj sihkarasstá dá oasstema li njuolgadusáj milta de le ájnas orgánajn mij dåbmaris ja dåhkkidahtte láhkáj giehtadallá oasstemnjuolgadusáj gujddimássjijt.
+Gejda barggi stáhtan, lánndadikkijn ja kommuvnajn stivrriduvvá sjávovälggogisvuohta almulasjvuohta- ja sekretässalágas valla gudi barggi priváhta sujttovadde lunna galggi tjuovvot patiänntasihkarvuohtalága njuolgadusájt sjávovälggogisvuoda birra.
+gávnnuji bargge máhttudagáj suomagielan,
+Dåktår álu vásstádusáv laboratåvrås oadtju avtan jali guovten biejven.
+dåbddåt ja gåvådit guovte- ja gålmådimensjonála gåvvusij dåbddomerkajt dagu tjiega, rabda ja jalgudagá ja figuvrajt tjuolldet ja namádit gåvvusijt dåj dåbddomerkaj milta
+Gestagenum gávnnu aj iemelágasj p-tablehtajn, valla dálkasmierre hähkka p- tablehtan la sieldes alep.
+Vuona ja Svieriga Sámedigge aktan Svieriga Sámij Rijkasiebrre ja Vuona Ællosámij Rijkasiebrre, li gåhtjoduvvam Vuona ja Svieriga rádediddjes joarkket bargujn Svieriga ja Vuona boatsojguohtomsåbadimijn.
+6 § Tjuottjudusguovllon suomagiellaj li kommuvna Botkyrka, Eskilstuna, Váhtjer, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
+Jubmela rijkka ietjastis bådisj vájku ep råhkådalá, valla dánna råhkådallap mijá lusi aj boahtá.
+Oadtju hähkka-p-tablehtav ienemus nuorajduostudagájn, seksa- ja aktanårromduostudagájn ja varrresvuohtaguovdátjijn.
+tjåhkanime, gånnå sáme máná ja nuora máhtti æjvvalit iesjgeŋga giella- ja geográfalasj guovlon, le ájnnasa.
+identifiserit mij le ja mij ij le gielalattjat muoduk ieŋŋelskgiela ja ietjas iednegiela gaskan
+Čákkit la barggojuohkusa namma manna umasslágásj formálalasj ja sahte lájddijiddje sáme sebrudagás gåhtjoduvvin bargatjit ássjijn gåktu mij ållidip Iellembirrasav ja Iellembirrasa bagádiddje prinsihpajt umasslágásj juohkusijn ja organisasjåvnåjn sáme sebrudagán.
+guoradallat bájkálasj ja globála rijdojt tjanádum birásássjijda ja háldadibmáj, ja árvvaladdat gåktu dá rijdo soajtti bájke ulmutjijda, sámijda ja ietjá iemeálmmugijda ja væráltsebrudahkaj vájkkudit
+Vijddábut de li ållessjattugijn Åhpaduslága § 4A-3 milta rievtesvuoda joarkkaåhpadussaj dat jages gå li 25 jage dievdde.
+I agev dárbaha sidjij guorrasit jalik sijáv doarjjot vájk mav dahki.
+Dat mierkki siján le aj åvdåsvásstádus dievnastusáv fállat mij le sáme pasientaj gielalasj ja kultuvralasj dárbojda hiebaduvvam.
+Tråmså universitehtta oadtju 955 000 kråvnå ráddidusás åvddånahtátjit digitála vædtsagijt maj baktu sjaddá álkkep sámegielajt adnet.
+Nammadus le fágalasj duodastuvvam dåjmaj oajvvadusáj baktu oajválattjajda vaddám sierralágásj máhttelisvuodav sámepolitihkalasj ulmijt ållidit ma lulujin sebrudakåvddånahttemav nuorttan nannit.
+Giellajábmemav garvvet gájbbet nannusap ja ienep ulmmejåksåm ja systemáhtalasj rahtjamav.
+Åtsålvis Åtså maŋemusát moarmesmáno 15 biejve!
+Ž Majt vidá jage duogen dagá?
+Da ájrrasa majt Sámedigge nammat nasjonálpárkaj stivrajda åvdåsti sáme berustimijt ietjasa tjadá stivran.
+Ienep dutkamav álgadit sáme kulturæládusáj birra
+åvddånbuktet ietjas lávllagij, juojggamij, báhkoståhkusij ja subttsasij dramatiserema baktu
+Gå fáhka åhpaduvvá måttijt jagijt, de le dåssju bajemus dáse åbbålasjárvustallam mij boahtá åvddån máhtudakduodastusán jali loahppaduodastusán.
+ságastit virgij ja barggoiellema birra
+Dat sihtá javllat sáme giellaguovdátja, suohkana ja ietjá doajmme giellabirrusijn galggi lahka aktisasjbarggat.
+D. Gåktu galggi bargge nubbe nuppev gehtjadit ja viehkedallat?
+Oahppe oadtju dáv kåserijav juogedum elektronalattjat jali páhppára nanna.
+Barggo- ja álkkádusetáhtta galggá tjadádit biellejahkásasj addnijguoradallamijt, ja jahkásasj addnijguoradallamijt barggovaddij gaskan.
+Luluj luondulasj dájt prosessajt aktan gehtjadit.
+Sáme organisasjåvnå 1970-lågos dåjmalattjat barggin dan vuoksjuj váj galggin rijkajgasskasasj álggoálmmukbargguj sæbrrat duola dagu Álggoálmmugij væraltráde (WCIP) ásadime baktu jagen 1975.
+tjuorggat ja gåvådit gávagijt parameterhámen ja merustallat dákkár gávvagij ruossimtjuorgav
+Oahppe máhttá tjielggit gåktu moadda moattelágásj terma li badjánam, jårggålum terma aj.
+Åhpadiddje ij bierri jårggålit ienebuv gå dárbulasj le, nåv vaj oahppe dádjadi ávkálasj la oahppat sámegielav.
+Máhttá dåbddut vaj viehket jur dalloj, valla goavgge boahtá ruoptus ja de máhttá väráp sjaddat.
+Mån dárbahav viehkev dáv bágov dádjadit
+Gånnå: Gut: Dáhpádus: Man birra ságastallat:
+vaddet bajeltgåvåv gåktu bioteknologija duon dán láhkáj medisijnalattjat aneduvvá ja dágástallat vejulasjvuodajt ja hásstalusájt dákkir anojn
+Jus dasi sjiehtada de viertti dav kontráhktaj åttjudit. Dakkir ássje vierttiji vattugisláhkáj tjáleduvvat ja åvddåla såbaduvvat.
+Musihkkajuollodime Sámedikkes / Dájdda- ja kulturdåjmadibme / Kultuvrraiellem / Sámedigge - Sametinget
+Gájkka boatsojmerka li boatsojmärkkaregisstarin tjoahkkidum.
+Áhttje mijá guhti le almen.
+Bivddám, dábmam, båhtjåm, bårråm li dav, ja skittes ja náhkes biktasijt gårrum.
+Rijddotjoavddemráde sijddabielen le diedo rijddotjoavddemráde birra nuortta- ja julevsámegiellaj.
+Åhpadusá mihttomierre le oahppe galggá máhttet
+gulldalit ja dádjadit sosialalasj ja geografalasj variántajt autentalasj diles
+Máhttet adnet digitála ræjdojt sámegiela tjiegŋodimen le dárbulasj jus galggá rijbadit moattebelak tækstahámij ja åvddånbuktemij.
+Oahppopládna vuoset matematihka máhtudakmihtojt viddnofágalasj oahppoprográmmajn 1T-Y ja 1P-Y.
+Sámegiella le akta sáme sebrudagá vuodoåsijs ja Sámedigge mij le sámij álmmukválljidum orgádna bierri liehket tjielggasap aktørra giellapolitihkan ja mierredit viehka ienebut giellagatjálvisájn gå uddni.
+Dan båttå ásaduvvá seminárra Columbia Universityn ájggegávdan vuoratjismáno 24. ja 25. biejvijt væráltkonferánsa loahppadokumenta sisano birra gånnå Sámedigge aj oassálasstá.
+Gå bielljetsuodtsa l savvám, mij álu åvvå ruvva manná de máhttá lávggot iemeláhkáj.
+Viehkeda mijáv gullat tjuorvvomav majt dån le gullam, niedav dádjadit nåv gåk dån le dádjadam, almasjmáttov dievnastit nåv gåk dån le dievnastam.
+Sij galggi sáme nammadusájt diedulattjat adnet.
+Mujte iesmiedogis barggo le árvulasj CV:aj biedjat.
+Miján le aj riektá sámegielav oahppat ja adnet.
+Jus la skoadov ierit tjuollam
+formulerit luonndofágalasj gatjálvisájt juoŋga birra massta oahppe imájdallá, oajvvadit vejulasj tjielggidusájt, plánav dahkat ja guoradallamijt tjadádit
+Lehkus njálmálasj ja / jali tjálalasj giellamáhtudagá vánesvuohta, valla aj fáhkamáhtudagá vánesvuohta sámegielagij gaskan.
+Dá guokta kultuvra viessoba nubbe nuppe guorralakkoj.
+Ja moaddása li abmasa sjaddam dan ådåájggásasj teknologijasebrudahka mij le maŋemus lågij jagij åvddånam.
+Bagádusá galggi dahkat nav vaj åhpadus sámegielan ja dárogielan orgániseriduvvá nav vaj oahppe oadtju åhpadusáv doajmme lágaj ja njuolgadusáj gájbbádusáj gáktuj.
+Oahppe máhtti vuodon adnet moattelágásj gåvåjt vaj ságastit máhtti mij hiebalgis le dan ájggeguovddelis dilen.
+Vuojnnet gássjel le ájnegis ulmutjijda diehtet gejna galggi aktijvuodav válldet gå galggi gujttit, ja fylkkamánnij bieles ilá binná ressursa biejaduvvi dáv gujttimårnigav tjuovvolittjat.
+Danen le luondulasj juohkkahattjaj guhti le girkkon gástaduvvam, girkkon aj konfirmeriduvvat.
+Máhtudakmihttomiere båhti vuojnnusij åhpadusmihttomierijt, ma li lávke jåvsåtjit máhtudakmihtojt.
+Gå idedis vas smaredij de ájtsaj oadám lij moadda ráboj gassko.
+De le dal dujna máhttelis oadtjot ienep diedojt ietjat oahppejuohkusa båhtusijs ruvábut gå åvddåla.
+Dát åhpadimgárvvidus le buojkulvis gåktu barggat 3. ja 4. jahkedásijn.
+2008:n Sámedigge guovtegielakvuodadoarjjaga guoradallamav diŋŋguj.
+Dát åhpadimgárvvidus hiehpá buoragit guhkásåhpadibmen danen gå oahppe galggi subtsastit, ságastit ja buohtastahttet subttsasijt.
+Lágadis la nuppástit seksuálak tjerda diehti.
+Muhtem sajijn lávllu gasskaájge sálmajt, ietjá sajijn hip-hop, ja muhtem sajijn vas goappátjijt sæmmi jubmeldievnastusán.
+AN:a Mánájkonvensjåvnnå duodas sáme mánáj riektáv giela, kultuvra ja åsko adnuj.
+Álu infeksjåvnnå vássá muhtem biejvijs.
+Eksábma guovdásj ásadusájs dagáduvvá ja sensureriduvvá.
+Moattes sámijs sámásti, valla e sámegielav tjále ja lågå.
+Lågå oajvvadusáv ieŋŋilsgiellaj jali dárogiellaj dánna:
+• Vuodna hæhttu sihkarasstet jut álmmukregistar ja ietjá almulasj registara ja institusjåvnå máhtti sáme bokstávaj tjállet
+Dá mærrádusá lágan li dahkam nav vaj Sámedigge hæhttu tjielggit ietjas vuodov pládnabárgo oassálasstemij.
+Rádjam le muv sárnnedittjat fáŋgajda friddjavuodav, tjalmedimijda
+• Dágástallit gåktu sihtabihtit dajt oahppijt tjuovvolit gudi li nievrebun jali buorebun gasskamieres.
+Norut Alta - Áltá ja Nordlandsforskning / Nordlánda dutkam li aktan dáv guoradallam.
+Máhtti aj hárjjidallat riekknit millimehterij ja centimehterij.
+Sämmi l jus dujna l barggoiellemmáhtalgisvuohta ekonomidjas, bargges, IT:as ja sisŋásjdievnastusás.
+Ietjá láhkáj åvddånbuktet ietjam
+Vájkkudit dasi ahte riektáprosessa massta kárttimbarggo le oassen vieleduvvá
+Mujna le viek stuorra báhkoboanndudáhka
+Jus nuppástuvvá de l buoremus dav giehttot ja viehkev oadtjot nuppástimev hieredit.
+Sæmmi bále bessi rollaj ja dáhpádusáj lahka.
+Sámedigge le åvddåla rapportajt dahkam sámegiela birra sebrudagán.
+Uddni sijddanamma ienemusát boatsojsujton aneduvvá.
+Jus la aktisasjlihtto galggá gärdda guohtomguovlo sinna gávnnut.
+Báhko åvddånahttemságastallam vuoset man birra galggi ságastallat; gåktu oahppe skåvlån doajmmá, soapptsu, oahppá ja åvddån.
+Ævto ma hæhttuji dágástaláduvvat ja árvustaláduvvat le i. i..:
+Sámedigge le dan diehti guhkes ájgev barggam nannidahttet sámegielav ja kultuvrramáhttudagájt Mánnáviesojn (Barnehus), maj vásstádus le åtsådit mánájt ja nuorajt gudi li vásedam seksuálalasj illastimijt ja vaháguhttemijt.
+Ij råkkådahka Nussirin juska regulerimpládna le dåhkkiduvvam
+suohkana ja fylkasuohkana máhtti vaddet oahppolihtojda åhpadusáv vaddet vuodo ja joarkkaskåvlå åhpadussuorgen.
+Lijkku gus rádnaj bioj mannat?
+Åhpadiddje oahpásmahttá tiemáv ja giehttu gåktu tevstajt jårggålit ja hiebadit.
+Mij la buorre: Dån ietjat vuojnojt tjielgga åvddånbuvtá Muv mielas de dån buoragit ietjat vuojnojt argumenteri.
+Diedádus le rievddam åvdep diedádusás 2005 rájes " Sámedikkeráde diedádus sáme mánájgárdij vuoksjuj " ja " Sáme mánájgárdij strategalasj pládna 2008-2011 " joarkka.
+Ihkenis ij oade, agenis gåhtså, sån guhti Israelav várjjal.
+Jánndurin la dárbulasj ienep låssjkusis gå majt jáhkká, buojkulvissan jagák máhttá ienep gå lijttarav dárbahit.
+Gå sellarievddadusá árrat ielveduvvi ja dálkuduvvi, le dat dahkam vaj skoahtotjåttåbårredávdda dajt maŋemus 40 jagijt la oalle binnum.
+tjállet rapportajt ja gåvvidimijt ja avtagærddásasj digitála tevstajt dahkat
+válljit duov dáv digitála ressursav ja ietjá viehkkenævov, ja adnat dajt iesjrádálattjat gå gielav le oahppamin
+Kultuvrraæládusá maj vuodo le sámekultuvrra, luonndo ja birás máhtti sjaddat ájnas æládussan moatte sáme sebrudahkaj, javllá rádeájrasAnn-Mari Thomassen.
+Dákkár gatjálvisá e ságájdáhttemin hieba.
+Sáme álmmuga guoskavasj ássjijn de guovdásj oajválattja Sámedikkijn guládalli.
+Danen le ájnas ráden le buorre aktisasjbarggoævto ja åvddånahttemvejulasjvuoda.
+Dáj rievddamij milta hæhttu dal dåjmalattjat gatjádit makta máná kultuvralasj ja gielalasj riektá várajda váldeduvvi gå biebbmosijddaj jali mánájsuodjalusásadussaj biejaduvvi.
+Gå dát konvensjåvnnå fábmuj biejaduvvá galggá javllamáno 13. b. 1971 bievddegirjje Svieriga ja Vuona gaskan gárdij tsieggima ja huksama birra muhtem rijkarája åsij milta (Jämtlanda lena ja Nuortta-Tröndelaga ja Oarjje-Tröndelaga fylka) fámoduvvat.
+Pláni: Gatjálvisájs majt le ájádallam åvddåla moatte li álu ságájdahttemin vássteduvvam- danen ájádalá moadda ietjá gatjálvisájt.
+Navti álggoálmmuknissuna viehka gássjelis dilláj båhti.
+Gå allamáksoájgge nåhkå de álggá vat ådå ájgijn boahtte oasstemin, juska gånnå la allamáksotráhpan.
+Máhttelis le aj organiserit skåvllåbiejvev nåv vaj oahppe iejvviji sámegielav mierredum ájgijda biejvenalluj, duola degu juohkka ideda.
+Moaddása oajvvadi dárbahip ådå vælggogis sjiehtadusáv duodden Kyotoj, mij mierret USA:j nuoskodimlåbijt ja mij mierret nuoskodimbinnedime ja dálkádakhiebadime ruhtadimev hæjos lándajn.
+Mánná hæhttu iesj bessat subtsastit gåktu dille mánájgárden le.
+anályjssajuohkusa mandáhttá ij le statistihkav dahkat, valla gávnnat ja kommenterit ieme statistihkav.
+Dát merkaj aj gárvedit, dahkat ja hárjjánit låhkåt ieŋŋilsgielak tevstajt duon dán sivá diehti, ja duot dát guhkkudagás ja gássjelisvuodas.
+Majt máhtá buoredit: Dån vierddi gávnnat buojkulvisájt gåktu giella ja kultuvrra sámij gasskan duon dán sáme guovlon dejvadi ja gilposti
+Jus dávdda gávnnu soahpomsuodjelágan, de máhttá brevav jali telefåvnnåságastimev oadtjot muhtem duostudagás gånnå gåhtjoduvvá ietjas åtsådit.
+Dåj lihppe dal gállasjguojmitja ja dunnu gállasjvuodav lihppe Jubmela ja dán tjoaggulvisá (dáj vihtanij) åvdån nannim.
+Rádnastallam le æjvvalit aktijvuodan gånnå ájnegis dåbddå ietjas dåhkkiduvvam ja árvvon anedum jur navti gåktu sån le.
+Fálaldahka le muhttijn aj nav moattelágásj; varresvuodadievnastusá bieles dåbddu dagu dilev láhtjá buorre sáme fálaldahkaj, madi addne e sæmmi láhkáj dåbdå.
+Presidænntaj la ájnas gå Nuortta-Hålogalánda biskåhpan li buorre diedo sáme sebrudagás ja girkkoiellemis.
+Muhttijn aj åtsådibme dagáduvvá gehtjadittjat vaj e buojkulvissan plasentas bátsidusá gávnnu skoadon.
+ståhkat, gæhttjaladdat ja barggat jiednadimijn ja intonasjåvnåjn
+Dát láhka l dagádum suoddjitjit mánájt vuoras ulmutja dagojs vastes dagojs majt e sidá vuorrasap ulmutjis.
+Sámedikke oajvveulmme sámegiela åvddånahttema gáktuj le lasedit sijá lågov gudi gielav bukti ja sámegiela anov vijdedit.
+Nasjonálalasj láhkatjoahkkijn vuodot Vuodolága 110 § a-oasse vælggogisvuodav stáhttaj láhtjet dilev nav vaj sáme álmmuk máhttá " sihkarasstet ja åvddånahttet ietjas gielav, ietjas kultuvrav ja ietjas
+gæhttjaladdat duojna dájna njálmálasj ja tjálalasj åvddånbuktemvuogijn duon dán sjáŋŋarin
+Gávnnu moadda lágásj skálma, d.d. barggoskálma / prosæssaskálma ja vuosádallamskálma / árvustallamskálma.
+Dánna oahppe galggi vuosedit ietjasa máhtudagájt gå dálkkediedádusájt dahki, gånnå li akta jali ienep dájs bágojs: dálkke, dálkkemerka, muohta ja fierdda.
+válljit hiebalgis mihttimavtadagájt ja riekknistit iesjgeŋga mihttimavtadagáj gaskan
+Statistihkkaj gullu dáhtájt plánit, tjoahkkit, organiserit, analyserit ja åvddånbuktet.
+Ådåjakmáno 1. biejve rájes biejaduváj gájbbádus barggoájge binnedibmáj 40 prosentas 50 prosænntaj gå sierranjuolgadusá fámoduhteduvvim ma ruhtahiede ájge doajmmin.
+Smávmánájt máhttá guodde valugin, babysitterin jali asken adnet biejven.
+Kulturæládusá lassáni sáme guovlojn
+Sámedigge gæhttjal vájkkudit sihke Vuona ja iehtjádij rollav REDD + dåjman rijkajgasskasasj birástagáj åvddånahtedijn, váj dat sihke dahká ahte dálkádakgássaj luojttem giehpeduvvá, ja ganugahttá biologalasj valjesvuoda binnedimev ja åvdet guoddelis åvddånahttemav álggoálmmugijda gudi trohpalasj vuovdijn viessu ja bierggiji.
+Majt mierkki Pedagogalasj - psykologalasj virgge (PP-virgge) Virgge mij bagádallá suohkanav hiebadime birra mánájda gænna li sierralágásj dárbo.
+Máhttodepartemænnta le gåhttjom Åhpadusdirektoráhtav jagen 2009 tjadádit bærrájgæhtjov gåktu suohkana ja fylkasuohkana tjuovvoli sáme oahppij rievtesvuodajt åhpaduslága milta, dán vuolen aj oahppij máhttelisvuodajt oahpponævojda.
+Binná addne ja stuorra vijddudagá dahká gássjelin oarjjelsámegielajn barggat.
+giehtadallat, faktoriserit ja álkkedit algebrauttrykkajt, dajt praktihkalasj dilijda tjadnat, foarmmalij, parantesaj ja fraksjåvnåj riekknit ja neljudakgárgadisájt adnet
+nRK sámi Radio ådåsfálaldahka radion sisadná guokta sáddaga julevsámegiellaj ja oarjjelsámegiellaj vahkkuj.
+Man ednagav la juhkam dav mierret.
+Dát doadjá prinsihpajt rádádallamsjiehtadusán Sámedikke ja stáhta gaskan.
+Sæmmi láhkáj le guovdátjin buktet iehtjádij signálajt dádjadit gåktu galggá jali bæssá ulmutjahttet, jali mij le sijá rájáj rastá.
+Sáme giellaguovdátja viehka buorre bargov dahki bájkálasj sebrudagájn, ja li dåjmalattja dagu giellakursaj ja sámegiela árenáj ásadijn.
+Skåvlån le åvdåsvásstádus dålkåv åttjudit sidjijda gudi dárbahi. Åtsådallama vuosedi luluj dárbbo dålkkåj ságastallamijn sijájn gudi dánna lij guhkev årrom ja aj sijájn gudi li áttjak boahtám.
+Maŋŋela gå ållessjattukåhpadimprográmma álgij, le registreridum stuoráp rekrutterim vijddábut låhkåmijda sámegielan.
+Dát rahpá ådå oahppamarenajt ja vaddá ådå máhttelisvuodajt låhkåm- ja tjállemåhpadusán, tevstaj gárvedimen, komponerimin ja tevstaj divodimen.
+Slávgán la virgálasj stáhtus, valla dat ij la álmmukslávggá mij åvdåstahttá gånågisrijkav Vuonav álmmukriektálattjat ja stáhttariektálattjat.
+Jagen 2011 Sámedigge álgadij, aktan Rijkaantikvárajn, registrerimprosjevtav sáme tsiekkadusájs.
+Rapportta "Evaluering av Sametingets søkerbaserte tilskuddsordninger for samisk språk " åvddån biejaduváj Sámedikken mánnodagá 18.02.13.
+Ij galga dálkudit mánájt gudi li nuorabu gå guhtta máno gudi báhkan buolli váni vuostak sujtujn aktavuodav válldet.
+Duodden dán dáhtátjoahkken gånnå máhtá gávnnat bágojt ja termajt, gávna risten.noŠan adjáj:
+Jus mánná ij njamáduvá, de máhttá njidtjemielkkemålssomav vaddet, rijssa- jali májsajubtsav máná álddara gáktuj.
+Juska vil oarre de l riektá abårtåv dahkat váni darbaha ietjas tjielggit ietjá ulmutjij.
+Stáhtan la riektávælggo vaddet sámijda máhttelisvuodav duodastit ja åvddånahttet sijá kultuvrav.
+Dákkir ieredus ij le dåhkkidahtte.
+Åvddål gå gähppá li ållåsit åvdeduvvam de li sierraláhkáj rasje suovvaj.
+Röntgenapparáhtta mij aneduvvá l sierraláhkáj hábbmidum váttátjit njidtjetsuottsas buorre gåvåjt vuollegasj röntgensuonjardimijn viehkken Muhtem bále máhtti bårredávddásjattalvisá ma li val muhtem millimehtera stuore älvádallat.
+• Máhtá gujttit jus mánná ij sierrapedagogalasj viehkev oattjo
+50 skallidim- / konfirmasjåvnnå- jubmeldievnno
+Ulmme l gávnnut gesi l válldum jali l aktijårro, sirádum ulmutjijda jali gejda ájggu sirádit, gesi l gássjelisvuoda sirádime maŋŋela ja gesi l gassjelisvuoda gasskavuodan suv lagámusájda.
+Oahppe hæhttu aj buoragit dádjadit gåktu sån doajmmá.
+Pressan ja median le sierra lanjá, ja hiebadahtedum la radio- ja televisjåvnnåsáddimijda Sámedikke tjåhkanimijs.
+Árvustallamin bargadahttijn máhttá åhpadiddje diededit gájbbádusáj milta masi sij li åvdutjis guorrasam.
+Dálla le muhtem barggojuogos manna li ájrrasa dájs ásadusájs, buktám guoradallamav mij oajvvat máhtsadit oasev dájs gávnijs daj gudá dávvervuorkájda ma li Sámedikke háldon.
+Ávkástallamrievtesvuodaj æjgádin li rievtesvuoda válldet ja ávkástallat minerálajt masi stáhtta æjggurievtesvuodajt tjuottjot (§32).
+Rieknimtjehpudagá åvddånibme ieŋŋliskgiela hárráj merkaj adnet tállajt ja rieknimav gå åvddånahttá repertoarav matematihka termajs ieŋŋliskgiellaj ma li viettjadum bæjválasj iellemis, ja dábálasj ja fágalasj ássjijs.
+Mánájskåvlån le dáhpe sosialalasj dåjmajt vuorodit, madin fágalasj åvddånibme le ájnnasamos nuorajskåvlån.
+Gávtse jagágin álgij sån karriærav balæhttadánssen.
+Guoskavasj ællosujttotjielde gåhtjoduvvi aktijvuodav mijájn válldet jus vuojnni dárbov Sámedikkijn guládallat dájna ássjijn.
+Dát la ållagattjat ájnas gå ulmusj la várnajhamos dilen, javllá rádeájras Olsen.
+Oahppe vierddiji allasisá báhkobáŋkav dahkat.
+Máhttet låhkåt: Oahppe låhki duov dáv dålusj subtsasav, giehtov, dijdav ja ietjá tevstajt ma tiebmáj gulluji.
+Jus i sidá ietjat profijlav rahpat, de le nubbe vuohke duodde kontov ásadit.
+Sámedigge vuojnná dárbov láhtjet kursajt udnásj æjgádijda le mierredime giela åvddånahttemav boahtte ájgijda.
+Maõria (gudi årru boandás ja demokráhtalasj stáhtan) li aj dåjmalattja iemeálmmukkonferánsajn ja giellakonferánsajn gånnå diedojt juohki ietjasa giellaællánahttemij birra.
+Ráddidus ittjij tjuovvola Sámekomitea oajvvadusájt diedádusán Stuordiggáj jagen 1963.
+Máhttá aj vaddet PSA-åtsådimev jus dåktår gullá muhtem prostahta rievddadusájt gå åtsåduvvá, rievddadime ma máhtti buktet moattelágásj vájvijt ja dávdajt.
+Oahppe máhtti tjåhkanit temáplakáhta birra ja såbadit ságastallam galggá sábmáj.
+Duodjevuobdde máhtti åhtsåt prosjæktadoarjjagav ja dan láhkáj nannit manov duojes dagádum ietjá duodjárijs
+Tjoahkkáj juolloduváj 426,5 millijåvnå Sámediggáj ja 890 millijåvnå sáme dåjmajda.
+Iehtjáda vas luovviji ietjasa ájnegissubttsasijs, sjáŋŋara sisbielen tjálli ja sæmmi boahta aj sáme árbbedábij milta.
+tjielggit faktåvråjt ma populasjåvnå stuorrudagáv vájkkudi ja vaddet buojkulvisájt gåktu sjatto ja juhtusij iellem nuorttaguovlojn li rievddam
+Diehtep gå gajkoduvvá goahte mij le mijá viesso ednamin, de miján le viesso almen mij le Jubmelis, ihkeven viesso mij ittjij giedaj dagáduvá.
+Gätjástus la várrogit álgget vaj ij njálmmáj garrasit tsåhkkå ja labuda njuoktjamav guojmenis njálmen dalága.
+Tjálalasj eksámen bájkálattjat dagáduvvá ja sensureriduvvá.
+Nuorttasámegiella nielje oajvvegiellasuorggáj juogeduvvá: Merrasámegiella - Lulle merrasáme (Várjatvuodna ja Lágesvuodna).
+Dán aktijvuodan le ájnas sáme nammafágalasj arkijvav tsieggit váj namá li álkket giedaj åvdån.
+Muhtem oahppe måvtåstuvvi gå diehti nágin galggá låhkåt jali gulldalit sijá subttsasav.
+Juogosloagga 1, álggoloagga Dát juogosloagga aneduvvá åvddål gå dáhká ja tjadát roallaoavdástallamav.
+§ 26 Goepsetjahke Nordlánda fylkan
+sáme aktijvuodan le vuostatjin sáhkan sámegielav adnet divna DGT aktijvuodajn, dsj. sáme namá galggi
+Dát le juoga majna Sámedigge ájn galggá barggat ráddidusá guládijn, javllá sámedikke presidænnta Egil Olli.
+Danen la sieldes ájnas juhkusav vaddet juo infeksjåvnå álgo rájes.
+Ájnas le jut iesjguhtik departemænnta åvdåsvásstádusáv oadtju ja tjielggasap rollav oadtju mij guosská sámegiela bargguj.
+Mav ietjat konfirmasjåvnnåájge gáktuj sávada?
+Merkaj biologalasj oarbbenijn gudi li álmmuktjáledum umasse årudagájn la guhtik allamáksosuodje.
+Stiftaj barggogåhttjusijda gulluji tjoaggulvisájt doarjodit ja daj bargov åvdedit.
+Gåsi galggá Svieriga girkko fámojt biedjat?
+Sáme giellaája galggá vuostatjin barggat sámegiela åvddånimijn, termaj, giellagáhttimijn ja diedoj álmmugij giellafágalasj gatjálvisáj vuoksjuj.
+nuortta-Trøndelága fylkasuohkan le 2008 rájes sámegiela háldadusguovlo sissŋelin, ja ájggu jagen 2009 ásadit 3-jahkásasj åvddånahttemprosjevtav åvddånahtátjit ja nannitjit oarjjelsáme gielav ja kultuvrav. Prosjevtan le sierra dæddo aktanahttet sámegiela åhpadusáv.
+Dán vijdedime symbåvllån le plussamærkka REDD namá duohkáj biejadum, váj sjaddá REDD+.
+Lullne: Divielva Havgajoga njálmmáj Divielvan, vijdábut Hávgajoga milta Hávgajávre njálmmáj, dassta njuolgga linnjan Gorvvejávre nuortamus luoktaj, vijdábut rijkarájáv dat sajes Leinavattneta lulemus luoktaj.
+biejaduvvi giellasujttodagojda rijkalasj
+Dánna aj gávna boatsojmerkajt: http://www.reindrift.no/index.gan?id=300&subid=0 www.bamma.no
+- Gájbbádus juhte Nussir ASA hæhttu boahtet ájgás ælloæládusájn dåjmaj birra le huoman positijvva, jus dal råkkådahka ij álgeduvá vajku dakkir såbadus ij sjatta.
+Buojkulvissan máhtti ienep åhpadiddje aktan guoradallat jali oahppe mátti tjadádit dav jus máhttelis le.
+Tjalmme álu vuojnná symbåvllåanov ja visuella hábbmimav girkkon ja navti dåbddå dagu dasi gullu jali ij.
+Jus lihtov hiejtet vierttiji muttágis oare hiejttemij gávnnut.
+Máhtá riŋŋgit, manádit jali tjállet duv tjoaggulvissaj ja adnot blankehtav hiejtedibmáj.
+Jubmel vaddá - Mij juogadip nanostahttá sáme
+Duv vájkkudahttem Sámedigge dættot bájkálasj diedojt ja dájadusájt mærrádusájn mij guosská luondo moattebelakvuoda adnemav ja suodjalimev.
+Dåjmalattjat oassálasstep bargguj nasjonála hiebadamstrategiaj dálkádakrievddamij vuosstij, ja bærrájgæhttjap jut da e sáme berustimijt nievres láhkáj vájkkuda.
+Dánna li vas muhtem sáme suohkana ma ælla dagu iehtjáda ja majna le alla årromsadjebivnos, dagu Lebesby, Sørreisa ja Unjárgga.
+Luonndovalljudagá li alla árvo ja li vuodon ulmutjij iellemij, biebbmuj ja varresvuohtaj.
+Ihkap Liv, gå moaret gå Vilde dinosaurav válldá, sjaddá gássket ja ruohkkat.
+Åhpada mijáv siebrrevuodan ja semasvuodan viessot ja iellemav suoddjit ålles ednama birra.
+Mánájgárden galggi máná liehket oassen jasska aktijvuodas.
+Oajvveoase li oase ållesvuodas ja dajn le aktijvuohta.
+Stáhtabudsjehtan oajvvat Ráddidus stuorra juollodime ma li tjanádum ráddidushuodnahij bombeládadallamij snjilltjamáno 22. biejve 2011.
+árvustallat gålådimev ja kredihttakårtå anov ja biedjat budsjehtav ja ruhtalågov riekknimárkkaj
+Innovasjon Norge háldat viddnudakájgodum rudájt duodjeæládussaj.
+Merkaj máhttá fáladuvvat åvdep dán máno gálvov dálkasboargálin ja máno gálvov vas ietjá bájken.
+A. Ma li buorre æjgátságastallamij dåbddomerka?
+Dánna gávna tjoahkkáj 30 dájddára mij sjaddá 10,2 juohkka tuvsán viesádij, dát vuoset akta prosænnta álmmugis le sebrulasj avta jali moadda dájddaorganisasjåvnåjn.
+Sáme jáhkkoåhpadus jådeduvvá sihke tjoaggulvisájs, barggoguojmijs ja æjgádijs / åvdåstiddjijs, fáddarijs ja fuolkijs sijdan ja
+Árbbediehto: Vuodna máhttá doarjjot ahte dåbmaris systebma álgaduvvá riektálasj suodjalime vuoksjuj mij vuojŋalasj riektáv sulástahttá, jus dat mij galggá suodjaluvvat tjielggasit le tjielggidum ja ráddjidum, ja ahte li dádjadahtte tjuolldusa.
+Ij diehttu jus njunnjespraddja viehkedit bielljenávlladahkaj.
+Máhttá aj aktavuodav válldet patiänntasiebrrerádijn jali patiänntaoahttsijn dan lanndadikken gånnå årru oattjotjit diededimev gejna galggá aktavuodav válldet oattjotjit nuppev vuojnov. Lågå ienebuv: Jus ij la dudálasj sujtujn.
+Dánna buojkoduvvá gåktu guhkásåhpadibme máhttá aktiduvvat interaktijvvalasj oahppamvuoduj.
+Ráddidus le dahkam doajmmaplánav sámegielajda.
+Rijkkagasskamierre gålluj 2011 la 0,24 prosenta duv värrodahtte sisboados kommuvnnaj.
+o Sæbrram lip álggoálmmugij væráltvijddásasj oajvvetjåhkanibmáj dálkádakrievddamij birra Anchoragen 2009 vuoratjismáno, ja gasskasjiehtadallamijda Bangkokan ja Barcelonan åvddål Københámna dálkádakoajvvetjåhkanime AN:a dálkádakkonvensjåvnå aktijvuodan.
+Ieŋŋilsfágan li vissa máhtudakmihto vuodoskåvlå 2., 4., 7. ja 10. jahkedáse maŋŋela ja joarkkaåhpadusá Jo1 oahppogárvediddje åhpadusprográmma / Jo2 viddnofágalasj åhpadusprográmma.
+Åvddålijguovlluj sámegiela åvddånahttem le tjanádum rahtjamusájs moatte aktørajs, gånnå aj suohkanijn ja fylkasuohkanijn le guovdásj dahkamus.
+Dibde oahppijt gulldalit moallánagájt ja maŋŋela javllat dajt.
+Alternatijvva 1: 335 tijma, gulluji oahppijda gudi e vieresgielav / gielalasj tjiegŋodimev vállji
+akta árvvalusájs le jut ásaduvvá aktisasj sáme dutkam-, fáhka- ja resurssaguovdásj sáme gielaj hárráj.
+Álggovijor vaj dat galggá fámon årrot la dálkkasa majt ålgus mij gullu allamáksosuodjáj.
+Aktijvuohta mánájgárde ja sijda gaskan galggá rabás ja avtaárvvusasj.
+Sekretessa diehti lagámusá val máhtti diededuvvat jus iesj oassálastá manádimen jali l miededam.
+Tjalmme bæssá vuojŋadit dan sjávos luondon, madi dahpadum muŋŋkacella låhkåmij li biejadum hiebalgis láhkáj gallerijan.
+Barggo- ja sebrudahttemdepartemænnta ájggu koordinerit doajmmaplána ulmij ja dåjmaj tjuovvolimev ja åvddånahttemav plána doajmmaájggegávdan.
+Oahppe aj galggi åvdutjis dåbddåt tállabágojt ja ræjddotállajt.
+Vállji tiemáv jus siedá ienebuv diehtet: Låvdagoahte, soahke, tjáhtje, dållå, biejvve, ednam ja girkko.
+Gå gielav galggá buolvas buolvvaj dåmadit de le dákkir dille ávkken.
+TLV árvustallá aj jus dálkkasa adno máhttá unnedit sebrudagá mávsojt, buojkulvissan tjuollamijda, skihpasin tjáledimijda jali vuorrasijhuksuj.
+Valla sij e Sámedikke åvdåsta stivran, d. s. j. jut Sámedikken ij la bagádimfábmudahka sijá gáktuj.
+gåvådit, tjuorggat ja ságastallat ietjas váksjomij birra gæhttjaladdamijs ja luondos
+Bargge galggi juohkka mánáv giehtadallat subjæktan ietjas iellemin, ja sujna le riektá ietjas sierra vásádusværáldij, ja galggá bessat ietjas árkkabiejvev vájkkudit (Bae, 2009).
+Luondulasj oassen dassta le aj sáme sierralágásj mihttoavtadagá ja rieknimvuoge.
+Sáme dåhkkiduvvin ij dåssju unneplåhkon, valla aj álggoálmmugin.
+Dála le muhtem buojkulvisá gåktu oahppe máhtti iesjárvustallat.
+Beatnakvuomin li tjuovvo rájá (1. kárttaduoddetjála): Nuorttan: Ruovdderájáv rijkarájás Gátterata stasjåvnnåj.
+dádjádit moallánagájt dálkij, dálkkemerkaj, muohttagij ja fierdaj birra iesjgeŋga jábe tjadá
+Jus lihpit jur klássalanján, de dåhkki sámeslávgáv tjuottjodattjat bievden.

eval/test.smj-sme.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Sámedikki politihkkarat ja jođiheapmi galget maid meannudit dán plána ovddosguvlui.
+Dan dáhpáhusas ávžžuhuvvo váldit dássedit PSA - iskosa 40-50 jagis gitta 70 jagi rádjái.
+Rollaspealu čađaheames gáiddusoahpahussan sáhttá leat hástaleaddjin, muhto ráhkkanemiin dat lea vejolaš.
+Muhtumin bealljecuozza beđđo ja čáhci golgá gullukanálii.
+• su gean hárdet, givssidit dahje olgguštit, lea álki oaidnit searvevuođas man ieš ii leat válljen
+Sámegiella lea vuođđoárvu sámi servodagas.
+Maiddái nuoramus mánáin leat nana ustitvuođaoktavuođat, ja olu mánát dadjet ahte somámus mánáidgárddis lea deaivvadit eará mánáiguin ja stoahkat ustibiiguin.
+Giellaiskkadeapmi 2012 duođašta ahte lea ain stuora dárbu fágaolbmuide geain lea sámegiel máhttu.
+Mammongráfa dahkko juogo eastadeaddji dearvvašvuođadárkkisteapmin, ng. screenen, dehe daningo nisson ieš dehe doavttir lea dovdan ođđa bukki rattis.
+Oahppit galget maid árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset bargguid.
+addán ođđa jurddašeami sámi oskkuoahpahusa bargovugiid ja sisdoalu hárrái.
+Vuođđun dása lea Ipmila ráhkisvuohta, nu movt dat čájehuvvo olbmos Jesus Kristusis.
+Sámediggeráđđi lea juolludan oktiibuot 2,3 miljon ruvnno musihkkaalmmuhemiide 2014:s.
+Nuorvu mánás - maid sáhttá ieš dahkat?
+Suddjen dihte nuoraid duhpáha váriin, lea leahkime láhka mii dadjá ahte ii oaččo oastit duhpáha vuollái 18 jahkásažžan.
+Dasto lea dehálaš ahte leat buorit ja ovddalgihtii árvidahtti fálaldagat oahppiide, guđet vejolaččat háliidit váldit alit oahpu davvisámegielas, julevsámegielas ja oarjilsámegielas.
+2012 stáhtabušeahtta čájeha, ahte Ráđđehus deattuha ain stáhta viiddis huksendoaimmaid.
+Cealkámuš berre sisttisdoallat daid čuvgehusaid mat namuhuvvojit 14. §:s vuosttaš oasis b-d.
+Ohcan guoská elrávdnjelinjái mii lea 370 km guhkkosaš ja galgá mannat hui guovddáš boazodoalloguovlluid čađa Norggas.
+Sámi giellaiskkadeapmi 2012 čájeha ahte badjel 30% lohket ahte oahpahus ruovttubáikkis lea eaktu jus galget nákcet čađahit sámegiel oahpahusa.
+Dát ovdána stoagadettiin, muosáhettiin, oahpadettiin, ovdanbuvttidettiin ja ovttastaladettiin earáiguin.
+Jus vuorddat gitta dassážii liigebarggut almmuhuvvojit de lea váddát oažžut barggu, go dalle leat ollugat geat maiddái ohcet.
+Čohkkájeaddjiin ja dubmehallan olbmuin lea maid vuoigatvuohta geavahit sámegiela go sii njálmmálaččat váldet oktavuođa kriminálafullii.
+Maiddái galgá leat vejolašvuohta háhkat lohkangelbbolašvuođa vai galget sáhttit joatkit dábálaš oahpahusaide.
+Boazu ja luondu - Sametinget
+Maid berrejit dahkat vai ovdanbuktet doarvái dárkilit?
+Kulturealáhusat leat riikka gelddoleamos ealáhusat ja dat ealáhusat mat sturrot johtilepmosit.
+Praktihkalaš gurse (lágiduvvo go lea dárbu, omd Ruoná goartta rudjensahái) (geassemánnu 2015)
+Heahtedilis, jus don ovdamearkka dihte leat meanohuvvan itge sáhte lohpidit, oažžut goitge divššu jus leat heakkaváras.
+Huksen dihtii giela lea dárbu viiddidit surggiid main giella dárbbašuvvo ja lea ávkkálaš olbmuid gulahallamii sihke beaivválaš eallimis, bargodilis ja go olbmuin lea dahkamuš almmolaš eiseválddiiguin.
+Ila alla boazolohku guohtuma ektui mielddisbuktá ahte jeagil unno, mii iešalddis sáhttá mearkkašit ahte eanadagat ja biotohpat rivdet nu ahte eanan erodere.
+Nugo áhčči árkkálmastá mánáidis, nu Hearrá árkkálmastá sin guđet ballet sus.
+Sámi kulturbargoarenat / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Njálmmálaš gálggat leat guovddáš doaimmat dán ovdamearkkas.
+Oahppit sáhttet ráhkkanit geahččat ođassáddagiid ja guldalit sámi ođđasiid.
+Ráđđehus áigu daid skuvllaid ja skuvlaeaiggádiid várás main leat erenoamáš hástalusat, buoridit kvalitehtaárvvoštallama vuogádaga ja vuoruhit skuvllaid ja skuvlaeaiggádiid vástesaš rávvagiid.
+Ja barggadettiin muitaluvvo ja čilgejuvvo ohppiide mii geavvá, ja movt galgá dahkkot.
+Daid oahppiid lohku guđet ohppet julevsámegiela vuosttasgiellan, lea dattetge sturron 18 oahppis gitta 25 oahppái logi jagis.
+Ráđđehus ii ane dan gánnáhahttin, muhto čujuha dasa ahte Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea váldán álgaga lagat ovttasbargui Gielddaid guovddášlihtuin ja Sámedikkiin das mii guoská gielddaid sámepolitihkkii, ja dasa gullet maid fáddán gielddaid mearridan rápmaeavttut sámegiela fálaldagaide.
+Iskkusváldinsákki jorggohallo várrogasat šliiveasi vuostá cinnis, cissaoaris, čeabehis dehe guhkkin bahtaráiggis.
+Jahkái 2012 árvalit juolludit 233,650 miljovnna kruvnno Sámediggái Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta bušeahtas.
+Guolástusdirektoráhta regiovdnakantuvrras Finnmárkkus lea čállingoddedoaibma.
+Oahppi čállá dađistaga áigeguovdilis mihttomeriid skovvái ja árvvoštallá iežas.
+Dat mearkkaša ahte goruda deahkkemássá unno dálvet.
+Veaháš maŋŋil čađaheami beasat PAS:s álkes analysanevvui mas lea
+Dát oahpahus lea vuosttažin sutnje gii lea vázzán sámiintegrerega, sámiskuvlla dahje geas lea sullasaš duogás / oahppa.
+Oahppit galget logga čállit iešárvvoštallamis ja nu gulahallat oahpaheddjiin vai eará oahppit eai oainne eaige gula árvvoštallama.
+Dus lea strategalaš, analyhtalaš ja čorgadis vuohki plánet, delegeret ja jođihit doaimma mearriduvvon ulbmiliid guvlui.
+s: Du jápmima mii gulahit, (Hearrá), du bajásčuožžileami mii duođaštit dassážii go don máhcat hearvásvuođas.
+Oahpaheaddji lea ovdalgihtii válljen hearvasága mii heive luohká oktasaš bargui.
+mánáid ovddideami kultuvrralaš iešdovddus ja iežas unnitlogugiela geavaheami galgá eareliiggánit doarjut,
+Stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddit ávžžuhuvvojit gáhttet unnitlohkogielalaš báikenamaid ja buktit unnitlohkogielaid oidnosii geaidnogalbbain ja eará mearkkain.
+Praktihkalaš barggut Oahppit sáhttet mielde váldit biebmoelliideaset dalle go oahpahus lea olgun dahje sáhttet maiddái olgobeaivái bovdet bearraša / olbmáid geain leat biebmoeallit.
+- Oahppit ožžot ovtta namahusa.
+lohkat eará eamiálbmogiid árbevirolaš muitalusaid ja buohtastahttit daid sámi máidnasiiguin ja muitalusaiguin
+Muhtimat jáhkket ahte ii leat nu váralaš juhkat jus ii daga dan nu dávjá, ovdamearkka dihte dušše vahkkoloahpa, vaikko dalle juhká ollu.
+Njálmmálaš, čálalaš ja digitála teavsttat, filmmat, musihkka ja eará kulturovdanbuktimat sáhttet maiddái movttiidahttit iežamet hervvohallama ja hutkáivuođa.
+Jos bargiin lea váillálaš máhttu, de mánáidgárdi berre árvvoštallat geavahit olggobealde máhtolaš olbmuid.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Rámmaplánas čuožžu ahte mánáidgárddis "lea servodat doaibma, ja galgá juo árradásis eastadit veala heami ja givssideamiš ja viidáseappot ahte "sosiála gelbbolašvuohta lea áibbas dehálaš heajos meanuid eastadeamis, nugo mat vealaheami ja givssideamiš.
+Mánát sáhttet oahppat modeallas ja geahččaladdat ja gieđahallat iešguđet láhttenvugiid.
+Nuortalašgielas gávdno dohkkehuvvon riektačállin, ja Suoma bealde ráji leat skuvllat mat oahpahit nuortalašgiela.
+Sámediggepresideanta Aili Keskitalo ja gieldda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner lihkuheaba bálkkašumi vuitiid.
+Ealáhus lea Hedmárkku rájes Finnmárkui, rastá gielda-, fylka- ja riikarájáid Ruoŧas ja Norggas.
+(Jesus Kristusis don válddát oasi oktovuođasteamet, balus (ja jápmimis).
+Jus mánná ovdamearkka dihtii máŋgii oažžu miela mielde dahje oažžu dan maid sávvá jus bárgu dahje duhkoštallá go lea suhttan, de lea stuorra vejolašvuohta ahte son geavaha dán strategiija viidáseappot.
+Mii giitit du go mii daid bokte oažžut oasi Kristusa rupmašis ja varas.
+buohtastahttit sámi máidnasiid eará eamiálbmogiid ja eará kultuvrraid máidnasiiguin
+ Duohta vejolašvuođat geavahit sámegiela
+Dát mearkkaša maiddái válddahit dárkomiid ja vásáhusaid, buohtastahttit dieđuid, ákkastit oaiviliid ja raporteret gieddebargguin, geahččaladdamiin ja teknologalaš ovddidanproseassain.
+miessi, čearpmat, vuonjal, varit, vuobis / vuorsu, sarvvis, áldu, rotnu
+Gáiddusoahpahusdiibmu Oktasaččat lohket ja dárkkistit čállojuvvon dálkedieđáhusa.
+Ii leat daddjon movt galgá moraštit - buohkat dahket nu movt sidjiide heive ii ge oktage vuohki leat buorit dehe heajut go muhtin eará vuohki.
+Svanjggá lea juhkkojuvvon guovtti oasseguovlun; A ja B.
+Mánáidstoahkamat sáhttet leat váddásat, ja muhtun stohkosat gáibidit hárjáneami ja hárjehallama.
+Cummástallan ja salastallan seamma áigge sáhttá nappo leahkit ráhkástallan.
+Loguid sáhttet danin šaddat divustit jagi áigge, go buorebut oaidná goluid ollislašvuođa.
+Matematihkka lea oassi min máilmmiviidosaš kulturárbbis.
+Prošeavtta guovddáš jearaldagat leat goas ja gos mii sámástit?
+Váhnemiid lagašvuohta iežaset mánnái ja máhttu su birra lea ovttasbarggu vuođđun, ja sii galget leat mielde váikkuheamen árgabeaivái masa sin mánát oassálastet mánáidgárddis.
+Lávdegotti bargun lea gárvásit meannudit áššiid maid dievasčoahkkin lea sádden lávdegoddái ja ovddidit mearrádusárvalusa dievasčoahkkimii.
+§ 6 Ánjavuopmi Tromssa fylkkas
+Maid dieđát du ruovttubáikki girkohistorjjás?
+Digitála reaiddut addet ođđa vejolašvuođaid geavahit sámi árbevirolaš máhtu ja sáhttet doarjut ja ovdánahttit gulahallangálggaid ja ovdanbuktinvugiid.
+Soames dásiin lea gáiddusoahpahus lagabui čilgejuvvon.
+árvvoštallat iežas ja earáid njálmmálaš ovdanbuktimiid
+Báikenammaoaivadeddjiin lea fágalaš ovddasvástádus buktit neavvagiid dasa movt báikenamat almmolašvuođas galget čállojuvvot.
+Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Oahppit geavahit sánit ja cealkagiid mat gullet árbevirolaš bargguide relevánta oktavuođain, ja ahte sii geardduhit, ságastallet ja čoahkkáigesset fáttá.
+Lea dehálaš vurket maŋemuš allagolloduođaštusa ja čájehit dan ovttas reseapttain go oastá dálkasiid.
+Organisašuvnna fápmudus lea bargat ráfi ja dorvvolašvuođa ovddas dakko bakte go bargá ovddideames ovttasbarggu stáhtaid gaskkas daid njealji fágasurgiin.
+Ja juohkebeaivválaš sáŋgárat geat smávva riikka dahket stuorra riikan.
+Ohppiide lea dalle juoga man guvlui faŋuhit.
+Manne lea muhtumin váttis oskut Jesusii?
+Máidnojuvvon lehkos don, Hearrán, buot dáinna maid leat sivdnidan, erenoamážit viellja Beaivvážiin,
+Stáhtaráđđi deattuha maid, ahte ii leat vel sihkkar makkár čuovvumušat terrordagus leat 2012 bušehttii.
+Danne váldá dát dieđáhus maid vuođu eambbo eahpeformálalaš vásáhusain viidát surggiin vai sáhttá hábmet nu buori giellapolitihka go vejolaš.
+Dasto ferte oahpaheaddji muitalit makkár njuolggadusaid mielde ráhkaduvvojit ođđa sámegielat tearpmat.
+Hearrá, don leat eallima ája, Du siste mii eallit, lihkadit ja leat.
+Boazoealáhus Ruoŧas lea ealáhus mii Ruoŧa vuođđolága mielde lea várrejuvvon sámiide.
+Go báikenama čállinvuohki lea lága vuođul mearriduvvon ja čállojuvvon Guovddáš báikenammaregistarii, de dan čállinvuogi galget geavahit buot almmolaš orgánat, doaimmahusat mat leat ollásit almmolaččat, ja buohkat guđet čállet skuvlla várás oahpponeavvuid.
+Muhtun oahppit rahčet nubbingiela movttiidemiin.
+Sámediggi oaidná dárbbašlažžan ahte sámegiella nannejuvvo ja ovddiduvvo giellaresursasuohkaniin.
+Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: Oahppit galget čállit máidnasa, ja sii čállet iešvuođaid go buohtastahttet iešguđet kultuvrraid máidnasiid.
+Loga muitalusa oktii vel, ja smiehtas dán:
+Jus orohat dahje čearru mii lea ožžon dihtosii rátkimiid birra, ii boađe, ja jus bohccuid ii sáhte máhcahit ruovttoluotta mealgat liigebarggu haga, de sáhttá dat orohat dahje dat čearru gii doaimmaha rátkimiid, njuovvat bohcco ja vuovdit dan boazoeaiggáda nammii.
+Bargo- ja searváidahttindepartemeanta ovddidii Sámegiela doaibmaplána 2009:s.
+Máŋga departemeantta leat searvan doaibmaplána bargui.
+Eavttut berrejit ráhkaduvvot ovttasráđiid ohppiiguin.
+Sámediggái lea mieđihuvvon vuosttaldanvuoigatvuohta buot areálaplánaide main sáhttá lea mearkkašahtti váikkuhus sámi kultuvrii ja sámi ealáhusdoibmii, juoga mii mearkkaša sámiide duohta vejolašvuođa sihkarastit sámi luondduvuođu.
+Jus orohaga dahje čearu bohccot orrot nuppi riikkas vaikko konvenšuvdna ii atte dan vejolašvuođa, dahje iežas riikka orohaga dahje čearu bohccot orrot dakkár guovllus gos ii leat lohpi konvenšuvnna mielde, de galgá orohat dahje čearru farggamusat máhcahit bohccuid ruovttoluotta lobálaš guohtunguovlluide.
+Go mánát skuvlaáiggi miehtá ožžot oahpahusa sámegielas ja sámegillii, de dat buorida sin sámegiela máhtu, ja dat válmmašta sin searvat sámi servodahkii dievasgielalažžan.
+Doavttir galgá dutkat buot rievdamiid
+Rukses beallegierdu govasta beaivváža ja alit beallegierdu govasta mánu.
+Sámi oskkuoahpahusplána vuođđu lea Norgga girku bajitdási oskkuoahpahusplána Ipmil addá - Mii juogadit.
+Stáhta ruhtada lohkansajiid dihto oahpaheaddjilohkui ja fállá gielddaide geavahit dáid oapposajiid.
+ráhkadit dálkedieđáhusaid ja daid njálmmálaččat ovdanbuktit skuvlla oahppanvuođus jietnafiilan
+Juolludeapmi mii lea njuolga oaivvilduvvon boazoealáhussii ja maid Sámediggi hálddaša lea 45:1, " främjande av rennäringen " (Boazoealáhusa ovdánahttin).
+... daga una jorbes lihkastagaid, gierdu gierddu maŋis birra ratti.
+Sápmelaččat Norggas galget beassat sihkkarastit ja ovdánahttit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimiiddiset.
+Jus lea seallaiskkus mii ii leat normála dahkkojuvvo dárkkástus ja dalle dávjá gohččojuvvo doaktárii.
+Dán diehtočállosis gávnnat evttohusaid mo ovkta CV sáhttá hápmejuvvot.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi lea ođđa ja dehálaš ásahusain ovddasguvlui Davviriikkalaš ovttasbarggus, mas maiddái lea guovddáš sajádat riikkaidgaskasaš oktavuođain.
+Nieiddat ožžot guođđit iskosa cinnis maid.
+Danne lea dehálaš nannet sámi mánáidgárddiid nu ahte dat sáhttet leat buorit giellaoahppanarenat mánáide.
+Dan sii čađahedje ođđavugiid hutki mánáidgárddiin, main namma lei Te Kōhanga Reo.
+máhttit riektačállinnjuolggadusaid barggadettiin iežas teavsttaiguin
+Mii áigut láhčit ealli ja máŋggabealat dáidda- ja kultureallima mas lea buorre dássi, mii buvttaduvvo, dahkkojuvvo, gaskkustuvvo ja muosáhuvvo ja lea buohkaid olámuttus.
+Beaktilastit giellaoahpahusa sámi ohppiide, de berre oahpaheaddji oahpahusa lágidit nu ahte oahppit sáhttet ávkkástallat eanemus dain domeanain mat vuolábealde namuhuvvojit.
+ándagisluoitinrohkos 7 S: Ipmil, duinna sáhtán sárdnut maid ihkinassii siđan.
+Presideanta Aili Keskitalo lea sakka beahtahallan ráđđehusa stáhtabušeahttaevttohussii.
+Doaibmalohpi sáhttá mieđihuvvot dušše dasa geas juo lea rogganriekti.
+Njuoravuomis leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Lulil: Riikkarájis ruovdemáđii mielde Tornehamn kapealla rádjái.
+Sámediggi bargá dan ala ahte veahkke- ja doarjjaapparáhtas lea dat giella- ja kulturgelbbolašvuohta mii veahkaválddi gillájeaddjis lea.
+Lea dehálaš ahte lea sierra latnja mii olles skuvlajagis adno sámegiela oahpahussii.
+Jus mánás lea raksa lea buorre bidjat gevton ravssa plástabussii ovdalgo šlivge rihpadutnorii.
+Norgesglasset ođđa gáhppálagas ja kárta skuvllain leat betaveršuvnnat, mii mearkkaša ahte dat eai leat loahpalaččat gárvvistuvvon, ja ahte hápmi ja doaibma sáhttá dieđekeahttá rievdaduvvot.
+Dan botta go oahppit barget praktihkalaš bargguid, vázzá oahpaheaddji birra ja hupma ohppiiguin barggu birra maid barget, vai oahppit ožžot hárjáneami doahpagiid atnit ja muitalit bargguid birra.
+Rollat / rollaspeallu doaibmá maiddái gielladomeanan.
+Bargit geat leat mielde stohkosa álggus, sáhttet addit ođđa impulssaid, movttiidahttit ja váikkuhit variašuvdnii stohkosis.
+Konferánssas galgat hárjehallat dasa geavatlaš hárjehallamiid ja workshops bokte, mii galgat oahppat iežamet vuoigatvuođaid birra suorggi áššedovdiin.
+Go lea leamaš seksa vuosttaš geardde lávejit dan gohčodit ahte lea láhppán duohtatmeahttuma.
+Ollu lea oktasaš, muhto ollu lea mii earuha.
+Vuosttažin lea ovttasbargošiehtadus Finnmárkku fylkkasuohkaniin mii vurdojuvvo gárvvistuvvot guovvamánu álggus 2013.
+Gullevašvuohta geaidda nu dahje historjái addá identitehta.
+Danne fertejit eiseválddit juolludit doarvái ekonomalaš resurssaid sámi kulturárbbi máhcaheapmái Norgga álbmotmuseas ja kulturhistorjjálaš museas (UiO), dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen.
+Eai boahtán fálaldagat, ja danne almmuhuvvo prošeakta ođđasis 2013:s.
+Váttisvuohtan muhtin guovlluin lea duopmostuolus máhttit sámi eanangeavaheami duođaštit dainna go eanandoallokultuvra lea vuođđun Ruoŧa juridihkalaš vuogádahkii.
+Iige galgga leat nu ahte lea juohke áidna ovttaskas bálvalusoažžu duohken čilget makkár heivehuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid son dárbbaša.
+• Gallii galggašedje skuvla ja váhnemat deaivvadit skuvlajagis?
+Sii sáhttet bovdet vuoras sámegielagiid fáddádiimmuide skuvllas.
+Raportemis galget sámi geavaheaddjiide čađahuvvon doaibmabijuid vásáhusat čilgejuvvot, dás maiddái dieđut mat leat www.nav.no siiddus ja earáge diehtojuohkinávdnasat, maiddái geavaheaddjiidjearahallamiid bohtosat sámi guovlluin.
+Áigumuš lea lágidit oktasaš čoahkkanemiid máŋgii jagis.
+Son lea virkos ja duđavaš gánddaš Lillehammeris.
+Sii dađistaga čállet vástádusaid gažaldagaide, ja sii čállet referáhta.
+Áŧestus sáhttá dagahit ahte olbmoš lea váttis muossánit ja oađđit bures.
+Dan sajis lea riska stuorit ahte oažžu ja viiduda sohkabealedávdda jus lea cinneanašeapmi seamma áigge go olbmoš lea guoppar daningo leat una háviid vuohččecuoccain mii dagaha ahte álkibut oažžu ja viiduda infekšuvnnaid.
+Ovdalgo bohccuid doalvu ruovttoluotta de galgá, jus lea vejolaš, dieđihuvvot daidda orohagaide dahje čearuide maidda guoská.
+selvehit ja rehkenastit haddeindeavssain, kruvdnaárvvuin, duohtabálkkáin, nominála bálkkáin ja meroštallat dietnasa, vearu ja divadiid
+Oahppi galgá oahppat dovdat maid ovttasbargu-doaba mearkkaša, ja de oažžut veahki oaidnit mo son doaibmá mihttomeriid ektui.
+Sii galget oahppat bargat iešguđetlágan bargovugiid mielde nugo ovdamearkka dihtii prošeaktabarggu.
+Konvenšuvnnas biologalaš eatnatgeardáivuođa birra, 1992 (CBD) lea maiddái mearkkašupmi sámerievttálaš ovdáneapmái, erenoamážit guoská dát artihkkaliidda 8 j og 10 c.
+dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi pasieanttaide, seamma ládje go álbmogii muđui.
+Lea maid vejolaš geavahit várrejuvvon sajiid ieš konferánsalanjas.
+Molssaeaktun lea čuohpadit govaid aviissain ja bláđiin ja ráhkadit máhkašbearraša / fantasiija bearraša.
+Diakonia Diakonia lea girku sosiálabargu.
+Sámediggi Ruoŧa bealde Ruoŧa beale Sámediggi ásahuvvui 1993:s.
+Jos mii čájehat dáhtu oahppat guhtet guimmiideamet birra, de ovdánat olmmožin.
+Dat sáhttá leat máhppan man oahppit juogo ieža árvvoštallet dahje ovttas oahpaheddjiin.
+Ahte Norgga álbmot deaivvada sámegielaiguin almmolaš joregiin, lea dehálaš vai gielaid árvodássi servodagas buorrána.
+Riikkaidgaskasaččat lea organisašuvdna World Intellectual Property Organization (WIPO), mii bargá dákkár vuoigatvuođaid anu ja suodjaleami ovddas.
+Sámedikki bajitdási ulbmil lea ovdánahttit duoji ealáhussan buoridit gánnihahttivuođa ja iežas buvttaduvvon gálvvuid vuovdima.
+Mánát geain lea nuorvu sáhttet oažžut bealljenávhllahaga go vuohččecuoccat bealjis bohtanit.
+Moadde vahku maŋŋil sáhttá muhtumin šaddat galledit vuostáváldimis.
+2012 lea vuosttaš jahki, go Tromssa universitehta doaimmaha Divvun-prošeavtta ollásit.
+Dál njukčamánu 8. b. 2013 go mii ávvudat riikkaidgaskasaš nissonbeaivvi ja 100 nissoniid jagi jienastanvuoigatvuođa Norggas, de lea deaŧalaš muitit ahte vaikke vel mii leat ge ollen guhkás, de mii fertet ain rahčat, cealká Sámedikki presideanta Egil Olli.
+Das ávžžuhit maiddái sin ain atnit ávvira dáin visttiin, maid sáhttá buoremusat dahkat dábálaš geavaheami bokte ja go jeavddalaččat bearráigeahččá ja bajásdoallá daid.
+Márjá ja Josef leigga su váhnemat.
+válddahit dákterikki ja dehkiid ja selvehit mo rumaš sáhttá lihkadit
+Privatisttat galget váldit sámegiella 1 čálalaš eksámena Jo 3 dásis.
+Dat sisttisdoallá ipmárdusa hámis, vuogádagas ja komposišuvnnas.
+Don máhtát: Don ipmirdat maid mii dadjat ja máhtát eaŋkilsániiguin vástidit.
+Almmuhusat dáhpáhusain mat sáhttet leat rihkusvuložat guđđojuvvo poliisii.
+Ollesolbmot sáhttet oahpásmuhttit boarrásat mánáid ođđa stohkosiidda, ovdamearkka dihtii stohkosiidda, main leat njuolgga dusat, dahje eará oktasašstohkosiidda mat sáhttet fátmmastit eanet mánáid.
+Sáhttá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
+Eurohparáđi áššedovdi lávdegoddi deattasta ahte julevsámegiella ain lea rašis dilis.
+Dát dahká ahte fertejit leat iešguđetlágan strategiijaid sámegiela nannemii ja ovddideapmái.
+Dan čájeha evalueren maidNorut Alta - Áltá lea dahkan ovttasNordlandsforskning / Nordlánda dutkamiin Sámedikki ovddas.
+Juohke njealját jagi válljejuvvojit 39 áirasa čieža válgabiirres.
+Muhtumat leat maid virgádan sámegielalaš bargiid guđet sáhttet bálvalit sámegielalaš geavaheaddjiid.
+Bismágotti doaibma lea ahte ovddidit ja bearráigeahččat searvegoddeeallima.
+Dát lei historjjálaš dáhpáhus, mii dál dagaha ahte eamiálbmogat servet ovttadássásaččat stáhtaiguin dán jagáš konferánsii eamiálbmotvuoigatvuođaid birra ON váldočoahkkimis.
+Máidnojuvvon lehkos don, almmi ja eatnama Hearrá, guhte nu máilmmi ráhkistit ahte addet áidnoriegádan Bártni, amas oktage guhte osku sutnje mannat gáđohussii, muhto vai son oažžu agálaš eallima.
+Sámediggi lea gearggus geahčadit maid mii sáhttit dahkat buoridan dihte giellaguovddážiid ekonomalaš dili, muhto oaivvildit ahte maiddái earát, nu go suohkanat, fylkkasuohkanat ja guovddáš eiseválddit, fertejit váldit stuorát ovddasvástádusa sihkkarastit giellaguovddážiid ekonomiija.
+gártan dan duohkái ahte sii geat barget ožžot bálkká dan ovddas.
+Máŋga klasihkalaš teáhterčájálmasa - nugo Hamlet - jorgaluvvojit sámegillii, ja ollu ođđa sámegielalaš čájálmasat buvttaduvvojit.
+Ja Ipmil diehtá mii lea buorre munnje.
+Birgenčilgehusat ja dieđut geahččalemiid bargamušaid birra, sáhttet dutnje muitalit mas du oahppit barget bures, ja mas fertejit eanet bargat. Dáid dieđuid sáhtát laktit dasa maid juo dieđát ohppiid birra.
+rohkos 8 Ipmil. mii leat du ovddas morrašiin ja heđiin buot dainna maid eat ipmir, buot dainna mii rievddai, (dainna mii dovdo vuoigatmeahttumin ja boastut).
+Oahppit galge maid diđolaččat guđe gelbbolašvuođa leat hukseme.
+ságastallat eallinvugiid ja servvoštallanvugiid birra iešguđet kultuvrrain eaŋgalsgiel riikkain ja Norggas, earret eará sámi kultuvrra birra
+Máhttodepartemeanta galgá ovttasráđiid Sámedikkiin juohkit dieđuid vánhemiidda, gielddaide ja mánáidgárdeeaiggádiidda sámi mánáid vuoigatvuođaid birra, ja dange birra makkár fálaldagat ja doarjjaortnegat leat odne.
+Buot váhnemat háliidit mánáideaset ovdánit positiivvalaččat, ja skuvla lea deaŧalaš mielveahkki dán barggus.
+Maiddái lea seamma áigeguovdiliin vuođu váldit eará árbevirolaš sámi ealáhusain nugomat guolásteamis, eanandoalus, duojis / duedtie ja eará meahcceealáhusain ja buohtalasealáhusain.
+Jus don dahje muhtin eará gii dovdá du máná, fuolastuvat iežat máná ovdáneamis, galgá suohkan ja PP-bálvalus árvvoštallat ja neavvut maid mánná dárbbaša.
+Givssideapmi definerejuvvo iešguđet láhkai, muhto iešguđet definišuvnnaid oktasaš čuoggát leat ahte
+Sámediggi lea vuosttažettiin politihkalaš ásahus ja ferte danin aktiivvalaččat bargat ja bidjat eavttuid vai gávdnat politihkalaš čovdosiid daid rievdadusaide mat dál deaividit.
+Máhttit lohkat: Oahppit lohket muitalusaset njuovžilit, ollislaččat, dadjet sániid riekta ja lunddolaš intonašuvnnain.
+Lea maid dehálaš sámi čállingiela normeremii ahte mis lea doaibmi Davviriikkalaš giellaorgána.
+Ruđat mannet sámegiela hálddašanguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide, giellaguovddážiidda ja sierranas prošeaktaohcciide.
+Dat vearromáksit guđet váldet čálalaš oktavuođa dávvisámegillii, ožžot vástádusa dávvisámegillii.
+Seallaiskosa bokte skibasvuohta lea sáhtton áicojuvvot ja riska šaddat duođas skibasin unno.
+Duohta vejolašvuođat geavahit sámegiela almmolaš ja priváhta oktavuođain lea erenoamáš dehálaš barggus lasihit sámegiela geavaheami.
+Sámelága giellanjuolggadusat (1992) addet sámegiela hálddašanguovllu álbmogii vuoigatvuođa váldit oktavuođa almmolaš ásahusaiguin ja oažžut vástádusa sámegillii dahje dárogillii nu movt ieš háliida.
+Ž Manne galget du bidjat virgái?
+Lassin Statistihkalaš guovddášdoaimmahat áigu dađistaga almmuhit ođđa sámi statistihkaid dán neahttabáikkis: www.ssb.no/samer.
+Sámi giellaprošeavttaide lea rabas ohcanáigemearri 2015 rájes
+Áigodagas čilgehusa ovddideami ja dieđáhusa gaskka lea politihkkáriin, ásahusain ja earáin geat barget sámegielain vejolašvuohta searvat boahtteáiggi giellapolitihka hábmemii.
+Sámi báikenammanevvohahkii gii neavvu movt báikenamma galgá čállojuvvot. Nammakonsuleantabálvalusas lea guokte mánu áigemearri máhcahit ášši
+Viessoeaiggádiidda sáddejuvvo reive čađahuvvon geahčadeami birra 2012 juovlamánu áiggi.
+Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 10. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
+- Lea sáhka riikkaidgaskasaš álgoálbmotsolidaritehtas.
+De dat bissot, dát golmmas: Osku, doaivu ja ráhkisvuohta. Muhto buot stuorimus dain lea ráhkisvuohta.
+Luonddušláddjivuođa paragráfa 8 nubbi lađđasis daddjo ahte eiseválddit galget deattuhit vásáhusaid maid sohkabuolvvat luonddu geavaheami ja ovttasdoaimma vuođul leat háhkan, dás maiddái sámi geavaheapmi, ja mii sáhttá váikkuhit luonddušláddjivuođa nanaguoddevaš geavaheapmái ja suodjaleapmái.
+Váldooassái gullá lohkat iešguđetlágan teavsttaid eaŋgalsgillii ovddidan dihtii lohkanmovtta ja vásáhusa, ja áddet ja oččodit máhtu.
+Vuostáiváldde mu du lohpádusat mielde ahte it hilggo geange guhte du ohcá.
+muitalit muitalusaid geavahettiin sámi máinnasteami elemeanttaid
+Mii dáhpáhuvai olbmuiguin su birrasis?
+Bargiidbeaivvit Bihtámis miessemánus 2010 fáttain Eallinbiras
+3.1 Norgga láhkii ja girkolaš plánaide vuođđudeapmi 3.2 Doahpagat ja sániid geavaheapmi - fátmmasteaddji oskkuoahpahus 3.3 Oahppan - dáhpáhuvvá mánás, ja sosiála searvevuođa rámmas
+Giellaguovddážiid hástalus lea ahte váilot einnostahtti rámmaeavttut.
+dulkot ja geavahit teknihkalaš ja matematihkalaš dieđuid gulahallamis
+Fertejit gávdnot giellaarenat olggobealde mánáidgárddi ja skuvlla sihkkarastin dihte doallevaš giellaoahpahusa.
+Son sárdnidii Ipmila riikka birra, vuoigatmeahttunvuođa vuostá, barggai oavdduid ja buoridii buhcciid.
+Vuohki lea erenoamážit deaŧalaš heaŋgunáigodaga loahpas ja bivvalet dálkkiin.
+Biergobuvttadeapmi lea vuođđun otná ođđaáigásaš boazodollui mii lea areálagáibideaddji.
+Geahččal dahkat mánnái nu vuogasin go vejolaš.
+Mii eat dieđe juste man oallugat máhttet hupmat, čállit, lohkat dahje ipmirdit sámegiela odne.
+Lea mávssolaš, ahte lea orgána, mii beaktilit ja dohkálaččat meannuda váidalusaid, go háhkannjuolggadusaid rihkkot. Dat sihkkarastá, ahte háhkamiid dahket njuolggadusaid mielde.
+Almmolašvuođa- ja suollemasadoallamaláhka stivre jávohisvuođa gáibádusa daidda geat barget stáhta, eanadikki ja gieldda vuolde dan sajis go dat geat barget priváhta dikšoaddi vuolde galgá čuovvut buohccesihkkarvuođa jávohisvuođa gáibádusa njuolggadusaid.
+danin bargat dohko ahte gávdnojit bargit
+Doavttir láve oažžut vástádusa laboratorias guovtti beaivvi siste.
+dovdát ja válddahit guovtte- ja golmmadimenšunálat govvosiid dovdomearkkaid nu go čiegaid, ravddaid ja olggožiid, ja sirret ja namuhit govvosiid dáid dovdomearkkaid vuođul
+Gestaga lea maid dábálaš p-pillaris, muhto dálkkasmearri lea fáhkkatlaš p-pillaris mihá stuorit.
+Norgga ja Ruoŧa bealde sámedikkit leat ovttas Ruoŧa Sápmelaččaid Riikkaservviin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ožžon bargun Norgga ja Ruoŧa ráđđehusain bargat viidáseappot Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnnain.
+6 § Hálddahusguovlun suomagiela várás oaivvilduvvojit gielddat Botkyrka, Eskilstuna, Jiellevárre, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
+Ipmila riika gal boahtá iešalddis min rohkadalakeahttá, muhto dán rohkosis mii rohkadallat ahte dat boađášii min lusa ge.
+Fáhkkatlaš p-pillara sáhttá oažžut eanaš nuoraidvuostáváldimiin, seksa - ja ovttaseallinvuostáváldimiin ja dearvvasvuođaguovddážiin.
+iešguđet giella- ja geográfalaš guovlluin sáhttet gávnnadit.
+identifiseret muhtun gielalaš seammaláganvuođaid ja erohusaid eaŋgalsgielas ja iežas eatnigielas
+Čákkit lea bargojoavkku namma gos sierra formálalaš ja eahpeformálalaš jođiheaddjit sámi servodagas bovdehuvvojedje bargat áššiin got mii implementeret Eallinbirrasa ja Eallinbirrasa váldo prinsihpaid sierra joavkkuin ja organisašuvnnain sámi servodagas.
+iskat báikkálaš ja máilmmiviidosaš beroštusvuostálasvuođaid mat gusket birasáššiide ja hálddašeapmái, ja ságaškuššat makkár váikkuhusat dáin vuostálasvuođain sáhttet leat báikkálaš álbmogii, sápmelaččaide ja eará eamiálbmogiidda ja máilmmiservodahkii
+Viidáset lea rávisolbmuin oahpahuslága § 4A-3 mielde vuoigatvuohta oažžut joatkkaoahpu dan jagi rájes go devdet 25 jagi.
+It dárbbaš álo leat ovttaoaivilis sudnuin dahje doarjut sudno juohke áidna áššis.
+Dát mearkkaša maiddái ahte lea ovddasvástádus láhččet bálvalusa mii lea heivehuvvon sámi pasieanttaid sámegiela ja sámi kultuvrra dárbbuide.
+Tromssa universitehta oažžu ráđđehusas 955 000 kruvnno doarjaga digitála reaidduid ovddideapmái, mat álkidahttet sámegielaid geavaheami.
+Lávdegoddi lea fágalaččat ákkastuvvon doaibmabidjoevttohusaiguin addán eiseválddiide áidnalunddot vejolašvuođa čađahit sámepolitihkalaš ulbmiliid mat sáhttet nannet servodatovdáneami davvin.
+Go giellajámu lea áigumuš hehttet, de gáibiduvvo čavgadat ja ulbmálat ja dárkilit plánejuvvon áŋgiruššan.
+Oza ovdal miessemánu 15 beaivvi!
+Ž Gos oainnat iežat viđa jagi geahčen?
+Miellahtut geaid Sámediggi nammada álbmotmeahcistivrraide galget daningo leat stivrras ovddastit sámiid beroštumiid.
+Vuolggahit eambbo dutkama sámi kulturealáhusa hárrái
+ovdanbuktit dramatiseremiin lávlagiid, luđiid, hoahkamiid ja máidnasiid
+Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
+hupmat bargoeallima ja fitnuid birra
+Dat mearkkaša ahte sámi giellaguovddážat, gielddat ja eará oasálaččat giellabirrasiin galget ovttasráđiid ja lahkalagaid bargat.
+C. Mo sáhttet bargit dárkot guhtet guoimmiset ja addit guhtet
+Oahppit ožžot dán hearvasága juogo elektrovnnalaččat dahje báberhámis.
+Bargo- ja čálgoetáhta áigu čađahit geavaheaddjiidjearahallama juohke jahkebeali, ja jahkásaččat jearahallat bargoaddiid.
+Livččii lunddolaš geahčadit dán guokte proseassa oktilaččat.
+Sámi organisašuvnnat barge 1970-logu rájes aktiivvalaččat beassamis mielde riikkaidgaskasaš álgoálbmotbargui earret eará Álgoálbmogiid Máilmmiráđi (WCIP) ásaheami oktavuođas jagi 1975:s.
+tevdnet ja válddahit gevlliid paramehterhámis ja meroštallat dákkár gevlliid russenčuoggá
+Oahppi máhttá čilget movt máŋga ja iešguđetlágan tearpmat leat šaddan, maiddái jorgaluvvon tearpmat.
+Oahpaheaddji ii berre jorgalit eanet go dušše dan mii lea dárbbašlaš, vai oahppit ipmirdit ahte lea ávkkálaš sámegiela oahppat.
+Dat soaitá orrut veahkeheame bottažii, muhto áŧestus boahtá ruovttoluotta ja dalle soaitá šaddat vearrábun.
+Mun dárbbašan veahki dán sáni mearkkašumi ipmirdit.
+Gos: Gii: Doaibma: Man birra hupmet:
+addit bajilgova das mo bioteknologiija iešguđet láhkai geavahuvvo medisiinnalaččat ja digaštallat dákkár geavaheami vejolašvuođaid ja hástalusaid
+Jus orro heivemin nu, de ferte leat mielde láigošiehtadusas nugo lea šihtton njálmmálaččat.
+Sámedikki musihkkajuolludeamit / Dáidda - ja kulturbargu / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
+Visot boazomearkkat leat čohkkejuvvon ovtta boazomearkaregisttarii.
+Áhččámet, don, guhte leat almmis!
+Dan leat bivdán, dápman, bohcán ja leat ráhkadan biktasiid náhkis ja sisttis.
+Konfliktaráđi ruovttusiiddus leat dieđut konfliktaráđi birra davvisámegillii ja julevsámegillii.
+Čálalaš gulahallan Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
+guldalit ja áddet eaŋgalsgiela sosiála ja geográfalaš variánttaid autenttalaš dilálašvuođain
+Máhttit geavahit digitála reaidduid sámegiela čiekŋudeamis lea dárbbašlaš jus galgá hálddašit máŋggabealat teakstahámiid ja ovdanbuktimiid.
+Oahppoplána čájeha matematihka gelbbolašvuođamihttomeriid fidnofágalaš oahppoprográmmain 1T-Y ja 1P-Y.
+Sámegiella lea okta sámi servodaga vuođđoáššiin, ja Sámediggi berre sápmelaččaid álbmotválljen orgánan leat čielgaset ovddasteaddji giellapolitihkas, ja das berre leat olu stuorát váldi giellaáššiin go odne lea.
+Seamma áiggi dollojuvvo seminára Columbia Univerisitehtas áigodagas 24. - 26.04. máilmmikonferánssa loahppadokumeantta birra masa Sámediggi áigu searvat.
+Go bealljecuozza lea buorránan, mii láve dáhpáhuvvat jođánit, sáhttá vuojadit dego dábálaččat.
+Veahket min gullat dan veahkkečuorvasa man don leat gullan, ipmirdit dan heađi man don leat ipmirdan, bálvalit olmmošsoga man don leat bálvalan. Ámen.
+Dán heiveha ovttaskas ohppiid mielde.
+Muitte eaktodáhtolaš bargu lea maiddái dehálaš namuhit CV:as.
+Mis lea maid vuoigatvuohta oahppat ja geavahit sámegiela.
+Jus lea čuohpahan eret goaŧu
+sátnádit luonddufágalaš gažaldagaid áššis mas oahppi háliida eambbo diehtit, evttohit vejolaš čilgehusaid, ráhkadit plána ja čađahit iskkadeami
+Dát sáhttá leat juogo njálmmálaš ja/dahje čálalaš giellagelbbolašvuohta, muhto maiddái fágagiellagelbbolašvuohta sámegielagiid gaskkas.
+Dát guokte kultuvrra ellet bálddalagaid.
+Ollugat leat eaidaduvvon maŋimus logi jagi ođđa teknologalaš servodagas.
+Láidestus galgá leat veahkki sámegiela ja dárogiela oahpahusa organiseremii, nu ahte oahppit ožžot dan oahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta gustojeaddji lágaid ja njuolggadusaid mielde.
+Oahppit sáhttet maiddái atnit iešguđetge govaid vuolggasadjin ja humadit dan birra mii lea relevántan dilálašvuhtii.
+Orro leame váttis ovttaskas olbmuide diehtit geainna galget váldit oktavuođa jus áigot váidit, ja fylkkamánniid bealis biddjojit beare unnán resurssat čuovvut dán váiddaortnega.
+Danin lea lunddolaš ahte sii geat leat gástašuvvon, maiddái konfirmerejuvvojit girkus.
+Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin olahit gelbbolašvuođamihttomeriid.
+Nubbi iđit go morihii, de fuomášii ahte lei oađđán olbmohávddiid gaskkas.
+Dál sáhtát jođáneabbo go ovdal oažžut eanet dieđuid du oahppijoavkku bohtosiid birra.
+Dát oahpahusláhču lea okta ovdamearka dasa movt 3. ja 4. jahkeceahkis sáhttá bargat.
+2008:s čađahuvvui Sámedikki gohččuma mielde evalueren guovttegielatvuođadoarjagiid hárrái.
+Dát oahpahusláhču heive bures gáiddusoahpahussii, go oahppit galget máinnastit, ságastallat máidnasiid birra ja buohtastahttit máidnasiid.
+Lágaheapme vealahit seksuálalaš mieđisvuođa dihte
+Muhtun báikkiin lávlot sálmmaid gaskaáiggis, eará báikkiin ges hip-hop, ja muhtun báikkiin vel guktot seammá ipmilbálvalusas.
+ON Mánáidkonvenšuvdna nanne sámi mánáid vuoigatvuođa adnit giela, kultuvrra ja oskku.
+Dábálaččat infekšuvdna manná badjel moatti beaivvis.
+Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
+Ollu sámit sámástit, muhto eai máhte čállit ja lohkat sámegillii.
+Loga evttohusa eaŋgalasgillii dahje dárogillii dákko:
+• Norga ferte sihkkarastit ahte álbmotregistaris ja eará almmolaš registariin ja ásahusain lea vejolaš geavahit sámi čállinmearkkaid
+Dát láhkamearrádusaid vuođul lea dárbbašlaš ahte Sámediggi čielggada man vuođu mielde sii servet plánenbargui.
+Son lea vuolggahan mu gulahit friddjavuođa fáŋggaide
+• Digaštallet mo áigubehtet čuovvolit daid ohppiid geat leat olu vulobealde dahje olu bajábealde gaskameari.
+Evalueren lea čađahuvvon ovttasbargguin Norut Alta - Áltá ja Nordlandsforskning / Nordlánda dutkam nammasaš ásahusaiguin.
+Sii sáhttet maiddái hárjehallat rehkenastimis millimehteris centimehterii.
+Bargoánsun lohkko maid jus lea bargohárjáneapmi ekonomiijadoaimmas, bargiiddoaimmas, IT:s dehe siskkáldas bálvalusdoaimmas.
+eará vugiid movt sáhtán ovdanbuktit:
+Váikkuhit dasa ahte riekteproseassat mas kártenbargu lea oassin doahttaluvvojit
+Mus lea oalle buorre sátneriggodat.
+Jus givssiduvvo lea buoremus muitalit dan ja oažžut veahki bissehit givssideami.
+Seammás besset lahkonit dovdduid mat leat čadnon rollaide ja dilálašvuođaide.
+Sámediggi lea ovdal ráhkadan raporttaid sámegiela birra servodagas.
+Odne geavahuvvo siidadoaba eanaš boazodoalus.
+Jus lea ovttasbargošiehtadus de galgá guohtunguovllus maiddái leat rátkkagárdi.
+Ovdánanságastallan-sátni deattuha mii dát ságastallamiid lea; mo oahppi doaibmá, oahppá ja ovdána.
+Eavttut maid lea dárbu divaštallat ja árvvoštallat, leat ee.
+Danne lea Sámediggi guhkit áiggi bargan nannet sámegiela ja sámi kulturgelbbolašvuođa Mánáidviesus, mas lea ovddasvástádus jearahallat daid mánáid ja nuoraid, geat leat vásihan seksuálalaš rihkkumiid ja veahkaválddi.
+Ii mihkkege ruvkedoaimmaid Nussiris vaikke vel muddenplána lea ge dohkkehuvvon
+Gielddat / fylkkagielddat sáhttet addit oahppolihtuide doaibman lágidit oahpahusa jogo vuođđoskuvlla dahje joatkkaoahpahusa dásis.
+Liikot go kinos fitnat skihpáriiguin?
+Oahpaheaddji álggaha fáttá muitalettiin teavsttaid jorgaleami ja heiveheami birra.
+Mii lea buorre: Don oaččut čielgasit ovdan iežat oaivila. Mu mielas don bures ákkastalat iežat oainnuid ovddas.
+Dieđáhus lea 2005 dieđáhusa "Sámediggeráđi dieđáhus sámi mánáidgárddiid birra " ođasmahttin ja čuovvola" Sámi mánáidgárddiid strategalaš plána 2008-2011 ".
+Ii son oađestuva iige nohka, son lea Israela goziheaddji.
+Jándoris dárbbahuvvo golggus eanet go jáhkkáge, ovdamearkka dihte jahkásaš dárbbaha badjelaš littara.
+Daningo seallarievdamat dalle sáhttet áicojuvvot ja dikšojuvvot árrat, lea dagahan ahte goaŧŧočeabetborašdávda lea šaddan fuomášahtti eahpedábáleabbon maŋemus 40 jagis.
+čállit raporttaid ja válddahusaid ja ráhkadit álkes digitála ovttastuvvon teavsttaid
+válljet iešguđet digitála resurssaid ja eará veahkkeneavvuid, ja geavahit daid iešheanalaččat iežas giellaoahpahallamis
+Dakkár kulturealáhusat mat leat vuođđuduvvon sámi kultuvrii, lundui ja birrasii, sáhttet šaddat deaŧalaš ealáhussan oluu sámi báikegottiide, dadjá sámediggeráđđi Ann-Mari Thomassen.
+Dákkár gážaldagat eai leat lunddolačča ja heivehahtti bargojearahallamis.
+Áššiin mat gusket sámi álbmogii, lea Sámediggi dat ásahus mainna guovddáš eiseválddit gulahallet.
+Danin lea dehálaš ahte ráđis leat buori ovttasbarganeavttut ja ovdánanvejolašvuođat
+Láhkaásahusa rievdadeapmi mielddisbuktá ahte dál ferte aktiivvalaččat jearrat fuolahuvvojit go máná kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođat go biddjojuvvo biebmoruktui dahje mánáidsuodjalusásahussii.
+Go dát konvenšuvdna fápmuiduvvá, de ii galgga šat gustot beavdegirji juovlamánu 13. beaivvi 1971 Norgga ja Ruoŧa gaskka mii guoská daid boazoáiddiid ceggemii ja ortnegisdoallamii mat mannet muhtin sajiin riikkaráji guora (Davvi-Trøndelága ja Lulli- Trøndelága fylkkain ja Jämtlándda leanas).
+Plánet ná: Dávja vástiduvvojojit gážaldagat jearahallamis maid don leat ovddalgihtii smiehtan. - Danne! smiehta máŋgga lahkai / vejolašvuođaid!
+Dat dagaha nissoniid hui váttis dillái.
+Go allagolloáigodat nohká álggahuvvo ođđa perioda boahttevaš oastimis, beroskeahttá goigo ovttaskas lea allagolloráhpas.
+Maiddái lea vejolaš lágidit skuvlabeaivvi nu ahte oahppit gullet sámegiela dihto áigái beaivvis, ovdamearkka dihte juohke iđida.
+Máŋga oassálastit oaivvildit ahte dárbbašuvvo ođđa geatnegahti soahpamuš lassin Kyoto šiehtadussii, mii bidjá luoitingeatnegasvuođaid USA:i ja mii mudde nuoskkidangeahpidemiid ruhtadeami ja dálkkádatheiveheami geafes riikkain.
+Mánná ferte ieš beassat muitalit mo su dilli lea má náid gárddis.
+Guorahallanjoavkku bargomearrádus ii leat statistihka ráhkadeapmi, muhto ráhkaduvvon statistihkaid ohcan ja daid komenten.
+Dasto mearkkaša dát ráhkkanit lohkat eaŋgalsgiel teavsttaid iešguđet ulbmiliidda ja iešguđet guhkkodagas ja kompleksitehtas, ja lohkat ja gieđahallat daid.
+Maid sáhtát buoridit: Don berret gávdnat ovdamearkkaid dasa movt gielat ja kultuvrrat iešguđet sámi guovlluid sápmelaččaid gaskkas deaivvadit ja hástaluvvojit.
+Jus skibasvuohta gullo suodjelága vuollái, sáhttá oažžut reivve dehe telefovnna soapmásis vuostáváldimis gos gohččojuvvo testet iežas.
+b.: Doai leahppi dál náitalan ja dovddastan dan Ipmila muođuid ovddas ja dán searvegotti (ja vihtaniid) oaidnut.
+Leat ustibin lea deaivvadit oktavuođas mas ovttaskasolmmoš dovdá iežas dohkkehuvvon ja árvvusadno juvvon justa nu mo son lea.
+Fálaldat sáhttá maid vásihuvvot goabbat ládje; dearvvašvuođabálvalusa bealis dovdet ahte láhččojuvvo buorre sámegiel fálaldat, muhto geavaheaddjit eai dovdda dan seamma.
+Presidentii lea deaŧalaš go Davvi-Hålogalándda bisma dovdá bures sámi servodaga ja girkoeallima.
+Muhtumin dahkko maid dutkan dárkkistan dihte ahte eai leat báhcán mangelágán vuossamátta-bázahusat viigái.
+stoahkat, geahččaladdat ja bargat jietnademiin ja intonašuvnnain
+Láhka lea máná suddjema dihte vai boarrásit olmmoš ii bija juoga čuozáhahkan man sii eai hálit.
+Sámedikki váldomihttu sámegiela ovddideamis lea lasihit geavaheddjiid logu ja lasihit sámegiela geavaheami.
+Riikkalaš lágain Vuođđolága § 110 a vuođđuda stáhta geatnegasvuođa lágidit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá "sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimisš.
+geahččaladdat iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinhámiiguin iešguđet šáŋrain
+Gávdnojit máŋggalágan máhpat, omd. bargomáhppa / proseassamáhppa ja ovdanbuktinmáhppa / árvvoštallanmáhppa.
+Oahppit galget duođaštit máhtolašvuođaset go ráhkadit dálkedieđáhusa mas čuovvovaš bealit leat namuhuvvon: dálki, dálkemearka, muohta ja siivu.
+válljet heivvolaš mihttoovttadagaid ja rehkenastit nuppástumi iešguđetlágan mihttoovttadagaid gaskka
+Statistihkkii gullá plánet, čohkket, organiseret, analyseret ja ovdanbuktit dataid.
+Ođđajagimánu 1. beaivvi mearriduvvui ahte bargoáigi bajiduvvo 40 proseanttas 50 prosentii go gustovaš sierra njuolggadusat heaittihuvvojedje finánsaroasu geažil.
+Una mánážiid sáhttá atnit raddelávkkas, mánástuolus dehe askkis beaivvi áigge.
+Kulturealáhusat lassánit eanemusat sámi guovlluin
+Sámediggi geahččala váikkuhit sihke Norgga ja earáid rolla REDD + doaimmas riikkaidgaskasaš rámmaid ovdánahttimis, vai dat sihke dagaha ahte dálkkádatgássaid luoitin geahpiduvvo, ja bisseha biologalaš šláddjivuođa manaheami ja ovddida nanaguoddevaš ovdáneami álgoálbmogiidda geat ellen ja birgejit trohpalaš vuvddiin.
+Maid mearkkaša Pedagogalaš-psykologalaš bálvalus (PP-bálvalus) Bálvalus mii neavvu suohkaniid dan birra movt heivehit mánáide geain leat earenoamáš dárbbut.
+Máhttodepartemeanta lea dáhtton Oahpahusdirektoráhta jagi 2009 čađahit bearráigeahču das mo gielddat ja fylkkagielddat čuovvolit daid vuoigatvuođaid mat sámi oahppiin leat oahpahuslága mielde, maiddái makkár oahpponeavvut leat oahppiide.
+Unnán giellageavaheaddjit ja guhkes gaskkát dagaha gáibideaddjin doaimmahit lullisámi giellabarggu.
+gieđahallat, fáktorastit ja álkidahttit algebracealkagiid, čatnat cealkagiid praktihkalaš oktavuođaide, rehkenastit hámuiguin, ruođuiguin ja cuovkacealkagiiguin, ja geavahit kvadráhttacealkagiid
+NRK Sámi Radio ođasfálaldagat radios siskkildit guokte julevsámegielalaš sáddaga ja guokte oarjilsámegielalaš sáddaga vahkkui.
+Dat vuolgá das man olu lea juhkan.
+Dát rihkku daid prinsihpaid mat leat konsultašuvdnašiehtadusas Sámedikki ja stáhta gaskka.
+Lea maiddái dehálaš dulkot earáid signálaid áddet dan mii lea sávahahtti dahje dohkálaš láhtten, dahje mii rihkku mánáid rájáid.
+Sámi giellaguovddážat barget buori barggu lagasbirrasiin ja mielddisbuktet olu doaimmaid giellakurssaid bokte ja sámegiela arenan.
+Vásáhusat čájehit ahte lea jierpmálaš geavahit dulkkaid ságastaladettiin sihke singuin geat leat oanehis áigge ássan riikkas ja singuin geat leat ássan dáppe guhká.
+Maŋŋil go rávisolbmuid oahpahusprográmma álggahuvvui de leat leamašan stuorit rekruteren sámegielat oahpuide.
+Dát rahpá ođđa oahppanarenaid ja addá ođđa vejolašvuođaid lohkan- ja čállinoahpahusas, teavsttaid ráhkadeamis, komponeremis ja divodeamis.
+Leavggas lea virggálaš stáhtus, muhto dat ii leat dakkár nationálaleavga mii álbmotrievttálaččat ja stáhtarievttálaččat ovddasta gonagasriikka Norgga.
+Sámediggi álggahii 2011:s, ovttasráđiid Riikaantikvárain, sámi visttiid registrerenprošeavtta.
+Raporta "Sámedikki ohcanvuđot doarjjaortnegat sámegiela várás - evalueren " ovdan buktojuvvui Sámedikkis vuossárgga 18.02.13.
+Vuollái guđa mánnosaš máná geas lea feber ii galgga dikšut váldditkeahttá álggos oktavuođa divššuin.
+Lassin sátnevuorkái gos sáhtát ohcat sániid ja tearpmaid, de gávnnat risten.no:s maid:
+Jus mánná ii njamahuvvo, sáhttá addit eadnemielkebuhttehusa, rise- dehe majsejuvcca váldimiin vuhtii máná agi.
+Beroškeahttá sivas lea riekti oažžut dahkat abortta dárbbatkeahttá čilget soamis earái.
+Stáhta lea lágalaččat geatnegahttojuvvon láhččet sámiide vejolašvuođa sihkkarastit ja ovdánahttit kultuvrraset.
+Dákkár vealaheapmi ii leat dohkálaš.
+Ovdalgo geahppat ovdánan válmmasin lea erenomaš hearkkit duhpáhii.
+Dat röntgenapparáhtta mii gevtojuvvo lea erenomážit hábmejuvvon vai sáhttá addit buriid govaid raddegođđosis gehpes röntgensuonjardeami vehkiin. Dihto dáhpáhusain sáhttet boraššattalmasat mat leat beare moadde millimettara stuoru áicojuvvot.
+• sáhtát váidalit jus du mánná ii oaččo earenoamášpedagogalaš veahki
+50 gástaipmilbálvalus konfirmašuvdnameassu / - ipmilbálválus
+Sáhttá leat dakkárii gii lea náitalan dehe eallá ovttas nuppiin, earránan dehe earránaddi báraide, dasa geas leat váttisvuođat earráneami maŋŋil ja dasa geas leat váttisvuođat oameolbmuiguin.
+Oahppi dárbbaša maid máhttit oaidnit mo son doaibmá.
+Preassas ja mediain leat sierra lanjat, ja lea vejolaš TV ja radio bokte sáddet Sámedikki dievasčoahkkimiid.
+Dađistaga-árvvoštallamis sáhttá oahpaheaddji buktit mearkkašumiid eavttuid vuođul jus daid ovdalgihtii leat lihtodan.
+Dál lea bargojoavku, mas leat guoskevaš ásahusaid ovddasteaddjit, buktán čielggadusa mas evttohuvvo ahte oasit sámi čoahkkádusas fievrriduvvojit ruovttoluotta dan guđa museai maid Sámediggi hálddaša.
+Rogganrievtti eaiggádis lea riekti roggat ja ávkkástallat minerálaid maidda stáhta čuoččuha oamastanvuoigatvuođa (§32).
+Rehkenastingálggaid ovdánahttin eaŋgalsgielas mearkkaša geavahit loguid ja rehkenastima ovddidettiin matematihkalaš eaŋgalsgiel doahpagiid repertoára mii guoská árgabeaivái, ja oppalaš ja fágalaš fáttáid.
+Skuvllas lea dáhpin ahte sosiálalaš doaibman lea guovddážis mánáidskuvllas, ja fágalaš ovdáneapmi lea gis deaŧalaš nuoraidskuvllas.
+Son álggahii juo gávcci jahkásažžan karrieara baleahttadánsumis.
+Mii bivdit guoskevaš orohagaid váldit oktavuođa minguin jus háliidit gulahallama Sámedikkiin dán áššis.
+Dát lea erenoamáš deaŧalaš dalle go olmmoš lea rašimus dilis, cealká ráđđelahttu Olsen.
+Oahppit berrejit alcceseaset ráhkadit sátnebáŋkku.
+Máhttit lohkat: Oahppi galgá lohkat iešguđetlágan máidnasiid, muitalusaid, diiddaid ja eará lohkanbihtáid mat gullet fáddái.
+Jus it háliit rahpat iežat priváhta profiilla, de sáhtát rahpat lassekonto.
+Sámediggi atná dehálažžan láhččet gurssaid otná váhnemiidda mii lea áibbas mearrideaddjin jus giella galgá ovdánahttojuvvot ovddasguvlui.
+Maōritge (guđet orrot rikkis ja demokráhtalaš stáhtas) leat árjjalaš oasálastit álgoálbmotkonferánssain ja giellakonferánssain main sii muitalit iežaset bargguid birra maiguin ealáskahttet gielaset.
+Ráđđehus ii čuovvolan Sámekomitea evttohusaid dieđáhusastis Stuorradiggái 1963:s.
+Sáhttá maid guođđit PSA-iskosa jus doavttir dovdá rievdamiid ovdaráksás go dat dutkojuvvo, rievdamiid mat sáhttet dagahit máŋga earalágan váivvi ja skibasvuođa.
+Oahppit sáhttet čoahkkanit fáddáplakáhta gurrii, ja šiehttat ahte sii dušše hupmet sámegiela.
+Duodjegávppit sáhttet ohcat prošeaktadoarjaga vai sáhttet nannet duodjegálvvuid vuovdima eará duojáriid ovddas
+Oktiibuot juolluduvvui 426,5 miljon ruvnnu Sámediggái ja 890 miljovnna sámi áigumušaide.
+Earát fas luovvanit ovttaskas máidnasiin ja hutket áibbas ođđa máidnasa mii goitge heive šáŋŋerii ja sámi máinnastanárbevirrui.
+kártet iežas geavaheaddjiválljemiid ja ákkastit fágalaččat ja ehtalaččat iežas geavaheaddjiválljemiid mat sáhttet ovddidit guoddevaš geavaheaddjiminstara
+Mii han diehtit ahte jos min eatnanlaš viessu, min goahti, gaikkoduvvo ge, de mis lea almmis viessu mii boahtá Ipmilis, agálaš viessu, mii ii leat huksejuvvon gieđaiguin.
+Muhto okta ráva lea álgge várrogasat ahte it deatte njuokčama ja lihkat dan garrasit nuppi njálmmis dakkaviđe.
+Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
+Mearrasámegiella - Nuorta mearrasámegiella (Várjjatvuonas ja Lágesvuonas).
+Dán oktavuođas lea dehálaš hukset bajás sámi nammafágalaš arkiivva gos nammamateriálat leat álkit olámuttos.
+Soames oahppit oalgguhuvvojit go dihtet ahte soames galgá lohkat dahje guldalit su muitalusa.
+Joavkologga 1, álginlogga Dát joavkologga adno ovdalgo bargagoahtá rollaspealu ráhkadeames ja čađaheames.
+§ 26 Goepsetjahke Nordlándda fylkkas
+Sámi oktavuođas dat vuos ja ovddimusat mearkkaša ahte sámi olmmoš galgá sáhttit geavahit gielas buot IKT-oktavuođain, namalassii ahte sámi namaid galgá sáhttit čállit riekta almmolaš registariidda, ja ahte galget ráhkaduvvot prográmmaide sámegielalaš vejolašvuođat.
+Dan ovdii Sámediggi áigu ain bargat ovttasráđiid ráđđehusain, sámediggepresideanta Egil Olli cealká.
+Danin lea dehálaš addit juhkosa dakkaviđe infekšuvnna álggu rájes.
+Lea dehálaš ahte dat iešguđetge departemeanttat álget guoddit eambbo ovddasvástádusa ja ožžot čielgaset rolla sámegiela barggu dáfus.
+Makkár sávaldagat leat dus iežat konfirmašunáiggi ektui?
+Dat mearkkaša ahte biologalaš oappážiin geat leat čálihuvvon sierra adressii lea iežas allagollosuodji.
+Bismágoddi galgá o.m.d. doarjut searvegottiid ovddidit doaimmaideaset.
+Gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámus?
+Sámi giellagáldu galgá vuosttažettiin bargat ovddidit sámegiela, tearpmaid, gielladikšuma ja diehtojuohkima álbmogii giellafágalaš áššiid birra.
+Ovddidanprošeakta Davvi-Trøndelága fylkkasuohkanis Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan lea jagi 2008 rájis mielde sámi giellalága hálddašanguovllus, ja áigu jagi 2009 álggahit 3-jahkásaš ovddidanprošeavtta ovddidan ja nannen dihtii oarjilsámi giela ja kultuvrra.
+Dán viiddideami govastahkan lea plussamearka maŋŋil REDD nama, nappo REDD+.
+Nuortan: Dieváideanu mielde Hávgajoga njálbmái Dieváideanus, viidásit Hávgajoga mielde Hávgajávrri oivošii, das viidásit njuolga linjjás Gorvvejávrri davimus luovtta rádjái, das viidásit riikkaráji mielde dán báikkis Lenesjávrri (Leinavatn) nuorttamus luovtta rádjái.
+návccat bidjojit giellagáhttenbijuide ja álggus
+Dáppe gávnnat maid boazomearkkaid: http://www.reindrift.no/index.gan?id=300&subid=0 www.ealat.org www.bamma.no
+- Dattetge lea positiiva dat gáibádus ahte Nussir ASA galgá juksat ovttamielalašvuođa boazodoaluin iežaset doaibmabiju ektui, dainna eavttuin ahte ruvkedoaibma ii álggahuvvo jus dakkár ovttamielalašvuohta ii juksojuvvo.
+Ovdamearkka dihte lea vejolaš ahte máŋga oahpaheaddji ovttas čađahit iskkadeami, dahje oahppit dan dahket doppe gos lea vejolaš.
+Symbolageavaheapmi ja dan maid olmmoš oaidná girkolanjas lea dávjá dát, mii amasmahttá dahje oahpásmahttá olbmo.
+Jođiheaddji várrelahttu lea Guohtunlávdegotti nubbinjođiheaddjin.
+Sáhtát riŋget, fitnalit dehe čállit searvegoddái ja sihtat oažžut luohpanskovi.
+Ipmil addá - Mii juogadit lokte sámi
+Du váikkuhanvejolašvuohta Sámediggi deattuha báikkálaš máhtu ja ipmárdusa go galget mearridit luonddušláddjivuođa geavaheami ja suodjaleami.
+Mii leat aktiivvalaččat mielde barggus hábmemis nationála dálkkádatrievdadeami heivehanvugiid, ja váruhit ahte eai heajos ládje váikkut sámi beroštumiide.
+Dattetge mannet muhtun sámi gielddat vuosterávdnjái ja geasuhit sakka, nugo Davvisiida, Ráisavuotna ja Unjárga.
+Luondduvalljodagat ovddastit alla árvvuid ja leat olbmuid eallima, biebmodoalu ja dearvvašvuođa vuođđun.
+Ja Ánne fas, go suhttá go Káre váldá dinosaurra mainna son lea stoahkamin, gáská ja gazzu.
+Oahpat min eallit oktavuođadovdduin ja árkkálmastinvuođain ja gáhttet eallima birra máilmmi.
+Mánáidgárddis galget mánát leat oassin oadjebas searvevuođas.
+Váldooasit dievasmahttet guhtet guoimmiset, ja daid ferte geahččat oktilaččat.
+Ráđđehus árvala stáhtabušeahtas stuorra juolludemiid, mat laktásit ráđđehuskoartila bombafalleheapmái suoidnemánu 22. b. 2011.
+árvvoštallat geavahusa ja kredihttakoartta geavaheami ja bidjat bušeahta ja rehketdoalu rehkenastinárkkaiguin
+Innovašuvdna Norgga hálddaša ruđaid fitnodat doaibmabijuide duodjeealáhusas
+Dat mearkkaša ahte ovttaskassii fállojuvvo apotehkas mannan mánu diŋga ja dálá mánu diŋga earás.
+A. Mat leat váhnenovttasbarggu, mas lea alla kvalitehta, dovdomearkkat?
+Doppe leat 30 dáiddára mii mearkkaša 10,2 juohke duhát ássis, nappo okta proseanta ássiin, ja sii leat lahttun ovtta dahje máŋgga dáiddárorganisašuvnnas.
+- searvevuohta mas lea sadji girjáivuhtii - mieldemearrideapmi
+Árbediehtu: Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo beaktilis vuogádat rievttálaš suodjaleami várás mii sulastahttá vuoiŋŋalaš vuoigatvuođa, jus dat mii galgá suodjaluvvot čielgasit lea čilgejuvvon ja ráddjejuvvon, ja ahte leat govttolaš spiehkastagat.
+Veahkehago njunnesprajjen bealljenávhllahaga ii leat sáhtton duođaštit.
+Dárkkuhus nuppi oainnu oažžumii lea ahte áššáigullevaš galgá leahkit sihkkar ahte oažžu dan divššu mii heive buoremusat sutnje.
+Dás lea ovdamearka movt gáiddusoahpahusa sáhttá buohtalastit interaktiiva oahppanvuođuin.
+Ráđđehus lea gárvvistan sámegielaid doaibmaplána.
+Riikka gaskamearalaš divat jagi 2011 lea 0,24 proseantta vearuhuvvon sisaboađus.
+o Mii leat searvan álgoálbmogiid máilmmiviidosaš váldočoahkkimii dálkkádatrievdademiid birra Anchorages 2009 cuoŋománus, ja gaskašiehtadallamiidda Bangkokas ja Barcelonas ovdalis dálkkádatváldočoahkkima Københavna ON dálkkádatkonvenšuvnna oktavuođas.
+Eaŋgalsgielas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. ceahki ja maŋŋil Jo1:ža studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid / Jo2:ža fidnofágalaš oahppoprográmmaid.
+Sámegiela joatkevaš ovdáneapmi sorjá máŋgga oasálačča áŋgiruššamis, ja das lea maiddái gielddain / suohkaniin ja fylkkagielddain / suohkaniinge guovdilis doaibma.
+Divtte ohppiid álggos gullat doahpagiid ja dasto ieža daid geardduhit.
+Molssaeaktu 1: 335 diimmu, gusto ohppiide geat eai vállje vierisgiela / gielalaš čiekŋudeami
+Árvalusain lea okta dat, ahte galgá huksejuvvot oktasaš dutkan-, fága- ja resursaguovddáš sámegielaid várás.
+Eaktun dasa ahte dát lea vuoimmis lea ahte dat dálkasat maid viežžá gullojit allagollosuoji vuollái.
+Mánáidgárddi ja ruovttu oktavuođa vuođđun galgá leat rabasvuohta ja dásseárvu.
+Jávohisvuođa geatnegasvuođa dihte sáhttá lagamužžii addot diehtu jus ieš leat mielde galledeamis dehe leat addán lobi.
+Čalmmit besset vuoiŋŋastit dan ráfálaš luonddus, ja lohkansajit leat biddjojuvvon rytmálaččat galleriijas.
+Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu plánaáigodaga oktii heivehit ulbmiliid čuovvoleami ja ovddideami ja doaibmaplána doaibmabijuid.
+Eaktuduvvo maiddái ahte oahppit máhttet lohkosániid ja ortnetloguid.
+Deaddel muhtin fáttá ja oza eambbo dáid birra: Lávvu, soahki, čáhci, dolla, eana ja girku.
+Giellasirdima dáfus buolvvaid gaskkas lea ovdamunni go lea dákkár čoahkkádus.
+TVL árvvoštallá maid sáhttágo dálkkasgeavtin unnidit servodaga goluid, ovdamearkka dihte čuohpademiid, buohccinčálihemiid dehe boarrásiidfuolaheami.
+Muhto sii eai ovddas Sámedikki stivrras, mearkkaša ahte Sámedikkis ii leat váldi sin bagadit.
+válddahit, illustreret ja ságastallat iežas dárkomiid geahččaladdamiin ja luonddus
+Bargit galget juohke máná meannudit iežaset ealli ma subjeaktan geas lea riekti iežas vásihan máilbmái, ja geas lea vejolašvuohta váikkuhit iežas árgabeaivvi (Bae 2009).
+Lunddolaš oassin das leat maiddái sámi erenoamáš mihttoovttadagat ja rehkenastinvuogit.
+Sápmelaččat eai dohkkehuvvon dušše minoritehtan, muhto maiddái álgoálbmogin.
+Dás leat soames ovdamearkka dasa movt oahppi sáhttá iežas árvvoštallat.
+Beatnakvuomi guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Davil: Ruovdemáđii mielde riikkarájis Gátterat (Katterat) stašuvdnii.
+ipmirdit doahpagiid dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja iešguđege jahkodagaid siivvu birra
+Jus klássalanjas leat, de sáhttá sámi leavggaža bidjat beavddi / oahpaheaddjibeavddi nala.

eval/test.smn-fi.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Tađe ovdil päärnih já nuorah pyehtih uásálistiđ teatterpargopaajijd.
+Biodiversiteetsopâmuš 12. uásipeličuákkim lii algâttâm
+Oovtâstpargokyeimmin máttááttâsâst láá meid Vaasa ollâopâttuv Kielâlávgum já maaŋgâkielâlâšvuođâ kuávdáš (Kielikylvyn ja monikielisyyden keskus) já Säämi ollâškovlâ (Sámi allaskuvla).
+Párnáá kalga finniđ jieš huámášiđ moos mii-uv äšši čoonnâs já ton vuáđuld talle hämmee ubâlâšvuođâid.
+" Taat lii stuorrâ vuáittu sämmiláid já čáittá, ete ruukilaavâ kenigâsvuođâid iä pyevti hoittáđ sämikuávlust tuše ciälkkámušlattiimijguin.
+Piäiválâš tooimâi ohtâvuođâst kielâ tuáimá riäidun, ij jiešárvun.
+Tiina Sanila-Aikio mainâstij meid nuorttâlij sierânâskoččâmušâin.
+Aarâhšoddâdmist kalga leđe párnáást máhđulâšvuotâ ovdediđ jieijâs kulttuurlâš tiäđulâšvuođâ já ereslágánvuođâi ohtâvuođâi iberdem.
+Pevdikirje tievâsmit biodiversiteetsopâmuš artikla 17, mii kieđâvuš meid geenivarij finnimvuođâ já aavhij jyehim sehe artikla 8 (J), mii kieđâvuš algâaalmugij já ärbivuáválii eellimhäämi omâsteijee páihálâšsiärvusij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválâš tiäđu.
+Puárásub sämiaalmugân sämimááccuh lii siäilum ain argâpihtâsin.
+Sämitigge ij tuhhit sämmilij algâaalmugsajattuv hiäjusmitmijd ige luovâ prinsiipijnis ige árvuinis já tuáimá almosčuákkim adelem miärádâsâi miäldásávt sämitiggelaavâ ovdâskoddekieđâvuššâm ääigi.
+Vuáváámij mield táálu váldoo kiävtun ive 2012 ääigi.
+Jieštipšoravvuu toimâttem viermist orjâlâškielân lii sämikielâlij palvâlusâi falâldâhhân taggaar aalgâ, mii Säämi kielârääđi tuáivu mield ruokâsmit meiddei iárásijd orniđ sämikielâlijd palvâlusâid viermist.
+"Linjim tuárju meiddei biodiversiteetsopâmuš artikla 8 (j) olášuttem.
+Ravvuid iä heiviit sämitige toohâm iävtuttâsâin peerusthánnáá kaavam stivree eennâmkevttim- já huksimlaavâ tooimânpiejâmist iäge pirâsvaikuttâsâi árvuštâllâmprosessist (nk. YVA-laavâst).
+Párnáikonsertist kuullâp párnái jieijâs lávdástemij lasseen algâaalmugkuosij muusik.
+sämmilijd ovdâsteijee jesâneh nomâttuvvojeh sämitige iävtuttâsâst já kieldâi ovdâsteijeeh kieldâi iävtuttâsâi vuáđuld.
+Aanaarsämikielâlâš salmâkirje almostui ive 1993 já uásih Kirkkokietâkirjeest ive 2000.
+Tábáhtus lii áávus meiddei sijjân, kiäh puátih sämikuávlu ulguubeln.
+Siämmást lii eromâš máhđulâšvuotâ peessâđ kuullâđ nelji sierâ sämikielâ.
+Sii asâiduttii II maailmsuáđi maŋa Aanaar kieldâ nuorttâkuávloid.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi II mield (vuáđupälkki 3233,46 eurod / mp).
+Aalmuglâš artikla 8 (j) -pargojuávhu loppâraapoort toimâiävtuttâsah já avžuuttâsah láá olášittum 8.
+- Stuárráámus háástus taan vaaljâpaajeest lii aalmugijkoskâsii pargo-ornijdume ILO algâaalmugsopâmuš 169 ratifisistem, mii kulá meid Katais haldâttâs ohjelmân, páhudij Haltta.
+Bioenergia nuurrâm kalga tábáhtuđ pištee vuovvijn já prosessist kalga kunnijâttiđ algâaalmugij vuoigâdvuođâid.
+2 § Iävtuttâstoohâmvuoigâdvuotâ já iävtukkâsâi nomâttem Iävtuttâstoohâmvuoigâdvuotâ kulá Taažâ, Ruotâ, Suomâ já Ruošâ aalmugjesânân, siärvušân, lájádâsân já virgeomâháid.
+Uáivilin lii, et sopâmušâst miärušteleh já toin torvejeh vuoigâdvuođâid, moh sämmilijn láá aalmugijkoskâsii vuoigâdvuođâ mield..
+Sämikielâlii já sämikielâ máttááttâs uáppeemeeri Suomâ vuáđumáttááttâsâst já luvâttuvvâst lassaan.
+o Suomâ sämitigge uásálist SPR pehti arktâlâš já Baareents kuávlu oovtâstpaargon, aalmugijkoskâsâš šoŋŋâdâhpoolitlâš já biodiversiteetmiärádâstohâmân, WIPO tooimân, tave ooláádmudo já tave-eennâmlâš oovtâstpaargon sehe algâaalmugoovtâstpaargon OA:st vaikutmáin pehtilávt.
+Nubbe maailmsuáti jođettij nuorttâlâšâi ärbivuáválâš aassâmkuávlui pieđgânmân kyevti staatâ kooskâst.
+Maht kielâ já kulttuur váldojeh vuotân palvâlusprosessijn?
+Ulmen sämikielâlij já kulttuurân vuáđuduvvee palvâlusâi kvaliteet, vaikuttemvuotâ já finnimvuotâ
+Tastoo Saba šoddâmpäikki lii tiivvum já tast lii rahtum uási Várjjat Sámi Musea (Vaarjâg Säämi museo) čáitálmâs.
+Meccihaldâttâs lii ánsulávt olášuttám säämi kielâlaavâ kenigâsvuođâid já ovdedâm sämikielâ sajattuv viärmádâhviestâdmistis, äššigâšpalvâlusâinis já tieđettemtoimâinis.
+Kielâkäldee pargoid kuleh kielâtipšom, kielâ ovdedem, terminologiapargo, normâdem já nommâdâhpalvâlus.
+Kuávluovdedem stivrejeijee laavâ mield sämitigge ráhtá Laapi eennâmkoddeohjelm sämikulttuuruási.
+Vyerdip tiäđust-uv ete uđđâ sämitiggelaahâ šodâččij vuáimán nuuvt jotelávt ko máhđulâš.
+Pajeuáppeekappeer finnim maŋa ive 2003, eellim jođettij muu sierâlágán pargosoojij maŋa luuhâđ peerâpeivitipšon säämi máttááttâskuávdážân Avelân, kost valmâštuvvim nomâttum ámáttân čohčuv 2008.
+o Sämitigge uárnee pirrâ sämikuávlu já ton ulguubeln kuávlu sämmilij kuullâmtilálâšvuođâid já kulá kuávlu sämmilij táárbuid, vâi puáhtá ovdediđ jieijâs tooimâ.
+Säämi párnáikulttuurkuávdáá ulmen lii ovdediđ säämi párnáikulttuur, lasettiđ párnái já nuorâi tubdâmuš jiejâs kulttuur kuáttá sierâlágán tooimâi já pargopáájái pehti.
+Taan siijđo uánihis čujottâs lii www.samediggi.fi/suositukset
+Oulu lyseo luvâttâh: Maren-Elle Länsman (tavesämikielâ)
+Festivaal ohjelm visásmittoo algâkeesist já tot almostittoo tievâslâžžân kesimáánu ääigi el. tábáhtus jieijâs nettisiijđoin čujottâsâst www.ijahisidja.fi
+Kuávlust pessejeh maaŋgah uhkevuálásiih já meid táváliih loddešlaajah.
+Kiirjijd puáhtá tiiláđ šleđgâpostáin info (at) samediggi.
+TOIMÂSAJEHUOLÂTTEIJEE JÁ LÁJÁDÂSHUOLÂTTEIJEE
+Sämmilii ohtsâškode tuuvdâriggeeh, kiäh sirdeh ärbivuovijdis suhâpuolvâst nuubán, annojeh.
+Juhle lekkâmsaavâst Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi puovtij oovdân oovdeb suhâpuolvâi korrâ pargo sehe seervij tergâdis rooli kulttuur siäilumist.
+Säämi Parlamentaarlâš Rääđi avžuuttâs (eŋgâlâskielân)
+Suomâ staatân. Uđđâ siijđoh jurgâluvvojeh eidu sämikielân.
+ Väldikodálii tábáhtusân juávkku puáhtá väldiđ uási tuše ovttáin čaaitâlmáin.
+Nijbečeepij, šnikkárij, kuárroi tâi kođđei áámmátkodde ij lamaš.
+Vuosmuš sämikielâlâš jurgâlusah tain Sanoma Pro Matikka-kiirjijn almostuvvii ive 2011.
+Lasseen sämitigge noomât ovdâsteijeid maaŋgáid sierâ pargojuávhoid.
+Virge miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, šiev sämikielâ njálmálâš já kirjálâš táiđu já ruotâ- tâi / já tárukielâ já eŋgâlâskielâ táiđu sehe kelijdeijee hárjánem vátávâš haaldâtlâš pargoin.
+Anni-Saaran sämimááccuh lii pyeremus, vááimuvuálááš já uáli tehálâš piivtâs.
+Vuáđupargopitái lasseen pargokirjeest láá tagareh pargopitáh, moi porgâm váátá suogârdâllâm, juurdâpuátusij toohâm já oppum aašij heiviittem.
+Tilálâšvuotân uásálistijn meid sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjäjärvi já kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Tauno Haltta.
+Tuupa Records fáálá áámmáttáiđulâš já ollâtásásâš palvâlem nuuvt paddim- ko videopyevtittembeln.
+Sämitigge ana uáli tehálâžžân, ete hoittámvuáváámân kirjetteh puásuituálukuávlu kumppinääli šoddâm raijim, mutâ tiäddut ain, ete kumppinääli stuáruduv miäruštâlmist já kumppinääli hoittáámist kalga väldiđ vuotân meid Skandinavia já Ruošâ kumppipopulaatioid.
+Kielâ tärhistem lii toohâm Jovnna Ánde Vest.
+Mun lam uccâ kandii rääjist jurdâččâm riemmâđ puásuialmajin já aassâđ tavveen.
+Stipendeh mieđettuvvojii čuávuváid uáppeid: Elle-Maarit Arttijeff (Aanaar / Säämi ollâškovlâ), Taija Hietanen (Ruávinjargâ / Oulu ollâopâttâh), Petra Kuuva (Aanaar / Oulu ollâopâttâh), Henna Lehtola (Aanaar / Oulu ollâopâttâh), Satu-Marjut Nieminen (Oulu / Oulu ollâopâttâh), Birit Pieski (Aanaar / Oulu ollâopâttâh).
+SPR ana tehálâžžân, et šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsah ärbivuáválii tiätun já tiäđu vuotânväldim šoŋŋâdâhnubástustutkâmušâst já miärádâstohâmist kieđâvuššuuččii biodiversiteetsopâmuš konteekstâst já valduuččii vuotân ive 2010 maŋasijn biodiversiteet uulmijn.
+Eromâš váduhin lii tubdum sämikielâ kevttim puhe-limáin tábáhtuvvee ášástâlmist.
+Čuákkimist tollui tematlâš savâstâllâm biodiversiteetsopâmuš artiklai 8 (j) já 10 (c) ovtâstumesoojijn.
+Uárjisämikielah láá maadâ-, ume-, pittáám-, juulev- sehe tavesämikielâ já nuorttâsämikielah láá aanaar-, nuorttâ-, äkkil-, kildin- já tarjesämikielâ.
+Mij kolgâp-uv vuáijuđ SPR:st eidu sui generis- vuáháduv rähtimân ", Näkkäläjärvi muštâlij.
+Kielâlávgumân kyeskee škovlimhaahâ addel säämi máttááttâspargoviehân máhđulâšvuođâid ovdediđ já jyehiđ jieijâs mättim kielâlávgum olášutmist meid vuáđumáttááttâsâst.
+Staatâ kalga kunnijâttiđ vaanhimij tâi párnáá eres huolâtteijei ovdâsvástádâs, vuoigâdvuođâid já kenigâsvuođâid párnáá šoddâdmist.
+Säämi aarâhšoddâdemohtâduvâin olášittum kulttuurân kullee maaŋgâpiälásâš toimâ párnáiguin el. tulâstâllâm, sierâlágán tábáhtussáid já mađhijd uásálistem váátá muneorniistâlmijd, ovtâspargo já torvolâšvuođâaašijd vuotânväldee vuávám sehe tuárvi pargojuávkkuresurssijd.
+Sämmilijn jyeigein lii jieijâs káttuservi, Sámi juoigiid searvi.
+Peivitipšo torvolâšvuođâvuáváámân kuleh nuuvt pargei ko párnáid-uv kyeskee lahâaasâtlâš já eres torvolâšvuođâ já tiervâsvuođâ kyeskee vuáváámeh.
+Sämitige stivrâ čokkán čuávuváá keerdi juovlâmáánust.
+Teatter áámmátlii škovliittâsâst oopâ jotteeh (nubbe tääsi, TEAK já áámmátollâškovlâ) iä uážu väldiđ uási.
+Sämitigge oovded já lááčá iävtuid sämmilij ärbivuáválâš tiäđu tutkâmkuávdáá vuáđđudmân.
+Mij uáinip, et tave-eennâmlâš sämisopâmuš ratifisistem puáhtá ovdediđ uđđâ oornig, mast sämmilijn lii máhđulâšvuotâ uásálistiđ já vaikuttiđ miärádâstohâmân sii kyeskee aašijn puohâin taasijn Tave-enâmijn.
+Puásuituálu lii sämmilâš materiaallâš kulttuur vuáđu, ko tot lii áinoo sämmilâš iäláttâs, mii addel áigápuáđu pirrâ ive. "Mun lijjim uáli ilolâš, ko staatârääđist pajanii savâstâlmân sämmilâš puásuituálu táárbuh já eromâš koččâmušah, " Paltto muštâlij.
+Sämitige pargoviehâpolitiik stivrejeh pargoviehâpoolitlijn äššikiirjijn, moid kuleh pargoviehâpoolitlâš ohjelm sehe täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâvuáváámeh.
+Pevdikirje laiđiittâsuásist staatah pieijih meerhân OA algâaalmugij vuoigâdvuođáid kyeskee julgáštuš.
+teikâ eelâšmáin keččâmin vaaljâluvâttâlmist paajaapiäláin soojijn mainâšum ääigi.
+Vuosmuš anarâškielâ algâoppâkirje lii uáivildum vuáđuškoovlâ vyelimus luokáid.
+Sämikielân räppäjuvvoo já sämimuusik čuávu aalmugijkoskâsij muusiktrendij suundijd.
+Sämmilijd loheh aalmuglâš ucceeblohhoon sopâmuš pirrâsist tego ovdâmerkkân romanijd já suomâruátálijd-uv.
+Suáđigil kieldâ sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi turviimân ohtsis 58 755,00 eurod:
+rähtiđ terminologia máhđulâš nubástutmist lavâlâš analyys já uásipeličuákkim toohâđ ääšist miärádâsâid."Čuákkim navcâttemvuotâ toohâđ ääšist miärádâs lâi algâaalmugijd stuorrâ pettâšume.
+Tááláá ääigist oppâmateriaalpargo kulá Sämitige pargoid, mii finnee ihásávt staatâtorjuu oppâmateriaal rähtim várás.
+Anu Avaskari já Pentti Valle kuođijn miärádâsân spiekâsteijee uáivil.
+Ruošâ sämmiliih láá vuáđudâm jieijâs ovdâsteijeevâš orgaan, sämitige, mutâ Ruošâ lahâasâttem já haldâttâh iä tuubdâst ton sajattuv.
+Kišto uáivilin lii kavnâđ säämi kulttuurkuávdážân, mii huksejuvvoo Aanaar markkânân, ton uáivil já tooimâ kovvejeijee noomâ.
+Ohjelm tuálá siste Tave-Ruotâ, Tave-Suomâ já Tave-Taažâ sehe sämikuávluid.
+Sun lii čáállám maadâsämikielâ sänikiirjijd, čaabâ- já áámmátkirjálâšvuođâ sehe ton lasseen ráhtám jurgâlempargoid já čokkim kielâiskosijd.
+Tave-eennâmlâš sämisopâmuš jotkâráđádâlmeh láá finnejum valmâšin kuulmâ eennâm sämitige já staatâi šiev oovtâstpargoost já sopâmuš lii ratifisistum Suomâst sämitige torjuin.
+Stuárráámus lasanem lii lamaš sämikielâ amnâsmáttááttâsâst (+70).
+Miäruštâllâm mield vuáváámijn láá mieldi tagareh oovdânpyehtimeh, moh iä kulloo kieldâlâš jiešhaaldâšmân já luávkkájeh sämmilâš kulttuurjiešhaldâšem.
+Uđđâ vuáđumáttááttâs máttááttâsvuávám vuáđđusijn, maid Máttááttâshaldâttâs adelij juovlâmáánust 2014, kielâlávgummáttááttâsân kiddejeh eenâb huámmášume ko oovdeb vuáđđusijn.
+Almosčuákkim tuhhiittij lasseen ovtâskâsčuággásijd sektorkuáhtásijd uulmijd já tai budjetijd el. hiäđukocceem, kielâlij vuoigâdvuođâi, sierânâsprojektij já Saijoos palvâlemohtâduv uásild.
+Lasetiäđuh: I värisaavâjođetteijee Irja Seurujärvi-Kari [email protected]
+20 Valkeapää Nihkolas Talhâstieđâ kandidaat Iänudâh
+Sämitige uáinu mield Suomâ olmoošvuoigâdvuođâpoolitlâš tiäddučuágástuvah kalgeh leđe čoođâmanneeh puohâin Suomâ tooimâin, iäge ovdâmerkkân energiapoolitlâš koččâmâšah uážu moonnâđ Suomâ olmoošvuoigâdvuođâi tiäddučuágástuvâi paijeel.
+Taansâ lâi stivrim Ville Köngäs, tot movtijdittij keččeid, tánssájeijein lâi šiev rytmi, sij tánssájii pyereest oohtân já koreografia lâi mudágávt hástulâš.
+Lii lussâd já máhđuttem mâttiđ puoh já kiergâniđ jyehi kuávlun kompromisij já valjimij kooskâst.
+- Mij tarbâšep ohtsijd prinsiipâid, maht säämi kulttuuräärbi kalga suojâliđ já eettisijd prinsiipâid suojâliđ säämi kulttuur, vâi pyehtip toimâđ oovtâst ulguupiäláá aštuu vuástá, pááhud Näkkäläjärvi.
+Čuákkimist suunnâttâllii nuorttâlâskulttuurkuávdáá vuáđudem Čevetjáávrán.
+Lasseen ohjelmist láá muusik- já teatterčáittuseh, uápistum tálurieggeeh, párnáid uáivildum ohjelm ja kähvikuásuttem.
+Tot lii munjin argâpeivi ege must lah tarbu tom sierâ miäruštâllâđ.
+Palhâšumelävdikodde lâi siämmáá mielâ pargováljukuddijn tast, et árvuštâllâmnáálá tuhhiittum nommâiävtuttâsâin ij kavnuu ohtâgin kišto njuolgâdusâi vátámâšâid tevdee iävtuttâs.
+Stivrâ meridij, ete sämitigge ocá ruttâdem riehtiministeriöst, máttááttâs- já kulttuurministeriöst sehe Euroop sosiaalruttâráájust (ESR) säämi kielâlaavâ olášumán kyeskee selvâttempargo várás.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátáv âšvuođâtääsi VII / VI mield, vuáđupälkki 1 489,69 eurod / mp, mon lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem miäldásiih hárjánemlaseh.
+Perrui ereslágánvuođâ já sierâlágán árvuvaljiimij tiäđuštem lii kyeimivuođâ iähtu.
+Vaaljâlävdikodde huolât tast, ete sämmiliih finnejeh ääigild tiäđu já vaaljâluvâttâlmân ucâluumeest, vaaljâi orniimist já iävtukkâsasâttemist sämikielân já suomâkielân.
+Konferens lii uási Sämitige Nuorâilävdikodde-haavâ.
+Munjin kielâ lii uáli tehálâš já tuáivum, et tot nanosmuvá puátteevuođâst.
+Pargopeeivih älgih talle tooláá iđedist já noheh maŋŋeed eehid.
+Säämi aarâhšoddâdemvuávám rähtimân vuáđudui ovdedempargojuávkku, mii čokkânij merikooskâi.
+Huolâlii já tärhis árvuštâllâm puátusin meridij palhâšumelävdikodde oovtmielâlávt kulluuttiđ nommâmeerhâid "Eloa ikkunassa " já" Riskuna " vuávámkišto vyeitten já lonestiđ täid pargoid njuolgâdusâi miäldásávt á 500 eurod.
+Kiđđâtäälvi vittáduvvojeh kodden pááccám čiermiheh tuoddârist já siämmást sarvah käldejuvvojeh, vâi toh liččii puáttee täälvi späiliheh já kevttimnáál niestipuásujin.
+Taaidâtábáhtus valmâštellen sämitiggeest tuáimá oppâmateriaalvuávájeijee Anni Näkkäläjärvi (anni.
+Sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs vijđásub kuávlulij já aalmuglij pargoi koordinistmân já tipšomân láá lasseen vittâ sierânâsovdâsvástádâskuávluh, moi pargon lii stivriđ já oohtânheiviittiđ sosiaal- já tiervâsvuođâkuávlui já vuáđutääsi kuávlui tooimâ já tai ornim palvâlusâid.
+Sopâmušuásipeleh pyehtih väldiđ kiävtun monâttâlmijd, moi miäldásávt aalmug, páihálâš já kuávluvirgeomâhááh já eres äššiomâhááh pyehtih uásálistiđ taam enâdâhpolitiik miäruštâlmân já olášutmân.
+Ko algâttim oopâid Juhâmohheest, te tot lii nanodâm čuuvtij muu sämmilâšvuođâ, ko kuulâm sämikielâ piäiválávt já lam peessâm siisâ sämituojijd.
+Ton aalgât koskohoeehid konsert, mon uáivilávtástellee lii rap-musijkkár Ailu Valle.
+Proojeektčällee lii palvâluskoskâvuođâst Suomâ sämitiigán já pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuodâtääsi VI.
+Eres oosijn puoh Suomâ sämitige ovdâsteijeeh torjuu julgáštus.
+Immeelpalvâlus já kulttuureehid kooskâst uárnejuvvoo tuše puávdejum kuossijd uáivildum virgálâš lekkâm- já vihkâmtilálâšvuotâ.
+Pargo miänástuvvee tipšom iššeed šiev arâšoddâdemsyergi já kielâ iäláskittemvuovij tubdâm sehe hárjánem sämikulttuurân já haaldâtlâš pargoid.
+Tyehiraddalâsâst čižetpeln Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä já Saara-Maria Salonen.
+o Sämitigge ana huolâ, et ruukilaavâ já čäcilaavâ sämikulttuur hiäjusmittemsyejeh olášuveh tievâsmiärálávt vuáválâšvuođâst.
+Sämitige uáinu mield sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotâ ij olášuu vuáđulaavâ vaattâm vuovvijn.
+Uđđâivemáánust 2010 poođij vuáimán uđđâ laahâ aalmuglijn ucceeblovvoin já ucceeblovokielâin.
+Puoh vuálgá tast, ete merideijein lii olmâlágán tiätu kuávlulijn já kulttuurlijn sierânâsjiešvuovijn.
+Sämirääđi vuáđudui virgálávt Säämi 2. tave-eennâmlâš konfereensâst 18.8.1956 Taažâ Kárášjuuvâst.
+Šlaajâin pivnohumos lâi tááláštanssâ, mon lasseen lijji kátutaansah sehe etnisiih taansah.
+Kieldâ lâi pivdám sämitiggeest ciälkkámuš kyehti proojeektvuáváámist: sämivaikuttâsâi miäruštâllâm kieldâlâš miärádâstoohâmprosessist já sämikielâ já - kulttuur iäláskittemprojektist.
+Ulmui lasseen kalga kunnijâttiđ meiddei luándu.
+Markkâneh láá šiev saje uápásmuđ sämituojij majemuid uđđâ pieggáid já uástiđ juovlâskeeŋgâid.
+Juáiguseh ráhtojeh meiddei soojijn já ellein, mut tááláá ääigist meiddei veikkâbâ muávlost tâi moottorkiälhást.
+Ko sämmilâš ášástâl sämikuávlu staatâ já kieldâi virgáduvâin, finnodâhlájádâsâin já toimâsoojijn, lii sust vuoigâdvuotâ sierânâs vátámušâttáá kevttiđ sämikielâ.
+Uđđâsumos lii nuoráid rävisulmuid uáivildum radioohjelm, mii laiđiistuvvoo anarâškielân já tavesämikielân.
+Pargojuávkku iävtut tile tivomân 28 toimâd já avžuuttâssâd.
+Säämi kulttuurkuávdáš Sajos valmâštuvá Aanaar markkânân ive 2011 loopâ räi já váldoo kiävtun ive 2012 aalgâ rääjist.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Biodiversiteetstrategia olášutmist čoonnâs haldâttâs turviđ säämi kulttuurlii vyevi já äärbi kevttiđ luándu.
+Ciälkkámušâst kiddejuvvoo huámášume meiddei toos, et iänááš uási sämiaalmugist páácá puohâi säämi kielâvuoigâdvuođâi ulguubel ton keežild, et sij äässih säämi kielâlaavâ válduášálâš heiviittemkuávlu, ađai sämikuávlu ulguubeln.
+Uáivikaavpugkuávlu sämmiliih tuáivuh jieijâs saje, mii adeličij máhđulâšvuođâ kulttuur alnetoolâmân meiddei kaavpugist.
+3.4 Argâpeeivi ovdâmeerhah kielâ oppâm oovdedmân
+Konsert lohtâs SomBy uđđâ skiäru almostitmân.
+Ruávinjaargâ kaavpug nuorâisaje Mondest nuorah lávluh, jyeigih já suáittih tave-, aanaar- já nuorttâsämikielân pessijái maŋa.
+Lasseen kulttuurkuávdáš fáálá ovdiist pyerebijd máhđulâšvuođâid levâttiđ já jyehiđ tiäđu sämmilijn algâaalmugin.
+ALKU-haavâ lahâaasâtmist já haavâ puáhtám nubástusâin haaldâšmân já staatâtoor ¨jâvuáhádâhân kalga orniđ sämitiggelaavâ § 9 miäldásijd ráđádâlmijd, čielgiđ haavâi vaikuttâsâid sämikielân já säämi vuáđulavâlâš kulttuurjiešhaaldâšmân.
+Stuárráámus taan vaaljâpajan asâttum uulmijn lii aalmugijkoskâsii pargo-ornijdume ILO algâaalmugsopâmuš ratifisistem já tárbulij lahânumástusâi finnám ááigán, páhudij Näkkäläjärvi.
+Sämitige 5.3. adelem ciälkkámuš vuáđuduvá sämitige čuákkim tuhhiittem miärádâssáid čuákkimijn 4/2013 já 2/2014 sehe sämitige čuákkimij tuhhiittem eres ciälkkámuššáid já vaaljâpaje toimâohjelmân.
+EU-jeessânstaatah iä lamaš ääšist oovtmielâliih.
+Jis pággunjuovâmeh tahhojeh, te puátusin puáhtá leđe njeellimlij puásuituáluperrui meddâlvarrim kuávlust.
+Miärádâs palgâs jyehimist kulá palgâs miärádâsvááldán já miärádâs lii tohhum täsipiälásávt já puásuituálulaavâ miäldásávt.
+Olmoošjuáigusijn kovvejuvvojeh tiätu ulmuu jiešvuođah ero mâšávt melodia já juoigâm vievâst.
+Sämmiliih láá ovdâstittum kieldâ váldustiivrâin Iänuduvvâst, Anarist, Suáđigilist já Ucjuuvâst.
+Aanaar kieldâ: - teknisâš hovdâ Arto Leppälä
+Čällee pargon lii toimâđ vaaljâlävdikode vuálásâžžân valmâštâllâđ já olášutteđ vaaljâid sehe toimâđ vaaljâlävdikode oovdânpyehten já čällen čuákkimijn.
+Sämitige delegaatio kolliistâlâi čuákkimpuudâ ääigi keha 'ka (mohawk) - Aalmug kielâ- já kulttuurkuávdáást Kahnawakest, Montreal maadâbeln.
+vijđeduvvoo kuoskâđ še taid sämikuávlu ulguupiäláid kieldâid, main lii merhâšittee sämiaalmug.
+Eennâmtiäđust uápásmuuh eennâmpáálu luándun já ulmuu elimân jieškote-uv kuávluin eennâm-páálust.
+Outi Pieski seinireliefi lii stellejum parlamentsali Sooljon.
+Uđđâ nommâkištoost palhâšumelävdikodde tuhhiittij árvuštâllâmnáál 142 nommâiävtuttâssâd (iävtuttâsah tiäđáttâs lahtosin), moh lijjii toohum já toimâttum toos kišto njuolgâdusâi miäldásávt.
+Haldâttâs čoonnâs turviđ sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid sämikielân já rähtiđ aalmuglâš kielâstrategia.
+Ruotâ- / tárukielâ já eŋgâlâskielâ táiđu kiäččoo hiättun.
+Sämitigge puáhtá tuše adeliđ ciälkkámušâid já iävtuttâsâid. Stuárráámus uási sämmilii materiaallii kulttuuräärbist láá museoi ráájuin já arkkâduvâin sierâ staatâi uáivikaavpugkuávluin.
+Mij lep porgâm tuođâi ennuv aalmuglávt já aalmugijkoskâsávt-uv artikla 8 (j):n olášutmân já tiäđust-uv mii uážžum tubdâstâs lieggee.
+600 000 euro staatâtoorjâ juáhásij sämikuávlu kieldâi kooskân čuávuvávt:
+säämi muusikkuávdáá išedeijen toimâm sehe Ijâttes ijjâ- algâaalmugij muusikfestivaal išepyevtitteijee pargoh.
+Pyeredeh tiätuvuáđu luándutiijpâi suojâlem, tipšom, ovdii tilán macâttem, tutkâm já čuávvum čuosâttem várás.
+Táválávt kuittâg kielâi koskâsiih rääjih láá čielgâseh, ige nube sämikielâ sárnoo ibbeerd nube kielâ opâttâlhánnáá tom.
+SaKaste- proojeekt puátuseh láá tääl kiävtust
+Sämitige iävtuttâsah kieldâlâšhaldâttuv rááhtusuđâsmitmân láá olášum.
+Lasseen hiärváás čuárvivuájuttâsah kiävttojeh maaŋgâin muorâtiiŋgâin, tegu kuuvsijn, naapijn, vyeijim- já mätkisoobijn, puttâlijn já kijssáin (čukke).
+Nubben vävlin máttááttâs oovdedmân iävtuttuvvoo Säämi máttááttâskuávdáást Anarist ovdedum viermimáttááttâs fastân toohâm já kielâ viermimáttááttâs toohâm máhđulâžžân taid puohháid vuáđuškovláid sämikuávlust já ton ulguubeln, main láá vädisvuođah kavnâđ sämikieltáiđusijd máttáátteijeid.
+Párnážin juuttim eeji fáárust nuuvt puásuipargoin ko sämitige čuákkimijn-uv.
+Lavluid lávlu nuorttâsämikielâlâš kirkkolaavlâjuávkku (Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Anna Lumisalmi, Katri Jefremoff, Seija Sivertsen ja Kirsti Näveri-Bogdanoff).
+Jyehi sämmiliist lii stuorrâ ovdâsvástádâs tast, ete siäilu-uv sämikulttuur.
+Tondiet lii viijmâg-uv äigi peessâđ kuullâđ maorij jieijâs muštâlem eres lasseen maorikielâ uđđâsumos haavâst taanáigásii teknologia kevttimist maorikielâ iäláskitmân.
+Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 27.2.2015 tme 16.00 räi čujottâssáin Sajos, 99870 Aanaar teikâ Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen..
+0400-142518 já šleđgâpostâ Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Pargojuávkku lii čielgim sämikuávlu ulguubeln motomijn päikkikuudijn, tegu Helsigist, Tamperest, Oulust já Ruávinjaargâst adelum sämikielâ máttááttâs já pááhud raportistis, et máttááttâsâst iä lah táálái njuolgâdusâi mield ovdánemimáhđulâšvuođah.
+tehálâš iden titeet symbool, mii kuáddá mieldi sämmilij historjá.
+Haavâ jođetteijee Anne-Maria Magga muštâlij ete haahâ čuákkee ohtsâšpaargon vittâ sämikielâ já oovce äššitobdeepargoin tuáimee kielâpargee, kiäh ovdâsteh puoh haavâ kielâid.
+Ruávinjaargâst uárnejum taaidâtábáhtus raapoort 2010 lii uánimnáálá sämitige päikkisiijđoin: Nuorâi taaidâtábáhtus.
+Sämitigeh avžuutteh sämiministerijd já sämitige saavâjođetteijeid jotelumos vyevi mield juátkiđ tave-eennâmlâš sopâmušproosees čuávumáin ive 2007 roovvâdmáánu sopâmuš.
+Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö já olgoašijministeriö virgeulmuuh kuldâlii oovdânpyehtimijd peerustmáin sehe koijâdâllii já savâstâllii aktiivlávt.
+Toimâinis MÁNNU oovded säämi ärbivuáválii tiäđu sirdâšem nuorâb suhâpuolváid.
+Uápásmuim kielâ- já kulttuurkuávdáá tooimân já peesâim čuávvuđ máttááttâs.
+Kuhes kooskâi tiet sämimáttááttâs pargovievâ já arâšoddâdempargovievâ teivâdmijd lii lamaš vaigâd orniđ kieldâraajij rasta.
+Säämi ärbivuáválâš tiettim lii ubâlâšvuotâ, mii lii čonâsân ulmui já luándun.
+Tooimâ vuolgâsajeh láá párnáá ohtâgâslâšvuođâ vuotânväldim já jieštobdo nanodem.
+Tääbbin uáppá še ennuv sämmilij historjást já eres sämikuávluin, sehe säämi ärbivuovijn.
+Siämmást Sämitigeh čujotteh ton positiivlâš paargon, maid puoh staatah porgii OA algâaalmugjulgáštâs finniimân áigá.
+Pieggâvyeimi lasseetmist sämmilij ärbivuáválavt aassâm kuávloid kalga sooppâđ ääšiuásilii sämitiggijn, sehe meiddei ääšiuásálij kuávlui páihálij ärbivuáválij iäláttâsâi ovdâsteijeiguin, eromâšávt puásuituáloin (palgâsijguin).
+- Sämikielâlâš aldatipšoo, Männikkö palvâlempäikki, uásádâh Sare 31 650 €
+Nuorâirääđi noomâttijn kalga väldiđ vuotân kuávlulâš já kielâlâš täsiáárvu, ađai kalgeh leđe jesâneh jyehi sämikuávlu kieldâst (Ucjuuhâ, Aanaar, Vuáčču, Iänudâh), sehe jyehi kielâjuávhu ovdâsteijeeh (tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâ), sehe nisonij já almai koskâsâš täsiáárvu.
+Sämmilij historjálâš navdâšemkuávlu lii lamaš tááláá tile háárán maaŋgâ sierâ staatâ kuávlust.
+Čuákkimist lijjii meddâl kulmâ ovdâsteijee.
+Kulttuur lii sirdâšum suhâpuolvâst nuubán väldikulttuur tedduu vyelni já siäiluttâm eellimvuámálâšvuođâs ohtsâškodálávt nubástustedduin peerusthánnáá.
+Pargo miänástuvvee tipšom váátá šiev jođettemtááiđu, hárjánem pargojuávkkuhaldâttuvvâst, naavcâ vättee já ovdâsvástádâslâš porgâmân.
+Sämmilij pyereestvaijeem já uásálâšvuođâ ovdedem
+Ärbivuáválâš iäláttâsâi tááláš tile, eenikielâ merhâšume, säämi máttááttâsvuávám tehálâšvuotâ já olgosämmilâšvuotâ lijjii tehálumoseh ääših, maid nuorah puohtii jieijâs saavâin uáinusân.
+Anarâškielâ já anarâškielâlâš oppâmateriaaleh
+Tiina Sanila-Aikio juátká sämitige saavâjođetteijen - värisaavâjođetteijen Heikki Paltto já Tuomas Aslak Juuso
+Juáigusijn iä lah ain säänih, talle nuottâ já jienâkevttim láá kuávdâháást.
+Suu eenist puoh maalih ja mitoh lijjii uaivist, sun ij kiavttam paappar maalij sargumangin.
+- Taažâ haldâttâs nuávdit aktiivlâš sämipolitiik, mon vuáđđun láá eennâm vuáđulaavâ ŠsämicekkiŠ (§ 110 a), ive 1987 asâttum sämilaahâ já aalmugijkoskâsâš pargo-ornijdume ILO sopâmuš nr 169.
+Taan kiiđâ vuolgij joton meiddei nuorttâsämikielâlii aabis kietâčäällimpargo.
+Enni sáárnui tavesämikielâ já eeči-uv maatij tom, mut västidij monnii suujâst ovttuu suomâkielân.
+Vuosmuuh Säämi kirkkopeeivih tuállojii Ruotâ Juhâmohheest ive 2004.
+Oskottetteht sämmilâš puásuituálukulttuur lii uáli puáris, ko iäláttâs lii uáli spesiaalâšum já sämikielâ ana sistees viehâ vijđes puásuituálun lohtâseijee terminologia.
+Valjiimist mieđettuvvoo meiddei suhâpeelij koskâsâš täsiárvu.
+Sämitigge lii huolâst sämikuávlu ulguubeln ässee sämipárnái olmoošvuoigâdvuođâi olášuumeest.
+Iähân toh tarbâšiččii leđe nuuvt ennuv.
+Jis staatâ aalmuglâš lahâasâttâs torvee párnáid pyereeb vuoigâdvuođâid ko taat sopâmuš, te tom kalga nuávdittiđ.
+Ohtsâškode pargon lii tähidiđ kvaliteetlávt šiev peivitipšo finnimvuođâ nuuvt, et puohâin párnáin lii máhđulâšvuotâ uásálistiđ palvâlussáid peerusthánnáá perruu sosioekonomâlâš tâi eres ohtsâškodálâš sajattuvâst tâi aassâmsaajeest.
+Staatah kalgeh tállân orniđ sämitiggijd kelijdeijee ruttâdem, mon vievâst tai uulmij juksâmân pyehtih olášuttiđ oovtâst sooppum tooimâid.
+Sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já II värisaavâjođetteijee Heikki Paltto láin 12.12.2012 staatârääđist kuldâlemnáál.
+Sämitigge tuáimá nuuvt, et toimâohjelm olášuvá tievâsmiärálávt já ubâ sämitige tooimâ stivrejeh sämitige áárvuh já sämikulttuur miäldásâš vyehi toimâđ.
+Kufittárkuáhtás šadda draamaatlâš mätki nuuvt rievtis mailmist ko kufittárij-uv mailmist.
+Eres ärbivuáváliih sämi-iäláttâsah láá tááláá ääigi uálgi-iäláttâsah.
+Ovdâmerkkân konsert tâi simultaantulkkum čuákkim virdedemân kalga konsert artistijn já čuákkim tuulkâin leđe lope vuolgâttâsân.
+Ucjuv sämiluvâttâh: Anni Kaisa Koivisto (tavesämikielâ)
+Aimo Guttorm väljejui Sämitige lahâčällee viirgán
+Säämi kulttuuroho ohtsâš teema, algâaamugij ärbitiätu, lâi meiddei konferens teeman.
+Näkkäläjärvi luptij jieijâs saavâst uáinusân šiev ovdâmerkkân vaikuttemmáhđulâšvuođâin nuorâi aktiivlâšvuođâ sämipolitiikâst.
+Säämi ekumeenlâš kirkkopeeivih uárnejuvvojeh Anarist 12.-14. kesimáánu 2009.
+Staatah kalgeh oovtâstpargoost sämitiggijn ovdediđ staatâraajijd čyeccee tooimâ tááhust merhâšittee lahâasâttâs já eres asâttâllâm oovtmanolâš oohtânheiviittâllâm.
+Suomâst sämmilâšvuotâ lii miäruštâllum sämitiggelaavâst já ton válduvuáđustâsân lii sämikielâ.
+Sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi visásmitmân säämi kielâlaavâ rikkomušâi pyehtim riehtivuáháduv pirrâdâhân lii uáli tehálâš säämi kielâlaavâ olášume-uv tááhust.
+Sämitige saavâjođetteijee blogi, kost sun maainâst 8 (j) -čuákkim tubdâmušâin
+• uápásmuđ kuusâi já saavzâi tipšomân viärdádâlmáin šiiveet- já savzâtáálust
+OA algâaalmugjulgáštâsâst páhuduvvoo, et algâaalmugist lii vuoigâdvuotâ iäláskittiđ jieijâs kulttuuräärbi já vuovijdis já máttááttiđ taid puáttee suhâpuolváid.
+Staatâ haldâšem meccituálukuávluin heiviitteh PEFC-meccisertifisistemkriteerijd.
+Ovdâmerkkân tavesämikielân iättoo: " Mun juoiggan Heikka Niillasa ", " Mun juoigâm Heeihâ Nijlâs ".
+Suomâst sárnuh kulmâ sämikielâ: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
+Rokuast, kuus sämikuávlust lii kuhes mätki já váátá maaŋgâ peeivi mađhâšem.
+Sämmilâš elleekove " uđđâ pááru " 2000-lovo aalgâst lii pajedâm oovdân uđđâ stivrejeijeesuhâpuolvâ.
+Piäiválâš tooimâid olášittijn kiävttojeh iššeen sämisiärvus tiäđuh já tááiđuh.
+Tave-eennâmlâš säämi kielâlävdikodde almostit kielâsiijđoid www.giella.org
+Ohjelm lii historjállâš sämmilij tááhust.
+Artikla meid váátá staatâid suojâliđ aalmuglijd ucceeblovoid illámielâlâš suddâlutmist.
+Kirje lii tääl finniimist Sámi duodji-käävpist Sajosist Anarist, seervi nettikäävpist teikâ sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvvâst ritva.
+Säämi kielârääđi mieđeet Säämi kielâtaho - palhâšume Yle Sápmin čuávvoo agâiguin:
+Sämitige čuákkim adelij ciälkkámuš kuálástuslaavâ olesuđâsmitmist
+Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh västid oppâmateriaalpargo vuáváámist, tooimâi piäiválâš olášutmist, jyehimist, tieđeetmist, vaarij kevttimân kullee haaldâšmist já materiaalpaargon kullee tave-eennâmlâš ohtsâšpargoost.
+Pivdui, et sämiaašij tave-eennâmlâš virgealmaiorgaan rähtá iävtuttâs tast, maht máhđulijd ráđádâlmijd puávtáččij olášuttiđ.
+Sämitige ornim Helsig seminaar fáddán lii sämikielâ já maorikielâ iäláskittem já nanodem.
+Säämi kielâlaavâ vuástáväldim eereeb motomijd spiekâstmijd lii iänááš reagistem äššigâšâi vátámuššáid.
+Juávhuh kalgeh väridiđ jieijâs pargopáájáäigi, vâi sijjân puáhtá táárbu mield orniđ lasemáttáátteijeid.
+Máttááttâspargovievâ škovlim lii Sämitiggeest uđđâ toimâsyergi.
+Tast láá tave-, aanaar- já nuorttâsämikielâliih uásih, moi tooimâtmist párnááh láá aktiivlávt mieldi.
+fi-oovtâspargoproojeekt lii olášuttám sämmilij kielâlijd palvâlusâid uđđâäigásâš vuovvijn, mii juksá stuorrâ juávhu sämikielâlijd ulmuid.
+Poccuin lii rijjâ kuáttumvuoigâdvuotâ sämikuávlust meid luándusuojâlemkuávluin já priivaat ulmui eennâmkuávluin.
+Tavesämikielâlâš kirjerááiđust váiluh vala 5. já 6. luokái kiđđâkirjeh, moh almostuveh ive aalgâst.
+Sinettä škovlâ: Martta Alajärvi (tavesämikielâ)
+Sämmilijn lii ihečuođij äägi kieldum jiešmeridemvuoigâdvuotâ sehe vuoigâdvuotâ enâmân já čáácán.
+Kielâ lii ulmuu jurdâččem já vuáruvaikuttâs vuáđu.
+Suomâ staatârääđi lii jo ovdil linjim, ete biodiversiteetsopâmuš arikkâl 8 (j) kuáská Suomâst tuše algâaalmug sämmilijd. "
+Pargojuávhu saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi uáiná raapoort valmâštume merhâšittee jukson já tot lääjid šiev vuáđu aalmuglii já aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuođâpo-‐ li ¨tiijkán. "
+Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh uárnee koskoho 17.9.2014 tme 9.00 - 16.00 škovlim- já oppâmateriaallävdikode jesânij, värijesânij já oppâmateriaalpargei ohtsii ovdedempeeivi.
+Váldu-uárnejeijee sämitigge haalijd, et taaidâtábáhtus lii nuuvt maaŋgâ säminuorâ ooláádmuddoost, ko máhđulâš.
+Säämi aarâhšoddâdemvuávám siskáldâsâst já toimâmvuođâst čuákkejuvvojeh vuávám vuáđđun macâttâsah Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá tooimâst.
+- Säminuorâi taaidâtábáhtus valmâštâllâm, tieđettem, raportistem já varijkevttim,
+Vuossâmužžân uđâsaassâm juuvsâi Iänuduv já Aanaar.
+Nubbân puáttám iävtuttâs lonestuvvoo 200 euroin já kuálmádin puáttám 100 euroin.
+"Lam uáli tuđâvâš haldâttâsohjelm kuávdášlâš linjiimáid.
+Säämi kulttuurkuávdáš, mii huksejuvvoo Aanaar markkânân, šadda leđe Suomâ sämmilij haldâttâs já kulttuur kuávdáš.
+Nuorâirääđi väljee koskâvuođâstis saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee.
+Sämitigge meridij, ete puátteevuođâst sämitige čuákkim stream-vuolgâtteh interneetist.
+Kuávdáá huksimpargoh láá vuálgám joton taan ohhoost já tot kolgâččij valmâštuđ ive 2011 loopâ räi.
+Jieijâs mielâkuvviittâs já aašij čokkiistâllâmtáiđu lâi párnáin-uv čuuvtij riggásub ko tááláá ääigi.
+Jotonpieijum iäláskittemohjelm ulmen lii ovdediđ já paijeentoollâđ sämikielâ sehe macâttiđ sämikielâ ton monâttâm sámmiláid sehe toohâđ kielâst sämisiärváduv kyeddee kielâ.
+Kooveest čižetpeln Nils-Heikki Paltto, Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen já Elli-Marja Hetta.
+Ucceeblohováldálii rähtittem tutkâmuš rahtij Anne Länsman uásild sämikielâlâš sahhiittâlmij vuáđuld.
+Kirjeest kärttejuvvoo sämitutkâm tááláš tile vorâs uáinimčievâin, maid fäälih iänááš uđđâ suhâpuolvâ totkeeh.
+Čuákkimist kieđâvuššui eres lasseen tave-eennâmlâš sämisopâmuš jotkâvalmâštâllâm.
+Sämitige stivrâ meridij valjiđ fastâ toimâttâhčällee viirgán Laila Aikio Anarist. Virge uccii čiččâm olmožid.
+Rävisolmooš stivree aktiivlávt párnái sierâdemtilálâšvuođâid já siämmást tuárju sii sämikielâ kevttim.
+Nuurrâm kulá ain tergâdis uássin sämmilij purrâmuš já amnâs skappuumân.
+Sämitige saavâjođetteijee já má. haldâttâhhovdâ teivâdáin riehtiministeriöst riehtiminister Anna-Maja Henriksson sehe ministeriö virgeulmuid.
+Sämitige saavâjođetteijee mánuppaje virgerijjâvuotân
+Sämitigge haalijd turviđ sämikielâ puátteevuođâ nuuvt sämikuávlust ko ton ulguubeln-uv.
+Kirje lii tiilámnáál sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst já finniimist eres lasseen Sámi duodji - puuvdâin.
+Miärádâs finnij meid toi algâaalmugij torjuu, moh lijjii ovdâstum čuákkimist.
+Sieminčalmaah jođálmiteh šoŋŋâdâhnubástus eromâšávt arktâsii kuávlust já tai luáštui kepidem lii uáli tehálâš šoŋŋâdâhnubástus estimist.
+Suomâ kolgâččij eromâšávt visásmittiđ sämmilij hárjuttem puásuituálu sierânâssajâttuv turvim ko váldoo vuotân ton iäláttâs merhâšume sämmilij kulttuurân já áárbán.
+Ketki lii lamaš ollásávt rávhuiduttem ellee jo 30 ihheed.
+Tuupa konsert artiseh láá Ailu Valle, Amoc, Tiina Sanila-Aikio, Ulla Pirttijärvi Länsman, SomBy sehe Niillas Holmberg.
+Ucjuuvâst Ilmari Tapiola já Asko Länsman
+Nube tááhust ij lah tehálâš sierriistâllâđ, et moh ääših láá sämmiliih já moh iä.
+Ive 2015 säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Ucjuuvâst já ton väldikodálâš teeman lii muusik.
+Tain vuovvijn kielâ huksee mii ohtsii maailm já kulttuur.
+Teatterkiišton láá almottâttâm kuttâ eres teatterjuávhu.
+Sämitigge ij tuhhit sämmiláid vuáđulaavâst torvejum jiešhaldâšem hiäjusmittem já ton ovdedem orostittem.
+Virgeest lii kuuđâ mánupaje keččâlemäigi.
+Koskâvuotâ sämitige tooimân lii miäruštâllum sämitige pargo-oornigist.
+Orgaan tehálumos pargo lii ovdediđ ohtsâšpargo säämi škovlimaašijn já išediđ tiäđujotteem já ohtâvuođâ toollâm.
+Aalmugijkoskâsâš pargoseervi ILO sopâmuš nr 169 algâaalmugij já hiäimuaalmugij vuoigâdvuođâin lii tuhhiittum ive 1989.
+Tábáhtusah uárnejuvvojii New Yorkist tuorâstuv 19. vyesimáánu.
+Urpo Vuolab nomâttui sämitige väriovdâsteijen meccihaldâttâs Ucjuuvâ ohtâsâšpargojuávkun.
+Suu eeči lâi kävppijâs, šiiveettuállee já kyelipivdee, já tane peerâ suuitij-uv aassâđ vuohâsubbooht ka maaŋgah eres perruuh.
+Ucjuvnjäälmi škovlâ, 16-20- ihásiih, stivrejeijee Niilo Rasmus
+Sänikirje sämikielâ uáivild tavesämikielâ.
+Nubben saavâjođetteijen aalgât Tuomas Aslak Juuso Iänuduvvâst.
+Staatah kalgeh adeliđ sämitiggijd ihásávt pisovâš ruttâdem šoŋŋâdâhnubástusân vuáháduumân, ton tutkâmân já jieijâs šoŋŋâdâhpolitiik oovdedmân.
+Kollekielâ - Tave-eennâmlâš sämikielâ kielâpalhâšume Tave-eennâmlâš sämikielâ kielâpalhâšume ulmen lii išediđ sämikielâ ovdedem já siäilum Taažâst, Ruotâst, Suomâst já Ruošâst.
+Aldasiärvádâh já eenâblohokulttuur vaikutteh perruu vuáhán hammiđ párnáá identiteet.
+Sämikuávlu maaŋgâpiälásâš šadolâšvuotâ já iäláneh láá faallâm sämmiláid reesuursvuáđu kulttuur já iäláttâsâi várás.
+Saavâjođetteijee Sanila-Aikio lâi ilolâš, ete čájáttâstooimâ liäkká eidu Petteri Laaiti 40-ivejuhlečájáttâs: "Jyehi sämmilâš tobdá Petteri Laaiti noomâ.
+Pygálussáid pottii ulmuuh jieškote-uv palgâsijn, já eromâšávt puoh čepimusah jyeigeeh juoigii.
+Eromâšávt sämikielâlâš rap-muusik lii finnim huámášume meid aalmuglâš tääsist.
+Tuorâstuv 29.3. lii muusikkeejâdmâspeivi, mast väljejuvvoo säminuorâi ovdâsteijee väldikodálâš Nuori Kulttuuri - tábáhtusân.
+Sunjin ij lah innig pieijum jieijâs juáigus, veikkâ ovdâmerkkân suu eejist lâi jieijâs juáigus. "
+Aalmugijkoskâsâš artikla 8 (j) pargojuávkku iävtut algâaalmugij ärbivuáválii tiäđu syeje ovdedem
+Vorâs raapoort váátá Suomâ ruokâsmuđ sämmilij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu turviimist.
+Sämitige almos toimâttâh lii varrim
+Asâttâsvuáđusâš tohálâšvuođâvátámâššân lii virge vaattâm škovliittâs já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Läjiduvvojeh iävtuh sämikielâlâš máttááttâsân luvâttuvâst já sämikielâlâš pajeuáppeeiskosij čođâlditmân.
+Amoc jieš lii kuvvim suu muusik " hirmâdâsräppin " ja tot huámášuvá motomij pitái mainâsijn.
+Juávhu stivrejeijeeh, mattáátteijeeh Bigga-Helena Magga já Rauna Mätäsaho láin ilolávt oláttum jieijâs juávhu miänástume keežild.
+Konsert algâttáin arktâlâs folkmuusik čuojâtteijee Niillas Holmberg & Roope Mäenpää, kiäi maŋa lyeve oolâ poođijn jyeigeeh Taažâ peln; Johan Anders Baer já Iŋgor Ántte Áilu Gaup (Áilloš).
+Orniimijn lii mieldi meiddei Bareents kirhoi rääđi sehe Oulu ortodoksâlâš pispekodde.
+Materiaal kávnoo puohâin Suomâst sarnum sämikielân.
+Artikla suoijâl algâaalmugij luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu, keevâtlâšvuođâid já innovaatioid.
+Sämituojij pargopáájáid uárnejeh Sajosist jo nube keesi
+ Olá-Mihkku Länsman lii čepis nuorâ tánssájeijee, kiän pargopääjist piäsá uápásmuđ parâtánssáámân.
+Torjuu puáhtá mieđettiđ sämikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum ovtâskâs ulmuid mainâšum laavâ heivitmist šaddee sierânâs lasekoloi luávdimân.
+Festivaal teeman taan ive lii algâaalmugij oohtânkulluuvâšvuotâ.
+Jieijâs pargo ovdedem iššeed uáiniđ pargo uđđâ uáinimčievâst, luptiđ ton áárvustanneem, tubdâđ jieijâs mättim sehe oppâđ uđđâ pargovuovijd.
+Staainâh šadda feeriimijd, main láá ennuv äigikyevdilis teemah veikkâ čáitáldâh vuáđuduvá jo kulmâlov ihheed tassaaš čaallum teevstân.
+Oppâmpaajeest uápásmuveh kielâlávgum merhâšumán sämikielâ oppâmist já sämikielâi iäláskitmist, suogârdeh párnáá oppâmpálgá kielâlii šoddâm uáinust.
+Algâaalmug ovdâsteijeeh kalgeh uásálistiđ haavâ pirâslâš-, kulttuurlâš já sosiaallâš vaikuttâsâi árvuštâlmân.
+Suomâst lovottem etnisâš tuávváá vuáđuld lii olmooštiätulaavâ mield lavâttem jis tooimâin ij lah asâttum eromâšávt laavâst.
+Liipu kovearttâ puátá nuáidiruumbust já Ruotâ sämmilii Anders Fjellner (1795-1876) tiivtâst Biejjie-baernie ađai Piäiváápäärnih.
+Kärigâsnjaargâ škovlâ 6-9-ihásiih, stivrejeijee Kaaren Kitti
+Sierâi idea vuáđuduvá säämi pargoid já kulttuurân.
+Sämitigge táuáimá alda oovtâstpargoost ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi pargeiguin, sämiservijguin já instituutioiguin sämmilij sajattuv pyereedmân.
+Kieldâlâš já staatâ ohtâduvah kolgâččii toollâđ paargonuuccâmtilálâšvuođâin taam tuođâštus siämmááviärdásâžžân kielâtutkosáin já - tuođâštussáin nuuvt kuhháá ko aanaar- já nuorttâkielâ uásild ij lah máhđulâšvuotâ kielâtutkosân já - tuođâštusân.
+Aalmugpeeivi kalga mušteđ meid ránnjáeennâm sämmilijd já algâaalmugijd pirrâ maailm.
+Ucceeblohováldálii čielgiittâs puáhtá uáinusân vááijuvvuođâid meiddei škoovlâi sämikielâ máttááttâsâst.
+Sämitigge lii vaidâlâm Tukes mieđettem maašinlâš kollekoivumluuvijn Ruávinjaargâ haldâttâhriähtán (táálááš Tave-Suomâ haldâttâhriehti) ruukilaavâ vuástásâžžân, ko Tukes ij lamaš selvâttâm love miäldásii tooimâ vaikuttâsâin sämikulttuurân.
+Lasseen luánduriggoduvâiguin ávhástâldijn kalga kiddiđ eromâš huámášume algâaalmugij vuoigâdvuođáid já kulttuurlijd já pirâslijd vaikuttâssáid.
+Suomâ sämmilijn jo stuárráámus uási áásá sämikuávlu ulguubeln, párnáin joba 70%.
+Sopâmuš olášuttem ovdedeh sierâ čanosjuávhui ovdâsteijei nk. biodiversiteetpargojuávkku sehe ton vuálásâš artikla 8 (j) -äššitobdeepargojuávkku.
+Säämi kielâlávgummáttááttâs ovdedeijee škovlim lii Sämitige já Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut ohtsâšpargo já pištá taan ive loopâ räi.
+Lahtos 3 Tuávvášmateriaal Čielgiittâs Akwé: Kon - ravvui koskâvuođâst Suomâ lahâaasâtmân
+Liävuttisvuotâ, šlaamâ já liijkás ennuv sosiaallâš ohtâvuođah loptejeh párnáá stressiherkkivuođâ liijgás ollâgân, mii uásild puáhtá vaikuttiđ párnáá fiätulâš já kielâlâš ovdánmân, muušton, uáinun alnestis sehe sosiaallâš táiđoid.
+kyeddidkuávlu = kuávlu, mast áálduh šoddâdeh ađai kyeddih
+Säämi parlamentaarlâš rääđi čuákkim ohtâvuođâst uárnejui ucceeb seminaar mon fáddán lijjii nuorâipoolitliih ääših.
+Taažâst tuáimee Davvi Girji kuástid meid Suomâ sämmilij čáállám kiirjijd.
+Vuáđutääsi kuávlu puáhtá vuáđudiđ ucemustáá suulân 20 000 ässee kieldâ vuáđun.
+• vuáruvaikuttâs jieškote-uv ahasij sämipárnáiguin
+Ohtâ taaiđâtábáhtus prinsiipijn lii, ete tot tuáimá sämikielân.
+Kielâašijčällee pargoin lii meridum sämitige pargo-oornig 35 §:st.
+Árvuštâlloo, et puohnâssân sämmiliih láá jieškote-uv enâmijn ohtsis paijeel 75 000.
+Čuákkim äššilistoost lijjii noomâtmeh já eromâšávt sämmilij kielâlijd vuoigâdvuođáid lohtâseijee ääših.
+Staatah kalgeh meddâlistiđ räjioovtâstpargo iästuid ko uárnejuvvojeh sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusah sämmilijd já tai orniidijn kalgeh väldiđ vuotân kielâ lasseen meid sämmilij sosiaallijd já kulttuurlijd tiilijd.
+Oovdânpyehtee sajasâšvuođâ uccii Sanna Guttormin lasseen nelji ulmuu: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila já Nina West.
+Keevâtlâš ovdâmeerhah kulttuuridentiteet naanoodmân aarâhšoddâdmist:
+Sun tähidij, et haldâttâs tuárju jieijâs kulttuurpolitiikâst meid sämmilij kulttuur siäilum.
+Sämitigge kijttá YLE Sámi radio toimâttâs já puohâid iärásijd jieškote-uv vuovvijn nettiaavis rähtimân uásálistám já sijđoid materiaal já almostittemvuoigâdvuođâid adelem ulmuid.
+Seurujärvi-Kari mield Antonio Briceđo luhostuvá čuovâkuvijnis vuorkkiđ eromâš pyereest sämmilii identiteet tehálumosijd tahheid.
+Luuvâ Sounds 2012-tábáhtustoimâttâs čalluu Hilbes-juávhust täst.
+Kielâpargeeh, kiäh láá maadâsämikielâst 2, julevsämikielâst 2, tavesämikielâst 3, anarâškielâst 1 já nuorttâlâškielâst 1, västideh keevâtlii kielâpargoost.
+Nuorârääđi valjiimist šadda válduđ vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš.
+"Algâaalmugijn lii ennuv addeelmâš kulttuurkyeimivuotân.
+Pekka Aikio värijesânin nomâttui Päivi Magga Vuáčust.
+Almottâtmijd säminuorâi taaiđâtábáhtusân kalga vuolgâttiđ majemuštáá vástuppeeivi 6.3.2015.
+Lasseen juávhust lâi šiev ohtâvuotâ keččeid já lávdástem lâi makkuutteijee.
+Sämimáttááttâs uáivild sämikielâ já sämikielâlii sehe sämikulttuur máttááttâs.
+Katais haldâttâs toimâpaje ääigi lii uáivilin uđâsmitteđ kuálástuslaavâ, Tiänu kuálástus stivrejeijee staatâsopâmuš, laavâ Meccihaldâttâsâst, meccijotolâh-, luándusuojâlem-, meccikuávlu- pirâssuojâlem-, eennâmkevttim já huksim-, já pirâsvaikuttâsâi árvuštâlmist adelum laavâ.
+Täsivääldi President saahâ Saijoos vihkjáin já Sämitige lekkâmijn 3.4.2012.
+Keevvâtlávt nube jienâkäldee (om. tuulkâ simultaantulkkum) puáhtá kuldâliđ viermilaađđâm nube mediačuájáánist já kove algâalgâlâš jienáin keččâđ nube mediačuájáánist.
+Sämitige čuákkim internetvuolgâttâs čuovvuu 179 keččed.
+sämikielâ haldâšemkuávlust (sámi hálddašanguovlu / forvaltningsområdet for samisk språk) asâttui ive 1990.
+TEIKÂ lasettuvojeh váhá čokkámsajeh já uceduvvoo čájáttâssaje:
+Oovtâstpargokyeimmin máttááttâsâst lává meid Vaasa ollâopâttuv kielâlávgum já maaŋgâkielâlâšvuođâ kuávdáš sehe Säämi ollâškovlâ (Sámi allaskuvla).
+Säminuorâi taaidâtábáhtus já mini-filmâfestivaalâ uárnejuvvoo Vuáčust tuorâstuv njuhčâmáánu 26. peeivi 2009.
+Räjioovtâstpargon pyevtittum sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ráhtusijd kolgâččij čielgâsmittiđ virgálii oovtâstpargosopâmuš vievâst, mon finnim ovdáničij puoh pyeremustáá Tave-eennâmlij sämisopâmuš peht.
+Raapoort kärttee vyeimistorroo máttááttâs kyeskee njuolgâdusâid já virgeomâhâšmiärádâsâid.
+Kirje sárgusijd lii sárgum Tania-Maria Moilanen já graafisii vuávám lii ráhtám Svea Päiviö.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Aarâhšoddâdem siskáldâs árvuštâllâm iššijn ovdeduvvoo aarâhšoddâdem aargâ tooimâ nuuvt, et aarâhšoddâdem puávtáččij västidiđ jyehi párnáá tárboid já aarâhšoddâdem ohtân palvâlushäämmin perrui tárboid nuuvt pyereest ko máhđulâš.
+Sämitige ohtâvuotân lii vuáđuduumin nuorâirääđi.
+Sämikielâ kyeskee njuolgâdusah lahtojii jo ovdeláá asâttum sämilaahân já toh pottii vuáimán ive 1992 aalgâst.
+Ella Sare anarâškielâlâš Anarâš pivtâstem - kirjeest almostittui nubbe teddilâs.
+Sämiparlamiänttárij konferens čokkij oohtân sämitigij aalmug valjim jesânijd ja Ruošâ sämmilij ovdâsteijeid.
+Säämi kielârääđi saavâjođetteijen väljejui Neeta Jääskö (persovnlâš värijeessân Saammal Morottaja), värisaavâjođetteijen Magreta Sara (Pentti Pieski) sehe eres jesânin Anna-Liisa Väyrynen (Petra Magga-Vars), Inker-Anne Magga (Ellen Pautamo), Ande Aikio (Joni Saijets), Erkki Lumisalmi (Anna Katariina Feodoroff) já Sierge Rasmus (Rauna Rahko-Ravantti).
+Sämiministereh já sämitigij presideentah láá oovtmielâliih tast et puáttee proosees kalga olášuttiđ ráđádâllâmvyehiiävtuttâs mield, mii lii pevdikirje lasattâssân.
+Oppâm ilo šadda torvolâš já movtijdittee pirrâduvâst, mast páárnáš uážžu máhđulâšvuođâ jiečânâs, jieštoimâlâš tutkâmân já porgâmân.
+Pargopáájáid liččii lamaš haluliih eenâb ko äigi já sajeh adelii piärán.
+Tääm mun lam ilolâš, et puávtám jieččân uásild ovdediđ anarâškielâ sajattuv tááláá pargo pehti sehe meid muusik vievâst.
+• orniđ sämipárnái ohtsijd ihásâš tábáhtusâid
+Ereslágánvuotâ lii vyeimivääri, mutâ tot puáhtá leđe meid nuáđi.
+Sajos čuákkimtekniik máhđulist normaalvijdoduvvâst tulkkum kuuđâ sierâ kielân já tom puáhtá vijđediđ älkkest love kielân.
+Plaakaat Tuáivumist lii, et juáháš tábáhtusân uásálistee škovlâ ráhtáččij oovtâ ivnáás A2-stuárusii plaakaat, mon arttâ lii rijjâ.
+Minister lâi tuđâvâš ete oovtâstpargo Meccihaldâttâssáin tuáimá pyereest.
+Toskástut aaibâs hirmâdávt, pággu lii mieđettiđ.
+Studio lii váldu-uuvsâ čižetbeln Säämi máttááttâskuávdáá media- ja kielâmáttááttâstiilij ohtâvuođâst.
+Ulmen lii lääččiđ pissoo viärmáduv sämikuávlun, mii jieijâs uásild puáhtá torjuu paargon já lasseet säämi aarâhšoddâdemtooimâ siskáldâs ovdedemmáhđulâšvuođâid.
+Mij tiettip, ete kiäh mij lep, kost mij puáttip já kuus mij lep monâmin.
+Lasetiäđuh: Vaaljâlävdikode pargo uásild vaaljâlävdikode saavâjođetteijee
+Algâaalmug kriteereh vuáđudeh aalmugijkoskâsâš pargoseervi, ILO, sopâmušân nummeer 169.
+18.00 Aalmugpeeivi konsert Saijoos auditoriost
+Virge tevdimist lii kuevti mánuppaje keččâlemäigi.
+Nuorttâlâšráánu lii saavzâulloost rahtum uáli liegâs.
+Vuossâmuu teddilâs, mii almostui ive 2012, vuobdui rotoi loopân.
+Stipendih mieđettuvvojii čuávvoo uáppeid: Inga Påve Idivuoma (Kiärun / Sámi allaskuvla), Marjo Magga (Vuáčču / Sámi allaskuvla), Berit Sonkamuotka (Iänudâh / Oulu ollâopâttâh), Sierge Rasmus (Jyväskylä / Oulu ollâopâttâh), Inger-Elle Suoninen (Aanaar / Sámi allaskuvla), Joni Saijets (Kärigâsnjargâ / Oulu ollâopâttâh).
+Ulmeh: Ulmen lii, ete sämimáttááttâs pargoviehâ finnee vuáđutiäđuid ovtâskâs ulmuu já siärvus kielâiäláskitmist, kielâlávgumvuovijn sämisiärváduvvâst, kyevt- já maaŋgâkielâlâšvuođâst sämipárnái máttátmist sehe sämipedagogiikâst sämmilii kielâlávgum vuáđun.
+Huolâstuttee lii, ete biodiversiteet kiävhu ain, eromâšávt merâluándu já kooraalkáárguh.
+Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh tuáivut puohháid šiev kesiluámu!
+Iäláttâs- já vuoigâdvuođâlävdikode aašij valmâštellen já oovdânpyehten tuáimá Sämitige lahâčällee.
+Sämitigge adelij stipendijd Säämi máttááttâskuávdáást valmâštum uáppeid
+Sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv já sämikuávlu eennâmkevttim vuávám oovdedmân Akwé:Kon - ravvuin lii stuorrâ vaikuttâs.
+Pääihist tábáhtuvvee säämi peerâpeivitipšo ij lah sämikuávlu kieldâin finniimist.
+11:00-11:15 Säämi kielâtaho palhâšume vuáđustâsah Kielârääđi saavâjođetteijee, Erkki Lumisalmi Kielâtaho-palhâšume rähtee sahâvuáru
+Ijâttes iijâ uárnejeh oovtâstpargoost Anára Sámisearvi ry.
+Aalmugijkoskâšii artikkâl 8 (j) -pargojuávhu pargon adelii el. rähtiđ rijjâtátulijd ravvuid algâaalmugij tievâslii já vaikuttettee uásálistem vievâst tast, maht staatah pyehtih puoh pyeremus máhđulijn vuovijn ovdediđ lahâasâttem já haldâttuv artikkâl 8 (j) olášuttem várás.
+Toimâpäikki lii säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist.
+Juáigus siskáldâsâst puáhtá čielgâsávt uáiniđ páihálii kulttuur almoonmijd já oppâđ madârvanhimij historjást.
+Käldee: Sämitiggevaaljâin já säämi parlament vaaljâin nuurrum lovottuvah
+Oro tegu liččijm maccâmin ááigán, kuás sämikielâst ij lamaš škoovlâst sajattâh já kielâmolsom ovdánij jotelávt.
+• ellei luodâi tubdâmsierâdmeh, riävskásierâdmeh
+Lävdikodde já ton máhđulâš pargováljukodde pyehtiv táárbu mield kevttiđ pargostis äššitobdeid.
+Kirječälleeh, kiäin škovlâ lâi rievedâm nuuvt eenikielâ, identiteet já kulttuur, račoškuottii kollektiivlâš vuáttámušâidis.
+Onne pirâsministeriön luovâttum raapoort raahtij pirâsministeriö asâttem vijđesvuáđusâš äššitobdeejuávkku.
+Kieldâi já virgeomâhij tieđettem sämikielân olášuvá tuše pelduvváid.
+Suomâ staatâ lii asâttâm maaŋgâ ihelovo ääigi ulmen uážžuđ aalmuglii čuávdus sämmilij eennâm- já čäcivuoigâdvuođâin, mut čuávdus uuccâm ij lah ubâ algâttumgin.
+Säminuoráid lii ovdánmin máhđulâšvuotâ vaikuttiđ säminuorâi sajattâhân.
+Näkkäläjärvi lii eromâš tuđâvâš toos, et sämitige toohâm laseruttâdemucâmuš finnij torjuu piäládâhraajij paijeel.
+Párnáikulttuurkuávdáá kiiđâ äigikyevdilis tábáhtussáid kuleh nommâkišto já párnái määđhih merâriidon.
+o Sämitigge uásálist haldâttâsráđádâlmáid ive 2015 já vaikut pehtilávt haldâttâsohjelm sämikirjiimáid.
+Haavâ váldu-ulmen lii ovdediđ já rähtiđ toimâmmaali sämikulttuurkuávdáš Sajos finnodâtooimân.
+Sämitigge lii algâttâm päikkisiijđoidis uđâsmittem.
+Lasseen kalga lasettiđ resurssijd sämikielâlâš peivitipšo falâmân laavâ vaattâm vuovvijn, ko tast lii merhâšittee rooli sämikielâ já kulttuur paijeentuállen já nanodeijen.
+Čuággán auditorio Dollast já Dollagáddi-salist
+Kirje kuvvim lii toohâm Salli Parikka Wahlberg.
+- Suomâst lii stuorrâ ovdâsvástádâs algâaalmug kielâ siäilumist puáttee suhâpuolváid, ucceeblohováldálâš tiäddut.
+Oskom nuuvt, ko sämmilijn lii nuuvt noonâ oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo, veikkâ mii lep-uv juohum neelji sierânâs enâmân.
+Lasetiäđuh já almottâtmeh: šleđgâpoostâ peht Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kuálástus uásild haldâttâsohjelm čoonnâs olášuttiđ tárbulijd tooimâid vajâldeijee kyelinaalij suoijâlmân.
+Uásálisteeh mäksih jieijâs mätki-, orroom- já purâdemkoloid.
+Sämikielah kuleh uralilâš kielâjuávhu syemmilâš-ugrilâš suárgán já toh láá nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi aldemuuh hyelkkikielah.
+Sämitige stivrâ já minister Koskinen savâstâláin meid nuorttâlâškulttuurkuávdáást. "
+Säämi kielâlävdikoodán nomâttuvvojii uđđâ jesâneh
+Párnáá kielâlâš tiäđulâšvuođâ ovdánmân kalgeh leđe sust ennuv maaŋgâpiälásiih kielâkevttimmáhđulâšvuođah puohâi tooimâi ohtâvuođâst.
+Seervist láá puuvdah Aanaar markkânist já iänuduv Hettaast.
+Säämi parlamentaarlâš rääđi (Suomâ, Taažâ já Ruotâ sämitigij oovtâstpargo-orgaan) aalgât 1.1.2013 ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- / reesuurskuávdáá vuáđudemproojeekt, mii nohá 30.6.2014.
+Niilo Rasmus máttát Sirmá já Ucjuv uáppeid muusik já lihâdem.
+Juáigusijd puáhtá jyehiđ olmoošjuáigusáid já eres juáigusáid.
+Sopâmuš kuáská Euroop Rääđi jeessânenâmáid.
+Jottee eellimvyevi já čovgâ luándukoskâvuođâ keežild tušes tâi tárbuttis topârik ij ärbivuáválávt rahtum.
+Vanhimijn lii vuosâsajasâš já ohtsâš ovdâsvástádâs párnáá šoddâdmist.
+Proojeekt adeličij meiddei tiäđu tast, mon kales sämmilâš finnee váldulii iälámâš sämi-iäláttâsâin já toi lahtosiäláttâsâin já mon kales eres palvâlusâin. Návt puáhtá hammiđ oleskove tast, maggaar sämmilâš iäláttâsrááhtus lii.
+Mááccuh kiävttoo tááláá ääigi iänááš juhlepihtâsin, nuuvt heejâin ko hávdájáin-uv, mutâ meid virgálij čuákkimij pihtâsin.
+• čuávvuđ poccuu njuovvâm já jieškote-uv osijguin ávhástâllâm
+Aanaarjáávrán lii mätki suulân 200 meetterid.
+Pargo miänástuvvee tipšom išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, hárjánem vátávâš haaldâtlâš pargoin, jođetmist já tave-eennâmlâš ohtsâšpargoost, šiev vuáruvaikuttâstááiđuh sehe kelijdeijee táru- / ruotâkielâ já šiev suomâkielâ táiđu.
+Laahâ tiäddud meid, et puohâin, kiäh kuleh aalmuglii ucceeblohon, kalga leđe máhđulâšvuotâ oppâđ, ovdediđ já kevttiđ ucceeblovokielâ.
+Lii stuorrâ ilo uáiniđ tii tääbbin áávvudmin sämmilij aalmugpeeivi.
+Kolgâp kenski vistig toimâđ puáris sämitiggelaavâ vuáđuld, mutâ siämmást meid ráhtádâttâđ uđđâ laavâ pyehtim uđâsmitmijd.
+Enâdâhân láá pááccám madârvanhimij kuátišiljoh, kiäinuh, käärdih já rakânâsah.
+Vuáđupargopitái lasseen pargokirjeest láá pargopitáh, moi toohâm váátá jiešráđálii kuorâttâllâm, juurdâpuátusij toohâm já oppum aašij heiviittem.
+Säämi kielâtaho - palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume uážžoo pyerediđ ovdiist-uv pargo, maid pargeh sämikielâ oovdân já movtijdittiđ puohâid Iänuduv kieldâ já eres virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv.
+Tilálâsvuođâ lekkâmsaavâst Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio muštâlij, ete sämmiliih kietâtyejirähteeh já taidâreh láá oovdânpuáhtâm čájáttâsmáhđulâsvuođâ finnim Sajosân, ko Sajos lii laasâ meddei materiaallâš sämikulttuurân: "Mij oskop, ete čájáttâstoimâ lii šiev já mudágis lase Saijoos tooimân sehe tot lááčá fiijnâ raamijd sämitaidâráid já kietâtyejirähteid finniđ tuojijdâs uáinusân. "
+Algâaalmugáid kyeskee aalmugijkoskâsiih sopâmušah já julgáštušah
+Ucjuvlâš Titta Rasmus, kote jođettij tábáhtus aanaarlâš Mikke Näkkäläjärvijn, algâttij Säämi suuvâ lavluu moos keččeeh uásálistii.
+Kuittâg juurdâ poccui vyebdimist já iäláttâs looppâtmist oroi tegu luovâččij uásist jieijâs eellim já leggističij eeji já madâreejij eellimpargo hukás.
+* Irdon (akustilâš muusik tavesämikielân)
+čagge = puásuičuurâ, mast láá puoh omâsteijes poccuuh iälu
+o Aanaar- já nuorttâsämikielâ sajattâh pyereduvvoo täsiárvusâš kiellân škovliimist, tuđhosijn, sämitige tooimâst já almolâš elimist tavesämikielâ paaldân.
+Palhâšume muttoo jyehi nube já ton rähtimist västid Sámi Duodji ry valjim sämitaaidâr tâi - tuáijár.
+Mun lam ovttuu mieldi vyesimiärkkumijn já täviv pygálusâin.
+Ohtsâštave-eennâmlâš sämikielâ áámmát- / reesuurskuávdáá pargokielah láá sämikielâ sehe suomâkielâ já ruotâ / tárukielâ.
+Sämitigge palhâšij viššâlis sämikielâ uáppeid
+Minister Koskinen lâi pivdám teivâdem já sun halijdij savâstâllâđ eromâšávt sämitiggelaavâ uđâsmitmist, Meccihaldâttâslaavâ uđâsmitmist sehe sämitige oovtâstpargoost Meccihaldâttâssáin " saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij.
+Maaŋgâ tuálust ihásâšjurâmân kullii meiddei loddepivdo, muorjim já nuurrâm.
+Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VII / II mield, vuáđupälkki 1 585,62 eurod / mp, mon lasseen máksoo 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem miäldásiih hárjánemlaseh.
+Tv:st lii sämikielâlâš párnáiohjelm Unna Junná, sämiradiost puáhtá kuldâliđ Binna Bánna- párnái ohjelm já párnái kirjálâšvuotâ lii lasanâm puáhâin sämikielâin.
+Bohccostallit - juávkku Avelist oovdâst säminuorâid Oulust
+Sii lasseen jyehi lävdikoodán kuleh vittâ eres jeessân sehe juáhážân persovnkuáhtásâš värijeessân.
+ECRI avžuut, ete virheomâhááh riemih tárbulâš toimáid vâi visásmiteh tai vuoigâdvuođâi tuđâttettee olášume oovtâstpargoost sämmilâš ovdâsteijeiguin.
+Algâaalmug kielâ máttááttâs adeluvvoo sämikuávlu ulguubeln siämmái vuáđustâsâiguin ko el. enâmânvärrejeijei kielâi máttááttâs.
+Virge kullutmân uđđâsist áávus ij lamaš tárbu návt uánihis meriáigásâšvuođâst, ko pargo lâi uuccâm virge iävtuid tevdee occee.
+Sämmilij kevttim instrumeentijn nuáidurumbu, lâi tehálâš nuáidi rituaalriäidu.
+Kulttuurkuávdáá šiljopiirâs heivee ereslágán olgotábáhtussáid, ovdâmerkkân messutilálâšvuođâi olgouásáduvâi já muusikfestivaalij táárboid.
+Sun finnij toos hárjánem, ko lâi artistin legendaarisâš Veijo Länsman muštokonseertist.
+Sämitige čuákkim tuhhiittem ekonomiavuávám stivree sämitige vaaljâpaje ruttâdem uuccâm já ruttâdem kevttim.
+Uđđâ oppâkirjeh láá čohčâluuhâmpaje oppâkirjeh 5-6 luokkáid.
+Lasseen almottâs lii luuhâmnáál Sämitige päikkisiijđoin www.samediggi.fi
+Torjuu puáhtá mieđettiđ sämikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum priivaat uásipeelijd mainâšum laavâ heivitmist šaddee sierânâs lasekoloi luávdimân.
+Taansâ juurdâ vuáđuduvá elleekován Kuovdâkiäinu stuime, mast meiddei čáittus tyehin čuoijâm Mari Boinen muusil lâi luoihâttum.
+" Čohčâ lii lamaš uáli čoovgâs já ráđádâlmeh láá lamaš hástuliih já ráđádâlmeh láá toollum nuuvt sämitige já staatâ kooskâst ko staatârääđi siste-uv.
+Iävtuttâs sämikielâ iäláskittem toimâohjelmân luovâttui ministeráid
+Torjuuh láá mieđettum om. pargojuávhu sämikielâ oppâmist šaddee koloid, tegu pálhálâš virgerijjâvuodáid já sajasii pälkkikoloid.
+Outi Pieski lii valmâštum Kovetaaiđâakatemiâst ive 2000.
+Rävisolmooš puáhtá távjá huámmášhánnáá sárnuđ páárnážân movdijdithánnáá suu mahten kyevtkoskâsân savâstâlmân.

eval/test.smn-fi.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Avajaisten jälkeen ja torstaiaamuna on vielä mahdollisuus hioa omaa esitystään.
+Biodiversiteettisopimuksen 12 osapuolikokous on alkanut
+Yhteistyökumppaneina opetuksessa ovat myös Vaasan yliopiston kielikylvyn ja monikielisyyden keskus ja Sámi allaskuvla (saamelainen korkeakoulu).
+Lapsen tulee saada itse huomata mihin kulloinenkin asia liittyy ja hahmottaa sen perusteella kokonaisuuksia.
+" Tämä on suuri voitto saamelaisille ja osoittaa, että kaivoslain velvoitteita ei voida hoitaa saamelaisten kotiseutualueella vain lausuntomenettelyin.
+Päivittäisten toimintojen yhteydessä kieli toimii välineenä, ei itseisarvona.
+Tiina Sanila-Aikio kertoi myös kolttasaamelaisten erityiskysymyksistä.
+Varhaiskasvatuksessa lapsella tulee olla mahdollisuus kehittää kulttuurista tietoisuuttaan ja erilaisuuksien yhteyksien ymmärtämistä.
+Pöytäkirja täydentää biodiversiteettisopimuksen artiklaa 17, joka käsittelee myös geenivarojen satavuutta ja hyötyjen jakoa sekä artiklaa 8 (J), joka käsittelee alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.
+Vanhemmalle saamelaisväestölle saamenpuku on säilynyt edelleen arkivaatteena.
+Saamelaiskäräjät ei hyväksy saamelaisten alkuperäiskansa-aseman heikennyksiä eikä luovu periaatteistaan eikä arvoistaan ja toimii yleiskokouksen antamien päätöksien mukaisesti saamelaiskäräjälain eduskuntakäsittelyn aikana.
+Suunnitelmien mukaan rakennus otetaan käyttöön vuoden 2012 aikana.
+Omahoito-oppaan toimittaminen verkossa pohjoissaamen kielellä on saamenkielisten palvelujen tarjonnassa sellainen päänavaus, jonka Saamen kielineuvosto toivoo rohkaisevan myös muita tahoja järjestämään saamenkielisiä palveluita verkossa.
+Linjaus tukee myös biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n toimeenpanoa.
+Ohjeita ei sovelleta saamelaiskäräjien tekemistä esityksistä huolimatta kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa eikä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (nk. YVA-laissa).
+Lastenkonsertissa kuullaan lasten omien esitysten lisäksi alkuperäiskansavieraiden musiikkia.
+Saamelaisia edustavat jäsenet nimetään saamelaiskäräjien esityksestä ja kuntien edustajat kuntien esitysten pohjalta.
+Inarinsaamenkielinen virsikirja julkistettiin vuonna 1993 ja osia Kirkkokäsikirjasta vuonna 2000.
+Tapahtuma on avoin myös kotiseutualueen ulkopuolelta tuleville.
+Samalla on erinomainen mahdollisuus päästä kuulemaan neljää eri saamen kieltä.
+Heidät asutettiin II maailmansodan jälkeen Inarin kunnan itäosiin.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason II mukaan (peruspalkka 3233,46 euroa / kk).
+Kansallisen artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotukset ja suositukset on toteutettu 8.
+- Suurin haasteemme tällä vaalikaudella on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen 169 ratifioiminen, joka sisältyy myös Kataisen hallituksen ohjelmaan, totesi Haltta.
+Bioenergian keruun tulee tapahtua kestävällä tavalla ja prosessissa on kunnioitettava alkuperäiskansojen oikeuksia.
+2 § Ehdotuksenteko-oikeus ja ehdokkaiden nimeäminen Ehdotuksenteko-oikeus kuuluu Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän kansalaisille, yhteisöille, laitoksille ja viranomaisille.
+Tarkoituksena on, että sopimuksessa määritellään ja sillä turvataan oikeudet, joita saamelaisilla on kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
+Saamenkielisen ja saamen kielen opetuksen oppilasmäärä Suomen perusopetuksessa ja lukiossa kasvaa.
+o Suomen saamelaiskäräjät osallistuu SPN:n kautta arktiseen ja Barentsin alueen yhteistyöhön, kansainväliseen ilmastopoliittiseen ja biodiversiteettipäätöksentekoon, WIPO:n toimintaan, pohjoisen ulottavuuden ja pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä alkuperäiskansayhteistyöhön YK:ssä tehokkaasti ja vaikuttaen.
+Toinen maailmansota johti kolttasaamelaisten perinteisen asuma-alueiden hajaantumiseen kahden valtion välillä.
+Miten kieli ja kulttuuri huomioidaan palveluprosesseissa?
+Tavoitteena saamenkielisten ja kulttuuriin pohjautuvien palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus
+Sittemmin Saban synnyinkoti on korjattu ja siitä on tehty osa Várjjat Sámi Musean (Varanger Sámi museum) näyttelyä.
+Metsähallitus on ansiokkaasti toteuttanut saamen kielilain velvoitteita ja edistänyt saamen kielen asemaa verkkoviestinnässään, asiakaspalvelussaan ja tiedotustoiminnassaan.
+Giellagáldun tehtäviin kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja nimistöpalvelu.
+Aluekehitystä ohjaavan lain mukaan saamelaiskäräjät laatii Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosion.
+Odotamme tietenkin että uusi saamelaiskäräjälaki astuisi voimaan mahdollisimman pian.
+Saatuani ylioppilaslakin vuonna 2003, elämä kuljetti erinäisten työpaikkojen jälkeen opiskelemaan perhepäivähoitajaksi saamelaisalueen koulutuskeskukseen Ivaloon, josta valmistuin kyseiseen ammattiin syksyllä 2008.
+o Saamelaiskäräjät järjestää eri puolilla saamelaisten kotiseutualuetta ja sen ulkopuolella alueen saamelaisten kuulemistilaisuuksia ja kuulee alueen saamelaisten tarpeita kehittääkseen omaa toimintaansa.
+Saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on kehittää saamelaista lastenkulttuuria sekä lisätä lasten ja nuorten tuntemusta omaa kulttuuriaan kohtaan erilaisten toimintojen ja työpajojen kautta.
+Tämän sivun lyhytosoite on: www.samediggi.fi/suositukset
+Oulun lyseon lukio: Maren-Elle Länsman (pohjoissaame)
+Festivaalin ohjelma vahvistuu alkukesästä ja se julkaistaan kokonaisuudessaan kesäkuun aikana mm. tapahtuman omilla nettisivuilla osoitteessa www.ijahisidja.fi
+Alueella pesii lukuisia uhanalaisia ja myös tavallisia lintulajeja.
+Kirjoja voi tilata sähköpostitse info (at) samediggi.
+Laitoshuoltajan ja toimitilahuoltajan virat avoinna
+Saamelaisyhteiskunnan tukipilareja, jotka siirtävät perinteitään sukupolvelta toiselle, tarvitaan.
+Juhlan avauspuheessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi nosti esille edeltävien sukupolvien kovan työn sekä järjestöjen tärkeän roolin kulttuurin säilyttämisessä.
+Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston vetoomus (englanniksi).
+Uusia sivuosioita käännetään parhaillaan saameksi.
+ Valtakunnalliseen tapahtumaan sama ryhmä voi osallistua vain yhdellä esityksellä.
+Leukuseppien, puuseppien, ompelijoiden tai kutojien ammattikuntaa ei ollut.
+Ensimmäiset saamenkieliset käännökset Matikka-sarjasta julkaistiin vuonna 2011.
+Lisäksi saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri
+Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito ja ruotsin tai / ja norjan kielen ja englannin kielen taito sekä riittävä kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä.
+Anni-Saaralle saamenpuku on paras, läheinen ja erittäin tärkeä vaate.
+Perustehtävien lisäksi työkirja sisältää tehtäviä, joiden tekemisen edellyttää omaa pohdintaa, johtopäätösten tekoa ja opittujen asioiden soveltamista.
+Tilaisuuteen osallistuivat myös saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjäjärvi ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltta.
+Tuupa Records tarjoaa ammattitaitoista ja laadukasta palvelua niin äänitys- kuin videotuotantopuolellakin.
+Saamelaiskäräjät pitää hoitosuunnitelman kirjausta poronhoitoalueen susikannan kasvun rajoittamisesta erittäin tärkeänä, mutta korostaa edelleen, että susikannan suuruuden arvioinnissa ja susikannan hoidossa tulee ottaa huomioon myös Skandinavian ja Venäjän susipopulaatiot.
+Kielen tarkastuksen on tehnyt Jovnna Ánde Vest.
+Olen pienestä pojasta saakka ajatellut alkavani poromieheksi ja asuvani pohjoisessa.
+Stipendit myönnettiin seuraaville opiskelijoille: Elle-Maarit Arttijeff (Inari / Sámi allaskuvla), Taija Hietanen (Rovaniemi / Oulun yliopisto), Petra Kuuva (Inari / Oulun yliopisto), Henna Lehtola (Inari / Oulun yliopisto), Satu-Marjut Nieminen (Oulu / Oulun yliopisto), Birit Pieski (Inari / Oulun yliopisto).
+SPN kehottaa valtioita suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja turvamaan sen erityisesti kansainvälisenä biodiversiteettivuonna 2010.
+Erityisen ongelmalliseksi on koettu saamen kielen käyttö puhelimitse tapahtuvassa asioinnissa.
+Kokouksessa käytiin temaattinen keskustelu biodiversiteettisopimuksen artiklojen 8 (j) ja 10 (c):n yhtymäkohdista.
+Länsisaamelaisia kieliä ovat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- sekä pohjoissaame ja itäsaamelaisia inarin-, koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaame.
+Meidän tuleekin keskittyä SPN:ssä juuri sui generis- järjestelmän luomiseen ", Näkkäläjärvi kertoi.
+Kielikylpyä koskeva koulutushanke antaa saamen opetushenkilöstölle mahdollisuuksia kehittää ja jakaa omaa osaamistaan kielikylvyn toteuttamisesta opetuksessa.
+muiden lapsen huoltajien vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia lapsen kasvatuksessa.
+Saamelaisissa varhaiskasvatusyksiköissä toteutettava kulttuuriin liittyvä monipuolinen toiminta lasten kanssa mm. tulistelu, erilaisiin tapahtumiin ja retkiin osallistuminen vaatii etukäteisjärjestelyjä, yhteistyötä ja turvallisuusnäkökohtia huomioivaa suunnittelua sekä riittäviä henkilöstöresursseja.
+Saamelaisilla joikaajilla on oma kattojärjestönsä, Sámi juoigiid searvi.
+Päivähoidon turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä henkilökuntaa että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat suunnitelmat.
+Saamelaiskäräjien hallitus kokoontuu seuraavan kerran joulukuussa.
+Teatterin ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat (toinen aste, TEAK ja ammattikorkeakoulut) eivät voi osallistua.
+• Saamelaiskäräjät edistää ja luo edellytyksiä saamelaisten perinteisen tiedon tutkimuskeskuksen perustamiselle.
+Katsomme, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi voi edistää uutta järjestystä, jossa saamelaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa kaikilla tasoilla Pohjoismaissa.
+Poronhoito muodostaa saamelaisen aineellisen kulttuurin perustan ainoana saamelaiselinkeinona, joka tarjoaa ympärivuotisen elannon " Olin hyvin iloinen että valtioneuvostossa nousi keskusteluun saamelaisporonhoidon tarpeet ja erityskysymykset, " Paltto kertoi.
+, joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
+pöytäkirjan johdanto-osiossa valtiot panevat merkille YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen.
+taikka käymällä katsomassa vaaliluettelosta yllä olevissa paikoissa mainittuna aikana.
+Ensimmäinen inarinsaamen alkeisoppikirja perusopetuksen alaluokille johdattaa Ánnán ja Saammâlin mukana matkalle inarinsaamen kieleen ja kulttuuriin.
+Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.
+Saamelaiset luetaan kansalliseksi vähemmistöksi sopimuksen piirissä kuten esimerkiksi romanit ja suomenruotsalaisetkin.
+Sodankylän kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 58 755,00 euroa:
+Kokous ei pysynyt tekemään asiassa ratkaisua vaan esitti YK: tekevän terminologian mahdollisesta muuttamisesta laillisen analyysin ja osapuolikokousta tekemään asiassa päätökset."Kokouksen kyvyttömyys tehdä asiassa päätös oli alkuperäiskansoille suuri pettymys.
+Nykyisin oppimateriaalityö kuuluu Saamelaiskäräjille, joka saa vuosittain valtionavustusta oppimateriaalin valmistamista varten.
+Anu Avaskari ja Pentti Valle jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.
+Venäjän saamelaiset ovat perustaneet oman edustuksellisen elimensä, saamelaiskäräjät, mutta Venäjän lainsäädäntö eikä hallinto tunnusta sen asemaa.
+Kilpailun tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään rakennettavalle saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi.
+Ohjelma käsittää Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan sekä saamelaisalueet.
+Hän on kirjoittanut eteläsaamen sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut kielitestejä.
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelut on saatu valmiiksi kolmen maan saamelaiskäräjien ja valtioiden hyvällä yhteistyöllä ja sopimus on ratifioitu Suomessa saamelaiskäräjien tuella.
+Suurin nousu on tapahtunut saamen kielen aineopetuksessa (+70).
+Arvion mukaan suunnitelmissa on mukana sellaisia esityksiä, jotka eivät kuulu kunnalliseen itsehallintoon ja loukkaavat saamelaista kulttuuri-itsehallintoa.
+Opetushallituksen joulukuussa 2014 antamissa uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kielikylpyopetukseen kiinnitetään enemmän huomiota kuin aikaisemmissa perusteissa.
+Yleiskokous hyväksyi lisäksi yksityiskohtaiset sektorikohtaiset tavoitteet ja niiden talousarviot mm. edunvalvonnan, kielellisten oikeuksien, erillisprojektien ja Sajoksen palveluyksikön osalta.
+Lisätietoja: I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari
+20 Valkeapää Nihkolas Lääketieteen kandidaatti Enontekiö
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden tulee olla läpäiseviä kaikessa Suomen toiminnassa, eivätkä esimerkiksi energiapoliittiset kysymykset saa ylittää Suomen ihmisoikeuksien painopisteitä.
+Esityksen oli ohjannut Ville Köngäs, se sai yleisön innostuneesti mukaan, tanssijoilla oli hyvä rytmi, he tanssivat hyvin yhteen ja koreografia oli sopivan haasteellinen.
+On raskasta ja mahdotonta osata kaikki sekä ennättää joka suuntaan kompromissien ja valintojen keskellä.
+- Tarvitsemme yhteiset periaatteet miten saamelaista kulttuuriperintöä tulee suojella ja eettiset periaatteet suojelemaan saamelaiskulttuuria, jotta voimme toimia yhdessä ulkoista uhkaa vastaan, toteaa Näkkäläjärvi.
+Kokouksessa suunniteltiin kolttakulttuurikeskuksen perustamista Sevettijärvelle.
+Lisäksi ohjelmassa on musiikki- ja teatteriesityksiä, opastettuja talokierroksia, lapsille suunnattua ohjelmaa ja kahvitarjoilu.
+Se on minulle arkipäivää eikä minun tarvitse itse sitä erikseen määritellä.
+Palkintolautakunta oli samaa mieltä työvaliokunnan kanssa siitä, että arvosteltavaksi hyväksyttyjen nimiehdotusten joukosta ei löydy yhtään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta.
+Hallitus päätti, että saamelaiskäräjät hakee rahoitusta oikeusministeriöltä, opetus- ja kulttuuriministeriöltä sekä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) saamen kielilain toteutumista koskevaa selvitystyötä varten.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. / VI mukaan, peruspalkka 1489,69 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen tiedostaminen on kumppanuuden edellytys.
+Vaalilautakunta huolehtii siitä, että saamelaiset saavat ajoissa tietoa ja vaaliluetteloon hakeutumisesta, vaalien järjestämisestä ja ehdokasasettelusta saameksi ja suomeksi.
+Konferenssi on osa Saamelaiskäräjien Nuorisolautakunta-hanketta.
+Minulle kieli on erittäin tärkeä ja toivon sen vahvistuvan tulevaisuudessa.
+Työpäivät alkavat silloin varhain aamulla ja päättyvät myöhään illalla.
+Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen perustettiin kehittämistyöryhmä, joka kokoontui säännöllisesti.
+Huolellisen ja seikkaperäisen arvioinnin tuloksena palkintolautakunta päätti yksimielisesti julistaa nimimerkit " Eloa ikkunassa " ja " Riskuna " suunnittelukilpailun voittajiksi ja lunastaa nämä työt sääntöjen mukaisesti á 500 euroa.
+Kevättalvella merkitään peuroiksi jääneet kermikät tunturissa ja samalla kuohitaan hirvaat, jotta ne olisivat seuraavana talvena pailakkana ja käytettävänä eväsporoina.
+Taidetapahtuman valmistelijana saamelaiskäräjillä toimii oppimateriaalisuunnittelija Anni Näkkäläjärvi (anni.
+Sosiaali- ja terveydenhuollon laajempien alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi ja hoitamiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta., joiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toimintaa ja niiden järjestämiä palveluja.
+Sopimusosapuolet voivat ottaa käyttöön menettelytapoja, joiden mukaisesti yleisö, paikallis- ja alueviranomaiset ja muut asianosaiset voivat osallistua tämän maisemapolitiikan määrittelemiseen ja toteuttamiseen.
+Saamelaisuuteni on vahvistunut paljon aloitettuani opiskelut Jokkmokkissa, sillä kuulen saamenkieltä päivittäin ja olen päässyt mukaan saamelaiskäsitöihin.
+Sen aloittaa keskiviikkoillan konsertti, jonka pääesiintyjänä on rapmuusikko Ailu Valle.
+Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI.
+Muilta osin kaikki Suomen saamelaiskäräjien edustajat tukivat julistusta.
+Jumalanpalveluksen ja kulttuuri-illan välillä järjestetään vain kutsuvieraille tarkoitettu virallinen avajais- ja vihkiäistilaisuus.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa hyvä varhaiskasvatusalan ja kielen elvytysmenetelmien tuntemus sekä perehtyneisyys saamelaiskulttuuriin ja hallinnollisiin tehtäviin.
+Takarivissä vasemmalta Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä ja Saara-Maria Salonen.
+o Saamelaiskäräjät huolehtii, että kaivoslain ja vesilain saamelaiskulttuurin heikentämissuojat toteutuvat täysmääräisesti käytännössä.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten itsemääräämisoikeus ei toteudu perustuslain edellyttämällä tavalla.
+Tammikuussa 2010 astui voimaan uusi laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä.
+Kaikki lähtee siitä, että päättäjillä on oikeanlaista tietoa alueellisista ja kulttuurisista erityispiirteistä.
+Saamelaisneuvoston perustamispäivä Saamelaisneuvosto perustettiin virallisesti saamelaisten 2. pohjoismaisessa konferenssissa 18.8.1956 Norjan Kaarasjoella.
+Lajeista oli suosituin nykytanssi, jonka lisäksi nähtiin katutanssia sekä etnisiä tansseja.
+Kunta oli pyytänyt saamelaiskäräjiltä lausuntoa kahdesta projektisuunnitelmasta: saamelaisvaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksentekoprosessissa ja saamen kielen ja kulttuurin elvytysprojektista.
+Kunnioituksen tulee ihmisten lisäksi kohdistua luontoon.
+Markkinat on hyvä paikka tutustua saamenkäsitöiden viimeisimpiin uusiin tuuliin ja tehdä joululahjaostoksia.
+Joikuja tehdään myös paikoista ja eläimistä, mutta nykyään myös vaikkapa mönkijästä tai moottorikelkasta.
+Asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä saamelaisilla on oikeus ilman eri vaatimusta käyttää saamen kieltä.
+Uusimpana on nuorille aikuisille tarkoitettu radio-ohjelma, joka juonnetaan inarinsaameksi ja pohjoissaameksi.
+Työryhmä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi 28 toimenpidettä ja suosituksia.
+Inarin kirkonkylään sijoittuva saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu vuoden 2011 loppuun mennessä ja otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta lukien.
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa
+Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa. "
+Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota siihen, että valtaosa saamelaisväestöstä jää kaikkien saamen kielioikeuksien ulkopuolelle sen takia, että he asuvat saamen kielilain pääasiallisen soveltamisalueen, eli saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Pääkaupunkiseudun saamelaiset toivovat omaa tilaa, joka mahdollistaisi kulttuurin ylläpitämisen myös kaupunkiolosuhteissa.
+3.4 Arkipäivän esimerkkejä kielen oppimisen edistämiseksi
+Konsertti liittyy SomByn uuden levyn julkistamiseen.
+Rovaniemen kaupungin nuorisotila Mondella lauletaan, joikataan ja musisoidaan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä pääsiäisen jälkeen.
+Lisäksi kulttuurikeskus tarjoaa aiempaa paremmat mahdollisuudet levittää ja jakaa tietoa saamelaisista alkuperäiskansana.
+ALKU-hankkeen lainsäädännöstä ja hankkeen tuomista muutoksista hallintoon ja valtioapujärjestelmään on järjestettävä saamelaiskäräjälain § 9 mukaiset neuvottelut, selvitettävä hankkeiden vaikutukset saamen kieleen ja saamelaisen perustuslailliseen kulttuuri-itsehallintoon.
+Suurin tälle vaalikaudelle asettamistamme tavoitteista on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioiminen ja tarpeellisten lakimuutosten aikaansaminen, totesi Näkkäläjärvi.
+Saamelaiskäräjien 5.3. antama lausunto perustuu saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymiin päätöksiin kokouksissaan 4/2013 ja 2/2014 sekä saamelaiskäräjien kokouksien hyväksymiin muihin lausuntoihin ja vaalikauden toimintaohjelmaan.
+EU-jäsenmaat eivät olleet asiassa yksimielisiä.
+Jos pakkoteurastukset suoritetaan, seurauksena voi olla nellimiläisten poronhoitajaperheiden poismuutto alueelta.
+Päätös paliskunnan jakamisesta kuuluu paliskunnan päätösvaltaan ja päätös on tehty tasapuolisesti ja poronhoitolain mukaisesti.
+Henkilöjoiussa pyritään kuvaamaan tietyn ihmisen ominaisuuksia erityisesti melodian ja esittämisen avulla.
+Saamelaisia on edustettuina kunnanvaltuustossa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella.
+- tekninen johtaja Arto Leppälä
+Sihteerin tehtävänä on vaalilautakunnan alaisena valmistella ja toimeentoimeenpanna vaalit sekä toimia vaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä kokouksissa.
+Saamelaiskäräjien delegaatio vieraili kokoustauolla keha 'ka (mohawk) - Kansan kieli- ja kulttuurikeskuksessa Kahnawakessa, Montrealin eteläpuolella.
+laajennetaan koskemaan myös niitä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisia kuntia, joissa on huomattava saamelaisväestö.
+Maantiedossa tutustut maapallon luontoon ja ihmisen elämään eri puolella maapalloa.
+Outi Pieskin seinäreliefi on sijoitettu parlamenttisali Soljuun.
+Uudessa nimikilpailussa palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi 142 nimiehdotusta (ehdotukset tiedotteen liitteenä), jotka oli laadittu ja toimitettu sille kilpailun sääntöjen mukaisesti.
+Hallitus sitoutuu turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluita saamen kielellä ja laatimaan kansallisen kielistrategia.
+Ruotsin / norjan kielen ja englannin kielen taito katsotaan eduksi.
+Saamelaiskäräjät voi ainoastaan antaa lausuntoja ja esityksiä Suurin osa saamelaisesta aineellisesta kulttuuriperinnöistä on museoiden varastoissa ja arkistoissa eri valtioiden pääkaupunkiseuduilla.
+Olemme tehneet todella paljon työtä kansallisesti ja kansainvälisestikin artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi ja toki saamamme tunnustus lämmittää.
+600 000 euron valtionavustus jakautui saamelaisten kotiseutualueen kuntien kesken seuraavasti:
+Tehtävän menestyksellista hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito.
+Parannetaan tietopohjaa luontotyyppien suojelun, hoidon, ennallistamisen, tutkimuksen ja seurannan kohdentamiseksi.
+Yleensä kuitenkin kielten väliset rajat ovat selviä, eikä toisen saamen kielen puhuja ymmärrä toista opiskelematta sitä.
+SaKaste- hankkeen tuotokset nyt käytettävissä
+Saamelaiskäräjien esitykset kunnallishallinnon rakenneuudistukseksi ovat toteutuneet.
+Lisäksi koristeellisia sarviupotuksia käytetään monissa puuesineissä, kuten kuksissa, naapuissa, ajo- ja matkasauvoissa, pulloissa ja kiisoissa (arkku).
+Toisena väylänä opetuksen kehittämiseen esitetään Inarin kirkonkylässä sijaitsevassa saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kehitetyn verkko-opetuksen vakinaistamista ja kielen verkko-opetuksen mahdollistamista kaikkiin niihin peruskouluihin kotiseutualueella ja sen ulkopuolella, jossa on vaikeuksia löytää saamenkielentaitoisia opettajia.
+Lapsena kuljin isän mukana niin porohommissa kuin saamelaiskäräjien kokouksissakin.
+Laulut esittää koltansaamenkielinen kirkkolauluryhmä (Erkki Lumisalmi, Aulikki Lumisalmi, Anna Lumisalmi, Katri Jefremoff, Seija Sivertsen ja Kirsti Näveri-Bogdanoff).
+Jokaisella saamelaisella on suuri vastuu siitä, säilyykö saamelaiskulttuuri.
+Sen vuoksi on korkea aika saada kuulla maorien itsensä kertomana muun muassa maorin kielen uusimmasta hankkeesta nykyaikaisen teknologian käyttämisestä maorin kielen elävöittämiseksi.
+Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 27.2.2015 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen..
+0400-142518 ja sähköposti Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Työryhmä on selvittänyt kotiseutualueen ulkopuolella muutamalla paikkakunnalla, mm.. Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Rovaniemellä annettua saamen kielen opetusta ja toteaa raportissaan, ettei opetuksella ole nykysäännöksin kehittymisedellytyksiä.
+Siitä on tullut tärkeä identiteetin symboli, joka kantaa mukanaan saamelaisten historiaa.
+Hanketta johtava Anne-Maria Magga kertoi hankkeen kokoavan yhteistyöhön viisi saamen kieltä ja yhdeksän asiantuntijatehtävissä toimivaa kielityöntekijää, jotka edustavat kaikkia hankkeen kieliä.
+Seuraa nettisivuja! Rovaniemellä järjestetyn taidetapahtuman raportti 2010 on nähtävissä saamelaiskäräjien kotisivuilla: Nuorten taidetapahtuma.
+Saamelaiskäräjät kehottavat saamelaisministereitä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajia mitä pikimmin jatkamaan pohjoismaista sopimusprosessia vuoden 2007 marraskuun sopimusta seuraamalla.
+Sosiaali- ja terveysministeriön ja ulkoasiainministeriön virkamiehet kuuntelivat esityksiä kiinnostuneesti sekä kyselivät ja keskustelivat aktiivisesti.
+Toiminnallaan MÁNNU edistää saamelaisen perinteisen tiedon siirtymistä nuoremmille sukupolville.
+Tutustuimme kieli- ja kulttuurikeskuksen toimintana ja pääsimme seuraamaan opetusta.
+Pitkien välimatkojen takia saamelaisopetuksen henkilöstön ja varhaiskasvatushenkilöstön tapaamisia on ollut vaikea järjestää yli kuntarajojen.
+Saamelainen perinteinen tietämys on kokonaisuus, joka on sidoksissa ihmiseen ja luontoon.
+Toiminnan lähtökohtia ovat lapsen yksilöllisyyden huomioiminen ja itsetunnon vahvistaminen.
+Täällä oppii myös paljon saamelaisten historiasta ja muista saamelaisalueista, sekä saamelaisista perinteistä.
+Saamelaiskäräjät viittaavat samalla siihen positiiviseen työhön, jota kaikki valtiot tekivät YK:n alkuperäiskansajulistuksen aikaansaamiseksi.
+Tuulivoiman lisäämisestä saamelaisten perinteisesti asuttamille alueille on sovittava ao. saamelaiskäräjien kanssa, sekä myös ao. alueiden paikallisten perinteisten elinkeinojen edustajien, erityisesti poronhoidon (paliskuntien) kanssa.
+- Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Mustikka 31 650 €
+Nuorisoneuvostoa nimettäessä on otettava huomioon alueellinen ja kielellinen tasa-arvo, eli on oltava jäseniä jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (Utsjoki, Inari, Sodankylän Vuotso, Enontekiö), sekä jokaisen kieliryhmän edustajia (pohjois-, inarin- ja koltansaame), sekä naisten ja miesten välinen tasa-arvo.
+Saamelaisten historiallinen nautinta-alue on sijainnut nykytilanteeseen suhteutettuna usean eri valtion alueella.
+Kokouksesta oli poissa kolme edustajaa.
+Kulttuuri on siirtynyt sukupolvelta toiselle valtakulttuuriin paineessa ja säilyttänyt elinvoimaisuutensa yhteiskunnallisesti muutospaineista huolimatta.
+Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää johtamistaitoa, kokemusta henkilöstöhallinnosta, kykyä vaativaan ja vastuulliseen työskentelyyn.
+Saamelaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden kehittäminen
+Perinteisten elinkeinojen nykytilanne, äidinkielen merkitys, saamelaisen opetussuunnitelman tärkeys ja ulkosaamelaisuus olivat keskeisimpiä asioita, joita nuoret toivat puheissaan esille.
+Inarinsaamen kielen ja inarinsaamenkielisiä oppimateriaaleja
+Tiina Sanila-Aikio jatkaa Saamelaiskäräjien puheenjohtajana - varapuheenjohtajiksi Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso
+Joiussa ei ole aina sanoja (dajahusat), melodia ja äänenkäyttö ovat silloin keskiössä.
+Hänen äidillään kaikki mallit ja mitat olivat omassa päässä, eikä hän käyttänyt edes paperia kaavojen piirtämiseen.
+- Norjan hallitus noudattaa aktiivista saamelaispolitiikka, jonka perustana ovat maan perustuslain ŠsaamelaispykäläŠ (§ 110 a), vuonna 1987 säädetty saamelaislaki ja kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimus n:o 169.
+Tänä keväänä käynnistyi myös koltansaamenkielisen aapisen käsikirjoitustyö.
+Äiti puhui pohjoissaamea ja isäkin osasi, mutta vastasi jostain syystä aina suomeksi.
+Ensimmäiset Saamelaiset kirkkopäivät pidettiin Jokkmokissa Ruotsissa vuonna 2004.
+Todennäköisesti saamelainen poronhoitokulttuuri on hyvin vanhaa, koska elinkeino on hyvin erikoistunut ja saamen kieli sisältää hyvin laajan poronhoitoon liittyvän terminologian.
+Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa.
+Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ihmisoikeuksien toteutumisesta.
+Eihän niitä tarvitsisi niin paljoa olla.
+paremmat oikeudet kuin tämä sopimus, sitä on noudatettava.
+Yhteiskunnan tehtävänä on taata laadullisesti hyvän päivähoidon saatavuus siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus osallistua palveluihin riippumatta perheen sosioekonomisesta tai muusta yhteiskunnallisesta asemasta tai asuinpaikasta.
+Valtioiden tulee välittömästi järjestää saamelaiskäräjille riittävä rahoitus, jonka turvin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toteuttaa yhteisesti sovitut toimenpiteet.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja II varapuheenjohtaja Heikki Paltto olivat tänään,, 12.12.2012 valtioneuvoston kuultavana.
+Saamelaiskäräjät toimii siten, että toimintaohjelma toteutuu täysmääräisesti ja kaikkea saamelaiskäräjien toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien arvot ja saamelaiskulttuurin mukainen tapa toimia.
+Maahiskaksikolle tulee dramaattinen matka niin oikeassa maailmassa kuin maanalaisten maailmassa.
+Muut perinteiset saamelaiselinkeinot ovat nykyisin sivuelinkeinoja.
+Suoratoistettaessa esimerkiksi konserttia tai simultaanitulkattua kokousta, täytyy konsertin esiintyjiltä ja kokouksen tulkeilta olla lupa lähetykseen.
+Utsjoen saamelaislukio: Anni Kaisa Koivisto (pohjoissaame)
+Aimo Guttorm valittiin lakimiessihteerin virkaan
+Saamelaisen kulttuuriviikon yhteinen teema, alkuperäiskansojen perinnetieto, oli myös konferenssin teemana.
+Näkkäläjärvi nosti omassa puheessaan esille hyvänä esimerkkinä vaikuttamismahdollisuuksista nuorten aktiivisuuden saamelaispolitiikassa.
+Saamelaiset ekumeeniset kirkkopäivät järjestetään Inarissa 12.-14. kesäkuuta 2009.
+Vesitaloushankkeen haitalliset vaikutukset voivat kohdistua paitsi saamelaisille alkuperäiskansana kuuluviin, kollektiivisiksi luonnehdittaviin oikeuksiin, myös esimerkiksi vain yhden saamelaisperheen elinolosuhteisiin.
+Suomessa saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa ja sen pääperusteena on saamen kieli.
+Saamelaisten kielellisten oikeuksien varmistamiseksi saamen kielilain rikkomuksien tuominen oikeusjärjestelmän piiriin on ensiarvoisen tärkeää saamen kielilain toteutumisenkin kannalta.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtajan blogi, jossa hän kertoo 8 (j) -kokouksen tunnelmista
+• tutustutaan lehmien ja lampaiden hoitamiseen vierailemalla karja- ja lammastilalla
+YK:n alkuperäiskansajulistuksessa todetaan, että alkuperäiskansalla on oikeus elvyttää kulttuuriperintöään ja tapojaan ja opettaa niitä tuleville sukupolville.
+Valtion hallinnassa olevilla metsätalousalueilla sovelletaan PEFC-metsäsertifiointikriteeristöä.
+Esimerkiksi pohjoissaameksi sanotaan: " Mun juoiggan Heikka Niillasa ", " Minä joikaan Heikin Niilan ".
+Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
+Rokualta, jonne saamelaisalueelta on pitkä matka ja edellyttää useamman päivän matkustusta.
+Saamelaiselokuvan " uusi aalto " 2000-luvun alussa on nostanut esiin uuden ohjaajapolven.
+Päivittäisiä toimintoja toteutettaessa käytetään apuna saamelaisyhteisön tietoja ja taitoja.
+Pohjoismainen saamen kielen lautakunta julkaisee kielisivustoa www.giella.org
+Ohjelma on historiallinen saamelaisten kannalta.
+Artikla myös edellyttää valtioiden suojelevan kansallisia vähemmistöjä vastentahtoiselta sulauttamiselta.
+tai saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ritva.
+Saamen kielineuvosto myöntää Saamen kieliteko - palkinnon Yle Sápmille seuraavin perustein:
+Saamelaiskäräjien kokous antoi lausunnon kalastuslain kokonaisuudistuksesta
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto vastaa oppimateriaalityön suunnittelusta, hankkeiden käytännön toteuttamisesta, jakelusta, tiedottamisesta, varojen käyttöön liittyvästä hallinnosta ja materiaalityöhön liittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä.
+Pyydettiin saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä laatimaan ehdotus siitä miten mahdolliset neuvottelut voidaan toteuttaa.
+Saamelaiskäräjien järjestämän Helsingin seminaarin aiheena on saamen ja maorin kielen elvyttäminen ja voimistaminen.
+Suhtautuminen on muutamia poikkeusta lukuun ottamatta pääosin reagointia asiakkaiden vaatimuksiin.
+Ryhmien tulee varata oma työpaja-aika, jotta heille voidaan järjestää tarvittaessa lisäopettajia.
+Opetushenkilöstön koulutus on uusi toiminta-alue saamelaiskäräjille.
+Siinä on pohjois-, inarin- ja koltansaamenkielisiä osia, joiden toimittamisessa lapset ovat aktiivisesti mukana.
+fi-yhteistyöhanke on toteuttanut saamelaisten kielellisiä palveluja uudenaikaisella tavalla, joka saavuttaa suuren joukon saamenkielisiä henkilöitä.
+Poroilla on vapaa laidunnusoikeus saamelaisten kotiseutualueella myös luonnonsuojelualueilla ja yksityisten maa-alueilla.
+Pohjoissaamenkielisestä sarjasta puuttuvat enää 5-6 luokkien kevätkirjat, joiden on määrä ilmestyä ennen ensi kevätlukukautta.
+Sinetän koulu: Martta Alajärvi (pohjoissaame)
+Saamelaisilta on evätty vuosisatoja itsemääräämisoikeus sekä oikeus maahan ja veteen.
+Kieli on ihmisen ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta.
+Suomen valtioneuvosto on jo aiemmin linjannut, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j) koskee Suomessa vain alkuperäiskansa saamelaisia. "
+Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoi-‐ suuspolitiikalle. "
+Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto järjestää keskiviikkona 17.9.2014 klo 9.00 - 16.00 koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan jäsenten, varajäsenten ja oppimateriaalityöntekijöiden yhteisen kehittämispäivän.
+Pääjärjestäjä saamelaiskäräjät haluaa, että taidetapahtuma on mahdollisimman monien saamelaisnuorten ulottuvilla.
+Saamelaisen varhaiskasvatussuunnitelman sisällöstä ja toimivuudesta suunnittelun pohjana kootaan palautetta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toimesta.
+- Saamelaisnuorten taidetapahtuman valmistelu, tiedotus, raportointi ja varainkäyttö,
+Ensimmäisenä uudisasutus saavutti Enontekiön ja Inarin.
+Toiseksi tullut ehdotus lunastetaan 200 eurolla ja kolmanneksi tullut 100 eurolla.
+Olen hyvin tyytyväinen hallitusohjelman keskeisiin linjauksiin.
+Inarin kirkonkylään rakennettava Saamelaiskulttuurikeskus tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.
+Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
+Saamelaiskäräjät päätti, että jatkossa saamelaiskäräjien kokouksen streamataan internetissä.
+Keskuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kuluvalla viikolla ja sen tulisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä.
+Oma mielikuvitus ja rakentelutaito oli lapsillakin paljon rikkampaa kuin nykyään.
+Käynnissä olevan elvyttämisohjelman tavoitteena on kehittää ja ylläpitää saamen kieltä sekä palauttaa saamen kieli sen menettäneille saamelaisille sekä tehdä kielestä saamelaisyhteisöä kannatteleva kieli.
+Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen ja
+Vähemmistövaltuutetun teettämän tutkimuksen laati osittain saamenkielisten haastattelujen pohjalta Anne Länsman.
+Teoksessa kartoitetaan saamentutkimuksen nykytilaa tuoreista näkökulmista, joita tarjoavat pääosin uuden sukupolven tutkijat.
+Kokouksessa käsiteltiin muun ohella pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkovalmistelua.
+Saamelaiskäräjien hallitus päätti valita vakituiseen toimistosihteerin virkaan Laila Aikion Inarista.
+Aikuinen ohjaa aktiivisesti lasten leikkitilanteita tukien samalla lasten saamen kielen käyttöä.
+Keräily kuuluu edelleen tärkeänä osana saamelaisten ravinnon ja raaka-aineiden hankintaan.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja ja ma. hallintopäällikkö tapasivat oikeusministeriössä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin sekä ministeriön virkamiehiä.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja jää kuukauden virkavapaalle
+Saamelaiskäräjät haluaa turvata saamen kielen tulevaisuuden niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin.
+Kirja on tilattavissa saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta ja saatavissa mm.. Sámi duodji - myymälöistä.
+Päätös sai myös kokouksessa edustettuina olleiden alkuperäiskansojen tuen.
+Pienhiukkaset kiihdyttävät ilmastonmuutosta erityisesti arktisella alueella ja näiden päästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.
+Suomen tulisi erityisesti varmistaa saamelaisten harjoittaman poronhoidon erityisaseman turvaaminen ottaen huomioon kyseisen elinkeinon keskeinen merkitys saamelaisten kulttuurille ja perinnölle.
+Ahma on ollut täysin rauhoitettu eläin jo 30 vuotta.
+Tuupan konsertin artisteina lavalla nähdään Ailu Valle, Amoc, Tiina Sanila-Aikio, Ulla Pirttijärvi Länsman, SomBy sekä Niillas Holmberg.
+Utsjoelta Ilmari Tapiola ja Asko Länsman
+Toisaalta on toissijaista eritellä mikä kappaleissa on saamelaista ja mikä ei.
+Vuoden 2015 saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Utsjoella ja sen valtakunnallisena teemana on musiikki.
+Tällä tavalla kieli rakentaa yhteistä maailmaamme ja kulttuuriamme.
+Teatterikilpailuun on ilmoittautunut kuusi eri teatteriryhmää.
+Saamelaiskäräjät ei hyväksy saamelaisille perustuslaissa turvatun itsehallinnon heikentämistä ja sen kehittämisen pysäyttämistä.
+Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Suhde saamelaiskäräjien toimintaan on määritetty saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Elimen tärkein tehtävä on edistää yhteistyötä saamelaisten koulutusasioissa ja edesauttaa tiedonkulkua ja yhteydenpitoa.
+alkuperäiskansojen ja heimokansojen oikeuksista on hyväksytty vuonna 1989.
+Tapahtuma järjestettiin New Yorkissa torstaina 19. toukokuuta.
+Urpo Vuolab nimettiin saamelaiskäräjien varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään.
+Hänen isänsä oli kauppias, karjanhoitaja ja kalastaja, ja siksi perheellä olikin varaa asua monia muita mukavammin.
+Utsjokisuun koulu, 16-20- vuotiaat, ohjaaja Niilo Rasmus
+Sanakirjan saamen kieli tarkoittaa pohjoissaamea.
+Toisena varapuheenjohtajana aloittaa Tuomas Aslak Juuso Enontekiöltä.
+Valtioiden tulee antaa saamelaiskäräjille vuosittain pysyvää rahoitusta ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, sen tutkimiseen ja oman ilmastopolitiikan kehittämiseen.
+Pohjoismaisen saamen kielen kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen ja säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
+Lähiyhteisö ja enemmistökulttuuri vaikuttavat perheen tapaan muovata lapsen identiteettiä.
+Kotiseutualueen monipuolinen kasvillisuus ja eliöstö ovat tarjonneet saamelaisille resurssipohjan kulttuuria ja elinkeinoja varten.
+Puheenjohtaja Sanila-Aikio iloitsi, että näyttelytoiminnan avaa juuri Petteri Laitin 40-vuotisjuhlanäyttely: " Jokainen saamelainen tunnistaa Petteri Laitin nimen.
+Erotuksiin tuli ihmisiä eri palkisista, ja erityisesti kaikista taitavimmat joikaajat joikasivat.
+Erityisesti saamenkielinen rap-musiikki on saanut huomiota myös kansallisella tasolla.
+Torstaina 29.3 on musiikkikatselmuspäivä, jossa valitaan saamelaisnuorten edustaja kansalliseen Nuori Kulttuuri-tapahtumaan.
+Veikolle ei enää laitettu omaa joikua, vaikka esimerkiksi hänen isällään oli oma joiku. "
+Kansainvälinen artikla 8 (j) työryhmä esittää alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojan kehittämistä
+Tuore raportti vaatii Suomea terästäytymään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon turvaamisessa.
+Saamelaiskäräjien yleinen toimisto on muuttanut
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Luodaan edellytykset saamenkieliselle opetukselle lukiossa ja saamenkielisen ylioppilaskokeiden suorittamiselle.
+Amoc on itse kuvannut musiikkiaan joskus ympäripyöreästi " hirviöräpiksi " ja sitä on havaittavissa joidenkin kappaleiden tarinoinnissa.
+Ryhmän ohjaajat, opettajat Bigga-Helena Magga ja Rauna Mätäsaho olivat iloisesti yllättyneitä ryhmänsä menestyksen vuoksi.
+Konsertin aloittivat arktista folkmusiikkia esittävät Niillas Holmberg & Roope Mäenpää, joiden jälkeen lavan ottivat haltuun joikaajat Norjan puolelta; Johan Anders Baer ja Iŋgor Ántte Áilu Gaup (Áilloš).
+Järjestelyissä on mukana myös Barentsin kirkkojen neuvosto sekä Oulun ortodoksinen hiippakunta.
+Materiaalia löytyy kaikista Suomessa puhuttavista saamenkielistä.
+Artikla suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, käytänteitä ja innovaatioita.
+Saamen käsitöiden työpajoja järjestetään Sajoksessa jo toista kesää
+ Olá-Mihkku Länsman on nuori tanssijalupaus, jonka työpajassa pääsee tutustumaan paritanssin saloihin.
+Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.
+Festivaalin teemana on tänä vuonna alkuperäiskansojen yhteenkuuluvuus.
+Oman työn kehittäminen auttaa näkemään työtä uudessa valossa, nostamaan sen arvostusta, tunnistamaan omaa osaamista sekä omaksumaan uusia työtapoja ja - menetelmiä.
+Stáinnak joutuu seikkailuihin, joissa on paljon ajankohtaisia teemoja vaikka esitys perustuu jo kolme vuosikymmentä sitten tehtyyn tekstiin.
+Opintojaksossa perehdytään kielikylvyn merkitykseen saamen kielen oppimisessa ja saamen kielten elvytyksessä, tarkastellaan lapsen opintopolkua kielellisen kasvun näkökulmasta.
+Alkuperäiskansan edustajien tulee osallistua hankkeen ympäristöllisten-, kulttuuristen ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin.
+Suomessa tilastointi etnisen alkuperän perusteella on henkilötietolain mukaan laitonta ellei tehtävistä ole säädetty nimenomaan laissa.
+Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795-1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat.
+Karigasniemen koulu 6-9-vuotiaat, ohjaaja Kaaren Kitti
+Lelujen idea perustuu saamelaisiin töihin ja - kulttuuriin.
+Saamelaiskäräjät toimii läheisessä yhteistyössä perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien, saamelaisyhdistysten ja instituutioiden kanssa saamelaisten aseman parantamiseksi.
+Kunnallisten ja valtion yksiköiden tulisi pitää työnhakutilanteessa tätä todistusta samanveroisena kielitutkinnon ja - todistuksen kanssa niin kauan kun inarin- ja koltansaamen osalta ei ole olemassa mahdollisuutta kielitutkintoon ja - todistukseen.
+Kansallispäivänä on muistettava myös naapurimaan saamelaisia ja alkuperäiskansoja muualla maailmassa.
+Vähemmistövaltuutetun selvitys tuo esiin myös puutteita koulujen saamen kielen opetuksessa.
+Saamelaiskäräjät on valittanut Tukesin myöntämistä koneellisen kullankaivuluvista Rovaniemen hallinto-oikeuteen (nykyinen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus) kaivoslain vastaisina, koska Tukes ei ollut selvittänyt luvan mukaisen toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuurille.
+Lisäksi luonnonresurssien hyödyntämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota alkuperäiskansojen oikeuksiin ja kulttuurisiin ja ympäristöllisiin vaikutuksiin. "
+Suomen saamelaisista jo suurin osa asuu saamen kotiseutualueen ulkopuolella, lapsista jopa 70%.
+Sopimuksen toimeenpanoa edistää eri sidosryhmien edustajista koostuva nk. biodiversiteettityöryhmä sekä sen alainen artikla 8 (j) -asiantuntijatyöryhmä.
+Saamen kielikylpyopetusta kehittävä koulutus on Saamelaiskäräjien ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin yhteishanke ja kestää kuluvan vuoden loppuun asti.
+Liite 3 Taustamateriaali Selvitys Akwé: Kon - ohjeiden suhteesta Suomen lainsäädäntöön
+Levottomuus, meluisuus ja liialliset sosiaaliset kontaktit nostavat lapsen stressiherkkyyden liian korkeaksi, mikä osaltaan voi vaikuttaa lapsen älylliseen ja kielelliseen kehitykseen, muistiin, minäkuvaan sekä sosiaalisiin taitoihin.
+kantama-alue = alue, jossa vaatimet synnyttävät
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksen yhteydessä järjestettiin miniseminaari jonka aiheena olivat nuorisopoliittiset asiat.
+Norjassa toimi Davvi Girji kustantaa myös Suomen saamelaisten tekemiä teoksia.
+Perustason alue voidaan muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan kunnan pohjalle.
+• vuorovaikutus eri-ikäisten saamelaislasten kanssa
+Yksi taidetapahtuman periaatteista on, että sen kaikki esitykset ovat saamenkielisiä.
+Kieliasiainsihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 35 §:ssä.
+Kaikkiaan saamelaisia arvioidaan olevan eri maissa yhteensä yli 75 000.
+Kokouksen asialistalla oli nimeämisiä ja erityisesti saamelaisten kielellisiin oikeuksiin liittyviä asioita.
+Valtioiden tulee poistaa rajayhteistyön esteitä järjestettäessä sosiaali- ja terveyspalveluja saamelaisille ja niitä järjestettäessä tulee huomioida kielen lisäksi myös saamelaisten sosiaaliset ja kulttuur
+Esittelijän sijaisuutta haki Sanna Guttormin lisäksi neljä henkilöä: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West.
+Käytännön esimerkkejä kulttuuri-identiteetin vahvistamiseksi varhaiskasvatuksessa:
+Hän vakuutti hallituksen tukevan kulttuuripolitiikassaan myös saamelaisen kulttuurin säilymistä.
+Saamelaiskäräjät kiittää YLE Sámi radion toimitusta ja kaikkia muita eri tavoin nettilehden tekoon osallistuneita ja sivustolle materiaalia ja julkaisuoikeuksia luovuttaneita.
+Seurujärvi-Karin mukaan Antonio Briceño onnistuu valokuvillaan tallentamaan erinomaisesti saamelaisen identiteetin tärkeimmät tekijät. "
+Lue Sounds 2012-tapahtumatoimituksen juttu Hilbes-bändistä tästä.
+Kielityöntekijät, joita eteläsaamessa on 2, luulajansaamessa 2, pohjoissaamessa 3, inarinsaamessa 1 ja koltansaamessa 1, vastaavat käytännön kielityöstä.
+Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä.
+Alkuperäiskansoilla on paljon annettavaa kulttuurikumppanuudelle.
+Pekka Aikion varajäseneksi nimettiin Päivi Magga Vuotsosta.
+Ilmoittautumiset saamelaisnuorten taidetapahtumaan tulee lähettää viimeistään perjantaina 6.3.2015.
+Lisäksi ryhmällä oli hyvä yhteys yleisöön ja esitys oli viihdyttävä.
+Saamelaisopetus tarkoittaa saamen kielen ja saamenkielistä sekä saamelaisen kulttuurin opetusta.
+Kataisen hallituksen toimikautena on tarkoitus uudistaa kalastuslaki, Tenojoen kalastusta ohjaava valtiosopimus, laki Metsähallituksesta, maastoliikenne-, luonnonsuojelu-, erämaa- ympäristönsuojelu-, maankäyttö ja rakennus-, ja ympäristövaikutusten arvioinnista annettu laki.
+Tasavallan Presidentin puhe Sajoksen vihkiäisissä ja Saamelaiskäräjien avajaisissa 3.4.2012.
+Käytännössä toista äänilähdettä (kuten tulkin simultaanitulkkausta) kuunnellaan verkkoselaimen toisesta mediasoittimesta ja kuvaa alkuperäisellä äänellä katsotaan toisesta mediasoittimesta.
+Saamelaiskäräjien kokouksen internetlähetystä seurasi 179 katsojaa.
+saamen kielen hallintoalueesta (sámi hálddašanguovlu / forvaltningsområdet for samisk språk) säädettiin vuonna 1990.
+TAI lisätään hieman istuinpaikkoja ja vähennetään näyttämöä:
+Yhteistyökumppaneina opetuksessa ovat myös Vaasan yliopiston kielikylvyn ja mo-nikielisyyden keskus ja Sámi allaskuvla (saamelainen korkeakoulu).
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma ja mini-filmifestivaali järjestetään Vuotsossa torstaina maaliskuun 26. päivänä 2009.
+Rajayhteistyönä tuotettujen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteita tulisi selkeyttää virallisen yhteistyösopimuksen avulla, jonka saaminen etenisi parhaiten Pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta.
+Raportti kartoittaa voimassa olevat opetusta koskevat säännökset ja viranomaismääräykset.
+Kirjan piirrokset ovat Tania-Maria Moilasen käsialaa ja graafinen suunnittelu Svea Päiviön.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävä edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95).
+Varhaiskasvatuksen sisällön arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen arjen toimintaa niin, että varhaiskasvatus voisi mahdollisimman hyvin vastata jokaisen lapsen tarpeisiin ja varhaiskasvatus yhtenä palvelumuotona perheiden tarpeisiin.
+Saamelaiskäräjien yhteyteen ollaan perustamassa nuorisoneuvostoa.
+Saamen kieltä koskevat säännökset liitettiin jo aiemmin säädettyyn saamelaislakiin ja ne tulivat voimaan vuoden 1992 alussa.
+Ella Sarren inarinsaamenkielisestä Anaraš pivtâstem - kirjasta julkaistiin toinen painos.
+Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi kokosi yhteen saamelaiskäräjien kansan valitsemat jäsenet ja Venäjän saamelaisten edustajat.
+Saamen kielineuvoston puheenjohtajaksi valittiin Neeta Jääskö (henkilökohtainen varajäsen Saammal Morottaja), varapuheenjohtajaksi Magreta Sara (Pentti Pieski) sekä muiksi jäseniksi Anna-Liisa Väyrynen (Petra Magga-Vars), Inker-Anne Magga (Ellen Pautamo), Ande Aikio (Joni Saijets), Erkki Lumisalmi (Anna Katariina Feodoroff) ja Sierge Rasmus (Rauna Rahko-Ravantti).
+Saamelaisministerit ja saamelaiskäräjien presidentit ovat yhtä mieltä siitä että tulevan prosessin tulee seurata oheistettu neuvottelumenettelyehdotus.
+Oppimisen ilo syntyy turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa lapsi saa mahdollisuuden itsenäiseen, omatoimiseen tutkimiseen ja tekemiseen.
+Työpajoihin olisi ollut halukkaista enemmän kuin aika ja tilat antoivat myöten.
+Tällä hetkellä olen iloinen voidessani osaltani edistää inarin saamenkielen asemaa tämän hetkisen työni kautta sekä myös musiikin avulla.
+• järjestetään saamelaislasten yhteisiä vuosittaisia tapahtumia
+Erilaisuus on voimavara, mutta se voi myös olla taakka.
+Sajoksen kokoustekniikka mahdollistaa normaalilaajuudessaan tulkkauksen kuudelle eri kielelle ja on laajennettavissa helposti kymmeneen kieleen.
+Juliste Jokaiselta tapahtumaan osallistuvalta koululta toivotaan yhtä värikästä A2-kokoista julistetta, jonka aihe ja toteutustapa ovat vapaita.
+Ministeri oli tyytyväinen että yhteistyö Metsähallituksne kanssa toimii hyvin.
+Harmittaa ihan vietävästi, pakko myöntää.
+Studio sijaitsee pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella Saamelaisalueen koulutuskeskuksen media- ja kieliopiskelutilojen yhteydessä.
+Tavoitteena on luoda pysyvä saamelaisalueen verkosto, joka osaltaan tuo tukea työhön ja lisää saamelaisen varhaiskasvatustoiminnan sisällön kehittämismahdollisuuksia.
+Me tiedämme, keitä me olemme, mistä tulemme ja minne olemme menossa.
+Lisätietoja: Vaalilautakunnan työn osalta vaalilautakunnan puheenjohtaja
+Alkuperäiskansan kriteeristö pohjautuu kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, sopimukseen numero 169.
+18.00 Kansallispäivän konsertti Sajoksen auditoriossa
+Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.
+Kolttaraanu on lampaanvillasta valmistettuna hyvin lämmin.
+Ensimmäinen painos, joka julkaistiin vuonna 2012, myytiin pian loppuun.
+Stipendit myönnettiin seuraaville opiskelijoille: Inga Påve Idivuoma (Kiiruna / Sámi allaskuvla), Marjo Magga (Vuotso / Sámi allaskuvla), Berit Sonkamuotka (Enontekiö / Oulun yliopisto), Sierge Rasmus (Jyväskylä / Oulun yliopisto), Inger-Elle Suoninen (Inari / Sámi allaskuvla), Joni Saijets (Karigasniemi / Oulun yliopisto).
+Tavoitteet: Tavoitteena on, että saamelaisopetuksen henkilöstö saa perustavat tiedot yksilön ja yhteisön kielenelvytyksestä, kielikylpymenetelmistä saamelaisessa yhteisössä, kaksi- ja monikielisyydestä saamelaislasten opetuksessa sekä saamelaisesta pedagogiikasta saamelaisen kielikylvyn perustana.
+Huolestuttavaa on, biodiversiteetti köyhtyy yhä edelleen, erityisesti meriluonto ja koralliriutat.
+Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toivottaa kaikille hyvää kesälomaa!
+Elinkeino- ja oikeuslautakunnan asioiden valmistelijana ja esittelijänä toimii Saamelaiskäräjien lakimiessihteeri.
+Saamelaiskäräjät antoi stipendejä Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneille
+Saamelaisten oikeusaseman ja saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelun kehittämiselle Akwé:Kon - ohjeilla on suuri vaikutus.
+Kotona tapahtuvaa saamelaista perhepäivähoitoa ei saamelaisalueen kunnissa ole saatavana.
+11:00-11:15 Saamen kieliteko palkinnon perusteet Kielineuvoston puheenjohtaja, Erkki Lumisalmi Kielitekopalkinnon tekijän puheenvuoro
+Ijahis ijdan järjestävät yhteistyössä Ánara Sámisearvi ry.
+Kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän tehtäväksi annettiin mm. laatia vapaaehtoinen ohjeistus alkuperäiskansojen täydellä ja vaikuttavalla osallistumisella siitä, miten valtiot voivat parhaalla mahdollisella tavalla kehittää lainsäädäntöä ja hallintoa artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Joiun sisällöistä voi selkeästi nähdä paikalliskulttuurin ilmentymiä ja oppia esivanhempien historiasta.
+Lähde: Saamelaiskäräjävaaleissa ja saamelaisvaltuuskunnan vaaleissa kerätyt tilastot
+Tilanne enteilee paluuta aikaan, jolloin saamen kielellä ei ollut koulussa asemaa ja kielenvaihdos eteni voimakkaasti.
+• eläinten jälkien tunnistusleikit, riekkoleikit
+Lautakunta ja sen mahdollinen työvaliokunta voivat tarvittaessa käyttää työssään asiantuntijoita.
+Kirjailijat, joilta koulu oli riistänyt sekä äidinkielen että identiteetin ja kulttuurin, alkoivat purkaa kollektiivisia kokemuksiaan.
+Tänään ympäristöministeriölle luovutetun raportin teki ympäristöministeriön asettama laajapohjainen asiantuntijatyöryhmä.
+Kuntien ja viranomaisten tiedotus saamenkielellä toteutuu vain osittain.
+Suomen valtio on asettanut useamman vuosikymmenen ajan tavoitteekseen saada kansallinen ratkaisu saamelaisten maa- ja vesioikeuksista, mutta ratkaisun etsimistä ei ole edes aloitettu.
+Saamelaisnuorille on kehittymässä mahdollisuus vaikuttaa saamelaisnuorten asemaan.
+Näkkäläjärvi on erityisen tyytyväinen siihen, että saamelaiskäräjien tekemä lisärahoitushakemus sai tukea yli puoluerajojen.
+Lastenkulttuurikeskuksen kevään ajankohtaisiin tapahtumiin kuuluvat nimikilpailu ja lasten retket merenrantaan.
+o Osallistutaan hallitusneuvotteluihin vuonna 2015 ja vaikutetaan tehokkaasti hallitusohjelman saamelaiskirjauksiin.
+Hankkeen päätavoitteena on kehittää ja luoda toimintamalli saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen liiketoiminnalle.
+Saamelaiskäräjät on aloittanut kotisivujensa uudistamisen.
+Lisäksi on panostettava saamenkielisen päivähoidon tarjoamiseen lain edellyttämällä tavalla, koska sillä on merkittävä rooli saamen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä ja vahvistajana.
+Muodostuu auditorio Dollasta ja Dollagáddi-salista
+Kirjan kuvituksen on tehnyt Salli Parikka Wahlberg.
+- Suomella on suuri vastuu alkuperäiskansan kielen säilymisestä tuleville sukupolville, vähemmistövaltuutettu painottaa.
+Uskon niin, sillä saamelaisilla on niin vahva yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka meidät onkin jaettu neljään eri maahan.
+Lisätietoa ja ilmoittautumiset: sähköpostilla Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kalastuksen osalta hallitusohjelmassa sitoudutaan toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet vaelluskalakantojen suojelemiseksi.
+Osallistujat maksavat itse omat matka-, majoitus- ja ateriakulut.
+Saamen kielet kuuluvat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan ja ne ovat itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukukieliä.
+Saamelaiskäräjien hallitus ja ministeri Koskinen keskustelivat myös kolttakulttuurikeskuksesta. "
+Saamen kielilautakuntaan nimettiin uudet jäsenet
+Lapsen kielellisen tietoisuuden kehittymiseksi lapsella tulee olla paljon monipuolisia kielenkäyttömahdollisuuksia kaikkien toimintojen yhteydessä.
+Yhdistyksellä on myymälät Inarin kirkonkylässä ja Enontekiön Hetassa.
+Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Niilo Rasmus opettaa Sirman ja Utsjoen oppilaille musiikkia ja liikuntaa.
+Joiut voi karkeasti jakaa henkilöjoikuihin ja muihin joikuihin.
+Sopimus koskee Euroopan Neuvoston jäsenmaita.
+Liikkuvasta elämäntavasta ja tiiviistä luontosuhteesta johtuen turhaa mukana kannettavaa tai tarpeetonta rihkamaa ei perinteisesti tehty.
+Vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu
+Hanke antaisi tietoa myös siitä, kuinka moni saamelainen saa pääasiallisen elantonsa saamelaiselinkeinoista ja niiden liitännäiselinkeinoista ja kuinka moni muista palveluista ja täten voidaan muodostaa kokonaiskuva siitä, millainen saamelainen elinkeinorakenne on.
+Pukua käytetään nykyisin pääasiassa juhla-asuna, niin häissä kuin hautajaisissakin, mutta myös virallisten kokousten asuna.
+• seurataan poron nylkemistä ja eri osien hyötykäyttöä
+Inarijärvelle on matkaa noin 200 metriä.
+Tehtävän menetyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä, johtamisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä riittävä norjan- / ruotsinkielen ja hyvä suomen kielen taito.
+Laki painottaa myös, että kaikilla, jotka kuuluvat kansalliseen vähemmistöön, tulee olla mahdollisuus oppia, edistää ja käyttää vähemmistökieltä.
+On suuri ilo nähdä teidät täällä juhlimassa saamelaisten kansallispäivää.
+Joudumme ehkä aluksi toimimaan vanhan saamelaiskäräjälain nojalla, mutta samalla myös valmistautumaan uuden lain tuomiin uudistuksiin.
+Maisemaan on jäänyt esivanhempien kotakenttiä, reittejä, kaarteita ja rakennelmia.
+Perustehtävien lisäksi työkirjassa on tehtäviä, joiden tekeminen vaatii pohtimista, johtopäätösten tekemistä sekä opitun soveltamista.
+Saamen kieliteko - palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtävää työtä ja kannustaa kaikkia Enontekiön kunnan ja muita viranomaisia parantamaan saamen kielen asemaa.
+Tilaisuuden avajaispuheessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi saamelaisten käsityöntekijöiden sekä taiteilijoiden esittäneen näyttelymahdollisuuden saamista Sajokseen, sillä onhan Sajos ikkuna myös aineellisen saamelaiskulttuuriin: " Uskomme, että näyttelytoiminta on hyvä ja sopiva lisä Sajoksen toimintaan sekä se luo hienot puitteet saamelaistaiteilijoille ja käsityöntekijöille saada esille töitään. "
+Alkuperäiskansoja koskevat kansainväliset sopimukset ja julistukset
+Utsjokinen Titta Rasmus, joka juonsi tapahtuman inarilaisen Mikke Näkkäläjärven kanssa, aloitti Saamen suvun laulun johon yleisö yhtyi.
+Kuitenkin ajatus porojen myymisestä ja elinkeinon lopettamisesta tuntuu kuin luopuisi osasta elämäänsä ja heittäisi isän ja esi-isien elämäntyön hukkaan.
+* Irdon (akustista musisointia pohjoissaameksi)
+elo = porolauma, jossa on kaikki omistajansa porot
+o Inarin- ja koltansaamen asemaa parannetaan tasa-arvoiseksi kieleksi koulutuksessa, tutkinnoissa, saamelaiskäräjien toiminnassa ja julkisessa elämässä pohjoissaamen rinnalle.
+Palkinto vaihtuu joka toinen vuosi ja sen tekemisestä vastaa Sámi Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai - käsityöntekijä.
+Olen aina mukana vasanmerkityksissä ja talvierotuksissa.
+Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen työkielet ovat saamen kieli sekä suomen kieli ja ruotsin / norjan kieli.
+Saamelaiskäräjät palkitsi ahkeria saamen kielen oppilaita
+Ministeri Koskinen oli pyytänyt tapaamista ja hän halisi keskustella erityisesti saamelaiskäräjälain uudistamisesta, Metsähallituslain uudistamisesta sekä saamelaiskäräjien yhteistyöstä Metsähallituksen kanssa " puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.
+Monitaloudessa vuotuiskiertoon kuuluivat myös linnustus, marjastus ja keräily.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII. / II mukaan, peruspalkka 1 585,62 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Tv:ssä on saamenkielinen lastenohjelma Unna Junná, Sámi radiossa voi kuunnella Binna Bánna - lastenohjelmaa ja lastenkirjallisuus on lisääntynyt kaikilla saamen kielillä.
+Bohccostallit - ryhmä Ivalosta edustaa saamelaisnuoria Oulussa
+Heidän lisäkseen jokaiseen lautakuntaan kuuluu viisi muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtainen varajäsen.
+ECRI suosittaa, että viranomaiset ryhtyvät tarpeellisiin toimiin varmistaakseen näiden oikeuksien tyydyttävän toteutumisen yhteistyössä saamelaisen edustajien kanssa.
+Alkuperäiskansan kielen opetusta annetaan kotiseutualueen ulkopuolella samoin perustein kuin mm. maahanmuuttajien kielten opetusta.
+" Viran julistaminen uudelleen auki ei ollut tarpeen näin lyhyessä määräaikaisuudessa, kun tehtävää oli hakenut viran ehdot täyttänyt hakija.
+Saamelaisten käyttämistä instrumenteista noitarumpu, goavddis, oli tärkeä noidan rituaalivaruste.
+Kulttuurikeskuksen piha-alue soveltuu erilaisiin ulkoilmatilaisuuksiin, esimerkiksi messutilaisuuksien ulko-osastojen ja musiikkifestareiden tarpeisiin.
+Kokemusta siihen hän sai muun muassa ollessaan artistina mukana legendaarisen Veijo Länsmanin muistokonsertissa.
+Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä taloussuunnitelma ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden rahoituksen hakemista ja rahoituksen käyttöä.
+Uudet oppikirjat ovat syyslukukauden oppilaankirjoja luokille 5-6.
+Lisäksi se on luettavissa Saamelaiskäräjien kotisivuilla www.samediggi.fi
+Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.
+Tanssin idea perustuu elokuvaan Kautokeinon kapina, josta myös esityksen taustalla soinut Mari Boinen musiikki oli lainattu.
+" Syksy on ollut hyvin tiukka ja neuvottelut ovat olleet haasteelliset ja neuvotteluja on käyty saamelaiskäräjien ja valtion välillä kuin valtioneuvoston sisälläkin.
+Ehdotus saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi luovutettiin ministereille
+henkilöstön saamen kielen opiskeluista aiheutuviin kustannuksiin, kuten palkallisiin virkavapauksiin ja sijaisen palkkakustannuksiin.
+Outi Pieski on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2000.
+Aikuinen voi usein huomaamattaan puhua lapselle kannustamatta häntä vastavuoroiseen puheeseen.

eval/test.smn-sme.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Jienâvuoigâdvuotâ - kii uážžu jienâstiđ
+Mij kolgâp viggâđ toos, et finnip Kuáláduv sämiradio pisovâžžân.
+Lii stuorrâ kunnee munjin ovdâstiđ Ruotâ sämitige já ettâđ muáddi sääni tääl ko Sämitigge Suomâbeln lehâstuvvoo.
+Majemui aaigij čuávdus sämmilij vuoigâdvuođâi oovdedmân láá uuccâm motomijn pirrâduvâin oovdânpyehtimáin sierâ sämijuávhoid jieijâs laavâid teikâ aasâtmáin sierâ sämijuávhui vuoigâdvuođâid já ärbivuovijd vuástáluvâi nubijdis.
+Ruotâ sämitigge tuáivut luho Suomâ sämitiigán ton keežild, et forgâ tot värree uđđâ parlamentviäsun Anarist.
+Varriistâllâm tyehin puáhtá leđe meid pyerrinanneem, mon puáhtá kevttiđ vyeimipolitiik koskâuámmin-uv.
+Loopâst tuáivuttâm Suomâ sämitiigán, stiivrân já ovdâskoodán luho já ruokkâdvuođâ pargoost, mast tij oovdetvetteđ Säämi aalmug hiäđuid Suomâ täsivääldist.
+Sämikielâ já -kulttuur iävá siäilu, jis iä lah sämmiliih máttáátteijeeh já peivitipšopargoviehâ.
+Sämmiliih láá toi ulmui maajeeldpuátteeh, kiäh asâiduttii Tave-Fennoskandia tállân jieŋâpaje maŋa paijeel 10 000 ihheed tassaaš.
+Puávtáh jienâstiđ muuneeld kost peri munejienâstemsaajeest päikkienâmist tâi olgoenâmijn.
+1993) lii sämmilâš jyeigee, lávloo já musijkkár. Länsman rávásmij Ucjuuvâst. Suu enni lii sämmilâš musijkkár Ulla Pirttijärvi-Länsman.
+Tággáár ääigi viekkiistâlloo meiddei mii vuoigâlâšvuođâtobdo: et juáháš kuáddá ovdâsvástádâs ton mield ko pasta já et mij ep tääl snielâhist, pic turvâstep puátteevuođâ.
+Sääni sijdâ lii sääni algâpuáttim mield koskâvuođâst sáánán sieidi, mii meerhâš palvâlem čuosâttâhhân leijee keeđgi teikâ källee.
+- syemmilâš taampah, moh láá olgoenâmijn munejienâstemääigi.
+Koolgâp killáđ ain-uv olgoštem, munekáádu, vajesaavâ já pilhe.
+Proojeekt válduruttâdeijee lii EU Interreg Tave-ohjelm já pargo vuáválâš olášuttem várás Suomâ Sämitigge ocá 1 meriáigásâš anarâškielâ kielâpargee, 1 meriáigásâš nuorttâsämikielâ kielâpargee já 1 meriáigásâš tavesämikielâ kielâpargee ááigán 1.8.2015 - 30.4.2018.
+Sämikielah láá ohtsis love, tain kulmâ sárnojeh Suomâ sämikuávluin.
+- rähtiđ ohtsii já noonâ raajijd rasdaldittee tyejiniävu sämmilâšohtsâšpargo várás vijđásubboht-uv.
+Já nuuvt te sun pajanij já purâdij já tastmaŋa juuđij pyeccei kulen miätá siijdâ já huámmášitij sijjân, et sij lijjii vájáldittâm purâdiđ.
+Sun kiäččá jyehi saajeest, mutâ ij sun pyevti kavnâđ Tuámmmás.
+Tave-Skandinavia sämiaalmug nálásuš vuossâmuin Jieŋâmeerâ rido aalmugijn já vuáđusämikielâ sárnoo aalmugist.
+Škovlâpárnááh lavluu kiđđâlavluid, ige siijdâ kákkuliitijn lamaš vuojâčalmegin.
+Rääji ij kuittâg siäilum vyeimist uáli kuhháá, peic Kustaa Vaasa 1600-lovvoost (1673 já 1695) adelem aassâmplakateh lopâttii rääji já algâttii uđâsaassâm sämmilij aassâmkuávluid.
+- Rähis usteveh, sun eeđâi, mij ferttip tääl vaandârdškyettiđ.
+Mutâ jieht lâi uáli koolmâs!
+Mutâ oovtâst pyehtip cevziđ tain aštuin.
+Mutâ mij koolgâp huolâttiđ tast, ete ep vääldi maali väldikulttuur ahevis vuovijn epke pyevti sämikulttuur siisâ ärbivyevi, mii olgoošt teikâ kaađâšt nuubijd.
+Aalmugpeeivi kalga mušteđ meid ránnjáeennâm sämmilijd já algâaalmugijd pirrâ maailm.
+Puávtáh jienâstiđ tuše oovtâ iävtukkâs, kote lii merkkejum jieijâd kieldâ iävtukkâslistoi kuálusân.
+Haddekištonaavcâ pyeredem ij pyevtigin merhâšiđ tuše vuáittujyehimnaavcâ pyeredem.
+Rääji vuáđudui sämisiijdâi já syemmilâš pitejái raajijd.
+Tääl sun kulá tom pyereest.
+Sämisiärváduv aktiivlâš toimâ jođettij säämi parlament vuáđđudmân 1970-lovvoost.
+Sämi kielâlaavâ keežild Aanaar kieldâ já Sämitige virgáliih teevstah jurgâluvvojeh puoh kuulmâ sämikielân, meiddei anarâškielân.
+Motomeh staatâ virgealmaah já kieldâ njunošvirgealmaah já pargeeh iä kuittâg lah vaaljâtoháliih.
+Peenuv lii uáli moovtâ tääl.
+Maaŋgâs jurdâččeh vissásávt nubenáál, et ihe 2015 lii puáhtám fárustis tuše ennuv murrâš.
+Ulmen lii blogijn adeliđ sämikieláid nanosub kevttimdoomeen tiettuu foorumin.
+Lâibâ paatahhee talle syemmilâš teikkâ riijkânpuáttee, lii virgeomâhái pargon muštâliđ ávusmielâlávt tavoin já toi čuávumušâin.
+Kyevti tâi maaŋgâ väljejeijeeseervist lii vuoigâdvuotâ hammiđ ohtsâšlisto.
+Taat vuoigâdvuotâ jotkui ive 1852 räjitoppâmân räi.
+Sämitigge raahtij laavâ olášuumeest ive 2007 vuáđučielgiittâs Säämi kielâlaavâ olášume iivijn 2004-2007.
+Syntaks lii stuárráámus hástu tiätumaašinjurgâlmist, mut njuolgâdusâi peht puáhtá mutteđ saanij jiešvuođâid tego sajehäämi já lovo, já puáhtá meiddei mottoom muudon mutteđ sänioornig.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi.
+AHR: Tanja Sanila lii nuorttâlij ovdâolmooš, vaidâlmeh hilgojii
+- Oro labdasmin skerreid še, nieidâš jurdâččij, mut jiem mušte, mii tot lii.
+Ive 2012 kieldâvaaljâin päikkikieldâ miärášuvá tađe mield, mii kieldâid lii merkkejum jienâsteijee päikkikieldân aalmugtiätuvuáhádâhân 7.9.2012 tme 24.
+Gájanas nettisijđo Solju nettisijđo VILDÁ nettisijđo
+- Vuoi, lâi pyeri pááikán peessâđ, eeđâi šieđâlum iäljáris kutkâ, mut mun kale jiem uáinám mánudáá, jiem piäiváá jiemge vaarijd.
+Ko pesâvetteđ tái sevŋis viäskárij ulguubel, te pesâvetteđ uáiniđ, et maailmist kávnoo eenâb ko mii jieččân kuđhâmiehtâ.
+- Lasetiäđuid vaaljâin addel kieldâ kuávdášvaaljâlävdikodde.
+Uđđâsumos DNA-tutkâmuš mield Fennoskandia tááláá puásui ij lah tuoddârkoddeest lojodum šlaajâ peic aaibâs jieijâs šlaajâ.
+Tot vuod addel máhđulâšvuođâid merhâšittee paargon Tave-Euroop torvolâšvuođâ já stäđisvuođâ oovdedmân.
+Mii olgopolitiik uáinust kuávdáást láá ohtâvuođah Ruotân já Ruošân, taveriijkâlašvuotâ já ohtsâšpargo nuuvt Euroop unionist ko meiddei Nato-enâmijgijn.
+Palhâšume puáhtá mieđettiđ om. kirjálâš, njálmálâš tâi eres áánsuin, moh sajaduveh vijđáht jieškote-uv toimâsuorgijd.
+Táárbu mield puávtáh tärhistiđ päikkikieldâtiäđu maistraatist.
+Suomâ sämmilijd puáhtá návt kielâlávt jyehiđ kuulmâ juávkun: tavesämmiláid, aanaarsämmiláid já nuorttâsämmiláid.
+Halijdâm älgiđ puorij uđđâsijguin, tastko taid lii váddásub uáiniđ.
+Ucebijd meccivalje-elleid pivdii lasseen tuurhâi tiet.
+Mun oskom kuittâg-uv nanosávt, et puohâi syemmilij mielâid ij kiäsut puoh robdâmus jurdâččem.
+Syemmilii já sämmilii aassâm rääjjin lâi nk.
+Tääl kolgâvetteđ meiddei kejâdiđ, mii tobbeen olgon uáinoo.
+Tuáivuttâm luho Suomâ sämitige lekkâmáid já taan vaaljâpajan.
+Tain kulttuurijn láá pááccám motomeh tiivtâpitáh já eđâlduvah.
+- jienâvuoigâdvuođâliih, kiäh láá vuáđudâm väljejeijeeseervi.
+Komovuođâst láá miljardeh tääsnih, main ohtâ lii Piäiváš.
+Te sun kulá jienâ, tot puátá stuorrâ puáris muorâ tyehin.
+Rijjâtátulâšpargo patâreijei pyerrin teikkâ aldemui išedem tain aaibâs táválijn aašijn, kal toh movtijditteh; išeuážžoid, išedeijeid, já toh láá ävkkin mijjân puohháid!
+Ruotâbeln mij ep lah olláám nuuvt kuhás.
+Sämmilijn algâaalmugin lii vuoigâdvuotâ toollâđ já ovdediđ kielâs já kulttuuris sehe toos kullee ärbivuáválâš iäláttâsâidis.
+Mij lep Ruotâbeln huámášâm, et Suomâ haldâttâsân tave-eennâmlâš sämisopâmuš toovvât čuolmâid, mast mij lep huolâst.
+Mist láá ennuu ohtsiih hástuseh já sämitigij kooskâ lii šiev ohtsâšpargo Säämi parlamentaarlâš rääđi pehti.
+Sämikielâ sárnum kieldui maaŋgâin ohtâvuođâin.
+Mottoom uccâ tuuváást paijeen siijdâst, vyevdiroobdâst, vazâččij uccâ nieidâš já smietâi já smietâi.
+Analyytlii kielâpaargân váttoo kyevtkielâlâš tekstâčuágáldâh, mast láá 10 miljovn säännid teikâ eenâb, sämikieláid čuuvtij eenâb.
+Suomâst sarnum aanaar- já nuorttâsämikielâ luokittâllojeh uáli uhkevuálásâš kiellân.
+Motomijn lii terroristtuávááš já motomeh taheh eres paa.
+Sämikielâ kevttimist virgeomâháin lii asâttum jiejâs laahâ.
+Eromâšávt taam ääšist ferttee rooččâđ, jis kielâin kalga leđe puátteevuotâ.
+Pusuipargo- já tyejitááiđu lep máttááttâm meiddei syemmiláid já mii tärhis kielâ lii luávnejum vijđáht Suomâkielân já ton kuávlukieláid.
+"Muštâl munjin kost sun lii!", sun iätá iännásis.
+Mijhân poođijm siämmáá kiäinu, epke mij uáinám maiden.
+Čällee toimâsaje lii säämi kulttuurkuávdáá Sajosist.
+Lep finnim noonâ kulttuuräärbi, sämmilii identiteet já siärvuslâšvuođâ.
+Kieldah västideh ovdâmerkkân párnái peivitipšo, vuáđumáttááttâs, aheulmui palvâlusâi já tiervâsvuođâhuolâttâs orniimist.
+Mut kutkâpáárnáš ij vájálduttâm, maid sun lâi uáinám, já syele sun muštâlij etes párnáid:
+Áámmát- já reesuurskuávdáá pargon lii oovtâst sämitiggijn ohtsâštaveeennâmlâš kielâoovtâstpargo nanodem já ovdedem, sämikielâ nanodem já ovdedem nuuvt, et jieškoteuv kielâjuávhu ohtâgâslâš táárbuh, hástuseh já naavcah váldojeh vuotân, sehe sämikielâ virkosmittem já turvim puátteevuođâst.
+Tutkâmseervi toimâ vuálgá joton blogičalluigijn,maid čäälih sämikielâi já sämikulttuur totkeeh.
+Halijdâm oppeet muštottiđ, et siärvádâhlâš čavosvuotâ lii mii pyeremus nahcâkäldee.
+Jis tuu naavcah lihâdiđ tâi toimâđ láá rájášum tommittáá, et jieh peesâ merettes vaigâdvuođâittáá jienâstemsajan, te puávtáh jienâstiđ pääihist munejienâstemääigi.
+Almostit jieijâd tieđâlii čalluu mii siijđoin.
+Talle ko lijjii finnim puoh lojesumos kuudijd kiddâ te taid kevttii hokâttâsellen já návt šoddâdii puásuisiijdâid já algii eelliđ toiguin pirrâ ive já jotteeđ siämmáánáál ko sämmiliih tááláá ääigi taheh.
+- Toh kale láá tuššesaavah, iäráseh ettii.
+Vääldi ohtâvuođâ mijjân já muštâl tärhibeht.
+Suomâst sárnuh kuulmâ sämikielâ: tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielâ, moh láá puoh uhkevuálásiih.
+Maaŋgah säminuorah mäccih päikkikuávlun škovlim maŋa já ovtâstiteh tom, maid láá oppâm, ärbivuáválijd sämi-iäláttâssáid, pyevtitteh uđđâ tiäđu sämisiärvádâhân, uđđâ kulttuursiskáldâs tutkâmpuátusijd, škuávlejeh uđđâ sämisuhâpuolvâ já lääččih sämikulttuurân jotkuuvâšvuođâ.
+Vuossâmužžân uđâsaassâm juuvsâi Iänuduv já Aanaar.
+Palhâšume puáhtá jyehiđ maaŋgâi vyeittei kooskâ.
+Pyehtip leđe iloliih tast, mii mist lii já lii pyeri mušteđ ubâ algâaalmugsiärváduv já mii ohtsii äärbi.
+Sämikulttuur iälá já táibá ohtsâškode puáhtám nubâstussáid.
+Persovnlâš jienâvuoigâdvuođâ kyeskee koččâmâššáid västid maistraat.
+Já nuuvt suoi suáituškuođijn pirrâ siijdâ já muštâláin, et sij láá vájáldittám, et juovlah láá forgâ.
+Taan ääigi sämikuálvu ulguubeln ässee sämiaalmug meeri lii šoddâm 165%.
+Mij puoh sämmiliih lep taištâlâm jieččân saje mailmaist - já tääl pyehtip čiävlán ilodiđ pargostâm já sämiskulttuur jotkum peeleest.
+Anarâškielâgin ij lah spiekâstâh taas: oovtâ tááhust čäällimdomeneh láá uccáá já nube tááhust čälleeh illá kávnojeh.
+Iävtukkâsah láá kuálusist juohum piäláduvâi já ohtsâšlistoi mield.
+Sämmilij algâaalmugsajattâh lii nanodum Suomâ vuáđulaavâst.
+Lep finnim kuullâđ, ete sämikielâ jáámá, juáigusärbivyehi láppoo já ete sämmiliih suddâluveh syemmilâškulttuurân.
+Algâaalmugeh pirrâ maailm kärttih kámppádâllâđ siämmái čuolmâiguin já hástusijguin ko mij-uv.
+Tuše suulân vááijuv peeli Suomâ sämmilijn sárnu sämikielâ eenikiellân.
+Mii juávhust láá pajanâm čepis totkeeh já ohtsâškodáliih vaigutteijeeh.
+Tot tiäduttij sämmilij vuoigâdvuođâid luánduvaarijd já kielân já meridij ohtsâšsämmilâš Sämirääđi vuáđđudmist.
+- Juovlahhân láá, juovlahhân láá, nieidâš lii ceggim juovlâjivekieddee!
+Tuotâ, tot lii puáhtám uáinusân, mut lii-uv nuuvt, et hyene já paa käldee lii lamaš jo oovdiš, puáđu tuše lii tääl lekkâsmin?
+Uárji- já maadârido vuotânväldihánnáá ubâ tááláá Suomâ kuávlu lâi sämmilâš aassâmkuávlu.
+Sämmiliih vuobdii tuurhâid ain Koskâ-Euroop räi jo viehâ tooláá.
+Tego jiešmeidlist cokkâneijee tullâ ij lah, veik viijđásub kelduuh tääbbin oinuustâlleh-uv.
+1500-lovo loppâbeln räi sämmiliih ellii masa áinon jieijâs kuávluin.
+Jienâstemkoopist uážžu leđe häävild tuše ohtâ olmooš.
+Säämi kielârääđi koskâvuođâst väljee sämitigge ovdâsteijes meid säämi parlamentaarlâš rääđi vuálásâžžân tuáimee säämi kielâlävdikoodán.
+Lii pyeri, et pargomarkkânij savâstâllâmohtâvuotâ siäilu.
+Uđâsaassâm ääigi tááláá Suomâ já Taažâ taveuásih luhhii Tuárnus já Kiemâ Laapijd.
+KOLLEKIELÂ - Tave-eennâmlâš säämi kielâpalhaâšume juáhhoo kuuđâd keerdi 2014 sämmilâšaašijn västideijee ministerij ja sämitigij saavâjođetteijei kuáhtáámist Helsigist.
+Uđđâsumos arkeologâlâš-biologilâš tutkâmuš ij tuárju taam uáinu.
+Laavâ ulmen lii tähidiđ sämmiláid vuoigâdvuođâ vuoigâdvuođâlâš áášán já šiev haaldâšmân kielâst peerusthánnáá sehe tot, et sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođah olášuttojeh nuhtán, et toid taarbâš sierâ keessiđ.
+Já loopâst puohah siijdâst korŋuu maailm stuárráámuu šaavân, mon siijdâ šnikkár lâi ráhtám ton puudâ ko iäráseh hervâttii já rahtii juovlâid, já nuuvt te puohah lavguu oovtâst.
+Talle sämmiliih asâiduttii sii kuávluid ohtuunis.
+Puávtáh jienâstiđ jo-uv vaaljâpeeivi pasepeeivi 28.10.2012 tâi ovdil vaaljâpeeivi munejienâstmist.
+Åland eennâmkode kuávlust iä lah kieldâvaaljah ive 2012.
+Sij vazzii maŋgâ peeivi purâhánnáá, já loopâst sij puosâškuottii puohah, ferttejii viäluttâllâđ já suáittiđ tuáhtárân, mut ij sun puáhtám puáttiđ, ko sun še lâi vájáldittám purâdiđ, nuuvt et sun lâi siämmáá illávaje ko iäráseh.
+Keessiv 2002 sämikielâ meridui väldiđ mieldi EU komissio tuođâlávt uhkevuálásâš kielâi ohjelmân.
+Mij ferttip siäiluttiđ jieškote-uv sämikulttuur sierânâsjiešvuođâid, sämikielâid já kulttuur vuáđu.
+Ep lah kuittâg immuuneh.
+Puásuisämmilâšperruu pärnin já sämmilâšpuásuituálu já -kulttuur totken tiäđám, et ulguupiälásiih totkeeh iä lah finnim tutkâmušâinis ain tuotâvuođâ västideijee kove sämikulttuur vijđes kulttuurlâš tiätuvuáháduvâst já puásuituálukulttuurist - sij iä lah iberdâm mii kulttuurlâš koodijd olmânáál.
+Ekonomia uáinust mij lep uáinám hiäjus iivijd, mut šiev iveh iä val tiettuu.
+Lam jieš puáris uápu juuriist, tallaa laavâ mield pu��ldimputtâl leggistem viistán, mast sattii leđe ulmuuh, nomâttui koddempuáldimin, já siämmáánáál mun ain uáinám.
+Já nuuvt te ulmuuh liäibuškuottii já mälistskuottii já steikkiiškuottii, motomeh vuod čorgejii tuve, já iäráseh vest heŋgâstii putes lasâliijnijd já motomeh monnii miäcán uuccâđ juovlâmuorâ já motomeh kiessii pápárân juovlâskeeŋkâid, maid sij lijjii ráhtám ovdilgo vájálditškuottii, já iäráseh heŋguu juovlâtaasnijd lassáid.
+Sämmilij toovláš oskoldâh vuáđudui eres tave oskolduvâi náál luándupalvâlmân já oskoldâh lâi šamanistlâš.
+OA algâaalmugij julgáštus mana čuuvtij kukkeláá ko ILO-sopâmuš nr 169 já iävtuttâs tave-eennâmlâš sämisopâmuššân.
+- Mun pajedim čolmijdân, tego Vuorâs lâi ravvim, sun västidij.
+Tave-Suomâ haldâttâhriehti tulkkui nuuvt, et nuorttâlâšlaavâst ij lah miäruštâllum tárkká tot, mon viijđáht já pyereest ovdâolmooš kalga mättiđ nuorttâlâškielâ.
+Uási paattâr eđe, uási ocá pyereeb, kuohtuuh luánduliih já olmoošliih motiveh.
+Iäláttâsah láá lamaš uáli luándunálásiih já puoh amnâseh finnejii luándust.
+Suoi kuohtuuh lává iloliih já moonnâv táálun, lii äigi puurrâđ maidnii já juuhâđ váhá čääsi!
+Lep finnim riges kielâ, luándust jotteem tááiđu, ärbivuáválijd iäláttâsâid, kietâtyejiärbivyevi já luándukoskâvuođâ - taah láá ain viehâ tergâdis tááiđuh.
+Syennjilsiijdâliih soijii Čevetjäävri kuávlun, piäcámsiijdâliih Čaarmâjäävri-Njellim kuávlun sehe paččveiliih Kiđđâjävri-Mustola kuávlun.
+Jieškote-uv iävtukkâsâst lii jieijâs nummeer.
+Sämmiliih cevzih ain, jis kavnâp vyeimi nubbe nubijnân já toollâp kiddâ sämiaalmug siärvuslâšvuođâst, sämmilii identiteetist já kulttuuräärbist.
+Oovdeb suhâpuolvah láá lááccám sämmiláid iävtuid cevziđ nubástuvvee ohtsâškoddeest.
+Suoi iävá puáhtám sierâdiđ talle olgon.
+Virge tevdimist lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.
+Lii arvâlum, et tááláin vädisvuođâin, nuuvt almolii ekonomia vááijuvvuođâst ko ovtâskâs sektor haddekištonaavcâin tuon "juvsâhánnáá hiäđu" merhâšume lii maaŋgâid prooseentohtâduvâid.
+Áárvust oonnum täsivääldi president, veikkâ čuávdus ij lah valagin kavnum, uđđâ sämitigge lii västidâm koččomân já usâškuáttâm uđđâ ovdâjurduuttis čuávdimmaallijd eennâmvuogâdvuođâkoččâmâšân já puáhtá jieijâs iävtuttâs stáátâvááldán já almolâšvuotân vala taam kiiđâ ääigi.
+Raajij mield meid uđâsaassâm kiävrui 1800-lovvoost já staatah algii tiäđulii politiik vievâst nanodiđ válduaalmug hiäđuid já suddâluttiđ sämmilijd válduaalmugân.
+Sämmilij siärvádâhvuáháduv vuáđu lii sijdâ, mii lii iäláttâs hárjuttem ohtâdâh sehe siärvuslâš já kuávlulâš haldâttâhohtâdâh.
+Páiháliih sämiseervih láá šoddâm kaavpugsämisiärváduvâi kuáhtámsaijeen já vyehhin torjuđ sämikulttuur já kielâ siäilum kaavpugist.
+- Tiäđuh kieldâvaaljâi iävtukkâsâin láá riehtiministeriö vaaljâsiijđoin roovvâdmáánu aalgâ räi já tiäđuh munejienâstemsoojijn porgemáánu pelimuddoost.
+Sij orostii toos, purâdii já jorgettii vuod mievtâ kulij.
+- Lii vuod miinii, maid mij lep vájáldittâm, eeđâi nieidâš jiečânis, já tot oro labdasmin uccâ kuosâžân, mut jiem mušte, et mii tot lii.
+Säämi parlamentaarlâš rääđi oovdâst sämiaalmug ohtsijd jurdâččemvuovijd já uáinuid tain aašijn, moh kyeskih sämmilijd nuuvt Suomâst, Ruošâst, Ruotâst já Taažâst.
+Mij eellip val kuhháá viälgás, veik nubástuseh láá tohhum.
+Tot vääri olá poolvâi paajaabel, já tondiet väričohheest lii ain muotâ.
+- tust lii lamaš päikkikieldâ Suomâst oovtmanolávt ucemustáá kyevti ive ääigi ovdil 7.9.2012.
+Kyevti tâi maaŋgâ piäláduvâst lii vuoigâdvuotâ hammiđ vaaljâlito.
+Eromâšávt škovlâlájádâs puáttim jođettij sämikielâ sajattuv hiäjuusmân.
+Laahâ kuáská puohâid Suomâst sarnum sämikielâid: tavesämikielâ, aanaarsämikielâ já nuorttâsämikielâ.
+- "Kuus tij áiguvetteđ, kuus tij áiguvetteđ?" čuorvuu toh cissááh, moh čokkájii puhelinšraaŋgâi alne.
+Maistraat vuolgât majemustáá 4.10.2012 almottâs jienâvuoigâdvuođâst ađai almottâskoortâ jyehi jienâvuoigâdvuođâlâžân, kiän čujottâs lii tiäđust.
+Mij tiettip pyeremustáá sämikulttuur, ton luándu já áárvuid,
+Sämmilij meddâlvarrim sämikuávlust toovvât stuorrâ hástus sämikielâlijd palvâlussáid já máttááttâsân, sämikielâ já -kulttuur puátteevuotân sehe sämi-iäláttâsâi háárjutmân.
+Kieldâvaaljâin pyehtih jienâstiđ já riemmâđ iävtukkâssân Suomâ aalmugjesâneh sehe tiätu iävtuiguin kieldâst ässee eres enâmij aalmugjesâneh.
+Sämikielâlâš TV-vuolgâttâsah Taažâst, Ruotâst já Suomâst láá teháliih sämikielâ já kulttuur ovdánmân já uáinusân pyehtimân.
+Jis ij ličij tii mávsulâš pargo, sämikielâ puátteevuotâ li��ij čappâdub ko tääl.
+Muotâ šiälgui tego silbâ já puoh lâi hirmâd muččâd.
+Ohtsâškodálâš tooimâin peerusthánnáá puoh sämikielah kuleh Unesco aalmugijkoskâsâš luokittâs mield uhkevuálásâš kieláid.
+Tave-Suomâ haldâttâhriehti addel tuorâstuv peiviv virgálii miärádäs ovdâulmuu vaaljâst tohhum vaidâlmijn.
+Jyehim tohhui tállán muuneeld, mut pyeri ij kuássin kullum.
+Kieldâ alemus merideijee orgaan lii ässei valjim váldustivrâ.
+Táálááh sämmiliih láá keđgiääigi aalmug maajeeldpuáttei uási, mii sajadui sämikuávlun tállân jieŋâpaje maŋa.
+Mist lii meiddei tuoivâ, et mij forgâ finnip sierânâs tave-eennâmlâš sämmilâšsopâmuš.
+Globalisaatio, šoŋŋâdâhnubástus já arktâlii kuávlu väldi- já suáldátpolitiik pyehtih sämmiláid aaibâs uđđâlágán toimâpirrâs.
+Suomâ já Ruotâ lává Nato eromâš kyeimih.
+Tergâdis oskolduv uási lâi uhrelaahjij adelem sieidáid, sieidih, main uskuu, ete imeleh ääsih.
+Sämitiggeest lii ovdâsvástádâs tast, et kiddejuvvoo huámášume kielâaašij ovdánmân.
+Ärbivuáváliih iäláttâsah láá mii tuuvdâjyelgih ij tuše tai pyehtim ekonomâlii puáttus, purrâmuš teikâ tiiŋgâi tiet.
+Ep pyevti meid vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh irâtteh hoittáđ poccuidis ruukij teddust.
+Sämmilâš taaiđâ iälá eellimvuáimálii paajees.
+Arkeologih láá ovdil tulkkum, ete kodetähtikávnuseh láá muštâlâm pivdokultturist, mutâ uđđâsumos tutkâmpuátusij čuovâst toh pyehtih muštâliđ meid puásuituálukulttuurist.
+Ive 2012 loopâ räi lijjii eenikiellânis sämikielâ aalmugtiätuvuáhádâhân almottâm 1900 olmožid.
+Talle iše keelijd tuše vááinu tiet puátteid.
+- jieh lah vááijuvváldálâš ađai hovdimvuálásâš.
+3. Merkkii jienâstemliipun ton iävtukkâs nummeer, kiäm jienâstâh.
+Sämikielâlâš máttááttâs algâttui vuáđuškoovlâin já vuossâmuš säämi kielâlaahâ tuhhiittui ive 1992.
+Tuámásist lii uccâ pennâgâš, tot meid lii tääl muorâkäärdist.
+Siijdâin lijjii rääjih já siijdâi rääjih lijjii maŋeláá vuáđđun ko sämmilij aassâmkuávloid vuáđudii kieldâid.
+Tiätumaašinjurgâlem háástuh - Orjâlâškielâst anarâškielân.
+Puhelinkuávdáá nissoonkyevtis kaččâláin laasâ kuuvl keččâđ, kuus cissááh kirdelii, já talle suoi huámmášáin juovlâjivekieddee lippustáágust.
+Kaavpuglum lii vaikuttâm puoh sämisiärváduvváid já sehe Taažâ ete Ruotâ uáivikaavpugkuávluin tego Suomâst-uv lii stuorrâ sämisiärvádâh.
+Sist paijeel 60 prosenttid äässih juo päikkikuávlus ulguubeln, mii aasât sämikielâlâš máttááttâsân, palvâlussáid já tiäđujyehimân uđđâ vátámušâid.
+Eres molsoiähtu mist ij lah lamaš.
+Tääbbin láá vuáđudum uđđâ säämi iäláttâsah, ovtâstum luándulávt mađhâšem já eres iäláttâsah uássin maaŋgâpiälásâš sämikulttuur.
+- Mij še vyelgip, mij še vyelgip, lavluu cissááh já kirdelii siämmáá ääigi puhelinšraaŋgâin nuuvt et puhelinkuávdáá nisonijn peeljih čuoijii.
+Nuuvt et sij lijjii jieškote-uvlágáneh, mut tuš oovtâ tááhust sij lijjii siämmáámuđusiih.
+Puáhtá-uv juksum hiätu vuáđuduđ toos, mii ij lah kuássin rievti mield juksumgin?
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu.
+Sämmilij jiešhaaldâšmân kullee pargoid hoittáá sämmilij vaaljâiguin väljejum parlament, Sämitigge.
+Mutâ kissá lii táálust, kissá uáđá.
+Sii asâiduttii II maailmsuáđi maŋa Aanaar kieldâ nuorttâkuávloid.
+Kielârääđi addel oovtâst sämikielâ toimâttuvváin vaaljâpojijmield muštâlus sämikielâ kielâlâš vuoigâdvuođâi olášuumeest já ovdánmist.
+Algâaalmug kriteereh vuáđudeh aalmugijkoskâsâš pargoseervi, ILO, sopâmušân nummeer 169.
+Mun jurdám, et Ruotâ uáiviminister Löfven eeđâi tehálumos, ko sun kuvvij, et "mij lep naiveh".
+Oppâmateriaal rähtim lii jotelumos já hälbimus jurgâlmáin.
+Tiibet tábáhtusah tuođâšteh, et julgáštus lii tehálâš.
+Sämitige vaaljâi ohtâvuođâst noreh lovottuv sämmilij meereest sämikuávlu kieldâin, sämikuávlu ulguubeln já olgoenâmijn.
+Ij kihheen uážu vástádâs, ko sárnu pennuiguin!
+Tuoh koveh iä val ohtâsijd vajalijd, šoŋŋâdâhnubástus já terrorism, čuávdi, mut toh láá pyerebeh ko mielâkoveh.
+Sämmilii ohtsâškode tuuvdâriggeeh, kiäh sirdeh ärbivuovijdis suhâpuolvâst nuubán, annojeh.
+Ettim tijmáá sahâvuárustân, et Suomâ háárjut aktiivlâš stáđásmittempolitiik.
+Sierâ sämikulttuurijn láá lamaš sierâlágán váldupurrâmuškäldeidis já aassâmhamijdis, main vaikuttii piirâs, luándu reesuursvuáđu sehe kulttuur täävih já ärbivyevih.
+Julgáštus kenigit staatâid tuhhiittiđ, et sämmiliih omâsteh ärbivuáválâš eennâmkuávluid já luánduvaarijd.
+Tääbbin Anarist Anarâškielâ servi já Saami Nuett lává ráhtám mávsulii pargo ucebij sämikielâi iäláskitmân, máttátmân já oovdedmân.
+Seervâ juovlâááptu Yle Säämi Juovlâtiervuođah-vuolgâttâsân!
+Säämi parlamentaarlâš rääđist lii šoddâm raajijd rastaldittee säämi poolitlâš orgaan, mast láá šiev toimâmmáhđulâšvuođah.
+Taan ohjelm myensterin váldoo ive 2009 - 2010 tievâsmittemškovliittâs1, mon ääigi 17 pargoeellim äššitobded máttááttâllii kielâ já valdii tom anon jieijâs pargokiellân škovliittâs maŋa.
+Taveriijkâlâš uđđâseh pääcih meiddei oinuuhánnáá juovlâpoosij ääigi.
+Maaŋgah päärnih monâttii sämikielâ tááiđu škovlâpaaihijn.
+Pivdep-uv täsivääldi president movtijditteđ ain-uv staatârääđi čuávdiđ oovtâst sämitiggijn eennâmvuogâdvuođâkoččâmâš já väldiđ meddâl iästuid ILO 169-sopâmuš ratifistmist.
+Vâi sämmiliih pyehtih cevziđ, kalga juurdâ sämmilijn oovtâ aalmugin siäiluđ ijge koolgâ rähtiđ muuvrâid sierâ sämijuávhui kooskân.
+Stuárráámus uási sämikielâ já sämikielâlâš máttááttâsâst, sämikielâlâš tiäđusirdemist, kirjálâšvuođâst, musikkist já puohâin almostittum sämikielâlâš materiaalist lii tavesämikielâlâš.
+Kielârääđi já sämikielâ toimâttuv pargon lii säämi kielâlaavâ ovdedem já kocceem lasseen pyerediđ sämikielâ sajattuv já luptiđ sämikielâ status ohtsâškoddeest.
+Huolâstuttee nuorttâlâškielâ tile uáivilist lii tot, ete nuorâb suhâpuolvâ ij lah máttám nuorttâlâškielâ eenikielân.
+Uážuh jienâstiđ kieldâvaaljâin, jis lah Suomâ tâi monnii eres Euroop unionân kullee eennâm, Island tâi Taažâ aalmugjeessân já tiävdáh čuávuvijd iävtuid:
+Táluaassâm já pälkkipargo amal lává muttám kulttuur materiaallii vuáđu, mutâ iävá mii vááimuid ige jurduid.
+Anarâšâi tälvipäikki lâi távjá siseennâm meecijn, moh lijjii suáijááh já kuávlust lijjii puáldimmuorah já puásuikuáttumeh.
+Motomijn munejienâstemsoojijn jienâstemäigi lii uánihub.
+- moh väljejeijeeseervih láá hammim ohtsâšlisto.
+Riijkah iä vaađâ kuávluid kyeimistis, já riijkâi siskáldâs pooliitlâš tile lii stääđis.
+- Taat še oro labdasmin taam jivekieddei, nieidâš jurdâččij, čuážui tast já kejâdij pirrâsis, jeđe sun huámmášij tom kuhes stáágu, moos läävejeh čoonnâđ juovlâjivekieddee.
+Mut uccâ kutkâkaandâš ij lam valagin peessâm toho.
+Nubbe maailmsuáti jođettij nuorttâlâšâi ärbivuáválâš aassâmkuávlui pieđgânmân kyevti staatâ kooskâst.
+Nuorttâmeerâ kuávlust sehe Ruošâ já Nato suáldátlâš mieldiorroom lii lasanâm.
+Sämisiärváduv ornijdem já sämioovtâstpargo jođettii sämikulttuur sajattuv puárránmân, sämikielâ sajattuv ovdánmân já lahâasâttem ovdánmân.
+Sämikielâ lii säämi algâaalmug kielâ.
+Taggaar tile leehâst vaarâ käldeid, mut tot leehâst meid páágu ohtâsijd čuávdusáid.
+Nuorttâlâškielâ lii ärbivuáválávt kevttum Kuáláduvnjaargâ viestâruásijn, kost tom eenikielânis sárnoo nuorttâsämmiliih asâttuvvojii Suomân majemui soođij maŋa.
+- "Viärráámus šadda ko muáttáá", sij ain lasettii.
+De suoi oinijn mottoom kaandâ, kote koijâdâlâi rävdest, mondiet sun kamâdât hiäppuš, jeđe huámášáin, et suoi jiejah lain vájáldittâm kamâdâttâđ.
+Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).
+Jyehi sämmilâš vanhim, kote máttát ärbivuovijd já ärbivuáválijd iäláttâsâid párnáidis, meerrid sárnuđ sämikielâ párnásis, piejâ párnáás kielâpiervâlân teikâ máttááttâl lappum sämikielâ, taha kulttuurtavo já lii jieijâs uásild turviimin sämikielâ já -aalmug puátteevuođâ.
+Já ko čohčâlui, te sij vájáldittii kamâdâttâđ.
+Halijdâm-uv kijtteđ tii, pyereh máttáátteijeeh já šoddâdeijeeh, tii porgâm mávsulii pargoost.
+Mutâ ep lah luoppâm jieijâs kulttuurist, ärbivuovijn, kielâst epke identiteetist.
+Lii távjá páhudum puohâi Suomâ sämikielâi lemin uhke vyelni.
+Ruošâ tyemmejum tooimah Krimist já Ukrainast tolvuu iidyyl ráávhu ruottâsist.
+Maarit ij tieđe kost Tyemes lii.
+Puoh puátteehkin iä lah peri puorijn joođoost.
+Lep finnim kuullâđ kulttuur olgopiäláá peelijn ete ep innig ele sämikulttuur ärbivuovij miäldásávt, puásuituálu lii moivášum moottorkiälhá já muávloo kiävtunväldim tiet ige innig mihheen iärut sämmilijd väldikulttuurist.
+- maaŋgah Suomâ ovdâstâsah olgoenâmijn.
+Lii suotâs uáiniđ návt árvuváldálâš juávhu uásálistmin sämitige lekkâmáid.
+Yle Säämi uážžum tiäđui mield Tave-Suomâ haldâttâhriehti áigu tuorâstuv peiviv celkkiđ, et Tanja Sanila kalga anneeđ nuorttâkielâlâš olmožin.
+Ep pyevti vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh kalgeh kámppádâllâđ jieijâs kielâ, kulttuur já eellimvyevi peeleest staatâ torjuuttáá.
+Uđđâ säämi kielâlaahâ (1086/03) šoodâi vuáimán ive 2004 aalgâst já ton uáivilin lii jieijâs uásild turvâstiđ vuáđulaavâst asâttum sämmilij vuoigâdvuođâ toollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.
+Mij lep Suomâst teivâm taggaar, mon ep lah teivâm ovdil.
+Te sun uáiná uccâ kieđii meid já ko sun puátá aldeláá, te sun uáiná suu uáivi meid!
+Koolgâp kuittâg teivâđ ain uđđâ hástusijd.
+Motomij hárvásij tuávááh já tavoh tovâtteh tarbâšmettum vávjálâsvuođâ puoh siisâvärrejeijei vuástá.
+Ruotâ, maaŋgâi eres riijkâi náál, lii-uv čovgim siisâvarrimpolitiikâs.
+Kielâpargee pargoid kuleh kielâtipšom, kielâovdedem, terminologiapargo, normâdem, sehe tieđettem- já ravvimpargo.
+Mut viärráámus lâi talle ko sij vájáldittii, et forgâ lijjii juovlah.
+Muoi láán kuohtuuh meid suáldátliiton kulâhánnáá riijkah.
+Sämikielâ kielâhuolâttâs- já ravvimpargoid lii Suomâst tipšom Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš ive 2011 loopâ räi.
+Sämikielâ ohtâvuođâst mist láá ohtsiih hástuseh.
+Sämmiliih láá tuođâi uccáá.
+Te motomin láin ááhukyevtis čuážžumin mottoom luoddâiärust já päljisjuolgij sáárnudmin.
+Sij vuáđuštâllii vaidâlmijd toin naalijn, et sii mielâst Tanja Sanila ij teevdi nuorttâlâšlaavä vátámâšâid tast, et nuorttâlij ovdâolmooš kalga mättiđ nuorttâlâškielâ.
+Čujottâm val puáris ettâmvuáhán, mii ij lah monâttâm äigikyevdilvuođâs, nomâlâssân "Riijkâst riijkâ vuovij mield".
+Virgeomâhij almottâsah, kulluuttâsah, tiäđáttâsah já ravvuuh kalgeh leđe sämikuávlust meiddei sämikielân.
+Vuossâmuš ohtsâš sämičuákkim tollui 1917 Taažâ Trondheimist.
+Puoh sämitigeh kalgeh viggâđ toos, et jieijâs riijkâi virgeomâheh pyeredeh sämmilij eellimitile.
+Mij ep lah tuše vuovijd já saanijd luávnejeijee kulttuur - pic täsiárvusâš já maaŋgâpiälásâš kulttuur, mast luávnejuvvojeh tááiđuh, säänih já vyevih eres kulttuuráid.
+Lasetiäđuid pargoost adelává kielâtorvočällee Siiri Jomppanen [email protected] já má. kielâaašijčällee Marko Marjomaa [email protected].
+Yle Säämi vuolgât oppeet ärbivuáválii Juovlâtiervuođah-radiovuolgâttâs juovlâááptu, 24. peeivi juovlâmáánu, tijme 9-12.
+Mist lii uáivilin pyerediđ ain-uv ohtsâšpargom.
+Sämmilij historjálâš navdâšemkuávlu lii lamaš tááláá tile háárán maaŋgâ sierâ staatâ kuávlust.
+Sämmiliih assii Laatokkast Jieŋâmeerân já Koskâ-Skandinaviast Vienanmeerân.
+"Já maht mun koolgâm muštâliđ, et onne lii áátuáptu?" nieidâš smietâi.
+Sämikielân lohtâseijee aašijn sämitiggeest västid säämi kielârääđi.
+Tááláá Suomâ nuorttâlâšah čuággáneh Piäcám kuávlu kuulmâ siijdâ, Syennjilsiijdâ, Piäcám já Paččvei nuorttâlâšâin.
+Lii ilo já kunnee tuáivuttiđ Tijjân pyeripuáttim sämitige lekkâmáid já Ucjuuhân.
+Jis tagareh šodâččii Syyriast, šodâččij tuáivu mield meid máhđulâšvuotâ keldui čuávdimân eres-uv kuávluin.
+Tágáreh koččâmušah láá lamaš uáli äigikyevdileh majemui aaigij tääbbin Suomâbeln.
+Ton keežild lii eres lasseen tárbu oovtnálásittiđ peivikiäčču- já škovlimmáhđulâšvuođâid.
+Já tom sun kale avoojij porgâđ, já tállân ko nieidâš lâi tom porgâm, kirdâččij uccâ vyevdicissááš fakkist pajemuu uávsist ton kuhemuu kuosâst, et muotâ koočâi vuálus kuosâ mield.
+Moottorkiälkká ij lah muttám puásuituálu - poccuid kuáđutteh ain tuoddârist já meecijn.
+Sämmiliih láá škuávlejum totken, máttáátteijen, merideijen já hovdân.
+Sämmilijn lii Suomâ vuáđulaavâ mield kielâs já kulttuuris kyeskee jiešhaldâšem sämikuávlust.
+Julgáštus mield Suomâ, Taažâ, Ruoššâ já Ruotâ iä pyevti innig toollâđ sämmilij ärbivuáválávt kiävttám enâmijd staatâ tâi monnii kuálmád uásipele omâdâhhân.
+Mii kulttuur lii spesiaališum já mij lep vuáhádum eelliđ Säämi korrâ luándust - mutâ nube tááhust siäiluttâm jieččân kulttuur kaappugpirrâsist-uv.
+Toh láá uási mii kulttuurlii sämmilii ärbivyevi, mon kihheen ij pyevti väldiđ mist meddâl.
+- "Vuoi, onne lii majemuš peivi ovdil juovlâááptu, majemuš peivi ovdil juovlâááptu!" nieidâš čuárvui já kaččâlij siisâ muštâliđ taam iänán já iäčán, mut iävá suoi lamaš siste.
+Mij sämmiliih lep škovliiđâttâm vijđes ohtsâškote jieškote-uv suorgijd, mii nuorah láá ollâškuávlejum já kielâtáiđuliih.
+Patâreijeeh olâttii Euroop tast huolâhánnáá, et jo iivijd mij lâim čuávvum olmoošhivvâduv, mii rasteldij Koskâmeerâ.
+Čäciluudij moonij nuurrâm vuovdâin lii lamaš tergâdis purrâmušlase já tääpi lii siäilum uceslágán puđâldâssân tai peeivij räi.
+Sämikuávlu staatâ tâi kieldâi virgáduvâin tâi toimâsoojijn ášástâldijn lii sämmiliist ain laavâ miäldásâš vuoigâdvuotâ valjiimis mield kevttiđ suomâkielâ tâi sämikielâ.
+Suomâ sämitiggelaavâ § 23 mield sämitigge paijeentuálá vaaljâluvâttâllâm sämmilijn.
+Anarâškielâ kirjekielâ sajattâh lii nanosmâm já iäláskâm majemui iivij ääigi kielâpiervâltooimâ vievâst.
+- Mij še vyelgip fáárun, mij še vyelgip fáárun, visârdii toh eres vyevdicissááh já kirdelii.
+- "Kuus tun ááiguh, kuus tun ááiguh?" visârdii eres vyevdicissááh, moh čokkájii já uáđistuvvii ovsij kooskâst.
+Kijttoseh tijjân, sämmiliih vaanhimeh, ááhuh já äijiheh já madârvanhimeh tii kuáđđám äärbist!
+Säämi identiteetân, sämiaalmug ohtâlâšvuotân já meid sämmilij sajattâhân Suomâst lii varâlâš, jis sämmilijd jurdeh aalmugin, kote rijdâl koskânis.
+Sämmilijn já tave-eennâmlâš staatâin lii stuorrâ háástus ko OA almosčuákkim lii tuhhiittâm algâaalmugij julgáštus 13. peeivi čohčâmáánust 2007.
+Ko sun viijmâg juovdâi toho, iäráseh pelkkii suu oolâ já vuárnuttii, mondiet sun lâi toin naalijn spiehâstâm iärásijn.
+Kieldâlâš virgeomâheh kalgeh kevttiđ suomâkielâ paaldâst sämikielâ nuuvt vijđáht ko uáinih tom tárbulâžžân pevdikiirjijn já eres äššikiirjijn, main lii almos merhâšume.
+Almugijkoskâsiih kelduuh, patâreijeeh já terrorism hiäjusmitteh áppádem ennustiđ puátteevuođâ.
+Taampâst uážžu jienâstiđ tuše taampâ pargojuávkku, mađhâšeijeeh iä pyevti jienâstiđ taampâst.
+Mij kolgâp anneeđ huolâ, et kyeđđip siämmáá maaŋgâpiälásâš já áinookiärdásâš kulttuurärbivyevi já sämikuávlu puáttee suhâpuolváid.
+Ij, Marittist ij lah peenuv, sust lii kissá.
+Lam addim Suomâ haldâttuv čuávdus nuuvt, et mij halijdep turvâstiđ resursijd toi iššeedmän, kiäh láá stuárráámuu eeđeest.
+Tyemes káččá stuorrâ puáris muorâ luusâ, sun čiähádât Marittist.
+Tyemes já Maarit lijkkuv sierâdmân, suoi sierâdává ain oovtâst muorâkäärdist stuorrâ táálu ulguubeln.
+Iävtukkâsâin ráhtoo pápárân teddilum iävtukkâslistoi kuálus, moos iävtukkâsah merkkejuvvojeh nummeeroornigist älgimáin numerist 2.
+Mij lep Suomâ kulttuurlâš riggodâh, já mij kolgâp kohtâluđ ton miäldásávt.
+- Vuoi, maht mun koolgâm muštâliđ puohháid siijdâst, et forgâ láá juovlah?
+Veik mii miehtâ lii-uv olluv já fiijnáht huksejum, te kávnoo vääri, mii lii čuuvtij ollâgub.
+Yle Uđđâseh-prgojuávkku tuáivut puohháid puorijd juovlâid já luholii uđđâ ive!
+Kunnijâttum täsivääldi president já árvukyesih
+Historjáčällee Kyösti Julku lii miäruštâllâm laapi já läädi rääji räjiuurâid.
+Mii láá tutkâm čuođijd iivijd kulttuur ulguupiälááš totkeeh já miäruštâllâm mii já mist šoddâm kove.
+Tälvisiijdâst perruuh hárjuttii oovtâst pivdem já kuálástem.
+Tälvipääihi tááláá Suomâ kuávlust tuállee sämmiliih láá iällám kuáláástmin keessiv ain Taažâ merâriddoost räi.
+Mist lii jieččâm kulttuurjiešhaldâšem sämikuávlust, mut sämmiliih, Suomâ áinoo algâaalmug, ääsih ubâ Suomâst.
+Sämitigge lii oovdeb já taan vaaljâpaajeest annaam tergâdin, ete aalmugpeivi ávuduvvoo sämikulttuur miäldásávt já ete sierâ kuávluin ässee sämmiláid adeluvvoo máhđulâšvuotâ uásálistiđ juhlálâšvuođáid.
+Aalmugregistertiätuvuáhádâhân puáhtá almottiđ eenikiellânis sämikielâ.
+Taat lii sämitige vuossâmuš taan vaaljâpaje ornim aalmugpeivijuhle já páácá meid majemužžân ko mii vaaljâpaje nohá taan ihán.
+Palhâšume mieđettuvvoo ovtâskâsulmuid tâi siärváduvváid Taažâst, Ruotâst, Suomâst tâi Ruošâst sämikielâ oovdedmân.
+Sämmiliih ääsih sii ärbivuáválijn aassâmkuávluin Suomâst, Taažâst, Ruotâst já Ruošâst.
+Párnáid já nuoráid pilkke já raasism lává eromâš háituliih.
+Tai suujâi tiet lii stuorrâ tárbu nonniđ jurgâlem pehtilvuođâ.
+Tast lâi čyevvee silbâ pajemužžân, jurbâ kollekruvnâ, já pirrâ lijjii tuháttij mield cimccâheh.
+- "Vuoi maailm, mon čuáskis täälgis lii!" sij vaidii kuáimásis.
+Kyevti ovdebáá sämitige lekkâm ohtâvuođâst áárvust oonnum täsivääldi president vaaldij oovdân ILO 169-sopâmuš ratifistim já movtijditij Suomâ haldâttâs já sämitige kavnâđ ovdâjurduuttis vuovijd čuávdiđ eennâmvuogâdvuođâkoččâmâš já ILO-sopâmuš ratifistim.
+Lii meid pyeri mušteđ, et stuárráámuu hiäđu ožžuu toh, kiäin jo ovdiist-uv lijjii stuárráámuuh hiäđuh.
+Ohtsâšpargo lasânij suáđij maŋa kuás Ruotâ Jokkmokist tollui 1953 vuossâmuš kuulmâ staatâ sämmilij konferens.
+Mut kolgâp leđe ain já eromâšávt návt juhlepeeivi čiävlááh tast, moos lep olláám já juátkup sämmilij vuoigâdvuođâi ovdedem.
+Lep miätá historjá kuullâm, ete sämmiliih jäämih suhâjämimân já suddâluveh syemmiláid.
+Staatah kalgeh lääččiđ iävtuid toos, ete sämikulttuur puáhtá siäiluđ, mutâ jyehi sämmilâš taha loopâst jieš valjim tast, ete siäilu-uv sämikulttuur já magarin tot siäilu puátteevuođâst.
+Ärbivuáválâš tiätu já tááiđuh láá ain puoh tehálumos uási ärbivuáválijd sämmilijd iäláttâsâid já kietâtuojijd.
+Sämirääđi kulttuurtorjuid puáhtá uuccâđ elekronlávt sii nettisiijđoi peht.
+Mij lep čuávdiškuáttám tágárijd tábáhtusâid, já sahâvuárustân mij áigup eromâšávt vuáijuđ toos, lii-uv iäru tast, mon pyereest min vuáhádâh máttá jurgâliđ Suomâ já Taažâ peln čaallum teevstâid.
+Suomâst tavesämikielâ sárnuh eenikielânis suullân 2000 olmožid.
+Puoh taah náguseh láá puástud.
+Anarâškielâ jurgâleijee jurgâl táválávt uánihâš virgálâš teevstâid tego pevdikiirjijd já almottâsâid já mottoom verd Sämitige siskáldâs teevstâid.
+Sun lâi hirmâd viššâl já porgiš já styeredij jyehi peeivi mievtâ já ruugâi viäskárijd, ruugâi já styeredij.
+Tagareh tulkkuumeh láá tuše ohtâ vyehi toohâđ heeitugin mii kulttuur.
+Taah äššitobdeeh rekrytistojii tuovŋâđ lappum koskâmuu kielâsuhâpuolvâ.
+Sämmiliih tarbâšeh meiddei Tii torjuu, movtijdittem já vaikuttâsvääldi mii viggâmuššáid ovdediđ säämi kulttuurjiešhaldâšem, pyerediđ sämmilij vuoigâdvuođâsajattuv já turvâstiđ sämikulttuur jotkuuvâšvuođâ ubâ Suomâst.
+- lájádâsah, tegu pyecceiviäsuh, sosiaalhuolâttâs toimâohtâduvah já ráŋgáštâslájádâsah.
+Já lâi peivi ovdil juovlâááptu, te ij lam ohtâgin čurgim tuve ige koccoom putes lasâliijnijd, ij ohtâgin lamaš viežžâm juovlâmuorâ, já puvdâlaasâin ij lam ij juovlâtoontu muátunaamargin.
+Sämmilâš juáigusärbivyehi lii maccâm kievrâbin ko ovdil.
+Jieškote-uv iävtukkâsâst láá kuálusist čuávuvááh tiäđuh: nommâ, iävtukkâsnummeer já áámmát.
+Stuárráámus uási sist áásá Taažâbeln.
+- "Tiet kale huávrist!" viššâlis kutkâ eeđâi.
+Ličij-uv loogilâš, et mij huksiiččijm meid olgo- já torvolâšpooliitlii ohtsâspargo vijđásubbooht.
+Sunhân puáhtá keessiđ jivekieddee lippustáágun!
+2, juávhoin VILDÁ 2020 Diamántadulvvit, juávhoin Gájanas
+Mut te sun huámmášij, maid sun koolgâi porgâđ!
+Stuárráámus kielâhaamijn lii tavesämikielâ (davvisámegiella), mii kiävttoo sehe Suomâ, Ruotâ ete Taažâbeln.
+Kesipääihih lijjii luándulávt jaavrij ađai šiev kyeličaasij paaldâst.
+Mottoom peeivi, ko tuáhtár lâi juolgijdis alne, iiđij säpliguđâgâš, mast lâi vuástápittá njäälmist, jeđe kale tuáhtár-uv huámmášij, maid sij lijjii vájáldittâm.
+Sämitigge almoot uuccâmnáál pirâsčällee virge.
+Tain enâmijn, main ässiih sämmiliih, láá virgeomâheh kenigâsvuođâst eres lasseen turviđ tárbulijd vaikuttemmáhđulâšvuođâid sämikielâ várás aalmugijkoskâsâš sopâmusâi vuáđuld.
+Keevâtlávt ohtâ olmooš lii annaam huolâ anarâškielâ kirjálii pyevtitmist majemui 25 ive ääigi.
+Munjin sämikielâi já sämikulttuurij siäilum ij lah iimâš.
+Jis tuu naavcah merkkiđ iävtukkâs nummeer jienâstemliipun láá čielgâsávt hiäjusmum, te uážuh kevttiđ jienâstmist iššeen jieijâd valjim išedeijee tâi vaaljâtoimâpargee.
+Maarit čokkáá já sust láá kieđah čoolmij oovdâst.
+Tego lii patâreijeid čyeccee váinu teikkâ vaje piemmâm.
+Išedeijee kenigâsvuotâ lii siäiluttiđ vaaljâsyeligâsvuođâ ađai toollâđ syeligâsâst jienâstem ohtâvuođâst uážžum tiäđuid.
+Suomâst lovottem etnisâš tuávváá vuáđuld lii olmooštiätulaavâ mield lavâttem jis tooimâin ij lah asâttum eromâšávt laavâst.
+Politiik láá sárnum ennuv já tot paijaan vala kuávdážân.
+Säämi ohtsâškodde lii šoddâm eenâb maangâpiälásâžžân.
+Uđâsmittem lii Ruotâ vuáđulaavâst joođoost já mij sämmiliih tuáivup, et Ruotâ ovdâskodde čuávvul Suomâ ovdâskode ovdâmeerhâ já meerrid sämmilij status algâaalmugin Ruotâst já et sämmiliih šaddeh uássin Ruotâ aalmugvääldi.
+Taan kuullâm ivveest kyehti kove pajaneh iärásij paajaabel já láá mielân teddâšum.
+Sij tiäduttii meiddei, et vaaljâlävdikodde lâi kuáđđám čielgiihánnáá Sanila kielâtááiđu talle ko kulmâ iävtukkâs asâttuvvojii.
+Virgeomâhâš kalga meid škovliittâs orniimáin tâi eres vuovvijn anneeđ huolâ tast, et ton pargojuávhust lii pargoidis vaattâm sämikielâ táiđu.
+Lasseen sämitiggeest lii sämikielâ toimâttâh, mii västid ereslasseen säämi kielâlaahân lohtâseijee jurgâlusâi tooimâtmist virgeomâháid, parga sämikielâ sajattuv pyereedmân sehe uásálist sierâlágán terminologia projektáid.
+Mist ij lah lamaš máhđulâšvuotâ vaiguttiđ ovdil ko tääl, magarijd áárvuid mijjân piäijojeh tutkâmušâin já almolâšvuođâst.
+Sämmilij sajattâh kirjejui Suomâ vuáđulaahân ive 1995.
+Maailm lii čuuvtij stuárráb ko taat mii miehtâ.
+Anarâškielâ jurgâlem váldutáárbuh iteh eromâšávt Sämi kielâlaavâ já škoovlâ máttááttâstáárbui peht.
+Kunnijâttum President, Minister, Ruotâ já Suomâ sämitigij saavâjođetteijeeh, eres jesâneh já kyesih
+4. Tuálvu liipu kiddâ macâstum häämist vaaljâvirgeulmui.
+Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi
+Tyemes já Maarit lává muorâkäärdist.
+Stuorrâ totkeejuávkku čaalij-uv návt jo 1900-lovo aalgâst.
+Mij morettijm suátán tuođâlávt eskin talle, ko tot poođij Euroopân.
+Vaaljâluvâttâlmist ij pyevti luovâttiđ tiäđuid eres ko sämitige haldâttâs luuvijn lovottem- já tutkâmtárguttâsân.
+Patârem já almugijvajâldem jotteev tääl kietâluvâi Euroop kuávlun.
+Koskâääigi rääjist sierâ staatah algii šoddâđ sämmilij asâiduttem aassâmkuávluin já staatâi perustem čuosâi kuuloold meid tavas já tave resurssij peht.
+Te nieidâš moonâi láátun já aaicâi tobbeen jivekieddee, mon eeči lâi heŋgâstâm mottoom roperuottâs vuálá, vâi säpligeh iä olláám toos.
+Eres tove sij lijjii vájáldittám purâdiđ.
+Uđâsaassâm mield máddáá sämijuávhuh suddâluvvii syemmilâš kulttuurân.
+Uđâsaassâm mield sämmilijd algii jurgâlittiđ ristâoskon já taat jođettij sämikielâ sajattuv hiäjusmân sehe sämmilii tovláá osko lappuumân.
+Veikkâba tot, et haalu iššeedmân lii pajanâm.
+Anarâšâi varriistâllâm kuávdásmittui Aanaarjäävri čácáduv alda.
+Strömstad räjisopâmuš räjiorniimijn ive 1751 keesij Ruotâ-Suomâ já Tanska-Taažâ raajijd maŋŋeed hámásis.
+Uáivildâm tom, et mij kolgâp korrâsávt porgâđ tom peeleest, et Yle sämiradio, SR sämiradio já NRK sämiradio finnejeh täst oovdâs-uv ovdánemmáhđulâšvuođâid.
+Meid škoovlâst anarâškieláin adelum máttááttâs meeri lii ihásávt lasanâm huámášitteht eidu kielâpiervâltooimâ áánšust.
+Hiäđuh láá juksum ton mield ko toh láá vist ánsásum já tastmaŋa juohhum.
+Nubbe čáittá tutâvâšvuođâ Paris šoŋŋâdâhsopâmuš šodâdijn, nubbe čáittá presidentkuáhtá Obama já Putin oohtân čolmij smiettâmin čuávdus Syyria koččâmâšân.
+Orjâlâškielâst já anarâškielâst láá siämmááh morfologisiih kategoriah já suullân siämmáálágáneh suárguseh, nuuvt et lii älkkee sirdeđ sujâttem já suorgiittem kielâst nuubán.
+Oovtâst munnust láá noonâ ohtâvuođah nuuvt uárjás ko nuortâs, já taat loptee munnuu oovtâst Ruotáin eromâš sajan.
+Mii pargo ij lah vaalmâš, pic ennuu lii vala porgâmnáál sämmilij vuoigâdvuođâi, kulttuur já kielâ oovdedmân.
+Jienâvuoigâdvuođâregisterân ij taarbâš sierâ almottâttâđ.
+Puásuisämmilijn aassâmkove nyevdittij poccui luándulijd jotteemkiäinuid merârido kesikuávluin ain suáijáás meccikuávloid já tuoddâráid.
+Já te puohah pajanii já purâdii, já nuuvt sij puáránii vuod.
+Alemus haldâttâhriehti hilgo vaidâlmijd, maid lijjii toohâm nuorttâlij ovdâolmoošvaaljâin.
+Anarâšâin láá lamaš kuálástem, miäcástem já maŋeláá meid šiiveettuálu várás oovtâst kuulmán pajasávt aassum sajeh.
+Sämikulttuur kárttá ain kuáhtáđ stuorrâ hástusijd.
+Narvik (pajekielân Áhkanjárga teikâ Narviika lii kieldâ já kaavpug Nordland läänist.
+Lahâasâttâs kalga väldiđ vuotân sämmilij vuoigâdvuođâid meiddei sämikuávlu ulguubeln - taam ääši oovdedmân mij pivdep tist, pyereh árvukyesih, sierânâs torjuu.
+Motomeh lijjii stuárráábeh ko nubeh já motomeh vuod ucebeh: motomeh lijjii viššâleh já motomeh vuod lääških; já motomeh lijkkojii vuoššum kyelikáhhoid eenâb ko piärgukáhhoid, já motomeh vuod lijkkojii piärgukáhhoid eenâb ko vuoššum kyelikáhhoid.
+Maacâst jienâstemliipu nuuvt, et tuu merkkim nummeer páácá macâstuv siskiibel ige oinuu olgoskulij.
+Mii kulttuur láá viggâm rivdâđ já omâstiđ.
+Uđâsaassâm mield eennâmtuálu poođij meid sämikuávlun.
+Sieidih láá máhđulávt lamaš meid siijdâi koskâsiih räjiuurah.
+Taan laavâst sämmilij kielâlâš vuoigâdvuođâi olášume vuáđudui iänááš jurgâlmân já tulkkuumân.
+Lep cevzim tain oovtâst já mii oovdeb suhâpuolvâi korrâ pargoin já piäránaddeelmettumvuođáin.
+Toin uáivildii pyere, mii koolgâi čuávuvâš iivij ääigi puáttiđ.
+Kuohtui hiätu lii viggâđ ovdediđ ohtsâšpaargon vuáđuduvvee torvolâšvuođâ, mii siskeeld meid viggâmuš ovdediđ tagarijd tooimâid, moh pajedeh luáttámuš.
+Uđâsaassâm mield staatâ, kirkko já mađhâšeijeeh peerustškuottii sämikuávlust.
+Mii hyelhih já usteveh Taažâst sättih juovdâđ lopâttiđ puásuituálu já luoppâđ sii eellimvyevist, jis Taažâ staatâ pággunjuovvâmmiärádâsah olášuveh.
+Veik sun kenski tiätá kost kandâ lii, sun ij haalijd muštâliđ.
+Sämikuávlust lii virgeomâhijn kenigâsvuotâ ovdediđ toimâinis sämikielâ kevttim.
+Porgâđ nuuvt, keččâđ "Tom Tubdâmettum!" Vuorâs avžui.
+Sämmiliih taaidâreh láá puáhtám sämikulttuur ärbivuovijd já ohtsâškodálâšvuođâ uássin uđđâ moodeern taiđuu, mii ij ele tuše galleriain, peic argâpeeivist, interneetist já sosiaallii mediast-uv.
+Kielâpiervâltoimâ já nuorttâlâškielâlâš škovlâmáttááttâs láá kuittâg mottoom verd lasettâm kielâ kevttim suomâkielâ paaldâst.
+Sämikielâi sajattâh lii uhkevuálásâš veikkâ sämikielâi tile lii mottoom uásild majemui iivij puáránâm.
+Nubbe kuáská jo juksum hiätun já nubbe haddekištonavccáid.
+Ličij pyeri kavnâđ tuárvás almolijd teikkâ jobâ irâttâsâi miäldásijd čonnâsmijd tast, et tot ävkki, mii puátá, kiävttoo tego lii lamaš saahâ-uv, adai pargosoojij tuurvâstmân.
+Tuáivup occest hiäivulâš sämikielâ škovlim (ollâškovlâ/ollâopâttâh), hárjánem västideijee pargoost já sämiohtsâškode já -kielâi tubdâm.
+Kalga mušteđ, ete maŋgâ nuorâ ain haalijd hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâidis puoh aštuin peerusthánnáá.
+Sämmiliih láá Euroop union kuávlu áinoo algâaalmug.
+Lii šiev šoŋŋâ onne, lii uáli liegâs.
+Maarit ij uážu vástádâs.
+Värivieltist lâi ohtuunis uccâ siijdâš.
+Sun moonâi miäcán já kejâdij uccâ kuosijd.
+Já eidu talle kirdelii puoh ruopsisryeivileh pennuuruvsumyerjimuorâin šaddokäärdist.
+Anarâškielâ lii sämikielâin áinoo, mii sárnoo tuše Suomâst já mii lii ärbivuáválávt sarnum tuše Aanaar kieldâ kuávlust.
+- miärustâllâđ staatâ kenigâsvuođâid sämiaalmug háárán
+Nuorttâlâšah láá lasseen hárjuttâm uceslágán puásuituálu.
+Vuáhádâh ij vala sierree eres sämikielâid.
+- päikkienâmist kieldâi meridem munejienâstemsajeh, távjá ovdâmerkkân kieldâi virgáduvah tâi poostah.
+Oskottetteht sämmilâš puásuituálukulttuur lii uáli puáris, ko iäláttâs lii uáli spesiaalâšum já sämikielâ ana sistees viehâ vijđes puásuituálun lohtâseijee terminologia.
+Puoh robdâalmoonmeh láá huolâstuttâm mii.
+Mist lii purrâmuš nuuhâm já mij ferttip uuccâđ lase.
+- kieldâ, mast ááiguh riemmâđ iävtukkâssân, lii tuu päikkikieldâ.
+Tot lii eromâš ovdâmerkkâ maaŋgâpiälásâš sämikulttuurist, kieldâ lii kyelipivdee- já puásuisämmilâškulttuur kuávlu.
+Yle Säämi uážžum tiäđui mield Tave-Suomâ haldâttâhriehti ciälkká, et Tanja Sanila kalga anneeđ nuorttâkielâlâš olmožin.
+- luptiđ Säämi parlamentaarlâš rääđi áárvu
+Haddekištonahcâ lii vädisvuotâ, mon kuohtuuh peleh lává tubdâm, veik oovtâmielâlâšvuotâ ij lahkin vala kavnum.
+Maarit smiättá, ete tot lii uáinám kuus Tyemes lii moonnâm:
+Taan paargon ij lah fastâ jurgâleijee.
+Váldustivráid väljejuvvojeh kieldâ ässeelovo mield 17-85 airâsid.
+Mij tiettip, ete kiäh mij lep, kost mij puáttip já kuus mij lep monâmin.
+Sieidáid uhredii kyele, piärgu, čoorvijd sehe maŋeláá meid ruuđâ já eres árvutiiŋgâid.
+Ko maailm muttoo já kuáhtáp uđđâ aštuid, lep čáittám, et mij ep vuállán já siäiluttep sämmilâšvuođâ puátteid suhâpuolváid.
+Suomâst sämmilâšvuotâ lii miäruštâllum sämitiggelaavâ kuálmád ceehist (3 §) já ton válduvuáđustâssân lii sämikielâ.
+Uážuh jienâstiđ tuše oovtâ iävtukkâs.
+Mun kiijtám povdiimist sämitige lekkâmáid.
+mij tiettip maid sämikulttuurist kalga tutkâđ já mij porgâp tom pyeremustáá.
+Aalmugärbivyevi mield sämmiliih algii pivdeđ kuudijd já paimândiđ taid tom maŋa puásujin.
+Jeđe mun aiccim kuđhâmievtâ, mii lâi nuuvt olluv, et tot uulâi alme räi.
+Haldâttâhriehti hilgo puoh vaidâlmijd ääšist.
+Iävtuttâs palhâšume uážžost já enâmustáá 1-2 siijđo kukkosâš kirjálâš vuáđustâllâm kalga toimâttiđ majemustáá 30. vyesimáánu 2014 čujottâsân:
+Sämmilijn lii lamaš ive 1996 rääjist päikkikuávlustis kielâs já kulttuuris kyeskee vuáđulaavâ miäldásâš jiešhaldâšem.
+Ihepele siste teehin láá puáttám paijeel 30 000 patâreijed, já sij puátih ain lase.
+Mun halijdâm meiddei tuáivuttiđ luho eres uđđâ jesânáid já uđđâsist väljejum jesânáid, já tuáivun, et luhostuuvetteđ hástusijnâd já máhđulâšvuođâinâd, moh tist láá taam paajeest.
+Sämiaalmug puátteevuotâ ij lah epivises nuuvt kuhháá, ko siäiluttep mii kulttuur áárvuid, ärbivuovijd já mii siärvuslâšvuođâ.
+Patârem luándu-uv lii muttum: ulmuuh vyelgih joton eres-uv saajeest ko kaskoo eđe.
+Mij sämmiliih lep ovdâstâm Suomâ mailmist.
+Taat pargo lii pištám juo paijeel 20 ihheed.
+Juovlâááptu tiervuođah-vuolgâttâs stivrejeh Jovnâ Aikio, Anne Kirste Aikio já Heli Huovinen.
+Mij lep porgâškuáttám sämikielâ ohtsâšpargo organistem ohtâvuođâst.
+Šoŋŋâdâhnubástus, ruukihaavah, ekonomiavuáhádâh, byrokratia já lahâasâttem vááijuvvuođah sättih leđe liijkás maaŋgâ säminuorân liijkás ennuv já sij pasteh valjiđ mottoom eres ko suuvâ ärbivuáválii iäláttâs.
+Tilálâšvuotâ uásild čáittá mii sämmilij siđhesvuođâ já kulttuurlâš rigesvuođâ.
+Nuuvt ollâ mievtâ iä pyevti viššâlumos kuuđhahkin huksiđ.
+Jiešmeridemvuoigâdvuođâ lasseen julgáštus artiklah, moh kyeskih algâaalmugij vuoigâdvuođâid omâstiđ, kevttiđ já haldâšiđ enâmijd, kuávluid já luánduvaarijd, láá puoh tehálumoseh, ko kiäččá sämmilij uáinimčievâst.
+Et tääl páágust puátá oovdân tot, mii lii čiähusist teikkâ pááccám uáinihánnáá.
+Sämmiliih palvâlii luánduhäldeid, tego almaid pieggâalmaa (Biegga-almmái, Bieggagállis), äijihšooŋâimmeel (Dierpmis - Äijjih- Àddja) sehe nisonijd ennivuođâ immeel Sáráhká já miäcástem immeel Juoksáhkká.
+Keččeeh já peerah ellii jottee ađai noomaadlâš eellimtäävi.
+Suomâst ličij ereslágán já kulttuurlávt kievhib kove pegâlmâs taaiđârttáá Nils Aslak Valkeapää ađai Áillohâšâttáá.
+Tääl vuossâmuš keerdi juhle lii máhđulâš čuávvuđ meid interneetist.
+Kunnijâttum täsivääldi president, áárvust oonnum minister, Taažâ já Ruotâ sämitige saavâjođetteijeeh, pyereh árvukyesih!
+Mij kolgâp meiddei tuárjuđ puohâid Suomâ sämikulttuurijd täsipiälásávt, kunnijâtmáin já áárvustanemáin nubijdâm.
+Sämmiliih láá pivdám purrâmužžân kuudijd, soorvâid sehe eennâmluudijd.
+Kieldâi pargon lii orniđ ässeid maaŋgâid palvâlusâid.
+Laavâ mield sämikuávlu staatâlâš já kieldâlâš virgeomâheh kalgeh pargojuávhu pálkkáttijn anneeđ huolâ tast, et jieškoteuv virgádâh pasta palvâliđ äššigâšâid meid sämikielân.
+Sun keččâl val uuccâđ Tuámmás.
+Aalmugeh annojeh algâaalmugin jis tai madduuh ääsih riijkâst teikâ ton eennâmtieđâlâš kuávlust moos rijkâ kulá riijkâ väldidem asâttem tâi táálái riijkârajij šoddâm ääigi.
+Veikkâ sämikielâid lii mottoomverd puáhtám iäláskittiđ, tarbâšeh toh ennuv sierâlágán toorjâtooimâid vâi toh siäiluččii suhâpuolvâst nuubán.

eval/test.smn-sme.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Jietnavuoigatvuohta - gii oažžu jienastit
+Mii fertet oččodit Guoládaga Sámi Radio bissovaš ortnegin.
+Lea stuora gudni munnje ahte ovddastit ruoŧa Sámedikki ja dadjat moadde sáni dal go Sámediggi suomabealde rahpasa, dáppe Ohcejogas.
+Muhtin olbmotges leat maŋimus áiggiid ohcan čovdosa sápmelaččaid rivttiid ovddideami várás nu ahte leat evttohan sierra sápmelaš joavkkuide iežaset lágaid dehe nu ahte leat bidjan sierra sápmelaš joavkkuid vuoigatvuođaid ja árbevieruid vuostálagaid nuppiideaset ektui.
+Ruoŧabeale Sámediggi addá maid lihkosávaldagaid suomabeale Sámediggái ahte dii fargga beassat sirdit sisa ođđa parlameantaráhkadussii Anáris.
+Fárredeami duohkin sáhttá leat maid buorringeavaheapmi, man sáhttet geavahit fápmopolitihkage gaskaoapmin.
+Loahpalaččat mii sávvat suomabeale Sámediggái, ráđđehussii ja riikkabeaivái buot lihku ja roahkkatvuođa bargguin ahte ovddidit sámi álbmoga lágalaš beroštumi Suoma republihkas.
+Sámegielat ja sámi kultuvrrat eai seaillo almmá sápmelaš oahpaheddjiid ja beaivedikšunbargiid haga.
+Sámit ledje daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásaiduvve Davvi-Fennoskandiai dalán jiekŋabaji maŋŋá badjel 10 000 jagi dassái.
+Sáhtát jienastit ovddalgihtii gos beare ovdajienastanbáikkis Suomas dahje olgoriikkas.
+Hildá Birget Länsman (riegádan 1993) lea sápmelaš juoigi, lávlu ja musihkkár.
+Dákkár áigge vihkkejuvvo maid min riektavuođadovdu: ahte juohke okta guoddá vástu dan mielde maid nagoda ja bastá ja ahte eat dál vuovdduš muhto baicce dorvvastat boahttevuođa.
+Sátni siida lea etymologalaččat gaskavuođas sátnái sieidi, mii dárkkuha geađggi dahje bávtti, mii lea bálvaleami čuozáhahkan.
+- suopmelaš dámppat, mat leat olgoriikkain ovdajienastanáigge.
+Šaddat gierdat vel dálá áiggenai vealaheami, ovdagáttuid, vaššiságaid ja bilkku.
+Prošeavtta váldoruhtadeaddji lea EU Interreg Davvi-prográmma ja barggu geavatlaš ollašuhttima várás Suoma Sámediggi ohcá 1 mearreáigásaš nuortalašgiela giellabargi, 1 mearreáigásaš anárašgiela giellabargi ja 1 mearreáigásaš davvisámegiela giellabargi áigodahkii 1.8.2015 - 30.4.2018.
+Sámegielat leat oktiibuot logi, dáin golbma hállojuvvo Suomas sámiid ruovttuguovllus.
+- duddjot oktasaš ja nana gaskaoami rájárastá sámepolitihkalaš ovttasbargui viidáseappot.
+Ja de lihkai ja boradii, ja maŋŋil vulggii galledit buhcciid miehtá gili ja fuomášahtii sidjiide ahte sii ledje vajáldahttán boradit.
+Son geahččá juohke sajis, muhte ii son sáhte gávdnat Duommá.
+Davvi-Skandinávia sámiálbmot nállašuvaš vuosttas Jiekŋameara rittu álbmogiin ja vuođđosámi hálli álbmogis.
+Skuvlamánat lávlo giđđalávlagiid, ii ge gili gáhkkolihtiin lean čáradasrieggáš ge.
+Rádjá ii goit seilon fámus hirbmat guhká, muhto Kustaa Vaasa 1600-logus (1673 ja 1695) addin ássanplakáhtat heaittihedje rájá ja álggahedje ođđaássama sámiid orrunguovlluide.
+- Ráhkis ustibat, dajai son, mii fertet dál vuolgit vánddardit.
+Muhte ikte lei hui galmmas!
+Muhto ovttas mii bastit ceavzit dáin uhkiin.
+Muhto mii fertet váldit vára das, ahte eat váldde málle váldokultuvrra ahkidis vieruin eatge buvtte sámi kultuvrra sisa vealaheami dehe nuppiid gáđašteami. Dakkár árbevieruid eat dárbbat.
+Álbmotbeaivve galgá muitit maid ránnáriikkaid sápmelaččaid ja álgoálbmogiid eará sajes máilmmis.
+Sáhtát jienastit dušše ovtta evttohasa, guhte lea merkejuvvon iežat gieldda ovttastuvvon evttohaslistái.
+Haddegilvonávcca buorideapmi ii sáhtege mearkkašit dušše vuoittujuohkinnávcca buorideami.
+Rádjá vuođđuduvai sámegiliid ja suopmelaš gielddaid rájáide.
+Dál son gullá dan bures.
+Sámeservoša aktiiva doaibman oažžui áigái sámeparlameantta vuođđudeami 1970-logus.
+Sámi giellalága geažil Anára gieldda ja Sámedikki virggálaš teavsttat jorgaluvvojit buot golmma sámegillii, maiddái anárašgillii.
+Muhtun stáhta virgeolbmot ja gieldda jođiheaddji virgeolbmot ja bargit eai goittotge leat válgagelbbolaččat.
+Beana lea hui ilolaš dál.
+Máŋggat jurddašit sihkkarit nuppe láhkai, ahte jahki 2015 lea buktán mielddis dušše ollu morraša.
+Ulbmilin lea bloggain addit sámegielaide nannosut geavahandomena diehtaga foruman.
+Lei bahádahkki dalle suopmelaš dahje riikiiboahtti, lea virgeoapmahaččaid bargun muitalit rahpasit daguin ja daid čuovvumušain.
+Guovtti dahje máŋgga válljensearvvis lea vuoigatvuohta ráhkadit oktasašlisttá.
+Dát vuoigatvuohta joatkašuvai jagi 1852 rádjagiddema rádjai.
+Sámediggi ráhkadii lága ollašuvvamis jagi 2007 vuođđočielggadeami Sámi giellalága ollašuvvan jagiid 2004-2007.
+Syntáksa lea stuorimus hástalus dihtorjorgaleamis, muhto njuolggadusaid bokte sáhttá rievdadit sániid iešvuođaid, nugo kásusa ja logu, ja sáhttá maiddái muhtun muddui rievdadit sátneortnega.
+Sámedikki doaimmaide sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+AHR: Tanja Sanila lea nuortalaččaid ovdaolmmoš, váidalusat hilgojuvvojedje
+- Orru guoskamen skieraide maiddái, jurddašii nieiddaš muhto in muitte, mii dat lea.
+Jagi 2012 gielddaválggain ruoktogielda mearrašuvvá dan mielde, mii gielddaid lea merkejuvvon jienasteaddji ruoktogieldan veahkadatdiehtovuogádahkii 7.9.2012 d. 24.
+Gájanasa neahttasiidu Solju neahttasiidu VILDÁ neahttasiidu
+- Vuoi, lei buorre ruoktot ollet, dajai šieđđaluvvan barggánis gotka, muhto mun gal in oaidnán mánu, in beaivváža inge váriid.
+Go ollebehtet dáid sevdnjes feaskáriid olggobeallái, de beassabehtet oaidnit ahte máilmmis gávdno eambbo go min gotkkabeassi.
+- Lassidieđuid válggain addá gieldda guovddášválgalávdegoddi.
+Ođđasamos DNA-dutkamuša mielde Fennoskandia dálá boazu ii leat duottargottis lodjuduvvon šládja muhto áibbas iežas šládja.
+Dat fas bealistis láhčá vejolašvuođaid mearkkašáhtti bargui Davvi-Eurohpá dorvvolašvuođa ja stáđisvuođa ovddideapmi ovdii.
+Min olgopolitihka geahččanguovllus dás guovddážis leat gaskavuohtamet Ruŧŧii ja Ruššii, davviriikkalašvuohta ja ovttasbargu nu Eurohpá uniovnnas go maiddá Nato-riikkaid gaskka.
+Giellabálkkašupmi sáhttá addojuvvot iešguđetlágan bargguid vuođul.
+Dárbbu mielde sáhtát dárkkistit ruoktogieldadieđu magistráhtas.
+Suoma sámiid sáhttá dasto gielalaččat juohkit golmma jovkui: davvisápmelaččaide, anáraččaide ja nuortalaččaide.
+Háliidan álggahit buriin ođđasiin, dasgo daid lea váddásut oaidnit.
+Unnimus fuođđuid bivde lassin náhkiid dihtii.
+Jáhkán goittotge nannosit, ahte buot suopmelaččaid mielaid ii gease dakkár buot ravddamuš jurddašeapmi.
+Suopmelaš ja sápmelaš ásahusa rádján lei ng.
+Dál galgabehtet maiddái geahčadit mii doppe olgun oidno.
+Sávan lihku Suoma beale Sámedikki rahpamii ja dán válgaáigodahkii.
+Dáin kultuvrrain leat báhcán muhtun diktabihtát ja dajaldagat.
+- jietnavuoigadahtton olbmot, geat leat vuođđudan válljensearvvi.
+Gomuvuođas leat miljárddat násttit, main okta lea beaivváš.
+De son gullá jiena, dat boahtá stuora boares muora duohken.
+Eaktodáhtolašbargu báhtareaddjiid buorrin dahje lagamuččaid veahkeheapmi dain áibbas dábálaš áššiin, gal dat movttiidahttet; veahkki oažžuid, veahkeheaddjiid, ja dat ávkkuha min buohkaid!
+Ruoŧabealde mii eat lea ollen nu guhkás.
+Sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja daidda gullevaš árbevirolaš ealáhusaid.
+Mii leat ruoŧabealde noteren ahte suoma ráđđehusas lea vuosteháhku davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii ja dat buktá veaháš suru.
+Mis leat ollu oktasaš hástalusat ja mis sámedikkiin lea buorre ovttasbargu Sámi parlamentáralaš ráđi bokte.
+Sámegiela hállan gildui máŋggain oktavuođain.
+Muhtin uhca stobožis bajimuččas gilis, vuovderávddas, váccašii uhca nieiddaš ja smiehtai ja smiehtai.
+Analyhtalaš giellapárrii gáibiduvvo guovttegielalaš teakstačoakkáldat mas leat 10 milj. sáni dahje eanet, sámegielaide olu eanet.
+Suomas hállon anáraš- ja nuortalašgiella lohkkojit erenomáš áitatvuloš giellan.
+Muhtimiin lea terroristaduogáš ja muhtimat dahket eará bahá.
+Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka.
+Dán oktavuođas ferte erenoamážit áŋgiruššat jos gielain galggaš leat boahtteáigi.
+Boazobargo- ja duodjemáhtuid leat oahpahan maid suopmelaččaide ja min dárkilis giella lea lonen viidát sániid ja sámimállet dadjanvugiid suomagillii ja dan suopmaniidda.
+"Muital munnje gos son lea!", son dadjá eadnásis.
+Mii han bođiimet seamma geainnu, eatge mii goit oaidnán maidege.
+Čálli doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis.
+Mii leat ožžon alcceseamet nanu kulturárbevieru, sápmelaš identiteahta ja searvvušvuođa.
+Gielddat vástidit ovdamearkka dihte mánáid beaivedivššu, vuođđooahpahusa, ahkeolbmuid bálvalusaid ja dearvvasvuohtafuolahusa lágideamis.
+Muhto gotkabártnáš ii vajálduhttán maid lei oaidnán, ja suoli muitalii son eará mánáide:
+Fága- ja resursaguovddáža ovddasvástádussan lea ovttas sámedikkiiguin davviriikkalaš giellaovttasbarggu nannen ja ovddideapmi nu, ahte guđege giellajoavkku sierranas dárbbut, hástalusat ja resurssat váldojit vuhtii, ja sámegiela riggudahttin ja dorvvasteapmi boahtte áiggis.
+Dutkansearvvi doaibma vuolgá johtui bloggačállosiiguin, maid čállet sámegielaid ja sámekultuvrra dutkit.
+Háliidan fas muittuhit, ahte servodatlaš čavduvuohta lea min buoremus gáldu.
+Juos du návccat lihkadit dahje doaibmat lea dan meare rádjašuvvan, ahte it almmá govttohis váttisvuođaid haga beasa jienastanbáikái, oaččut jienastit ruovttus ovdajienastanáigge.
+Almmustahte iežat dieđalaš čállosa min siidduin.
+Go fáhtejedje lojimus gottiid gitta daid geavahedje hohkallananeallin ja dánu stuorrudedje boazoealuid ja álge eallit daiguin birra jagiid ja johtit seamma láhkai go sámit dán áiggege dahket.
+- Die gal leat dušši ságat, dadje earát.
+Váldde oktavuođa midjiide ja muital dárkileappot.
+Suomas hállet golbma sámegiela: davvi-, anáraš- ja nuortalašsámegiela, mat buot leat áitatvuložat.
+Máŋggas sámi nuorain máhccet iežaset ruovttuguvlui skuvlema maŋŋel ja ovttastahttet oahpuset árbevirolaš sámi ealáhusaide, buktet ođđa dieđu sámi servošii, ođđa kultursiskkáldas dutkanbohtosiid, skuvlejit ođđa sápmelaš buolvvaid ja duddjojit sámi kultuvrii jotkkolašvuođa.
+Vuosttasin ođđasássan juvssai Eanodaga ja Anára.
+Bálkkašumi sáhttá juhkkojuvvot eanet go ovtta vuoitái.
+Mii galgat leat ilolaččat das, mii mis lea ja galgat muitit oba álgoálbmotservoša ja min oktasaš árbámet.
+Sámi kultuvra eallá ja vuogáiduvvá servodaga buktin nuppástusaide.
+Persovnnalaš jienastanvuoigatvuhtii guoski gažaldagaide vástida magistráhta.
+Ja de čuojahišgođiiga miehtá gili ja muitaleigga ahte sii leat vajálduhttán ahte juovllat han leat fargga.
+Dán áigge ruovttuguovllu olggobealde orru sámeálbmoga lohkomearri lea lassánan 165%.
+Mii sápmelaččat leat dábuhan iežamet báikki máilmmis - ja dál sáhttit čeavlájin illudit min bargan barggus sámi kultuvrra bistevašvuođa beales.
+Anárašgiellage ii leat spiehkastat dása: ovtta dáfus čállindomenat leat unnán ja nuppi dáfus čállit illá gávdnojit.
+Evttohasat leat ovttastahtton evttohaslisttás juhkkojuvvon joavkkuide bellodagaid ja oktasašlisttáid mielde.
+Sápmelaččaid eamiálbmotsajádat lea nannejuvvon Suoma vuođđolágas.
+Mii leat hárjánan gullat go vierrásat dadjet sámegiela duššat, juoiganárbevieru jávkat, sámi biktasiid báhcit eret anus ja sápmelaččaid suddat láddelaččaide.
+Miehtá máilmmi álgoálbmogat šaddet doarrut seamma buncaraggáiguin ja hástalusaiguin maid miinai dáppe.
+Dušše sullii vádjit bealli Suoma sámiin hálla sámegiela eatnigiellan.
+Min gaskavuođas leat loktanan čeahpes dutkit ja servodatlaš váikkuheaddjit, oahpaheddjiid ja sámi váhnemiid bargu lea buktán buori bohtosa.
+Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii sámiid oktasaš Sámeráđi vuođđudeami.
+- Juovllat han leat, juovllat han leat, nieiddaš lea ceggen juovlagordnegihpu!
+Duohta, lea buktán oidnosii, muhto leago nu, ahte fuoni ja bahá gáldu lea leamaš juo ovddežis, buođđu dušše lea dál rahpaseamen?
+Earet máttaviesttar- ja máttarittu oppa dálá Suoma guovlu lei sámiid orrunguovlu.
+Sámit vuvde náhkiid álo Gaska-Eurohpa rádjai juo hui árrat.
+Dego iešalddes šloavggeheaddji goahti ii nappo leat, vaikko viidásut gealdagasat dáppe oidnostitge.
+1500-logu loahppabeali rádjai sámit elle measta áidna álbmogin iežaset guovlluin.
+Jienastangohpes oažžu leat hávil dušše okta olmmoš.
+Sámi giellaráđi lahtuid gaskkas sámediggi vállje ovddasteaddjiid maiddái sámi parlamentáralaš ráđi vuollásažžan doaibmi oktasaš giellalávdegoddái.
+Lea buorre, ahte bargomárkaniid ságastallanoktavuohta lea ain rabas.
+Ođđaássama áigge dálá Suoma ja Norgga davvioasit gulle Durdnosa ja Giema Lappii.
+GOLLEGIELLA - davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi geigejuvvo guđát geardde čakčat 2014 sámeministariid ja sámediggepresideanttaid čoahkkimis Helssegis.
+Ođđasamos arkeologalaš -biologalaš dutkamuš ii doarjjo dán oainnu.
+Lága ulbmilin lea dáhkidit sámiide vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii gielas fuolakeahttá sihke dasa, ahte sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit.
+Ja loahpas gorgŋo buohkat gilis stuorra máilmmi stámpii maid gili snihkkár lei ráhkadan dan botta go dat earát čiŋahedje ja ráhkkanedje juovllaide, ja de lávggodedje buohkat oktanaga.
+Dalle sámit ásaiduhtte guovlluideaset okto.
+Sáhtát jienastit juo válgabeaivve sotnabeaivve 28.10.2012 dahje ovdal válgabeaivvi ovdajienasteamis.
+Ålándda eanagottis eai leat gielddaválggat jagis 2012.
+Sii vázze máŋga beaivvi borakeahttá, ja loahpas buohccájedje buohkat ja fertejedje velledit ja čuojahit doaktárii, muhto son ii sáhttán boahtit go lei vajáldahttán boradit, nu ahte son lei seamma buozas go dat earát.
+Geassit 2002 sámegiella šihttui váldot fárrui EU komissio garrasit áitatvuloš gielaid prográmmii.
+Mii fertet seailudit sierra sámi kultuvrraideamet iešvuođalágiid, sámegielaid ja kultuvrra vuođu.
+Eat goitge leat immunat juohke diŋgii, dehe nagot vuostálastit buot váikkuhusaid.
+Boazosápmelaš bearraša mánnán ja sámi boazodoalu ja kultuvrra dutkin dieđán, ahte olggobeal dutkit eai leat buktán dutkamušaineaset álohii dakkár gova, mii vástida duohtavuođa sámi kultuvrra viiddes diehtovuogádagas ja boazodoallokultuvrras - sii eai leat ipmirdan min kultuvrralaš kodaid riekta.
+Ekonomiija geahččanguovllus mii leat oaidnán heajos jagiid, muhto buorit jagit eai vel dihtto.
+Lean ieš boares oahpu jurista, dalá lága mielde boaldinboahtalis vistái, mas sáhtte leat olbmot, lei namahussan olmmošgoddinboaldin ja dan dat lea munnje velge.
+Ja de láibugohte ja vuoššagohte ja biđđigohte olbmot, muhtimat fas čorgejedje stobu, ja earát fas heŋgejedje buhtes láseliinniid ja muhtimat manne meahccái ohcat juovlamuora ja muhtimat páhkkejedje juovlaskeaŋkkaid maid ledje rádjan ovdal go vajáldahttigohte, ja earát heŋgejedje juovlanásttiid lásaide.
+Sámiid dološosku vuođđuduvai eará davvi oskkuid láhkai luonddubálvaleapmái ja osku lei šamanisttalaš.
+ON:a eamiálbmotjulggaštus manná mihá guhkileabbu go ILO-konvenšuvnna nr 169 ja evttohuvvon davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
+- Mun bajidin čalmmiidan, nu movt Vuoras lei nevvon, vástidii.
+Davvi-Suoma hálddahusriekti dulkui nu, ahte nuortalašlágas ii leat meroštallojuvvon dárkilit dat man viidát ja bures ovdaolmmoš galgá máhttit nuortalašgiela.
+Oassi báhtara heađi, oassi ohcá buorebu, goabbáge lunddolaš ja olmmošlaš motiivvat.
+Ealáhusat leat leamaš hui luonddulági miel ja buot materiálaid oažžui luonddus.
+Soai goappašagat leaba ilus ja mannaba dállui, lea áigi borrat juoidá ja juhkat veaháš čázi!
+Mii leat árben rikkis giellamet, luonddus ceavzima máhttomet, árbevirolaš ealáhusaideamet, duodjeárbevieromet ja luonddugaskavuohtamet - dát leat ain duohta dehálaš máhtut.
+Suonnjelgili-olbmuid sajuštedje Čeavetjávrri guvlui, Beahcángili-olbmot Tsarmijávrri-Njellim guvlui sihke Báhčaveaijoh-olbmot Kiäváájávri-Mustola guvlui.
+Guđege evttohasas lea iežas nummir.
+Sápmelaččat bihtet álohii, go gávdnat vuoimmi guhtet guimmiineamet ja doallat gitta sámi álbmoga searvvušvuođas, sápmelaš iešdovddus ja kulturárbevierus.
+Ovddit sápmelaš buolvvat leat duddjon dálá sápmelaččaide buriid eavttuid bihtit nuppástuvvi servodagas.
+Soai eaba sáhttán stoahkat dalle olgun.
+Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.
+Lea árvvoštallojuvvon, ahte dálá váttisvuođain, nu almmolaš ekonomiija váilivuođas go ovttaskas sektora haddegilvonávccas duon "olatkeahtes ovddu" mearkkašupmi lea máŋggaid proseantaovttadagaid.
+Árvvus adnon dásseválddi presideanta, vaikko eanan- ja čáhcevuoigatvuođaide ii leatge vel gávdnon čoavddus, ođđa sámediggi lea vástidan gohččumii ja lea álgán ohcat ovdagáttuid haga ođđa čoavddusmálliid eananvuoigatvuohtagažaldahkii ja buktá iežas evttohusa stáhtaváldái ja almmolašvuhtii vel dán giđa áigge.
+Rájáid mielde maiddái ođasássan lassánii 1800-logus ja stáhtat álge diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii.
+Sámiid searvvušvuogádaga vuođđu lea siida dahjege sámegilli, mii lea ealáhusa ollašuhttima ovttadat sihke servodatlaš ja guovlluguovdasaš hálddahusovttadat.
+Báikkálaš sámi searvvit leat šaddan gávpotsápmelaš servošiid deaivvadanbáikin ja vuohkin doarjut sámi kultuvrra ja giela seailuma gávpotdiliin.
+- Dieđut gielddaválggaid evttohasain leat vuoigatvuođaministeriija válgasiidduin golggotmánu álggu rájes ja dieđut ovdajienastanbáikkiin borgemánu beallemuttu rájes.
+Dasa bisanedje, boradedje já de jorggihedje fas beasi guvlui.
+- Lea vuot juoga maid mii leat vajáldahttán, logai nieiddaš iežainis, ja dat orru guoskamen unna guosažii, muhto in muitte, mii dat lea.
+Sámi parlamentáralaš ráđđi ovddasta sámi álbmoga oktasaš miellaguottuid ja oainnuid dain áššiin mat gusket sámiide sihke Suomas, Ruoššas, Ruoŧas ja Norggas.
+Eallit vel guhká vealggás vaikko nuppástusat leat dahkkon.
+Dat várri ollá balvvaid bajábeallai, ja danin lea várrečohkas álo muohta.
+- dus leamašan ruoktogielda Suomas boatkkaheamet uhcimustá guovtti jagi áigge ovdal 7.9.2012.
+Guovtti dahje máŋgga bellodagas lea vuoigatvuohta ráhkadit válgalihtu.
+Erenoamážit skuvlalágádusa boahtin dagahii sámegiela dili fuotnáneapmái.
+Láhka guoská buot Suomas hállon sámegielaid: davvisámegiela, anárašgiela ja nuortalašgiela.
+- "Gosa dii áigubehtet, gosa dii áigubehtet?" čurvo cizážat mat čohkkájedje telefunstreaŋggaid alde.
+Magistráhta sádde maŋimustá 4.10.2012 almmuhusa jienastanvuoigatvuođas, nuppiid sániiguin almmuhangoartta juohke jietnavuoigadahtton olbmui, guđe čujuhus lea dieđus.
+Mii diehtit buoremusat sámi kultuvrra, dan luonddu ja árvvuid.
+Sámiid eretfárren eret sámiid ruovttuguovllus dagaha stuorra hástalusa sámegielat bálvalusaide ja oahpahussii, sámegiela ja -kultuvrra boahtteáigái sihke sámeealáhusaid ollašuhttimii.
+Gielddaválggain sáhttet jienastit ja álgit evttohassan Suoma riikkavuložiid lassin eará riikkaid riikkavuložat, juos sii devdet dihto eavttuid.
+Sámegiel TV-sáddagat Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat deaŧalaččat sámi giela ja kultuvrra ahtanuššamii ja ovdan buktimii.
+Almmá din mávssolaš barggu haga sámegiela boahtteáigi livččii dáláža seavdnjadit.
+Muohta šealgái dego silba ja buot lei hui čáppat.
+Servodatdoaimmain fuolakeahttá buot sámegielat gullet Unesco riikkaidgaskasaš luohkkájuogu mielde áitatvuloš gielaide.
+Davvi-Suoma hálddahusriekti addá duorastaga beaivit virggálaš mearrádusa ovdaolbmo válggas dahkkojuvvon váidagiin.
+Juohkin dahkui dalán ovddalgihtii, muhto buorre ii goassige dihtton.
+Gieldda bajimuš mearrideaddji orgána lea gielddaid ássiid válljen váldostivra.
+Dálásámit leat oassi geađgebaji álbmoga maŋisboahttijoatkit, mat ásaiduvve sámeguvlui dalán jiekŋabaji maŋŋá.
+Mis lea maiddái doaivva ahte mii fargga oažžut sierra davviriikkalaš sámekonvenšuvnna.
+Globaliseren, dálkkádatrievdan, árktalaš guovllu válde- ja soalddát- ja soahtepolitihkka buktet sápmelaččaide aivve ođđalágán doaibmabirrasa.
+Suopma ja Ruoŧŧa leat Nato earenoamášguoimmit.
+Dehalaš oassi oskkus lei oaffariid addin siiddiide, sieiddit, gos jáhkke ipmiliid ássat.
+Sámedikkiin dat lea ovddasvástádus bidjat fuomášumi giela ovddideapmái.
+Árbevirolaš ealáhusamet leat min muvrageađgi, ii dušše daid buktin ruđalaš bohtosa, biepmu dehe dávviriid geažil.
+Eat sáhte maid vajálduhttit Ruoŧa sápmelaččaid, geat geahččalit bargat bohccuideasetguin ruvkkiid deaddagis.
+Sámi dáidda lieđđu alimus áiggiid.
+Arkeologat leat ovdal dulkon goddedáktegávdnosiid muitalan bivdokultuvrras, muhto ođđasamos dutkamušbohtosa vuođul dat sáhttet muitalit maiddái boazodoallokultuvrras.
+Jagi 2012 loahpa rádjai eatnigiellan sámegiela lei álbmotdiehtovuogádahkii almmuhan 1900 olbmo.
+Dalle veahkki reahkká dušše váinnu dihte boahttiide.
+- it leat vádjitválddálaš dahjege hovdenvuloš.
+3. Čále jienastanlihppui dan evttohasa nummira, gean jienastat.
+Sámegielat oahpahus álggahuvvui vuođđoskuvllain ja vuosttas sámi giellaláhka dohkkehuvvui jagi 1992.
+Duommás lea unna beatnagaš, dat nai lea dál muorragárddis.
+Siiddain ledje ráját ja siiddaid ráját ledje maŋŋelis vuođđun go sámiid orrunguovlluide vuođđudedje gielddaid.
+Dihtorjorgaleami hástalusat - Davvisámegielas anárašgillii.
+Nissonat teleguovddážis viegaiga lásii geahččat gosa cizážat girdiledje, ja dalle áiccaiga juovlagordnegihpu flávdastákkus.
+Gávpotorrun lea váikkuhan buot sámeservošiidda ja sihke Norgga ja Ruoŧa oaivegávpotguovlluin dego Suomasge lea stuorra sápmelašservvodat.
+Sis badjel 60 proseantta ássá juo ruovttuguovllu olggobealde, mii buktá sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja diehtojuohkimii ođđalágan hástalusaid.
+Eará molssaeaktuhan mis ii leat leamašge go ceavzit.
+Deike leat luvvojuvvon ođđa sámi ealáhusat, dáppe leat ovttastuvvon lunddolaš vuogi mielde turisma ja eará ealáhusat máŋggabeallásaš sámi kultuvrra oassin.
+- Mii maiddái vuolgit, mii maiddái vuolgit, lávlo cizážat ja girdiledje oktanaga telefunstreaŋggain nu ahte telefonguovddáža nissoniin čudje bealjit.
+Nu ahte sii ledje viehka iešguđetláganat, dušše ovtta dáfus ledje ovttaláganat.
+Sáhttágo olahuvvon ovdu vuođđuduvvat dasa, man ii leat goassige rievtti mielde olahan?
+Seađáhusvuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja dan lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu.
+Sámiid iešráđđemii guoski doaimmaid dikšu válggaiguin válljejuvvon parlameanta, sámediggi.
+Muhte bussá lea dálus, bussá oađđá.
+Sin ásahedje II máilmmisoađi maŋŋá Anára gieldda nuortaosiide.
+Giellaráđđi addá ovttas sámegiela doaimmahagain válgabajiid mielde čilgehusa sámegielat gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja ovdáneamis.
+Eamiálbmotkritearat vuođđuduvvet riikkaidviidosaš bargoorganisašuvnna, ILO, soahpamuššii nummir 169.
+Gáttán, ahte Ruoŧa stáhtaministtar Löfven dajai dehálaččamusa govvedettiinis "mii leat naiivvat".
+Oahppomateriála ráhkadeapmi lea jođáneamos ja hálbbimus jorgalemiin.
+Dáhpahusat Tibetas duođaštit ahte julggaštus lea dehálaš.
+Sámedikki válggaid oktavuođas čoaggit statistihka sápmelaččaid lohkomearis ruovttuguovllu gielddain, ruovttuguovllu olggobealde ja olgoriikkain.
+Ii giige oaččo vástádusa, go hállet beatnagiiguin!
+Duot govat eai vel oktasaš vašálaččaid, dálkkádatrievdama ja terrorismma, vel čoavdde, muhto leat buorebut go miellagovat.
+Sámi servoša ruovddit, geat sirdet árbevieruideaset buolvvas nubbái, dárbbahuvvojit.
+Dadjen diimmá sáhkavuorustan, ahte Suopma hárjeha aktiivvalaš stáđásmahttinpolitihka.
+Iešguđet sámekultuvrrain leamašan iešguđetlágan váldobiebmogáldut ja ássanmállet, maidda váikkuhedje biras, luonddu resursavuođđu sihke kultuvrra dábit ja árbbit.
+Julggaštus geatnegahttá stáhtaid ahte dohkkehit ahte sámit leat oamasteaddjit árbevirolaš eatnanguovlluin ja luonddunávccain.
+Dáppe Anáris Anára sámegiela searvi ja Saami Nuett leaba bargan mávssolaš barggu unnit sámegielaid ealáskahttima, oahpaheami ja ovddideami várás.
+Searvva juovlaruohta Yle Sámi Juovladearvvuođat-sáddagii!
+Sámi parlamentáralaš ráđđi lea šaddan rájárastá sámi politihkalaš orgánan mas lea stuorra vejolašvuohta.
+Dán prográmma minsttarin váldojuvvo 2009 - 2010 čađahuvvon dievasmahttinskuvlejupmi: dan áigge 17 bargoeallima áššedovdi oahpahalle giela ja válde dan atnui iežas bargogiellan skuvlejumi maŋŋá.
+Davviriikkalaš ođđasat báhcet maiddái oidnokeahttá juovlabasiid.
+Máŋggat mánát masse sámegiela dáiddu skuvlaruovttuin.
+Mii bivditnai gudnejahtton dásseválddi presideantta movttiidahttit stáhtaráđi ain ođđasit čoavdit ovttas sámedikkiin eanan- ja čáhcevuoigatvuohtagažaldaga ja jávkadit áruid ILO 169-soahpamuša ratifiseremis.
+Vai sápmelaččat sáhttet seailut, ferte jurdda sápmelaččain oktan álbmogin seailut. Sierra sápmelašjoavkkuid gaskii eai galgga ceggejuvvot mangelágán muvrraid.
+Stuorámus oassi sámegiela ja sámegielat oahpahusas, sámegielat diehtojuohkimis, girjjálašvuođas, musihkas ja buot almmustahtton sámegielat materiálain lea davvisámegillii.
+Giellaráđi ja sámegiela doaimmahaga bargun lea sámi giellalága ovddideami ja gohcima lassin buoridit sámegiela sajádaga ja loktet sámegiela stáhtusa servodagas.
+Fuolastuhtti nuortalašgiela dili dáfus lea dat, ahte nuorat buolva ii leat oahppan nuortalašgiela eatnigiellan.
+Oažžut jienastit gielddaválggain, juos leat Suoma dahje muhtun Eurohpa uniovnna eará lahttoriikka, Islándda dahje Norgga riikkavuloš ja deavddát čuovvovaš eavttuid:
+Dálloorrun, bálkábargu ja dálá johtinvuogit leat gal duohta rievdadan ávnnaslaš kultuvrra birgenlági, muhto eai min váimmuideamet ja jurdagiiddámet.
+Anáraččaid dálveorohat lei dávjá siseatnama vuvddiin, mat ledje biekkasuojis ja guovllus ledje boaldinmuorat ja guođohaneatnamat.
+Muhtun ovdajienastanbáikkiin jienastanáigi lea oanehut.
+- mat válljensearvvit leat ráhkadan oktasašlisttá.
+Riikkat eai gáibit guovlluid nuppi nuppis ja riikkaid siskkáldas politihkalaš dilli lea stáđis.
+- Dat orru maiddái guoskamen dán gordnegihppui, jurddašii nieiddaš, ja čuoččui das ja geahčadii birra, ja de fuomášii dan guhkes stákku masa lávejit čatnat juovlagordnegihpu.
+Muhto unna gotkabártnáš ii lean vel ollen.
+Nubbi máilmmisoahti dagahii nuortalaččaid árbevirolaš orrunguovlluid hádjáneapmái guovtti riikka gaskkas.
+Nuortameara guovllus sihke Ruošša ja Nato militearalaš mieldeorrun lea lassánan.
+Sámeservoša ortniiduvvan ja sámeoktasašbargu ožžo áigái sámekultuvrra dili buorráneapmái, sámegiela dili ovdáneapmái ja láhkaásahusa ovdáneapmái.
+Sámegiella lea sámi eamiálbmoga giella.
+Dakkár dilli rahpá vára gálduid, muhto rahpá maid bákku oktasaš čovdosiidda.
+Nuortalašgiella lea árbevirolaččat geavahuvvon Guoládaga viesttarosiin, gos dan eatnigiellan hállan nuortalaččat fárrehuvvojedje Supmii maŋimuš sođiid maŋŋá.
+- "Vearrámus šaddá, go dal de muohttigoahtá", lasihedje vel.
+De oinniiga muhtin gándda gii jearahalai rávddis manne son gámaha heastta, ja de fuomášeigga ahte leigga vajáldahttán coggat skuovaid.
+Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).
+Juohke sápmelaš váhnen, guhte oahpaha árbevieruid ja árbevirolaš ealáhusaid, mearrida hupmat mánnásis sámegiela, bidjá máná giellabeassái dehe oahpahallá iežas láhppán giela, bargá kulturbarggu ja lea iežas bakte dorvvasteame sámegiela ja sámi álbmoga boahtteáiggi.
+Ja go čakča bođii, de vajáldahtte coggamis skuovaid.
+Háliidannai giitit din, buorit oahpaheaddjit ja šaddadeaddjit, din bargan divrras barggu ovddas.
+Muhto eathan mii leat luohpan iežamet kultuvrras, árbevieruin, gielas eatge identiteahtas.
+Dávja lea daddjon, ahte buot Suomas hubmon sámegielat leat uhkiduvvon dilis.
+Ruošša dubmejuvvon doaimmat Krimis ja Ukrainas dolvo idylla ráfi ruohttasis.
+Máret ii dieđe gos Duommá lea.
+Buot boahttitge eai leat beare buriin jođus.
+Nohkameahttumat leat ságat, ahte eat eale šat sámi kultuvrra árbevieruid mielde, ja ahte boazobargu lea rievdan dievaslaččat go mohtorgielká ja njealjejuvllat mönkijä máraiga ealáhusa sisa, ja ahte sápmelaččat eai earrán váldokultuvrra olbmuin mainnage lágiin.
+- Suoma máŋggat ovttastagat olgoriikkain.
+Lea suohtas oaidnit ná árvoválddálaš, dehálaš gussiid oassálastime sámedikki rahpamii.
+Yle Sámi oažžun dieđuid mielde Davvi-Suoma hálddahusriekti boahtá duorastaga beaivit cealkit, ahte Tanja Sanila galgá atnit nuortalašgielat olmmožin.
+Eat sáhte vajálduhttit Ruošša sápmelaččaid, geat šaddet dáistalit iežaset giela, kultuvrra ja eallinvuogi beales almmá stáhta doarjaga haga.
+Ođđa sámi giellaláhka (1086/03) bođii fápmui jagi 2004 álggus ja dan dárkkuhussan lea bealistis sihkkarastit vuođđolágas ásahuvvon sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra.
+Leat Suomas deaividan dakkára man eat leat deaividan ovdal.
+De son oaidná unna gieđaža nai ja go son boahtá lagabui, de son oaidná su oaivvi maid!
+Šaddat goitge deaivat geažos áigge ain garrasit hástalusaid.
+Muhtin hárvvi duogážat ja dagut dahket dárbbašmeahttun balahahkesvuođa buot sisafárrejeddjiid vuostá.
+Ruoŧŧa, máŋggaid earáid riikkaid láhkai, leage čavgen sisafárrenpolitihkas.
+Giellabargi bargguide gullet giellagáhtten, giela ovddideapmi, terminologiijabargu, giela normeren ja diehtojuohkin- ja rávvenbargu.
+Muhto vearrámus lei dalle go vajáldahtte ahte fargga ledje juovllat.
+Mii leat goabbáge maid militearalihttui gullameahttun riikkat.
+Sámegiela giellagáhtten- ja rávvenbargguid lea Suomas dikšon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Ruoktoeatnangielaiddutkanguovddáš) jagi 2011 loahpa rádjai.
+Sámegiela oktavuođas leat mis oktasaš hástalusat.
+Sápmelaččat lea oba mihá unnán.
+De muhtin beaivvi leigga guokte áhku čuožžumin muhtin luoddaearus ja goallojulggiid hálešteamen.
+Sii ákkastalle váidagiid dainna, ahte sin mielas Tanja Sanila ii deavdde nuortalašlága gáibádusaid das, ahte nuortalaččaid ovdaolmmoš galgá máhttit nuortalašgiela.
+Čujuhan vel boares dadjanvuohkái, mii ii leat manahan áigeguovdilvuođas, namalassii "Riikkas riikka dábiid mielde".
+Virgeoapmahaččaid almmuhusat, gulahusat, dieđáhusat ja oahpistangalbbat galget leat sámiid ruovttuguovllus maiddái sámegillii.
+Vuosttas oktasaš sámečoahkkima dolle 1917 Norgga Trondheaimmas.
+Buot sámedikkit galget oččodit iežaset riikka eiseválddiid buoridit sámi álbmoga eallindili.
+Mii eat leat dušše kultuvra, mii luoikkaha dábiid ja sániid - muhto dásseárvosaš ja máŋggabeallásaš kultuvra, mas lonejuvvojit eará kultuvrraide máhtut, sánit ja vierut.
+Lassidieđuid barggus addiba gielladorvočálli Siiri Jomppanen [email protected] ja má. giellaáššiidčálli Marko Marjomaa [email protected].
+Yle Sápmi sádde fas árbevirolaš Juovladearvvuođat-radiosáddaga juovlaruohta, 24. beaivve juovlamánu, diibmu 9-12.
+Mis lea áigumuš viidáset ain buoridit min ovttasbarggu.
+Sámiid historjjálaš návddašanviidodat leamašan dálá dili ektui máŋgga eará riikka viidodagas.
+Sámit orro Laatokkas Jiekŋamerrii ja Gaska-Skandinavias Vilgesmerrii.
+"Ja mo galggan muitalit ahte odne lea maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta?" logai nieiddaš.
+Sámegillii gulavaš áššiin sámedikkis vástida sámi giellaráđđi.
+Dálá Suoma nuortalaččat šadde Beahcáma guovllu golmma siidda, Suonnjelgili, Beahcáma ja Báhcaveaijoga nuortalaččain.
+Lea illu ja gudni sávvat Didjiide buresboahtima sámedikki rahpamii ja Ohcejohkii.
+Jos dakkárat šattašedje Syrias, šattašii doaivvu mielde maid vejolašvuohta gealdagasaid čoavdáseapmái eará guovlluinge.
+Dakkár gažaldagat leat leamaš hui áigeguovdilat dáppe suomabealde maŋemus áiggi.
+Dán geažil lea earret eará dárbu bálddastahttit mánáidgárde- ja skuvlafálaldagaid.
+Ja dan son gal nagadii, ja dalán go nieiddaš lei dan dahkan, girdilii unna vuovdegaccehaš nu fáhkka bajimus oavssis dan guhkimus guosas ahte muohta gahčai vulos guosa mielde.
+Mohtorgielká ii leat rievdadan boazobarggu - sápmelaččat siiddastallet ja guođohit ealuideaset duoddariin ja vumiin vel dálá áiggenai.
+Sápmelaččat leat skuvlejuvvon dutkin, oahpaheddjiin, mearrideddjiin ja jođiheaddjin.
+Sámiin lea Suoma vuođđolága mielde giela ja kultuvrra guoski iešráđđen sámiid ruovttuguovllus.
+Julggaštus cealká ahte Suopma, Norga, Ruošša ja Ruoŧŧa eai šat sáhte oaivvildit eatnamiid maid sámit árbevirolaččat geavahit stáhta dehe soapmása eará opmodahkan.
+Min kultuvra lea sierraluvvan, mii leat vuogáiduvvan eallit Davimus Sámi garra luonddudiliin - muhto nuppe dáfus, mii leat seailudan iežamet kultuvrra gávpotbirrasisge.
+Dat leat oassi kultuvrralaš sámi árbevierus, man giige ii sáhte váldit mis eret.
+- "Vuoi, odne han lea maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta, maŋimuš beaivi ovdal juovlaruohta!" čuorvvui nieiddaš ja viehkalii sisa muitalit dan eadnái ja áhččái, muhto eaba soai lean siste.
+Mii sápmelaččat leat skuvlehan iežamet viidát servodaga sierra surggiide, min nuorat leat allagit skuvlejuvvon ja máhttet olu gielaid.
+Báhtareaddjit heahkastuhtte Eurohpá das fuolakeahttá, ahte juo jagiid leimmet čuvvon olmmošvalji, mii rasttildii Gaskameara.
+Čáhcelottiid manneheapmi dahjege maniid čoaggin muorain, leamašan dehálaš biebmolassi, ja vuohki lea seilon unnahámát buđaldussan áibbas dáid beivviid rádjai.
+Sámiid ruovttuguovllus leahkki stáhta dahje gielddaid virgedáluin dahje doaibmabáikkiin áššiid divššodettiin sápmelaččas lea álot lága mielde vuoigatvuohta válljema mielde geavahit suoma- dahje sámegiela.
+Suoma sámediggelága § 23 mielde sámediggi doallá válgalogahallama sápmelaččain.
+Anárašgiela girjegiela sajádat lea nanosmuvvan ja ealáskan maŋimuš jagiid áigge giellabeassedoaimma vehkiin.
+- Mii maiddái vuolgit mielde, mii maiddái vuolgit mielde, vizardedje dat eará vuovdegaccehat ja girdiledje.
+- "Gosa don áiggut, gosa don áiggut?" vizardedje eará vuovdegaccehat mat čohkkájedje ja oađestuvve ovssiid gaskkas.
+Giitu didjiide, sápmelaš váhnemat, ádját ja áhkut, máttarváhnemat din guođđin árbevierusteattet!
+Sápmelaš identitehttii, sámi álbmoga oktilašvuhtii ja maiddái sápmelaččaid sajádahkii Suomas lea várálaš, jos sápmelaččat adnojuvvojit gaskaneaset riidaleaddjin.
+Sámiin ja davviriikkalaš stáhtain lea dál stuora hástalus go ON:a generálasearvegoddi lea dohkkehan eamiálbmotjulggaštusa 13 b. čakčamánus 2007.
+Go de viimmat ollii, de bealkkahalai daidda earáide, ja sii vuortnuhedje, manin son lei nie earáin spiehkastan.
+Gieldda virgeoapmahaččat galget geavahit suomagiela lassin vihkkedallama mielde sámegiela beavdegirjjiin ja eará áššebáhpáriin, maiguin lea almmolaš mearkkašupmi.
+Riikkaidgaskasaš gealdagasat, báhtareaddjit ja terrorisma heajudit návccaid boahttevuođa einnosteapmái.
+Dámppas oažžu jienastit dušše dámppa bargoveahka, mátkkošteaddjit eai sáhte jienastit dámppas.
+Mii galgat atnit ávvira das, ahte guođđit liikká máŋggabeallásaš ja áidnalunddot kulturárbbi ja Sámieatnama boahtte buolvvaide.
+Ii, Márehis ii leat beana, sus lea bussá.
+Lean ádden Suoma ráđđehusa čovdosa nu, ahte háliidat dorvvastit resurssaid daid veahkeheapmái, geat leat stuorámus heađis.
+Duommá viehká johtilit stuora boares muora lusa, son čiehkáda Márehis.
+Duommá ja Máret liikoba stoahkat, soai stoahkaba álo ovttas muorragárddis stuora dálu olggobealde.
+Evttohasain ráhkaduvvo báhpárii deaddiluvvon ovttastahtton evttohaslistá, masa evttohasat merkejuvvojit evttohasnummiriid mieldásaš ortnegis nummira 2 rájes.
+Mii leat Suoma kultuvrralaš riggodat ja minguin galgá meannudit dan vuogi mielde.
+- Vuoi, mo galggan sáhttit buohkaide gilis muitalit ahte juovllat han leat fargga?
+Vaikko leage min beassi hui allat ja fiidnát huksejuvvon, de gávdno várri mii lea mihá, mihá alit.
+Yle Ođđasat-bargojoavku sávvá buohkaide buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!
+Gudnejahtton dásseválddi presideanta ja árvoguossit!
+Historjáčálli Kyösti Julku lea meroštallan lappi ja lanta rájá rádječuolddaid.
+Sápmelaččaid leat dutkan čuđiid jagiid áigge kultuvrramet olggobeal dutkit ja meroštallan min ja mis ráhkaduvvon gova.
+Dálvegilis bearrašat ollašuhtte ovttas bivddu ja guollebivddu.
+Dálveorohaga dálá Suoma guovllus doalli sámit leat fitnan guollebivddus geassit gitta Norgga mearrarittu rájes.
+Mis lea iežamet kulturiešstivren sámiid ruovttuguovllus, muhto mii sápmelaččat, Suoma áidna álgoálbmot, orrut miehtá Suoma.
+Sámediggi lea ovddit ja dán válgabaji áigge atnán mávssolažžan, ahte álbmotbeaivi ávvuduvvo sámi kultuvrra vuogi mielde ja ahte sierra guovllu sápmelaččat besset oassálastit ávvudoaluide.
+Álbmotregisttardiehtovuogádahkii sáhttá almmuhit iežas eatnigiellan sámegiela.
+Dát leat vuosttaš dán válgaáigodaga álbmotbeaivedoalut ja báhcá maid dán válgaáigodaga maŋimussan daningo dat nohká dán jahkái.
+Giellabálkkašupmi addojuvvo ovttaskas olbmui dahje organisašuvdnii Norggas, Ruoŧas, Suomas dahje Ruoššas sámegiela ovddideamis.
+Sápmelaččat orrot árbevirolaš orrunguovlluineaset Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas.
+Mánáide ja nuoraide bilku ja rasisma leat hui vahátlaččat.
+Dáid sivaid dihte lea stuorra dárbu nannet jorgaleami beaktilvuođa.
+Das lei čuovgi silba bajemusas, jorba gollekruvdna, ja birra ledje duháhiid mielde helmmot.
+- "Vai máilbmi, man čoaskkis dat dál gis lea!" váidaledje guhtetguoibmáseaset.
+Guovtti ovddit sámedikki rabadettiin gudnejahtton dásseválddi presideanta válddii ovdan ILO 169-soahpamuša ratifiserema ja movttiidahtii riikka ráđđehusa ja sámedikki gávdnat ovdagáttuhis vugiid čoavdit eananvuoigatvuohtagažaldaga ja ILO-soahpamuša ratifiserema.
+Lea maid buorre muitit, stuorámus ovddu ožžo dat, geain juo ovddežis ledje stuorámus ovddut.
+Oktasašbargu šattai čavggabun sođiid maŋŋá goas Ruoŧa Johkamohkis dolle 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánssa.
+Muhto lehkot álohii ja earenoamážit ná ávvudeami beaivve čeavlát das, maid mii leat joksan ja masa leat ollen ja jotkot sápmelaččaid vuoigatvuođaid ovddideami.
+Man olu mii leatge miehtá historjjá hárjánan gullat, ahte sápmelaččat sogahuvvet ja suddet suopmelaččaide.
+Stáhtat galget duddjot gáibádusaid dasa, ahte sámi kultuvra sáhttá seailut, muhto juohke sápmelaš dahká loahpa loahpas ieš válljema das seailugo sámi kultuvra ja makkárin dat seailu boahtteáigge.
+Árbevirolaš diehtu ja máhtut leat ain árbevirolaš sámi ealáhusaid ja dujiid deháleamos oassi.
+Sámiráđi kulturdoarjagiid sáhttá ohcat elektronalaččat sin neahttasiidduid bokte.
+Mii leat álgán čoavdit dákkár dáhpáhusaid, ja ovdanbuktimis mii áigut erenoamážit árvvoštallat das, leago erohus, man bures min vuogádat máhttá jorgalit Suoma ja Norgga bealde čállojuvvon teavsttaid.
+Suomas davvisámegiela hállet eatnigiellan árvvu mielde sullii 2000 olbmo.
+Oktage dáin nággemušain ii doala deaivása.
+Anárašgiela jorgaleaddji jorgala dábálaččat oanehis virggálaš teavsttaid, dego beavdegirjjiid ja almmuhusaid ja muhtin veardde Sámedikki siskkáldas teavsttaid.
+Son lei hui viššal ja barggán ja juohke beaivvi stuoridii beasi ja rokkai feaskáriid, rokkai ja stuoridii.
+Duokkáraš dulkomat leat dušše okta vuohki deaddit ja duššin dahkat min kultuvrramet.
+Dát áššedovdit rekryterejuvvojedje duogŋat láhppon giellasohkabuolvva.
+Sápmelaččat dárbbahit maid din doarjaga, movttiidahttima ja váikkuhanválddi min viggamušaide ovddidit sámi kulturiešstivrejumi, buoridit sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádaga ja dorvvastit sámi kultuvrra bistevašvuođa oba Suomas.
+- lágádusat, nugo buohcceviesut, sosiálafuolahusa doaibmanossodagat ja ráŋggáštanlágádusat.
+Ja beaivvi ovdal juovlaruohta, de ii lean oktage čorgen stobu ii ge heŋgen buhtes láseliinniid, ii oktage lean viežžan juovlamuora, ja buvdalásain ii lean ii juovlanigáhápma ge.
+Sámi juoiganárbevierru, mas mii gullat odnenai čájánasaid, lea máhccan ovdalaččage vuoimmálaččabun.
+Guđege evttohasas ovttastahtton evttohaslisttás leat čuovvovaš dieđut: namma, evttohasnummir ja ámmát.
+Stuorámus oassi sis ássá Norgga bealde.
+- "Diet gal hoavrrid!" dajai barggánis gotka.
+Livččiige logalaš, ahte huksešeimmet maid olgo- ja dorvvolašvuođa politihkalaš ovttasbarggu viidásabbot.
+Son han sáhttá geassit gordnegihpu flávdastággui!
+2, joavkkuin VILDÁ 2020 Diamántadulvvit, joavkkuin Gájanas
+Muhto de fuomášii maid galgga dahkat!
+Stuorámus giellahámiin lea davvisámegiella, mii geavahuvvo sihke Suoma, Ruoŧa ja Norgga bealde.
+Geasseorohagat ledje lunddolaččat jávrriid dahjege buriid guollečáziid guoras.
+Ovtta beaivvi go doavttir lei julggiid nalde, iđii sáhpánčivga mas lei vuostabihttá njálmmis, ja de gal fuomášii doavttir ahte maid sii ledje vajáldahttán.
+Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virggi.
+Dain stáhtain gos sámit ásset leat eiseválddit geatnegahttojuvvon riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid bokte earret eará sihkkarastit dárbbašlaš váikkuhangaskaomiid sámegiela várás.
+Geavatlaččat okta olmmoš lea atnán fuola anárašgiela girjjálaš buvttadeamis maŋimuš 25 jagi áigge.
+Munnje sámegielaid ja sámi kultuvrraid ceavzin ii leat mihkkege ipmašiid.
+Juos du návccat čállit evttohasa nummira jienastanlihppui lea čielgasit futnon, oaččut geavahit jienasteamis válgaveahkkin iežat válljen veahki dahje válgabargi.
+Máret čohkká ja sus leat gieđat čalmmiid ovddas.
+Nu go lea báhtareaddjiide čuohci váidnu dahje vaši biebman.
+Válgaveahkis lea geatnegasvuohta seailluhit válgasuollemasvuođa dahjege doallat suollegasvuođa jienasteami oktavuođas ožžon dieđuin.
+Suomas statistihka ráhkadeapmi etnihkalaš boahtimuša vuođul lea heaggadiehtolága mielde lágaheapme juos doaimmain ii leat mearriduvvon namalassii lágas.
+Politihkka lea olu ságastallojuvvon ja dat gal loktana vel guovddážii.
+Sámi servodat lea šaddan máŋggabeallásaččabun.
+Ođastuhttin ruoŧa vuođđolágas lea jođus ja sámiid bealde mii sávvat ahte ruoŧa riikkabeaivi čuovvula suoma riikkabeaivvi ovdamearkka ja mearrida sámiid stáhtusa eamiálbmogin Ruoŧas ja ahte sámit šaddet oassin ruoŧa álbmotstivrras.
+Vássán jagis guokte gova badjánit earáid bajábeallai ja leat millii ceaggán.
+Sii čuoččuhit maid, ahte válgalávdegoddi lei guođđán čielggatkeahttá Sanila gielladáiddu dalle, go golbma evttohasa Tanja Sanila, Veikko Feodoroff ja Sergei Kp Fofonoff ásahuvvojedje.
+Virgeoapmahaš galgá maiddái skuvlema lágidemiin dahje eará láhkai fuolahit das, ahte dan bargoveagas lea bargguidis eaktudan sámegiela dáidu.
+Dasa lassin sámedikkis lea sámegiela doaimmahat, mii vástida ee. sámi giellaláhkii laktáseaddji jorgalusaid doaimmaheamis eiseválddiide, bargá sámegiela sajádaga buorideami buorrin ja oassálastá terminologiijaprošeavttaide.
+Mis sápmelaččain ii leat leamaš vejolašvuohta váikkuhit ovdal go dál makkár árvvuid midjiide bidjet dutkamušain ja almmolašvuođas.
+Sámiid sajádat čállojuvvui Suoma vuođđoláhkii jagi 1995.
+Máilbmi lea mihá stuorát go dát min beassi.
+Anárašgiela jorgaleami váldodárbbut ihtet eandalitge Sámi giellalága ja skuvlla oahpahandárbbuid bokte.
+Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat, eará áirasat ja guossit
+4. Doalvvo máhccojuvvon jienastanlihpo válgabargái.
+Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi
+Duommá ja Máret leaba muorragárddis.
+Stuora dutkijoavku čállenai ná juo 1900-logu álggus.
+Moriheimmet soahtái duođai eaklla, go dat ollii Eurohpái.
+Válgalogahallama birra ii sáhte mieđihit dieđuid go sámedikki stivrra lobiin statistihka- ja dutkamušdárkkuhusa várás.
+Báhtareapmi ja álbmogiidvádjolus johtiba dál giehtalágaid Eurohpá guovlluid.
+Gaskaáiggi rájes eará stáhtat álge šaddat sámiid ásahan orrunsajiide ja stáhtaid beroštupmi čuozai gulul maiddái davás ja dan resurssaide.
+De manai nieiddaš láhtui, doppe áiccai gordnegihpu maid áhčči lei heŋgen muhtin rohpebielkka vuollái vai sáhpánat eai olat dan.
+Eará háve ledje vajáldahttán boradit.
+Ođđaássama mielde mátta sámejoavkkut sudde suopmela��kultuvrii.
+Ođđaássama mielde maiddái álge sámiid jorgalahttit kristtalašoskui ja dát dagahii sámegiela dili fuotnáneami sihke sápmelaš dološoskku jávkama.
+Vaikkoba dat, ahte hállu veahkehit lea badjánan.
+Anáraččaid orohatlotnašuvvan čoahkkanii Anárjávrri čázádaga lahkosii.
+Strömstada rádjasoahpamuša rádjáortnedemiin jagi 1751 gessojuvvui Ruoŧa-Suoma ja Danmárkku-Norgga ráját maŋit hápmái.
+Mun oaivvildan ahte mii fertet áŋgirit bargat dainna ahte Yle Sámi Radio, SR Sámi Radio ja NRK Sámi Radio ain ožžot ovdánanvejolašvuođaid.
+Maiddái skuvllas anárašgielain addojuvvon oahpahusa mearri lea jahkásaččat lassánan dovdomassii justa giellabeassedoaimma ánssus.
+Ovddut leat olahuvvon dan mielde go dat leat vuos ánssášuvvon ja dasto juhkkojuvvon.
+Nubbi čájeha duhtavašvuođa Parisa dálkkádatsoahpamuša šattadettiin, nubbi čájeha presideanttaid Obama ja Putina oktii čalmmiid smiehttamin čovdosa Syria gažaldahkii.
+Davvisámegielas ja anárašgielas leat seamma morfologalaš kategoriijat ja sullii seammalágan suorggádusat, ja lea álki fievrridit sojaheami ja suorggideami gielas nubbái.
+Ovttas mis leat nana oktavuođat nu oarjjás go nuorttas, ja dát lokte min ovttas Ruoŧain earenoamášsajádahkii.
+Min bargu ii lea válmmas, muhto olu lea vel dahkamuš sámiid vuoigatvuođaid, kultuvrra ja giela ovddideami várás.
+Jienastanvuoigatvuohtaregistarii ii dárbbaš sierra almmuhit.
+Badjesámiin ássan čuovui bohccuid lunddolaš geinnodagaid mearrarittu geasseorohagain álo suddjes meahcceguovlluide ja duoddariidda.
+Ja de lihkke buohkat ja boradedje, ja de gal dearvvasmuvve fas.
+Alimus hálddahusriekti hilgu váidagiid maid ledje dahkan nuortalaččaid ovdaolbmoválggas.
+Anáraččain leamašan guollebivddu, meahccebivddu ja maŋŋelis maiddái šibitdoalu várás ovttas golbmii bajiid mielde orrojuvvon saji.
+Sámekultuvra gártá áinge deaivat stuorra hástalusaid.
+Áhkanjárga dahjege Narviika (dárogillii: Narvik) lea gielda ja gávpot Nordlándda fylkkasuohkanis.
+Láhkaásaheapmi galgá váldit vuhtii sápmelaččaid vuoigatvuođaid maid sámi guovllu olggobealde - dán ášši ovddideami várás bivdit dis, buorit árvoguossit, earenoamáš doarjaga.
+Muhtimat ledje stuorábut go earát, já muhtimat fas unnibut: muhtimat ledje viššalat, ja earát fas láikkit; ja muhtimat liikojedje vuššon guollegáhkuide buorebut go biergogáhkuide, ja earát fas liikojedje biergogáhkuide buorebut go vuššon guollegáhkuide.
+Máhco jienastanlihpo guovdu nu, ahte nummir báhcá máhcahaga siskkobeallái iige oidno olggobeallai.
+Min kultuvra lea geahččaluvvot rivvejuvvot ja oamastallojuvvot.
+Ođđaássama mielde eanadoallu bođii maiddái sámiid ruovttuguvlui.
+Sieiddit leat vejolaččat doaibman maiddái siiddaid gaskasaš rádječuoldan.
+Sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin vuođđuduvai duon lágas lagamustá jorgaleapmái ja tulkomii.
+Dáin mii leat ceavzán ovttas ja min ovddit buolvvaid áŋgiris bargguin ja vuollánmeahttunvuođain.
+Dainna oaivvildedje buori, mii galggai čuovvovaš jagiin boahtit.
+Goappáge ovdu lea figgat ovddidit ovttasbargui vuođđuduvvi dorvvolašvuođa, mii sisttisdoallá maid geahččaleami ovddidit dakkár doaimmaid, mat boktet luohttámuša.
+Ođđaássama mielde stáhta, girku ja turisttat beroštuvve sámiid ruovttuguovllus.
+Min sápmelaš fuolkkit ja ustibat Norggas sáhttet šaddat heaitit boazobarggu ja luohpat eallinvuogisteaset, jos Norgga stáhta bággonjuovvanmearrádusat olláhuvvet.
+Vaikke son várra diehtá gos gánda lea, son ii siđa muitalit.
+Sámiid ruovttuguovllus virgeoapmahaččain lea geatnegasvuohta ovddidit doaimmain sámegiela geavaheami.
+Dahket dan, gehččet "Dan Dovdameahttuma!" ávžžuhii Vuoras.
+Sámi dáiddárat leat buktán sámi kultuvrra árbevieruid ja searvvušlašvuođa oassin ođđa modearna dáidaga, mii ii eale duššefal galleriain, muhto árgabeaivvis, interneahtas ja sosiála medias.
+Giellabeassedoaibma ja nuortalašgiela skuvlaoahpahus leat goittotge muhtin veardde lasihan giela geavaheami suomagiela bálddas.
+Sámegielaid sajádat lea áitatvuloš vaikke sámegielaid dilli lea muhtin osiin maŋimuš jagiin buorránan.
+Nubbi guoská olahuvvon ovddu ja nubbi haddegilvonávccaid.
+Livččii buorre gávdnat doarvái almmolaš dahje juobe fitnodagaid buohta čatnašumiid das, ahte dat ávki, mii boahtá, geavahuvvo dan mielde go leamaš sáhka, nappo bargosajiid dorvvasteapmái.
+Mii deattuhat alit oahpu (allaskuvllas/universitehtas) sámegielas, vásáhusaid sullasaš bargguin ja gelbbolašvuođa sámi servodat- ja gielladilis.
+Galgá atnit mielas, olu nuorat háliidit bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dáin uhkiin fuolakeahttá.
+Sápmelaččat leat Eurohpa uniovnna guovllu áidna eamiálbmot.
+Lea buorre dálki odne, lea hui liekkas.
+Máret ii oaččo vástádusa gažaldahkasis.
+Várrevielttis lei oktonas uhca giláš.
+Son manai vuovdái ja geahčadii smávva guosažiid.
+Ja justa dalle girdiledje buot ruksesruoivilat beatnat-ruovssomuorjemuorain gilvvagárddis.
+Anárašgiella lea sámegielain áidna mii hállojuvvo dušše Suomas ja mii lea árbevirolaččat hállon dušše Anára gielddas.
+- válddahallat stáhta geatnegasvuođaid sámi álbmoga ektui
+Nuortalaččat leat lassin ollašuhttán unnahámát boazodoalu.
+Vuogádat ii velá sirre iešguđet sámegielaid.
+- ruovttueatnamis gielddaid mearridan ovdajienastanbáikkit, dávjá ovdamearkka dihte gielddaid virgedoaimmahagat dadje boasttat.
+Várra sámi boazodoallokultuvrra lea hui boaris, daningo ealáhus lea hui spesialiserejuvvon ja sámegielas leat hui viiddis boazodollui gulavaš terminologiija.
+Buot ravddamuš fenomenat leat fuolastuhttán min.
+Mis lea biebmu nohkan ja fertet vuolgit ohcat eambbo.
+- gielda, mas áiggut álgit evttohassan, lea du ruoktogielda.
+Dat lea earenoamáš ovdamearka máŋggabeallásaš sámi kultuvrras, gielda lea guolásteaddje- ja boazosápmelaš kultuvrra mihtilmas guovlu.
+Yle Sámi oažžun dieđuid mielde Davvi-Suoma hálddahusriekti cealká, ahte Tanja Sanila galgá atnit nuortalašgielat olmmožin.
+- loktet Sámi parlamentáralaš ráđi ovttasbarggu árvvu
+Haddegilvonákca lea váttisvuohta, man oassebeali leat dovdán, vaikko ovttaoaivilvuohta ii leatge vel gávdnon.
+Máret smiehttá, ahte dat lea oaidnán gosa Duommá lea mannan:
+Dán bargui ii leat fásta jorgaleaddji.
+Váldostivrii válljejuvvon áirasiid mearri, 17-85 lea gitta gieldda ássiidlogus.
+Mii diehtit geat mii leat, gos boahtit ja gosa leat manname.
+Siiddiide oaffaruššui guolli, biergu, dávttit sihke maŋŋá maiddái ruhta ja eará árvobiergasat.
+Go máilbmi lea rievdan ja go leat deaivan ođđa uhkiid, de mii leat čájehan, ahte mii eat vuollán ja mii seailudit sápmelašvuođa boahtte buolvvaide.
+Suomas sápmelašvuohta lea meroštallojuvvon sámediggelága goalmmát paragráfas (3 §) ja dan váldovuođustussan lea sámegiella.
+Oaččut jienastit dušše ovtta evttohasa.
+Mun giittán bovdejumi ovddas Suoma Sámedikki rahpamii.
+Mii ieža diehtit maid sámi kultuvrras galgá dutkat ja mii ieža maid dahkat dan buoremusat.
+Álbmotárbbi mielde sámit álge bivdit gottiid ja guođohit daid dan maŋŋá boazun.
+Ja de áicen gotkkabeasi, mii lei nu allat, ahte olii gitta albmái.
+Hálddahusriekti hilgu buot váidagiid áššis.
+Sádde evttohusat bálkkašumi vuoitin oktan čálalaš ákkastallamiin, mii sáhttá leat eanemusat 1-2 siiddu, maŋimustá miessemánu 30. beaivve 2014 čujuhussii:
+Sámiin lea leamaš jagi 1996 rájes ruovttuguovllusteaset iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen vuođđolága mielde.
+Jahkebeali siste deike leat boahtán badjel 30 000 báhtareaddji ja sii bohtet ain lasi.
+Mun háliidan maid sávvat lihku eará ođđa ja ođđasis válljejuvvon áirasiidda, ja sávan ahte dii lihkostuvašeiddet daid hástalusaiguin ja vejolašvuođaiguin mat dis leat dán áigodagas.
+Sámi álbmoga boahtteáigi ii leat eahpesihkar nu guhká, go seailluhit kultuvrramet árvvuid, árbevieruid ja iežamet searvvušvuođa.
+Báhtareami luonduge lea rievdan: johtui vulget eará sajisge go heađi guovdu.
+Mii sápmelaččat leat ovddastan Suoma máilmmis.
+Dát bargu lea juo bistán badjel 20 jagi.
+Juovlaruohta dearvvuođat-sáddaga stivrejit Jovna Aikio, Anne Kirste Aikio ja Heli Huovinen.
+Mii leat bargagoahtán sámi giellabarggu oktasaš organiseremiin movt dat galggašii doaibmat.
+Dálkkádatrievdan, ruvkefidnut, ekonomiijavuogádat, byrokratiija ja láhkaásaheami váilevašvuođat soitet lea ilá máŋgga sápmelašnurrii liigi ja sii šaddet válljet eará go soga árbevirolaš ealáhusa.
+Dilálašvuohta čájeha min sápmelaččaid sitkatvuođa ja min kultuvrra riggodaga.
+Nu alla beasi eai sáhte viššaleamos gotkkatge hukset.
+Earret vuoigatvuohta iešmearrideapmái julggaštusas leat artihkkalat go guoská eamiálbmogiid riekti oamastit, geavahit ja hálddašit eatnama, territoriaid ja luonddunávccaid gait dehalepmosat go geahččá sámi oaidninčiegas.
+Ahte dál bákkus boahtá ovdan dat, mii lea čihkosis dahje báhcán oainnekeahttá.
+Sámit bálvaledje luondduháldiid, dego (Biegga-albmá, Biegga-gállá), bajánipmila (Dierpmis - Äijjih - Áddjá) ja nisson sihke eatnivuođa háldi Sáráhkká ja meahccebivddu háldi Juoksáhkká.
+Eallogeahččit ja bearrašat elle johtti dahjege nomádalaš eallinvuogi.
+Suomas livččii omd. sierralágán ja kultuvrralaččat geafit govva almmá min beakkán dáiddára Áillohačča, Nils Aslak Valkeapää haga.
+Dál vuosttaš háve dilálašvuođa sáhttá maid čuovvut interneahtas.
+Gudnejahtton dásseválddi presideanta, árvvus adnon ministtar, Norgga ja Ruoŧa sámedikki presideanttat, buorit árvoguossit!
+Mii galgat maid doarjut buot Suoma sámi kultuvrraid dássebealagit, nu ahte gudnejahttit ja atnit árvvus guhtet guimmiideamet.
+Sámit leat bivdán biebmun gotti, ealgga sihke eanalottiid.
+Gielddaid bargun lea lágidit ássiide máŋggaid bálvalusaid.
+Lága mielde sámiid ruovttuguovllu stáhta ja gieldda virgeoapmahaččat galget bargoveaga bálkáhettiin fuolahit das, ahte guđege virgebáikkis lea vejolaš bálvalit áššehasaid maiddái sámegielain.
+Son geahččala ain ohcat Duommá.
+Álbmogat adnojuvvojit álgoálbmogin, jos daid máttut ásse riikkas dahje dan geográfalaš guovllus, masa riika gullá, riikka hálduiváldima, ásaiduhttima dehe dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge.
+Vaikke sámegielaid leat muhtin veardde bastán ealáskahttit, dárbbašit dat olu sierranas doarjjadoaimmaid seailun dihtii buolvvas nubbái.

eval/test.sms-fi.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+Tu'tǩǩumuužž da tu'tǩǩeemteäggtõõzz õõlǥ'či koordinoida õhttsažtuâjast valdiai, aartkla suåvtõõzz da äv.
+Vasu täävvtõzzân lij päärna jii'jjesnallšemvuõđ da puärrsi vuäinnmõõzzi lokku vä'lldmõš toimmjumuužž järjstumuužžâšt jm. päärna ǩiõčclâ'sttmuužž, taarbb da puõ'tti ääi'j vuäinnmõožž, päärna miõlǩiessi ää'šš, ravvõsvuõđ da päärna persoonlaž tue'rjj da ohjjeemtaarbid.
+Vu'vddvaaldšemve'rǧǧpõõrtid tuejjed sää'mǩiõllsaž kääzzkâ'sttem-õõutilååkk saa'mi dommvoudda.
+Snimldõk: Inga-Briitta Magga.
+Plaan lij õin tarbb õõudâsviikkâd ââlddbužže tue'jjeemnää'l õhttsažtuâ'jast sää'mvuu'vd personkåå'dd, puärrsi da jee'res õhttsažtuâ'jjlaivui'm.
+Privatoummu, joouk le'be õhttsažkåå'dd Taarrâst, Ruõccâst, Lää'ddjânnmest da Ruõššjânnmest vuei'tte tuejjeed e'tǩǩõõzz ee'jj 2014 ciist vuäǯǯjest.
+Prograamm pooddâst vuäitt friijeld čuä'jted musiikk- le'be jee'res kultturprograammid.
+Tän ǩiiđ lij alttuum še nuõrttsää'mǩiõllsa abbâz ǩiõttǩee'rjtemtuâjj.
+Tukes da låå'voocci le'jje läittam tu'mmstõõǥǥi diõtt Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõ'tte.
+Ouddmättõõzz vueitet järjsted jun- a pei'vvhååidâst le'be škooulâst.
+Lää'ǩkpiizzar välddtuâjjan lij tuåimmjed saa'mi vuõiggâdvuõđid kuõskki aa'šši valmštõõlljen da aa'šši ou'ddepu'httjen sää'mtee'ǧǧ vaaldšmest.
+Päärna, piârri da personkåå'ddin čõõđtum saǥstõõllmuužži vuađâlt raajât håiddâ'kksai päärnai peâmmplaan.
+Čeä'ppvuõđpeivva ää'rbvuâlžânji kuulli sää'm kulttuu're kuõskki šlaajjâst jeät leäkku veâl tuejjuum tu'mmstõõǥǥid.
+Tuâjj-joukk lij ǩee'rjtam lääddas da čõõđtam Akwé: Kon vuä'ppõõzzid.
+Sää'mtee'ǧǧi vuei'ne'lm mie'ldd Lää'ddjânnam ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž vääžnmõs teäddäärvin â'lǧǧe lee'd čõõđtemnallšem pukin Lää'ddjânnam tuejjumuužžâst, jiâ-ka hå't mâka energiapolitiikklaž kõjldõõzz vuäǯǯ mõõnnâd pâ'jjel Lää'ddjânnam ooumažvuõiggâdvuõđi vääžnmõs teäddäärvi.
+Ǩiiđ pei'vvmä'tǩǩ " Johtin meara gáttai " / " miârr-riddu " riâžžât ǩie'ssmannu aalǥâst vuâlla škooulekksaid.
+Tuâi o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei tuâjjtobddmõõžž koontâr- da ǩee'rjtue'lljõstuâjain.
+Tuåimmpäi'ǩǩ lij Sää'mtee'ǧǧ tuâjjlažkåå'ddest Sajoozzâst.
+Vuâđđlää'jjvälljkåå'dd vuä'pstõs i'llakku teâuddjõõvvâm.
+Luâđ ââlǥče kuullâd kõskksaž vue'ssen päärna juõ'ǩǩpei'vvsaž jie'llem.
+Oulu ärvvtõõllmõ'šše vuässõ'tte še Â'vvel lookkjiškooul Villasat - joukk taansineez Doaivut da vuoimmehuvvat (Tuäiv da pe'ttõõttmõõžž).
+Nuõrttsää'mǩiõl mainsteeji mie'rr lij pâ'jjel 350.
+Mä. aanarsää'mǩiõl jåårǥlõ'tti Saammal Morottaja
+8:40-9:00 Saa'mi pannmaterialaž kultturpreeddan suõ'jjõs Lää'ddjânnmest Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi
+Nuõrisuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei da vää'rrsaaǥǥjåå'đteei jiâ taarbâž lee'd sää'mtee'ǧǧ vuä'ssla.
+Seämma poodd puõ'đi miõ'lle saa'mi histoor da tõn ääi'j ǩiõččlõõttâmvue'ǩǩ, klasstõõllâd saa'mid vue'lab roodd vuâlla kuullven.
+Čiõ'lǧǧeei tuâjjan lij håiddad vaaldšemšuurmõ'sse kuulli juõ'ǩǩpeivvsaž vaaldšemvuõđlaž tuâjaid, mâ'te ââ'nned huõl sää'mtee'ǧǧi da takaisååbbar valmštõõllmest vaaldšemšuurmõõzz håiddmen vuä'ssäiggsen Sää'mkulttuurkõõskõs projektšuurmõõzz tuâjaid.
+Â'vvel pââibužškooul: Sara Nuorgam (tâ'vvsää'm)
+Alttõõzzid sää'mtee'ǧǧ nõõm da saaǥǥjåå'đteei ämmatnõõm mu'ttem diõtt tuejjii sää'mtee'ǧǧ vuässlaž Asko Länsman.
+Ä'šštobddituâjj-joouk tuåimmepiijjâm-alttõõzz Lää'ddjânnam ri'ǩǩe, â'lǧǧe čõõđted da tuåimmepiijjmõš âlgg ä'lǧǧed ä'lššânji Lää'ddjânnam riikk da sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjain, ", nääi't õõlǥat saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjärvi, kåå'tt lij tuåimmjam še meersaž 8 (j) - ä'šštobddituâjj-joouk saaǥǥjåå'đtee'jen.
+Tuâi o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs ve'ǩǩe suåppi õllškooultu'tǩǩõs, pirrõsaa'šši da vaaldšemvuõđlaž tuâjai tobddmõš da ri'jttjeei eŋgglõsǩiõl silttumuš.
+Sää'mte'ǧǧ lij čõõđtam õhttse'žže kääuc ođđ materiaal ee'jj 2014 vuõssmõs neä'ttli äi'ǧǧen.
+Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõs juätkk sää'mpäärnai- da nuõri ǩiõl da kulttuur tue'rjjumuužž tuåimmjem tuâjjpõõrti, teemmpeei'vi da čeä'ppvuõđpeei'vi pääi'ǩ.
+Vuõssnaroodi ää'rbvuâlaž teâđaid kuõskki biodiversiteettsuåppmõõžž 8 j aartiikli'žže kuõskki Akwé:Kon - vuä'pstemvuõtt lij valddum testtâânnmõ'šše Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan ta'rǩǩeem poodd.
+Ǩerjja ko'lle še ääi'jab čõõđtum tuâjjǩee'rj 5- da 6 - klaassid.
+Anne-Maret Labba - vää'rrvuä'sslaž Sammeli Salonen
+Sää'mte'ǧǧ da Meä'cchalltõs liâ puättam saaǥǥstõõllmõõžžeez mie'ldd tõõzz, što nõõmtum tuâjjä'rttel valmštââll Akwé:Kon - vuä'ppõõzzi suåvvtumuužž Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst.
+Čeä'ppvuõđpei'vv riâžžât sää'mtee'ǧǧ da Suä'đjel kåå'dd õhttsažtuâjjan.
+Maaddârääkk mainnsi da Ánná da Saammâl maainstem vuârai kõõskõst vuäitt mättjed aanarsäämas hää'sǩeld.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što pirrõsministeria oudd vuä'ppõõzz Akwé: Kon - vuä'ppõõzzi suåvvtumuužžâst pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllâmproseezzâst di mäddââ'nnem- da
+Sää'mte'ǧǧ lij vuâđđääm sää'm ǩiõlltuâjj-ciist, koonn ju'rddmõššân lij u'vdded tobdstõõzz sää'mǩiõllsai kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkâm peä'lest tuejjuum o'nnstemnallšem tuâjast Lää'ddjânnmest.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv lij bie'ǩǩ Nuõrr Kulttur- podd.
+Sää'mte'ǧǧ reäšš ođđ nõmmǩeâštõõttmõõžž, koon jurddân lij kaunnâd Aanar ceerkavsi'jdde ee'jjest 2012 valmštõõllâm vue'lnn åårrai Sää'mkulttuurkõõskõ'sse tõn miârkksõõvvmõõžž da tuåimmuužž mie'lddsaž nõmm.
+Meeraikõskksaž aartikla 8 (j) -tuâjj-joouk (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions) valmštââll biodiversiteettsuåppmõõžž puõ'tti vuä'ssbie'llsåbbar, kåå'tt såbbrõõžžât ee'jjest 2012 Indiast da valmštââll alttõõzzid vuä'ssbie'llsåbbar aartikla 8 (j) kuõskki tu'mmstõkkân.
+" Leäm šiõǥǥ miõlâst sää'mtee'ǧǧ såbbar primmum tuåimmjemprogra'mme.
+Rau'ǩǩeš sää'maa'šši tâ'vvjânnamlaž ve'rǧǧorgaan raajjâd e'tǩǩõs tõ'st mä'htt puõ'tti ainsmâ'ttem saaǥǥstõõllmõõžž vuei'tet čõõđted.
+Sää'mvuu'd viiǥǥât meeraikõskksaž kongressää'ššlai tie'ttemvuõ'tte määŋgpeällsi'žžen da nåkam miârkksõõvvi sååbbarpäi'ǩǩen, kåå'tt lij jee'resnallšem."Aanra puä'tte tõk põrggâz da organisatiad, kook haa'lee noorõõttâmpooddâst jeänab, ko joukktu'ri'smmpääi'ǩ le'be pue'rben sää'mkulttuur da o'dinakaivuõđ luâđ tuåimmjeei kääzzkõõzzivui'm ", särnn ha'ŋǩǩõõzz jåå'đtee'jen va'lljuum aanarneǩ, šâddvuõđstes nuõrttsä'mmlaž Marja Männistö.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'm ǩiõllcistt - Gollegiella
+Tuâjj-joukk oudd veâl alttõõzz, što åå'n oođeem määŋgnallšemvuõttstrategiia da tuåimmjemprogra'mme, mie'rǩǩeet veâl på'rddǩerjja ođđ tuåimmtuâjaid ää'rbvuâlaž teâđai suõ'jjeem diõtt.
+Mädd- da meä'cctäällmimisteria lij raukkâm sää'mtee'ǧǧest ceâlkâlm kue'llšee'llemlää'jj obboođumuužžâst valmštõõllâm tuâjj-joouk smiõtldõõǥǥâst.
+Tuâjj-joukk âânn vääznai ä'ššen, što kåå'dd še vä'ldde lokku vuä'ppõõzz ha'ŋǩǩõõzzeez beä'lnn.
+Proje'ktt-tuâjjla tuåimmpäi'ǩǩ sâjjdââtt sää'mkultturkõõskõs Sajõõzzâst.
+Siõreest päärnaž mättji sosiaalaž čeä'ppvuõtte, tue'jjeed tuââ'jj da âânnet luâđ reeǧǧesvuõđid da pirǧǧeed kõõrâs luâđâst.
+Pääkkte'm Akwé: Kon vuä'ppõõzz liâ valmštõllum õõutsââ'jest alggmeerai võboršee'ǩǩivui'm da primmum biodiversiteettsuåppâm vuä'ssbie'llsåbbrest ee'jjest 2004.
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei ämmatnõõm vaajtumuš ŠpresidenttânŠ lââ'zzte'čči äärvouddmõõžž da čiõlǥe'čči saaǥǥjåå'đteei tuõđnallšem stattuuzz narood ee'ttǩâ'sttem orgaan saaǥǥjåå'đteejan.
+Ǩee'rj kärtteei, Salli Parikka (Wahlberg), lij kärttääm määŋgaid pärnaid da nuõrid jurddum ǩee'rjid (www.salliparikka.com).
+Tuâjj-joouk saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi vuäinn rapoort valmštumuužž miârkksõõvvâmnallšem äiggavuäǯǯmõssân da nu'tt, štõ tõt rääjj šiõǥǥ vuâđ meersaž da meeraikõskksaž luâđ määŋgnallšemvuõttpolitiikk beälla."Vääžnmõs ministeriad da ve'rǧǧnee'ǩǩ čõnnõ'tte ooudâsviikkâd saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđaid.
+Nuõrttsää'mǩiõl jåårǥlõ'tti - Merja Fofonoff
+Ciistsumm lij 15 000 eu'rred, kåå'tt miõđâd privatoummid, jooukid, õhttsažkoo'ddid, organisaatiaid le'be stroi'ttlid, kook lie o'nnstam tuejjeed sää'mǩiõl ou'dde miârkkšõõvvâmnallšem tuâi sää'mǩiõl ooudâsviikkmõõžžâst.
+Mij, Sää'mtee'ǧǧ da čeä'ppnee'ǩǩin da ǩiõtt-tuâjain õõlǥči õhtteed viõǥǥeez õhttsaž sää'mkultturpolitiiklaž prograamm tuejjumu'šše.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV da tõ'st III-II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 2448,54 - 2505,49 eu'rred / mp).
+Ceâlkâlmraukkmõõžž mie'ldd smiõtldõõǥǥ vuâđain raajât ministeria ve'rǧǧooumažtuâjjan e'tǩǩõs halltõõzz e'tǩǩõssân da nu'tt ee'jj sizz kue'llšee'llemlää'ǩǩen.
+Lää'ssteâđaid tuâjast oudd lää'ǩǩpiisar Aimo Guttorm, te'l.
+tâ'vvsää'm nomiini da tuâjjsaa'ni soojtemšlaai da uvddum muä'dd ouddmiârkai soojtumuužž.
+Maacctõõzz mie'ldd vuä'ǯǯum teâđ âânet äu'ǩǩen sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j õõuđâsviikkâmtuâ'jast.
+Valdiain âlgg u'vdded sää'mtegga piiriee'jji põõšši teäggtõõzz äimm-muuttõõzz šiõttõõvvmõ'šše, tõn tu'tǩǩumu'šše da jiijjâz äimmpolitiikk ooudâsviikkmõ'šše.
+Vaalpââ'jj juätkkai ee'jj 2015 loopp räjja.
+Vuõiggâdvuõttministeria lij puättam vuâstta ǩee'rjin, kåå'tt kuâskk takai rä'tǩǩumuužž äiggavuäǯǯam diõtt saa'mi vuõiggâdvuõttstattuuzz pue'reem diõtt jee'res vaaldšemvuu'din da lää'jjšiõttõõzzâst.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjumuužžâst tue'jjeet õhttsažtuââj Sää'mtee'ggain.
+/ VI mie'ldd vuâđđpä'lǩǩ lij 1 489,69 eu'rred / mp, koon lââ'ššen määu'set 24% sää'mvuu'd lââ'zz da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõvvi tuâjjtobddâmlââ'žž.
+Plaaneei tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mtee'ǧǧ piizarkåå'dd sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Aanarsä'mmla Matti Morottaja tuejjeem nõmme'tǩǩõs Sajos lij va'lljuum sää'mkulttuurkõõskõõzz nõmmǩeâšttõõttmõõžž vuõi'ttjen.
+Lââ'ssen sakkeemve'rǧǧkonttrest lij occum da ju'n vuõǯǯum Sajos nõ'mme jiijjâz säi'mmkodd addrõõzzin www.sajos.fi
+Te'l ko õõlǥtummuužž riâššat pei'vvhåiddpääi'ǩest, õuddmätt'tõzze šiõtteed teu'dded še pei'vvhååidlää'jj.
+tää'zz pââ'jde suei'nn- da peälddko'rvvõõzzid. Vuõsstuâjjan tuärjjõõzzin staanâd
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VII.
+Sää'mte'ǧǧ lij piijjâm täävtõssân sosial- da tiõrvâsvuõttvuu'dest što sä'mmlaid jurddum sosialvuu'd kääzzkõõzz liâ plannum miârkkšõõvee'l saa'mi jii'jjes kulttuur šõddâmaalǥin, sä'mmlai ä'rbbvuõtt äärv da jie'llemvue'ǩǩ lokku vää'ldee'l da što kääzzkõõzz čõõđtet sää'mǩiõlin da saa'mi jii'jjesvaaldšem vuâđast.
+- sää'm ǩiõlâst da kulttuurest
+Lââ'ssen haa'lääm spä'ssbõõžžâd sää'mtee'ǧǧ da sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Sámi Duodji taarbi lokku välddmõõžžâst ".
+Sä'mmla materiaalbaaŋk õõudâsviikkmuš interne'tte lij vääžnai sää'mǩiõllsai håiddâkksai peâmmaunstõõzzi õõutsâ'jja noorrmužže håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd da puärrsi áánnma.
+Ruõcc, Lää'ddjânnam da Taar Sää'mtee'ǧǧ di Ruõšš saa'mi õhttsažtuâjjorgan, Saa'mi Parlamentaarlaž Suåvtõs (SPN), vuârdd tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž ooudâsviikkâd saa'mi raajid pâ'jjel mõõnni õhttsažtuâj veâl pue'rab årra, lââ'zztee'l saa'mi õ'httekuullmõõžž da raajjâd SPN:st saa'mi õhttsaž pââimõs võboršeǩǩnallšem orgaan jiijjâz-i vaaldšemraajõõzzin.
+Sää'mǩiõll lij sää'm alggmeer ǩiõll.
+Čeä'ppvuõđpeivva riâžžât buss jåå'đtumuužž juõ'ǩǩ å'rnn sää'mvuu'din.
+ raajât mainnzin da ärvstõõllmuužžin vue'ss juõ'ǩǩpei'vvsaid tuåimid
+ää'šš ou'ddepu'htti Inga-Briitta Magga, lää'ǩǩpiisar Aimo Guttorm da vuâllaǩee'rjtam.
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saa'mid pue'rab ouldõõzzid jii'jjesnallšee'l ââ'nned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jie'llemvue'ǩǩtuejjumuužžâs di håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saa'mi takai jie'llemvue'jji šõddmõõžžid.
+Jeä'ǩǩespââi voddõõttjen liâ Áillohaš Doahkki; Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari da Rune Leskinen di Inga Juuso, Johan Anders Bær da Niko Valkeapää.
+Cistt ooudald vuäǧǧai juä'tǩǩed tuâi sää'mǩiõl staattuuzz kaggäm pirr da sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzi pue'reem ou'dde.
+Alggmee'r õhttsažtuâ'jj lij alttuum sä'mmla päärnaikulttuurkõskkõõzz tuåimest päärnai kulttuur beä'lest.
+Máret Sára Máret Sára lij šõddâm e. 1947 Pessjooǥǥâst Porsanger kåå'ddest Taarrâst.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩeemriâššmõõžž õõlǥtemtää'zz IV da tõ'st II klaass mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ 2 458,77 eu'rred / mp).
+Nuõrisuåvtõs puätt tuõjjstõõllâd nuõripolitiikklaž aa'šši pirr da tuåmmai sää'mnuõri õhttsaž jiõnnân, nu'tt meeraikõskksânji ko še sää'mvuu'din.
+Koontârpiizar tuâjain lij mie'rruum sää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžž 41 §:fâst.
+Pekka Aikio jåå'đat sää'mtee'ǧǧ vaal-lu'vddkåå'dd
+Sää'mǩiõl jeälltem tuåimmtuâjjprograamm e'tǩǩõs lij u'vddum ministrid
+Ha'ŋǩǩõõzz vä'lddteäggteei lij EU:n Interreg IV A Nord Sää'mjânnam.
+Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm õhttsažtâ'vvjânmmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon-nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumš puõ'ttiääi'jest.
+Jee'res čuä'jtõõzz liâ še pue'ttmen - teâđtep tõin mâ'ŋŋlakast!
+Saa'mi ǩiõtt-tuâjjlai seä'rvv Sámi Duodji ry vuässââtt čuäjtõõđee'l da kaaupšee'l ouddseez.
+čiâss 15.15 - 16.00 Ooudâsviikkâmpeei'vi õ'httepiijjmõš da sää'm pannmu'šttempuõccâmvuõđ håiddpälggaz ooudâsviikkâm meä'rtumuš.
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõõzz såbbar õhttvuõđâst rie'ššeš u'ccseminaar, koon teemmen le'jje nuõripolitiikklaž ää'šš.
+Naroodlaž tää'zzest âlgg raajjâd äimmlää'jjid, kooi vie'ǩǩin čõõggât kaa'stid da teäggtet äimm-muuttõõzz čõggâmtuåimid da staanât vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđid äimm-muuttõõzzâst.
+Lââ'ssteâđaid: Pia Ruotsala, sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar, Sää'mte'ǧǧ, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kåå'dd jå'ttee hanǩǩõõzz raajeel'l õhttsažtuâ'jjsuåppmõõžž.
+Projeekt diõtt Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ ååcc
+Tuåimtam: Anni Näkkäläjärvi
+Ǩiõllciist vuei'tet u'vdded ouddmiârkkan ǩee'rjlaž, njää'lmlaž le'be jee'res aa'šši diõtt, kook lie jee'resnallšem tuåimmjemvuu'din.
+Puk tuåim aartikla 8 (j) tuåimmepiijjâm diõtt â'lǧǧe valmštõõllâd da čõõđted õhttsažtuâjast alggmeeraivui'm. "
+11.15-11.20 Ǩiõlltuâjj-ciist ǩeeiǥumuš Kultturminister Stefan Wallin
+Da vuârdam ää'lšest, što ä'lǧǧep tuejjeed tuâj tän histoorlaž ää'šš pirr, le'be nu'tt, što vuäǯǯap äigga sää'msuåppmõõžž kolmmen jânnmest, ko'st jälstep ", juä'tkk Egil Olli.
+Aanarsää'm ee'jjest 2011 čõõđtum čõhččlookkânpââi aabbâs lij vuäǯǯam pa'ldde tuâjjǩee'rj
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi.
+Tõi'd tue'jjeet takainalla õhttuum jie'llemvue'ǩǩen le'be jä'rrsi ämmti kuâŋŋ.
+Persoon liâ klasstõllum še jie'nnǩiõl mie'ldd. Ǩiõllsaž klasstõõllmõš lij stäbbjab ä'šš: Sää'mtee'ǧǧ mie'ldd statistiikkid âlgg ââ'nnet tå'lǩ koon-ne årra puu'tt u'vddjen, ko vuâlla 18-âkksai jie'nnǩiõl i'lmmtumuužž liâ sä'ttnallšem, jiâ tää'rǩeld u'vddum da jiõnstemvuõiggâdvuõttâkksain määŋgas kue'dde i'lmmteǩâni jie'nnǩiõles.
+Sää'mčeä'ppnee'ǩǩi Marja Helander da Outi Pieski Sajo'sse tuejjeem čeäppõstuejjõõzzid čõõđtet da čuäjtet mââibaarǥjeä'ǩǩää 3.4. čiâss 20 ä'lǧǧem sää'm kulttur jeä'ǩǩääst.
+Päärnaivui'm ââlǥče âânned nut jiânnai ko mååžna luâvas karttvuađlaž õlmmumuužž.
+Parlame'ntt priimi vue'ssmannust kuåivâslää'jj 169 § mie'lddlaž muttâz, koon mie'ldd Tukes vuäitt vuâđđõttum määi'nest ooʒʒi raukkmõõžžâst malmmooccâmlåå'v le'be kå'llšku'lljeemlåå'v viõǥǥâståårram juätkkjumuužž le'be kuåivâslåå'v le'be kuåivâs-staanvuõđlåå'v kuõskki tu'mmstõõǥǥâst mie'rreed, što låå'vest õhttlõvvõttum tuåimmtuâjaid vuei'tet läittmõõžžâst huõlǩâni riõmmâd låå'pptu'mmstõõǥǥ jää'ǩǩtee'l."Parlamee'nt tuejjeem muuttâs leäi teâpstum da sää'mte'ǧǧ tuejjii e'tǩǩõõzz veâl vaaldšemvä'lljkåå'dd kuullâm õhttvuõđâst, što ou'ddelgo kuåivâslää'jj riõmât mu'tted, vue'rtet Pââimõs halltõsvuõiggâdvuõtt linnjjumuužž kuåivâslää'jj tiu'ddepiijjmõõžžâst.
+Vee'rj tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Päärnast lij pâi ǩiine ooumaž ǩeäzz na'ddjõõttâd, ǩeäst vuäitt kõõččâd, jos i'lla jiõčč piâzzám tuõtti pohttmõžže le'be jos lij ärvvstõõllámpohttmõõzzâst pannaainâs.
+- Lää'ddjânnam âlgg tiuddeed meeraikõskksaž da halltõsprogra'mme ǩee'rjtum õõlǥtumuužžeez sää'm-meer da sää'mǩiõl ou'dde.
+Sää'mte'ǧǧ lij pe'cclest sää'mvuu'd åålǥbeä'lnn jälsteei sää'mpäärnai ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjumuužžâst.
+Tuåimmjemplaan âânn se'st sää'mtee'ǧǧ vä'lddtäävtõõzzid di tää'rǩes õhttsaž da sektorpuõttlaž täävtõõzzid sää'mtee'ǧǧ vaalpâjja 2012-15.
+Sää'mte'ǧǧ vuâđđad õ'httekuullâmvuõ'tte nuõrisuåvtõõzz da nuõripiisar vee'rj.
+Čuä'jtõõzz leäi o'hhjääm Ville Köngäs, tõt vuâǯǯai ǩiiččee'jid loŋŋned mie'ldd, ta'nssjee'jin leäi šiõǥǥ hooddlaž musiikk mie'ldd ta'nssjumuš da koreografia leäi šiõttlânji vä'ǯǯlõs.
+SPN ouddlâstt, što bioenergii âânnmõõžž lââ'zztumuš ij vuâǯǯ lââ'zzted u'ccčuõmârkaa'stid da õõlǥat, što u'ccčuõmârkaa'stid âlgg cõggâd viõkksõs si'lljee'jin.
+Sij čõõđtem čiõlǥtõs Nuõrti-Aanar sää'mǩiõllsai pääi'ǩnõõmin lij spesialnalla vääžnai nuõrttsää'm- da aanarsää'm ǩiõli kulttuursaž luõttu kuulli teâđ seillmu'šše.
+Proje'ktt-tuâjjla tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkulttuurkõõskõs Sajoozzâst.
+Kâskka Aanar ceerkavsiid, Juutuajooǥǥ riddu ja Aanarjääu'r õõldâsvuõ'tte kaggõõtti Sää'mkultturkõõskõõzz vuõđđu mu'vrješ metallsylinder, koon sizz le'jje pijjum vuâđđǩe'rjj (nellj jee'res ǩiõll šiõttõõzz; lää'ddǩiõllsaž, aanarsää'mǩiõllsaž, nuõrttsää'mǩiõllsaž da tâ'vvsää'mǩiõllsaž), âânnmõõžžâst åårrai smavvteä'ǧǧnorldõõǥǥ, Aanrest i'lmmstõõvvi pääiklažga'zeâ'tid (Inarilainen, Avvir. Lapin kansa ja Pohjolan sanomat) da saa'mi ä'rbbvuõđ, Sámi Duodji - ooudâsmiârkin pravvum ǩiõtt-tuâjaid.
+Jeeresnallšem sää'nnpaarid (säännpaar, kook rätkje kueimstes õõut jiõnnõõzz vuâđalt) siskldeei tiivti veäkka vueitet u'vdded päärnže peäggtâ'stted tõst mä'htt jiõnnõõzzid ââned saani räätktõõllmužže.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j šuurmõs õudde puõ'tti va'ǯǯlõzzân lij sää'miõllsa škoouljum personkåå'dd vuä'ǯǯamvuõtt.
+- Â'vvel tâ'vvsää'mǩiõllsaž joukkpiârpei'vvpõõrt tuejjumuužž staanumuš 15 621,30 €
+Sää'mparlamentnee'ǩǩi konferenss noori õ'htte sää'mtee'ǧǧivui'm va'lljuum vuä'sslaid da Ruõšš saa'mi võboršee'ǩǩid.
+Lää'ddǩiõ'lle ciist nõmm lij " kultakieli ".
+Me'äcchalltõs haa'lad vä'ldded saa'mi kulttuur ââ'nnem oudldõõzzid lokku, nu'tt puârast ko vuäitt.
+- Sää'mǩiõllsaž â'lddhoi'ddjeei ââ'ǩǩoummihuõ'lle 38 025 €
+Sää'mǩiõll vuõssmõzzân le'be nu'bben ǩiõllân
+Ǩiõlvuađlaž teâđstumuš rääjj vuâđ lookkâm - da ǩe'rjjtem silttumužže.
+- konseert ǩiõččmõš leäi vuäittmõõžžâst še YLE Sápmin live stream vuõlttõssân internee'ttest.
+Sää'mtee'ǧǧ 3.12. riâššâm seminaarâst Levist saaǥǥstõ'lleš saa'mi kultturpreeddan suej taarbin.
+Proje'kttsihteeri lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâšldõõǥǥ vä'ǯǯelvuõđtää'zz VI.
+Sää'mte'ǧǧ tuäivv, što Mädd- da meä'cctäällministeria oudd puõ'ttiääi'jest še Meä'cchalltõ'sse vaalmâsvuõđid suåvtõõllâd meä'ccreeidaid da Meä'cchalltõõzz puu'tteemtäävtõõzzâst saa'mi dommvuu'dest čåuddââđčeš.
+- Sää'mǩiõllsaž dommveä'ǩǩteei Veahkki vuä'sttemkääzzkõssân 25 575 €
+Kalevi Kasala, Päivi Kasala da Tarja Lehmuskoski
+Ärttlid raajeest täid päärnaid piijât jee'res ärttlid sää'mǩiõl âânnem ra'vveem diõtt.
+Vääžnmõs täävtõssân liâ õinn sää'mpäärnai kiõl da kulttuur nâânumuš saa'mi dommvuu'dest.
+GOLLEGIELLA - Tâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ǩiõllcistt jue'jjet čâhčča 2014
+Sää'mtee'ǧǧ teâđai mie'ldd Meä'cchalltõs lij vuä'ppõõzzi suåvvtumuužžâst vuõssmõs ve'rǧǧneǩ obb maai'lm mettkää'vest.
+Čuä'jtõõzz leäi o'hhjääm Rosa Pietikäinen da tõ'st ta'nssje Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf,
+Aanar pââibužškooul: Jussa Seurujärvi (aanarsää'm), Piäkká Moilanen (aanarsää'm), Ylva Hakovirta (aanarsää'm), Irina Saijets (tâ'vvsää'm da nuõrttsää'm) da Nina Nuorgam (tâ'vvsää'm)
+ šeelet ǩeä'ssa kue'l sääi'mivui'm, vuä'ggee'l, perhoin, katiskain, kuu'ǩǩes seeimain, puä'rrvin
+Čeä'ppvuõđpeei'vest va'lljeet sää'mnuõri võboršee'ǩǩid Nuõri kulttur MOVES - po'dde, kåå'tt ââ'net Oulust 20.-22.5.2011.
+Minister Wallin peäggti, što son teâtt Lää'ddjânnmest jälstee'jen ruõccǩiõll ooumžen, mõõnn tobddsaž tobddmõš lij jie'lled ǩiõllminoriteettest.
+Suä'đjel lookkjiškooul: Riinamari Mustonen (tâ'vvsää'm) da Anni-Saara Aikio (tâ'vvsää'm)
+Vuâđđlää'jj da sää'mtee'ǧǧilää'jj valmstõõllmest da šeâttuum lää'jji takai vuâđđjurddjin vuõ'lǧǧeš tõ'st, što saa'mi jie'nnǩiõl da kulttuur kuõskki jiõččvaaldšem lij ooudâsviikkâm nallšem, ij-ga mââiårra åårsteeijaž.
+Tâvvsää'mǩiõll lij õhttsaž Tâ'vv-Kaloott vuu'vdest da nuõrttsää'mǩiõl Ruõššjânnemst da Lää'ddjânnmest jällsteeji nuõrttsä'mmlai sest.
+Prograammâst lij musiikk, stuällõõttmõš da sie'brjõõttmõš.
+Snimldõõǥǥin Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ vuäzzla Tuomas Aslak Juuso da Asko Länsman di vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Erkki Lumisalmi.
+24 Valle Pentti Viljo Heikki Puäʒʒooumaž Aanar
+Sää'mtee'ǧǧi personkåå'dd ođđ te'lfonnââmar käunnje addrõozzâst www.samediggi.fi > Kontakt-teâđ
+- Sää'mǩiõllsaž â'lddhoi'ddjeei, Männikkö kääzzkâ'sttemdomm, juâǥǥas Hilla-Puolukka 31 650 €
+Sää'mtee'ǧǧ puõ'tti vaal tuåimtet čâhčča 2011.
+Kioto protokoollast kaa'sti uuccumuužž ve'rddõõllâmpââ'jjen lij u'vddum ee'ǩǩ 1990.
+Taarr da Ruõcc sä'mmla še vuässõ'tte såbbra.
+- päärna persoonlaž da ǩiõlvuađlaž õuddnumuužž ärvvstõõllmuužž
+Snimldõõǥǥâst YK vuõssnaroodi vuõiggâdvuõđi spesialteâđteei, professor James Anaya Ruä'vnjaarǥâst.
+Sää'mǩiõlâst i'llakku škooulâst tõõzz kuulli vuõssnarood ǩiõl staattus, maainsti Seurujärvi-Kari.
+Tea'tterǩeâšttõõttmõ'šše liâ i'lmmtõõttâm kutt jee'res tea'tterjoukkâd.
+Privatoummu, organisaatiad, stroi'ttel da ve'rǧǧnee'ǩǩ Taarrâst, Ruõccâst, Lää'ddjânnmest da Ruõššâst vuei'tte tuejjeed e'tǩǩõõzz ee'jj 2014 ciist vuäǯǯjest.
+Vuõssaarǥ 3.4. kultturjeä'ǩǩää da seärad 4.4. meerprää'zneǩ tää'rǩab prograammâst teâđtet mâ'ŋŋluben.
+KHO linnjjii kuåivâslää'jj suåvvtumuužžâst sä'mmlai dommvuu'dest
+Juõ'ǩǩpei'vvsa tuååim, porrmõž da šõddâmpirrõz
+Åskkooumaž tuejjad kue'ssreeisaid Euroop Suåvtõõzz vuä'ssbie'lljânnmid čiõlggeem diõtt riikk ooumažvuõiggâdvuõttvue'jj.
+Kulttuurlaž teâđstumuužž veäkka ooumaž vuäitt fi'ttjed jee'resnallšemvuõđi õhttvuõđid.
+Pirrõspiisar vee'rj tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõ'šše kuulli aa'ššid, jeä'rben valmštõõllâd kuåivâslää'jj da biodiversitee'ttsuåppmõõžž tiu'ddepiijjmõ'šše kuulli tuâjaid.
+Tâ'vvjânnmin, Lää'ddjânnmest da Ruõšš õõldâsvuu'din uraan kuåivvâztuâjj da ha'ŋǩǩumuš, kuåivvâstuåimmjumuš da atompä'rttšõõvvmõš vuäit'či pråppâ'tted saa'mi ä'rbbvuõđ mie'lddsai jie'llemvue'jji tuåimmjemoudldõõzzid.
+Sää'mǩiõli puõttiääi'j staanumuš lij vääžnai meersaž ha'ŋǩǩõs, kåå'tt lij valddum halltõsprogra'mme.
+Sõddâmpirrõõzzâst vuâmmšet staanvuõđ da dommnallšemvuõđ lââzzen tuåimmsââ'ji toimmjemvuõtte, luâđ âlddsõsvuõtte da tõzz, mä'htt tõk o'vdde vueittemvuõđ sä'mmla ärbbvuõđ serddmužže luâđalt.
+Juâkksaž vuäitt vuässõõttâd õõutin kaartin.
+Sää'mte'ǧǧ nõõmad jåå'đtemkådda kutt vuässla.
+Seminaarâst puõ'đi õlmmsa, što sää'mkulttur suej pue'rumuš õõlǥat lââ'ss resuurzzid da vuä'pstemvuõđ.
+Tuärjjõõzz teäggtõs lij puuttâm tääu'je'ld kõõskrää'jest, ij-ǥa pukid taarbseejid da tuärjjõsmääi'nid tiuddeeja ooccjid leäkku vuõittum miõttâd teaggtõs.
+Lââ'ssen i'lmstõ'vve nuu'bb teädldõõǥǥ aanarsää'mǩiõllsaž tuâjjǩee'rjest
+Ruä'vnjaarǥâst mie'ldd liâ i'lmmtõõttâm kolmm ä'rttel / voddõõtti.
+Oou'dbuž lââ'ssteädldõk i'lmmstõõvi mõõnni tä'lvvmannust da tõt leäi kaaupšum miâlggâd sõrgg loopp räjja.
+Hå't sää'mtee'ǧǧ liâ tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž priimmânsaaǥǥstõõllmõõžžin bie'ǩǩen valdiai ee'ttkâ'sttõõzz, saa'mi jiõnn lij õhttsaž.
+Hetta pââibužškooul: Marianne Ketola (tâ'vvsää'm), Morten Labba (tâ'vvsää'm), Juhan-Tuomma Mäkitalo (tâ'vvsää'm), Nils-Matti Näkkäläjärvi (tâ'vvsää'm) da Nea-Maria Valkepää (tâ'vvsää'm)
+Šiõǥǥ vaaldšemvuõđlaž tuâjai da täällvaaldšem tobddmõš ǩiõččât ouddõssân.
+Lappalainen i'llakku vue'lǧǧmen meädda Njeä'llmest, leša šuu'remen tuåimmjumuužžes še ceerkavsi'jdde õõutsââ'jest Mä'rjj kappjines.
+Sajos vä'lddõõnni, kåå'tt lij sää'mte'ǧǧ, ååcc åå'n Sajos põ'rtte TUÅIMMPÄI'ǨǨTEEVVAI mie'rräiggsaž da pei'vvsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 28.12.2011 looǥǥee'l.
+sää'mtee'ǧǧ õhttvuõđâst tuåimmjeei Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosiaalvuu'd siltteemkõõskõõzz sää'mjuâkkaz Plaaneei vee'rj.
+Tuåimmjumuš čõõđtet riâššee'l vuâlla škooulâkksaid päärnaid sää'mǩiõllsaž pei'vvhååid le'be äävnallšem vuõsspeâmmamtuåimmjumuužž di škooulnee'ǩǩid jeä'ǩǩespei'vvtuåimmjumuužž ǩiõll-laauǥmõõntõõllmõõžž ââ'nee'l.
+Tuâjj-joouk lij alttääm biodiversitee'ttsuåppmõõžž vuâllaǩee'rjtamjânnmi vuä'ssbie'llsååbbar (COP).
+- Te'l ko Pää'nntuõddâr håidd- da ââ'nnemplaan valmštõõllmõš o'nnast puârast, Akwé:Kon - vuä'ppõõzzi
+Mi-nister Wallin ǩee'rjti, što lij rämm miõlâst tõ'st, što sää'mnuõr liâ nu'tt oddel sää'mkulttuur kâddmõõžžâst da ooudâsviikkmõõžžâst. "
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz (Poske) vä'lddkååddlaž spesialtuâjjan lij meä'rtõllum sää'mǩiõllsa narood kääzzkâ'sttemtaarbi lokku vä'lddmõš taarbšemnallšem tuâjain.
+Sää'mkultturkõõskõõzz Sajos vuâđđǩie'đj mu'vrješ Aanrest põrtt tuâjjmääddest nelljdpeei'v ǩie'ssmannu 10. pee'iv 2010 čiâss 14 a'lǧǧi prää'zneǩpooddâst.
+Ođđ nõmmǩeâšttõõttmõõžžâst cisttlu'vddkå'dd priimi ärvvtõõllmõ'šše 142 nõmme'tǩǩõssâd (e'tǩǩõõzz liâ teâđtõõzz õhttõssân), kook le'jje rajjum da tuåimtum ǩeâšttõõttâm šeâttmõõžži mie'lddsânji.
+Enontekiö lookkjiškooul: Juhán-Tuommá Magga (tâ'vvsää'm) da Kiia Näkkälä (tâ'vvsää'm)
+Vuõrâsooumaž ohjjad aktiivlažnalla päärnai siõrršõddmuužžid tuä'rjjeel seämmast päärnai sää'mǩiõlâânnmuužž.
+Ää'šš ǩiõtt'tõõlât 24.8.2011 tâ'vvjânnmlaž meertiõrvâsvuõttkonfereenssâst Turkust.
+Minna Lehtola, vää'rrsaaǥǥjåå'đteei - vää'rrvuä'sslaž Anna-Katariina Feodoroff
+11:00-11:15 Sää'm ǩiõlltuâjj ciist vuâđ Ǩiõllsuåvtõõzz saaǥǥjåå'đteei, Erkki Lumisalmi Ǩiõlltuâjjciist tuejjeei mainstemvuârr
+Meä'cchalltõõzz, Sää'msuåvtõõzz da Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥstõllum õhttsažmaadârdõs PEFC - meä'ccsertifiointkriteerân sää'mkulttuur da sää'mjie'llemvue'jji staannâm diõtt puätt cõggâd ođđ risttreeidaid vuu'di mäddââ'nnmest.
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõõzz vuäǯǯam teâđai mie'ldd Â'vvel paalǥâskåå'dd jurddân lij vuõssaarǥ 26.9.2011 altteed puõccui päkk-kåddmõõžžid.
+SPN âlgg tuåimmjed ooudâsviiǥǥee'l ođđsmõõvvâm energiivue'jji âânnmõõžž.
+- Nuõrttsää'mǩiõllsaž dommkääzzkõstuâjjlaž Če'vetjääu'r voudda 33 262,50 €
+Enontekiö lookkjiškooul: Emma Eira (tâ'vvsää'm), Mira Kärki (tâ'vvsää'm) da Lars-Aslak Tornensis (tâ'vvsää'm)
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeivva liâ i'lmmtõõttâm 24 musiikk voddõõttjed le'be ä'rttel.
+Mu'st leäi rämm kaaunõõttâd ooumažvuõiggâdvuõttåskkoummin da saaǥǥstõõllâd sui'n. Lää'ddjânnam saa'mi staattuuzzâst da saa'mi staattuuzz da lää'jjšeâttmõõžž ooudâsviikkâm taarbi diõtt.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv riâžžât ta'nni Hetta škooulkõõskõõzzâst 13.-14.3.2013.
+Pekka Sammallahti Tâ'vvsää'm-lää'dd-tâ'vvsää'm sää'nnǩee'rjest (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) lij še i'lmmstõõvvâm ođđ teädldõk.
+Meä'cchalltõs lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧin ju'n alttääm vuä'ppõõzzi suåvvtumuužž Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst, vuõssmõssân maai'lmest. "
+- õhttsažtuâ'jj puärrsi, sooǥǥ da jä'rrsivui'm
+Tuâjjǩe'rjj âânn se'st abbâz siiskõ'sse vuâđđõõvvi hää'sǩes da eunnai jie'nnǩiõl silttõõzzid ooudâs viikki tuâjaid õhttse'žže 126 seiddad.
+4. jee'res (kuuhlaž- da uu'lectea'tter, performance-čuäjtõõzz, stand up da
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Tommi Länsman (tâ'vvsää'm)
+- Mu'st lij rämm tuõttâd, što jeälltemprograamm raajjmõš ouddan, Näkkäläjäu'rr tuõtti da spä'ssbõõžži še tõn, što valdiasuåvtõs lij čõnnõõttâm halltõsproggraammâst sää'mǩiõli jeälltemprograamm čõõđtumu'šše da resurssmâ'ttmõ'šše.
+Kõõskõõzz se'st puätt lee'd še sää'mǩe'rjjpõrtt.
+Snimldõõǥǥâst: Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt 2011, koon valmštee'jen lij ǩiõtt-tuâjjlaž Matleena Fofonoff.
+Nõmm ee'ttǩâstt sää'mkulttuurkõõskõõzz miârkksõõvvmõõžž sä'mmlaid õõldâs- da äärv tobddâm päi'ǩǩen.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz VI da tõ'st II tää'zz mie'ldd (vuâđđpä'lǩǩ lij 1796,98 eu'rred / mp).
+ riâššat video- da netti kaaunõõttmuužžidjee'resårnnjällsteeji sä'mmlai vui'm
+Motorlaž vuađđčeä'ppvuõtte lie väʒʒmõš, urččmuš, njoiggmõš, vuelǧǧumuš, ǩiddvä'lldmõš, čihččmõš di tääkkmõš..
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što pirrõsministeria oudd vuä'ppõõzz Akwé: Kon - vuä'ppõõzzi suåvvtumuužžâst pirrõsvaikktõõzzi ärvtõõllâmproseezzâst di mäddââ'nnem- da raajjâmlää'jj tuåimmepiijjmõõžžâst.
+Nõmm âlgg lee'd hie'lǩe'ld jee'res ǩiõlin ceä'lǩǩemnallšem da luânddlânji soojtemnallšem.
+"Kå'llmuõrâž" - ǩe'rjj lij čõõđtum alggaalǥâst ee'jjest 1990 ruõššǩiõllsaž teâdldõkkân.
+ŠSää'mparlamentt Š-nõõmtõs čiõlǥe'čči Länsman mie'ldd jeänab sää'mtee'ǧǧ tuâjaid da stattuuzz.
+Päärnai ǩiõlâânnemnaali määŋgbeä'llsen čõõđtumužže päärnaid vueitet jue'ǩǩed uu'cces ärttlid õuddmiârkkan ââ'jj mie'ldd.
+Katainen da suu halltõsprograamm sää'mregisttrumuužž teâuddjumuš tiuddmie'reld
+Lââ'ssen tuärjjõõzz pääi'ǩ staanâd puäʒʒhoi'ddjeejai ooudnallšem ci'sttjumuš.
+Lää'ddjânnmest liâ nu'tt 2000 persoon, kook maainste jie'nnǩiõllân tâ'vvsää'mǩiõl.
+Loŋŋnem tõn risttreeidast, mii leäi tõn poddsaž sââddai mooččâdvuõđ da määŋgnallšemvuõđ di oummu klasstõõllâm- da kåårbõõššâmtaarb kõõskâst.
+Čeä'ppvuõđpeivva liâ i'lmmtõõttâm 22 musiikk voddõõttjed le'be â'rttled, koin liâ õhttse'žže 150 ǩeâšttõõttmõ'šše vuässõõttjed.
+Håiddâkksai peâmm plaanmuužžâst da čõõđtumuužžâst ââned huõl sooǥǥbie'li kõskksa tääzzäärvv čõõđtumuužžâst nu't, što päärnaž vuäitt õuddned sooǥǥbie'llrool vuõrddji raajjtõõzzikani.
+Ǩiõlvuađlaž da kulttuurärbbvuõđ juä'tkkumuužž ferttai õõudeed õhttsažtuâ'jast pääiklaž õhttsažkåå'ddin.
+Päärnai pei'vvhåidd lij vuađđkääzzkõs, koonn järjstumuš lij kåå'dd õõlǥtummuš da koonn teä'ǧǧvuõtt šâdd vuõss-sââ'jest õhttsažkåå'dd tie'ǧǧin.
+Sää'm ǩiõlltuâjj ciist miârkktõs lij u'vdded tobdstõõzz sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzi da sää'mǩiõl staattuuzz ooudâsviikkmõõžžâst tuejjuum miõttlâž tuâjast Lää'ddjânnmest.
+Miõđlaš, staanlaž påread di vuõrâsoummu da päärna kõskksaž na'ddjõs da tää'zzärvv smellkâstte päärna aktiivlaž ǩiõl âânnmužže.
+Sää'mǩiõlin juu'rdet tâ'vv-, aanar- da nuõrttsää'mǩiõlid.
+Vuõccu škooul: Sunna Nikodemus (tâ'vvsää'm)
+Sä'mmla ceerkvest - seminar Sajoozzâst
+- sää'm ǩiõllsuåvtõõzz čiõ'lǧǧeei da piisar da tu'mmstõõǥǥi tuåi'mmepiijjen tuõjju kuulli aa'ššin
+ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon'nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da nu'tt še sää'mǩiõl
+Tuäivam, što tu'mmstõõǥǥ mie'ldd õhttsažtuâjj Tukesin šõõdči tõnnallšem, mä'htt lää'jjšiõtteei lij jorddam.
+Sää'mǩiõli seillmõš õõlǥad, što õhttsažkå'dd rää'jj ǩiõli sei'llmužže da õuddnumužže ri'jttjeei õuddldõõzzid.
+Mie'ldd õhttsažteâđtõssân vä'lddkåå'ddlaž čeä'ppvuõđpeei'v šeâttmõõžž, koid jää'ǩǩtep še jii'jjen vu'vddčeä'ppvuõđpeei'vin.
+Ciist miârkktõs lij sme'llkâ'tted ciist vuäǯǯai kaggâd veâl ooudâs sää'mǩiõl ou'dde tuejjuum tuâj da sme'llkâ'tted pukid ve'rǧǧnee'ǩǩid kaggâd sää'mǩiõl staattuuzz.
+ tobbdstõõđât sä'mmlai ärbbvuâđlaž talkkâmraazziid da tõõi âânnmužže
+Kue'llstumuš lij leä'mmaž čueđi ee'jji sä'mmlai ä'rbbvuõđ mie'lddsaž jie'llemvue'ǩǩ.
+ kâârjed oollaid, pâânet snalddjin, kååđet rää'n
+Sajos lij saa'mi parla menttpõrtt da määŋgpeällsaž tuåimmje mkõõskõs di vuõinnlõõttâm- da kaaunõõttâmpäi'ǩǩ.
+Saa'mi puärrsituâi kuälmad ooudâsviikkâmpeei'vi vuâđđjurddjen liâ: Ooumažärvvsaž puä'resvuõtt. Mâi'd vahssâmve'rǧǧnee'ǩǩ oudlde sosialhuõl jälstemkääzzkõõzzin?
+ õhttsažtuâ'jj jä'rrsi håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi, ǩiõllristtjeä'nn da - ee'jj, sä'mmla media, sie'brrkåå'ddi da õhttõõzzi vui'm
+Sää'mǩiõli staattus lij vaarvuâlaž tõ'st huõlǩâni, hå't sää'mǩiõli vue'ǩǩ måttmi pääi'ǩin lij puärrnam mõõnni ee'jjin.
+Päärna mättje vuâmmšekani vä'ldded västteemvuõđ tuâ'jaineezz da åårrmest õõutsââ'jest piârrjest da pirrõõzzâst.
+Peei'v äi'ǧǧen lââ'ssen riâžžâ'ttem panee'lsaaǥǥstõõllmõš ää'vad vuäittmõõžž jurddjid vuâmmšâ'ttem saaǥǥstõõllmõ'šše.
+Ciist nõmm lij Sää'm ǩiõlltuâjj cistt
+Sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjäu'rr maainsti sää'm pannmateriaalaž kulttuurpreeddan suejjeem vue'jjest Lää'ddjânnmest da sää'mtee'ǧǧ kõskksaž õhttsâžtuâjast.
+Šeâttmõõžž liâ primmum sää'mtee'ǧǧ halltõõzz såbbrest 25.5.2010.
+Teäddkaartâst lie snilmdõõǥǥ da tõid lij sniimmâm Ulla Isotalo.
+ šeelet kue'l sääi'mivui'm, nue'ttee'l, kuu'ǩǩes seeimain, kolkktee'l da puä'rrvin
+Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taarr sää'mtee'ǧǧi ee'jji mie'ldd plaanuum ođđ ǩiõllõhttsažtuâjj aa'lji ee'jj aalǥâst.
+Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, juätkk sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đtee'jen õi'dde älggam vaalpââi ääi'j.
+Sajoozz tuåimmjummša vuäitt tobdstõõttâd addrõõzzâst www.sajos.fi.
+Ciist vuäǯǯai vuei'tte e'tǩǩeed sää'm ǩiõllsuåvtõõzz vuässla da vää'rrvuässla ǩiõllsuåvtõõzz såbbrest.
+Jeä'leest määŋgkulttuurlaž pirrõõzzâst ooumaž kaaunââtt juõ'ǩǩpeei'v nuu'bb kulttuurõlmstõõǥǥid da rä'tktõõzzid.
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz sää'mõõutilååǥǥ plaanraajji
+Adjágas voddõõđi Vancouver olympia poodd kultturproggraammâst da lij puârast vuâsttavalddum da siõs-sum bändd nu'tt dommjânnmest Taarrâst di meeraikõskkseld.
+ ǩe'rjjtõõllmuš (snimldõõǥǥ, pirstõõzz) håiddâkksai peâmmõõutilooǥǥi kõõskâlt
+- Tuäivam, što mij sää'mtee'ǧǧest pâ'sttep čuä'jtet jiijjân vuäinlmen täid aa'ššid nu'tt puârast da tärkka, što Lää'ddjânnam mââimõõzzâst radifiiad suåppmõõžž.
+Tõt âlgg še tuåimmjed õhttsažtuâjast halltõõzzkõskksa äimm-muuttõs paneel da Aartkla Suåvtõõzzin.
+Saa'mi ä'rbbvuõtt mie'lddsa jie'llemvue'jj taarbše täid niâvvaid tuâjstes, leša täidd õõlǥ'či ooudâsviikkâd nu'tt, što tõk le'čče uu'ccab kaa'st tuejjee'jen da eärben motorbie'ǩǩid õõlǥ'či raajjâd staanje'ben da luõttu uu'ccben ǩiõjid kue'đđjen.
+joortõõzzin, kåå'tt lij õhtt maai'lm vuõssmõs vuä'ppõõzzin tuejjuum joortõs.
+Nuõrttsä'mmlain vääžnai õhttsažkå'ddvuõđ lââzzteei raajji lie jm čeekulttuur, ä'rbbvuõđ mie'lddsa siõr, sää'mkadreâl, pe'ssertuâ'jj, vuä'ddtuââ'j da rään kååđđmuš.
+Puõ'tti tuåimmjem plaanumuužž diõtt Sää'mte'ǧǧ da Enontekiö kå'dd ka'rttje sää'mpiârrji haa'leemvuõđ vuässõõttâd tâ'vvsää'mǩiõllsaž ǩiõllpie'sstuåimmjumu'šše Enontekiö kåå'dd vuu'dest.
+Vâ'ǯǯelvuõttân lij vuä'ǯǯad päärna kommunkâstted še kõskkneezz sää'mǩiõlle.
+Ä'šš peäggtet še Lää'ddjânnam halltõõzz ooumažvuõiggâdvuõttčiõlǥtõõzzâst ee'jj 2009 äi'ǧǧen.
+Mâŋŋa ärvvtõõllmõõžž cisttlu'vddkå'dd tu'mmji, što puättam nõõmin ij käunnjam ni õhtt šeâttmõõžži mie'lddsa õõlǥtõõzzid tiuddi e'tǩǩõs.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž valmstõõllmõš da ouddnumuš lij leämmaž ku'ǩes prosess da tõt lij valmštõllum tâ'vvjânnamlaž ä'šštobddiä'rttlest kolmm ee'jj.
+Piârrji jee'resnallšemvuõđ da jeeresnallšem ärvvva'lljõõzzi teađstumuš lij kuei'mmvuõđ õõlǥtumuš.
+Päärna ferttai vuä'ǯǯad jiõčč vuâmmšed kåått koonn a'ššu õhttan da vueinned tõn vuâđalt obbaa'ššid.
+Håiddâkksai peâmm pedagoglaž vâ'ǯǯelvuõttân lij u'vdded päärnže miõllsõs, määŋgbeä'llsaid mättjem ǩiõ'ččlâsttmuužžid ǩiõl da kulttuurkõskkvuõđin nu't, što päärnaž ǩiõččlâ'stt tõid ärvvsõs ä'ššen da son tuâ'stt še ǩiõččlâddet da ošvtõõttât.
+Ǩiõllsuåvtõõzz da sää'mǩiõl konttâr tuâjjan lij sää'mǩiõll-lää'jj ooudâsviikkmõš da vahssmõõžž lââ'ssen pue'reed sää'mǩiõl staattuuzz da kaggâd sää'mǩiõl staattuuzz õhttsažkåå'ddest.
+ riâššat sää'mpäärnai õhttsaid juõ'ǩkâkksaid čeä'ppšõddmuužžid
+Päärna, puärrsi da sooǥǥ u'vddem maacctõs veäǩǩad personkåå'dd teâđsted ko'st lij onnstum da ko'st lij pue'rumuš.
+Tõt valmštââll sää'mtee'ǧǧ såbbra kõõ'ǩǩab äi'ǧǧkõõsk plaan sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi raajjmõõžžâst da oudd piiriee'jji sää'mtee'ǧǧ såbbra da Sää'mjânnam läänhalltõ'sse čiõlǥtõõzz sää'mǩiõllsai sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi staanmõ'šše čuäjtum valdiaveä'ǩǩvuõđi ââ'nnmest.
+ musiikk, jooik, leeu'd, livđet, laulli
+Tuäivam, što åskkoummu saakk vää'ldet tu'mmjem vuâlla riikksuåvtõõzzâst, ko tõt saaǥǥstââll tän čõõuč Ilo-suåppmõõžž ratifâ'sttmõõžžâst ", maainsti saaǥǥjåå'đteei.
+Sää'mǩiõllsaž pei'vvhåiddmužže puõ'tti päärnai sää'mǩiõl vaaldšummuš vuäitt lee'd seämma jee'res tääzzin.
+Kõõskõõzz raajjâmtuâj liâ ju'n alttuum joo'tti neä'ttlest da tõt õõlǥči vaalmštõõvvâd ee'jj 2011 loopp mõõnee'st.
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'đ lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrâ'tte
+Sää'mǩiõllsaž joortõõzzid lij raajjâm Anu Katekeetta.
+Ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast täävtõssân lij, što Lää'ddjânnam ratifioimââ'ttči ILO 169-suåppmõõžž vuõssnarood- da sooǥǥnaroodi vuõiggâdvuõđin.
+ tobbdstõõđât sääm nõmmärbbvuõtte da nõõmm o'vddmõžže
+Te'l ku taarbšak sää'mǩiõl diõtt ǩiõlljåårǥlõ'tti da tuulk ä'šštobddmõõžž, kaaunak sij kontakt-teâđaid vue'lnn åårrai liiŋkâst.
+Sää'mte'ǧǧ, Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosiaaltuââ'j siltteemkõõskõs da Sámisoster ry lie leä'mmaž mie'ldd toimmjumuužžâst.
+Napapiiri pââibužškooul: Katja Anttonen (tâ'vvsää'm), Eero Anttila (tâ'vvsää'm) da Jussa Rahko (tâ'vvsää'm)
+Akwé: Kon - vuä'ppõõzzi suåvvtumuužž liâ valmštõõllâm Meä'cchalltõõzz da sää'mtee'ǧǧ nõõmtum õhttsaž tuâjj-joouk, koozz sää'mte'ǧǧ lij nõõmtam vuä'sslaid.
+Nõõm tuäivveš, što tõn suåvvtumuš le'čči meeraikõskksanji da liâggsânji âânnmõõžž tiuddi.
+Šää'mtee'ǧǧ sååbbar vuäitt vuâđđeed taarb mie'ldd še jee'res vee'rjid.
+Åå'n suäna vuäǯǯa tâ'vvjânnamlaž ǩiõllciist Gollegiella 2010.
+Määŋgsââ'jest lij rajjum 3- da 5-âkksai päärnai õuddnumuužž seurrjumužže puärrsi, vuä'pstempaaiǩi da pei'vvhååid õhttsažtuâ'jjmall.
+U'ccčuõrmmâz loŋŋnâ'tte äimm-muuttõõzz eärben aartklažnallšem vuu'dest da näkkam kaa'sti uuccumuš lij vuõssärvvsânji vääžnai äimm-muuttõõzz cõggmõõžžâst.
+Sää'mtee'ǧǧ võborše'ǩǩen kuâŋŋprograammâst leäi lää'ǩǩpiizar Aimo Guttorm.
+Sää'mte'ǧǧ vä'ldd lokku, što ga'zeâtpressasetõs (398/2008) ij tuõđ vuäittmõõžži nalla sää'mǩiõllsa ga'zeâtpreezz tuärjjõõzz tuärjjõsmääi'ni diõtt, ku tõk liâ čuu'd kõrrâz.
+Nu'tt 70% sää'mpäärnain jälste sää'mvuu'd åålǥbeä'lnn.
+Põõrt vääžnmõs pääi'ǩ liâ määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ pirr juâkkõõttâm õhttsažpääi'ǩ: čuäjtõõllâm- da määŋgtuåimm-pääi'ǩ, ǩe'rjjpõrtt di restrantt.
+Projee'kt diõtt Lää'ddjânnam sää'mte'ǧǧ ååcc
+Iinte'mes inn musikkpoodd rie'ššeš vuõssmõs vuâra Sää'mkultturkõõskõõzz Sajõõzzâst da tõn šillju rajjum festivaalvuu'dest.
+Pia Ruotsala lij sää'mtee'ǧǧ sosial- da tiõrvâsvuõttpiisar.
+Riâžži: Oulu Aa'rhelkå'dd, Ceerkavhalltõs, Aanar sie'brrkå'dd, Sää'mte'ǧǧ, Giellagas-Institutt da SámiSoster rõ.
+Pori lookkjiškooul: Saana Lappalainen (tâ'vvsää'm)
+Såbbrest valmštõ'lleš strategii, biodiversiteettsuåppmõõžž aartikla 10 (c) õhtteem diõtt aartikla 8 (j) -tuâjj-joouk tuõjju.
+Strooite'lteevvai tuâjjan lij ââ'nned huõl Sajos paai'ǩi juõ'ǩǩpei'vvsaž čiistmõõžžâst da lââ'ssen taarb mie'ldd veä'ǩǩted såbbri da noorõõttâmpooddi praksiizz riâššmõõžžin.
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâšldõõǥǥ õõlǥtemtää'zz III.
+Sää'mtee'ǧǧ såbbar priimmâm teä'ǧǧplaan jåå'đat sää'mtee'ǧǧ vaalpââi teäggtõõzz ooccmõõžž da teäggtõõzz âânnmõõž.
+Riikkveä'ǩǩvuõtt määu'set Sää'mtee'ǧǧ pääi'ǩ sä'mmlai dommvuu'd koo'ddid.
+Kõõskõõzz tuâjjan lij õõutsââ'jest sää'mtee'ǧǧivui'm õhttsažtâ'vvjânnmlaž ǩiõllõhttsažtuâi ravvumuš da ooudâsviikkmõš, sää'mǩiõl ravvumuš da ooudâsviikkmõš nu'tt, što tä'st peäggtum ǩiõlljoouk persoon'nallšem taarb, ǩiõlltuâi da resuurss vää'ldet lokku, da nu'tt še sää'mǩiõl jeälltumuš da staanumuš puõ'ttiääi'jest.
+Piisar tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst.
+Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõtti toobdâlmlââ'zz.
+Sä'mmla lie mättjam jii'jjes jeä'llstemvuudin lee'd jee'res ǩiõli da kulttuurivui'm õõutsââ'jest da tän diõtt lie täu'jja määŋgǩiõllsa da ovdde äärvv puerr ǩiõllčeä'ppvuõtte.
+JIE'LLIKARTT: Po'dde vuei'tet vuõltteed ee'jjin 2006- 2009 rajjum vuänkõsjie'llikaartid, koin jäänaš raajji liâ nuõr le'be päärna.
+Päärnaž mättai lää'ddǩiõl mâŋŋlubust takainalla škooule mõõneest.
+Parlamenttaarlaž suåvtõs tuärjjad Ruõšš saa'mi ǩiõččlõõttmõõžžid jiijjâz võboršeǩnallšem orgaan vuâđđeem diõtt da ouddlâstt še Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taar halltõõzzid tuärjjeet Ruõšš saa'mi ǩiõččlõõttmõõžžid.
+Sää'mǩiõllsilttee'ji personkå'ddha'ŋǩǩumuužžid - pii'jee'l sää'mǩiõl silttumuš vee'rjhååid oudldõssân le'be pue'rrvuõttân - vuei'tet pue'reed måå'ǩǩtõõlǩani jiijjâsǩiõll-sai kääzzkõõzzid.
+Sää'mtegga da Sää'm-musikkkõõskõ'sse vuäitt tobdstõõttâd ne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Täävtõssân lij vuäǯǯad aabbâs vuõssklassnee'ǩǩi âânnmõ'šše.
+Programm fi'ttjâtt Tâ'vv-Ruõcc, Tâ'vv-Lää'ddjânnam da Tâ'vv-Taarr di Sää'mvuu'did.
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõõzz saaǥǥjåå'đtemvuõtt se'rddji Lää'ddjânnmest Ta'rre
+Sä'mmlai dommvuu'vd kåå'ddin Enontekiöst, Aanrest, Suä'đjlest da U'ccjooǥǥâst lij čõõđtum Sää'mte'ǧǧ čuäjtõõzz mie'ldd sä'mmlai / sää'mǩiõllsai sosiaalkääzzkõõzzi õõdâsviikkâm õõutilååkkhanǩǩõš 1.9.2007- 31.12.2009.
+Sää'mkulttuurest piâr lij veeidas sosialaž õhttsažkå'dd, ko'st ruåttkõskkvuõđ da õhttekuullâmtobddmuš lie eärben vääžnai.
+Sää'm kultturmie'rrtie'ǧǧest jue'jjet piiriee'jji ooccmõõžžâst veä'ǩǩvuõđid sää'mčeäppõõzz da - kulttuur jee'res vuu'did di sää'morganisaatiaid.
+Kultturpiisar tuåimmpäi'ǩǩ lij piisarkåå'dd vä'lddtuåimmpääi'ǩest sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst, Aanrest. Kultturpiisar vä'lddtuâjjan lij tuåimmad
+Enontekiö, Aanar da U'ccjooǥǥ kåå'ddin järjste puärrsipoo'ddid, koin saǥstõlleš sä'mmlai håiddâkksai peâmmtuââ'j siiǩlaž õõdâsviikkmest da sä'mmlažvuõđ lokku vä'lddmest håiddâkksai peâmmplaanâst.
+Ciist vuäǯǯai liâ Máret Sárá da Lajla Mattsson Magga.
+Kulttuurkõõskõõzz tuejjad da vuä'mast Senaatt-ǩiiddõs da tõn bruttošorrõs lij nu'tt 4 800 m².
+Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššâm õõlǥtemtää'zz IV.
+Arvvõozzi mie'ldd vä'jjaǥ bie'll saa'min maainâst sää'mas.
+Tuâjj-joouk saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi vuäinn rapoort valmštumuužž miârkksõõvvâmnallšem äiggavuäǯǯmõssân da nu'tt, štõ tõt rääjj šiõǥǥ vuâđ meersaž da meeraikõskksaž luâđ määŋgnallšemvuõttpolitiikk beälla."Vääžnmõs ministeriad da ve'rǧǧnee'ǩǩ čõnnõ'tte ooudâsviikkâd saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđaid.
+Tä'st lij vuä'nkânji ärvtõõllâmkomitea vuâđđjurddi, mõ'nt sami suäna Máret Sára da Lajla Mattsson Magga vuäǯǯa ciist ee'jjest 2010.
+viikkâd ooudâs ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs, toobdâlm vä'ǯǯlõs vaaldšemvuâlaž tuâjain, jåå'đtumuužžâst da tâ'vvjânnmlaž õhttsažtuâjast, šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd di ri'jttjeei taarr- / ruõccǩiõl da šiõǥǥ lää'ddǩiõl silttõõzz.
+Hetta pââibužškooul: Niki Kumpulainen (tâ'vvsää'm), Anni-Sofia Löf (tâ'vvsää'm) da Fiia Kimmel (tâ'vvsää'm)
+Aanar ceerkavsiid Juutuajooǥǥ riddu tuejjeemnallšemSää'mkulttuurkõõskõs šâdd lee'd Lää'ddjânnam saa'mi vaaldšem da kulttuur kõõskõs.
+Veâl 1930-lååǥǥast Aanarjääu'r ruõkkâmsââ'jest le'jje kuäivvam saa'mi vuei'vvkäällaid rooddmättnallšem tu'tǩǩumuužžid (åå'n täk vuei'vvkääll liâ kâ'l maacctum mååusat).
+mie'rräiggsaž da pei'vvsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 27.6. - 31.8.2012 kõskssaž äigga tuõjju valmštõõllâd jeä'rben kuåivâslåå'ppooccmõõžžid kuõskki ceâlklmid.
+Ee'jj 2012 aalǥâst looǥǥe'l Dommjânnmlažǩiõli tu'tǩǩeemkõõskõõzz organisaatia mottji da nõmmân šõõddi Dommjânnmlaž ǩiõli kõõskõs da oođumuužž mie'ldd sää'mǩiõl tu'tǩǩeei vee'rjid si'rddeš Oulu universiteett Giellagas-institu'tte.
+Ha'ŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtem diõtt sää'mte'ǧǧ ååcc
+Ǩeâšttõõttmõš lij äävai pukid Lää'ddjânnam, Euroop Union da tõn ha'ŋǩǩõslää'jjšiõttõõzz pi'rre kuulli jânnmi meerlaid, kuä'ss-a viõǥǥâst åårrai suåppmõõžži da lää'jji mieĺddsânji.
+Jäänaž sää'mpäärnain šâdd kuei't ǩiõl da kulttuur piârrjin.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ võboršee'ǩǩ vuä'ssõ'tte såbbra Lää'ddjânnam riikk delegaatiast.
+Tiina Sanila da Sonja Sanila
+Sää'mkultturkõõskõõzz Sajoozz valmštõõvvâm ooudâst Aanar ceerkavsiid da Sajos lij alggum markknâ'stted še meeraikõskksaž kongress- da noorõõttâmpäi'ǩǩen.
+"Meä'cchalltõs tu'mmai ââ'nned tän tuâjjvue'jj še puõttiääi'jest ", låppad Sanna-Kaisa Juvonen.
+Čeä'ppvuõđpeei'v reä'šše Sää'mte'ǧǧ, Saa'mi päärnaikulttuurkõõskõs, Ruä'vnjaarǥ gåårad da Ruä'vnjaarǥ sää'mseä'rvv Mii ry..
+ raajât õõutilooǥǥ õhttân lõõnnjâst " õhttsažkå'ddlõõnjj ", ko'st päärnai piârri da vuä'ssla vuäitte päärna puutee'st le'be viiǯǯee'st išttled da ju'lsted kââ'ff
+Tuärjjõs vuâđđââtt sää'mvuu'd paalǥâskoo'ddi teâuddjam rekknâ'sttumu'šše puäʒʒhåiddee'jjest 2007-2008.
+Tuâjjvue'ǩǩ lij leämmaž pukid vuä'sspeä'lid läädnai da tuåimmji puârast. "
+ jie'llji ǩiõ'jji tõbđdemsiõrid, re'ppsiõrid
+Â'vvel pââibužškooul: Áilu Arianaick (tâ'vvsää'm)
+Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd tne'ttaddrõõzzâst www.samediggi.fi
+Ǩiõllciist tää'vtõssân lij pue'reed sää'm ǩiõl ooudâsviikkmõõžž ââ'nmõõžž da seillmõõžž Taarrâst. Ruõccâst, Lää'ddjânmest da Ruõššjânnmest.
+Sää'mtee'ǧǧ liâ tuäivvam, što saaǥǥstõõllmõõžž vuäitčeš jie'lled sõõrǥab äi'ǧǧtaaulin, leša vääžnmõš lij ää'šš ouddnumuš.
+Cistt miõđtet vuõss-sââ'jest ve'rǧǧnee'ǩǩid da õhttsažkoo'ddid da spesialvuâđđjurddjin privatpersoonid.
+- raajjâd alttõs obbvälddlanallšem da ku'ǩesää'ij ǩiõččâmvue'jj mie'lddsa sää'mǩiõl stooidâmprogrammân.
+Lââ'ssen määngas to'bdde, što sij liâ kuei'tǩiõllsaž.
+Päärna jii'jjesnallšem tuåimmjemnääĺ vääldet lokku juõ'ǩǩpei'vvsain tuåimin.
+Kuei'mmvuõđást puärraz, ruått da tuâ'jjla lie tääzzverdsaž, leša jee'resnallšem päärna tobddi.
+Sä'mmla teâđ, čeä'ppvuõđ da äärvv serddje vuõ'sssââ'jest tuåimi da tobddmuužži mie'ldd di njälmmlaž ärbben puõlvvõõǥǥâst nu'bbe.
+Sää'mvuu'vd kåå'ddin lie suåppmõõžž Ruõččjânnam da Taarrjânnam âlddvuu'vdi kåå'ddivui'm håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi vuä'sttmuužžâst rååst raajj.
+Seminaar poodd ǩeeiǥad vuõssmõs Sää'm ǩiõlltuâjj-cistt.
+Põõrtristtmõš lij mie'rr prääzkjed alggee'jjest 2012.
+- päärnai sää'mǩiõl da kulttuur ravvumuužžâst
+- Sámi Giellagáldu, Sää'm ǩiõllka'lddi ij leäkku ni voo'ps õhttân päikka čõnnum kõõskõs pâ ǩiõllõhttsažtuâi õhtteei Lää'ddjânnam, Ruõcc da Taarr sää'mtee'ǧǧi kõõskâst.
+Ǩeâšttõõttmõ'šše vuäitt vuässõõžžâd mäŋggsab ku õõutin e'tǩǩõõzzin da tõid vuäitt vuõltteed seämma konfeârtâst.
+Sää'mkultturkõõskõs Sajoozz raajjmõ'šše lij miõttum 5 miljoon eu'rred Euroop unioon vu'vddooudâsviikkâmfoond vaa'rid
+Sää'mkulttuurkõõskõõzz jurddâm lij raajjâd saa'mid pue'rab ouldõõzzid jii'jjesnalla ââ'nned da ooudâsviikkâd ǩiõles, kulttuures da jie'llemvue'ǩǩtuejjumuužžâs, håiddad da ooudâsviikkâd kulttuurjiõččvaaldšemes di staannâd saa'mi takai jie'llemvue'jji šõddmõõžžid ooudee'l.
+050 524 2109, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+ mainnâz, arvvtõõzz, tiivtt
+Saa'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv 2011 Uccjooǧǧâst
+Vee'rj tiuddumuužžâst jää'ǩǩtet kuuđ mannu ǩiččlõddâmääi'j.
+Lää'ddjânnam sää'mǩiõl kolle meeraikõskksaž klasstõõllmuužž (UNESCO Red Book) mie'ldd vaarvuâ'llsaid kiõlid.
+Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ lää'ǩǩpiizar Aimo Guttorm, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Čuä'jtõõzz leäi o'hjjääm Riina Lindberg da tõ'st ta'nssje Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala da Laura Kaaretkoski.
+Ǩeässa 2002 tu'mmješ vä'ldded sää'mǩiõl, EU:n komissia tuõđsânji vaarvuâlaž ǩiõli progra'mme.
+Sä'mmlai håiddâkksai peâmm õõudâsviikkâmtuâ'jj jå'ttji hanǩǩõõzzâst jå'ttuum saametiim ä'šštobddi vuä'sslai tuåimest.
+Persoon kiõččlâ'stt sä'mmla identiteettes neä'vvai mie'ldd.
+Täärǩben ǩiõ'ččee'l pihttzimaall vuäitte vaajjtõõllâd še sooǥǥi le'be piârrji sest.
+Lää'ddjânnam riikk lij lää'jjšeâttmõõzzineez di meeraikõskksaž suåppmõõžžin čõnnõõttâm staanâd sää'm alggmeer ǩiõl da kulttuur ooudâsjuä'tǩǩumuužž da ooudâsviikkmõõžž.
+Vaalpââi äi'ǧǧen sää'mte'ǧǧ ǩiččlââtt raajjâd ođđ vee'rjid sää'mtegga sää'mǩiõllsaž kääzzkõõzzid, saa'mi dommvuu'd åålǥbeälla jälstee'ji saa'mi vuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõ'šše, pirrõs- da kuåivâslää'ǩǩaa'šši ou'dde pu'httmõ'šše sää'mtee'ǧǧest di vuâđđeed sää'm jie'llemvue'ǩǩfoond, koin tuärjjeet sää'mjie'llemvue'jjid da ää'rbvuâlaž teâđ ruõkkmõõžž ää'rbvuâlaž sää'mjie'llemvue'jjin.
+Håiddâkksai peâmmpersonkåå'dd lij pue'rr tobddstõõttâd jä'rrsi alggmeerai šiõǥǥ nää'lid ǩiõl da kulttuur serddmužže puõ'tti puõ'lvvõõǥǥid.
+SPN räukk valdiaid oou'deed såbbrest tän tuâj čõõđtumuužž.
+Aanrõõž jällste õõut valdia da õõut kåå'dd se'stt.
+Te'l ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđlaž õhttsažkå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr, õõccmõ'šše âlgg piijjâd mie'ldd õhttsažkåå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr kuõskki registervä'lddõk di mââimõsân ravvjum teä'ǧǧââ'nnemčiõ'lǧǧtõs, tuåimmjemmaainâs da tiillta'rǩǩeempõ'mmai.
+Päärnaid riâžžât hå't čiõrstõõllmõš da jie'rjin vuejjmõš.
+Koontârpiizzar tuõjju ko'lle juõ'ǩǩpeivvsaž koontârtuâi, såbbri riâššmõš di veä'ǩǩted pro'jeekt rekknâ'sttemtuâjast.
+Håiddâkksai peâmmõõutilååǥǥin raajât päärnai jååđtemvuäpstõõzzid di suåvad taarbšeest õõutveäkka päärnai puärrsivui'm ke'rjjvuađalt päärnai vuä'ssõõttmuužžâst jm. motorǩealkk - võõnâs - dn. jååttmuužžid da tõin õõlǥtum staan- neä'vvain (suõ'jjkeä'pper, peä'lšštemlii'jvv).
+Luâđlaž määŋgkulttuurvuõtt lij vuađđan õhttsažvasttumumužže, ko'st nuu'bbid persoonid da kulttuurid šiõttõõlat tääzzärvv mie'ldd..
+Tuâjj-joouk mie'ldd sää'm ǩiõll-lää'jj teâddjumuš tiuddmie'reld ooudald ve'rǧǧnee'ǩǩi sää'mǩiõl ââ'nnem lââ'zztumuužž, jeä'rben saa'mi dommvuu'dest.
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što ko pirrõõzz ââ'nnem da ää'rbvuâlaž sää'mjie'llemvue'jjid jåå'đteei lää'jjšeâttmõõžž viiǥǥât ooudâs, vää'ldet lokku, biodiversiteettsuåppâm õõlǥtõõzzid da suåvvtõõllâm paai'ǩin Akwé: Kon - vuä'ppõõzzid.
+Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz tuâjjan lij ooudâsviikkâd:
+Håiddâkksai peâmmtuââ'j siisǩe arvstõõllâm veäkka viiǥǥâd õõudâs håiddâkksai peâmmtuââ'j aarǥtoimmjumuužž nu't, što håiddâkksai peâmm vuäitče mååžna puârast va'stteed juõǩǩka päärna taarbid da håiddâkksai peâmmtuââ'j õhttân kääzzkâsttemnää'llen piârrji taarbid..
+Koin-ne vuu'din bioenergii noorrmõš sträššai vuõssnaroodi jie'llemåårrmõõžžid.
+- oobbe'ld sosialvuu'd säi'mmnallšem, määŋgämmatlaž da määŋgtuåimmjemnallšem kääzzkâ'sttemåå'blǩid, tuâjjmõõntõõllmõõžžid, konsultaatia di tõõzz kuulli ǩiččlõddâmtuåimmjumuužž,
+SPN vuäinn, što pâi õõut ee'jj kaa'sti piijjmõš ve'rddõõllâmpââ'jjen kääzzkââst'či jee'res valdiaid panntää'zznallšem ärvvsânji da vuei'ttjââtt'či vue'jj, ko'st praksiizzâst måttmin valdiain ij taarbâž tuejjeed ni voo'ps kaa'stuuccummuužžid.
+Tä'bbe vuei'ttep prää'znkâ'stted tõn risttmõõžž da lee'd räämmast tuâi o'nnstumuužžâst.
+Meersaž biodiversitee'ttstrategia da - tuåimmproggramm
+Tuâjj-joukk oudd alttõõzz vue'jj teevvam diõtt 28 tuåimmtuâi da siâssmõõžžid.
+da vuõssmõs Lää'ddjânnmest säämas čõõđtum räiddkaa'rtipirstem vue'ppes Smávva oahpis ráiddogovaid sárgumii.
+Mättjemest da identiteett ravvumuužžâst vä'ldded lokku niõđi da paarni jäänmõsân jii'jjesnallšem nää'l toimmjed.
+Päärna kue'ddted tobddstõõttâd ođđ porrmõšaunnsid da njâdded jee'resnallšem porrmõõžžid.
+Sä'mmlai dommvuu'vd åålǥbeä'lnn sää'mǩiõlin obbpei'vvsaž pei'vvhåidd lij vuä'ǯǯamnalla Ruä'vnjaarǥâst, ko'st lie 7 päärna.
+Karigasnjaarǥ škooul: Matias West (tâ'vvsää'm) da Nora Pieski (tâ'vvsää'm)
+sää'm vs. ǩiõllaa'ššipiizar Outi Paadar Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lââ'ssen kõõskõ'sse šâ'dde lee'd õhttsažââ'nnempääi'ǩ, mâ'te auditoria da määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ.
+Ǩee'rj kue'sttemnalla piijjmõõžžâst va'sttad Minna Saastamoinen.
+Ää'vai da na'ddjõõddi påread päärna puärrsi da personkåå'dd kõõskâlt räjje vuađđ toimjeeiji õhttsažtuõ'jju päärna õudde.
+Čuä'jtõõzz vuei'tte lee'd laulli, juõi'k (luohti, livđe, leu'dd), rockia, räppiä, jiõglvaž musiikk, instrumenttaalaž musiikk le'be minimusiikla.
+Prää'zneǩ juätkkai sajoozzâst pukid äävai kultturjeä'ǩǩääin čiâss 20.00.
+Puäʒʒhåiddmuužž suåvtõlle kue'llstumužže da meä'ccjumužže.
+Sä'mmlaž ä'rbbvuõđ mie'lddsaž tiâttmõš lij obbvuõtt, kåå'tt lij čõnnum ooumže da luõttu.
+Åå'n nuõrttsaa'min jäänaš vuä'ss jäälast Aanar kåå'dd vuu'dest da nuõrttsää'mǩiõl maainstee'ji lååkkmie'rren ärvvlõõđât nu'tt 350 maainsteei.
+Jie'llmez vaaldšumužže son rääjj õhttvuõđid kulttuurlaž rää'tktõõzzi kõsǩǩe da âânn rä'tktõõzzid äu'ǩǩen jie'llem vaaldšumuužžâst.
+Ha'ŋǩǩõõzzâst sme'llkâ'ttet kulttur- da luâtt-tu'rii'smâst persteei persoonid riõmmâd põrggjen da kääzzkõõzzi spraavdõõttjen Sajo'sse puõ'tti ää'ššlažjooukid.
+Lââ'ssen âlgg kõskkeed sää'mǩiõllsaž pei'vvhååid tarjjumu'šše lää'jj oudldemnalla, ko tõ'st jåått mie'ldd vääžnai sää'mǩiõl jeälltem da kulttuur jie'llemviõkksaž tuâi kaggmõš da ravvumuš.
+Ha'ŋǩǩõõzz ooudâsviikkâmtuâi ooudâsmie'rren tuejjeeš vuäppsid sää'm puärrsi- da vuõsspeâmmamtuõjju.
+Sää'm parlamenttaarlaž suåvtõõzz sååbbar priimi õõlmâsceälkkmõõžž tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž ouddnumuužžâst saaǥǥstõõllâm ä'lggem poodd.
+Sä'mmla lie pâi jeä'llam luâđ âlddsõs jie'llem da jeä'llmõš lij leä'mmaž čõnnum luâđjårrõzze da ee'jj-jårrõzze.
+Kaartin ruõššǩiõllsaž vuõssmõs ǩe'rjj da åå'n čõõđtum nuõrttsää'mǩiõllsaž ǩe'rjj.
+Ta'vvjânnmlaž Sámi giellagáldu (Sää'm ǩiõllka'lddi) (Saamen kielikaltio) - ha'ŋǩǩõs õhttad piõdggnam sää'm ǩiõllõhttsažtuâi.
+Looppâst haa'lääm särnnad jiijjan da sajoozz õõ'nnji peä'lest lää'đes spä'ssbõõššmõõžžid Sajoozzteâuddjumu'šše vaikktam da vuässõõttâm privat tuåimmjee'jid da organisaatiaid; nu'tt teäggtee'jid, Senatt-Ǩiiddõõzzid, Aanar kådda, arkktehttplaanee'jid da jee'res plaanee'jid, vahssjid ko urkku'vddjid.
+Vaikktõõzzid sää'mkulttuu're ärvvtõõlât obb plaaneemproseezz ääi'j
+- Sää'mǩiõllsa pei'vvhååid staanumuš Uccjooǥǥ ceerkavsiidâst 45 675 €
+SPN maadârd, što valdia kõskksa tu'tǩǩeemstrooi'tel õõutsââ'jest põrggji da saa'mi ä'rbbvuõtt mie'lddsai jie'llemvue'jji võboršee'ǩǩivui'm altte'či näkkam ooudâsviikkâmtuâj jå'ttlânji.
+Tuâjj-joukk e'tǩǩad sää'mǩiõl jeälltem diõtt määŋgbeällsaž tuåimmtuâjaid
+Âlddõhttsažkå'dd da vä'lddkulttuur vaaikte piârri naa'lid mue'ǩǩeed päärna identiteett.
+Sää'mte'ǧǧ lij obbžurr saa'mid vuâđđlää'jjest stannum vuõssnaroodvuõiggâdvuõđi ooudâsviikkmõ'šše Lää'ddjânnmest.
+Uccjooǥǥ sää'mlookkjiškooul: Oula Järvensivu (tâ'vvsää'm) da Hilda Länsman (tâ'vvsää'm)
+Risttreidd šõddmuužžid ohjjeed saǥstõõlee'l päärnai da vuõrâsoummi kõõskâlt suåvtõlee'l..
+Čuä'jldõs lij dramaattlaž - kåå'tt vuârai pâ'lddad di hää'sǩâtt, sä'rnn Marry Ailonieida Somby.
+Looǥ Klemetti Näkkäläjääu'r mainnâz obbvuõđstes Sää'mparlamentnee'ǩǩi konfereenssi čõõđtõõzz teâddjumuužžâst (lääddas da tâ'vvsäämas)
+Veerjlaž ceâlkâlmkõõrv ođđ vuâđain riâžžât čâhčča 2014.
+Mõõnni čõõuč sij pu'htte eurooplaž minoritettä'rttli laaulǩeâšttõõttmõõžžâst Liet internationaalsaž ciist Lää'ddjânnma.
+Täk vaaiktõõzz puä'tte nuõrttjest ortodoksiååskâst.
+Vuõ'ttivõboršee'ǩǩ tuejjeei sǩiâŋkat 1 000 eeu'rin.
+ mainsted päärnže määŋgnallšem da - miârkkšeei mainnsid
+Hetta pââibužškooul: Paulus Näkkäläjärvi (tâ'vvsää'm), Marielle Labba (tâ'vvsää'm), Jouna Näkkälä (tâ'vvsää'm) da Saija Alamattila (tâ'vvsää'm)
+SPN teäddad veâl tõn, što lâu'ŋŋ i'llakku ođđsmõõvvi energiivue'ǩǩ.
+Näkka m tu'mmstõõǥǥi mie'ldd ha'ŋǩǩõs lokkõõvi loopplânji vuõiǥǥ årra da riikk tuåimmpaai'ǩi raajteei Senatt-Ǩiddõõzz vaa'ldi ha'ŋǩǩõõzz praksiizz čõõđtumuužž huõđđu čõhčča 2007.
+Suu tuåimmpäi'ǩǩen lij Sää'mtee'ǧǧi takai koontâr Aanar Riutulast.
+Sä'mmlast musiikkest lij vääžnai kulttuurlaž da õhttsažkå'ddlaž miârktõs.
+ââ'ntemõõlǥtõssân lij tuâi ooudldem (sää'mtee'ǧǧest u'vddum asetõõzz 1727/1995). Vee'rj
+SPN haa'lad vä'ldded lokku pue'rben še suåppmõõžž artiikka 10 (c), kåå'tt mie'rrad, što suåppâmvue'ssbeä'lin âlgg suõ'jjeed da peälšted biologiinallšem resuurzi ä'rbbvuõđ mie'lddsa âânnmõõžž, ä'rbbvuõđ mie'lddsa kulttuurlaž vue'jji mie'lddsânji,
+Kilpisjärvi škooul: Ingasofia Kalttopää (tâ'vvsää'm)
+Ha'ŋǩǩõs õhttad viiđ sää'mǩiõl (tâ'vv-, aanar-, nuõrttsää'm-, luulaja- da saujjsää'm) tuâjjlaid õhttân ǩiõlltuâi raajjâm resursskõõskõssân.
+Te'l ko ooccjen lij privatvuõiggâdvuõđlaž õhttsažkå'dd le'be sǩiâŋkksie'brr, õõccmõ'šše âlgg piijjâd mie'ldd õhttsažkåå'dd le'be sǩiâŋkksie'br kuõskki registervä'lddõk di mââimõsân rav- vuum teä'ǧǧââ'nnemčiõ'lǧǧtõs, tuåimmjem-maainâs da tiillta'rǩǩeempõ'mmai.
+Sååbbar e'tǩǩad vuä'ssbie'llsåbbra, što tõt priimči tuåimmjemprograamm takai luâđââ'nnem suõ'jjeem diõtt õhttsažtuâjast alggmeeraivui'm."Lää'ddjânnmest aartikla 10 (c) kuâskk jeä'rben sä'mmlai puäʒʒhååid da jee'res ää'rbvuâlaž jie'llemvue'jjid.
+Kulttuurkõõskõõzz jurddân lij raajjâd saa'mid pue'rab oudldõõzzid ââ'nnet da ooudâsviikkâd kulttuurjii'jjesvaaldšem di oou'deed takai jie'llemåårrmõõžžeez.
+Tâ'vvjânnamlaž sää'mtee'ǧǧi saaǥǥjåå'đteei da valdiai sää'maa'ššin va'stteei ministeer noorâ'tte Oslost vue'ssmannu 25. peei'v suåppât saaǥǥstõõllmõõžži äi'ǧǧtaaulâst da mõõntõõllâmvue'jjin.
+Sää'mtee'ǧǧi takaisååbbar mie'ldd vu'vddvaaldšem ooudâsviikkâmha'ŋǩǩõs mâânn võõ'ps rââi sä'mmlaid vuâđđlää'jjest da sää'mtee'ǧǧlää'jjest stannum jie'nnǩiõl da kulttuur kuõskki årrsa jiõččvaaldšem.
+Eeu'nid da ååblǩid tobddstõõttmuš konkreettlaž neä'vvai mie'ldd lij ju'n miõllsõs.
+Še persoonkå'dd maainâst kõskkneezz pâi ǩiõllpie'ss ǩiõl.
+Määŋg nallšemvuõđ čõõđtumuš oo'vdče vueittemvuõđ pue'rben sä'mmlai ärbbvuõđin da õhttuum jie'llemvue'jjin puåđ vuä'ǯǯai piârrji taarbi lokku vä'lddmužže pei'vvhåiddaai'ji järjstõõllâm- da håiddamnaali čõõđtumuužžâst.
+Vaaldšemšuurmõõzz vä'lddtuâjjan lij jåå'đted sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuâlažvuõđâst sää'mtee'ǧǧ vaaldšem, ekonoom da personkåå'dd, tuåi'mme piijjâd sää'mtee'ǧǧ tu'mmstõõǥǥid di plaaneed da ooudâs juä'tǩǩed sää'mtee'ǧǧ tuåi'mmjumuužž.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv 2010 riâžžât Ruä'vnjaarǥâst kue'httpeivvsaž poddân pâ'zzlâšttammannust.
+Â'vvel lookkjiškooul: Ville-Riiko Fofonoff (nuõrttsää'm), Mari Guttorm (tâ'vvsää'm) da Sunna Nousuniemi (tâ'vvsää'm)
+Vee'rji tuåimmtuâi liâ mie'rtum šää'mtee'ǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst.
+Nuõrttsää'mǩiõll lij Lää'ddjânnmest mainstum sää'mǩiõlin pukin jäänmõzzân vaarrvuâ'llsaž.
+Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpeei'vest 2015 musiikk da tea'ttertuâjjpõõrt
+Zoja Nosova looǥǥi ǩee'rj mainnsid nuõrttsäämas liânt ool, ko'st tuâjj-joukk Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio da Seija Sivertsen õ'nne huõl tõ'st, što mainnâž šõ'dde ǩee'rjtum ânn'jõž nuõrttsää'm ǩee'rjtemvuâkka.
+Lää'ddjânnmest mainstum aanrõž - da nuõrttsää'mǩiõlid klasstõõlât tuõđsânji vaarvuâ'llsaid ǩiõlid.
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Sää'mnuõri kuõi'ttpeei'v čeäppvuõđpei'vv riâžžât Ruä'vnjaarǥâst Nuõripõrtt Mondellast kâskka gåårad njuhččmannu 7.-8. peei'vi.
+Tuåimmsââ'ji âlddsõõzzâst lij vueittemvuõtt kåvvaz da jä'rrsi sä'mmlai ärbbvuâđlaž šeljjraajlmi ceäggtumužže.
+Saa'miõõutilååkk va'sttad saa'mi pue'rrjie'llemkääzzkõõzzi ooudâsviikkmest, kåå'tt lij Tâ'vv-Lää'ddjânnam sosialvuu'd siltteemkõõskõõzz vä'lddkååddlaž spesialtuâjj.
+Lij vääžnai tue'jjeed personkåå'dd tuâ'jastvuäittem õudde, tuâ'jjnohjjumužže da škoouljumužže.
+040 719 2997, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Nu'bben puättam e'tǩǩõs låånat 200 eeu'rin da kuälmeen puättam 100 eeu'rin.
+Lââ'ssen tuäivvap ämmatlaž silttumuužž, õhttsažtuâjjooddid, sää'mǩiõl ǩe'rjjlaž silttumuužž di ooddid tuejjeed tuâi jiõččtuåimmsânji da täävtõsvuõđlânji.
+Sajos lij nõmmân vuä'nkõs, âppšeei da hie'lǩeld miõ'llepâššneeja.
+Päärna doomm da håiddâkksai peâmmkääzzkõõzzi raavâs õhttsažtuâ'jj tuä'rjjad päärna jiõn ko'lljumuužž..
+Tät cistt da täk sǩiâŋk liâ peä'cc vue'ddin njõđđum vuä'ddnää'pp vuä'ddču'ǩǩ loo'ǩǩin, lei'bbtiskk da säähharne'cc, da tõi valmšteei lij ǩiõtt-tuâjjlaž Matleena Fofonoff Nje'ǯǯjääu'rest, Aanrest.
+Ha'ŋǩǩõsäi'ǧǧ lij 6 mannu da ha'ŋǩǩõõzz mie'rräiggsaž projektšuurmõssân pa'lǩǩeeš hum.
+Ee'jj 2007 statistiikk mie'ldd ju'n pâ'jjel 70% vue'll 10- âkksain sää'mpäärnain jällste sä'mmlai dommvuu'vd åålǥbeä'lnn.
+Päärnaž mättai suåvtõollâd, jue'ǩǩed da toimmjed õõutsââ'jest.
+Raajjâmha'ŋǩǩõõzz teä'ǧǧââ'nnemarvvlõs lij nu'tt 12 miljoon eu'rred, ko'st EU-teäggtõõzz vuässõs lij 5 miljoon eu'rred.
+Sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjumuš šâdd Lää'ddjânnmest vuõss-sââ'jest Lää'ddǩiõlle, U'ccjooǥǥ kåå'ddest toimmai sää'mkiõllsaž håiddâkksai peâmmtuâ'jj ohjjeei.
+Ha'ŋǩǩõõzz jåå'đteei Anne-Maria Magga maainsti, što ha'ŋǩǩõs nåårr õhttsažtuõjju vitt sää'mǩiõl da ååu'c ä'šštobddituâjain tuåimmjeei ǩiõlltuâjjla, kook ee'ttkâ'stte pukid ha'ŋǩǩõõzz kiõlid.
+Cisttlu'vddkå'dd tu'mmji siâssõõllâd, što heä'rvvehdtõõzz " Eloa ikkunassa " puä'đet ââ'nnet 1. riâdd ikknin da ehdtõõzz " Riskuna " 2. da 3. riâdd ikknid.
+- Čiõlǥtõs puätt teâttan valdiai halltõ'sse, saa'mid da õõlmâsvuõ'tte da tõt maadârdet YK ooumažvuõiggâdvuõttsuåvtõ'šše.
+Sajos sâdd lee'd sää'm ä'rbbvuõ'tte vuâđđõõvvi kulttur-, vaaldšem-, škoou'l'jem- da siltteemkõõskõs di määŋgåå'blkaž nõõrõõttâmpõrtt.
+SSää'mte'ǧǧ tuäivv leekk da šiõǥǥ ǩie'ssluõvâsvuõđ pukid!
+Sää'm parlamentaarlaž suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttii 1.1.2013 õhttsažtâ'vvjânmmlaž sää'mǩiõl ämmat- da resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǧǧõõzz, kåå'tt poott 30.6.2014.
+Såbbrest jie'lleš temaattlaž saaǥǥstõõllmõõžž biodiversitee'ttsuåppmõõžž aartiklai 8 (j) da 10 (c):n õhtteempääi'ǩin.
+Tuåimmpäi'ǩǩ lij Sää'mtee'ǧǧ personkåå'ddest Sajoozzâst.
+Lââ'ssen kõõskõ'sse šâ'dde õhttsažpääi'ǩ mâ'te auditoria, uu'ccab sååbbarpääi'ǩ, määŋgtuåimm- da kääzzkâ'sttempääi'ǩ di nu'tt 60-päiǩǩsaž resttrantt.
+Mõõnni ee'jj son lij čõõđtam kue'htt ǩee'rj sää'nnštoo'ppjõõzzin.
+Ärvvstõõllmušooddai õuddnumuš veäǩǩad päärna pro'blee'mpaaiǩin.
+Vee'rj o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâs ve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei tuâjjtobddmõõžž koontârtuâjain.
+SPN vuäinn äimm-muuttõõzz veiddsab vuârrvaikktõõzzâst: juätkkjeei pirrõskueârmtumuš da lâssnam luâđree'ǧǧesvuõđi äu'ǩǩumuš tuejjee šiõttlõõvvmõõžžâst vai'ǧǧääb da seämma vaikktõs lij še sää'mjie'llemvue'jji da jie'llemvue'jj / pi'rǧǧeemvuõđ šiõttlõõvvmõõžž vuârrvaikktõõzzâst muttstõõvvi äimmåårrmõõžžid.
+Päärnže raajât privaat håiddâ'kksai peâmmplaan (vasu) õhttsažtuâ'jast päärna puärrsi le'be jä'rrsi päärn huõlâânnmest västteei oummivui'm.
+Tuâi o'nnstemnallšem håiddmõõžžâst veä'ǩǩte Strooite'lteevvai tu'tǩǩõs le'be va'stteei da ri'jttjeei tobddmõš ođđäiggsaž õõlmâs paai'ǩi čiistmõõžžâst di šiõǥǥ vuârrvaikktemoodd da lue'ǯǯjeei tuâjjvä'lddmõš.

eval/test.sms-fi.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+Tutkimusta ja tutkimusrahoitusta tulisi koordinoida yhteistyössä valtioiden, arktisen neuvoston ja ao.
+Vasun tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioonottaminen toiminnan järjestämisessä mm. lapsen kokemukset, tarpeet ja tulevaisuuden näkymät, lapsen mielenkiinnon kohteet, vahvuudet ja lapsen yksilöllisen tuen ja ohjauksen tarpeet.
+Aluehallintavirastoille luodaan saamenkielinen palveluyksikkö saamelaisten kotiseutualueelle.
+Tilaisuudessa keskusteltiin alkuperäiskansakielten opetuksen ja kielten elvytyksen haasteista.
+Suunnitelmaa on tarpeen edelleen kehittää käytännön läheisemmäksi yhteistyössä saamelaisalueen henkilöstön, vanhempien ja eri yhteistyötahojen kanssa.
+Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehda oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajasta.
+Tilaisuudessa on yllätysohjelmaa ja lisäksi tilaisuudessa voi vapaasti esittää musiikki- tai muuta kulttuuriohjelmaa. Kahvi- ja teetarjoilu.
+Tänä keväänä käynnistyi myös koltansaamenkielisen aapisen käsikirjoitustyö.
+Tukes ja luvanhakija valittivat päätöksistä KHO:on.
+Esiopetusta voidaan järjestää joko päivähoidossa tai koulussa.
+Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä käräjien hallinnossa.
+Lapsen, perheen ja henkilöstön kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta laaditaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma.
+Tapahtumaan perinteisesti kuuluvasta saamelaiseen kulttuuriin liittyvästä lajista ei ole vielä tehty päätöksiä.
+Työryhmä on suomentanut ja julkaissut Akwé:Kon ohjeet.
+Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen ihmisoikeuspoliittisten painopisteiden tulee olla läpäiseviä kaikessa Suomen toiminnassa, eivätkä esimerkiksi energiapoliittiset kysymykset saa ylittää Suomen ihmisoikeuksien painopisteitä.
+Kevään päivä-matka " Johtin meara gáttai " / " Jutaaminen meren rantaan " järjestetään kesäkuun alussa alle kouluikäisille.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa.
+Perustuslakivaliokunnan ohje ei ole toteutunut.
+Luonnon tulisi kuulua keskeisenä osana lapsen jokapäiväiseen elämään.
+Oulun katselmukseen osallistuivat myös Ivalon lukion Villasat - ryhmä tanssillaan Doaivut ja vuoimmehuvvat (Toivoa ja lannistua).
+Koltansaamen puhujien määrää on yli 350.
+Inarinsaamen kääntäjän viransijainen Saammal Morottaja
+8:40-9:00 Saamelaisten aineettoman kulttuuriperinnön suojelu Suomessa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi
+Nuorisoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.
+Samalla mieleeni nousivat saamelaisten historia ja yritykset luokitella saamelaisia alempaan rotuun kuuluviksi.
+Esittelijän tehtävänä on hoitaa hallintopäällikölle kuuluvia päivittäisiä hallinnollisia tehtäviä, kuten huolehtia saamelaiskäräjien hallituksen ja yleiskokouksen valmistelusta hallintopäällikön hoitaessa osa-aikaisesti Saamelaiskulttuurikeskuksen projektipäällikön tehtäviä.
+Ivalon yläkoulu: Sara Nuorgam (pohjoissaame)
+Aloitteet saamelaiskäräjien nimen ja puheenjohtajan tehtävänimikkeen muuttamisesta teki saamelaiskäräjien jäsen Asko Länsman.
+Asiantuntijatyöryhmän toimenpide-esitykset Suomen valtiolle on kuitenkin toteutettava ja toimeenpanon tulee alkaa tehokkaasti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä. ", vaatii puheenjohtaja Näkkäläjärvi, joka on toiminut myös kansallisen 8 (j) - asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana.
+Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito.
+Saamelaiskäräjät on julkaissut yhteensä kahdeksan uutta materiaalia vuoden 2014 ensimmäisten viikkojen aikana.
+Saamelainen lastenkulttuurikeskus jatkaa saamelaislasten- ja nuorten kielen ja kulttuurin tukemista toiminnallisten työpajojen, teemapäivien ja tapahtumien kautta.
+Alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevaan biodiversiteettisopimuksen 8 j artiklaan liittyvä Akwé:Kon - ohjeistus on otettu koekäyttöön Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistuksen yhteydessä.
+Kirjaan liittyvät myös aiemmin julkaistut työkirjat 5- ja 6 - luokille.
+Anne-Maret Labba - varajäsen Sammeli Salonen
+Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus ovat päätyneet neuvotteluissaan, että erillinen työryhmä valmistelee Akwé:Kon - ohjeiden soveltamista Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa.
+Tapahtuma järjestetään saamelaiskäräjien ja Sodankylän kunnan yhteistyönä.
+Isoäidin kertomusten ja Ánnán ja Saammâlin keskustelujen kautta voi oppia inarinsaamea mielenkiintoisella tavalla.
+Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon -‐ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maan-‐ käyttö-‐ ja rakennuslain toimeenpanossa.
+Saamelaiskäräjät on perustanut saamen kieliteko-palkinnon, jonka tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma on osa Nuori Kulttuuri- tapahtumaa.
+Saamelaiskäräjät järjestää uuden nimikilpailun, jonka tarkoituksena on löytää Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvalle Saamelaiskulttuurikeskukselle sen tarkoitusta ja toimintaa ilmentävä nimi.
+Kansainvälinen artikla 8 (j) -työryhmä (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8 (j) and related provisions) valmistelee biodiversiteettisopimuksen seuraavaa osapuolikokousta, joka pidetään vuonna 2012 Intiassa ja tekee esityksiä osapuolikokouksen artikla 8 (j):tä koskeviksi päätöksiksi.
+" Olen tyytyväinen saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymään toimintaohjelmaan.
+Pyydettiin saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä laatimaan ehdotus siitä miten mahdolliset neuvottelut voidaan toteuttaa.
+Saamelaisaluetta viedään kansainvälisten kongressiasiakkaiden tietoisuuteen monipuolisena ja sisällöltään erilaisena kokouskohteena. " Inariin tulevat ne yritykset ja organisaatiot, jotka haluavat tilaisuudeltaan enemmän kuin massaturismikohdetta eli aitoa saamelaiskulttuuria ja ainutlaatuista luontoa toimivien palveluiden kera ", sanoo hankkeen vetäjäksi valittu inarilainen, syntyperältään kolttasaamelainen Marja Männistö.
+Pohjoismainen saamelainen kielipalkinto - Gollegiella
+Työryhmä esittää myös, että parhaillaan uudistettavaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan kirjataan uusia toimenpiteitä perinteisen tiedon suojelemiseksi.
+Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiltä lausuntoa kalastuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän mietinnöstä.
+Työryhmä pitää tärkeänä, että myös kunnat huomioivat ohjeistuksen hankkeissaan.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Leikkiessään lapsi oppi sosiaalisia taitoja, tekemään työtä ja käyttämään luonnon rikkauksia ja tulemaan toimeen ankarissa luonnonolosuhteissa.
+Vapaaehtoiset Akwé: Kon ohjeet on valmisteltu yhdessä alkuperäiskansojen edustajien kanssa ja hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2004.
+Saamelaiskäräjien puheenjohtajan työnimikkeen muuttaminen ŠpresidentiksiŠ lisäisi saamelaiskäräjien arvostusta ja kuvaisi puheenjohtajan todellista asemaa kansaa edustavan elimen puheenjohtajana.
+Kirjan kuvittaja Salli Parikka (Wahlberg), on kuvittanut useita lapsille ja nuorille tarkoitettuja kirjoja (www.salliparikka.com).
+Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoisuuspolitiikalle. " Keskeiset ministeriöt ja viranomaiset sitoutuivat edistämään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.
+Koltansaamen kääntäjä - Merja Fofonoff
+Palkintosumman suuruun on 15 000 euroa, joka myönnetään yksityishenkilöille, ryhmille, yhteisöille, organisaatioille tai laitoksille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi.
+Meidän, saamelaiskäräjien ja taitelijoiden ja käsityöntekijöiden tulisi yhdistää voimansa yhteisen saamelaiskulttuuripoliittisen ohjelman laatimiseen.
+Palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2448,54 - 2505,49
+Lausuntopyynnön mukaan mietinnön perusteella laaditaan ministeriön virkamiestyönä ehdotus hallituksen esitykseksi kalastuslaiksi noin vuoden kuluessa.
+Lisätietoja työstä antaa lakimiessihteeri Aimo Guttorm, puh.
+Saamelais-suomalais-saamelaista sanakirjaa on kysytty paljon edellisen painoksen loputtua.
+Palautteen kautta saatua tietoa hyödynnetään saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyössä.
+Valtioiden tulee antaa saamelaiskäräjille vuosittain pysyvää rahoitusta ilmastonmuutoksen sopeutumiseen, sen tutkimiseen ja oman ilmastopolitiikan kehittämiseen.
+Vaalikausi jatkuu vuoden 2015 loppuun asti.
+Oikeusministeriö on lähestynyt saamelaiskäräjiä kirjeellä, joka koskee yleisen ratkaisun aikaansaamista saamelaisten oikeusaseman parantamiseksi eri hallinnonaloilla ja lainsäädännössä.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjauksessa tehdään yhteistyötä Saamelaiskäräjien kanssa.
+/ VI mukaan, peruspalkka 1489,69 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Suunnittelijan toimipaikka on saamelaiskäräjien sihteeristössä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Inarinsaamelaisen Matti Morottajan tekemä nimiehdotus Sajos on valittu saamelaiskulttuurikeskuksen nimikilpailun voittajaksi.
+Lisäksi viestintävirastosta on haettu ja jo saatu Sajokselle oma verkkotunnus osoitteella www.sajos.fi.
+Silloin kun esiopetusta järjestetään päivähoitopaikassa, esiopetukseen sovelletaan täydentävänä myös päivähoidon lainsäädäntöä.
+Ennenkaikkea tuella taataan saamelaisporonhoitomallin jatkuvuus.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII.
+Saamelaiskäräjät on asettanut tavoitteeksi sosiaali- ja terveysalalla että saamelaisille tarkoitetut sosiaalialan palvelut on suunniteltu sisällöltään saamelaisten oman kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten perinteiset arvot ja elämäntapa huomioiden ja että palvelut toteutetaan saamen kielellä ja saamelaisten itsehallinnon perustalta.
+- saamen kielissä ja kulttuureissa
+Lisäksi haluan kiittää saamelaiskäräjiä ja saamelaiskäräjien puheenjohtajaa Sámi Duodjin tarpeiden huomioimisesta ".
+Saamelaisen materiaalipankin kehittäminen internettiin on tärkeää saamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin kokoamiseksi yhteen varhaiskasvatushenkilöstön ja vanhempien käyttöön.
+Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (SPN), odottaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen kehittävän saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä entistä paremmaksi lisäten saamelaisten yhteenkuuluvuutta ja luovan SPN:stä saamelaisten yhteisen korkeimman edustuksellisen elimen omine hallintorakenteineen.
+Saamen kieli on saamelaisen alkuperäiskansan kieli.
+Tapahtumaan järjestetään linja-auto kuljetukset kaikkialta saamelaisalueelta.
+• tehdään tarinoista, kertomuksista, arvoituksista osa päivittäisiä toimintoja
+esittelijä Inga-Briitta Magga, lakimiessihteeri Aimo Guttorm ja allekirjoittanut.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa sekä hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan ja tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehitystä.
+Illan esiintyjinä Áillohaš Doahkki; Paroni Paakkunainen, Esa Kotilainen, Ilpo Saastamoinen, Matti Kontio, Eerik Siikasaari ja Rune Leskinen sekä Inga Juuso, Johan Anders Bær ja Niko Valkeapää.
+Palkinto velvoittaa saajaa jatkamaan työtä saamen kielen aseman ja saamenkielisten palvelujen parantamiseksi.
+Alkuperäiskansayhteistyö on aloitettu saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimesta lastenkulttuurin osalta.
+Máret Sárá on syntynyt v. 1947 Pyssyjoella Porsangin kunnassa Norjassa.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 2 458,77 euroa / kk).
+Kuvassa: Saamelaisnuoret Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Kuvat Sametinget, Karasjok
+Toimistosihteerin tehtävistä on määrätty saamelaiskäräjien työjärjestyksen 41 §:ssä.
+Pekka Aikio johtaa saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa
+Ehdotus saamen kielen elvyttämisen toimenpideohjelmaksi luovutettiin ministereille
+Hankkeen päärahoittaja on EU:n Interreg IV A Nord Sápmi.
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Muitakin näyttelyitä ja esittelyitä on tulossa - tiedotamme niistä myöhemmin!
+Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys Sámi Duodji ry osallistuu tapahtumaan esittelemällä ja myymällä tuotteitaan.
+klo 15.15 - 16.00 Kehittämispäivien yhteenveto ja saamelaisen muistisairaan hoitopolun kehittämiskohteiden määrittely.
+Seminaarin jälkeen SPN:n kokous päättikin perustaa alaisuuteensa yhteisen nuorisoneuvoston.
+Kansallisella tasolla tulee laatia ilmastolakeja, joiden avulla hillitään päästöjä ja rahoitetaan ilmastonmuutoksen ehkäisytoimenpiteitä ja turvataan alkuperäiskansojen oikeudet ilmastonmuutoksessa.
+Lisätietoja: Pia Ruotsala, sosiaali- ja terveyssihteeri, Saamelaiskäräjät, 040-7262688, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Kunnat käynnistivät hankkeen laatimalla yhteistyösopimuksen.
+Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee määräaikaista toimistosihteeriä
+Saamelaisnuorten taideantologia "Helmiä" pohjois-, inarin- ja kolttasaamenkielellä
+Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille.
+Kaikki toimet artikla 8 (j):n toimeenpanemiseksi tulee valmistella ja toteuttaa yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. "
+11.15-11.20 Kieliteko-palkinnon luovutus Kulttuuriministeri Stefan Wallin
+Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseen kehuakseni Suomea ja Ruotsia tähänastisesta hienosta ja hyvästä prosessista Ja odotan innolla että alamme tehdä työtä tämän historiallisen asian parissa, eli saadaksemme aikaan saamelaissopimuksen kolmessa pohjoismaassa, jossa asumme ", jatkaa Egil Olli.
+Inarinsaamen vuonna 2011 julkaistu syyslukukauden aapinen on saanut rinnalleen työkirjan
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.
+Niitä harjoitetaan tavallisesti yhdistelmäelinkeinoina tai muiden ammattien ohella.
+Kielellinen jaottelu on vaikeampi asia: Saamelaiskäräjien mukaan tilastoja on pidettävä vain suuntaa antavina, koska alle 18-vuotiaiden äidinkielen ilmoittaminen on satunnaista ja äänioikeusikäisistäkin monet jättävät ilmoittamatta äidinkielensä.
+Saamelaistaiteilijoiden Marja Helanderin ja Outi Pieskin Sajokseen tekemät taideteokset julkistetaan ja esitellään tiistai-iltana 3.4. klo 20 alkavassa saamelaisen kulttuurin illassa.
+Lasten kanssa tulisi käyttää mahdollisimman paljon vapaata kuvallista ilmaisua.
+Eduskunta hyväksyi toukokuussa kaivoslain 169 § mukaisen muutoksen, jonka mukaan Tukes voi perustellusta syystä hakijan pyynnöstä malminetsintäluvan tai kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista taikka kaivoslupaa tai kaivosturvallisuuslupaa koskevassa päätöksessä määrätä, että luvassa yksilöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen. " Eduskunnan tekemä muutos oli hätiköity ja saamelaiskäräjät esitti vielä hallintovaliokunnan kuulemisen yhteydessäkin, että ennen kuin kaivoslakia ryhdytään muuttamaan, odotetaan KHO:n linjausta kaivoslain toimeenpanosta.
+Viran toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Lapsella on aina turvana joku ihminen, jolta voi kysyä, ellei itse ole päässyt tyydyttävään tulokseen tai on arviointituloksestaan epävarma.
+- Suomen tulee täyttää kansainväliset ja hallitusohjelmaan kirjatut velvoitteensa saamen kansaa ja saamen kieltä kohtaan.
+Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ihmisoikeuksien toteutumisesta.
+Toimintaohjelma sisältää saamelaiskäräjien päätavoitteet sekä yksityiskohtaiset yhteiset ja sektorikohtaiset tavoitteet saamelaiskäräjäkaudelle 2012-15.
+Saamelaiskäräjät perustaa yhteyteensä nuorisoneuvoston ja nuorisosihteerin viran.
+Esityksen oli ohjannut Ville Köngäs, se sai yleisön innostuneesti mukaan, tanssijoilla oli hyvä rytmi, he tanssivat hyvin yhteen ja koreografia oli sopivan haasteellinen.
+SPN edellyttää, että bioenergian käytön lisääminen ei saa lisätä pienhiukkaspäästöjä ja vaatii, että pienhiukkaspäästöjä tulee hillitä tehokkailla suodattimilla.
+Heidän julkaisemansa selvitys Itä-Inarin saamenkielisistä paikannimistä on erityisen tärkeä koltan- ja inarinsaamen kielten kulttuurisen luontoon liittyvän tiedon säilymiselle.
+Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+Keskelle Inarin kirkonkylää, Juutuanjoen rantaan ja Inarijärven tuntumaan nousevan saamelaiskulttuurikeskuksen perustuksiin muurattiin metallilieriö, joka sisälsi mm. peruskirjan (neljä eri kieliversiota; suomenkielinen, inarinsaamenkielinen, koltansaamenkielinen ja pohjoissaamenkielinen), käytössä olevan kolikkosarjan, Inarissa ilmestyvät uusimmat paikallislehdet (Inarilainen, Ávvir, Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat) ja perinteisiä saamelaisia, Sámi Duodji - tuotemerkillä varustettuja käsitöitä.
+Erilaisten sanapareja (sanaparit, jotka erottuvat toisistaan yhden äänteen perusteella) sisältävien loruja avulla voidaan antaa lapselle vihjeitä siitä miten äänteitä käytetään sanojen erottelemiseen.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen suurimpana haasteena on saamenkielisen koulutetun henkilöstön saatavuus.
+- Ivalon pohjoissaamenkielisen ryhmäperhepäiväkodin toiminnan turvaaminen 15 621,30 €
+Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi kokosi yhteen saamelaiskäräjien kansan valitsemat jäsenet ja Venäjän saamelaisten edustajat.
+Suomennettuna palkinnon nimi on " kultakieli ".
+Metsähallitus haluaa ottaa saamelaisten kulttuurin harjoittamisen edellytykset mahdollisimman hyvin huomioon.
+- Saamenkielinen lähihoitaja vanhustenhuoltoon 38 025 €
+Saamen kieli ensimmäisenä tai toisena kielenä
+Kielellinen tietoisuus luo pohjan luku- ja kirjoitustaidolle.
+- konserttia oli myös mahdollista seurata suorana YLE Sápmin live stream lähetyksenä internetissä.
+Saamelaiskäräjien 3.12. järjestämässä seminaarissa Levillä keskusteltiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojan tarpeista.
+Projektisihteeri on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI.
+Saamelaiskäräjät toivoo, että Maa- ja metsätalousministeriö antaa jatkossakin Metsähallitukselle valmiudet sovitella metsäkiistoja ja Metsähallituksen tuottotavoitteesta saamelaisten kotiseutualueella luovuttaisiin.
+- Saamenkielinen kotiavustaja Veahkki ostopalveluna 25 575 €
+Valokuvat on ottanut Ulla Isotalo.
+Ryhmiä muodostettaessa nämä lapset laitetaan eri ryhmiin saamen kielen käytön vahvistamiseksi.
+Tärkeimpinä tavoitteina ovat edelleen saamelaislasten kielen ja kulttuurin tukeminen saamelaisten kotiseutualueella.
+GOLLEGIELLA - Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2014
+Saamelaiskäräjien tietojen mukaan Metsähallitus on ohjeiden soveltamisesta ensimmäinen viranomainen koko maailman mittakaavassa.
+Esityksen oli ohjannut Rosa Pietikäinen ja siinä tanssivat Britt-Inger Ruotsala, Susan Löf, Anni-Sofia Löf,
+Inarin yläkoulu: Jussa Seurujärvi (inarinsaame), Piäkká Moilanen (inarinsaame), Ylva Hakovirta (inarinsaame), Irina Saijets (pohjois- ja koltansaame) ja Nina Nuorgam (pohjoissaame)
+• pyydetään kesällä kalaa verkoilla, uistimella, perholla, katiskalla, pitkällä siimalla, harrilautalla
+Taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Nuori Kulttuuri MOVES - tapahtumaan, joka pidetään Oulussa 20.-22.5.2011.
+Ministeri Wallin kertoi tietävänsä Suomessa elävänä ruotsinkielisenä millaista on elää kielivähemmistössä.
+Sodankylän lukio: Riinamari Mustonen (pohjoissaame) ja Anni-Saara Aikio (pohjoissaame)
+Perustuslain ja saamelaiskäräjälain valmistelussa ja säädettyjen lakien yleisperusteluissa lähdettiin siitä, että saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto on kehittyvä, eikä taantuva.
+Pohjoissaamen kieli on yhteinen Pohjois-Kalotin alueella ja koltansaamen kieli Venäjällä ja Suomessa asuvien kolttasaamelaisten kanssa.
+Ohjelmassa on musiikkia, ruokailua ja seurustelua.
+Kuvissa Suomen saamelaiskäräjien jäsenet Tuomas Aslak Juuso ja Asko Länsman sekä varapuheenjohtaja Erkki Lumisalmi.
+24 Valle Pentti Viljo Heikki Poromies Inari
+Saamelaiskäräjien henkilöstön uudet puhelinnumerot löytyvät osoitteesta www.samediggi.fi > Yhteystiedot
+- Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Hilla-Puolukka 31 650 €
+Saamelaiskäräjien seuraavat vaalit toimitetaan syksyllä 2011.
+Kioton protokollassa päästöjen leikkaamisen vertailukohdaksi on annettu vuosi 1990.
+Kokoukseen osallistui saamelaisia myös Norjasta ja Ruotsista.
+- lapsen yksilöllisen ja kielellisen kehityksen arviointia - arviointia siitä, miten saamelaiset kulttuuriarvot toteutuvat käytännön toiminnaksi
+Kuvassa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija, professori James Anaya Rovaniemellä.
+Saamen kielellä ei ole koulussa sille kuuluvaa alkuperäiskansan kielen asemaa, totesi Seurujärvi-Kari.
+Teatterikilpailuun on ilmoittautunut kuusi eri teatteriryhmää.
+Yksityishenkilöt, organisaatiot, laitokset ja viranomaiset Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä voivat tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2014 palkinnon saajaksi.
+Tiistain 3.4. kulttuuri-illan ja keskiviikon 4.4. kansanjuhlan tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.
+KHO linjasi kaivoslain soveltamisesta saamelaisten kotiseutualueella
+Päivittäiset toiminnot, ruokailu ja kasvuympäristö
+Valtuutettu tekee vierailuja Euroopan neuvoston jäsenmaihin selvittääkseen valtion ihmisoikeustilannetta.
+Kulttuurisen tietoisuuden avulla ihminen voi ymmärtää erilaisuuksien yhteyksiä.
+Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.
+Pohjoismaissa, Suomessa ja Venäjän lähialueilla uraanin louhinta ja hankinta, kaivostoiminta ja ydinonnettomuus voisivat tuhota saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset.
+Saamen kielten tulevaisuuden turvaaminen on tärkeä kansallinen hanke, joka sisältyy hallitusohjelmaan.
+Kasvuympäristössä kiinnitetään huomiota turvallisuuden ja kodinomaisuuden lisäksi toimitilojen toiminnallisuuteen, luonnonläheisyyteen ja siihen, miten ne mahdollistavat saamelaisen perinteen siirtymisen luonnollisesti.
+Jokainen voi osallistua yhdellä kuvalla.
+Saamelaiskäräjät esittää johtokuntaan kuusi jäsentä.
+Seminaarissa kävi ilmi, että saamelaiskulttuurin suojan parantaminen vaatii lisää resursseja ja ohjeistusta.
+Tuen rahoitus on loppunut toistuvasti kesken eikä kaikille halukkaille ja tukiehdot täyttäville hakijoille ole voitu myöntää rahoitusta.
+Lisäksi ilmestyivät uusintapainokset inarinsaamenkielisestä käsityökirjasta
+Rovaniemeltä mukaan on ilmoittautunut kolme ryhmää / esiintyjää.
+Edellinen lisäpainos ilmestyi helmikuussa ja myytiin pian loppuun.
+Vaikka saamelaiskäräjät ovat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvotteluissa osana valtioiden delegaatiota, saamelaisten ääni on yhteinen.
+Hetan peruskoulu: Marianne Ketola (pohjoissaame), Morten Labba (pohjoissaame), Juhan-Tuomma Mäkitalo (pohjoissaame), Nils-Matti Näkkäläjärvi (pohjoissaame) ja Nea-Maria Valkepää (pohjoissaame)
+Hyvä hallinnollisten tehtävien ja taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi.
+Lappalainen ei ole siirtymässä pois Nellimistä vaan laajentamassa toimintaansa myös Inarin kirkonkylään yhdessä vaimonsa Marin kanssa.
+Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen TOIMITILAHUOLTAJAA määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien.
+Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelijan viran.
+Toiminta toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä päivähoitoa tai avointa varhaiskasvatustoimintaa sekä koululaisille iltapäivätoimintaa kielikylpymenetelmää käyttäen.
+Työryhmän on perustanut biodiversiteettisopimuksen allekirjoittajamaiden osapuolikokous (COP).
+- Jos Hammastunturin hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu onnistuu hyvin, Akwé:Kon - ohjeiden
+Ministeri Wallin kirjoitti olevansa erityisen iloinen olen siitä, että saamelaisnuoret ovat niin aktiivisia saamelaiskulttuurin vaalimisessa ja kehittämisessä. "
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnalliseksi erityistehtäväksi on määritelty saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottaminen tarpeellisissa tehtävissä.
+Saamelaiskulttuurikeskus SAJOKSEN peruskivi muurattiin Inarissa rakennuksen työmaalla torstaina 10.6.2010.
+Uudessa nimikilpailussa palkintolautakunta hyväksyi arvosteltavaksi 142 nimiehdotusta (ehdotukset tiedotteen liitteenä), jotka oli laadittu ja toimitettu sille kilpailun sääntöjen mukaisesti.
+Enontekiön erälukio: Juhán-Tuommá Magga (pohjoissaame) ja Kiia Näkkälä (pohjoissaame)
+Aikuinen ohjaa aktiivisesti lasten leikkitilanteita tukien samalla lasten saamen kielen käyttöä.
+Asiaa käsitellään 24.8.2011 pohjoismaisessa kansanterveyskonferenssissa Turussa.
+Minna Lehtola, varapuheenjohtaja - varajäsen Anna-Katariina Feodoroff
+11:00-11:15 Saamen kieliteko palkinnon perusteet Kielineuvoston puheenjohtaja, Erkki Lumisalmi Kielitekopalkinnon tekijän puheenvuoro
+Metsähallituksen, Kolttaneuvoston ja Saamelaiskäräjien neuvottelema yhteisesitys PEFC - metsäsertifiointikriteeriksi saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen turvaamiseksi tulee ehkäisemään uusia ristiriitoja alueiden maankäytöstä.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston saamien tietojen perusteella Ivalon paliskunnan tarkoituksena on maanantaina 26.9.2011 aloittaa pakkoteurastukset.
+SPR tulee toimia edistääkseen uudistuvien energiamuotojen käyttöä.
+- Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle 33 262,50 €
+Enontekiön erälukio: Emma Eira (pohjoissaame), Mira Kärki (pohjoissaame) ja Lars-Aslak Tornensis (pohjoissaame)
+Saamelaisnuorten taidetapahtumaan on ilmoittautunut 24 musiikin esittäjää tai ryhmää.
+Minulla oli ilo tavata ihmisoikeusvaltuutettu ja keskustella hänen kanssaan avoimesti hyvin lämminhenkisessä tilaisuudessa Suomen saamelaisten asemasta ja saamelaisten aseman ja lainsäädännön kehittämistarpeista.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna Hetan koulukeskuksessa 13.-14.3.2013.
+Pekka Sammallahden Saamelais-suomalais-saamelaisesta sanakirjasta (Sámi-suoma-sámi sátnegirji) on myös ilmestynyt uusi painos.
+Metsähallitus yhdessä saamelaiskäräjien kanssa on jo aloittanut ohjeiden soveltamisen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, ensimmäisenä maailmassa. "
+- yhteistyö vanhempien, suvun ja muiden tahojen kanssa - toiminnan arviointi ja keskeiset kehittämiskohteet
+Työkirja sisältää aapisen sisältöön pohjautuvia hauskoja ja värikkäitä äidinkielen taitoa kehittäviä tehtäviä yhteensä 126 sivua.
+4. muut (nukke- ja katuteatterit, performance-esitykset, stand up ja non-verbaalit esi
+Utsjoen saamelaislukio: Tommi Länsman (pohjoissaame)
+- Olen iloinen, että elvyttämisohjelman laatiminen etenee, totesi Näkkäläjärvi ja kiitteli myös sitä, että valtioneuvosto on sitoutunut hallitusohjelmassa saamen kielten elvyttämisohjelman toteuttamiseen ja resursointiin.
+Keskuksen sisällä tulee toimimaan myös saamelaiskirjasto.
+Kuvassa: Saamen kielitekopalkinto 2011. Valmistanut käsityöntekijä Matleena Fofonoff.
+Nimi symbolisoi saamelaiskulttuurikeskuksen merkitystä saamelaisille läheisenä ja arvostettuna paikkana.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja siinä II ryhmän mukaan (peruspalkka 1796,98 euroa / kk).
+• järjestetään video- ja nettitapaamisia muualla asuvien saamelaisten kanssa
+Motorisia perustaitoja ovat käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen sekä lyöminen.
+Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon - ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa.
+Nimen on oltava helposti eri kielillä lausuttavissa ja luontevasti taivutettavissa.
+"KåŠllmuõrâž" - teos on julkaistu alunperin vuonna 1990 venäjänkielisenä painoksena.
+ŠSaamelaisparlamenttiŠ-nimitys kuvaisi Länsmanin mukaan enemmän saamelaiskäräjien tehtäviä ja asemaa.
+Lasten kielenkäyttötilanteiden monipuolistamiseksi lapset voidaan jakaa pienryhmiin esimerkiksi iän mukaan.
+Kataisen hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteutuminen täysmääräisesti
+Lisäksi tuen kautta taataan poronhoitajien tasapuolinen kohtelu.
+Suomessa pohjoissaamea puhuu äidinkielenään arviolta noin 2000 henkilöä.
+Innostuin siitä ristiriidasta, mikä vallitsi kasvien kauneuden ja monimuotoisuuden sekä ihmisen luokittelu- ja lokerointitarpeen välillä.
+Tapahtumaan on ilmoittautunut 22 musiikin esittäjää tai ryhmää, joissa on yhteensä 150 kilpailuun osallistujaa.
+Varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huolehditaan sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisesta niin, että lapsi voi kehittää itseään ilman sukupuolirooliodotusten rajoituksia.
+Kielellisen ja kulttuuriperinteen jatkumista tulee edistää yhteistyössä paikallisen yhteisön kanssa.
+Lasten päivähoito on peruspalvelu, jonka järjestäminen on kunnan velvollisuus ja jonka rahoitus tapahtuu pääosin yhteiskunnan varoista.
+Saamen kieliteko palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa.
+Myönteinen, turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen luottamus ja tasa-arvo rohkaisevat lasta aktiiviseen kielenkäyttöön.
+Saamen kielellä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea.
+Vuotson koulu: Sunna Nikodemus (pohjoissaame)
+Saamelaiset kirkossa - seminaari Sajoksessa
+- saamen kielineuvoston esittelijä ja sihteeri sekä päätösten toimeenpanijana tehtäviinsä kuuluvissa asioissa
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Toivon, että päätöksen myötä yhteistyö Tukesin kanssa kehittyisi sellaiseksi, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut.
+Saamen kielten säilyminen edellyttää, että yhteiskunta luo kielten säilymiselle ja kehittymiselle riittävät edellytykset.
+Ohessa liitetiedostona valtakunnallisen tapahtuman säännöt, joita noudatamme myös omassa aluetapahtumassamme.
+Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kieleen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa.
+• tutustutaan saamelaisten perinteisiin lääkekasveihin ja niiden käyttöön
+Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino.
+• karstataan villaa, kehrätään värttinällä, kudotaan raanua
+Sajos on saamelaisten parlamenttitalo. Se on myös monipuolinen toimintakeskus sekä kohtaamis- ja tapaamispaikka.
+Saamelaisen vanhustyön kolmansien kehittämispäivien teemana ovat: Ihmisarvoinen vanhuus, Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon asumispalveluilta?
+• yhteistyö muiden varhaiskasvatusyksiköiden, kielikummien, saamelaisen median,
+Yhteiskunnallisista toimista huolimatta kaikki saamen kielet kuuluvat Unescon kansainvälisen luokituksen mukaan uhanalaisiin kieliin.
+Lapset oppivat huomaamatta ottamaan vastuuta tekemisistään ja olemisestaan yhdessä perheen ja ympäristön kanssa.
+Päivän aikana lisäksi järjestettävä paneelikeskustelu avaa mahdollisuuden ajatuksia herättävälle keskustellulle.
+Palkinnon nimi on Saamen kieliteko palkinto
+Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi puhui saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön suojelun tilanteesta Suomessa ja saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä.
+Säännöt hyväksytty saamelaiskäräjien hallituksen kokouksessa 25.5.2010.
+Julisteiden kuvat ovat valokuvia ja ne on ottanut Ulla Isotalo.
+• pyydetään syksyllä kalaa verkoilla, nuottaamalla, pitkällä siimalla, kolkkaamalla ja harrilautalla
+Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien pitkään suunnittelema uusi kieliyhteistyö käynnistyi vuoden alussa.
+Juvvá Lemet, Klemetti Näkkäläjärvi, jatkaa saamelaiskäräjien puheenjohtajana juuri alkaneen vaalikauden ajan.
+Sajoksen toimintaan voi tutustua osoitteessa www.sajos.fi.
+Palkinnon saajaa voivat ehdottaa saamen kielineuvoston jäsenet ja varajäsenet kielineuvoston kokouksessa.
+Eläessään monikulttuurisessa ympäristössä ihminen kohtaa päivittäin toisen kulttuurin ilmiöitä ja eroja.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikön suunnittelija
+Adjágas esiintyi Vancouverin olympialaisten kulttuu-riohjelmassa ja on erittäin suosittu yhtye niin kotimaassaan Norjassa kuin kansainvälisestikin.
+• kirjeenvaihto (valokuvat, piirustukset) varhaiskasvatusyksikköjen kesken
+- Toivottavasti me saamelaiskäräjillä pystymme esittämään oman näkemyksemme näistä asioista niin selvästi ja perustellusti, että Suomi viimein ratifioi sopimuksen.
+Sen tulee myös toimia yhteistyössä hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin ja Arktisen Neuvoston kanssa.
+Saamelaisten perinteiset elinkeinot tarvitsevat näitä välineitä työssään, mutta niitä tulisi kehittää vähäpäästöisemmisiksi ja erityisesti mönkijöitä tulisi kehittää turvallisemmiksi ja luontoon vähemmän jälkiä jättäviksi.
+Suomennos on yksi maailman en-‐ simmäisiä ohjeista tehtyjä käännöksiä.
+Kolttasaamelaisilla tärkeitä yhteisöllisyyttä lisääviä tekijöitä ovat mm. teekulttuuri, perinteiset leikit, kolttakatrillitanssi, helmikirjonta, juurityöt ja raanun kudonta.
+Tulevan toiminnan suunnittelua varten Saamelaiskäräjät ja Enontekiön kunta kartoittavat saamelaisperheiden halukkuutta osallistua pohjoissaamenkieliseen kielipesätoimintaan Enontekiön kunnan alueella.
+Haasteena onkin saada lapset kommunikoimaan myös keskenään saamen kielellä.
+Asia mainitaan myös Suomen hallituksen ihmisoikeusraportissa vuonna 2009.
+Arvioituaan ehdotuksia palkintolautakunta päätyi toteamaan, ettei niiden joukosta löydy yhtäkään kilpailun sääntöjen mukaiset vaatimukset täyttävää ehdotusta.
+Pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelu ja eteneminen on ollut pitkä prosessi ja sitä on valmisteltu pohjoismaisessa asiantuntijatyöryhmässä kolme vuotta.
+Perheiden erilaisuuden ja erilaisten arvovalintojen tiedostaminen on kumppanuuden edellytys.
+Lapsen tulee saada itse huomata mihin kulloinenkin asia liittyy ja hahmottaa sen perusteella kokonaisuuksia.
+Varhaiskasvatuksen pedagogisena haasteena on antaa lapselle mielekkäitä, monipuolisia oppimiskokemuksia kielen ja kulttuurin suhteen niin, että lapsi kokee ne arvokkaiksi ja hän uskaltaa myös yrittää ja erehtyä.
+Kielineuvoston ja saamen kielen toimiston tehtävänä on saamen kielilain edistämisen ja valvonnan lisäksi parantaa saamen kielen asemaa ja kohottaa saamen kielen statusta yhteiskunnassa.
+• järjestetään saamelaislasten yhteisiä vuosittaisia tapahtumia
+Lapsen, vanhempien ja suvun antama palaute auttaa henkilöstöä tiedostamaan missä on onnistuttu ja missä on kehitettävää.
+Se valmistelee saamelaiskäräjien kokoukselle pitemmän aikavälin suunnitelman saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta ja antaa vuosittain saamelaiskäräjien kokoukselle ja Lapin lääninhallitukselle selvityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä.
+• radio, videot, lehdet, kirjat, pelit, televisio
+Toivon, että valtuutetun viesti otetaan harkintaan valtioneuvostossa kun se keskustelee tänä syksynä Ilo-sopimuksen ratifioinnista ", puheenjohtaja kertoi.
+Saamenkieliseen päivähoitoon tulevien lasten saamen kielen hallinta voi olla hyvinkin eri tasoilla.
+Keskuksen rakennustyöt ovat käynnistyneet kuluvalla viikolla ja sen tulisi valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä.
+Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.
+Saamenkieliset käännökset on tehnyt Anu Katekeetta.
+Ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa tavoitteena on, että Suomi ratifioisi ILO 169-sopimuksen alkuperäis- ja heimokansojen oikeuksista.
+• tutustutaan saamelaiseen nimiperinteeseen ja nimen antamiseen
+Tarvitessasi saamen kielen kääntäjää tai tulkkia löydät heidän yhteystiedot alla olevasta linkistä.
+Saamelaiskäräjät, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja Sámisoster ry ovat olleet mukana toiminnassa.
+Napapiirin yläaste: Katja Anttonen (pohjoissaame), Eero Anttila (pohjoissaame) ja Jussa Rahko (pohjoissaame)
+Akwé: Kon - ohjeiden soveltamista on valmistellut Metsähallituksen ja saamelaiskäräjien perustama yhteinen työryhmä, johon saamelaiskäräjät on nimennyt jäsenet.
+Nimen toivottiin soveltuvan myös kansainväliseen ja sähköiseen käyttöön.
+Saamelaiskäräjien kokous voi perustaa tarpeen mukaan muitakin virkoja.
+Nyt he saavat jakaa pohjoismaisen kielipalkinnon Gollegiella 2010.
+Monin paikoin on kehitetty 3- ja 5-vuotiaiden lasten kehityksen seurantaan vanhempien, neuvolan ja päivähoidon yhteistyömalli.
+Pienhiukkaset kiihdyttävät ilmastonmuutosta erityisesti arktisella alueella ja näiden päästöjen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.
+Saamelaiskäräjiä edusti oheistapahtumassa lakimiessihteeri Aimo Guttorm.
+Saamelaiskäräjät huomioi, että sanomalehdistöasetus (398/2008) ei mahdollista saamenkielisen sanomalehdistön tukea tukiehtojen ollessa lian tiukat.
+Noin 70% saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
+Rakennuksen keskeisiä tiloja ovat monitoimi- ja palveluaulan ympärille ryhmittyvät yhteistilat: esiintymis- ja monitoimitilat, kirjasto ja ravintola.
+Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee
+Ijahis idja järjestettiin ensimmäistä kertaa Saamelaiskulttuurikeskus Sajosissa ja sen pihalle rakennetulla festivaalialueella.
+Pia Ruotsala on saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri.
+Järjestäjät: Oulun Hiippakunta, Kirkkohallitus, Inarin seurakunta, Saamelaiskäräjät, Giellagas-Instituutti ja SámiSoster ry.
+Porin Aikuislukio: Saana Lappalainen (pohjoissaame)
+Kokouksessa valmisteltiin strategiaa biodiversiteettisopimuksen artikla 10 (c):n liittämiseksi artikla 8 (j) -työryhmän työhön.
+Laitoshuoltajan tehtävänä on huolehtia Sajoksen tilojen päivittäisestä siivoamisesta ja lisäksi tarpeen mukaan avustaa siellä järjestettävien kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyissä.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III.
+Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä taloussuunnitelma ohjaa saamelaiskäräjien vaalikauden rahoituksen hakemista ja rahoituksen käyttöä.
+Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille.
+Keskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.
+Sihteerin toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
+euroa / kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan
+Saamelaiset ovat asuinalueillaan luonnostaan olleet kanssakäymisissä eri kielien ja kulttuurien kanssa ja tästä johtuen ovat usein monikielisiä ja arvostavat hyvää kielitaitoa.
+ELOKUVA: Tapahtumaan voidaan lähettää vuosina 2006-2009 tehtyjä lyhytelokuvia, joissa suurin osa tekijöistä on nuoria tai lapsia.
+Lapsi oppii suomen kielen myöhemmin tavallisesti kouluun mennessään.
+Parlamentaarinen neuvosto tukee Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä oman edustuksellisen elimen perustamiseksi ja kehottaa myös Suomen, Ruotsin ja Norjan hallituksia tukemaan Venäjän saamelaisten pyrkimyksiä.
+Saamenkielen-taitoisten rekrytoinnilla - asettamalla saamen kielen taito viranhoidon edellytykseksi tai ansioksi - voidaan parantaa luontevalla tavalla omakielisiä palveluja.
+Saamelaiskäräjiin ja Saamelaismusiikkikeskukseen voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi
+Tavoitteena on saada aapinen jo näiden uusien ekaluokkalaisten käyttöön.
+Ohjelma käsittää Pohjois-Ruotsin, Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan sekä saamelaisalueet.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston johto siirtyi Suomelta Norjalle
+Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella on toteutettu Saamelaiskäräjien esityksestä saamelaisten / saamenkielisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikköhanke ajalla 1.9.2007-31.12.2009.
+Saamelaisessa kulttuurissa perhe on laaja sosiaalinen yhteisö, jossa sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä.
+Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta jaetaan vuosittain hakemuksesta avustuksia saamelaistaiteen ja - kulttuurin eri aloille sekä saamelaisjärjestöille.
+Kulttuurisihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.
+Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa järjestettiin vanhempainiltoja, joissa keskusteltiin saamelaisen varhaiskasvatuksen sisällöllisestä kehittämisestä ja saamelaisuuden huomioimisesta varhaiskasvatussuunnitelmassa.
+Palkinnon saajat ovat Máret Sárá ja Lajla Mattsson Magga.
+Kulttuurikeskuksen rakennuttaa ja omistaa Senaatti-kiinteistöt ja sen bruttopinta-ala on noin 4 800 m2.
+Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV.
+Arvioiden mukaan vajaa puolet saamelaisista puhuu saamea.
+Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoi-‐ suuspolitiikalle. " Keskeiset ministeriöt ja viranomaiset sitoutuivat edistämään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa.
+Tässä seuraa lyhyesti arviointikomitean perustelu miksi juuri Máret Sára ja Lajla Mattsson Magga saavat palkinnon vuonna 2010:
+edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä, johtamisesta ja pohjoismaisesta yhteistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä riittävä norjan- / ruotsinkielen ja hyvä suomen kielen taito.
+Hetan peruskoulu: Niki Kumpulainen (pohjoissaame), Anni-Sofia Löf (pohjoissaame) ja Fiia Kimmel (pohjoissaame)
+Inarin kirkonkylään rakennettava Saamelaiskulttuurikeskus tulee olemaan Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus.
+Vielä 1930-luvulla Inarinjärven hautausmaalta oli kaivettu saamelaisten pääkalloja rotuopillisiin tutkimuksiin (kallot on sittemmin palautettu).
+määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 27.6. - 31.8.2012 väliseksi ajaksi tehtävänään valmistella erityisesti kaivoslupahakemuksiin liittyviä lausuntoja.
+Vuoden 2012 alusta lukien Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen organisaatio muuttui ja nimeksi tuli Kotimaisten kielten keskus ja uudistuksen myötä saamen kielen tutkijan virat siirrettiin Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin.
+Hankkeen käytännön toteuttamista varten saamelaiskäräjät hakee
+Kilpailu on avoin kaikille Suomen, Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalaisille, kulloinkin voimassa olevien sopimusten ja lakin mukaisesti.
+Useimmat saamelaislapset kasvavat kahden kielen ja kulttuurin perheissä.
+Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa.
+Tiina Sanila ja Sonja Sanila
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen valmistumisen kynnyksellä Inarin kirkonkylää ja Sajosta on alettu markkinoida myös kansainvälisenä kongressi- ja tapahtumakohteena.
+"Metsähallitus aikoo ilman muuta käyttää tätä työtapaa myös vastaisuudessa ", Sanna-Kaisa Juvonen lupaa.
+Tapahtuman järjestävät Saamelaiskäräjät, Saamelainen lastenkulttuurikeskus, Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry..
+• tehdään yksikön yhdestä huoneesta " yhteisöhuone ", jossa lasten perheen jäsenet voivat lasta tuodessaan tai hakiessaan istahtaa ja juoda kahvia
+Tuen määrä perustuu saamelaisalueen paliskuntien toteutuneeseen kirjanpitoon poronhoitovuodelta 2007-2008.
+Työtapa on ollut mielekäs kaikille osapuolille, ja toimi todella hyvin. "
+• eläinten jälkien tunnistusleikit, riekkoleikit
+Ivalon yläaste: Áilu Arianaick (pohjoissaame)
+Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi /
+Kielipalkinnon tavoite Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen edistämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.
+Saamelaiskäräjät ovat toivoneet, että neuvottelut voitaisiin käydä nopeammalla aikataululla, mutta tärkeintä on asian eteneminen.
+Palkinto myönnetään ensisijaisesti viranomaisille ja yhteisöille ja vain erityisperusteluin yksityishenkilöille.
+- laatia ehdotus kokonaisvaltaiseksi ja pitkäjänteiseksi saamen kielen elvyttämisohjelmaksi.
+Lisäksi monet kokevat itsensä kaksikielisiksi.
+Lapsen ominaiset toimintatavat otetaan huomioon päivittäisissä toiminnoissa.
+Kumppanuudessa vanhemmat, suku ja työntekijät ovat tasavertaisia, mutta erilaisia lapsen tuntijoita.
+Saamelaiset tiedot, taidot ja arvot välittyvät pääasiallisesti toimintojen ja tunteiden kautta sekä suullisena perintönä sukupolvelta toiselle.
+Saamelaisalueen kunnilla on sopimuksia Ruotsin ja Norjan lähialueen kuntien kanssa varhaiskasvatuspalvelujen ostosta yli rajan.
+Seminaarin yhteydessä luovutetaan ensimmäinen Saamen kieliteko-palkinto.
+Talon juhlallisia vihkiäisiä on määrä juhlia alkuvuodesta 2012.
+- lasten saamen kielen ja kulttuurin vahvistamisessa
+- Sámi Giellagáldu ei siten ole yhteen fyysiseen paikkaan sijoitettu keskus vaan kieliyhteistyötä Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien välillä.
+Kilpailuun voi osallistua useammalla kuin yhdellä ehdotuksella ja ne voi lähettää samassa kirjekuoressa.
+Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen rakentamiseen on myönnetty 5 miljoonaa euroa Euroopan unionin aluekehitysrahaston varoja.
+Saamelaiskulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset omaehtoisesti ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja elinkeinotoimintaansa, hoitaa ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä tukea saamelaisten yleisten elinolojen kehittymistä.
+050 524 2109, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+• tarinat, kertomukset, sadut, lorut, arvoitukset, runot
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2011 Utsjoella Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään 31.3.2011 Utsjokisuun koululla.
+Viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.
+Suomen saamen kielet kuuluvat kansainvälisen luokituksen (UNESCO Red Book) mukaan uhanalaisiin kieliin.
+Suomen saamelaiskäräjien lakimiessihteeri Aimo Guttorm, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Esityksen oli ohjannut Riina Lindberg ja siinä tanssivat Ada Heikkilä, Nella Nikula, Elina Pulkkinen, Lotta Tervo, Eliisa Vaarala ja Laura Kaaretkoski.
+Kesällä 2002 saamen kieli päätettiin ottaa mukaan EU:n komission vakavasti uhanalaisten kielten ohjelmaan.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen kehittämistyö käynnistyi hankkeessa muodostetun saametiimin asiantuntijajäsenten toimesta.
+Yksilö kokee saamelaisen identiteettinsä esineiden kautta.
+Pukujen yksityiskohdat voivat vaihdella myös suvuittain ja perheittäin.
+Suomen valtio on omalla lainsäädännöllään sekä kansainvälisillä sopimuksilla sitoutunut turvaamaan saamelaisen alkuperäiskansan kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen.
+Vaalikaudella saamelaiskäräjät pyrkii luomaan uusia virkoja saamelaiskäräjille saamenkielisiin palveluihin, saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeuksien edistämiseen, ympäristö- ja kaivoslakiasioiden esittelyyn saamelaiskäräjillä sekä perustamaan saamelaisen elinkeinorahaston, jolla tuettaisiin saamelaiselinkeinoja ja perinteisen tiedon säilymistä perinteisissä saamelaiselinkeinoissa.
+Varhaiskasvatushenkilöstön on hyvä tutustua muiden alkuperäiskansojen hyviin käytäntöihin kielen ja kulttuurin siirtämiseksi tuleville sukupolville.
+SPN pyytää valtioita edistämään kokouksessa tämän tehtävän toteutumista.
+Inarinsaamelaiset asuvat yhden valtion ja yhden kunnan sisällä.
+Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus.
+Lapsille järjestetään mm. laskettelua ja poroajelua.
+Toimistosihteerin tehtäviin kuuluvat projektin päivittäiset toimistotehtävät, kokousten järjestäminen sekä avustaa projektin kirjanpitotehtävissä.
+Varhaiskasvatusyksiköissä laaditaan lasten kuljetusohjeet sekä sovitaan tarvittaessa yhdessä lasten vanhempien kanssa kirjallisesti lasten osallistumisesta mm. moottorikelkka-, vene- ym. retkille ja niissä vaadittavista turvavälineistä (kypärät, pelastusliivit).
+Luonnollinen monikulttuurisuus perustuu yhteisvastuullisuuteen, jossa toisiin yksilöihin ja kulttuureihin suhtaudutaan tasa-arvoisesti.
+Työryhmän mukaan saamen kielilain toteutuminen täysimääräisesti edellyttää viranomaisten saamen kielen käytön lisäämistä erityisesti saamelaisten kotiseutualueella.
+Työryhmä esittää, että kun ympäristön käyttöä ja perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään, huomioidaan biodiversiteettisopimuksen velvoitteet ja soveltuvilta osin Akwé: Kon -‐ohjeet.
+Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää:
+Varhaiskasvatuksen sisällön arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen arjen toimintaa niin, että varhaiskasvatus voisi mahdollisimman hyvin vastata jokaisen lapsen tarpeisiin ja varhaiskasvatus yhtenä palvelumuotona perheiden tarpeisiin.
+Joillakin alueilla bioenergian keruu uhkaa alkuperäiskansojen elinoloja.
+- koko sosiaalialan verkostomaisia, moniammatillisia ja monitoimijaisia palvelumuotoja, työmenetelmiä, konsultaatiota sekä niihin liittyvää kokeilutoimintaa
+SPN näkee, että vain yhden vuoden päästöjen asettaminen vertailukohdaksi kohtelee eri valtioita epätasa-arvoisesti ja mahdollistaa tilanteen, jossa käytännössä joidenkin valtioiden ei tarvitse tehdä lainkaan päästövähennyksiä.
+Tänään voimme juhlia sen vihkiäisiä ja iloita työmme hedelmistä.
+Kansallinen biodiversiteettistrategia ja - toimintaohjelma
+Työryhmä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi 28 toimenpidettä ja suosituksia.
+ja ensimmäinen Suomessa saameksi julkaistu sarjakuvapiirtämisen opas Smávva oahpis ráiddogovaid sárgumii.
+Oppimisessa ja identiteetin vahvistamisessa huomioidaan tyttöjen ja poikien omimmat tavat toimia.
+Lasta kannustetaan tutustumaan uusiin ruoka-aineisiin ja maistamaan erilaisia ruokia.
+Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamenkielistä kokopäiväistä päivähoitoa on saatavilla Rovaniemellä, jossa on 7 lasta.
+Karigasniemen koulu: Matias West (pohjoissaame) ja Nora Pieski (pohjoissaame)
+vs. kieliasiansihteeri Outi Paadar Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja, kuten auditorio ja monitoimi- ja palvelutilat.
+Kirjan taitosta vastaa Minna Saastamoinen.
+Avoimuus ja luottamuksellinen ilmapiiri lapsen vanhempien ja henkilöstön välillä luovat perustan toimivalle yhteistyölle lapsen hyväksi.
+Esitykset voivat olla laulua, joikua (luohti, livđe, leuŠdd), rockia, räppiä, hengellistä musiikkia, instrumentaalista musiikkia tai minimusikaaleja.
+Juhlat jatkuvat Sajoksessa kaikille avoimena kulttuuri-iltana klo 20.00.
+Poronhoito sopeutettiin kalastukseen ja metsästykseen.
+Saamelainen perinteinen tietämys on kokonaisuus, joka on sidoksissa ihmiseen ja luontoon.
+Tänä päivänä kolttasaamelaiset asuvat pääosin Inarin kunnan alueella ja koltansaamen puhujien lukumäärän arvioidaan olevan n. 350.
+Hallitakseen elämäänsä hän luo yhteyksiä kulttuuristen erojen välille ja käyttää eroja hyväkseen elämänhallinnassa.
+Hankkeessa kannustetaan kulttuuri- ja luontomatkailusta kiinnostuneita henkilöitä ryhtymään yrittäjiksi ja palvelujen tuottajiksi Sajoksen tuleville asiakasryhmille.
+Lisäksi on panostettava saamenkielisen päivähoidon tarjoamiseen lain edellyttämällä tavalla, koska sillä on merkittävä rooli saamen kielen ja kulttuurin ylläpitäjänä ja vahvistajana.
+Hankkeen kehittämistyön tuotoksena tehtiin oppaat saamelaiseen vanhus- ja varhaiskasvatustyöhön.
+Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous hyväksyi julistuksen pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisestä neuvottelujen alkaessa.
+Saamelaiset ovat aina eläneet luonnonläheistä elämää ja eläminen on ollut sidoksissa luonnon kiertokulkuun ja vuotuiskiertoon.
+Kuvissa venäjänkielinen alkuperäisteos ja nyt julkaistu koltansaamenkielinen teos.
+Pohjoismainen Sámi giellagáldu (Saamen kielikaltio) - hanke yhdistää hajanaista saamen kieliyhteistyötä.
+Lopuksi haluan lausua omasta ja Sajoksen käyttäjien puolesta lämpimät kiitokset Sajoksen toteutumiseen vaikuttaneille ja osallistuneille yksittäisille toimijoille ja organisaatioille; niin rahoittajille, Senaatti-kiinteistöille, Inarin kunnalle, arkkitehtisuunnittelijoille ja muille suunnittelijoille, rakennuttajakonsultille, valvojille kuin urakoitsijoillekin.
+Vaikutuksia saamelaiskulttuuriin arvioidaan koko suunnitteluprosessin ajan
+- Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Utsjoen kirkonkylässä 45 675 €
+SPN esittää, että valtiolliset tutkimuslaitokset yhdessä yritysten ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen edustajien kanssa aloittaisivat tällaisen kehitystyön pikaisesti.
+Työryhmä esittää saamen kielen elvyttämiseksi monipuolisia toimenpiteitä
+Lähiyhteisö ja enemmistökulttuuri vaikuttavat perheen tapaan muovata lapsen identiteettiä.
+Saamelaiskäräjät on tyytymätön saamelaisille perustuslaissa turvattujen alkuperäiskansaoikeuksien kehittymiseen Suomessa.
+Utsjoen saamelaislukio: Oula Järvensivu (pohjoissaame) ja Hilda Länsman (pohjoissaame)
+Ristiriitatilanteita ohjataan keskustelemalla lasten ja aikuisten kesken sovinnollisesti.
+Näytelmä on dramaattinen - mikä sekä pelästyttää että viihdyttää, sanoo Marry Ailonieida Somby.
+Lue Klemetti Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssien julistusten toteutuminen
+Virallinen lausuntokierros uusista perusteista järjestetään syksyllä 2014.
+Viime syksynä se toi eurooppalaisten vähemmistöryhmien laulukilpailusta Liet internationaalista voiton Saameen.
+Nämä vaikutteet tulevat idästä ortodoksisesta uskonnosta.
+Voittajaehdotuksen tekijä palkitaan 1 000 eurolla.
+• kerrotaan lapselle monivivahteisia ja - merkityksellisiä tarinoita
+Hetan peruskoulu: Paulus Näkkäläjärvi (pohjoissaame), Marielle Labba (pohjoissaame), Jouna Näkkälä (pohjoissaame) ja Saija Alamattila (pohjoissaame)
+SPN korostaa myös, että turve ei ole uusiutuva energiamuoto.
+Näiden päätösten myötä hanke loksahti lopullisesti oikeille raiteilleen ja valtion toimitilojen rakennuttaja Senaattikiinteistöt otti hankkeen käytännön toteuttamisen haltuunsa syksyllä 2007.
+Hänen toimipaikkansa on Saamelaiskäräjien yleisessä toimistossa Inarin Riutulassa.
+Saamelaisella musiikilla on tärkeä kulttuurinen ja yhteisöllinen merkitys.
+Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995).
+SPN haluaa kiinnittää huomiota myös sopimuksen artiklaan 10 (c), joka määrää, että sopimusosapuolien tulee suojella ja kannustaa biologisten resurssien perinteistä käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.
+Kilpisjärven koulu: Ingasofia Kalttopää (pohjoissaame)
+Hanke yhdistää viiden saamen kielen (pohjois-, inarin-, koltan-, luulajan- ja eteläsaamen) työntekijät yhdeksi kielityötä tekeväksi resurssikeskukseksi.
+Jos hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö, hakemukseen tulee liittää yhteisöä tai säätiötä koskeva rekisterinote sekä viimeksi vahvistettu tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus.
+Kokous esittää osapuolikokoukselle että se hyväksyisi toimintaohjelman tavanomaisen luonnonkäytön suojelemiseksi täydessä yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. " Suomessa artikla 10 (c) koskee erityisesti saamelaista poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja.
+Kulttuurikeskuksen tarkoituksena on luoda saamelaisille paremmat edellytykset ylläpitää ja kehittää kulttuuri-itsehallintoaan sekä edistää yleisiä elinolojaan.
+Pohjoismaiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat ja valtioiden saamelaisasioista vastaavat ministerit kokoontuvat Oslossa toukokuun 25. päivänä sopimaan neuvottelujen aikataulusta ja menettelytavoista.
+Saamelaiskäräjien yleiskokouksen mukaan aluehallinnon kehittämishanke sivuuttaa kokonaan saamelaisille perustuslaissa ja saamelaiskäräjälaissa turvatun omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon.
+Väreihin ja muotoihin tutustuminen konkreettisten esineiden kautta on jo varhaisessa vaiheessa mielekästä.
+Myös henkilökunta puhuu keskenään vain kielipesäkieltä.
+Monimuotoistaminen mahdollistaisi paremmin saamelaisten perinteisistä ja yhdistelmäelinkeinoista toimeentulonsa saavien perheiden tarpeiden huomioimisen päivähoitoaikojen järjestelyissä ja hoitomuotojen toteuttamisessa.
+Hallintopäällikön päätehtävänä on johtaa saamelaiskäräjien hallituksen alaisuudessa saamelaiskäräjien hallintoa, taloutta ja henkilöstöä, toimeenpanna saamelaiskäräjien päätöksiä sekä suunnitella ja kehittää käräjien toimintaa.
+Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2010 järjestetään Rovaniemellä kaksipäiväisenä tapahtumana maaliskuussa.
+Ivalon lukio: Ville-Riiko Fofonoff (koltansaame), Mari Guttorm (pohjoissaame) ja Sunna Nousuniemi (pohjoissaame)
+Virkojen toimenkuvat on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä.
+Koltansaamen kieli on Suomessa puhuttavista saamen kielistä uhanalaisin.
+Saamelaisnuorten taidetapahtumassa 2015 musiikkia ja teatterityöpajoja
+Zoja Nosova luki teoksen kertomukset koltansaamen kielellä nauhalle, josta työryhmä Katri Fofonoff, Eino Koponen, Jouni Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Seija Sivertsen huolehtivat kertomukset koltansaamen nykyiseen kirjoitusasuun.
+Suomessa puhuttavat inarin- ja koltansaame luokitellaan vakavasti uhanalaisiin kieliin.
+Sámenuoraid dáiddadáhpáhus / Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana Rovaniemellä nuorisotila Mondella keskellä kaupunkia huhtikuun 7.-8. päivinä.
+Toimitilojen läheisyydessä on mahdollisuus laavun ja muiden saamelaisten perinteisten piharakennelmien pystytykselle.
+Saamelaisyksikkö vastaa saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittämisestä, joka on Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen valtakunnallinen erityistehtävä.
+On tärkeää panostaa henkilöstön työssä jaksamiseen, työnohjaukseen ja kouluttautumiseen.
+040 719 2997, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
+Toiseksi tullut ehdotus lunastetaan 200 eurolla ja kolmanneksi tullut 100 eurolla.
+Lisäksi toivomme ammatillista osaamista, yhteistyökykyä, saamen kielen kirjallista taitoa sekä kykyä työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti.
+Sajos on nimenä lyhyt, iskevä ja helposti mieleenpainuva.
+Lapsen kodin ja varhaiskasvatuspalveluiden vahva yhteistyö tukee lapsen äänen kuulumista.
+Palkinto on juurista tehdyt astiat: juurikori (koltansaameksi vuäŠddčuŠǩǩ), leipävati (koltansaameksi leiŠbbtiskk) ja sokerikko (koltansaameksi säähharneŠcc), ja niiden valmistaja on käsityöntekijä Matleena Fofonoff Nitsijärveltä, Inarista.
+Hankeaika on 6 kuukautta ja hankkeen määräaikaiseksi projektipäälliköksi palkattiin hum.
+Vuoden 2007 tilastojen mukaan jo yli 70% alle 10-vuotiaista saamelaislapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.
+Lapsi oppii sovittelemaan, jakamaan ja toimimaan yhdessä.
+Rakennushankkeen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 5 miljoonaa euroa.
+Saamelaisen varhaiskasvatuksen ohjaus tapahtuu Suomessa pääasiassa suomen kielellä, Utsjoen kunnassa toimii saamenkielinen varhaiskasvatusohjaaja.
+Hanketta johtava Anne-Maria Magga kertoi hankkeen kokoavan yhteistyöhön viisi saamen kieltä ja yhdeksän asiantuntijatehtävissä toimivaa kielityöntekijää, jotka edustavat kaikkia hankkeen kieliä.
+Palkintolautakunta päätti samalla suositella, että kuvioehdotusta " Eloa ikkunassa " käytettäisiin Sajoksen 1. kerroksen ikkunoissa ja ehdotusta " Riskuna " 2. ja 3. kerroksen ikkunoissa.
+- Raportti tulee tiedoksi valtioiden hallituksille, saamelaisille ja julkisuuteen ja se esitellään YK:n ihmisoikeusneuvostolle.
+Sajos tulee olemaan saamelaisiin perinteisiin pohjautuva kulttuuri-, hallinto-, koulutus- ja osaamiskeskittymä sekä monimuotoinen tapahtumatalo.
+Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!
+Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloitti 1.1.2013 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.
+Kokouksessa käytiin temaattinen keskustelu biodiversiteettisopimuksen artiklojen 8 (j) ja 10 (c):n yhtymäkohdista.
+Toimipaikka sijaitsee saamelaiskäräjien sihteeristössä Sajoksessa.
+Lisäksi keskukseen tulee yhteistiloja kuten auditorio, pienempiä kokoustiloja, monitoimi- ja palvelutilat sekä noin 60-paikkainen ravintola.
+Viime vuosina hän on myös julkaissut pari kirjaa sananparsista.
+Arviointikyvyn kehittyneisyys auttaa lasta ongelmatilanteissa.
+Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimistotehtävistä.
+SPN näkee ilmastonmuutoksen laajemmassa yhteydessä: jatkuva ympäristökuormitus ja lisääntynyt luonnonvarojen hyödyntäminen tekevät sopeutumisesta vaikeaa ja sama pätee myös saamelaiselinkeinojen ja elämänmuodon / toimeentulon sopeutumisen suhteessa muuttuneisiin ilmasto-olosuhteisiin.
+Lapselle laaditaan henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) yhteistyössä lapsen vanhempien tai muiden lapsen huolenpidosta vastaavien henkilöiden kanssa.
+Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä kokemus uudenaikaisten julkisten tilojen siivouksesta sekä hyvät vuorovaikutustaidot ja joustava työote.

eval/test.vro-et.src

@@ -0,0 +1,500 @@
+muusiän tull ildampa vällä et tä olõkiq-is süüdü
+Ku inemise ei näe, näpsäs pini söögi är.
+Puurinne' sais tan kuun pedäjist ja seo pedäjä kasuminõ om muiduki kehvemb ku ramsamba maa pääl.
+tulli sõast üte jalagaq a olõssiq võinuq hoobis jaloldaq ka jäiäq
+ku sa sinnäq läät sõs esiq tiiät
+miä sa inämb ponit vanna räbälätükkü
+Inemise tii es timäst suurõmbat vällä esiki päält tuu! Ma sõs kõlisti kipõlõabilõ ja kõnõli, et sääne meesterahvas, sääntse hädäga ni sääntse bussi pääl, et peräkõrd saa kipõtohtrimassin tulla piätüste vasta ja avita, a tuu pääle ütel dispetšer mullõ, et piät esi maha tulõma ja sõs piätüse ütlemä, et õnnõ sääntsel kõrral saa avita.
+Eesti ainukõnõ maa-alonõ kvartsliiva kaivandus om saanu' ütes põhilidsõs turistõ käümise kotussõs.
+priistreq ommaq vahetallitajis inemiisi ja jumalidõ vaihõl
+Muhhet ja mahhet Võromaa kultuuri näütäse Contra, Pihu Alo Teppo lõõtsaga ja Viitinä laulumehe'.
+Midä tetäs tiq meelest võlssi, midä ei tetäq nii pall ́o ku vajjaq, määndseq tegemiseq piässi ärq lõpõtama, et võro kiil saasiq edesi elläq nii häste ku and? Kelle asi om võro keele alalõhoitminõ, ku seod vajja om? Arotõlõmiisi om plaanin tetäq egä nelä nädäli takast.
+Sõbõr praavu pääle tuud õnnõs joudsahe ni pässi ka esi pallalt suurõ hiitümisega nigu ka mii.
+joobõri mehegaq om rassõ elläq
+tä higo pöörä pääl väist
+Et taa maa tan om väega näläne, sõs ega' tan suurt vaheldumist olõ-õi'.
+karatsura tõi mõtsast toorigutävve marjo
+kaia' Karula rahvuspargi kottalõ multimeediä- ja slaidiprogrammi, kaia' alaliidsi ja huuaigsit vällänäütüisi;
+käü tan alasi umma nõnna nõrgutõllõn
+aoleht näütäs uma ao näko
+tahtsõ kirvõgaq tsialõ lüvväq a sullõ putahtu
+laulja kuulsus küündü üle maailma
+Alambs'aksa kiil om põh'apuulsõl S'aksamaal ja Madalilmail kõnõldav ja kirotõdav regionaalkiil. 13.-16. aastagasaal oll' keskalambs'aksa kiil Põh'a-Õuruupa läbikäümis- ja kultuurikiil. Alambs'aksa kiilt kõnõldi ja kirotõdi ka tuu ao Eesti ja Läti ala pääl, inne ku taa asõmalõ tull' ülembs'aksa kiil.
+Ja poiss kõndsõ uma kraamiga edesi.
+kõgõ õdagu es kõnõldaq ütte sõnna
+tuuperäst joht olõ-iq vaia asja poolõlõ jättäq
+kuis neoq kängäq mullõ sünnüseq?
+hinnaq lääväq alla nõsõsõq püsüseq kõigusõq
+pussõrdimiq jupp aigo kodotüüd tetäq
+roodsi keelen käü helü üles-alla
+Kaido Kama ja Kalle Elleri iistvõtmisel naas tüüle Võromaa Muinsuskaitsõseldsi keeletoimkund;
+Võrokõisi kogokund om taotlust ette valmistanu kolm aastakka.
+mul võeti auto väevõimugaq käest
+taa tüü manoq jõlvõhtut õkva ärq
+tälle miildüs lokku lüvväq
+Hamõ oll Lõuna-Eestin nii mõsu iist ku päälüsrõivas, tuu tähendäs, et käüti ka õnnõ hammõga.
+Tan omma' meil hariligu' kanaristumõtsa liigi' alpi põdrasammõl (valgõ sammõl) ja porosamblõ'.
+Vällätrükmisel tulõ lehe kurapoolitsõst veerest jättäq tüh'äs 3 cm köütmise jaos.
+käänd tsiklile kõvaq tuuriq pääle
+moodori võim oll kümme hobojoudu
+esiq olõt uma elo ärq häötanüq
+kinnilidse olõkigaq inemine muguq hoit kõik hindäle
+ma olõ parhillaq nii plank et midägiq saa ei ostaq
+lae all orrõ pääl kuiviq vihaq
+Alatõn 6. veebruarist om avaligus välläpandmisõs vaba näütüs "Mõtsas mi olõmi jäänü"
+Papakonkurss jääs kah är? Varandust ei tuuq? Ah, ei viisiq ma sukka jannadaq.
+Timmä ja tä siibklavõrit näüdädi aig-aolt Roodsi ainukõsõn must-valgõn telekanalin.
+latsõl oll kiil suust välän
+tekk üte ulli tükü tõsõ perän
+seo inemine om joq ärq hanku jäänüq
+Võrokõsõ kuraasi ja vigurist juttu kuulõt sääl, kon om pido, a pidopaiga lövvät üles lõõdsapilli mängmise vai lauluhelü perrä.
+Üte Eestin eläjä hollandlasõ tähelepandmisõ.
+torn ja sain ommaq arvadaq samast aost
+Säeti kokku ka Karula kihlkunna käsitüümõistjidõ andmõkogu.
+Kõiv om sündünü Tarton, a tä suguvõsa üts haro perines Võromaalt ni ütsjago latsõpõlvõgi eläsi tä kotussin, miä jääse Tartust lõunõ poolõ.
+imäl kuuldu kuuldmist niguq lats olõssiq iknuq
+oppaja olõssiq võinuq seletüisigaq vastatulõligumb ollaq
+kaemiq mis näo tä tege
+murõh oll mehel olaq lüngäkille vidänüq
+Edespiten lätsi näide jutu mu jaos mugu inämb võõrambas.
+Edespidi om võro kirändüse käekäüki väega kõvastõ mõotanu Võro Instituudi asutamine 1995. aastagal ni riikligu programmi "Lõunõeesti kiil ja kultuur" käükiminek 2000. aastagal. Naa ettevõtmise anniva senitsele tegevüsele ammõtlikumba käügi ja rahalidse toe.
+Terve Lõuna-Eesti pidolikkõ naisirõividõ mano käve suurõ rinnaehte.
+küllä tulõk om uman käen a küläst minek olõ-õiq uman käen
+poiskõsõ tarõ om hirmsalõ segi
+lats ai opitükü hindäle sõna-sõnalt päähä
+kesk küllä jäi kompanii pidämä ja jagosi rühmis
+kuurin oll puid pallo veidüq
+seo om mu vana tutva
+silmi iin tandsõq värmilidseq rõngaq
+Viilindlanõ om näütüses taa lumbilindlasõ sugulanõ, a tä om kogo poolõst tsipa vähämb.
+tüütulõmist massa-iq kõnõldaq
+mõist lühkolt kynõlda seto keeleh kätteantu teemasidõ perrä.
+kõgõ lühemb tii poodi manoq lätt õkva üle nurmõ
+hoitkõq kokko ja kistutagõq ülearvo tulõq ärq!
+jätäq reisi kõrraldaminõ muq hoolõs!
+Tä om uma plaani joba ümbre säädnü.
+Kipõtapi es julgu mi kutsu, selle et ollimi altiälidse ni esi kah kõik võtnu.
+seo miis mõist väega piinü tundõgaq ollaq piinült kammandaq
+muro pääle kaibõdiq redsoq sulamisvii ärq-juhtmisõs
+lats mõist jo viit lukõq
+Rändämise tsiht oll kavvõn, kavvõn; minek oll essüskelemine üte kotusõ ümbre.
+opsõ ütekõrragaq ärq vinne ku soomõ keele
+krohv om putõs lännüq ja mõrinuq
+Kõik tiidvä Suurt Munamäke, a üleilmalidsõn võrdlusõn om tsipakõsõ uhkõmb hoobis tuu, et Kaikal tulõ üte ruutkilomiitre pääle 23 nimega mäetippu.
+ku asaq ommaq jo niimuudu panõhtunuq las sõs jäiäkiq nii
+saa-as inämb terves ja ridõ elo lõpuniq
+susi nõst nuki taiva poolõ
+Kährik ehk kährikpini (Nyctereutes procyonoides) om piniläisi sugukunda kährigu perrekunda kuuluv murdja elläi.
+Sanna ravimõjo saiski higistämise pääl.
+Ummamuudu mustriga munakivipõrmand taso õrnalt jalatallo.
+Puuq ajavaq sagõhõhe ka juurõvõssu, minkast või ümbretsõõri kassuq murõlivõsu.
+"Ma tahasi sinno avita', a Onni om väega pelgäjä.
+Muusikatoimkund arvas viil, et ku rehkendä tuuga, et miihikuurõ om vähä, om päälekasumisõ peräst tähtsä eräle näüdätä poiskõisikuurõ, miä seoniaoni õnnõ latsikuurõga kuun laulsõva'.
+Järgmäne Uma Pido tulõ inneskidsist tsipa pidolidsõmb, selle et üten võrokõisi pido väiku juubõliga peetäs ka suurt Eesti Vabariigi juubõlit - viies Uma Pido om kingitüs 100-aastadsele Eestile.
+Sis tege rada tsõõri ümbre Paidra järve ja lõpõs sääl kost päälegi naas ́, tuu tähendäs Näpütüütarõ man, kon Paidra rahvas kuun käü.
+miiq laul püssü edetabõlin kimmähe edimädse kotusõ pääl
+sattõ halvastõ ja murd jalaluu ärq
+Tuu säeti joba väiku tütärlatsõ hammõ pääle, selle et tuuga loodõti, et nii kasus peenükese pihaganoorik.
+Tunn inne pääkontsõrti võtva' kunnakoori' iist Vana Võromaa 8 kihlkunna rahvalaulõ.
+üts tsendimiitre kaardi pääl om üts kilomiitre välän
+mõnõ päävägaq sääd tä kirätüü kokko
+Suvinõ aig oll, mõtli, et maka kõrrakõsõ aigo, selle et tõtõstõ inämb es suta.
+Preemiäq ommaq mõtõlduq ka oppajilõ.
+Ütekõrra kuuli, kuis tä tuud hindäette mänge, ni panni tähele, et täl oll kuigi nigu häpe tuu peräst.
+tä õkva nii es ütleq a kaudõ tull tuu asi vällä
+täl om väegaq tülükakja naabri
+kas säälpuul om viil tallõ?
+taa miis om nii puss midägiq ei saaq tettüs
+koton ei püsüq muguq aelõs küllä piten
+Istuti mullast maa-altri kullatsidõ tulõkiili ümbre ja käüdi läbi iinvanõmbidõ vaimõga, et näide käest api nõvvuta'.
+Pidoteemaliisi loengupäivi om plaanin viil pitä.
+latsõq kasusõq ikkõn vanaq eläseq ojatõn
+tä pruum tetäq nii et ma timmä usknuq
+E. Panõq kirja niipall'o anõkduutõ (ütskõik määntsit), ku miilde tulõ!
+Kimmähe tasos kaema minnä' mii' välämaa küläliisi opitarri, kon saa ligembält tutvas Skoti, Norra vai Roodsi rahvamuusika umamooduga."
+perän latsõolõkit oll imä latsõgaq nätäl päivi sannan
+Mii ku siin plannõdi pääl korgõhe arõnu liik piäsi hindä käest küsümä, ku pallo mi periselt olõ kokko köüdedü luudusõ hindäga.
+Parhill om mu kõgõ armsamb liin Verska.
+säädüisi tiidmine tulõ ärile kasus
+Tä om ilmutanuq arvamislukõ aokirändüsen ni om Kuku raadio saatõ "Eurominutid"[7] autor ja saat "Keskpäevatund" üts tegijit.
+Kae mano Uma programmi ettevalmistuisi kotsilõ:
+Raamatu kokkusäädjäq tahiq uma tüü man meelen pitäq kattõ tsihti - et raamat andnu ülekaetusõ Karula vanõmbast käsitüüst ja et tast saanu hengämist ka parlatsõq käsitüü tegijäq.
+Sinnä sõitsõ illatsõn tõistlidsõiän opilasõ üle Eesti kokko ja elli kuun väiksin kortinin.
+nührä keskkund või ka virgõmba inemise tuimas tetäq
+Standardrüüpegaq raudtii (vai normaalrüüpegaq raudtii) om rongõlõ tett rööbästii, mink rüüpelakjus om 1435 mm (4 jalga 8½ tolli).
+Peipsiveeren ja Setomaal omma arõnguprogrammi ummi tegevüsplaanega ja riigi rahatoega joba käümän.
+Vana Võromaa arõnguprogrammi vällämärkmist alostiva Vana Võromaa umavalitsuse, maavalitsuse ja Võro Instituut. Ütenkuun regionaalministri bürooga kõrraldadas idee-tsõõri ni tegevusplaani kokkopandmist, tuu jaos om raha andnu regionaalministri valitsemisala.
+Nii sama om punahirvi Atlasõ mäkin Marokon ja Tuneesiän, miä om ainugõnõ punahirvi elokotus Afrikan.
+vanaq säiq uma elo maja tõistõ otsa
+kiä tuu rummal om et lask hinnäst lummiq?
+olõ-iq määnest vaiht kas tulõt vai ei
+ja huugu võta et su manu ujju
+tulõtegemise man tulõ väega ette kaiaq
+"Uma egäpäävätsen kipõn ol��mi ku kuivas jäänü jõgi ilma vahtsõ elolda'.
+hämärit asjo ja nätüssit om ilman pallo
+Ahm ehk (Gulo gulo) om kärpläisi sugukunda ahmi perrekunda kuuluv murdja elläi.
+söögi seen piät olõma kõiksugumast tarvilist söögiväke
+Egäpäiv mi kõnõli tõõnõtõõsõlõ lukõ ni alasi sai ma timäst ja tä johtumiisist midägi vahtsõt ja miildejäävät teedä.
+taa tsops tii es hainagiq likõs
+Seossit elävä sõna ja perimüskultuuriga om ka võro naissuust kiränike loomingul, näütes eläväs klassigus saanu Kauksi Ülle ni nuur luulõtaja Holtsi Leila.
+Kell 12 sannaga köüdet tohterdamine Mooska talon mõtsamoori Karjuse Irje juhatamisel.
+sa olõt peris targas saanuq
+päält nädälit aigo vihma olliq ruaq ärq ladsahunuq
+Aga telefonijutt, tull vällä, oll hoobis tummõn toonin.
+egä päiv om molovihust lukõ tiidüst
+Juhtva nõvvukogo kuunsais valiti õkva paigapääl ja sääl omma: Rain Ruusa, Aleksander Suvorov, Urmas Peegel, Ülo Plakso, Arne Tilk, Anti Allas, Mait Klaassen ja Rainer Kuuba.
+Olkõ' pääle, et kivi pääl istun saa tagaots sakõstõ likõs ja sõs nakasõ' tõsõ' naarma, lõpus esi' kah.
+es nakaq ma võõrast küsütelemä kiä tä om ja kost tulõ
+Pido suurõmbis tugõjis omma' Eesti Kultuurkapital, Rahvakultuuri Keskuse Vana Võromaa kultuuriprogramm, Võro- ja Põlvamaa umavalitsuisi liidu', Võro Vallavalitsus, Võro Instituut ja mitmõ' Vana Võromaa ettevõttõ'.
+maq kõnõli õigust a paarimiis nakas tsopsma
+algusõn kägo kuuk suvõ poolõ ku põvvalõ lätt nakkas kukutama
+Tan om üldse 5 sorti nahkhiiri talvitaman ja seo suur om lumbilindlanõ.
+Setokiil ́dsõ keele ni kultuurioppusõ mõtõ ́ om, õt koolilat ́s:
+Tä' kirot' kümnit näütemänge ja om tuuga Kivi Aleksisõ kõrval tähtsämbit nimmi Soomõ näütekiränikke aoluun.
+Välja valitud sõnad saadab Võru instituut väljapanekuks Friisimaale, 2018. aasta Euroopa kultuuripealinnas Ljouwertis (hollandi keeles Leeuwarden) toimuvale Euroopa keelelist mitmekesisust toetavale üritusele.
+Iks vaeldamiisi mu sukkõ ni mõsuga.
+ma taha rahun tüüd tetäq
+Ähijärve hummugukaldõ pääl om kõrda tett puiõga niit.
+näil om majapidämisen lehm ja kats hõhvakõist
+stuudion panti laululõ tümpsnä mano
+A seolõ arvamisõlõ, et inne hirresanna oll ́koobasann, anna ei tukõ ütski asi.
+Ku Vidrik käümä nakas', käve tä Sassil takan ja avit' täl tuud tähtsät tüüd tetä'.
+A tuu om umaette jutt; ma kirodi tuust uman romaanin "Romanss sinisilmälidse Eestiga", mink kirotamist ma alosti tüüliisi ütiselämisen, kõrvon doominomängo plõksutaminõ, ja lõpõdi meresõidu aigo laiva pääl nimega "Frederik Chopin".
+õnnõs tä jäi ello. Tä käü kül ümbre nigu üts kohma tsombi, a tä om elon ja häätujolinõ.
+Kirändüsuurja Hasso Krull om ütelnü, et "kaarnakivi on Juhan Jaigi muinasjutuliste fantaasiate võti,"1 ni naid kaarnakivi tähendüisi analüüsin om tä näüdänü muuhulgan taad, et ku kaarnakivi om määndselgi moodul tontõ sugulanõ, om tä ülesannõ jutõn sõski tsutikõ tõistõ.
+Olli pallo kotussit läbi käünü, pallo asjo nännü.
+1805. aastagal panti ülikooli tahtmisõ perrä kellä numbrilaud ka raatusõ Toomõmäe-puulsõ külle pääle, et tudõngiq õigõ ao pääle loengulõ joudnuq.
+Pall ́o eläjit kodostõdi tan ni üteliisi om seo üts tähtsämpi kantõ, kon nakati viljä tegemä.
+Undrikkõ tekk egäüts koton esi ja nii tulli nuu nii värve ku juttõ poolõst paiguldõ esisugumadsõ vällä.
+Kõik kutsva timmä ullis, a ku ma kunagi perrä küsse, sõs sai selges, et timä "ullus" lüü vällä õnnõ, ku tä pruuk alkoholli vai narkootikit, vai sõs perän tuud.
+tä oll jo pikembät aigo rahahädän
+Ku 19. aastagasaa lõpupoolõ naati villaveskiid kasutama, läts rõivas ohukõsõmbas ja kerembäs.
+Õpilasi ennast oodatakse külla Põlva talurahvamuuseumi ja Mõniste muuseumi, kus saab mänge mängida ja sandikommetega tutvust teha - võru keele nädala sisse jääb ju mardipäev.
+Lehekuun saa näütüsel kävvü Meremäe vallamajan, piimäkuun Haani külän RMK majan, hainakuun Misso rahvamajan.
+timä tahtminõ lää-äs täüde
+silm ja jalg ummaq töndsis jäänüq
+meheq röögeq kurguperäst lauldaq
+Tä nõna oll' täüs paksu tatti, hengätä saa-s tä tuuga sukugi ja süvvä' es taha Vidrik õkvalt mitu päivä.
+Tsõõriklavva kõrraldamise ja kuuntüü plaanmine käü projektiga Smoke Sauna Cultural Heritage is a Common Value, millele om rahatukõ andnu Põhjamaie Ministride Nõvvukogo Põhja-ja Baltimaie mittetulundusühingide toetusõst.
+Kursus passis peris alostajilõ, kel olõ-õi innemb lõunõeesti keelega pall'ond kokkoputmist olnuq, a ka noilõ, kiä jo kiilt vähäkese tundvaq, a tahtnuq umma keelemõistmist parandaq.
+Gynn, mineq küsüq, kon tan kõgõ lähkümb tüükoda om?
+vihmagaq tulõ kesväle viha maik manoq
+Ma jaloda timäga mere pääle, ümbretsõõri om kõik nigu valgõ paprõleht.
+Tuu, kiä kriminaalõigusõ eksämi tettüs sai, tuu ei saaq kalla pelädä.
+tan liinan olõ-iq mul midägiq tetäq
+käänd uma kõnõlõmisõgaq rahva üles
+ma olli pühhi aigo sugulaisi puul
+seo om väega illos kotus
+Näütüse saa kätte Võro liinast Võro Instituudi aotlidsõst kontorist Liiva 21, tahtjal tulõ esi perrä tulla, üles panda ja perän ka tagasi tuvva.
+täl om kõgõ mõni krutski tagavaras
+Võimuasotusõ' ja -inemise' omma' innämb avvu seen kui rassõ tüü tegijä talopoig, kiä hoitmisõga ari umma nurmõ ni pidä huult viläsaagi iist, miä and toidust meile kõigilõ.
+KIRRIV AIAVILJU AHORUUG
+mul om liinan mitu asja kõrda aiaq
+täl tüküs elo summa minemä
+timä jutt oll häste arvo saiaq
+latsõ hiusõq ommaq sannan ärq tsäbrähünüq
+om naasõ pääle kimmäs
+kinniqtuisanuq tiirada tulõ vallalõ kaibaq
+eeläne kohopiim om ärq lidsahunuq
+Kõrraldase Urvaste Külade Selts ja Pokumaa.
+Tuudaigu oll vahtsõst pääväkõrral "vahtsõ keele" löüdmine ja midä aig edesi, tada inämb om tan ka "vahtsõ löüdmist vanan" - näites sõs ka Lõunõ-Eesti tavvun.
+horgudaq hainaq lakja päävä kätte kuioma!
+Konvõrõntsi kõrraldasõ Võro Instituut, Tarto ülikooli eesti ja üldkeeletiidüse osakund ja keeletiidüse, filosoofia ja semiootika doktorikuul.
+Täüsiälidsen ma trehvsi Palki küländ tihtsähe liina pääl, hariligult puron.
+Sändsit rühmi om 20 tükkü üle kogo Vana-Võromaa nii parlatsin Põlva, Valga ku Võro maakundõn.
+varbas kai katskidsõ suka sisest vällä
+pää halutas nii et taht lahki minnäq
+säänest tihatust ma timäst es oodaq
+poolõq valijist anniq uma helü Reformieräkunnalõ
+kuulmeistrel oll mitu pakki vihkõ ärq parandaq
+Seminääri kõrraldamist tukõ kultuuriministeeriumi Setomaa kultuuriprogramm 2014-2018.
+maja saa vaest ületulõva aasta valmis
+Tä vei mu teenindüsruumi, miä oll kalitori lõpun.
+rüük niguq tsiga aia vaihõl
+pallo sa kuun palka saat?
+lihalipsu sisse mähidüq seeneq, mink seen juust ja päävä käen küdsedüq tomadiq
+ärq võtkuq minno sõrmõ pääle!
+löüd iist kraammaldaq tarõ
+vabahusvõitlõja mõistõti viies aastagas kinniq
+Tuu alostas pääle edimädse puutäiga, kiä pinile külge nakkas.
+puuq olliq mere veeren kõik ütele poolõ viltu kasunuq
+Nigu sakõstõ pakipüürhällüga om, es tulõ edimäne asi ka seokõrd vällä kõrraga päält signaali, a peräkõrd iks tull.
+Timä nimi om brandti lindlanõ.
+Kimmähe olli asa võtnu sääntse käänüsse, midä mu imä egä tä sõbõr es mõista ette nätä, selle et ku tohtri ussõ takan joba kahtlasõlt kavva oodanu sõbõr näkk tohtritarrõ sisse minemän kipõtohtrit kanniraamiga, tull täl paar küsümiisi.
+Ameeriga Ütisriigen arvatasõq näide hulka inämbüisi ka mulatiq ni uma maa mustanahaliidsi kutsutas sääl afroameeriklaisis.
+õgaüts tege niguq tä õigõs pidä
+Uurmine plaaniti niiviisi, et üle Vana Võromaa valiti vällä paarkümmend ettevõtet, mille tegevusen pruugitas kohalikke rikkuisi, sh võro kultuuriperändit.
+viimäte tulõ meil ka minnäq?
+Ütekõrra, olli sõs nii neläne, ku esä oll tüü man ja emä oll vast kõrras puuti suidsu perrä lännü, es suta ma kiusahtusõst jako saia.
+Karula perändüskultuurmaastik om mitmõ aastasaa joosul inemise tegemiisi mõol tekkünü maastikutüüp, kon hajovalla talo' vaihtõlõsõ' nurmõsiilõ, mõtsasaari, suulaikõ ja hainamaiõga.
+kahmõq käve üle iho ku ussõst vällä astõ
+Kunnõ pulmahelü kõrvun, tasus minnä' mõtsa tähistedü opiraa pääle, miä om puultõst kilomiitret pikk.
+Ku sakõstõ ja midä Sa sinnäq kirotat?
+meelegaq mõistaq et noorõq tahtvaq esiq hindägaq toimõ saiaq
+midäs tiiq tsingõlõt kõik aig!
+kuup om saanuq vii uhtmisõst
+lehest loi et tsuraq mööväq koolin hoimastit
+Tuu oll mu elo kõgõ kurvõmb päiv.
+suurõ hähinägaq jätediq poolõq asaq maaha
+kiä om tõtalinõ tuu ei tsuskaq umma nõnna tühä jutu manoq
+hapundpiimä võtt soolik parõmbahe vasta ku rõõska piimä
+Oppaja vai vedosniku setokiil ́dside juhtnüürõ kullõmine ja nääde perrä kullõmisülesan ́dide täütmine.
+joba tükk aigo pisõrdas vihma
+Mirtelile miildüvä' vanaimä maŕa' häste, a kõgõ inämb miildü iks arbuus.
+kivikujo sais õkva aknõ all
+Tuu karp oll esä mälehtüisi laadik ni minno, ku ma väiku olli, tõmmas karp ütesttüküst ligi.
+olõssiq inemisel noorõn iän kipõngiq tuud tarkust miä vanan iän
+taht hindä pästmises midä üldäq
+varastõdi tuhandõ õuro iist tüüriisto
+artikli sai valmis küländ kipõstõ
+joudsõmiq õnnõs vihma iist varolõ
+tüüd tulõ ilma perrä säädäq
+seenesaak oll timahavva küländ väiku
+Ilvese Toomas Hendrik (Toomas Hendrik Ilves, sündünüq 26. joulukuu pääväl 1953 Stockholmin) om Eesti poliitik ja diplomaat, inneskine aokiränik, 2006-2016 Eesti Vabariigi president.
+küll helkäs paistus et pikne om tulõman
+Teie pääl oll asvalt ni huulidsa olli valgustõdu.
+traktor oll nõnoldõ kraavi vaonuq
+Seo maa naasõ omma lutõrlasõ, a mehe istusõ kõrdsin ja kaesõ tähti, kooni näide naasõ kerikun laulva.
+Et pini oll jo küländ vana, ni majandulinõ sais oll vilets, otsustimi, et ei lasõ pinni lõigada.
+Saadjärv om ainugõnõ järv, mis kuulus nii Eesti 10 kõgõ suurõmba ku ka 10 kõgõ süvembä järve hulka.
+Minekiq ja tulõkiq ommaq kavvõq olnu.
+Pannimi sõbra maha ni üts sõbrost pruumõ viil kõrvahuupõga timmä üles herätä, a olõ-õs tullo.
+Rada om läbi tettüq, kuq kõigil mängjil ommaq tsõõriq korvin.
+Kihlkunna lõunõjaon om kõnõld Kodavere Kavastu murrakut, miä käü hoobis lõunõeesti keele Tarto murdõ ala.[1]
+Ma kõnõli tuud ütele sääl tüütäjäle, kiä kõkkõ kõigist sääl tiidse ja tä selet, et tuu poiss ollõv tohtri, arvada Ramallist, ja ei ollõv peris arvo saia, mink iist tedä kinni panti.
+eelevant om suurt mõõtu elläi
+las maq ka koorahuda mõnõ kardohka!
+Mu imä opsõ Tarto Ülikoolin säädüseoppuisi ja oll II kursusõ tudõng, ku taa lugu johtu.
+järve veerest tuudi kanolõ kilikaukõ
+mälehtägi-iq ku vana tä õigõlõ om
+A mul olõ-õs midä ette näüdädä.
+suurõst luust pand ilm paika kasvõ ja eläjide eloalaq
+2016. aastaga Eesti presidendivalimiisil tekk' Riigikogo vanõmbidõkogo 27. süküskuu pääväl päält presidendi valimalda jäämist valimiskogon Kaljulaiu Kerstile ettepanõgi kandidiiriq Vabariigi Presidendis ja Riigikogo liikmilõ ettepanõgi säädäq Kaljulaid presidendikandidaadis.[14] 30. süküskuu pääväl 2016 säiki 90 Riigikogo liigõnd Kaljulaiu Kersti üles Vabariigi Presidendi kandidaadis[15] ja 3. rehekuu pääväl 2016 valiti Kaljulaiu Kersti Riigikogon 81 puulthelüga Eesti Vabariigi presidendis.[16] [16]
+juuq mis sa tuust pudõlist immitset!
+Siin tetäs mardsipanni: maapähkmä ja mandli mardsipanni - tuu on makus dialektika.
+seo sõnaraamat om suurõmb ku mineväne
+Eesti Vabariigin ni paossin oltu aol ol lõppkokkovõttõn iks elävämpä ja mitmakesitsempä tegevüst nätä võro luulõn. Taaga rüüpselt kujusi vällä võru proosa traditsioon - sakõst eestikiilne, a võro keele kõlast ja võro vaimust laaditu.
+kuuri all videli õgasugumast trääni
+minevä aastagasaa lõpun ehitet hoonõq
+Päiv, kon keväjäst saa suvi, suvõst süküs, sügüsest talv ja talvõst jälki kevväi.
+kas ma olõ sul mõni kasija?
+Märtsikuu lõpun sai läbi kats kuud käünü V Uma Pido laulukava avalik valiminõ.
+kuiv maa oll lahkit täüs
+Piir om jo 1930. aastist pääle olnu ka teküs kodo-uurja ni paigapäälitse kultuuri edendäjä.
+poiss ragi ütsisõnno vasta et timä tiiä-iq midägi
+Pido kavan omma' rahvalaulu', rahvaligu viisi', klassikalidsõ' koorilaulu' ni vahtsõmba' kuurõlõ säetü laulu'.
+Aga tuu, miä mi elolõ esi'erälidse kulladsõ läüke and, või olla' hoobis lihtsämb asi.
+kas tarto kiil om koolussin?
+Raamaduga om üten ka CD, miä om muuhulgan märk võro luulõ kimmäst suulidsest olõkist.
+D. Kas Sa kirotat anõkduutõ, nall'u ja muid nal'akit asju üles (märkmikku; Delfi lehekülgi pääle vai muialõ netti; blogidõ, foorummõ vai ummi e-kirju sisse)?
+Salassi kõkkõ, ütli, et seo om õnnõ mu hää sõbõr ja kõik om kõgõst niisama mäng.
+kagoh poiskõsõtükk kobisõs esäle vasta!
+taa lats pulma-iq viil midägiq
+vanaimä nakas vannaessä murõtama
+tuul puhk vaeldumiisi põhast ja hummogust
+tä um klassin kõgõ täüskasunumb
+mõnõq tüküseq hindäle ülearvo nuhet pääle pandma
+Vai miä es lasõ täl asjo niisama tagasi kohvrihe pillu, et tuu sõs niiviisi lindi pääle panda?
+Tohtri kiti, et olõ-i tä ihol midägi hätä ja et muting om mudsu man ni tä saadõti psükiaatriahaigõmajja.
+Võro kirändüs Eestin Nõvvukogodõ võimu aigu
+täl om kimmäs himo võitaq
+Kaeq, mitu mill ́onat läts massma.
+Mii saisi ussõläve pääl ja kaimi timä pöörälist ülevänpidämist - tä tandsõ ni vehke kässiga.
+Ja no' sa sõs tahat, et ma säädnü' kulla kõrvuisi mullaga.
+sõira tiiq nii panõq kohopiim patta piim pääle ajaq kiimä ja sis nõristaq arq!
+väsünüq miis lüngeles üle moro
+2003. aastagast tähüstadas Soomõn Canthi Minna sünnüpääväl ütsväärsüspäivä.
+Taa mitmakiilse liinakõsõ tähendüst võro kultuuri arengulõ saa-i alahinnata - mälehtüisin ja ilokirändüsengi paist taa tähendüs inämb silmä ku näites Võro liina puhul - mis tuust, et Valga liin olõ-ei aoluulidse Võromaa piire sisse kuulunu.
+Toimkunna esindäjä' tegevä' otsussõ 6. aprillil Võrol.
+egaq sa asandaq es tulõq sul iks asja oll?
+Osavõtust tulõs teedä' anda' (lugõja nimi, kuul, klass) ildamba 4. novvembril e-posti aadrõssi [email protected] pääle.
+ma kärsi-iq sukugiq uutaq
+naas maid ja majjo kokko hangitsõma
+Sanna nimetedi ka vaese mehe haigõmajas - rahvatarga' pruuvsõ' sääl ummi tarkuisi alatõn kupupanõkist kooni tasomisõni vällä.
+puu lei kõikma ja sattõ vasta maad
+higine hamõq kliip iho külge
+jalg mäe puult põlvõ om kink
+huunõ hään siivan om tiatri
+tä es jõvvaq umma vihha tagasi hoitaq
+vanaesä viisi tapaq takast!
+Kõiktuu nõssi sõs üles pinna pääle.
+naabrinainõ rüük nii et külä helises
+hooli-iq ma taast söögist
+Mõtsasordõst om tan kõgõ inämb palumõtsa, üleminekisuu- ja samblõsuumõtsa (siirdesoo- ja rabametsa).
+Kultuurist om sõski küländ pall ́o alalõ, tuu om umas võet pääletulnuidõ vahtsidõ rahvidõ puult.
+Pääväne tsirrul om ettevalmistus õdagudsõs pääkontsõrdis Võro Kubijal.
+siist saavaq kõik janolidsõq juvvaq
+mu süä ei kannuq tälle tuud üldäq
+Mii, seo tähendäs Uurali rahvidõ, sannakultuur saasi selgembä kotusõ inemiskunna kultuuriperändüse hulgan ja tuu kotus võisi olla sääl küländ tähtsä.
+seol latsõl om sündünüstpääst hää kunstimiil
+käänd külge ja jäi õkva vahtsõst magama
+Hääd päälenakanu süküst ja ilosat laulu-huuaigu!
+miiq klassin om mitu ütenimelist tütrikku
+kas sul nissõ ka om seo aasta maaha tett?
+Konkursi võidimi är, noq ei saaq puuti sisse.
+kon mi kokko saamiq?
+nõvvu pidämä om vanno hassõ vaia
+Muld on ka mii' väärt kullakaivand.
+A tä ei tulõ tuuga kuigi toimõ, selle et latskõnõ om vinläne, a Mait estläne.
+Veidü' om noid mutukit, kiä siibuga mutuka kujol talvõ üle eläse'. Piusa kuupõn mi näid sõski lövvämi.
+Karula rahvuspargi päämine väärtüs ja umaperä om timä ainulinõ, väegä vaihtõlõja ja illus maakuju.
+Aga tä om jo nii pehme', et täst saa-ai' õigõhe midägi praktilist ja tarvilist tetä'.
+tiiä-äiq kuna täämbä siist päse
+ma sinno karisti a saq es kullõq
+mitte üts vägi ei jovvaq minno sundiq tahaq jäämä
+vahtsõnõ oppaja naas latsilõ kipõlt miildümä
+Võro kirändüse suur nõsõmine om täämbädses kestnü uma paarkümmend aastakka. Sündünü om niivõrd sainast saina asju, et tiitün mõttõn või nüüd joba kõnõlda võro kirändüse kujunamisluu lõppõmisest.
+haigõ tii-iq üttegiq asaldaq liigutust
+poiss võtt õngõ ja läts kallo püüdmä
+Täämbädsel pääväl eläs suur osa setosit Tarton ja Talliinan. Perän 1991. aastakka jäi osa setosit Vinnemaa poolõ pääle Petseri rajuuni.
+Õkva, ku haigõmaja õdõ oll ruumist lännü, haarsõ mu imä doktoril käest ja kõnõl tälle ausahe terve luu är, et periselt oll täl õnnõ vaia tohtripapõrt, et päsedä ladina keele eksämist ja vast and tuud kõrralda ilma kirrurgi vaihõlõsegämiseldä.
+kala ots vett süvembät inemine taht ello parõmbat
+tuli oll kahrupersest vällä tulnuq
+tä hamadsõgi es mehele minnäq
+tälle tetti tuhat õurot trahvi
+Paar aastakka tagasi ma näi Dubain pangaautomaati, miä es anna' vällä mitte uma riigi rahatähti (ülepää mitte määntsitki rahatähti), aga kulda.
+Näide pilgu kül sai kokko, a es paku ütsütele kuigipallo vastussit, innemb vastapite.
+taa om kõva miis tä mõist kõkkõ tetäq
+ku nii edesi lätt, sis pea
+kõik oll nii imeligult vakka
+Näil käü mõnikõrd ka lell külän.
+prosta mõsupulbrigaq oll puulhamõq pia tätrit täüs
+välläsäädjä nakas pruuvõgaq pääle täpsähe kell 11
+Sõbra tahtva ullimuudu välän olla, hinnäst lumõ sisse käkki, lumõsõta ja tõisi põnõvit asju tetä.
+Kutsut olõt saq üten imäga.
+võtt minno kinniliste kõrtsi üten
+keväjä anti meile magasiaidast vili ussõ ku vaia oll
+kiä tuu sääl köögin kollas?
+Ma opsõ vaiht tegemä esi vurhvi inemiisil, mõtli näide kotsilõ vällä näide luu ja kai, et ma uma posti pääl magama ei jääsi.
+istus nukan ja vann hindäette
+Aga ilma ainilda pidi tä olõma harilik tävve mõistusõga inemine.
+Maakivest keresse tegemine om plaanin ka üles filmi.
+kuuli tuust asast üte tutva käest
+Sõbra olli poodist vett ostnu ni mi proomõ tälle tuud määntsegi mooduga sisse juuta, a tä es võta tuud vasta.
+pässä ots läbi sõrmi om hiilka
+Alambs'aksa keeleala ██ Alamsaksa keeleala enne Teist maailmasõda
+tä oll ka veitügaq rahu
+Lühko kokkovõttõ tegemine teksti perrä.
+pini kargutas vasikit aida piten takan
+Greifi kujo St. Marki basiilikal Veneetsian
+kuna sa täämbä koolist päset?
+Vällä tull ́ sääne lugu, et inemise' olli' sunnitu' paar kuud ildampa uma' aktsia' maaha müümä hoobis kehvembä hinnaga, ku nuu' ostõdu' olli'.
+Ossavõtjit tennätäs ja parõmbit avvohinnatas märdikuun.
+Estin elli nä Haapsalu lähüksen, arõ põldu ja pei karja.
+Periselt omma miihi musta värmi suka jo kõgõ hariligumba rõivatükü.
+Väiku mõtõlus III Uma Pido püüne pääle säädjält Tagamõtsa Tarmolt: "Uma egäpäävätsen kipõn olõmi ku kuivas jäänü jõgi ilma vahtsõ elolda'.
+Koton tett käsitüü tuvvas ettevõtmiisi aigu kõigilõ kaemisõs.
+küssemiq maja ostmisõ jaos pangast lainu
+Mäekülgi pääle omma' tekkünü kooni 1,5 miitre korgudsõ' künnüperve'.
+mille sa nii ikunõ olõt?
+süük oll nii soolanõ et parlaq viil mõrkas suuhn vasta
+mõtõl kõrrakõsõ aigo ja sis ütel
+Egä latsiaiarühm valisi meelüsside tegemises ummilõ latsilõ kõgõ parõmba moodu.
+Ainukõnõ, miä mullõ kõrda läts, oll, et tä minno maha ei jätäsi.
+mis sõs viga lavvakõisi kokko klopitsaq!
+katla om katski ja toroq ommaq viriläq
+Nä säädvä telgi üles, tegevä tuld ja meisterdäse vibu.
+käve võhlitsõman varast puid tõsõ mehe mõtsast
+Muld köüt s��ögijovvu' viiga ja luu sääntse' olo', kon midägi saa kassu'.
+näil oll tõõnõ tütär kah tuukõnõ nakas kah miiq poolõ käümä
+Oll illanõ süküs ja ilm oll hall.
+Taa valik olõ-õs muiduki juhuslik: eesti kiil ol nigunii eenüsasõndin, a saman mõjosi uma kiil Võromaa inemiisi kujotamisel inämbüste usutavambalt.
+Talliina keskliinan Estonia tiatri iin sais kujo nimega "Imä, piä takso kinni! Esäl nakas halv!"
+majalõ oll pant pikkulavvast vuudri
+tsika oll maad piten veet
+Katõpäävätse sündmüse aigu om aoluulinõ Mooste mõis täüs rahvamuusikat, tüütarri ja kontsõrtõ.
+kõvas sportlasõs saa õnnõ mõni ütsik
+tuu kotsilõ om rahva hulgan mitmõsugumaidsi arvamiisi
+iistussõst käveq saksaq takastussõst tiinjärahvas
+Hummogu kell 10 naatas kogonõma, pantas nimi kirja, serbätäs tsäid ja säetäs hinnäst savvusanna-pääväs valmis.
+naabri tege kadõhuisi sullõ kaiho
+meheq vandsõq sõta valitsust rasõhit aigõ
+Pruumgu ma lainada rahha mõnõ reisjä käest.
+Ma sõs naksi kõnõlõma mukka üten reisjidega, kiä kõik joba istõ ummi kotustõ pääl.
+karamaaq ommaq üten tsobarigun kõik järve veeren
+Mu lugu om ütest kirrivahunidõ paarist, kiä olli asalda pruumnu poigõ saia.
+külm aja kässi ja jalgo külge
+Ettetelmisel saa kävvä ka Pokukuan, opilase pilet mass 2,5 eurut
+Lüürilist laati esines inämb Rahmani Janil ja Ilvese Aapol, näites perämädse miildejääv laul "Las ma sosista" (Tulen..., lk 84).
+Vanaturgi kirän tõvakiilne sammas Kõzõlin.
+sis olõ-iq muud ku kütäq perseq kuumas
+teimiq tulõ manoq varoalodsõ kah et saasiq vihmapakku minnäq
+veneq oll mässävä vii saradaq
+lugi tõtõhallõ helügaq luulõtust ette
+mu mõõt sa täüs
+Paar aastat inne tuud olli mu esä ja imä lahku lännü, esä kolõ tõistõ liina, imä nakas paksustõ välän käümä ja paari kuu peräst oll tä kokko saanu vahtsõ mehega.
+vainlanõ panti inne pääliina saisma
+Ta om tükükene parhillatsõst Põlva, Võro maakunnast ni Petseri rajoonist.
+Imä käve ümbre Sassi, koput' tedä siist ja säält, pruuvsõ lundi muudu nõnast sisse kaia' ja raput' tuud nigu mõistsõ.
+ei tegüneq teil taa vägevä süümine
+Sada astakka tagasi oll ́ Saarõmaa õkva samapall ́o sanno täüs ku Võromaa, täämbätses om suurõmb jago naist häönü, õnnõ Setomaa and kõrvuisi panda vana Võromaa sanno vastakestmisele.
+taal asal olõ-iq teko ei näko
+kalg vesi tege naha korrõs
+Sii nädali lõpun vai 21 - 22. mahlakuud kaldas esti rahvamuusikasäädüngide festival "Moisekatsi Elohelü" tsill ́okõsõ Mooste pilgõni täüs muusikat.
+Tõisi lat ́si kynnõ vai ettelugõmise kullõmine ni arvosaamine.
+Es, ku Ilmar üten laul, sis laulva üten kõik, om iks julgõ, ku laul jää õi saisma sõnnu egä helü puudusõ peräst. Mõnikõrd, muial, häbü külh, om tuud ette tulnu, et laul surõs poolõl salmil sõnnapuudussõ vai joru julguse nälgä.
+Tsõõr käü aigopiten ümbre, üts tsõõr võtt aigo 7 kooniq 13 minotit[1][2]. Tsõõri läbimõõt om 20 miitre ümbre. Tsõõr tegünes luudusligult, ilma inemise vaihõlõ segämäldä, tuust, et jõõvuul käü vii päälüskõrran ümbre. Kavva tsõõr ümbre käü, olõnõs ilmast. Ku kõrraga väega kõvva külmä tulõ-õi, või taa ümbre kävvüq mitu päivä, inne ku kinniq külmäs.
+kiä pidä papagoiõ tuul tulõ ka papagoiõ tsätserdämist kullõldaq
+õnnõ sõs, ku pilkja tüüle panti, tull mul taipus, et nä sõidi mullõ perrä.
+kos sa käveq et niivõrra hainonõ olõt?
+pini tull pääle ku larisi õkva
+tä om väega kõrk inemine
+luudusõl om joq sügüse nägo
+Info: Sulev Iva ([email protected]) või Kadri Koreinik ([email protected])
+taa olõ-iq määnegiq valitsus taa om üts klike
+Mi elli Tokholmist veidü lõuna puul väiku liina kortinmajan.
+Küünü külgmäidsi ussõmulkõ pääl vahe meid sõariiston noorõ läti tšekisti.
+latsõq saavaq rohkõmb arvo ku arvatas
+Ütel meelel olti, et programmi päätsiht piät olõma Vana Võromaa ettevõtlusõ ja ummamuudu kultuuri köüdüsside tugõmise pääle, tuu tähendäs, et rõhku tulõ panda paiga kultuuriperändüse pääl saisva ettevõtluse pääle.
+ma saa-iq tullaq mul om tõnõ asi käen
+timä sälg om verele pesset
+A üts hummok johtu niimuudu, et vanaimä saat mu lambidõga tõõsõ karamaa pääle, mu jaos tundmalda maalõ, kon hariligult hoiõdi lehmi.
+Mehe laulva mõnikõrd nii võlssi ja jällelt, et taad om rassõ muusigas pitä.
+Latsõ käsi ja süä um kerge täütä.
+tä võtt vahtsist mõttist kergehe tuld
+kaubal piät olõma kauba vällänägemine
+Tsõõriklavva ümbre omma oodetu kõik, kiä seo asjaga köüdüst tundva vai kinkalõ asi huvvi pakk.
+Et mooduga üten kävvü, panti innembi päälina, ildamb ka tano ala ummi hiuussidõ tävvendüses viil rõivast vai paklast tett vahr.
+Neo omma as'a, kellest om urgatuisi, võrdlõmiisi, kirjapandmiisi, a sanna tõnõ, sama tähtsä puul om sannankäümise vaimlinõ, hengekultuur. Taad uuri om mitmit kõrdo rassõmb ni naid uurmiisi omgi veidü.
+Lihtsidõ lausidõ tegemine ja ümrepanmine seto vai eesti kiil ́de (oppaja või audada).
+tä himost joba ammuq hindäle vahtsõt pluusõt
+"Ma saa külh rahhu," mõtlõs pini, "lihtsähe täüskuu aigu om kõgõ parõmb kuunäioga kõnõlda."
+maa om jo ärq tahenuq
+Naksi tuud süümä ja tunni rõõmu ni ka häpü.
+tä sai Nobeli avvuhinna
+Kukki pudsunudsija Sass välän käünü es olõ', jäi timä kah haigõs.
+mustikit om nii et mustõtas
+miä sa ütteluku taaratõllõt tan jalgo iin?
+ma joht olla ei saa määnegine nähkä
+Pääleki ku sõita es olõ jo kohegi ja meil sündü lats.
+Eedu kuts minno appi hindäle a maq lei nippi ja ütli et innembä maka
+taast lördsist massa-iq külh ülikunda ummõldaq
+Ku liigut Piusa jõkõ piten lõuna poolõ, tulõva jõõ pervi seest vällä Eesti kõgõ korõmba' ja ilosamba' liivakivimüürü'.
+aelõmisõ aigo tohe eiq eläjät tappa - liha ei kõlbaq süvväq
+loomaq jäiq päält kükkämist närbelemä
+Kaalep om kirotanu uma võro kirändüse manu jõudmisega seosõn: "Võib-olla isegi viidata aastale 1931, kui juba mõnda aega lugeda osanud poiss läbi luges elu esimese raamatu, milleks oli Jaan Lattiku "Meie noored", ja lausa vaimustunud oli võrukeelsetest dialoogidest?
+Näide lindaminõ om ilma helüldä ja maandumisõs ajavaq nä käpäq lakja, nii et linnunahaq lääväq lakja nigu langõvari ja pidäväq huugu.[7][3][5]
+majalõ ehitedi vahtsõnõ siib manoq
+Suidsusannanädalit kõrraldas üten sannaperridega MTÜ Haanja Kultuurikoda.
+Ettekandidõ pikkus om 20 minotit.
+tä om sündümisest saaniq sääne mallõdugõnõ
+säänest elämist olõ-iq viil nännüq
+saarõkõsõ kotsil tsiirõliq kajaguq ja tiiroq
+Aknõst väega midä kaia es olõ ja ma jäi mõttihe.
+hädä olõ-iq siin aq kongiq muial
+viomassin oll ainukõsõ saisokotusõ hindä ala võtnuq
+Lisas om tõva keelel vähämbit murdit, nigu džungaari, tsengeli ja duha murrõq, midä olõ-õi siiäni kuigi põh'aligult uurit.
+klass saat kats volinikku direktri manoq
+Hulk ettevõtmisi on võru keele nädalal kavas kõigis Vana-Võrumaa lasteaedade keelepesades.
+Sõs võissi jo küssü, kas tä om iks hull vai hoobis ainidõga hädän.
+Edimält oll' tuu õnnõ Soomõ Siseministeeriümi tahtaq lipupäiv, a 2007. aastagast kogo riigi ammõtlik lipupäiv, miä kand nimme Canthi Minna päiv, ütsväärsüse päiv.
+miä taa mullõ putus?
+Niigriq (ka mustanahalidseq) ommaq Musta Afriga tummõ nahavärviga põliseläniguq ja näide perrätulijaq mujjal ilman. Ameeriga Ütisriigen arvatasõq näide hulka inämbüisi ka mulatiq ni uma maa mustanahaliidsi kutsutas sääl afroameeriklaisis.
+täl om oht oho pääle
+saq vaest haarut sinnäq innembi mano
+autoõnnõtusõ süü oll tsommin juht
+Taa raamadu pilte oll ́ hää kaiaq.
+toppõ mulgu ette villadsõ rõivapala
+Liam Gallagher, sündünüq nimegaq William John Paul Gallagher 21. süküskuu pääväl 1972 Burnage'in Manchesterin om inglüse laulja ja laulukirjutaja.
+vaibaq trullidiq kokko ja viidiq puhastustõ
+körtsooliguq visadiq mõtsa noid saa as vorstõs tetäq

eval/test.vro-et.trg

@@ -0,0 +1,500 @@
+muide, hiljem selgus, et ta polnudki süüdi
+Kui inimesed ei näe, näppab koer söögi ära.
+Puurinne koosneb siis männist ja see männi kasv muidugi on kehvem kui ta on toiterikkamatel muldadel.
+tulin sõjast ühe jalaga, aga oleks võinud jalutuks ka jääda
+kui sa sinna lähed, siis omal vastutusel
+mis sa enam nõelud vana räbalatükki
+Inimesed ei pööranud suuremat talle suuremat tähelepanu isegi pärast seda! Ma siis helistasin kiirabisse ja rääkisin, et selline meesterahvas, sellise hädaga ja sellise bussi peal, et järsku saab kiirabiauto tulla peatusesse vastu ja aidata, aga selle peale ütles dišpetser mulle, et peate ise maha tulema ja siis peatuse ütlema, et ainult sel juhul saab aidata.
+Eesti ainuke maa-alune kvartsliiva kaevandus kujunes üheks turistide põhikülastusobjektiks.
+preestrid on vahendajateks inimeste ja jumalate vahel
+Muhedat ja mahedat omakultuuri vahendavad Contra, Alo Pihu Teppo lõõtsal ja Viitina laulumehed.
+Mida tehakse teie meelest valesti, mida ei tehta piisavalt, millega tegelemine tuleks lõpetada, et võru keele käekäik oleks parim mõeldavatest? Kelle ülesanne on võru keele säilitamine, kui seda vaja on? Arutelusid on kavas korraldada iga nelja nädala tagant.
+Sõber taastus peale seda õnneks jõudsasti ning pääses ka ise vaid suure ehmatusega nagu ka meie.
+joodikust mehega on raske elada
+ta teritab käia peal nuga
+Kuna see muld siin on väga toitevaene, siis ega siin suurt varieeruvust ei ole.
+karjapoiss tõi metsast torbikutäie marju
+vaadata Karula rahvusparki tutvustavat multimeedia- ja slaidiprogrammi, tutvuda püsi- ja hooajaliste näitustega;
+käib siin alati oma pead kõlgutades
+ajaleht on oma ajastu peegel
+tahtsin kirvega siga lüüa, aga tabasin sind
+laulja kuulsus ulatus üle maailma
+Alamsaksa keel on põhjapoolsel Saksamaal ja Madalmaades kõneldav ja kirjutatav regionaalkeel. 13.-16. sajandil oli keskalamsaksa keel Põhja-Euroopa suhtlus- ja kultuurikeel. Alamsaksa keelt kõneldi ja kirjutati ka Liivimaal Hansa liidu aegadel kui kasutati Lübecki õigust, enne kui selle asemele tuli ülemsaksa keel.
+Ja poiss kõndis oma kraamiga edasi.
+õhtu otsa ei räägitud sõnagi
+see pole veel küllaldane põhjus asja pooleli jätta
+kuidas need kingad mulle sobivad?
+hinnad alanevad, tõusevad, püsivad, kõiguvad
+pusisime tükk aega kodutööd teha
+rootsi keeles on laulev intonatsioon
+Kaido Kama ja Kalle Elleri algatatusel hakkas tööle Võrumaa Muinsuskaitseseltsi keeletoimkond;
+Võrokeste kogukond on taotluse ettevalmistamisega tegelenud kolm aastat.
+mul võeti auto vägivallaga käest
+selle töö juurde lausa nõrked
+talle meeldib sensatsioone üles puhuda
+Särk oli Lõuna-Eestis nii pesu ülesannetes, kui ka pealisrõivaks, st käidi ka särgiväel.
+Siin on meil tüüpilised nõmmemetsa liigid alpi põdrasamblik ja porosamblikud.
+Väljatrükkidel tuleb lehe vasakust servast jätta köitmise tarvis 3 cm vabaks.
+pani mootorrattale kõvad tuurid peale
+mootori võimsus oli kümme hobujõudu
+ise oled oma elu nahka pannud
+kinnise iseloomuga inimene, aina salatseb
+ma olen praegu nii vaene, et ei saa midagi osta
+lae all õrrel kuivasid vihad
+Alates 6. veebruarist on avalikus väljapanemiseks vaba näitus "Metsaks me oleme jäänud".
+Papakonkurss jääb ka ära? Varandust ei too? Ah, ma ei viitsi suga jännata.
+Teda ja ta tiibklaverit näidati aeg-ajalt Rootsi ainsas mustvalges telekanalis.
+lapsel oli keel suust väljas
+tegi ühe meeletuse teise järel
+see inimene on juba küüru vajunud
+Võrokese kuraasi ja krutskilist juttu kuuled seal, kus peetakse laata või pidu, aga peopaiga leiad üles lõõtspilli mängu või lauluhäälte järgi.
+Ühe Eestis elava hollandlase tähelepanekud.
+torn ja müür on arvatavasti üheaegsed
+Teostati käsitöö müügivõimaluste uuring ning koostati Karula kihelkonna käsitöö tegijate andmekogu.
+Kõiv on sündinud Tartus, kuid ta suguvõsa on Võrumaalt ning osa lapsepõlvestki veetis ta neil aladel, mis jäävad Tartust lõuna poole.
+emale viirastus, nagu nutaks laps
+õpetaja võinuks seletustega vastutulelikum olla
+vaatame, mis näo ta teeb
+mure oli mehel õlad längu vajutanud
+Ajaga muutusid nende jutud minu jaoks aina rohkem võõramaks.
+Edasises arengus on võru kirjanduse käekäiku väga tugevalt mõjutanud Võro Instituudi asutamine 1995. aastal ning riikliku programmi "Lõunaeesti keel ja kultuur" käimalükkamine 2000. aastal - need ettevõtmised annavad senisele tegevusele ametlikuma raamistuse ning materiaalset tuge.
+Kogu Lõuna-Eesti pidulikule naiserõivastusele olid iseloomulikud suured rinnaeheted.
+küllatulek on enda teha, aga külast lahkumine pole enda teha
+poisi tuba on kohutavalt segi
+laps tuupis õppetüki sõna-sõnalt pähe
+keset küla kompanii peatus ja jagunes rühmadeks
+kuuris oli puid liiga vähe
+see on mu vana tuttav
+silme ees tantsisid värvilised rõngad
+Veelendlane (Myotis daubentoni) on näiteks selle tiigilendlase sugulane, aga ta on kasvult natuke väiksem.
+töö ei andnud nimetamisväärseid tulemusi
+oskab etteantud teemadel seto keeles lühidalt rääkida.
+lühim tee poodi läheb otse üle põllu
+säästke energiat ja kustutage liigsed lambid!
+jäta reisi korraldamine minu mureks!
+Ta on oma plaanid juba ümber kalibreerinud.
+Kiirabi ei julgenud me kutsuda, sest olime alaealised ning ise ka kõik joobes.
+see mees oskab delikaatne olla, delikaatselt käituda
+õue kaevati renne sulavee ärajuhtimiseks
+laps oskab juba viieni lugeda
+Rännusiht oli kaugel, kaugel; minek oli ühe koha ümber ekslemine.
+õppis ühtaegu ära nii vene kui soome keele
+krohv on murenenud ja pragunenud
+Kõik teavad Suurt Munamäge, aga ülemaailmses võrdluses iseloomustab Võrumaad hoopis paremini fakt, et Kaika kandis leidub ühe ruutkilomeetri suurusel maalapil 23 eraldi nimega mäetippu.
+kui asjad on juba niimoodi välja kujunenud, las siis jäädagi nii
+ei saanud enam terveks ja vireles elu lõpuni
+hunt tõstis koonu taeva poole
+Kährik ehk kährikkoer (Nyctereutes procyonoides) on koerlaste sugukonda kähriku perekonda kuuluv imetaja.
+Tähtsaim on saunas higistamine, millel põhinebki sauna teraapiline mõju.
+Keeljas munakivisillutis masseerib õrnalt taldu.
+Seemned püsivad idanemisvõimelised üle talve ja võivad idaneda paari aasta jooksul.
+"Ma tahaksin sind aidata küll, aga Oona on väga arglik.
+Muusikatoimkond on veel arvamusel, et arvestades üldist meeskooride vähesust oleks pealekasvu huvides oluline esile tõsta poistekoore, mis siiani vaid lastekooridega koos laulsid.
+Järgmine Uma Pido tuleb eelnevatest veidi pidulikum, sest koos võrukeste peo väikese juubeliga tähistatakse ka suurt Eesti Vabariigi juubelit - viies Uma Pido on kingitus 100-aastasele Eestile.
+Siis teeb rada ringi ümber Paidra järve ja lõpeb alguskohas ehk Näpütüü tarõ juures, kus Paidra rahvas koos käib.
+meie laul püsis edetabelis võimsalt esikohal
+kukkus õnnetult ja murdis jalaluu
+Vöö seati juba väikese tüdruku särgile, lootes, et nii kasvab tüdruk peenepihaline.
+Tund aega enne peakontserti võtavad konnakoorid eest Vana Võromaa 8 kihelkonna rahvalaule.
+ühele kilomeetrile looduses vastab üks sentimeeter kaardil
+mõne päevaga sepitses ta kirjutise valmis
+Oli suvine aeg, mõtlesin, et magan pisut, sest tõesti enam ei jaksanud.
+Preemiad on ette nähtud ka õpetajatele.
+Ükskord kuulsin, kuidas ta seda omaette mängis ning ma märkasin, et tal oli sellepärast kuidagi nagu piinlik.
+ta otse nii ei öelnud, kuid kaudselt tuli see asi välja
+tal on väga riiakas naaber
+kas sealpool on veel talusid?
+see mees on nii saamatu, midagi ei saa tehtud
+kodus ei püsi, muudkui liiderdab küla peal
+Istuti mullast maa-altari kuldsete lõkkeleekide ümber ja suheldi esivanemate vaimudega, et neilt abi paluda.
+Peoteemalisi loengupäevi on plaanis ka edaspidi pidada.
+lapsed kasvavad nuttes, vanad elavad oiates
+ta püüab mu usaldust võita
+E. Pane kirja niipalju suvalisi anekdoote, kui suudad meenutada!
+Kindlasti tasub sammud seada meie välisesinejate õpitubadessse, kus saab lähemalt tutvust teha Šoti, Norra või Rootsi rahvamuusika eripäraga."
+pärast sünnitust oli ema koos lapsega nädalapäevad saunas
+Meie kui siin planeedil kõrgelt arenenud liik, peaksime endilt küsima, kui palju me tegelikult oleme seotud looduse endaga.
+Praegu on mu lemmiklinnaks Värska.
+seaduste tundmine tuleb äris kasuks
+Ta on avaldanud arvamuslugusid ajakirjanduses ning on Kuku raadio saate "Eurominutid"[7] autor ja saate "Keskpäevatund" üks tegijatest.
+Vaata Uma programmi ettevalmistuste kohta:
+Raamatu koostajatel mõlkus seda raamatut ette valmistades mõttes kaks eesmärki - et see raamat annaks ülevaate Karula vanemast käsitööst ning teisalt, et anda inspiratsiooni tänastele käsitöö tegijatele.
+Sinna sõitsid hilisteismelised õpilased üle Eesti kokku, elades koos väikestes korterites.
+nüri keskkond võib ärksamagi inimese tuimastada
+Standardrööpmeline raudtee (ka normaalrööpmeline raudtee) on rongide liiklemiseks ehitatud rööbastee, mille rööpmelaius on 1435 mm (4 jalga 81⁄2 tolli).
+Peipsiveeres ja Setomaal on piirkondlikud arenguprogrammid oma tegevuskavadega ning riigi rahatoega juba toimimas.
+Vana Võromaa arenguprogrammi planeerimise algatasid Vana Võromaa omavalitsused, maavalitsused ja Võru Instituut, koostöös regionaalministri bürooga korraldatakse ideevooru läbiviimist ning tegevuskava ettevalmistamist. Tegevusi rahastatakse regionaalministri valitsemisala vahenditest.
+Punahirve on sisse toodud näiteks Austraaliasse, Uus-Meremaale, Ameerika Ühendriikidesse, Kanadasse, Peruusse, Uruguaysse, Tšiilisse ja Argentinasse.
+vanad kolisid maja teise otsa
+kes see rumal on, et laseb end lummata?
+pole mingit vahet, kas tuled või ei
+ja eks ma peagi sinu juurde uju
+tuletegemisega tuleb olla äärmiselt ettevaatlik
+"Oleme oma paljumõttelisuses justkui tühjaks jooksnud jõgi, kus niipea ei tärka uus elu.
+salapäraseid asju ja nähtusi on maailmas palju
+Ahm ehk kaljukass (Gulo gulo) on kärplaste sugukonda ahmi perekonda kuuluv kiskja.
+toit peab sisaldama kõiki vajalikke toitaineid
+Me jutustasime iga päev teineteisele lugusid ning alati sain temast ja ta seiklustest midagi uut ja huvitavat teada.
+kerge sadu ei teinud heinagi märjaks
+Seoseid elava sõna ja pärimuskultuuriga on ka võru naissoost kirjanike loomingul, näiteks elavaks klassikuks saanud Kauksi Ülle ning noor luuletaja Leila Holts.
+Kell 12 saunateemaline pärimusmeditsiini õpituba Irje Karjuse (Metsamoori) juhendamisel Mooska talus.
+sa oled täitsa kaineks saanud
+pärast nädalaajalist vihmasadu olid saod kokku vajunud
+Kuid telefonikõne osutus hoopis tumedatooniliseks.
+iga päev on lõustaraamatusse laetud
+Juhtnõukogu koosseis valiti kohapeal ja sellesse kuuluvad: Rain Ruusa, Aleksander Suvorov, Urmas Peegel, Ülo Plakso, Arne Tilk, Anti Allas, Mait Klaassen ja Rainer Kuuba.
+Olgugi, et istudes saab perse tihti märjaks ja teistel tuleb naer peale ja siis ka endal. Siis on naljakas.
+ma ei hakanud võõrast usutlema, kes ta on ja kust tuleb
+Peo suuremateks toetajateks on Eesti Kultuurkapital, Rahvakultuuri Keskuse Vana Võromaa kultuuriprogramm, Võru- ja Põlvamaa omavalitsuste liidud, Võru Vallavalitsus, Võru Instituut ja mitmed Vana Võromaa ettevõtted.
+mina rääkisin õigust, kuid paarimees hakkas vassima
+alguses kägu kukub, suvel, kui kuivaks läheb, muutub kukkumine kokutamiseks
+Siin on üldse 5 liiki nahkhiiri talvitumas ja see suur on tiigilendlane (Myotis dasycneme).
+Seto keele ja kultuuri kursuse eesmärkideks on, et õpilane:
+Ta avaldas kümneid näidendeid, tõustes sellega Aleksis Kivi kõrvale väärikale kohale Soome näitekirjanike ajaloos.
+Vällä validuq sõnaq saat Võro instituut Friisimaalõ, 2018. aastaga Euruupa kultuuripääliinan Ljouwertin (hollandi keelen Leeuwarden) Euruupa keelekirivüse tugõmisõs kõrraldõdulõ ettevõtmisõlõ.
+Ikka vaheldumisi minu sokkide ja pesuga.
+ma tahan rahus tööd teha
+Ähijärve idakaldal on taastatud puisniit.
+neil on majapidamises lehm ja kaks õhva
+stuudios pandi laulule tümps juurde
+Arvamust, et justnagu eelnenuks palksaunale koobassaun, ei toeta küll otseselt miski.
+Kui Vidrik käima hakkas, kõndis ta Sassil järel ja aitas tal seda tähtsat tööd teha.
+See on aga omaette jutt; ma kirjutasin sellest oma romaanis "Romanss sinisilmse Eestiga", mille kirjutamist alustasin töölisühiselamus doomino-mängu plõksutuste saatel ja lõpetasin, olles meresõidul laeval "Frederik Chopin".
+Õnneks jäi ta ellu.Ta käib küll ringi nagu kohmakas zombie, kuid ta on elus ja positiivselt meelestatud.
+Kirjandusuurija Hasso Krull on öelnud, et "kaarnakivi on Juhan Jaigi muinasjutuliste fantaasiate võti,"1 ning neid kaarnakivi tähendusi analüüsides on ta näidanud muuhulgas seda, et kuigi kaarnakivi on mingil moel tontide sugulane, on ta ülesanne juttudes siiski natuke midagi muud.
+Olin käinud paljudes kohtades, näinud palju asju.
+1805. aastal paigaldati ülikooli soovil kella numbrilaud ka raekoja Toomemäe-poolsele küljele, et tudengid jõuaksid õigel ajal loengusse.
+Paljud koduloomad kodustati siin ja see on ühtlasi maailma olulisemaks põlluharimise tekkekohaks.
+Koduse käsitööna kujunesid seelikud nii värvi- kui ka triibukombinatsioonilt paikkonniti erinevateks.
+Kõik nimetavad teda hulluks, kuid kui ma kunagi küsisin, siis selgus, et tema "hullus" lööb välja alkoholi ja narkootiliste ainete kasutamise ajal, või siis pärast seda.
+ta oli juba pikemat aega rahalises kitsikuses
+Kui 19. saj. lõpupoolel hakati villaveskite teenuseid kasutama, siis muutus riie õhemaks ja kergemaks.
+Opilaisi hinnäst oodõtas küllä Põlva talorahvamuusõummi ja Mõnistõ muusõummi, kon saa mänge mängi ja sandikombidõga tutvas saia - võro keele nädäli sisse jääs jo märdipäiv.
+Mais saab näitust külastada Meremäe vallamajas, juunis Haanjas RMK majas, juulis Misso rahvamajas.
+tema soov ei läinud täide
+silm ja jalg on töntsiks jäänud
+mehed üürgasid täiest kõrist laulda
+Ta nina oli täis paksu tatti, hingata ei saanud ta sellega sugugi ja süüa ei tahtnud Vidrik kohe mitu päeva.
+Ümarlaua korraldamine ja koostöö plaanimine käib projektiga toimuvad projekti Smoke Sauna Cultural Heritage is a Common Value raames, mida rahastatakse Põhjamaade Ministrite Nõukogu Põhja-ja Baltimaade mittetulundusühingute toetusest.
+Kursus sobib päris algajatele, kes ei ole lõunaeesti keelega enne kuigi palju kokku puutunud, aga ka neile, kes juba pisut keelt tunnevad, kuid tahaksid oma oskusi parandada.
+Gynn, mine küsi, kus siin lähim töökoda on?
+vihmaga tuleb odrale kibe maitse juurde
+Jalutan temaga merele, ümberringi on kõik nagu valge paberileht.
+See, kes kriminaalõiguse eksami tehtud sai, see ei saa kala karta.
+siin linnas ei ole mul midagi teha
+küttis oma kõnega rahva üles
+ma olin pühade ajal sugulaste juures
+see on väga kaunis paik
+Näituse saab kätte Võru linnast Võru Instituudi ajutisest kontorist Liiva 21, soovijal tuleb ise järele tulla, üles panna ja pärast ka tagasi tuua.
+tal on alati mõni üllatus varuks
+Võimu esindavad asutused ja inimesed on rohkem au sees, kui rasket tööd tegev talupoeg, kes armastusega harib oma põldu ning hoolitseb viljasaagi eest, mis toidab meid kõiki.
+KIRJU KÖÖGIVILJA AHJUROOG (KÖÖGIVILJAD, FETAJUUST, PARMESANI JUUST)
+mul on linnas mitu asja õiendada
+tema elus kisub kõik kiiva
+tema jutt oli hästi arusaadav
+lapse juuksed on saunas kähardunud
+tunneb naise vastu täielikku usaldust
+kinnituisanud teeraja peab lahti rookima
+eilne kohupiim on kokku vajunud
+Korraldavad Urvaste Külade Selts ja Pokumaa.
+Tollal oli taas kord päevakorras "uue keele" leidmine ja mida aeg edasi, seda rohkem on siin ka "uue leidmist vanas" - näiteks siis ka Lõuna-Eesti traditsioonides.
+raputa heinad laiali päikese kätte kuivama!
+Konverentsi korraldavad Võru Instituut, Tartu ülikooli eesti ja üldkeeleteaduse osakond ning keeleteaduse, filosoofia ja semiootika doktorikool.
+Täiskasvanuks saades kohtasin üsna sageli Palki linna peal, tavaliselt purjus.
+Selliseid rühmi on 20 tk üle kogu Vana-Võromaa nii praegustes Põlva, Valga kui Võru maakondades.
+varvas vaatas katkisest sokist välja
+pea valutab, nii et tahab lõhkeda
+sellist häbematust ma temast ei oodanud
+pooled valijatest andsid oma hääle Reformiera
+õpetajal oli mitu pakki vihikuid parandada
+Seminari korraldamist toetab kultuuriministeeriumi Setomaa kultuuriprogramm 2014-2018.
+maja valmib ehk ülejärgmisel aastal
+Ta viis mu teenindusruumi, mis asus koridori lõpus.
+kisendab nagu siga aia vahel
+kui palju sa kuus teenid?
+Peekonisse pakitud šampinjonid täidisega juustust ja päikesekuivatatud tomatitest
+ära näita minu peale näpuga!
+ta leidis eest koristamata toa
+vabadusvõitlejale määrati viis aastat vabadusekaotust
+Too algab esimese puugiga, kes koera külge ilmub.
+puud olid mere ääres kõik ühtepidi viltu kasvanud
+Nagu pakikarusellil sageli, ei ilmunud ka seekord esimene ese kohe pärast signaali, kuid lõpuks siiski tuli.
+Tema nimi on brandti lendlane (Myotis brandtii).
+Ilmselt olid asjad võtnud pöörde, mida ei mu ema ega ta sõbranna etta näha ei osanud, sest kui arsti ukse taga juba kahtlaselt kaua ootanud sõbranna nägi arstikabinetti sisenemas meedikuid kanderaamiga, tekkis tal paar küsimust.
+Ameerika Ühendriikides arvatakse nende hulka enamasti ka mulatid ning kohalikke mustanahalisi nimetatakse seal afroameeriklasteks. Laiemas mõttes nimetatakse neegriteks kõiki mustanahalisi (ka Lõuna-Aasia ja Melaneesia rahvaid).
+igaüks teeb oma parema äratundmise järgi
+Uuring planeeriti kvalitatiivsena ning valikulisena, seejuures siiski hõlmama erinevaid valdkondi ja eri kante üle Vana Võromaa.
+äkki tuleb meil ka minna?
+Ükskord, olin siis umbes neljane, kui isa oli tööl ja ema oli vist korraks poodi suitsu järele läinud, ei suutnud ma kiusatusest võitu saada.
+Karula pärandkultuurmaastikud on mitmesaja aasta jooksul inimtegevuse mõjul tekkinud maastikutüüp, kus vahelduvad hajatalud põllusiilude, metsatukkade, soolaikude ja heinamaadega.
+võbin käis läbi keha, kui uksest välja astusin
+Konnade pulmahelid kõrvus, tasub minna pooleteise kilomeetri pikkusele tähistatud õpperajale.
+Kui sageli ja mida sa sellesse kirjutad?
+noorte iseseisvumispüüd on igati loomulik
+mis te kisklete kogu aeg!
+koobas on moodustunud vooluvete tulemusena
+lehest lugesin, et poisikesed kaubitsevad koolis uimastitega
+See oli minu elu kõige kurvem päev.
+suurõs õhinas jäeti pooled asjad maha
+kes on tõsine, see ei topi oma nina tühja jutu sisse
+hapupiim imendub sooles hõlpsamini kui rõõsk piim
+Õpetaja või juhendaja setokeelsete korralduste ning tööjuhiste kuulamine ja kuulamisülesannete täitmine nende põhjal.
+vihma piserdab juba tükk aega
+Mirtelile maitsesid vanaema marjad hästi, aga kõige lemmikum oli ikkagi arbuus.
+kivikuju asetseb otse akna all
+See karp oli isa mälestuste laegas ning mind, kui olin väike, tõmbas karp lakkamatult ligi.
+oleks inimesel noorena osakegi seda tarkust, mis vanas eas
+tahab midagi enda vabanduseks öelda
+varastati tuhande euro väärtuses tööriistu
+artikkel sai valmis suhteliselt ruttu
+jõudsime õnneks vihma eest varju
+tööd tuleb ilma järgi seada
+seenesaak oli sel aastal suhteliselt väike
+Toomas Hendrik Ilves (sündinud 26. detsembril 1953 Stockholmis) on Eesti poliitik ja diplomaat, endine ajakirjanik, alates 9. oktoobrist 2006 Eesti Vabariigi president.
+küll on leitsak, paistab, et äike on tulemas
+Seal olid asfalteeritud teed ning tänavate valgustused.
+traktor oli ninali kraavi vajunud
+Selle maa naised on luterlased, aga mehed istuvad kõrtsis ja vaatavad tähti kuni nende naised kirikus laulavad.
+Kuna koer oli juba üsna vana, ning majanduslik seis oli nigel, otsustasime koera mitte opereerida.
+Saadjärv on ainus järv, mis kuulub nii Eesti 10 kõige suurema kui ka 10 kõige sügavama järve hulka.
+Minekud ja tulekud on kauged olnud küll.
+Panime sõbra maha ning üks sõpradest proovis veel kõrvakiiludega teda üles äratada, kuid tulutult.
+Rada loetakse läbituks siis, kui kõik mängijad on oma ketta korvi visanud.
+Kihelkonna lõunaosas räägiti Kodavere Kavastu murrakut, mida liigitatakse hoopis lõunaeesti murderühma Tartu murde alla.[1]
+Ma jutustasin sellest ühele kolleegile, kes kõike kõigist seal teadis ja ta rääkis, et see poiss olevat arst, arvatavasti Ramallist ja ei olevat päris arusaadav, mille eest teda kinni pandi.
+elevant on suurte mõõtmetega loom
+las ma koorin ka ruttu mõne kartuli!
+Mu ema õppis Tartu Ülikoolis õigusteadusi ning oli II kursuse tudeng kui järgnev lugu aset leidis.
+järve äärest toodi kanadele konnakarpe
+ei mäletagi, kui vana ta õieti on
+Mul aga polnud midagi ette näidata.
+suurelt osalt määrab kliima taimede ja loomade levila
+2016. aasta Eesti presidendivalimistel tegi Riigikogu vanematekogu 27. septembril pärast presidendi valimata jäämist valimiskogus Kersti Kaljulaidile ettepaneku kandideerida Vabariigi Presidendiks ja Riigikogu liikmetele ettepaneku esitada Kaljulaid presidendikandidaadiks.[14] 30. septembril 2016 seadsid 90 Riigikogu liiget Kersti Kaljulaidi üles Vabariigi Presidendi kandidaadiks[15] ja 3. oktoobril 2016 valiti Kersti Kaljulaid 81 poolthäälega Riigikogus Eesti Vabariigi presidendiks.[16] Tema ametiaeg algab 10. oktoobril.[16]
+joo, mis sa sellest pudelist imed!
+Siin tehakse martsipani: arahiisi ja mandli martsipani - see on magus dialektika.
+see sõnaraamat on mahult eelmisest suurem
+Eesti Vabariigis ning paguluses oldud aastate jooksul oli lõppkokkuvõttes ikkagi elavamat ja mitmekesisemat tegevust näha võru luules, paralleelselt sellega kujunes välja võru proosa traditsioon - sageli eestikeelne, kuid võru keele lisakõladest ja võru vaimust laetud.
+kuuri all vedeles igasugust koli
+eelmise sajandi lõpus püstitatud hoone
+Päev, mil kevadest saab suvi, suvest sügis, sügisest talv ja talvest jälle kevad.
+kas ma olen sulle mõni koristaja?
+Märtsi lõpuga sai läbi kaks kuud kestnud V Uma Pido laulukava avalik valimine.
+kuiv maa oli lõhesid täis
+Piir on juba 1930. aastatest peale olnud ka aktiivne kodu-uurija ning kohaliku kultuuri edendaja.
+poiss raius üksisõnu vastu, et tema ei tea midagi
+Peo kava koosneb rahvalauludest, rahvalikest lauludest, klassikalistest koorilauludest ja uuematest kooridele seatud lauludest.
+See aga, mis me elule erilise kuldse sära annab, võib olla hoopis lihtsam asi.
+kas tartu keel on varjusurmas?
+Raamatule on lisatud ka CD, mis on muuhulgas märk võru luule tugevalt suulisest iseloomust.
+D. Kas kirjutad anekdoote, vaimukusi ja muid humoristlikke asju ka üles (märkmikku; netti: Delfisse vm saitidesse, blogidesse, foorumitesse; oma meilidesse)?
+Salgasin kõike, öeldes, et see on ainult mu hea sõber ja kõik on vaid niisama mäng.
+vaat kus halb poiss, vaidleb isale vastu!
+see laps ei taipa veel midagi
+vanaema hakkas vanaisa pärast muretsema
+tuul puhub vaheldumisi põhjast ja idast
+ta on klassis kõige täiskasvanum
+mõned kipuvad ennast üleliia lõhnastama
+Või mis takistas teda asju lihtsalt kohvrisse tagasi loopimast, et see siis niiviisi lindile panna?
+Arstid kinnitasid, et tal ei ole midagi füüsiliselt viga ja et tegu on vaimse häirega ning ta suunati psühhiaatriahaiglasse.
+Võru kirjandus Eestis Nõukogude võimu ajal
+tal on kindel tahe võita
+Näe, mitu miljonit läks maksma.
+Meie seisime ukselävel ja vaatasime tema pöörast käitumist - ta tantsis ja vehkis kätega.
+Ja nüüd sa siis tahad, et ma võrdleksin kulda mullaga.
+sõira tegemisel pane kohupiim patta, piim peale, aja keema ja pärast nõrista ära!
+väsinud mees vaarub üle õue
+Alates 2003. aastast tähistatakse Soomes just Minna Canthi sünniaastapäeval võrdõiguse päeva.
+Selle mitmekeelse linnakese tähendust võru kultuuri arengule ei saa alahinnata - mälestustes ja ilukirjanduseski paistab see tähendus kaalukamana silma kui näiteks Võru linna puhul, mis siis sest, et Valga linn pole ajaloolise Võrumaa piiridesse kuulunud.
+Toimkonna esindajad teevad otsuse 6. aprillil Võrus.
+ega sa muidu tulnud, ju sul ikka asja ka oli?
+Osavõtust tuleks teada anda (esineja nimi, klass, kool) hiljemalt 4. novembril e-posti aadressil [email protected].
+ma ei kannata ootamist silmaotsaski
+hakkas maid ja maju kokku ahnitsema
+Ent seda taret nimetati ka vaese mehe apteegiks - rahvatargad katsetasid seal oma oskusi alates kupupanekust ja lõpetades massaažiga.
+puu lõi vaaruma ja langes maha
+higine särk liibub keha külge
+jalg ülalpool põlve on kints
+hoone paremas tiivas on teater
+ta ei jõudnud oma viha summutada
+nagu vanaisa ütleb: anna takka!
+Kõik see kerkis siis pinnale.
+naabrinaine röögib, nii et küla kajab vastu
+olen selle toidu suhtes ükskõikne
+Metsatüüpidest on siin enim esindatud palu- ja siirdesoometsad, samuti rabametsad.
+Nende kultuurist on aga üpriski palju alles - omaksvõetuna pealetulnud uute rahvaste poolt.
+Päevane trall päädib õhtuse peakontserdiga Võru Kubija lauluväljakul.
+siit saavad kõik janused juua
+mu süda ei kannata talle seda öelda
+Meie, s.o laiemas mõttes Uurali rahvaste saunakultuurgi asetuks siis selgemini ja paremini inimkonna kultuuripärandisse selle mitte just väheolulise osana.
+sellel lapsel on kaasasündinud kunstianne
+keeras külge ja jäi sedamaid uuesti magama
+Head alanud sügist ja ilusat laulu-hooaega!
+meie klassis on mitu samanimelist tüdrukut
+kas sul sellel aastal on nisu ka külvatud?
+Konkursi võitsime ära, nüüd ei saa poodi sisse.
+kus me kokkusaamine aset leiab?
+vanamehenässe on nõu pidama vaja
+Muld on ka meie väärtuslik kullakaevandus.
+Paraku aga ei saa ta sellega kuidagi hakkama, sest tüdruk on venelane, Mait aga eestlane.
+Kõige rohkem on putukad talvitumas munadena, see on kindlam viis ellu jääda.
+Karula rahvuspargi põhiväärtus ja ilmestaja on tema ainulaadne, äärmiselt vahelduv ja kaunis pinnamood.
+Aga ta on ju nii pehme, et temast ei saa õieti midagi praktilist ja vajalikku valmistada.
+ma ei tea, millal täna siit pääsen
+ma hoiatasin sind, kuid sa ei kuulanud
+ükski võim ei suuda mind sundida siia jääma
+uus õpetaja võitis kiiresti laste sümpaatia
+Võru kirjanduse suur tõus on kestnud tänaseks paarkümmend aastat, tegevus on muutunud niivõrd mitmekülgseks, et teatud mõttes võib nüüd juba rääkida võru kirjanduse kujunemisloo lõppemisest.
+haige ei tee ühtki tarbetut liigutust
+poiss võttis õnge ja läks kalale
+Tänapäeval elab suur osa setusid Tartus ja Tallinnas. Pärast 1991. aastat jäi osa setusid Venemaa poolele Petseri rajooni.
+Kohe, kui haiglaõde oli ruumist lahkunud, haaras mu ema doktori käest, ning rääkis talle ausalt kogu loo ära, et tegelikult oli tal kõigest vaja arstliku tõendit, et pääseda ladina keele eksamist ning ehk annab seda korraldada ilma kirurgilise sekkumiseta.
+kala otsib, kus sügavam, inimene, kus parem
+tuli oli unkast välja tulnud
+ta ei kavatsenudki mehele minna
+talle mõisteti tuhat eurot trahvi
+Paar aastat tagasi nägin Dubais pangaautomaati, mis ei andnud välja mitte kohalikke rahatähti (üldse mitte mingeid rahatähti), vaid kulda.
+Nende pilgud küll kohtusid, kuid ei pakkunud üksteisele kuigi palju vastuseid, pigem vastupidi.
+see on võimas mees, ta oskab kõike
+kui nii edasi läheb siis varsti
+kõik oli nii salapäraselt vaikne
+Neil käib mõnikord lell külas.
+hariliku pesupulbri tarvitamisel oli topp varsti toppe täis
+lavastaja alustas proovidega täpselt kell 11
+Sõbrad tahavad hirmsasti õues olla, ennast lume sisse peita, lumesõda ja teisi põnevaid asju teha.
+Kutsutud oled sina koos emaga.
+võttis mind eksklusiivsesse baari kaasa
+kevadel anti meile magasiaidast vili välja, kui vaja oli
+kes see seal köögis kolistab?
+Ma õppisin eraldama inimtüüpe, mõtlesin neile välja nende lood ja üritasin oma postil mitte magama jääda.
+istub nurgas ja vannub omaette
+Aga ilma aineteta pidi ta olema tavaline normaalne inimene.
+Maakiviahju tegemist plaanivad üles filmida Viljandi Kultuuriakadeemia pärandtehnoloogiate asjatundjad.
+kuulsin sellest asjast ühe tuttava kaudu
+Sõbrad olid poest vett ostnud ning proovisime talle seda mingil viisil sisse joota, kuid ta ei võtnud seda vastu.
+pöidla ots sõrmede vahel on trääs
+Alamsaksa keeleala ██ Alamsaksa keeleala enne Teist maailmasõda
+ta oli ka vähesega rahul
+Setokeelse teksti järgi kava tegemine, selle sisukokkuvõte.
+koer ajab vasikaid aeda mööda taga
+Greifi kuju St. Marki basiilikal Veneetsias
+millal sa täna koolist vabaned?
+Tulemuseks oli see, et inimesed olid sunnitud paari kuu pärast oma aktsiad maha müüma oluliselt kehvema hinnaga, kui need ostetud olid.
+Osavõtjaid tänatakse ning paremaid autasustatakse novembrikuus.
+Eestis elasid nad Haapsalu lähistel ja tegelesid põllumajanduse ja karjakasvatusega.
+Tegelikult on meeste musta värvi sokid kõige tavalisem riietuse osa.
+Seekordse teadaande lõpetagu väike mõtisklus meie lavastajalt Tarmo Tagametsalt: "Oleme oma paljumõttelisuses justkui tühjaks jooksnud jõgi, kus niipea ei tärka uus elu.
+Kodus tehtud käsitöö tuuakse üritusteks kõigile vaatamiseks.
+taotlesime maja ostmiseks pangalt laenu
+Nõlvadel on kujunenud kuni 1,5 meetri kõrgused künniterrassid.
+miks sa nii kurb oled?
+söök oli nii soolane, et praegu veel on kibe maitse suus
+mõtles hetke ja vastas siis
+Iga lasteaiarühm valis meenete tegemiseks oma lastele sobiliku mooduse.
+Ainuke, mis mulle korda läks, oli, et ta mind maha ei jätaks.
+mis siis viga laudu kokku lüüa!
+katel on katki ja torud on kõverad
+Nad panevad telgi üles, teevad lõket ja meisterdavad vibu.
+käis kurja tegemas, varastas puid teise mehe metsast
+Muld seob toiteväärtused veega ja loob tingimused selleks, et midagi saaks kasvada.
+neil oli teine tütar ka, see hakkas ka meie pool käima
+Oli hilissügis ja ilm oli hall.
+See valik ei olnud mõistagi juhuslik: eesti keel oli nagunii eelisasendis, kuid samas Võrumaa inimeste kujutamisel mõjus võru keel enamasti usutavamalt.
+Tallinna kesklinnas Estonia teatri ees seisab skulptuur nimega "Ema, peata takso! Isal on halb!"
+majale oli pandud rõhtne laudadest vooder
+siga oli maad mööda lohistatud
+Kahepäevase sündmuse ajal on ajalooline Mooste mõis täis rahvamuusikat, töötubasid ja kontserte.
+tippsportlaseks saab vaid mõni üksik
+selle kohta on rahva seas mitmesuguseid arvamisi
+eesukse kaudu käisid saksad, tagauksest teenijarahvas
+Hommikul kell 10 kogunetakse, pannakse nimi kirja, rüübatakse teed ja säetakse ennast suitsusauna-päevaks valmis.
+naaber teeb kadeduse pärast sulle kahju
+mehed kirusid sõda, valitsust, raskeid aegu
+Proovige laenata raha kelleltki reisijalt.
+Ma siis pöördusin oma kaasreisijate poole, kes kõik juba istusid oma kohtadel.
+karjamaad on kõik järve ääres ühes kobaras
+Minu lugu on ühest cikliidide paarist, kes oli asjata proovinud saada järeltulijaid.
+külm näpistab käsi ja jalgu
+Ettetellimisel võimalik ka Pokukoja külastus, pilet õpilasele maksab 2,50 eurot.
+Lüürilist laadi kohtab rohkem Jan Rahmanil ja Aapo Ilvesel, näiteks viimase meeldesööbiv laul "Las ma sosista" (Tulen..., lk 84).
+Vanaturgi kirjas tõvakeelne sammas Kõzõlis.
+siis pole muud kui küta tagumik kuumaks
+tegime tule juurde katusealuse ka, et saaks vihma eest varju minna
+paat oli mässavate voogude meelevallas
+luges pühaliku häälega luuletust ette
+see oli mul viimane piisk karikasse
+Paar aastat varem olid mu isa ja ema lahku läinud, isa kolis teise linna, ema hakkas tihti väljas käima ja paar kuud hiljem oli ta kohtunud uue mehega.
+vaenlase väed peatati enne pealinna
+Moodustub osa praeguse Põlva ja Võru maakonnast ning Venemaa poolele jäävast Petseri rajoonist.
+Ema käis ümber Sassi, koputas teda siit ja sealt, proovis londi moodi ninast sisse vaadata ja raputas seda nagu oskas.
+ei edene teil see pekisöömine
+Vaid Setomaa seis on ehk kuigivõrd võrreldav Võromaa saunade visa püsimisega.
+sel asjal pole tegu ega nägu
+kare vesi teeb naha koredaks
+Eeloleval nädalalõpul ehk 21.-22. aprillil kallab Eesti rahvamuusikatöötluste festival "Moisekatsi Elohelü" pisikese Mooste pilgeni muusikat täis.
+Klassikaaslaste või teiste laste kõnelemise või ettelugemise kuulamine ning sellest arusaamine.
+Ei, kui IImar kaasa laulab, siis laulavad kaasa kõik, on julge, et laul ei jää peatuma ei sõnade ega hääle puuduse pärast. Mõnikord mujal pool, häbl küll, on seesugust vahel ette tulnud, et laul sureb poo-lel salmil sõnapuudusse ja jorujulguse-nälga.
+Ratas keerleb aeglaselt, üks tiir võtab aega 7 kuni 13 minutit[1][2]. Ratta läbimõõt on umbes 20 m, see tekib looduslikult, inimese sekkumiseta põhjusel, et vool käib pealispinnal ringi. Sõltuvalt temperatuurist kestab ratta keerlemine kuni mitu päeva, enne kui see täiesti kinni jäätub.
+kes peab papagoisid, sel tuleb ka papagoide vadistamist taluda
+Alles siis, kui vilkurid tööle pandi, taipasin, et nad sõitsid mulle järgi.
+kus sa käisid, et nii heinane oled?
+koer tuli lausa lõrisedes kallale
+ta on väga ülbe inimene
+loodusel on juba sügisene ilme
+Teedüs: Jüvä Sullõv ([email protected]) vai Koreinigu Kadri ([email protected])
+see pole kellegi valitsus, üks kildkond on
+Me elasime Stockholmist veidi lõunas asuva väikelinna kortermajas.
+Küüni külgmistel ukseavadel valvasid meid relvastatud noored läti tšekistid.
+lapsed taipavad rohkem, kui arvatakse
+Ühiselt leiti, et programmi rõhuasetus peaks olema Vana Võromaa piirkonna ettevõtluse ja omanäolise kultuuri kokkupuutepunktides, st kohalikul kultuuripärandil põhineva või selle võimaluisi kasutava ettevõtluse toetamine.
+ma ei saa tulla, mul on teine asi teoksil
+tema selg on vermeisse pekstud
+Ühel hommikul juhtus aga niimoodi, et vanaema saatis mu lammastega teisele karjamaale, minu jaoks tundmatule maastikule, kus tavaliselt hoiti lehmi.
+Mehed laulavad mõnikord nii valesti ja koledasti, et seda on raske muusikaks pidada.
+'lapse kätt ja südant on kerge täita'
+ta nakatus kergesti uutest ideedest
+kaubal peab olema kaubanduslik välimus
+Ümarlaua arutelule oodatakse nii ideede esitajaid, Vana Võromaa omavalitsuste esindajaid, piirkonna ettevõtjaid, ettevõtlikke inimesi, kõiki huvilisi.
+Moes oleva vormi andmiseks pandi varem pealiniku, hiljem tanu alla oma juuksepalmiku täienduseks veel riidest v takust valmistatud võru vahru.
+See on ühtlasi ainevaldkond, mille kohta on andmeid, kirjeldusi, kõrvutamisi, kuid saunakultuuri teine, sugugi mitte vähemtähtis pool on saunaga, saunaskäimisega seonduv vaimne, hingeline kultuur ning seda on kordi raskem ja keerulisem uurida ning vastavat uurimistki on olnud vähem.
+Lihtsamate lausete tõlkimine seto keelest kirjakeelde ja vastupidi (õpetaja abiga).
+ta soovis endale juba ammu uut pluusi
+"Ei ole," mõtleb koer, "täiskuu aegu on lihtsalt kõige parem kuuneiuga rääkida."
+muld on juba piisavalt tahe
+Asusin seda sööma ja tundsin rõõmu ja ka häbi.
+ta on Nobeli preemia laureaat
+Kuigi tolmuimeja Sass õues käinud ei olnud, jäi ka tema haigeks.
+mustikaid on nii et maa mustab
+mis sa ühtelugu tiirled siin jalus?
+ma ju olla ei saa kadekops ja kitsi
+Seda enam, et sõita polnud ju kuhugi ja meil sündis laps.
+Eedu kutsus mind endale appi, aga mina näitasin trääsa ja ütlesin, et parem juba magan
+sellest lörtsist ei tasu ülikonda õmmelda
+Liikudes Piusa jõge mööda lõuna poole, paljanduvad Eesti kõige kõrgemad ja maalilisemad liivakivipaljandid.
+innaajal ei tohi looma tappa - liha ei kõlba süüa
+taimed jäid pärast istutamist kiduma
+Kaalep on kirjutanud oma võru kirjanduse juurde jõudmisega seoses: "Võib-olla isegi viidata aastale 1931, kui juba mõnda aega lugeda osanud poiss läbi luges elu esimese raamatu, milleks oli Jaan Lattiku "Meie noored", ja lausa vaimustunud oli võrukeelsetest dialoogidest?"
+Lendoravad võivad aga sooritada 30-40-meetriseid hüppeid ja seda tänu lennusele, mis tõmbab lennuhetkeks kummi. Tal on hääletu ,,lend", sest suudab saba liigutades suunda muuta nii horisontaal- kui ka vertikaalsuunal. Vaikseks maandumiseks sirutab käpad ette ja lennus töötab langevarjuna, mis pidurdab hoogu.[7][3][5]
+majale ehitati juurde uus tiib
+Suitsusaunanädala korraldab koos saunaperedega MTÜ Haanja Kultuurikoda.
+Ettekannete pikkus on 20 minutit.
+ta on sünnist saati selline jõuetu
+selliseid elamistingimusi pole veel kohanud
+laiu kohal tiirlesid kajakad ja tiirud
+Vaade aknast ei pakkunud midagi huvitavat ja ma jäin mõtisklema.
+viga ei ole siin, vaid kusagil mujal
+veoauto oli hõivanud ainsa parkimiskoha
+Lisaks on tõva keelel väiksemad džungaari, tsengeli ja duha murded, mida pole tänini kuigi põhjalikult uuritud.
+klass saatis kaks esindajat direktori juurde
+Võro keele nädälit peetäs hulga ettevõtmiisiga kõigin Vana-Võromaa latsiaidu keelepesäden.
+Võiks ju küsida siis, kas ta ikka on hull või hoopis narkoprobleemiga?
+Algul oli tegu Soome Siseministeeriumi soovitusliku lipupäevaga, kuid 2007. aastal sai Helsingi Ülikooli eestvõttel päevast ametlik lipupäev. Nii sai Minna Canthist esimene soome naine, kelle auks lehvivad riigilipud.
+mis see minu asi on?
+Neegrid (ka mustanahalised) on Musta Aafrika tumeda nahavärviga põliselanikud ja nende järglased mujal maailmas. Ameerika Ühendriikides arvatakse nende hulka enamasti ka mulatid ning kohalikke mustanahalisi nimetatakse seal afroameeriklasteks. Laiemas mõttes nimetatakse neegriteks kõiki mustanahalisi (ka Lõuna-Aasia ja Melaneesia rahvaid).
+tal on üks häda teise otsa
+sina vahest küündid sinna paremini juurde
+autoõnnetuse põhjustaja oli joobes juht
+Selle raamatu pilte oli tore vaadata.
+toppis augu ette villase riidetüki
+Liam Gallagher, sünninimega William John Paul Gallagher (sündinud 21. septembril 1972 Burnage'is Manchesteris) oli inglise laulja ja laulukirjutaja.
+vaibad rulliti kokku ja viidi puhastusse
+jämesooled visati metsa, neist ei saanud vorste teha

valid/valid.et-vro.json

@@ -0,0 +1,200 @@
+{"translation": {"et": "Viimastel aastatel on kirjanik elanud Setumaal.", "vro": "Perämidsil aastil eläs kiränik Setomaal."}}
+{"translation": {"et": "kui teispool ookeani näen su armsat kuju", "vro": "kui tõispuul ilmämerd ma näe su armsat kujju"}}
+{"translation": {"et": "tööd ei tehta ükskõik kuidas, vaid korralikult", "vro": "tüüd tetä-iq ütskõik kui enge kõrraligult"}}
+{"translation": {"et": "Käsitlemist on leidnud kõik läänemeresoome keeled ja piirkonnad, keelestruktuuri ja -ajaloo kõrval on üha enam arutatud ka läänemeresoome praegusi probleeme ja kestlikkust.", "vro": "Konvõrentsel luudu sideme omma avitanu võrokõisi ja võro kultuuriruumi tuntus tetä nii õdagumeresoomõ maaden ku õuruupa väikuide keeli ja rahvide hulgan."}}
+{"translation": {"et": "Seega kõigi Saare naiste esiema.", "vro": "Tuu tähendäs kõiki Saarõ naisi esiimä."}}
+{"translation": {"et": "Põhjalikum ülevaade Karula kihelkonna vanemast käsitööst on MTÜ Karula Hoiu Ühingu eestvedamisel koondatud CD-le, kus on lisaks eelpool toodud muuseumidele ka Võrumaa ja Mõniste muuseumides leiduvaid esemeid.", "vro": "Põhjalikumb ülekaetus Karula kihlkunna vanõmbast käsitüüst om MTÜ Karula Hoiu Ühing iistvedämisel pant CD-plaadi pääle. Sääl om lisas iinpuul nimmatuilõ muusõummõlõ asju ka Võrumaa muusõumist ja Mõnistõ muusõumist."}}
+{"translation": {"et": "laps kartis üksi koju minna", "vro": "lats peläs ütsindä kodo minnäq"}}
+{"translation": {"et": "Võistlus on jätkuks 1992. aastal üheaegselt Eestis ja Soomes läbi viidud aktsioonile.", "vro": "Võistlus om jakus 1992. aastal ütel ja samal aol Eestin ja Soomõn kõrraldõdulõ kooliperimüse korjamisõ aktsioonilõ."}}
+{"translation": {"et": "ma ei oska selle välgumihkliga ümber käia", "vro": "ma mõista ai ümbre kääneldäq tuu tulõmassinagaq"}}
+{"translation": {"et": "Ta mängis seda põnevat mängu, kus tuleb lombist kummikutega läbi minna ja vaadata, kas saad niimoodi hakkama, et vesi üle kummikuääre ei tule.", "vro": "Tä mängse tuud põnõvat mängu, kon tulõ lumbist seerikidega läbi minnä' ja kaia', kas saat niimuudu läbi, et vesi üle seerikuveere ei tulõ'."}}
+{"translation": {"et": "Igatahes on koeraplika nüüd juba mitu aastat Soomes olnud ning hiljuti kirjutasin ka varjupaiga töötajatele, et küsida, kuidas tal küll minna võiks.", "vro": "Niivainii om piniplika nüüd jo mitu aastakka Soomõn olnu ja ildaaigu ma kirodi ka varopaiga tüütäjile, et küssü, kuis täl kül minnä võissi."}}
+{"translation": {"et": "talumaad krunditi 19. sajandi teisel poolel", "vro": "talomaaq mõõdõdiq vällä 19 aastagasaa tõõsõn poolõn"}}
+{"translation": {"et": "Kirjalike tööjuhendite lugemine ja neist arusaamine (õpetaja abiga).", "vro": "Kirotõdu tüüoppuisi lugõminõ ni noist arvosaamine (oppaja või audada)."}}
+{"translation": {"et": "Looduse koormustaluvus ei ole suur, seega tuleb teda kaitsta, hoida ja võimalikult säästlikult majandada.", "vro": "Luudus kannahta-i kõkkõ vällä, midä inemine tege, selle tulõ tedä kaitsa', hoita' ja timäga väega mõistligult ümbre kävvü'."}}
+{"translation": {"et": "mul on täna hääl kähe", "vro": "mul om helü täämbä kahrõq"}}
+{"translation": {"et": "Kes võidab, selle võtan isaks.", "vro": "Kiä võit, tollõ võta esäs."}}
+{"translation": {"et": "jäi mu jutu peale mõtlikuks", "vro": "jäi mu jutu pääle mõtõssihe"}}
+{"translation": {"et": "see inimene kipub teiste peale klähvima", "vro": "seo inemine tüküs tõisigaq haukma"}}
+{"translation": {"et": "koer lömitab maad ligi ja liputab saba", "vro": "pini lamaskõlõs ja höörütäs handa"}}
+{"translation": {"et": "riigikaitsele kulutati palju enam raha", "vro": "hulga inämb rahha kulutõdi riigikaitsmisõ pääle"}}
+{"translation": {"et": "ta ei tahtnud võõraid kombeid omaks võtta", "vro": "tä es tahaq võõrast muudu osas võttaq"}}
+{"translation": {"et": "päeva peale läheb ehk soojemaks", "vro": "päävä pääle lätt vaest lämmämbäs"}}
+{"translation": {"et": "tal jäi imestusest suu lahti", "vro": "täl jäi imehtüsest suu vallalõ"}}
+{"translation": {"et": "näe, tuli selline rumal mõte", "vro": "kaeq tull sääne ull mõtõq"}}
+{"translation": {"et": "ta on inimene, kellele meeldib salakavalalt teisele probleeme valmistada", "vro": "taa om sääne inemine kinkalõ miildüs altnaha tõõsõlõ käändäq"}}
+{"translation": {"et": "Ma pidin otsekohe helistama, mõtlemata, kas on ikka sobiv aeg, sest Soome ja Islandi aeg ei ole ju sama, suvel on ajavahe isegi kolm tundi.", "vro": "Ma pidi õkva kõrraga kõlistama, mõtlõmalda, kas om iks paslik aig, selle et Soomõ ja Islandi aig jo olõ-i sama, suvõl om aovaih kogoni kolm tunni."}}
+{"translation": {"et": "oli see siis nüüd mõni kiita tegu?", "vro": "oll taa noq sis illos tego vai?"}}
+{"translation": {"et": "ma ei kärsinud enam oodata", "vro": "ma es taldaq inämb uutaq"}}
+{"translation": {"et": "külmaga topid rohkem riideid selga", "vro": "külmägaq topit inämb rõivit sälgä"}}
+{"translation": {"et": "koristab laua ja peseb toidunõud puhtaks", "vro": "kraam lavva ja mõsk söögianomaq puhtas"}}
+{"translation": {"et": "Aga kuidas on inglise keeles \"varandus\"?", "vro": "A kuis om inglüse keelen \"varandus\"?"}}
+{"translation": {"et": "laps ei kartnud külalist, vaid ronis talle sülle", "vro": "lats es pelgäq võõrast ronõ tälle üskä"}}
+{"translation": {"et": "kartul ja leib on tavaline tööinimese toit", "vro": "kardok ja leib om harilik tüüinemise süük"}}
+{"translation": {"et": "kas sa ükskord ei tüdine sellest näägutamisest?", "vro": "kas sul ütskõrd viländ ei saaq taad tsaagatamist?"}}
+{"translation": {"et": "Piusast on pärit ka mitmete nahkhiirte vanuselised rekordid.", "vro": "Piusast omma' teedä' nii mõnõgi nahkhiire vannusõ rekordi'."}}
+{"translation": {"et": "Mardipäeva kombestik on eri maades varieeruv, kuid püha ise on kristlikku algupära - 11. november on püha Martini (4. sajandi Toursi piiskop) surmapäev.", "vro": "pühä Martini (4. aastagasaa Toursi piiskop) perrä, kink surmapäiv om 11. märtekuu päiv."}}
+{"translation": {"et": "Mis sa teed poisikese tempe!", "vro": "Mille sa tiit poiskõsõ tempe!"}}
+{"translation": {"et": "see asi on kahtlemata nii", "vro": "seo asi om kimmähe nii"}}
+{"translation": {"et": "ta ei taha enam vanamoodi elada", "vro": "tä taha-iq inämb vannaviisi elläq"}}
+{"translation": {"et": "Mind pani imestama tänavate puhtus, Audrey Hepburniga sarnased ilusad tüdrukud, aedade ja õunte rohkus.", "vro": "Minno panni imehtämä puhta huulidsa, Audrey Hepburni muudu ilosa tütrigu, ja ku pallo oll aido ni ubinit."}}
+{"translation": {"et": "meie koolil on halb maine", "vro": "miiq koolil olõ-iq hääd kuulsust"}}
+{"translation": {"et": "laps riivas vaasi ja see kukkus maha", "vro": "lats puttõ vaasi külge ja tuu sattõ mahaq"}}
+{"translation": {"et": "ära tipi siin mustade jalgadega, ajad põranda mustaks!", "vro": "tiperdägu-iq siin mustõ jalgogaq ajat põrmandu mustas!"}}
+{"translation": {"et": "ma nutan oma kadunukest taga", "vro": "ma ikõ umma minnäkut"}}
+{"translation": {"et": "tal avanes võimalus välismaale õppima minna", "vro": "täl johtu et sai välämaalõ opma minnäq"}}
+{"translation": {"et": "On minu lähedastel ja rahval kiiret?", "vro": "Sammamuudu mu umatsiil ja mu rahval?"}}
+{"translation": {"et": "Jaan vehib juba kodu poole", "vro": "Jaan kakk joq kodo poolõ"}}
+{"translation": {"et": "Palk elas väidetavalt sõbra surma raskelt üle ja see võis olla ajendiks tema enesetapul.", "vro": "Palk elli sõbra surma rasõhõhe üle, nigu kõnõldi, ja tuu võisõ aia timmä hindäle lõppu tegemä."}}
+{"translation": {"et": "Mind sinna peale ei lastud, öeldi, et väike.", "vro": "Minno sinnä pääle es lastaq, ülti, et väiku."}}
+{"translation": {"et": "Sõbranna vend ronis ninjalike liigutustega torni otsa, vinnas sõbra sealt ühe käega välja, vältimaks ise elektrilöögi saamist, teise käega konstruktsioonist kinni hoides.", "vro": "Mu naistõrahvast sõbra veli ronõ ninja muudu liigutuisiga torni otsa, vinnas sõbra säält üte käega vällä, et hoita esihinnäst elektriläügist, tõõsõ käega konstruktsioonist kinni hoitõn."}}
+{"translation": {"et": "Aine Seto keel ja kultuur õppimine annab õpilastele teadmisi seto keelest ja kohalikust seto kultuurist, süvendab teadmisi oma kodupaiga loodusest, ajaloost, inimestest, sündmustest; suurendab lugupidamist omakandi kultuuripärandi vastu, süvendab vastutust tuleviku suhtes ja aitab kaasa seto keele ja kultuuri säilitamisele järgmiste põlvkondade jaoks.", "vro": "Oppõainõ Seto kiil ́ ja kultuur ni timä opmine and lat ́silõ tiidmisi seto keelest ja mi umast paigapäälidsest seto kultuurist, nä saava ́rohkõba teedä ́ umast kodokotsõst, aoluust, inemistest ja siihkandih olnu ́ as ́jost. Suurõnõs avvustus seto kultuuriperändüse vasta. Naadas rohkõba märgotama tuust, miä saa edesi ja määnest muudu saamõ ́ umma perändüst alalõ hoita ́ ummi lat ́si jaost."}}
+{"translation": {"et": "Ligipääs: Õpperada saab alguse Karula looduskeskuse juurest.", "vro": "Manupäsemine: Opirada nakkas pääle Karula luuduskeskusõ mant."}}
+{"translation": {"et": "III võru keeles õpetatavast mis tahes muust õppeainest lähtuv", "vro": "III võro keelen opatavist miä taht muist opiainist nakkav"}}
+{"translation": {"et": "riik sai mitme miljoniga pügada", "vro": "riik sai mitmõ millonigaq müüdä pükse"}}
+{"translation": {"et": "mägisel maal on raske põldu harida", "vro": "mäidse maa pääl om rassõ põldu tetäq"}}
+{"translation": {"et": "nohu puhul on haistmine ja maitsmine häiritud", "vro": "nohogaq ommaq hôngu- ja maitsõtundminõ kõrrast ärq"}}
+{"translation": {"et": "Meie vaatenurgast tundus justkui, et täpselt Kroosu selja taha.", "vro": "Mii puult kaia paistu nii, et täpsähe Kroosu sälä taadõ."}}
+{"translation": {"et": "Karula kõrgustiku suhtelised ja absoluutsed kõrgused pole suured.", "vro": "Karula korgustiku suhtõlidsõ' ja tävvelidse' korgusõ' olõ-i suurõ'."}}
+{"translation": {"et": "mispärast sa eile ei tulnud?", "vro": "mille sa eeläq es tulõq?"}}
+{"translation": {"et": "Liina Kersna (neiuna Liina Lepik; sündinud 3. aprillil 1980 Tallinnas) on eesti ajakirjanik, poliitik ning alates 26. jaanuarist 2021 Kaja Kallase valitsuses haridus- ja teadusminister.", "vro": "Kersna Liina (tütrigunimi Liina Lepik; sündünüq 3. mahlakuu pääväl 1980 Tal'nan) om eesti aokiränik ni poliitik, 26. vahtsõaastakuu pääväst 2021 pääle haridus- ja tiidüsministri Kalda Kaja valitsusõn."}}
+{"translation": {"et": "Kui ma temaga kahekesi jäin, ei osanud ma alguses temaga millestki rääkida, sest kogu see olukord oli minu jaoks uus ja hirmutav.", "vro": "Ku ma tääga katõkõisi jäie, sõs es mõista ma edimält tääga minkastki kõnõlda, selle et kõik taa asalugu oll mu jaos vahtsõnõ ja hiidütäjä."}}
+{"translation": {"et": "Ja lõpuks, kas tõesti tahate Võru linnalehe ümber nimetada Reformiklikiuudisteks?", "vro": "Ja viimätses, kas ti tõtõst tahat Võro liinalehe ümbre risti Reformiklikiuudissis?"}}
+{"translation": {"et": "Kirss-kontpuu (Cornus mas) on põõsastaim kontpuu perekonnast.", "vro": "Kirss-kuntpuu (Cornus mas) om puhm kuntpuu perrekunnast."}}
+{"translation": {"et": "See on ühe vana rootsi kuninga münt.", "vro": "Seo om üte vana Rootsi kuninga raha."}}
+{"translation": {"et": "kas teil on Tallinnas peatuspaik olemas?", "vro": "kas teil om Talnan olõminõ olõman?"}}
+{"translation": {"et": "Anda talle kaudne hinnang ja luua selle põhjal tema kohta mingisugune eelarvamus ja mis kõige hullem, seda eelarvamust ka teistega jagada.", "vro": "Panda tä kaudõ paika ja luvva tuu perrä timä kotsilõ määnegi uskminõ ja miä kõgõ hullõmb, tuud uskmist ka tõisiga jaka."}}
+{"translation": {"et": "Hinnaline, õilis ja... nagu vangla! Igatsetud, kogutud ja armastatud.", "vro": "Korgõn hinnan, avvulinõ ja... nigu vangimaja! Tahet, korat ja hoiõt."}}
+{"translation": {"et": "seal peres sündis laps, ei tea, kas oli poeg või tütar", "vro": "sääl perren olliq sündjädsiq tiiä eiq kas oll poig vai tütär"}}
+{"translation": {"et": "See tundus mulle esialgu väga võõras, sest Kauakaasias ja Siberis selliseid asju ei esinenud.", "vro": "Tuu paistu mullõ edeotsa väega võõras, selle et Kaukaasian ja Tsiberin sääntsit asjo ette es tulõ."}}
+{"translation": {"et": "Teksti tävvendämisest või tarvitadaq ka sama laalu muid Võromaal tutvit variant ́e,\" kitt Kalla Urmas, kiä aut ́ tinahavvatsõ luu vällä valliq.", "vro": "Teksti täiendamiseks võib kasutada ka sama laulu muid Võrumaal levinud teisendeid,\" soovitab Urmas Kalla, kes aitas tänavuse loo välja valida."}}
+{"translation": {"et": "pilve vari libises üle põllu", "vro": "pilve vari juusk üle nurmõ"}}
+{"translation": {"et": "Elagu iseseisev demokratline Eesti vabariik.", "vro": "Eläguq hindäperi rahvavolilinõ Eesti vabariik!"}}
+{"translation": {"et": "leidsin koha sinu juhatuse järgi üles", "vro": "löüdse kotusõ su juhatamisõ perrä kätte"}}
+{"translation": {"et": "Päevad kiskusid lühemaks, kuid oli veel endiselt soe.", "vro": "Päävä kisksõ lühembäs, aga viil oll lämmi nigu inne."}}
+{"translation": {"et": "Meie esivanemate higi ja veri, mis selle maa eest valatud, nõuab seda, meie järeltulevad põlved kohustavad meid selleks.", "vro": "Mi edevanõmbidõ higi ni veri, mis śoo maa iist om valõt, nõud tuud. Mi takantulõvaq põlvõq kohustasõq meid tuus."}}
+{"translation": {"et": "Pillimeister Mihkel Soon andis saunalistele kätte kohupiimavärvi ja ühiste jõududega remonditi üks tuba.", "vro": "Pillimeistri Soonõ Mihkli and sannaliisile kätte kohopiimävarmi ja kuun tetti üts tarõ kõrda."}}
+{"translation": {"et": "see ei ole niisama, see on üks keeruline värk", "vro": "tuu olõ-iq niisama tuu om üts jooniklinõ värk"}}
+{"translation": {"et": "Niitude säilimiseks on vaja tagada tähtsamate niitude hooldamine ning kohalike elanike koolitamine.", "vro": "Niite alalõhoitmises om vaia tähtsämbide niite iist huult pitä' ja paigapäälitsit inemiisi koolita'."}}
+{"translation": {"et": "tee sina seni kaminasse tuli!", "vro": "panõq saq niikavva puulahi palama!"}}
+{"translation": {"et": "ta on suisa hukka läinud", "vro": "tä om hoobis hukka lännüq"}}
+{"translation": {"et": "Ta oli peaaegu kokku varisenud ühte minu tugitoolidest.", "vro": "Tä oll pia kokko sadanu üte pääle mu tugitoolõst."}}
+{"translation": {"et": "Lendorava areaal asub kogu Põhja-Euraasia sega- ja lehtmetsavööndis. Alates Lääne-Soomest ja Baltimaadest, läbi Siberi ja Vaikse ookeani rannikuni.[8][9]", "vro": "Lindoravit eläs Põh'a-Õuraasia segä- ja lehtmõtsavüün Õdagu-Soomõst ja Baltimaist Tsiberi ja Vaiksõ ilmamereni.[8][9]"}}
+{"translation": {"et": "haarasin aia äärest lati ja andsin talle tagumiku pihta", "vro": "haari aidveerest ruudja ni anni tälle perst piten"}}
+{"translation": {"et": "see moodus probleemi lahendamiseks ei sobi", "vro": "taadviisi mi joht hätä ärq ei praavitaq"}}
+{"translation": {"et": "Uuringu tulemuseks on kirjalik aruanne, milles on analüüsitud küsitluse vastuseid ning antakse lühike ülevaade, kuidas on piirkonna erisusi kasutatud toodetes/teenustes, millised on olnud probleemid kohaliku omapära ressursi rakendamisel, mida on kavandatud edaspidi tootearenduses kasutada ning millistes valdkondades oleks võimalusi tegevust laiendada ja tööhõivet suurendada.", "vro": "Uurmise käigin kogotu teedüs pandas kokko aroandes, kon kaijas prõllast olokõrda teemade viisi: kuis om paikkunna erisuisi pruugitu kauban vai teenusen, mändse omma probleemi, midä om plaanin edespidi tootearõndusen pruuki, mändsin valdkundõn olõsi võimalik tegevust laembas arõnda ja tüükotussid manu luvvä."}}
+{"translation": {"et": "Kohe-kohe saab valmis IV Uma Pido DVD! Seda esitletakse laupäeval, 1. oktoobril kell 17 Varbuse Muusikamõisa aidas.", "vro": "Õkvalt-õkvalt saa valmis IV Uma Pido DVD! Tuud näüdätäs puulpäävä, 1. oktoobril kell 17 Varbusõ Muusikamõisa aidan."}}
+{"translation": {"et": "See oli üks soojemaid kevadeid, mil kogu see alkoholism alguse sai.", "vro": "Tuu oll üts lämmämbit keväjit, ku kõik tuu viinatõbi pääle alost."}}
+{"translation": {"et": "poiss on uue särgi ära määrinud", "vro": "poiskõnõ om vahtsõ hammõ ärq präägätänüq"}}
+{"translation": {"et": "Kaika Suveülikooli rektor valitakse igal aastal augustikuu esimesel nädalavahetusel toimuva võrukeelse ja -meelse Kaika Suveülikooli õppetöö juhtimiseks ja vaimu hoidmiseks.", "vro": "Egä aastak valitas Võro Seltsi juhatusõn Kaika Suvõülikooli rektor, kiä piät hoitma suvõl augustikuu edimädsel nädälivaihtusõl olõva võrokeelitse ja -meelitse suvõülikooli opitüü vaimu."}}
+{"translation": {"et": "roheline õun on kollaka varjundiga", "vro": "upin om rohiline ja veidükese viskas kõllast kah"}}
+{"translation": {"et": "Milliseid alternatiivseid rahapaigutamise võimalusi peale tähtajalise hoiuse turul veel on?", "vro": "Kohe viil (pääle tähtaolidsõ hoiussõ) and turul rahha panda'?"}}
+{"translation": {"et": "Rõivamoode mõjutasid kõrgemate seisuste moerõivastus ning ka naabrite seljas nähtu.", "vro": "Rõivamuudõ mõodi korõmbidõ inemiisi moodurõiva ja ka naabridõ sälän nättü rõiva."}}
+{"translation": {"et": "sealsamas koolimaja juures on bussipeatus", "vro": "tansaman koolitarõ man om bussipiätüs"}}
+{"translation": {"et": "piduliste vool liigub lava poole", "vro": "pidoliisi vuul liigus püüne poolõ"}}
+{"translation": {"et": "pluus ei läinud pesus kuidagi puhtaks", "vro": "pluusõ lää es mõsun kuiginaq puhtas"}}
+{"translation": {"et": "lõikab leivapätsi otsast krõbeda nuki", "vro": "lõikas leeväpätsi otsast krõpõ kandso"}}
+{"translation": {"et": "Kodukoha vaatamisväärtustest rääkimine ja tutvustamine teistele.", "vro": "Kynõlõmine teedä ́ kotsist kodopaigah, vyyrile näidõ tutvast tegemine."}}
+{"translation": {"et": "ärge laske end hinnaga nülgida!", "vro": "laskõ-iq hinnäst hinnagaq pükäq!"}}
+{"translation": {"et": "vanaaegse rubla peal oli keisri nägu", "vro": "vanaaodsõ ruubli pääl oll keisri palõh"}}
+{"translation": {"et": "selles rabas on mitu laugast", "vro": "seo suu pääl om mitu suusilmä"}}
+{"translation": {"et": "Linnapea hinnagul on kohaliku keele kasutamine Võru linnas pidevalt laienenud - seda kasutatakse üha sagedamini lisaks omavahelisele suhtlemisele ka kaubanduses, teeninduses jm avalikus ruumis.", "vro": "Liinapää arvas, et kohaligu keele pruukmist Võro liinan om kõrd kõrralt rohkõmb nätä' - seod pruugitas lisas umavahelidsõlõ kõnõlõmisõlõ kaubandusõn, teenündüsen ja muial avaligun ruumin."}}
+{"translation": {"et": "2015. aasta sügisest alustas kooli lasteaiaosas tööd võru keelepesa.", "vro": "2015. aastaga sügüse alost kooli latsiaiajaon tegevüst keelepesä."}}
+{"translation": {"et": "Putti ehk lähiviset kasutatakse korvi viskamiseks ja korvile lähenemiseks.", "vro": "Putiq vai lähkümbäq viskõq tetäs õkva korvi kõrvalt."}}
+{"translation": {"et": "Kui ema poest arbuusi ostis, kogus ta kõik seemned suurde purki.", "vro": "Ku imä poodist arbuusi tõi, kogosi tä kõik siimne' suurtõ purki."}}
+{"translation": {"et": "titt nutab, tahab vist süüa", "vro": "tita ikk taht vast süvväq"}}
+{"translation": {"et": "loodusvarade heaperemehelik hoidmine ja kasutamine", "vro": "luudusvarro kokkohoitva pruukminõ"}}
+{"translation": {"et": "Kui keegi on otsustanud pealinnast põgeneda, siis ei ole tal enam kuhugi kaugemale minna, ilma eesti keele ja kultuuri ruumist välja minemata.", "vro": "Ku inemine nakkas pääliinast pagõma, sõs olõ-i täl inämb kohegi kavvõmbalõ minnäq, ilma eesti keele ja kultuuri ruumist vällä minemäldäq."}}
+{"translation": {"et": "mulgid olid väga hea vaistuga mehed", "vro": "mulgiq olliq väega nõnakadsõq meheq"}}
+{"translation": {"et": "Tüdruk oli šokis, ronis alla tagasi peole abi kutsuma.", "vro": "Tütrik oll är hiitünü, ronõ alla tagasi pidoliisi mano api kutsma."}}
+{"translation": {"et": "selle töö jaoks tuleb aega varuda", "vro": "taa tüü jaos tulõ aigo võttaq"}}
+{"translation": {"et": "lapsed on emale ühevõrra armsad", "vro": "latsõq ommaq imäle ütearmsaq"}}
+{"translation": {"et": "laadal saab igasuguste asjadega kaubelda", "vro": "laadu pääl saa egäsugust kraami müüskelläq"}}
+{"translation": {"et": "esikoha pärast käis tihe rebimine", "vro": "edimädse kotusõ pääle käve kõva võigõlus"}}
+{"translation": {"et": "ta on ütlemata hea inimene", "vro": "tä om ütlemäldäq hää inemine"}}
+{"translation": {"et": "võttis baaris oma tavapärase joogi", "vro": "võtt baarin uma harinu joogi"}}
+{"translation": {"et": "neil polnud kavaski linna minna", "vro": "näil olõ-õs liinaminek plaaningiq"}}
+{"translation": {"et": "viruta talle üks hoop, et ta su rahule jätaks!", "vro": "lahksaq tälle üts huup et tä su rahulõ jätässiq!"}}
+{"translation": {"et": "Selliseid, kellel isa ei ole, neid me ei võta!", "vro": "Säändsit, kinkal essä ei olõq, noid mi ei võtaq!"}}
+{"translation": {"et": "ema oli meil väga korraarmastaja", "vro": "imä oll meil väega kõrrapitäi"}}
+{"translation": {"et": "mis sa nõuad, ma ei tea sulle rohkemat rääkida", "vro": "midäs sa nõvvat tiiä-iq maq sullõ inämbät kõnõldaq"}}
+{"translation": {"et": "Tegemist on ühe naise looga, aga samas on \"lugu\" katkeline ja unenäoline - nagu Kõivu teosed sageli.", "vro": "Tegemist om üte naasõ luuga, miä om saman jakuline ja unõnäo muudu - nigu Kõivu teossõ sakõst."}}
+{"translation": {"et": "vili on kidura peaga, kaks-kolm tera peas", "vro": "vili om tihu päägaq kats-kolm terrä pään"}}
+{"translation": {"et": "sa võiksid oma ettekande teksti pisut tihendada", "vro": "sa võissiq uma ettekandõ juttu veidüq sakõmbas tetäq"}}
+{"translation": {"et": "tüdruk ei tõrkunud, kui talle käsi ümber piha pandi", "vro": "tütrik es puikõlõq ku tälle käsi ümbre piha panti"}}
+{"translation": {"et": "meri kord tõusis, kord taandus", "vro": "meri kõrd nõssi kõrd läts ala"}}
+{"translation": {"et": "Ema, kuuldes poja uudist, kohkus aga tõsiselt ja palus tal koheselt oma tegevus lõpetata, kuna tema teada on osad metsas kasvavatest maasikatest mürgised.", "vro": "Imä, kuulnu poja uudist, hiitü tõõmeeli är ja pallõl täl kõrrapäält tuu tegemine perrä jättä, selle et timä teedä ollõv osa mõtsan kasujit maasikit kihvtidse."}}
+{"translation": {"et": "ta on selle töö jaoks kõlbmatu", "vro": "tä ei passiq seo tüü pääle"}}
+{"translation": {"et": "Pane täidis pannkoogi keskele ja keera ümbrikuks kokku, enne serveerimist soojenda ahjus 180°C umbes 5 minutit", "vro": "Panõ' sisu pliini keskele ja käänä' kuvõri muudu kokko; inne ettenõstmist peesütä' ahon 180°C man nii 5 minotit."}}
+{"translation": {"et": "Mageveetigude arvukus on kõrgem taimestikurikastes järvedes ja peaaegu kõikidest veekogudest võib leida järve-ematigu, mudakukke ja sarvtigu.", "vro": "Makõviitikõ om inämb hainatsin järvin. Pia egäst järvest võit löüdä' järve-imätiku, muakikast ja sarvtiku."}}
+{"translation": {"et": "pläristas oma võrriga küla vahel", "vro": "plärist uma võrrigaq külä vaihõl"}}
+{"translation": {"et": "Koju tulles rääkisin emale sellest ja ta läks asja uurima.", "vro": "Kodo tullõn kõnõli imäle tuust ja tä läts asja uurma."}}
+{"translation": {"et": "ma ei oska ühtegi sõna läti keelt", "vro": "ma taia eiq üttegiq sõnna läti kiilt"}}
+{"translation": {"et": "äigas käega üle higise otsaesise", "vro": "rehäs V ropsas käegaq üle higidse otsaedidse"}}
+{"translation": {"et": "Samuti on olnud tähtpäevalised sündmused seoses saunaga näiteks jõuluõhtul vihtadega ennustamine ja jaanipäeval kasepuu sauna toomine.", "vro": "Niisamatõ prooviti jouluõdagu sannavihtuga tulõvat ette ennusta ja jaanipäävä aigu tuudi sanna kõiv."}}
+{"translation": {"et": "küll ma punnitasin, et tööga ühele poole saada, aga ei jõudnud", "vro": "kül ma väütsi taad tüüd ärq tetäq a jõvva-as"}}
+{"translation": {"et": "koerad lippasid tulistjalu jänesele järele", "vro": "piniq panniq jänesel takan nii et tuli mutrist linnas"}}
+{"translation": {"et": "Eestis ei ole praegu standardrööpmelisi raudteid.", "vro": "Eestin ei olõq põrõld standardrüüpegaq raudteid."}}
+{"translation": {"et": "kästi kontrollida tõlke vastavust originaalile", "vro": "kästi perrä kaiaq kas ümbrepannus lätt originaaligaq kokko"}}
+{"translation": {"et": "nibu oli lõhenenud, laps ei saanud rinda", "vro": "nipp oll lahenuq lats saa es nissa"}}
+{"translation": {"et": "toit tuleb hästi läbi mäluda", "vro": "söögi piät häste katski tsalkma"}}
+{"translation": {"et": "maja saab müüa seaduses määratud korras", "vro": "majja saa müvväq nii kuis säädüs ette näge"}}
+{"translation": {"et": "emal oli kahju noort lehma ära müüa", "vro": "imäl oll hallõ nuurt lehmä ärq müvväq"}}
+{"translation": {"et": "Tudisev ja küürus kepiga vanamees, araabia ruuduline rätik peas (see, mida pannakse musta võrega pähe) kleepekatest ei hoolinud, aga küsis poisi käest, kuidas tal läheb.", "vro": "Tudisõja ni kühmän tokiga vanamiis araabia kruudõlidsõ päärätiga (tuuga, mlä pandas pähä musta vahruga) kleepekist hooli es, a küsse poisi käest, kuis täl lätt."}}
+{"translation": {"et": "Seesama on seesama on seesama.", "vro": "Seosama om seosama om seosama."}}
+{"translation": {"et": "Koerale ja tema inimestele tuleb külla noor sõber ja siis on selge, et koeral on õigus.", "vro": "Pinile ja timä inemiisile tulõ nuur sõbõr küllä ja sõs om klaar, et pinil om õigus."}}
+{"translation": {"et": "Lisas om poodist saija ka võro-seto tähtraamat 2018, miä om võro- ja setokiilne raamatkallendri.", "vro": "Lisas om poodist saija ka võro-seto tähtraamat 2018, miä om võro- ja setokiilne raamatkallendri."}}
+{"translation": {"et": "mu päev möödus õppimise tähe all", "vro": "päiv läbi opõ"}}
+{"translation": {"et": "Siin on veel üks samblikuliik, see on islandi käokõrv.", "vro": "Tan om viil ütte sorti sammõlt, seo om islandi käokõrv."}}
+{"translation": {"et": "Järgmise päeva hommikul lahkusin koolist varem ning sõitsin Tallinnast koju.", "vro": "Järgmädse päävä hummogu tulli ma koolist varrõmb tulõma ni sõidi Talliinast kodo."}}
+{"translation": {"et": "Sa oleks pooleteist tonniga selle maha müünud.", "vro": "Sa olõs poolõtõsõ tonniga seo maaha möönü."}}
+{"translation": {"et": "sa oled mulle väga kallis", "vro": "sa olõt mullõ väega kallis"}}
+{"translation": {"et": "Arvata tuleb hoopiski, et need kaks tüüpi on kaua eksisteerinud kõrvuti, olenedes pigem konkreetsest olukorrast, millises sauna ehitada tuli.", "vro": "Arvada tulõs, et neo kats sannatüüpi elli kavva aigo kõrvuisi, ja egäl umaette johtumisõl tull ́ otsusta, määne sann eihtä."}}
+{"translation": {"et": "Kus ja millal Sa veel laulad?", "vro": "Kon ja kuna Sa viil laulat?"}}
+{"translation": {"et": "Ootame kõiki seto keelest huvitatuid sõnaraamatu seminarile!", "vro": "Oodamiq sõnaraamadu seminäärile kõiki, kiä ommaq huvitõduq seto keelest!"}}
+{"translation": {"et": "ma tunnen, et mind siin ei sallita", "vro": "ma tiiä ärq et minno siin ei tahetaq"}}
+{"translation": {"et": "Meie jaoks oleks nagu kogu sõda lõppenud..", "vro": "Mii jaos olõsi nigu terve sõda otsa saanu.."}}
+{"translation": {"et": "teab kohalikke setopäraseid kohanimesid ning oskab Setomaa erinevaid paiku kaardilt üles leida;", "vro": "tiid kotsõpääldsid setoperätsid nimm ́i ni myist Setomaa paiko kaardi päält ülest löüdä;"}}
+{"translation": {"et": "Minu vanavanemate talu asus paksu metsa sees.", "vro": "Mu vanavanõmbidõ talo oll paksu mõtsa sisen."}}
+{"translation": {"et": "vana kampsun on tätraid täis", "vro": "vana kamss om tätrit täüs"}}
+{"translation": {"et": "need vintsked puud ei lähe üldse lõhki", "vro": "naaq näräbiq lää eiq sukugiq lahki"}}
+{"translation": {"et": "ära usu teda, mul on temaga kurbi kogemusi!", "vro": "usku-iq tedä ma olõ timägaq naid häti nännüq!"}}
+{"translation": {"et": "Seda koer ei taha, sest ta kardab rakette.", "vro": "Tuud pini ei taha, selle et tä pelgäs rakette."}}
+{"translation": {"et": "isa tegi poisil kõrvad tuliseks", "vro": "esä tekk poisil kõrvaq tulitsõs"}}
+{"translation": {"et": "Vajalik on selle temaatika täpsem uurimine (kultuuriettevõtluse kaardistus, tooteuuring) ning piirkonna ühise arengustrateegia kujundamine, programmi idee läbikõnelemine kohalike võtmeisikutega, mõtte tutvustamine regionaalministrile.", "vro": "Inne tulõ täpsembalt selges saija, määne om kultuuriperändiga köüdet ettevõtlus prõlla (kuis om siiäni kultuuri-rikkust ettevõtlusen pruugitu, mändse omma võromaa eripäraga kauba) Vajja olnu kokko leppü ja kirja panda Vana Võromaa ütine edesimineki plaan, arõnguprogrammi põhimõttõ läbi kõnelda paigapääliste inemiisiga ja plaani tutvusta regionaalministrile."}}
+{"translation": {"et": "see koht tundub kuidagi tuttav", "vro": "seo kotus paistus kuiki tutva"}}
+{"translation": {"et": "ajab suu inetult pärani lahti", "vro": "aja suu jälehehe peräniq vallalõ"}}
+{"translation": {"et": "Eestlased on teadnud sajandeid, et saun on mõnus asi ja tervisele kasulik.", "vro": "Eestläse omma' jo saandit tiidnü, et sann om hää ja tervüsele kasulik."}}
+{"translation": {"et": "sosin kostis igasse ruumi nurka", "vro": "tsossin oll kuuldaq ekkä ruumi nukka"}}
+{"translation": {"et": "Kuule, sa rääkisid sellest papakonkursist, mis tingimused seal on?", "vro": "Kulõq, sa kõnõlit seost papakonkursist, määndseq nõudmisõq sääl ommaq?"}}
+{"translation": {"et": "Jooks toimub peamiselt suuri teid mööda, kuhu kõik kaasaelajad on lehvitama oodatud.", "vro": "Contra juusk päämiselt suuri teie pääl, kohe kõik omma' oodõtu juuskjale lehvitämä."}}
+{"translation": {"et": "asi ei seisne sugugi ainult ajapuuduses", "vro": "asi olõ-iq sukugiq õnnõ aopuudusõn"}}
+{"translation": {"et": "Mäletan, et rasedana käisid mul neelud mulla järele.", "vro": "Ma mälehtä, et last uutõn käve mul isahus mulla perrä."}}
+{"translation": {"et": "Päev lõpeb Plaksi küla Tuulepesa talus kell 19 algava iloõdakuga, see tähendab laulu ja pillimänguga.", "vro": "Päiv lõpõs Plaksi külän Tuulepesa talon, kon kell 19 nakkas pääle iloõdak laulu ja pillimänguga."}}
+{"translation": {"et": "Saarma asurkonnale võib hukutavalt mõjuda liialt intensiivne võrgupüük.", "vro": "Saarvalõ om ohus tuu, ku ülearvu pall'u võrguga kalla püvvetäs."}}
+{"translation": {"et": "Kell oli kunagi olnud vanaisa oma.", "vro": "Kell oll kunagi olnu vanaesä uma."}}
+{"translation": {"et": "Jaik oli sündinud Sänna mõisas, varases nooruses elas ta omajagu seikluslikku elu, võttis osa ka Vabadussõjast ja hakkas siis 1920. aastatel eriti intensiivselt tegelema kirjandusega.", "vro": "Jaik sündü Sännä mõisan. Varatsõn nuurusõn elli tä umajago roidõluslist/holotavat/laoskluslist ello. Käve ka Vabahussõan ja nakas sõs 1920. aastil esieränis jovvulidselt tegelämä kirändüsega."}}
+{"translation": {"et": "kell pool seitse hakkas valgenema", "vro": "kell puul säidse nakas hahetama"}}
+{"translation": {"et": "kupatasin seened ära ja panin nõrguma", "vro": "lähädi seeneq ärq ni panni nõrahuma"}}
+{"translation": {"et": "salatil tuleb lasta seista, et maitsed seguneksid", "vro": "salatil tulõ laskõq saistaq et mekiq ütte läässiq"}}
+{"translation": {"et": "kehv saak tuleneb viletsast väetamisest", "vro": "hõel saak tulõ kehväst väetämisest"}}
+{"translation": {"et": "mis sa lapsel nutta lased?", "vro": "midäs sa last ikutat?"}}
+{"translation": {"et": "Tere, meil öeldakse hakatuseks tere.", "vro": "Tere, meil üldäs kõgõpäält tere."}}
+{"translation": {"et": "D. Kirjelda kooli eripäraseid pidusid ja tähtpäevi (nt stiilipeod, missi ja misteri valimised, sügismatk)", "vro": "D. Kir'eldäq kooli muid esieräliidsi pitõ ja tähtpäivi (nt stiilipidoq, missi ja misteri valimisõq, süküsmatk)."}}
+{"translation": {"et": "mida sa siin tolgendad, hakka juba minema!", "vro": "midä sa siin tolgõndat nakkaq joba astma!"}}
+{"translation": {"et": "Keegi otsustas intervjueerida Palki ja küsiti tema elu suurimat saavutust.", "vro": "Kiäki otsust küsütellä Palki ja küsse, miä om olnu timä elo kõgõ suurõmb kõrdaminek."}}
+{"translation": {"et": "meil loomi eluruumidesse ei lubata", "vro": "meil lasta-iq eläjit tarrõ"}}
+{"translation": {"et": "Taotluse ettevalmistusperioodil uuriti praegusaegset saunakombestikku ja tehti raamat, film ning rändnäitus Võromaa suitsusaunadest.", "vro": "Kolmõ aastaga joosul inne taotlusõ tegemist uuriti parhillatsit sannakombit, tetti raamat, film ja näütüs Võromaa suidsusannust."}}
+{"translation": {"et": "Ajakirjanduse veergudele jääb sellel ajal Aili Naruski looming, huvitavaid võrukeelseid luuletusi kirjutab Vallo Patrason, kes aga noorelt sureb.", "vro": "Aokirändüste jääs taal aol Aili Naruski looming, huvitavit võrokiilsit luulõtuisi kirotas Vallo Patrason, kiä koolõs noorõlt."}}
+{"translation": {"et": "mõis jääb linnast kaks versta õhtu poole", "vro": "mõisa om liinast kats verstä õdagu poolõ"}}
+{"translation": {"et": "Mooste Elohelü programm tulõ tihtsä: edimädsel pääväl tetäs muusikidega rahvamuusika tüütarri ja nii saavaq valmis säädüngiq, miä edimält kannõtas ette Mooste Folgikua suurõl galakontsõrdil.", "vro": "Mooste Elohelü programm saab olema tihe: esimesel päeval osalevad noored muusikud rahvamuusika töötubades ja nii valmivad seaded, mis tulevad esmaettekandele Mooste Folgikoja suurel galakontserdil."}}
+{"translation": {"et": "Merjalased elasid praeguse Venemaa linnade Moskva, Kostroma, Jaroslavli ja Vladimiri ümbruses.", "vro": "Merjalasõq elliq põrõldsidõ Vinnemaa linnu Moskva, Kostroma, Jaroslavli ja Vladimiri ümbre"}}
+{"translation": {"et": "Slämm on avalikult, publiku silme all toimuv luuletajate võistlus, mida peetakse enamasti kusagil baaris või klubis.", "vro": "Slämm om avaligult, publigu silme all toimuv luulõtajite võistlus, midä peetäs inämbüste koskil baarin vai klubin."}}
+{"translation": {"et": "Arvasime, et ju ta lihtsalt ei jõua enam edasi liikuda.", "vro": "Arvssimi, et vast tä inämb ei jovva edesi liiku, muud midägi."}}
+{"translation": {"et": "katsumused on rahva tugevaks teinud", "vro": "vaivaq ommaq rahva kinmäs tennüq"}}
+{"translation": {"et": "päike kuivatab väga hästi heina", "vro": "päiv väega häste kuivas haina"}}
+{"translation": {"et": "Täiesti isiklikest hinge ja südame tundmustest eelistavad võro luuletajad kirjutada oma emakeeles.", "vro": "Tävveste isikligest hinge ja süäme tundmuisist eelistäse võro luulõtaja kirotada uman imäkeelen."}}
+{"translation": {"et": "rahvas õnnistas oma head valitsejat", "vro": "rahvas kitt umma hääd valitsõjat"}}
+{"translation": {"et": "Töö tuleb saata kas elektroonselt eraldi tekstifaili (de) na või paberil.", "vro": "Tüü saata' kas e-postiga eräle tekstifailõna vai paprõ pääl."}}
+{"translation": {"et": "pool tundi kiskusime, aga traktorit kraavist välja ei saanud", "vro": "puul tunni rämmemi aq traktorit kraavist vällä es saaq"}}
+{"translation": {"et": "Kaika suveülikool on ligi 200 osavõtjaga võrukeelsete ja -meelsete inimeste traditsiooniline suvine kokkusaamine.", "vro": "Kaika suvõülikuul om võrokeelitside ja -meelitside inemiisi suvinõ kokkosaaminõ, kohe hariligult tulõ kokko 200 inemise ümbre."}}

valid/valid.fi-sma.json

@@ -0,0 +1,200 @@
+{"translation": {"fi": "Ehkä tarpeen ottaa yhteys sairaanhoitoon", "sma": "Maahta daarpesjidh hoksem bïeljelidh"}}
+{"translation": {"fi": "Ulkoilu aurinkoisella säällä on hyväksi, koska valolla on piristävä vaikutus.", "sma": "Ålkone årrodh gosse tjuavkeds lea hijven, juktie tjoevkeste kaanne buerebe damtedh."}}
+{"translation": {"fi": "erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä,", "sma": "maanaj öövtiedimmie sijjen kultuvrelle identiteteste jih nuhtjeme jijtjene unnebelåhkoegïelijste edtja joekoen evtiesovvedh"}}
+{"translation": {"fi": "2 § Kansallisia vähemmistöjä ovat juutalaiset, romanit, ruotsinsuomalaiset, saamelaiset ja tornionlaaksolaiset sen mukaan, mihin Ruotsi on sitoutunut Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen (SÖ.", "sma": "2 § Nasjovnen unnebelåhkoeh leah judarh, romerh, saemieh, svöörje- såavmaladtjh jïh tornedalingh dan sveerjen dåajvoehtimmiej mietie mah leah Europaraerien mieriekonvensjovnesne vaarjelimmien bïjre dejtie nasjovnen unnebelåhkoejde (SÖ."}}
+{"translation": {"fi": "Silloin ympärillä olevat ihmiset saattavat huomata ärtyisyyden, mutta eivät ymmärrä, että se johtuu masentuneisuudesta ja alakuloisuudesta.", "sma": "Dellie maehtieh almetjh dam aajhtsedh, mohte kaanne eah guarkah mannasinie hujnesne."}}
+{"translation": {"fi": "Tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että mammografian käsittäneisiin terveystarkastuksiin osallistuneilla naisilla kuolleisuus rintasyöpään vähenee 40 prosenttia.", "sma": "Daajroes goerehtimmieh leah vuesiehtamme nyjsenæjjide gieh healsoegoerehtimmiem mammografijine meatan dejtie njammacanceren jaamedahkeste 40 procenth vaenede."}}
+{"translation": {"fi": "Ruotsin kirkko on monikielinen ja monikulttuurinen.", "sma": "Lïhtsegemaaksoe Svïenske gærhkoen barkoe Sveerjesne jïh ålkoerijhkesne lïhtsegemaaksojste maaksa, dam aaj gohtje gærhkoemaaksoe."}}
+{"translation": {"fi": "Oma sairaus (vatsatauti / talvioksennustauti): Jos sinulla tai jollakulla, jonka kanssa olet ollut läheisessä yhteydessä, on ollut vatsatauti, talvioksennustauti tai vastaavia ruoansulatuskanavan oireita edellisen kolmen vuorokauden aikana, pyydämme pidättäytymään vierailusta, koska tartunnalla sairaalapotilaisiin voi olla huomattavia vaikutuksia.", "sma": "Jïjtje skïemtjelasse (tjööjjijste / daelvietjallome): Jis datne jallh jeatjah gie datne råakih lea tjööjjste, daelvietjallome jallh seammaligke symptovmh tjåejjie-tjåeliejste dej minngemes golme dygnij dellie mijjieh sïjhtebe datne ih guessine båetieh, guktie datne maahtah patientide laanestidh jïh stoerre konsekvensigujmie destie sjædta."}}
+{"translation": {"fi": "Jälkeenpäin voi ilmetä vähäistä vaaratonta verenvuotoa", "sma": "Dan mænngan maahta onne ovvaahreles vïrremem åadtjodh"}}
+{"translation": {"fi": "Äänestäminen valtuutetun välityksellä (budröstning) tehdään samalla tavoin kuin kirjeäänestys, mutta se on tarkoitettu etupäässä niille, jotka ovat aikoneet äänestää vaalihuoneistossa mutta joilla on este vaalipäivänä. \"", "sma": "Dijren tjirrh gielem vedtedh seamma vuekine goh prievien tjirrh, daate voestemes vuekie disse gie gieletjiehtjelisnie edtja gielem vedtedh men ij maehtieh veeljemebiejjesne. \""}}
+{"translation": {"fi": "Se on sopivaa, jos muutenkin olisi pian aika antaa näyte tai jos jokin aikaisempi solunäytekontrolli on jäänyt tekemättä.", "sma": "Sjïehteles jis edtja pryövenassem vedtedh, jallh jis tïjje dam dellie darjodh."}}
+{"translation": {"fi": "Jos huomaa, että jotakuta kohdellaan huonosti tai hän tuntee itsensä ulkopuoliseksi, voi osoittaa välittävänsä.", "sma": "Jis aajhtsa naaken sjædta neerrehtidh jallh ålkone damtedh, maahta vuesiehtidh dam pryjjedh."}}
+{"translation": {"fi": "Ruotsissa on erittäin epätavallista, että tällaiset ilmoitukset johtavat syytteisiin ja langettavaan tuomioon, koska rikoslainsäädännössä vaaditaan ns. tahallisuus tai vakava varomattomuus, jotta rikoksesta voidaan rangaista.", "sma": "Sveerjesne ij leah sïejhme dagkeres bæjhkoehtimmieh åtalese jïh dåapmose juhtieh, juktie dïhte brottslagstiftninge kreava guktie gohtje uppsåt jallh grov oaktsamhet jis maahta dam bæsvodh."}}
+{"translation": {"fi": "Sama koskee avannepotilaan hoidossa tarvittavia käyttötarvikkeita.", "sma": "Seammalaakan åtnoeartihkelidie maam daarpesje gosse stomijem åtna."}}
+{"translation": {"fi": "Munasolun hedelmöittymiseksi emättimeen on päästävä siittiöitä.", "sma": "Jis edtja nåajsan sjïdtedh dellie tjuara spermijerh tsavnose åadtjodh."}}
+{"translation": {"fi": "Sekä flunssa että korvatulehdus ovat yleisiä lasten tulehdussairauksia.", "sma": "Dovne sovhte jïh bieljieovleme sïejhme infeksjovneskïemtjelassh maanine."}}
+{"translation": {"fi": "Silloin syöpä on yleensä varhaisessa vaiheessa, ja hoito voi olla helppoa eikä aiheuta paljon sivuvaikutuksia.", "sma": "Dellie pråvhka cancere aalkovisnie orre jïh båehtjierdimmie maahta aelhkebe sjïdtedh jïh vaenie lissiehdåårresinie."}}
+{"translation": {"fi": "Evankeliumi johdattaa ihmisen Jumalan luo, joka on hänen alkuperänsä ja määränpäänsä.", "sma": "Vaentjele almetjem virtehte ektievoetese Jupmielinie, mij altese maadtoe jïh ulmie."}}
+{"translation": {"fi": "Moni sairas, yksinäinen tai koditon on saanut apua kirkon diakoniatyöntekijältä.", "sma": "Jis ij leah maana lååvkesovveme eejhtegh jallh giej åelesne maana, maehtieh bievnedh dïhte edtja lïhtsege Svïenske gærhkosne årrodh."}}
+{"translation": {"fi": "Näytettä ei myöskään saa antaa kuukautisten aikana.", "sma": "Ij edtjh pryövenassem vedtedh gosse gujnelemmie."}}
+{"translation": {"fi": "Ensimmäiset kuukautiset voivat tulla yllätyksenä.", "sma": "Voestes gujnelemmie maahta hïehpede båetedh."}}
+{"translation": {"fi": "Jällivaara, Kiiruna, Pajala ja Övertorneå.", "sma": "Jiellevárre, Haparanda, Giron, Bájil jïh Övertorneå."}}
+{"translation": {"fi": "Alla on lisätietoja siitä, minkälaisissa tilanteissa Ruotsin kirkko voi tukea sinua.", "sma": "Lohkh vielie daagkoe vuelege mennie sientine Svïenske gærhkoe datnem maahta dåarjodh."}}
+{"translation": {"fi": "Tämän lain tarkoituksena on suojella lapsia joutumasta tahtomattaan alttiiksi seksuaalisille teoille vanhemman henkilön kanssa.", "sma": "Daate laake edtja maanah vaarjelidh guktie eah båarasåbpoe persovneste daaresjh."}}
+{"translation": {"fi": "tavoitteet, mutta Saamelaiskäräjillä tulee olla vastuu", "sma": "gïelepolitihkese, mohte dïedtem dej vuepsie-"}}
+{"translation": {"fi": "Mihin vaihtoehtoon apteekit vaihtavat lääkkeen, voi siis vaihdella kuukaudesta toiseen.", "sma": "Dïhte maahta askeste askese jeatjahtehtedh mij alternatijvese apotehkh målsodh."}}
+{"translation": {"fi": "Lautakunnan jäsenet ovat poliitikkoja, mutta valituksia käsittelevät virkamiehet.", "sma": "Politihkerh moenehtsen lïhtsegh jïh barkijh laejhtiemidie gïetedieh."}}
+{"translation": {"fi": "Sairaalassaolosta maksetaan vuorokausimaksu, joka lain mukaan saa olla enintään 100 kruunua.", "sma": "Gosse skïemtjegåetesne maaksa dygnemaaksovem mij laaken mietie jollemes 100 kråvnah."}}
+{"translation": {"fi": "Näillä on ajankohtaiset ja tarkat tiedot maksuista.", "sma": "Desnie bïevnesh dej maaksovigujmie gaavna."}}
+{"translation": {"fi": "Lääkkeen oton jälkeen saa lähteä kotiin.", "sma": "Dan mænngan tabledtem vaalteme åådtje gåetide vuelkedh."}}
+{"translation": {"fi": "Tämä koskee myös poikaa, joka on saattanut tytön raskaaksi.", "sma": "Dïhte aaj dïsse gie nïejtem nåajsan dorjeme."}}
+{"translation": {"fi": "Nk. perussuoja tarkoittaa muun muassa että:", "sma": "Maadthvaarjelimmiem diss-vielie sjädta:"}}
+{"translation": {"fi": "Tämä voi tarkoittaa sitä, että ei ole harrastanut seksiä, jossa penis on emättimessä, mutta se voi myös tarkoittaa sitä, että ei ole harrastunut seksiä ollenkaan.", "sma": "Dïhte sæjhta jiehtedh ij leah seksem åtneme gosse boetje tsïnnesne, mohte aaj maahta årrodh ij leah seksem gåessie gan åtneme."}}
+{"translation": {"fi": "Nuoremmille naisille tutkimuksia tehdään tavallisesti puolentoista vuoden välein.", "sma": "Nuerebe nyjsenæjjide daamhtaj goerehte fïerhten akte jïh bielie jaepien."}}
+{"translation": {"fi": "Kuukautiset palaavat yleensä neljästä kuuteen viikon sisällä.", "sma": "Medtie njieljie govhte våhkoej mænngan pråvhka viht gujnelemmie bååstide båetedh."}}
+{"translation": {"fi": "Se voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun istuu bussissa, joka tärisee tai pyöräillessä hiekkatiellä.", "sma": "Dïhte maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh gosse bussesne tjahkesje mij firrie jallh gosse gearketjegeajnosne sygkelde."}}
+{"translation": {"fi": "Ensin röntgenhoitaja kysyy muun muassa, onko rinnoissa ollut vaivoja tai käyttääkö kuvattava hormoneja sisältäviä lääkkeitä.", "sma": "Voestes åådtje naan gyhtjelassh vaestiedidh röntgeneskïemtjesåjhteristie jis dåeriesmoerh njammijste jallh jis daalhkesh vaalta man sisnie hormonh."}}
+{"translation": {"fi": "HSAN voi käsitellä ja päättää", "sma": "HSAN maahta pryövedh jïh sjæjsjalidh dan bïjre:"}}
+{"translation": {"fi": "Useimmilla kavereilla ne ovat jo alkaneet, ja tuntuu helpottuneelta kuulua lopultakin samaan \"jengiin \".", "sma": "Jeenjemes voelph joe dam åådtjeme jïh geehpebe domtedh juktie aktem \"tjiertesne\" sjædta."}}
+{"translation": {"fi": "Vaitiolovelvollisuus koskee myös apteekin henkilökuntaa.", "sma": "Aaj barkijh apotehkine sjeavohthvoetem utnieh."}}
+{"translation": {"fi": "Kivespussit ja penis kasvavat suuremmiksi, ja kivespussit muuttuvat tummemmiksi.", "sma": "Aaj båasa jïh boetje sjïdtedieh jïh stuerebe sjidtieh jïh båasa aaj mïrhkebe sjædta."}}
+{"translation": {"fi": "Kun rekisteröidyt, voit valita, haluatko kirjautua sisään käyttämällä sähköistä henkilökorttia tai henkilötunnustasi.", "sma": "Gaskesadth healsoejarngem webbine - aelhkies, vihties jïh rihpes gosse datne asth."}}
+{"translation": {"fi": "Sekä suulliset että kirjalliset valitukset selvitetään", "sma": "Dovne njaalmeldh jïh tjaaleldh laejhtemh goerehtidh"}}
+{"translation": {"fi": "Jos on suojaamattomassa yhdynnässä eikä halua tulla raskaaksi, on parempi ottaa jälkiehkäisytabletti useita kertoja saman kuukautiskierron aikana, vaikka välivuotojen riski kasvaa.", "sma": "Jis ovvaarjedamme negkemem utni jïh ij sïjhth nåajsan sjïdtedh dellie buerebe akute-p-pillerem vaeltedh gellie aejkien seamma gujnielemmie-cykelisnie enn ij dam vaeltieh, jïlhts vaahra gaskevertemh jeanede."}}
+{"translation": {"fi": "Jos PSA-arvo on korkea, lääkäri tekee yleensä ultraäänitutkimuksen ja ottaa eturauhasesta näytteen.", "sma": "Jis PSA-pryövenasse vuesehte jolle vierhtiem, dellie dåaktere pråvhka aktem vielie goerehtimmiem darjodh ultratjoejine jïh pryövenassem vaeltedh prostatareavseste."}}
+{"translation": {"fi": "Tämä tarkoittaa, että keho on seksuaalisesti kypsä, eli on mahdollista tulla raskaaksi ja saada lapsia.", "sma": "Dïhte sæjhta jiehtedh tjoelenjoetseldh, maahta nåajsan sjïdtedh jïh maanam åadtjodh."}}
+{"translation": {"fi": "Kuukautiset voivat alkaa jo yhdeksän vuoden iässä tai vasta 16-vuotiaana, mikä on täysin normaalia.", "sma": "Mohte maahta gujht dam åadtjodh gosse uktsie jaepien båeries jallh gosse 16 jaepien båeries jïh ij maam akt fïejle."}}
+{"translation": {"fi": "Hoitoon hakeuduttaessa on tärkeää, että jokainen tuntee luottamusta hoitohenkilökuntaa kohtaan.", "sma": "Gosse hoksese gaskesadta lea vihkeles bievnemem damta dejtie barkijidie mah råaka."}}
+{"translation": {"fi": "Lapsi voi palata lapsiryhmään vasta sitten, kun voimakkain tulehdus on mennyt ohi ja silmän rähmiminen loppunut.", "sma": "Maana maahta bååstide maanadåahkan gosse dan tjarke ovleme buerebe jïh eah tjelmieh njavsoeh."}}
+{"translation": {"fi": "Usein toinen rinta alkaa kasvaa ennen toista.", "sma": "Daamhtaj akte njamma aalka sjïdtedidh åvteli dïhte mubpie."}}
+{"translation": {"fi": "Munasolun irrotessa kohdun limakalvo paksuuntuu ja valmistautuu vastaanottamaan hedelmöittyneen munasolun.", "sma": "Seammasïenten munnieluajhteme dellie njevlieskïelte boernesgåetesne jassijes sjædta guktie maahta munniem dåastodh jis nåajsan sjïdtedh."}}
+{"translation": {"fi": "Edes lääkäri tai kätilö ei voi nähdä, onko harrastanut seksiä.", "sma": "Eah gænnah dåaktere jallh tsegkietnie maehtieh vuejnedh jis naan seksem lea åtneme."}}
+{"translation": {"fi": "Testeissä voidaan yleensä testata useita tauteja samanaikaisesti.", "sma": "Daamhtaj pråvhka ovmessie skïemtjelassh seamma aejkien teestedidh."}}
+{"translation": {"fi": "Vaikka alkoholia voi ostaa itselle, sen välittäminen alaikäiselle on laitonta.", "sma": "Jïlhts jïjtje åådtje alkoholem nihteme jeatjide åestedh gie ij åadtjoeh åestede."}}
+{"translation": {"fi": "Ennen ensimmäistä kertaa kannattaa pohtia ja harjoitella joitakin asioita.", "sma": "Åvteli voestes aejkien gååvnesieh naan aath mejtie maahta ussjedidh jïh naan aath mejtie maahta haarjanidh."}}
+{"translation": {"fi": "Jeesuksesta kerrotaan Raamatun neljässä evankeliumissa.", "sma": "Soptsesh Jesusen bïjre dej njieljie vaentjielinie Bijpelisnie gååvnesieh."}}
+{"translation": {"fi": "Tee se napsauttamalla välilehteä \"Hitta och lägg till mottagning\" ja lisää terveyskeskus / vastaanotto, johon haluat olla yhteydessä.", "sma": "Kontoem skååffh Lingkem diedtieh Skaffa konto dan nualan Jis persovnenummerem jïh tjeakoesbaakoem veeljh dellie dov persovnenummerem dievhtieh, njoelkedassh jååhkesjh jïh båaloem Skaffa konto diedtieh."}}
+{"translation": {"fi": "Naisen kuukautiskierron aikana tapahtuvat hormonimuutokset vaikuttavat rintoihin, ja siksi rinnat voivat tuntua aivan erilaisilta sen mukaan, milloin niitä tutkitaan.", "sma": "Dah hormonejeatjahtehtemh mah deahpadieh nyjsenæjjan gujnelemmiecykelisnie njammide tsevtsieh jïh dan gaavhtan eah seammalaakan årroeh abpe tïjjem."}}
+{"translation": {"fi": "Näin kirkko voi tukea sinua - Svenska kyrkan - Om oss", "sma": "Nemhtie gærhkoe datnem maahta dåarjodh - Svenska kyrkan - Om oss"}}
+{"translation": {"fi": "Joskus erektio voi tulla itsestään ilman syytä.", "sma": "Muvhtene deahpede jïlhts ij guarkoeh mannasinie."}}
+{"translation": {"fi": "1) kirkkovaltuusto (kyrkofullmäktige) tai välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto (direktvalt kyrkoråd)", "sma": "1) gärhkoeståvroe jallh dallegh veeljeme gärhkoeraerie."}}
+{"translation": {"fi": "lähtien. On erityisen tärkeätä priorisoida kansallisten", "sma": "vihkeles åvte-vååjnemearan biejedh dejtie"}}
+{"translation": {"fi": "Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät kokoavat vuosittain arvion lain noudattamisesta ja raportoivat siitä hallitukselle.", "sma": "Fïerhten jaepien Leenestuvrie jih Saemiedigkie edtjieh minngiejielemen laaken mietie gïehtjehtidh jih dam reerenasse buerkiestidh."}}
+{"translation": {"fi": "Aborttiklinikoilla ja nuorisovastaanotoilla on mahdollisuus keskustella jonkun kanssa, joko yhdessä tai erikseen.", "sma": "Dovne abortedåastovisnie jïh noeredåastoevisnie maahta giem akt råakedh jïh dejnie soptsestalledh, oktegh jallh gåabpatjahkh."}}
+{"translation": {"fi": "Näytteen avulla lääkäri voi tutkia, onko eturauhasessa syöpäsoluja.", "sma": "Maahta pryövenassem åadtjodh darjodh juktie dåaktere sæjhta goerehtidh jis cancerecellh gååvnesieh prostatareavseste."}}
+{"translation": {"fi": "Sukukypsyyden saavuttamisen jälkeen seksi alkaa kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.", "sma": "Mohte gosse tjoelenjoetseldh sjædta dellie oste seksem utnedh jeanamidh."}}
+{"translation": {"fi": "Syynä voi olla esimerkiksi seurustelun päättyminen, vanhempien muuttaminen erilleen tai muut ongelmat perheessä tai ystävien kanssa.", "sma": "Maahta vuesiehtimmien gaavhtan årrodh mïelehkinie orrijidh, eejhtegh juekieh jallh jeatjah dåeriesmoerh fuelhkine jallh voelpigujmie."}}
+{"translation": {"fi": "Yleispätevä ohje on, että kaikki suunnittelu saa odottaa.", "sma": "Gellien aejkien dellie raeriem åadtjoeh vuertedh."}}
+{"translation": {"fi": "Jos vähemmistökielen käyttämistä tai käännöksen saamista koskeva pyyntö esitetään myöhemmin kuin ensimmäisessä ja toisessa kappaleessa säädetään, sen saa evätä.", "sma": "Jis vaejtemem unnebelåhkoegïelem utnedh jallh jarkoestimmiem åadtjodh, männgan enn goh maam voestes jïh mubpie stuhtjine tjaalasovveme, dle dam åådtje nyöjhkedh."}}
+{"translation": {"fi": "Hormonit vaikuttavat kehon eri toimintoihin.", "sma": "Hormonh tsevtsieh guktie kråahpe jåhta jïjnjh ovmessie vuekine."}}
+{"translation": {"fi": "Uusi lääketieteellinen arvio (ca 1 sida)", "sma": "Ovmessie jis remissem daarpesjh (ca. 1 sida)"}}
+{"translation": {"fi": "Kutsu lähetetään siihen osoitteeseen, jossa asianomainen on kirjoilla, ja osallistuminen on aina vapaaehtoista.", "sma": "Gohtjemem adressese seedtie gusnie åålmegetjaaleme jïh frijjes jis sæjhta meatan årrodh."}}
+{"translation": {"fi": "Jos lapsella on yskä, on tärkeää, että lapsi yskii liman ulos keuhkoputkista.", "sma": "Jis maana gossehtahkem åtna vihkeles maana njohkem gurhkeste juktie gïrsem reejnie."}}
+{"translation": {"fi": "Jälkiehkäisytabaletti on tarkoitettu raskauden ehkäisyyn suojaamattoman yhdynnän jälkeen, esimerkiksi silloin, kun ehkäisy on unohtunut, se on jätetty huomioimatta, tai jos on joutunut seksuaalisen väkivallan uhriksi.", "sma": "Akute-p-pillere lea vuekie båavhroeh heerredh jis joe ovvaarjedimmie negkeme, vuesiehtimmien gaavhtan jis åajaldehti vaarjedimmiem utni, idtji dam pryjjh jallh jis seksuellen daaresjimmiem dååjri."}}
+{"translation": {"fi": "Sitten sama menettely toistetaan toiselle rinnalle.", "sma": "Dan mænngan seammalaakan mubpiem njammam."}}
+{"translation": {"fi": "Myös alkoholin tai huumeiden käyttö voivat aiheuttaa ahdistusta.", "sma": "Maahta aaj asvedidh jis alkohovlem jovkedh jallh drogh nåhtadidh."}}
+{"translation": {"fi": "Toisessa kristillisessä yhteisössä kasteen saanut on myös tervetullut Ruotsin kirkon jäseneksi, uutta kastetta ei vaadita.", "sma": "Dïhte gie jeatjah kristeles sïebredahkesne lååvkesovveme aaj åådtje lïhtsege Svïenske gærhkose årrodh, jïh ij daarpesjh ikt vielien aejkien laavkodh."}}
+{"translation": {"fi": "Apteekin tulee saada tietää, millä suurkustannusportaan tasolla asiakas on, jotta tämä saa oikean alennuksen.", "sma": "Apotehke daarpesje daejredh mij daltesisnie jollemaaksovetråahpesne juktie reaktoe rabadtem åådtje."}}
+{"translation": {"fi": "Progestageenia on myös tavallisissa ehkäisypillereissä, mutta jälkiehkäisypillerissä hormonin määrä on paljon suurempi.", "sma": "Gestagene aaj sïejhme p-pillerinie, mohte jeenebe gååvnesieh akute-p-pillerisnie."}}
+{"translation": {"fi": "Hyväillä voi myös eri asennoissa, kuten seisten, istuen tai makuulla.", "sma": "Maahta aaj ovmessie vuekine gijhkierdidh, vuesiehtimmien gaavhtan gosse tjåadtjoejægan, tjahkasjægan jallh gællasjægan."}}
+{"translation": {"fi": "Myös muilla kunnilla on mahdollisuus liittyä hallintoalueisiin vapaaehtoisesti.", "sma": "Jeatjah tjïelth aaj nuepiem utnieh jijtjemielen mietie syökedh åadtjoeh reeremedajvesne årrodh."}}
+{"translation": {"fi": "Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä astui voimaan 1.1.2010.", "sma": "Laake nasjovnelle unnebelåhkoej jih unnebelåhkoegïeli bïjre faamoem åadtjoeji Tsïengelen 1.b:n 2010."}}
+{"translation": {"fi": "Kun suurkustannuskausi päättyy, aloitetaan seuraavalla ostokerralla alusta huolimatta siitä, missä kohtaa suurkustannusporrasta asiakas on.", "sma": "Gosse jollemaaksoveboelhke orreje, aalka vihthorre boelhkem gosse vihth åesiestidh, seamma saaht gusnie lea jollemaaksovetråahpesne."}}
+{"translation": {"fi": "alle kolmen kuukauden ikäiselle lapselle nousee yli 38 asteen kuume", "sma": "nuerebe goh golme askh jïh vaejliem bijjebe 38 graadh åtna"}}
+{"translation": {"fi": "Lopullinen tulos julkaistaan mm. sivulla www.svenskakyrkan.se, kun hiippakunnat ovat tarkistaneet kaikki äänimäärät.", "sma": "Minngemes vuesiehtimmie maahtah vuejnedh daesnie www.svenskakyrkan.se gosse stifth vihth gaajhkh gielh ryökneme."}}
+{"translation": {"fi": "Tietyn terveyskeskuksen valintaa kutsutaan joskus listaukseksi.", "sma": "Veeljedh hoksejarngem govlesåvva muvhtene læstome gohtje."}}
+{"translation": {"fi": "Lasten tulee olla niin pirteitä, että heillä on riittävästi energiaa olla esikoulussa tai koulussa.", "sma": "Dah daarpesjieh dan vervesne sjïdtedh juktie skuvlem jallh aarehskuvlem åajsoeh."}}
+{"translation": {"fi": "9 § Hallintoalueen ulkopuolella yksityisillä henkilöillä on oikeus käyttää meänkieltä, saamea ja suomea suullisissa ja kirjallisissa yhteyksissä hallintoviranomaisiin asioissa, joissa yksityinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asian pystyy käsittelemään työntekijä, joka hallitsee vähemmistökielen.", "sma": "9 § Reeremedajven bäjngoelisnie aajnealmetjh reaktah utnieh såevmien-, meänkielin - jallh saemien gïelem provhkedh, njaalmeldh jïh tjaaleldh gaskesadtemh reeremebyjjesfaamoej ierine, dejtie mah aajnealmetje paarte lea jallh sijjiesadtje paarten sijjesne, jis ieriem maahta gïetedalleme sjidtedh såevmies barkijistie gie unnebelåhkoegïelem maahta."}}
+{"translation": {"fi": "Milloin tahansa voi kaikkea sattua.", "sma": "Gåess 'akt maahta maam akt deahpadidh"}}
+{"translation": {"fi": "Se lähettää ääniaaltoja, jotka palautuvat takaisin kehon eri kudoksista.", "sma": "Dïhte tjoejebaaroeh olkese seedtie maam dan mænngan organijste kråahpen sisnie reflekteeredh."}}
+{"translation": {"fi": "Samalla nenästä voi hellävaraisesti myös poistaa limaa.", "sma": "Aaj snoelkem aarjeleslaakan vuekine njuvvtielidh."}}
+{"translation": {"fi": "Raskauden kesto lasketaan viimeisten kuukautisten alkamispäivästä.", "sma": "Minngemes gujnielemmien voestes biejjie aalka ryöknedh jïh destie daajra man nåajsanvåhkoe sjædta."}}
+{"translation": {"fi": "Suomen, saamen ja meänkielen hallintoalueisiin kuuluvat myös Taalainmaan, Jämtlandin, Norrbottenin, Tukholman, Södermanlandin, Upplannin, Västerbottenin, Västmanlandin, Gävleborgin, Västernorrland, Örebro, Östergötland ja Länsi-Götanmaan maakäräjät.", "sma": "Såevmien, saemien jih meänkielin reeremedajviej sisjelisne aaj laantedigkh mah leah Dalarna, Gävleborg, Jämtland, Norrbotten, Stockholm, Södermanland, Uppland, Västerbotten, Västmanland, Västernorrland, Örebro, Östergötland jih aaj Västra Götalandsregijovnem."}}
+{"translation": {"fi": "kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä vaatii.", "sma": "tjïelth dïedtem utnieh maana- jih voereshoksem öörnedh abpe jallh bielietijjem unnebelåhkoegïeline jis naakene reeremedajvesne dam vaajta"}}
+{"translation": {"fi": "Rintaa puristetaan toisella levyllä niin, että rinnasta tulee melko litteä.", "sma": "Njammam jeatjah pleahtjojne deadta guktie pleahtjoeh sjædta."}}
+{"translation": {"fi": "Hoidoista voi olla pysyviä haittavaikutuksia, esimerkiksi impotenssi ja pidätyskyvyttömyys miehillä, joilla eturauhassyöpä ei milloinkaan olisi voinut kehittyä vakavaksi sairaudeksi.", "sma": "Båehtjierdimmijste impotensem jïh inkontinensem maehtieh almide sjïdtedh gusnie prostatacancere ij hinnh dan stoerre skaaram darjodh jïh ålvas skïemtjelassese evtiedidh."}}
+{"translation": {"fi": "Se, miten rukouksemme on muotoiltu, ei ole niin tärkeää.", "sma": "Ij dan vihkeles guktie rohkelibie."}}
+{"translation": {"fi": "Jos 60 vuotta täyttänyt on osallistunut gynekologiseen solunäytekontrolliin ja useat näytteet ovat olleet normaaleja, riski kohdunkaulan syövän kehittymiseen myöhemmällä iällä on hyvin pieni.", "sma": "Jis lea meatan orreme gynekologijen cellepryövenassevååksjemisnie jïh gellie normaale cellepryövenasside åtneme gosse 60 jaepieh illeme lea dan onne vaahra boernengåetietjeapohkecancerem åådtje dan mænngan."}}
+{"translation": {"fi": "Aborttia harkitseva voi myös soittaa itse suoraan aborttivastaanottoon ja varata ajan.", "sma": "Maahta aaj jïjtje ryöktesth abortedåastoevasse ringkedh jïh tïjjem dongkedh."}}
+{"translation": {"fi": "Tupakoinnin aloittamisen jälkeen kehossa voi nopeasti huomata tiettyjä vaikutuksia, esimerkiksi kunnon heikentymisen.", "sma": "Jis aalka rïevhkestidh dellie naan aath man dan varki aajhtsa, vuesiehtimmien gaavhtan nåakebe kondisjovnem åtna."}}
+{"translation": {"fi": "päämies, ja keskusten tehtävänä on harjoittaa", "sma": "Saemiedigkie edtja åejvie årrodh dejtie"}}
+{"translation": {"fi": "Ehkä raskaus on saanut alkunsa ihmisen kanssa, jonka kanssa ei halua lapsia.", "sma": "Kaanne dïhte gie ektesne nåajsan sjïdteme ij leah dïhte gie sæjhta maanadovvedh."}}
+{"translation": {"fi": "Oikeus käyttää meänkieltä, saamea tai suomea käsittää myös ne tuomioistuimet, joihin ensimmäisessä kappaleessa tarkoitetussa jutussa tai asiassa tehdystä tuomiosta tai päätöksestä valitetaan.", "sma": "Reakta såevmien - meänkielin - jallh saemien gïelem utnedh aaj dejtie dööpmestovlide gogkoe dåapmoem jallh nännoestimmiem dejnie aamhtesinie jallh ieresne mej bïjre voestes biehkesne klååkeme."}}
+{"translation": {"fi": "Näytettä koskevan vastauksen pitäisi tulla kuuden viikon kuluessa, mutta joskus voi kulua pidempi aika.", "sma": "Govhte våhkoej raejesne byöroe prieviem pryövenassevaestiedassine åådtjeme, mohte muvhtene maahta guhkebe tïjjem vaasedh."}}
+{"translation": {"fi": "Äänestyskortti lähetetään väestökirjoissa olevaan osoitteeseen.", "sma": "Gieleleahpam dov tjaalessäjjan sedtieh."}}
+{"translation": {"fi": "Kirkko haluaa olla yhteenkuuluvuuden, hengellisyyden ja Jumala-yhteyden kohtauspaikka, jossa on tilaa kysymyksille ja keskusteluille.", "sma": "Gärhkoe säjhta sijjie årrodh gyhtjelasside jih soptsestimmide, sijjie gusnie ektesne årrodh, voejkenem jih Jupmelem gaavnedh."}}
+{"translation": {"fi": "Työ liittyy eurooppalaiseen julistukseen sukupuolten tasa-arvosta paikallisella ja alueellisella tasolla.", "sma": "Barkoe lea ektesne Den europeiska deklarationen för jämställdhet mellan kvinnor och män på lokal och regional nivå."}}
+{"translation": {"fi": "Tarvittaessa he voivat auttaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi psykologiin tai lääkäriin.", "sma": "Jis daarpesje dïhte gïem råaka maahta viehkehte jeatjide gaskesadtedh vuesiehtimmien psykologe jallh dåaktere."}}
+{"translation": {"fi": "Jos näyte annetaan gynekologin vastaanotolla tai ehkäisyneuvolassa, näytteen ottanut on useimmiten vastuussa siitä, että tutkittava saa vastauksen.", "sma": "Jis pryövenassem vadteme gynekologedåastoevisnie jallh preventijvevierhtiedåastoevisnie dellie daamhtaj dïhte gie pryövenassem vaalteme gïen dïedte vaestiedassem vedtedh."}}
+{"translation": {"fi": "Terveydenhuollon ja sairaanhoidon potilaita koskevat tietyt säännöt ja oikeudet, jotka on hyvä tuntea.", "sma": "Goh patiente healsoe- jïh skïemtjehoksesne muvhtene njoelkedassh jïh reaktah gååvnesieh mah hijven jis dutnjien damtoes."}}
+{"translation": {"fi": "Valitset itse, kuinka aktiivisesti haluat osallistua omaan hoitoosi, mutta sinulla on aina oikeus omien toiveittesi kertomiseen.", "sma": "Vihkeles jis edtjh guarkedh jïh bieliem årrodh dov hoksesne. Jïjtje veeljh man aktijve sïjhth årrodh, mohte eejnegen nuepiem åtnah jiehtedh maam sïjhth."}}
+{"translation": {"fi": "Lista voi sisältää pieniä ja suuria asioita, jotka koskevat muun muassa omaa elämää, muita ihmisiä ja ympäristöä.", "sma": "Stoerre jïh smaave aatigujmie, jïjtje jieliemisnie, jeatjah persovnh, byjrese jïh jeatjah."}}
+{"translation": {"fi": "Abortin tekemiselle ei myöskään ole ikärajaa.", "sma": "Ij gååvnesh naan jaepieraaste abortem darjodh."}}
+{"translation": {"fi": "Voi myös olla avuksi kertomalla jollekin henkilölle, joka on koulussa töissä, jos huomaa jonkun joutuneen kiusatuksi.", "sma": "Maahta aaj viehkine årrodh jis dam jiehtedh jis aajhtsedh naaken irhkesåvva."}}
+{"translation": {"fi": "Hyvät yöunet voivat kuitenkin lievittää ahdistusta.", "sma": "Bene jis njaelkieslaakan åara dam ånnene."}}
+{"translation": {"fi": "paikannimiä ja saattaa vähemmistökielet näkyviksi", "sma": "unnebelåhkoegïeli årromh vuesiehtidh gäjnoe-tsïegli"}}
+{"translation": {"fi": "Tällaiset tunteet menevät usein ohi.", "sma": "Mohte alkohole maahta aaj vaahreles ovmessie vuekine årrodh."}}
+{"translation": {"fi": "Koska myös passiivinen tupakointi on vaarallista, tupakointi on kielletty ravintoloissa, kahviloissa, työpaikoilla ja julkisissa sisätiloissa.", "sma": "Dannasinie passijve rïevhkestimmie aaj lea feerlege ij leah luhpie rïevhkestidh beapmoehsijjine, barkoesijjine jïh byjjes sijjine gåetien sisnie."}}
+{"translation": {"fi": "Murrosiässä hikoilu lisääntyy, minkä vuoksi on tärkeää peseytyä joka päivä.", "sma": "Aalka aaj jienebe bïevestidh puberteetesne, dannasinie vihkeles fïerhten biejjien bïssede."}}
+{"translation": {"fi": "Sairaanhoitoneuvontaan voi soittaa koska tahansa.", "sma": "Maahta åålegh skïemtjehokseraeriestæmman ringkedh rååresjidh."}}
+{"translation": {"fi": "Keitä ei tule tutkia mammografialla?", "sma": "Gie ij edtjh mammografijine goerehtidh?"}}
+{"translation": {"fi": "Läheisyys ja hyväily saavat ihon, kielen ja huulet reagoimaan ja lähettämään aivoihin signaaleja, jotka kertovat sen tuntuvan hyvältä ja jännittävältä.", "sma": "Lïhke årrodh jïh jis naan datnem gaajesje dam dorje guktie njaltja, njoektjeme jïh bangsemh seahkarieh jïh signaalh aajlese seedtieh, daate damta gïeltegs jïh njaelkies-ligke."}}
+{"translation": {"fi": "Joskus kiusaaminen johtuu siitä, että kukaan aikuinen ei ota vastuuta siitä, että kaikki käyttäytyvät hyvin toisiaan kohtaan.", "sma": "Muvhtene irhkeme aalka gosse ij naan geerve lïhke gie dïedtem vaalta gaajhkesh vuerie vuekine sinsitniem dåemiedidh."}}
+{"translation": {"fi": "Usein testit otetaan virtsanäytteestä tai verikokeesta.", "sma": "Daamhtaj åådtje gadtje- jallh vïrrepryövemem vedtedh."}}
+{"translation": {"fi": "Abortti on kuin pieni synnytys, joka voi olla yhtä kivulias kuin normaali synnytys.", "sma": "Daate mahte seamma goh onne baersieldimmie jïh baektjede seammalaakan goh gosse baersieldidh."}}
+{"translation": {"fi": "On tärkeätä tietää, että PSA-arvon kohoaminen ei merkitse eturauhassyöpää.", "sma": "Vihkeles daajra jis jollebe PSA-vierhtiem åådtje ij seamma goh prostatacancere."}}
+{"translation": {"fi": "Näytteen ottotapa voi vaihdella hieman eri vastaanotoilla.", "sma": "Guktie pryövenassem vaalta maahta jeatjahtehtedh dåastoevistie dåastoevasse."}}
+{"translation": {"fi": "esikoulutoimintaan ja vanhustenhuoltoon kokonaan tai", "sma": "voereshokside abpe jallh åesielaakatjisnie såevmien"}}
+{"translation": {"fi": "Lapsen vanhemmalle kaste voi ilmentää kiitollisuutta siitä, että on saanut juuri tämän pienen ihmisen lapsekseen.", "sma": "Dutnjien eejhteginie laavkome maahta gyjhtelassh årrodh, datne eejhteginie dan onne almetjasse sjïdteme."}}
+{"translation": {"fi": "Muilla hoidonantajilla voi olla toiset taksat", "sma": "Jeatjah hoksevedtijh maahta jeatjah maaksoeh utnedh"}}
+{"translation": {"fi": "Valituksen voi tehdä useaan eri elimeen.", "sma": "Gååvnese ovmessie sijjieh gåabph maahta laejhtemem seedtedh."}}
+{"translation": {"fi": "Tavallisempaa on, että verenvuoto johtuu muusta syystä, esimerkiksi jännityksestä tai siitä, että ei ole riittävän kiihottunut.", "sma": "Mohte sïejhmebe barta jeatjah sjïekenistie, juktie dearkoes jallh ij leah nuekies ostesne."}}
+{"translation": {"fi": "Vanhemmille lapsille on saatavilla myös tabletteja.", "sma": "Båarasåbpoe maanide gååvnese aaj tabledth."}}
+{"translation": {"fi": "Ennen ensimmäisiä seksuaalisia kokeiluja toisen kanssa monet ovat harjoittaneet itsetyydytystä.", "sma": "Gujnelemmie lea dïhte verteme boernesgåeteste mij nïejth åadtjoeh puberteten raejeste."}}
+{"translation": {"fi": "Pojilla niitä muodostuu tavallisesti selkään ja hartioihin.", "sma": "Baernine daamhtemes rudtjesne jïh åelkine."}}
+{"translation": {"fi": "toimitusmaksuja, jotka peritään luotolla maksamisesta tai kotiin lähetettävästä laskusta.", "sma": "ekspedisjovnemaaksove, maam vaalta gosse kreditine maaksa jallh åådtje fakturam gåatan seedteme"}}
+{"translation": {"fi": "Ota mukaan vain välttämättömimmät tavarat ja pyydä omaisia viemään arvoesineet kotiin, jos olet tullut sairaalaan akuutin tilanteen seurauksena.", "sma": "Ajve meatan vaaltah mah daerpies jïh gihtjh dah åelieh jis dah maehtieh dov vaarenes gåatan vaeltedh jis datne akute skïemtjegåatan böötih."}}
+{"translation": {"fi": "Maakäräjäkunnan tulee edistää asukkaiden elinoloja ja elintapoja ja siten osaltaan lisätä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti jakautuvaa terveyttä.", "sma": "Laantedigke edtja, otnegi jielemetsiehkieh jïh jielemevuekieh evtiedidh, buerebe mïrrestalleme jïh seammavyörtegsvoetine juakeme healsojde evtiedidh."}}
+{"translation": {"fi": "Muutaman viikon kuluttua käydään mahdollisesti jälkitarkastuksessa.", "sma": "Naan våhkoeh dan mænngan muvhten aejkien åådtje bååstide båetedh."}}
+{"translation": {"fi": "Hoitoon pitää hakeutua välittömästi, jos lapsi on veltto, ei jaksa leikkiä eikä halua juoda tai on alle kuuden kuukauden ikäinen.", "sma": "Jis maana samhtjan, ij åajsoeh stååkedidh jïh ij sïjhth jovkedh jïh nuerebe enn govhte askh, edtja hoksem ryöktese bïeljelidh."}}
+{"translation": {"fi": "Esikouluun menevän lapsen on oltava niin pirteä, että hän jaksaa osallistua siellä kaikkeen toimintaan.", "sma": "Maanah aarehskuvlesne edtja dan vervesne årrodh guktie åajsoeh stååkedidh."}}
+{"translation": {"fi": "Mitään erityisiä valmisteluja ei tarvitse tehdä, mutta olisi hyvä pidättäytyä yhdynnästä ja voiteiden käytöstä sukupuolielimissä vuorokautta ennen tutkimusta.", "sma": "Ij daarpesjh maam akt sjïere åvtelhbodti darjodh, mohte hijven jis idtji boetjeme jallh såemies badtjam nåhtadamme dygnem goerehtimmien åvteli."}}
+{"translation": {"fi": "Läpi kirkon historian kaste on ollut näkyvä todiste siitä, että jokainen ihminen kuuluu Jumalan yhteyteen.", "sma": "Abpe gærhkoen histovrijisne dïhte laavkome fïerhten almetjen ektiedimmie Jupmelinie nænnoestamme."}}
+{"translation": {"fi": "Jos tutkittava on allerginen jollekin antibiootille, kuten penisilliinille, on tärkeää ottaa yhteyttä tutkimuksen suorittavaan klinikkaan tai vastaanottoon.", "sma": "Jis allergijen såemies såerhte antibiotikam, vuesiehtimmien gaavhtan penicilline, dellie vihkeles klinihkem jallh dåastoevassem gaskesadtedh gusnie goerehtimmiem edtja darjodh."}}
+{"translation": {"fi": "Työtä tehdään sekä sisäisesti että ulkoisesti.", "sma": "Dejnie dovne interneles jïh eksterneles barka."}}
+{"translation": {"fi": "Veressä on kuitenkin hieman myös vapaata, sitoutumatonta PSA:ta.", "sma": "Mohte gååvnese aaj onne veahka frijjes, ov-tjatneme PSA."}}
+{"translation": {"fi": "Koulujen ja työnantajien vastuulla on yrittää varmistaa, että jokainen tuntee olonsa turvalliseksi.", "sma": "Skuvli jïh barkoevedtiji skåltoe voejhkelieh darjodh guktie gaajhkh jearsoes demtieh."}}
+{"translation": {"fi": "TVL päättää myös kahdesta varavaihtoehdosta, joihin voi vaihtaa, jos kauden tuote loppuu.", "sma": "TLV aaj göökte reservealternatijvi bïjre bæjhkohte jis boelhken sæjjasadtje nåhka."}}
+{"translation": {"fi": "Näin on myös helppo huomata, jos kuukautiset ovat myöhässä.", "sma": "Dellie aaj aajhtsa jis gujnelemmie seentebe båata naan asken."}}
+{"translation": {"fi": "Valittavissa olevat ryhmät saa yleensä tietää omasta seurakunnastaan.", "sma": "Giejdie dåehkide gielem vedtedh maahtah siejmetji gärhkoetjåangkoen tjirrh daejredh."}}
+{"translation": {"fi": "Välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto on sekä päättävä että toimeenpaneva elin.", "sma": "Gärhkoeraerie mejtie dallegh veeljeme dah dovne nännoestimmie jih barkoe åårganh."}}
+{"translation": {"fi": "Kirjeäänen on oltava perillä viimeistään 14. syyskuuta.", "sma": "Dov prieviegielem tjoeverin skiereden 14b:n åvtelen utnedh."}}
+{"translation": {"fi": "Muuten solunäytteen tulkinta voi vaikeutua.", "sma": "Cellepryövenasse maahta ellien sjædta gïerve toelhkedh."}}
+{"translation": {"fi": "Lapsilla voi esiintyä tilapäistä korvasärkyä flunssan yhteydessä.", "sma": "Maanah maehtieh bieljie-naavlehtahkem åadtjodh gosse sovhtine."}}
+{"translation": {"fi": "Ahdistus voi aiheuttaa kehossa niin voimakkaita tunteita ja reaktioita, että henkilö uskoo kuolevansa tai tulevansa hulluksi.", "sma": "Gosse asvede maahta dan tjarki domtesh jïh reaksjovnh kråahpesne åadtjodh guktie maahta vïenhtedh edtja jaemedh jallh vuaralidh."}}
+{"translation": {"fi": "Silloin tutkimus aloitetaan ultraäänellä ja sitä täydennetään tarvittaessa mammografialla.", "sma": "Dellie pråvhka goerehtimmie ultratjoejine aalka jïh dan mænngan mammografijine jis daarpesje."}}
+{"translation": {"fi": "Valkovuoto pitää emättimen limakalvot kosteina, emättimen puhtaana ja suojaa infektioilta.", "sma": "Galkegh darjoeh guktie njevlieskïelth tsïnnesne måasodh, dah aaj darjoeh guktie tsïnnesne reejnes jïh infeksjovni vööste vaarjelieh."}}
+{"translation": {"fi": "Yleensä solunäytteenotoissa annetut näytteet säilytetään.", "sma": "Pryövenasse maam cellepryövenassevaaltemisnie veelti pråvhka vöörhkedh."}}
+{"translation": {"fi": "Tee lapsen olo mahdollisimman mukavaksi", "sma": "Voejhkele lyjhkedelaakan maanese darjodh"}}
+{"translation": {"fi": "Tytön raskaaksi tehneellä ei ole yksinoikeutta tehdä päätöstä abortista tai vauvan synnyttämisestä.", "sma": "Dïhte gie nïejtem nåajsan dorjeme ij reaktam utnieh oktegh sjæjsjalidh jis edtja abortem darjodh jallh maanam utniehtidh."}}
+{"translation": {"fi": "Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen vuoksi on lainvastaista.", "sma": "Luhpehts sjædta naakenem diskrimineeredh dan persovnen seksuellen syjhteden åvteste."}}
+{"translation": {"fi": "Tunnustelun jälkeen eturauhanen tutkitaan ultraäänellä.", "sma": "Dan mænngan prosatam ultratjoejen viehkine goerehtidh."}}
+{"translation": {"fi": "Perusteena on, että kenenkään ei tarvitse maksaa lääkkeestä enempää kuin välttämätöntä, jos on olemassa useampia samantyyppisiä, erihintaisia lääkkeitä.", "sma": "Dan sjïekenistie ij naan edtjh jienebe maeksedh enn daerpies jis gååvnesieh jienebh seamma såarhtesne ovmessie åeside."}}
+{"translation": {"fi": "1117 Vårdguiden - toimitus ja toimitusneuvosto on myös muokannut, tarkastanut ja hyväksynyt kaiken sisällön.", "sma": "Gaajhkh sisvege lea aaj gïetedamme, goerehtamme jïh dåhkasjahteme redaksjovneste jïh redaksjovneraereste 1177 Vårdguiden."}}
+{"translation": {"fi": "Tällöin on odotettava vähintään 10 päivää, ennen kuin PSA-näytettä kannattaa ottaa.", "sma": "Åådtje dellie vaenemes 10 biejjieh vuertedh åvteli PSA-pryövenassem vaeltedh."}}
+{"translation": {"fi": "Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat mielessä useammin, ja on tavallista pohtia, miltä ensimmäinen seksikokemus tuntuu.", "sma": "Jïjnjh ussjedieh daamhtajommes dejtie mah leah seksen bïjre jïh daamhtaj aalka funterdidh guktie edtja damtedh dan voestes aejkien gosse edtja mubpine seksem utnedh."}}
+{"translation": {"fi": "Riita eroaa kiusaamisesta kuitenkin siinä, että riidan osapuolet ovat suhteellisen tasaväkisiä ja suunnilleen yhtä ilkeitä toisilleen.", "sma": "Mohte tsællosne seamma veaksehke jïh mahte seamma væssjojes sinsitnide."}}
+{"translation": {"fi": "Jos korttia ei ole, on maksettava kaikki hoitokulut itse.", "sma": "Jis ij kåarhtem utnieh kaanne tjuara ellies hoksemaaksovem maeksedh."}}
+{"translation": {"fi": "Jos naiselta on poistettu koko kohtu toimenpiteessä, josta käytetään nimitystä totaali hysteerikottomia, hänen ei tarvitse käydä solunäytekontrolleissa, koska leikkauksessa on tuolloin poistettu myös kohdunnapukka.", "sma": "Jis abpe boernengåetiem operasjovnine laahpehtamme, maam gohtje hysterektomije, ij daarpesjh cellepryövenassevååksjemasse båetedh, dan gaavhtan boernengåetietappem aaj lea operasjovnine laahpehtamme."}}
+{"translation": {"fi": "Sen sijaan, että pohtisi menneisyydessä tapahtuneita epäonnistumisia, voi yrittää hyväksyä tapahtuneet asiat ja silloin koetut tunteet.", "sma": "Dan åvteste åssjelinie dabrene dan bïjre mah lin nåake aarebi jieliemisnie, maahta voejhkelidh mietedh dïhte lea deahpadamme jïh guktie dellie damti."}}
+{"translation": {"fi": "Ennen kuin keuhkot ovat kehittyneet täyteen mittaansa, ne ovat erityisen herkät savulle.", "sma": "Åvteli dah gablah skearkagieh tjuara dejtie tjeahpastalledh."}}
+{"translation": {"fi": "Hien ja nesteiden muodostuminen alkaa, mikä saa sukupuolielimet tuoksumaan erilaiselta kuin aiemmin.", "sma": "Bïevestahkh jïh jeatjah darjoeh tsåvhnoe jeatjahlaakan hopsoe goh aarebi."}}
+{"translation": {"fi": "Voit myös valita avohoitopaikan mistä tahansa Ruotsissa.", "sma": "Men maahtah aaj gaahpodehoksem veeljedh seamma saaht Sveerjesne."}}
+{"translation": {"fi": "Kaikki 23-50-vuotiaat naiset kutsutaan antamaan solunäyte joka kolmas vuosi.", "sma": "Gaajhkh nyjsenæjjah 23 jïh 50 jaepiej gaskem åadtjoeh gohtjemem cellepryövenassese fïerhten gåalmeden jaepien."}}
+{"translation": {"fi": "Tärinä saa aikaan signaalien siirtymisen aivojen sijaan suoraan penikseen.", "sma": "Dah firremh signaalh rïekte boetjese seedtieh, jïh ij aajlese."}}
+{"translation": {"fi": "Tekstin sisältö on 1177 Vårdguiden - toimituksen tarkastama ja hyväksymä.", "sma": "Gaajhkh sisvegh lea goerehtamme jïh dåhkasjahteme 1177 Vårdguiden redaksjovneste."}}
+{"translation": {"fi": "Näytettä ei tarvitse antaa, jos ei ole koskaan ollut yhdynnässä", "sma": "Dah gïeh eah seksem utnieh eah daarpesjh pryövenassem vedtedh"}}
+{"translation": {"fi": "1 § Tämä laki sisältää määräyksiä kansallisista vähemmistöistä, kansallisista vähemmistökielistä, hallintoalueista ja oikeudesta käyttää vähemmistökieltä hallintoviranomaisissa ja tuomioistuimissa sekä määräyksiä eräistä esikoulutoimintaa ja vanhustenhuoltoa koskevista velvollisuuksista.", "sma": "1 § Daennie laakesne leah njoelkedassh nasjovni - unnebelåhkoej - nasjovnen unnebelåhkoegïeli - reeremedajvi bïjre jïh reaktam unnebelåhkoegïelh utnedh reeremebyjjesfaamoe- jïh dööpmestovline dovne njoelkedassh ovmessie dïedti bïjre aarhskuvle-darjoemisnie jïh voereshoksesne."}}
+{"translation": {"fi": "Tämä pätee etenkin vanhempiin lapsiin, jotka makaavat paikoillaan.", "sma": "Voestenahkeste båarasåbpoe maanaj bïjre gïeh gællasjieh."}}
+{"translation": {"fi": "Jos kondomi on peniksen päällä, penis pitää vetää ulos ennen kuin erektio häviää kokonaan.", "sma": "Jis kondome boetjen nelnie galka dam olkese gïesedh gosse garres."}}
+{"translation": {"fi": "Joskus järjestetään myös erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe).", "sma": "Muvhtene aaj sjiere gieledåastoesijjie tsegksovveme."}}
+{"translation": {"fi": "Naisen rintojen koostumus ei ole tasainen.", "sma": "Nyjsenæjjan njammah ij leah jïebne konsistense."}}
+{"translation": {"fi": "Kondomi on varma suoja sekä seksitauteja että raskautta vastaan, jos sitä käytetään oikein, koko yhdynnän ajan ja joka kerta seksiä harrastettaessa.", "sma": "Kondome vihties vaarjelimmie tjoeleskïemtjelassi vööste jïh ij baavijehtjieh jis aajmoelaakan nåhtadidh, abpe tïjjem gosse dååkerdeminie jïh fïerhten aejkien gosse dååkerdeminie."}}
+{"translation": {"fi": "Solunäyte otetaan emättimen pohjan kohdunnapukasta, ja se voi osoittaa varhain mahdollisia solumuutoksia, jotka voisivat johtaa kohdunkaulan syöpään.", "sma": "Cellepryövenassem boernengåetientappeste vaalta jïh maahta aareh vuesiehtidh jis cellejeatjahtehtemh åtna mestie maahta boernengåetietjeahpohkencancerem åadtjodh."}}
+{"translation": {"fi": "Oireisina päivinä kannattaa myös nukkua riittävästi, ottaa rauhallisesti ja yrittää välttää stressiä.", "sma": "Aaj hijven eensilaakan åeredh jïh pryövoe lïegkedidh jïh ij raessesne dej biejjien gosse dejtie dåeriesmoeride damta."}}
+{"translation": {"fi": "Joskus saattaa olla päiviä, jolloin mikään ei huvita, mikään ei tunnu hauskalta tai mielessä pyörii monenlaisia asioita.", "sma": "Maahta vuesiehtimmien gaavhtan biejjieh åtna gosse ij maam akt åajsoeh, ij mïssŠakt luste jallh gosse jïjnjh tjoeperde."}}
+{"translation": {"fi": "Niistä, jotka käyvät monen vuoden aikana useita kertoja testeissä, noin yhdellä neljästä on sellainen PSA-arvo, jonka perusteella on aihetta tehdä lisätutkimuksia.", "sma": "Dejstie gïeh goerehtamme jïjnjh aejkieh jaepiej tjïrrh, medtie akte njealjiste PSA-vierhtiem åtna maam tjuara lïhkebe goerehtidh."}}
+{"translation": {"fi": "Kiusaamisen syynä voi olla myös se, että kiusaajasta tuntuu pahalta ja hän kostaa muille tunteakseen itsensä vahvemmaksi.", "sma": "Irhkeme aaj destie båata dïhte gie irhkie nåake damtedh jïh veaksahkåbpoe damta gosse jeatjah irhkie."}}
+{"translation": {"fi": "Tämä merkitsee, että lääkettä subventoidaan vain tietylle potilasryhmälle tai tietyn sairauden hoidossa.", "sma": "Dïhte sæjhta jiehtedh daalhkese lea subvensjovneradamme sjïere skïemtijedåahkan jallh edtja sjïere skïemtjelassem båehtjierdidh."}}
+{"translation": {"fi": "Tytöt voivat tuntea olonsa masentuneiksi ennen kuukautisia.", "sma": "Nïejth maehtieh biejjiej gujnelemmien åvteli hujnies sjïdtedh."}}
+{"translation": {"fi": "Äänivaltaisille jäsenille lähetetään äänestyskortti (röstkort) joka on perillä viimeistään 31. elokuuta.", "sma": "Datne gie gielem åadtjh vedtedh galka minngemes mietsken 31 b. n gieleleahpam gåatan åadtjome."}}
+{"translation": {"fi": "Jokainen päättää itse, kutsutaanko häntä nimityksellä bi, hetero vai homo.", "sma": "Jïjtje nænnoste jis sæjhta bi:em, heteroem jallh homoem gohtjesovvedh."}}
+{"translation": {"fi": "Voi myös käydä niin, että jollakin, jonka kanssa on harrastanut seksiä, on todettu seksitauti.", "sma": "Dïhte maahta aaj naemhtie årrodh naan gïejnie lea seksem åtneme lea testedamme jïh tjoeleskïemtjelassem åtna."}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi voidaan käyttää pienempää säteilyannosta kuin jos rintaa ei puristettaisi litteäksi.", "sma": "Aaj maahta vuelebe gadtjijhdovsem nåhtede jïlhts jis ij njammam dïedtelh."}}
+{"translation": {"fi": "Maakäräjäkunnan täytyy vaikuttaa siihen, että hoitorutiinit takaavat yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset olosuhteet kaikille potilaille.", "sma": "Laantedigkie edtja meatan årrodh hoksen rutijnh mïrrestalleme jïh seammavyörtegsvoeten tsiehkieh garanteredh gaajhkide patientidie."}}
+{"translation": {"fi": "Jos sairauden takia ei pysty itse tulemaan hartaustiloihin, pappi voi vierailla sairaan luona.", "sma": "Jis guhte skïemtjelassen gielhtie ij maehtieh rohkelimmietjïehtjelasse båetedh hearra maahta skïemtjelassen gåajkoe båetedh."}}
+{"translation": {"fi": "Ilmoitus tapahtumista, jotka voivat olla rikollisia, tehdään poliisille.", "sma": "Bæjhkoehtimmieh deahpadimmijste mah lea laaken vööste polijsese buakta."}}
+{"translation": {"fi": "Sairauskertomukseen merkitään kaikki tiedot saamastasi hoidosta.", "sma": "Journalesne gaajhkh bïevnesh dov hoksen bïjre maam åadtjoeh tjaeledh."}}
+{"translation": {"fi": "Kädet on silmätartuntojen ehkäisemiseksi pestävä huolella, jos joutuu olemaan flunssaisten keskuudessa.", "sma": "Juktie tjelmie-ovlemh heerrede hijven gïetede eensilaakan bæssa jis jïjnjh voengesne sovhtine."}}
+{"translation": {"fi": "Peniksen kasvu vaihtelee pojasta toiseen.", "sma": "Man jïjnje boetjem sjïdtede lea ovmessie persovneste persovnese."}}

valid/valid.fi-sme.json

@@ -0,0 +1,200 @@
+{"translation": {"fi": "Useimmat valtiot Pohjoismaat mukaan luettuina tuntuvat siis olevan valmiita hyväksymään sen, että alkuperäiskansojen oikeus itsemääräämiseen käsittää ainakin tietyt oikeudet maahan ja luonnonvaroihin.", "sme": "Eanaš stáhtat, maiddái davviriikkat, čájehit ieččaset leamen válbmašat buorrinváldit ahte eamiálbmogiid njuolggus iešmearrideapmái mieldesbuktá, goit-ge muhtin oliin, vuoigatvuođaid eatnamiidda ja luondduvalljiide."}}
+{"translation": {"fi": "Suomen saamelaiskäräjät on saanut tunnustusta toiminnastaan pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämiseksi ja ilmeisesti hyvien uutisten vastapainoksi tuli taas rakentaa skandaali.", "sme": "Suoma sámediggi lea ožžon dovddastusa doaimmastis davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideamis ja almmatge buriid ođđasiid vuostedeaddun galggai fas ráhkaduvvot skandála."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaismusiikkia opetettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa projektin aikana osana saamenkielen ja - kulttuurin linjan opintoja.", "sme": "Sámemusihka oahpahuvvui Sámi oahpahusguovddážis prošeavtta áigge sámegiela ja - kultuvrra linjjá oahpuid oassin."}}
+{"translation": {"fi": "Hyvää pääsiäistä kaikille blogini lukijoille!", "sme": "Buriid beassážiid buohkaide mu blogga lohkkiide!"}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät käsitteli vastauksessaan saamelaisen kulttuuriperinnön tilaa ja osallistumismahdollisuuksia julkiseen elämään.", "sme": "Sámediggi gieđahalai vástádusastis sámi kulturárbbi dili ja oassálastinvejolašvuođaid almmolaš eallimii."}}
+{"translation": {"fi": "Suomeen sopivia työkaluja vastuullisemman ja kestävämmän kaivostoiminnan mahdollistamiseksi.", "sme": "Suvdilis ruvkedoaimma fierpmádaga váimmusjoavkku bargun lea ee. ovddidit Supmii vuogas bargoneavvuid eambbo vásttolaš ja suvdilut ruvkedoaimma vejolažžan dahkama várás."}}
+{"translation": {"fi": "Kaivoslain nojalla myönnettävät luvat ovat voimassa kolme vuotta.", "sme": "Ruvkelága vuođul mieđihuvvon lobit lea vuoimmis golbma jagi."}}
+{"translation": {"fi": "Etenkin suurehkoissa taajamissa saamelaisten elinkeinorakenne muistuttaa nykyään varsin paljon enemmistökansan elinkeinorakennetta. Haja-asutusalueilla", "sme": "Dain guovlluin ássamat leat bieđgguid, lea luondu ain dattetge"}}
+{"translation": {"fi": "Ideaali tilanne olisi, että saamelaismusiikkia sisällytetään musiikin opetussuunnitelmiin koko Saamelaisalueella, ainakin enemmän kuin mitä se tätä nykyä tulee esiin musiikin opetuksessa.", "sme": "Ideála dilli livččii, ahte sámemusihkka váldojuvvošii sisa oahppaplánaide oppa sámeguovllus, goittotge eanet, go maid dat dál boahtá ovdan musihka oahpahusas."}}
+{"translation": {"fi": "Ensimmäisen lauseen mukaan saamelaisilla tulee olla oikeus alueiden jatkuvaan käyttöön", "sme": "geavahanvuoigatvuođa ásaheapmái. Vuosttaš čealkaga mielde sámiin galgá ain"}}
+{"translation": {"fi": "Norjakin katsoo saamelaisten olevan alkuperäiskansa, mikä käy ilmi siitä, että Norja on ratifioinut ILO:n yleissopimuksen nro 169, sekä siitä tosiasiasta, että perustuslain 110 a § ja koko saamelaislainsäädäntö perustuvat saamelaisten tunnustamiseen alkuperäiskansaksi, vaikka varsinaista käsitettä alkuperäiskansa ei käytetäkään.", "sme": "Norga lea dohkkehan ja fápmuibidjan ILO 169 ja dat oktan Norgga vuođđalága §110a:ain nannejit dan ahte Norga maid gudnejahttá sámiid eamiálbmogin, vaikke duoba\" eamiálbmot \" ii geavahuvvo dán oktavuođas."}}
+{"translation": {"fi": "'File name' playlist column name and token for playlist layouts", "sme": "'File name' playlist column name and token for playlist layouts"}}
+{"translation": {"fi": "käräjien kanssa edistää saamelaissymbolien näkyväksi tekemistä sellaisella tavalla, joka", "sme": "dan badjelii ahte sámi symbolat bohtet oidnosii dakkár vuogi mielde mas čuollu bures"}}
+{"translation": {"fi": "ihmisoikeussopimusta. Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva", "sme": "Eurohparáđi rápmakonvenšuvdna unnitloguid suodjaleami várás mii bođii"}}
+{"translation": {"fi": "Hän kiinnostui erityisesti sanoilla leikkimisestä ja teknisestä räpistä, kaikesta siitä mitä riimeillä voi saada aikaan.", "sme": "Sus lei erenomážit beroštupmi teknihkalaš ráppemii ja sániiguin stoahkamii, ja dasa maid ihkenassii sáhttá riimmain duddjot."}}
+{"translation": {"fi": "BSD License@ item license (short name)", "sme": "BSD- liseansa@ item license (short name)"}}
+{"translation": {"fi": "Valtioiden tulee välittömästi järjestää saamelaiskäräjille riittävä rahoitus, jonka turvin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan toteuttaa yhteisesti sovitut toimenpiteet.", "sme": "Stáhtat galget njuolgga ordnet sámediggái doarvái ruhtadeami, mainna dáid ulbmiliid juksama dihte sáhttá ollašuhttit oktasaččat sohppon doaibmabijuid."}}
+{"translation": {"fi": "Useat kansat voivat siten elää vieri vieressä yhteisellä tai osittain yhteisellä alueella ilman, että se horjuttaisi kaikkien kansojen itsemääräämisoikeuden ja valtioiden alueellisen koskemattomuuden välillä vallitsevaa tasapainoa. Alkuperäiskansoilla", "sme": "Eanet álbmogat sáhttet dainna lágiin orrut buohtalagaid oktasaš dahje sullii oktasaš territoriijas almmá dan dili áittekeahttá buot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođaid dássedeattu ja stáhtaid territoriijalaš integritehta. \""}}
+{"translation": {"fi": "Valtiovallan tulisi puuttua tähän, koska kunnan teksti lähenee minusta jo rikosnimikettä kiihottaminen kansanryhmää vastaan.", "sme": "Stáhta galggalii seahkanit dása, daningo suohkana deaksta lahkona mu mielas juo giktaleapmi álbmotjoavkku vuostá - rihkusnamahusa."}}
+{"translation": {"fi": "Alle kaksivuotiaille lapsille ei saa koskaan antaa yskänlääkettä ilman että on ensin ottanut yhteyttä lääkäriin.", "sme": "Vuollái guovttejahkásaš mánnái ii galgga goassege addit gosotdálkasa ovdalgo álggos lea váldán oktavuođa doaktáriin."}}
+{"translation": {"fi": "Päivän tapahtumiin osallistuu saamelaisnuoria ja - lapsia ympäri saamelaisaluetta.", "sme": "Sii čuojahit máŋggalágan musihkka, juiget ja sis leat maiddái teáhterčájáhusat."}}
+{"translation": {"fi": "Indeksin luomisloki: Label for button to close search index progress dialog after successful completion", "sme": "Label for button to close search index progress dialog after successful completion"}}
+{"translation": {"fi": "Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on vielä laatimisvaiheessa.", "sme": "Cármaduoddara dikšun- ja geavahanplána lea vel ráhkadanmuttos."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskulttuuria tulee suojella sellaisten kulttuuristen ilmaisujen käytöltä, jotka harhaanjohtavalla tavalla näyttävät olevan saamelaista alkuperää.", "sme": "Sámi kultuvra galgá leat suddjejuvvon dakkár kultuvrralaš ilbmademiid vuostái mat mahkáš leat sámiid iežaset."}}
+{"translation": {"fi": "kulttuurista ja kielellistä yhteistyötä eteläsaamen alueen pohjoisosassa. Yhteistyötä kohtaan", "sme": "viggamušaide oažžut áigái kultuvrralaš ja giellalaš ovttasbarggu lullisámi guovllu davimus oasis."}}
+{"translation": {"fi": "You are about to translate the 'TurnLeft' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it.", "sme": "You are about to translate the 'TurnLeft' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it."}}
+{"translation": {"fi": "AdakCity name (optional, probably does not need a translation)", "sme": "City in Alaska USA"}}
+{"translation": {"fi": "SuSE/ OpenSUSE@ label: listbox KDE distribution method", "sme": "@ label: listbox KDE distribution method"}}
+{"translation": {"fi": "1200 dpi, Valokuva, Väripatruuna, Valokuvapaperi", "sme": "1200 čd, fotografiija, ivdnekasseahtta, fotobábir"}}
+{"translation": {"fi": "\"Sopimuksessa on annettava mahdollisuudet seurata alkuperäiskansojen oikeuksissa kansainvälisellä tasolla tapahtuvaa kehitystä.", "sme": "\"Konvenšuvnnas fertejit vejolašvuođat addojuvvot čuovvut riikkaidgaskasaš álgoálbmotrievtti suorggi ovdáneami."}}
+{"translation": {"fi": "Oulun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksessa on kiintiö (2 paikkaa) syntyperäisille saamenkieliselle lastentarhanopettajahakijoille suomenkieliseen koulutukseen.", "sme": "Oulu universiteahta, oahpaheaddjiskuvlenlágádusas, lea earri (2 báikki) riegádeamis sámegielagiidda mánáidgárdeoahpaheaddjiohcciide suomagielat skuvlejupmái."}}
+{"translation": {"fi": "RifleCity name (optional, probably does not need a translation)", "sme": "City in Colorado USA"}}
+{"translation": {"fi": "\" On tärkeää että valtioneuvosto antoi vahvan tuen Ilo 169-sopimuksen ratifiointiprosessin jatkamiselle ja hallitusohjelman saamelaiskirjausten toteuttamiselle.", "sme": "\" Lea dehalaš ahte stáhtaráđđi attii nana doarjaga Ilo 169-soahpamuša ratifiserenproseassa joatkimii ja ráđđehusprográmma sápmelašáššiid girjema olašuhttimii."}}
+{"translation": {"fi": "Yle Sámi Radion ja sen ohjelmiston kehittäminen tulee saada monipuolisesti ohjatuksi.", "sme": "Yle Sámi radio ja dan prográmmaid gárgeheapmi galgá šaddat máŋggabeallásaččat stivrejuvvot."}}
+{"translation": {"fi": "Tästä kappaleesta ei ole tietojaThe value is not known", "sme": "Ii gávdnan dieđuid dán bihtá birraThe value is not known"}}
+{"translation": {"fi": "Tämä on tärkeä seikka, joka tulee tulevaisuudessa huomioida.", "sme": "Dát lea dehálaš ášši, man galgá boahtteáiggis váldit vuhtii."}}
+{"translation": {"fi": "Lääkärin täytyy tutkia kaikki muutokset", "sme": "Doavttir galgá dutkat buot rievdamiid"}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria.", "sme": "Lassin ráđđi galgá válmmaštallat daid sámedikki evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid."}}
+{"translation": {"fi": "Rahoitus on oikeusministeriön budjettiehdotuksen mukaan tarkoitettu käytettäväksi saamelaiskäräjien henkilöstön palkkojen tarkistukseen (14 000 euroa) ja ympäristöasioiden edistämiseen (86 000 euroa).", "sme": "Ruhtadeapmi lea vuoigatvuohtaministeriija bušeahttaevttohusa mielde dárkkuhuvvon adnojuvvot sámedikki bargiid bálkkáid dárkkistusa (14 000 euro) ja birasáššiid ovddideapmái (86 000 euro)."}}
+{"translation": {"fi": "Maanantaina osallistuin Lapin yliopiston 30-vuotisjuhlaseminaariin joka käsitteli saamelaisia.", "sme": "Mánnodaga oassálasten Lappi universiteahta 30-jagi ávvudanseminárii, mii gieđahalai sápmelaččaid."}}
+{"translation": {"fi": "Ruotsissa saamenkielinen opetus on lähinnä varmistettu 1990-luvulla perustetuilla, Ruotsin valtion ylläpitämillä saamelaiskouluilla, joita hallinnoi erityinen saamelaiskäräjien nimittämä saamelaiskoulujen hallintoelin ja jotka sijaitsevat saamelaisten perinteisillä poronhoitoalueilla.", "sme": "Ruoŧas sámegielat oahpahus lea lagamustá sihkkarastojuvvon 1990-logus vuođđuduvvon sámeskuvllaid bokte, maid jođiha Ruoŧa beale sámedikki nammadan Sámi skuvlastivra, ja mat leat sápmelaččaid árbevirolaš boazodoalloguovlluin."}}
+{"translation": {"fi": "Olin toivonut että jo nyt keväällä olisimme SPN:ssä voineet hyväksyä laajan ilmastopoliittisen ohjelman, mutta on luonnollisesta, että kolmen maan edustuksellisten elinten asian valmistelu ei voi olla kovin nopeaa ohjelmapoliittisissa kysymyksissä.", "sme": "Livččen sávvan ahte juo dál giđđat livččiimet sáhttán dohkkehit SPR:s viiddes dálkkádatpolitihkalaš prográmma, muhto diehttelas golmma riikka álbmotválljenorgánaid ášševálmmaštallan ii sáhte leat beare jođán prográmmapolitihkalaš gažaldagain."}}
+{"translation": {"fi": "Tapasin Nunavutissa laajasti eri viranomaisia.", "sme": "Deiven Nunavutas hui olu eiseválddiid."}}
+{"translation": {"fi": "Inarista lähdin kohti Helsinkiä vähemmistöasian neuvottelukunnan vuoden ensimmäiseen kokoukseen.", "sme": "Anáris dollejin Helsset guvlui veahádatáššiid ráđđádallangotti jagi vuosttaš čoakkámii."}}
+{"translation": {"fi": "Syrjivää mainontaa valvoo viranomaisena kuluttaja-asiamies.", "sme": "Vealaheaddji máidnuma gohcá virgeoapmahažžan golaheaddjiidáššeolmmoš."}}
+{"translation": {"fi": "olevan saamelaismääritelmän perusteella ole mahdollista vahvistaa, keistä henkilöistä", "sme": "sámedefinišuvnna vuođul mearridit mat olbmuid dat gullet dan jovkui mii lea sámi"}}
+{"translation": {"fi": "Jokainen sopimusvaltio nimeää yhden jäsenen ja jokainen sopimusvaltioiden saamelaiskäräjistä yhden jäsenen.", "sme": "Guhtege dán golmma stáhtas nammada ovtta áirasa, guhtege sámediggi ovtta áirasa."}}
+{"translation": {"fi": "Palvelimelle vietävien viestien siirron tila", "sme": "Sáddemin reivviid stáhtusa bálvái"}}
+{"translation": {"fi": "Erityisen iloinen olen siitä, että saamelaiskäräjät voi aloittaa täyspainoisesti huomioimaan nuorisoasioita saamelaiskäräjien työssä, koska käräjät on saanut esiselvitysrahaa nuorisolautakunnan / - valtuuston perustamiseksi saamelaiskäräjien yhteyteen.", "sme": "Earenoamaš ilus lean das, go sámediggi sáhttá álggahit dievasválddálaččat váldit vuhtii nuoraid áššiid sámedikki barggus, daningo sámediggi lea ožžon ovdačielggadanruđa nuoraidlávdegotti / - stivrra vuođđudeami várás sámedikki oktavuhtii."}}
+{"translation": {"fi": "Tämä komento muuttaa valitun tekstilohkon kommenteiksi. Merkit, jotka tarkoittavat yhden tai useamman rivin kommentointia, määritellään kunkin kielen korostusmäärittelyissä.", "sme": "Dát gohččun bidjá čielggadanmearkka (id) dálá linnjá dahje merkejuvvon teakstabihtá ovdii. Makkár mearkkat geavahuvvot lea definerejuvvon giela syntáksamerkendefinišuvnnas."}}
+{"translation": {"fi": "Pelin työkalurivi. NAME OF TRANSLATORS", "sme": "NAME OF TRANSLATORS"}}
+{"translation": {"fi": "Me tarvitsemme teitä, Euroopan neuvosto, rakentamaan rauhaa ja yhtenäisyyttä kuten kylmän sodan jälkeenkin.", "sme": "Mii dárbbahit din, Eurohpá Ráđđi, hukset ráfi ja oktilašvuođa dego galbma soađi maŋŋelnai."}}
+{"translation": {"fi": "Jos tietää, että lapsella on korvatulehdus, tälle voi antaa parasetamolia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Alvedonia tai Panodilia, tai ibuprofeenia sisältäviä lääkkeitä, esimerkiksi Ipreniä ja Ibumetinia.", "sme": "Jus diehtá ahte mánás lea bealljenávhllahat sáhttá addit gibuváidudan dálkasa mii siskkilda paracetamola, ovdamearkka dihte Alvedona ja Panodila, dehe dálkasa mii siskkilda ibuprofena, ovdamearkka dihte Iprena ja Ibumetiinna."}}
+{"translation": {"fi": "Lapsen on helpompi hengittää, jos hänen pääpuoltaan kohotetaan.", "sme": "Mánás lea álkit vuoigŋat jus dat oađđá oaivi badjin."}}
+{"translation": {"fi": "Pysyvä foorumi kiitti YK:n erityisraportoijaa Rodolfo Stavenhagenia ihmisoikeuksien puolesta tehdystä työstä.", "sme": "Bissovaš forum giittii ON:a sierraraporterejeaddji Rodolfo Stavenhagena su olmmošvuoigatvuođaid beales bargan barggus."}}
+{"translation": {"fi": "Opetusministerille luovutetut muistiot voi avata tästä:", "sme": "Oahpahusministtarii geigejuvvon muittuhančállagiid sáhttá rahpat dás:"}}
+{"translation": {"fi": "FaithCity name (optional, probably does not need a translation)", "sme": "City in South Dakota USA"}}
+{"translation": {"fi": "perinteisten saamelaisten taitojen ja kulttuurinilmausten säilyttämisestä ja kehittämisestä.", "sme": "virolaš sámi máhttu ja kultuvrralaš ilbmademit sáhttet seailut ja ovdánit. Árbevirolaš"}}
+{"translation": {"fi": "Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä saamelaiskäräjien hallinnossa.", "sme": "Láhkačálli váldobargun lea doaibmat sámiid vuoigatvuođaid guoski áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin sámedikki hálddahusas."}}
+{"translation": {"fi": ", että saamelaisten mahdollisuudet sopeutua ja vaikuttaa ilmastonmuutokseen ovat nykyisin vähäiset, koska Suomen valtio hallinnoi saamelaisten kotiseutualuetta.", "sme": ", ahte sápmelaččaid vejolašvuođat vuogáiduvvat ja váikkuhit dálkkádatrievdamii leat dán áigge unnit, daningo Suoma stáhta hálddaša sámiid ruovttuguovllu."}}
+{"translation": {"fi": "Kun puhutaan kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista puhutaan koko saamelaisesta kulttuurimuodosta.", "sme": "Go hubmojuvvo gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođain, de hubmojuvvo oba sámi kulturhámis."}}
+{"translation": {"fi": "On hyvin tärkeää, että selityksessä Suomen valtio sitoutuu toimeenpanemaan Ilo 169-sopimuksen velvoitteet täysmääräisesti \"II varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi.", "sme": "Lea hui dehalaš, ahte čilgehusas Suoma stáhta čatnasa ollašuhttit Ilo 169-soahpamuša geatnegasvuođaid dievasmearálaččat \"II várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitala."}}
+{"translation": {"fi": "Kilpailun 1. vaihe, joka käytiin idealuonteisena kilpailuna kulttuurikeskuksen arkkitehtonisen ja toiminnallisen konseptin löytämiseksi, päättyi 30.6. 2008, ja siihen tuli kaikkiaan 58 ehdotusta.", "sme": "Gilvvu 1. muddu, mii ollašuhttui idealundosaš gilvun kulturguovddáša arkitekruvralaš ja doaibmii evttohusa gávdnama várás, nogai 30.6. 2008, ja dasa dohte buohkanassii 58 evttohusa."}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi saamelaiskäräjät esitti, että ennen laskettua synnytysaikaa aiheutuvat asumiskustannukset tulisi saattaa Kelan korvauksen piiriin.", "sme": "Dasa lassin sámediggi evttohii, ahte ovdal rehkenastojuvvon riegádanáiggi dagahan orrungolut galggale biddjot álbmotealáhatlágádusa (Áel) buhttema ollái."}}
+{"translation": {"fi": "jäoikeuteen ja Sodankylään sekä Kemiin jäisi pysyvät sivukansliat.", "sme": "diggeriektái ja Soađegillái ja Gipmii bázále bissovaš oalgekansliijat."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät edustaa maan saamelaisia ja se valitaan yleiseen äänioikeuteen perustuvilla vaaleilla saamelaisten keskuudesta.", "sme": "Guhtege sámediggi galgá doaibmat sámi álbmoga beales riikkastis, ja dan golmma riikkas sámit geain lea dábálaš jienastanvuoigatvuohta, galget leat válljen Sámedikki."}}
+{"translation": {"fi": "koskevaa lainsäädäntöä, päätettiin maaoikeuksia koskevat kysymykset jättää lainvalmistelun", "sme": "sámiid kultuvrralaš autonomiijii, de válljejedje guođđit láhkaválmmašteami olggo"}}
+{"translation": {"fi": "Virheellinen asiakirja: ei tiedostoa \"maindoc. xml\"", "sme": "Gustohis dokumeanta: Fiila \" maindoc. xml \" ii gávdno"}}
+{"translation": {"fi": "Jatkoaika oli tarpeen, koska työ on vielä hyvin kesken eikä työryhmätyössä ole riittävästi huomioitu Suomen kansainvälisiä velvoitteita.", "sme": "Joatkkaáigi lei dárbbatlaš, daningo bargu lea báhuid gaskan eaige bargojoavkobargamis leat dárbahassii olu váldon vuhtii Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođat."}}
+{"translation": {"fi": "Tällä tavoin organisoitunakin perinnemusiikin opetuksessa tarvitaan ns. apupedagogi, apuopettaja tai koordinaattori, joka esim. huolehtii käytännön järjestelyistä ja tekee perinteenkantajalle mahdollisimman helpoksi luokkatilanteeseen tulemisen sekä toimii myös apuna opetustilanteessa.", "sme": "Vaikko oahpahuvvošiige dán vuogi mielde, de liikká dárbbašuvvo nd. veahkkepedagoga, veahkkeoahpaheaddji dahje koordináhtor, gii omd. fuolaha geavatlaš ordnemiin ja álkidahttá árbevieru máhtti boahtima luohkkálatnjii ja doaibmá maiddái veahkkin oahpahusdilálašvuođas."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät on saanut vuonna 2012 ensimmäisen esityksen alueen saamelaisilta paliskunnan jakamiseksi.", "sme": "Sámediggi lea ožžon jagi 2012 vuosttas evttohusa guovllu sámiin bálgosa juohkimis."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisten perusoikeussuoja ei ole toteutunut uuden kaivoslain toimeenpanossa.", "sme": "Sápmelaččaid vuođđoriektesuodji ii leat olláhuvvan oktege ođđa ruvkelága olláhuhttimis."}}
+{"translation": {"fi": "YK:n vuonna 1993 järjestämän ihmisoikeuskonferenssin tekemän linjauksen mukaisesti perusoikeudet ovat keskenään samanarvoisia, eikä niillä ole keskinäistä hierarkiaa. Mikään perusoikeuksista ei ole toista arvokkaampi.[1]", "sme": "Jagi 1993 ON lágidii olmmošvuoigatvuođaid konfereanssa mas mearriduvvui ahte buot vuođđovuoigatvuođat leat ovttaárvosaččat iige dain leat hierarkiija. Ii mihkkige vuođđovuoigatvuohta leat árvvoleappot go nubbi.[1]"}}
+{"translation": {"fi": "undefined type of a variable", "sme": "undefined type of a variable"}}
+{"translation": {"fi": "Juhlat jatkuvat Sajoksessa kaikille avoimena kulttuuri-iltana klo 20.00.", "sme": "Ávvudoalut joatkašuvvet Sajosis buohkaide rabas kultureahkediin dmu 20."}}
+{"translation": {"fi": "Lautakunta totesi ilolla, että stipendihakemuksia tuli paljon, eri alueilta ja monilta koulutusaloilta.", "sme": "Lávdegoddi gávnnahii iluin, ahte stipeandaohcamušat bohte ollu, sierra guovlluin ja máŋggain skuvlensurggiin."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisten alkuperäiskansalle tulee tunnustaa itsehallinto, joka koskee kansan oikeutta päättää luonnonrikkauksistaan.", "sme": "Dan botta Suopma galgá bissehit dakkár doaimmaid, mat sáhttet ovdagihtii váikkuhit negatiivvalaččat dáid čovdosiid dahkamii."}}
+{"translation": {"fi": "Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto sekä hallinnollisten tehtävien ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus.", "sme": "Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš allaskuvladutkkus ja hálddahuslaš bargguid ja sápmelaččaid guoskevaš vuoigatvuođalaš áššiid dovdan."}}
+{"translation": {"fi": "AftonCity name (optional, probably does not need a translation)", "sme": "City in Wyoming USA"}}
+{"translation": {"fi": "Pelkään aidosti hänen turvallisuutensa puolesta ja ihailen ja kunnioitan hänen rohkeuttaan ja periksiantamattomuuttaan saamelaisten oikeuksien puolustamiseksi.", "sme": "Balan duođalaččat su dorvvolašvuođa beales ja ovddošan ja gudnejahttán su jálluvuođa ja vuollánmeahttunvuođa sámiid vuoigatvuođaid bealušteamis."}}
+{"translation": {"fi": "Kuume on osa kehon puolustusjärjestelmää", "sme": "Feber lea oassi goruda bealuštusas"}}
+{"translation": {"fi": "Puheenjohtajana olisi voinut tietenkin siirtää yleiskokousta, mutta se olisi aiheuttanut kohtuutonta vaivaa sekä käräjäjäsenille että saamelaiskäräjien hallinnolle.", "sme": "Ságadoallin livččen dieđusge sáhttán sirdit dievasčoakkáma, muhto dat livččii dagahan bearehaga váivvi sihke diggeáirasiidda ja sámedikki hálddahussii."}}
+{"translation": {"fi": "Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista", "sme": "Čoahkkáigeassu prošeavtta ollašuhttimis ja bohtosiin"}}
+{"translation": {"fi": "'@ item: inlistbox Quote character option", "sme": "@ item: inlistbox Quote character option"}}
+{"translation": {"fi": "On myös ilman muuta pidettävä lähtökohtana, että vaatimus, jonka mukaan valtion viranomaisten tulee järjestää olosuhteet sellaisiksi, että saamelainen väestöryhmä voi turvata ja kehittää kulttuuriaan, käsittää myös niin kutsutun \" aineellisen kulttuuriperustan \", joka määritellään saamelaisen väestöryhmän kulttuurin ja elintapojen taloudelliseksi ja fyysiseksi perustaksi.", "sme": "Dás sáhttit maid eahpitkeahttá atnit vuođđun, ahte go stáhtaeiseválddiin gáibiduvvo, ahte sii galget láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámi álbmotjoavku sáhttá seailluhit ja ovddidit iežas kultuvrra, de dat gáibádus siskkilda maid nugohčoduvvon \"ávnnaslaš kulturvuođu \", mii čilgejuvvo sámi veahkadatjoavkku kultuvrra ja eallinvuogi ekonomalaš ja rumašlaš vuođđun."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät saa valtioneuvoston 21.10. sopimasta kolmannesta lisäbudjetista 50.000 euron lisärahoituksen toimintaansa.", "sme": "Sámediggi oažžu stáhtaráđi 21.10. soahpan goalmmát lassebušeahtas 50.000 euro lasseruhtadeami doaibmasis."}}
+{"translation": {"fi": "Miessin henkilökunta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, sillä henkilöstö on sitoutunut tehtäväänsä.", "sme": "Miessi bargoveahka lea lihkostuvvan dán barggus ovdamearkkalaččat, daningo bargoveahka lea čatnasan iežas bargui."}}
+{"translation": {"fi": "Poliittiseen toimintaan ja kokouksiin on varattu 11% varsinaisen toiminnan budjetista.", "sme": "Politihkalaš doibmii ja čoahkkimiidda lea várrejuvvon 11% aitosaš doaimma bušeahtas."}}
+{"translation": {"fi": "tehtävä selkoa työnsä tuloksista joulukuuhun 2005 mennessä.", "sme": "Lávdegoddi galgá vástidit iežas barggu ovddas maŋimusat juovlamánus 2005."}}
+{"translation": {"fi": "Kaikkien saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamelaisväestö elää kielenvaihdon kierteessä.", "sme": "Buot sámegielaid dilli lea fuolastuhtti ja sámit ellet giellamolsumis."}}
+{"translation": {"fi": "Suomi on saattanut yleissopimuksen osaksi", "sme": "Suopma lea inkorporeren konvenšuvnna, muhto Norga"}}
+{"translation": {"fi": "Tukholman lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät ovat yhdessä saaneet tehtäväkseen seurata, miten 1.1.2010 voimaan astunutta lakia kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä noudatetaan.", "sme": "Stockholma Leanastivra ja Sámidiggi galgaba ovttas atnit fuola got láhka nášuvnnalaš unnitloguid ja unnitlogugielaid birra, mii doaibmagođii ođđajagemánu 1. s beaivvi 2010, čađahuvvo."}}
+{"translation": {"fi": "Keskustelimme erityisesti saamelaiskäräjien ja kunnan välisestä yhteistyöstä ja kunnan saamenkielisistä palveluista.", "sme": "Ságastalaimet earenoamážit sámedikki ja sámi ruovttuguovllu suohkaniid ovttasbarggus ja Soađegili suohkana sámegielalaš bálvalusain."}}
+{"translation": {"fi": "BellevueCity name (optional, probably does not need a translation)", "sme": "City in Washington USA"}}
+{"translation": {"fi": "Lipunmyynti alkaa Sajoksen infossa tuntia ennen konsertin alkua.", "sme": "Bileahtaid vuovdin álgá Sajosa infos diibmu ovdal konseartta álggu."}}
+{"translation": {"fi": "moottorikelkan käytön tai asumispaikkamme perusteella.", "sme": "dehe orrunbáikki vuođul."}}
+{"translation": {"fi": "Neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi asianomaisen viranomaisen on varattava saamelaiskäräjille tilaisuus tulla kuulluksi ja neuvotella asiasta.", "sme": "Ollašuhttin dihte šiehtadallangeatnegasvuođa áššedoaimmaheaddji eiseválddit galget válmmaštit sámediggái vejolašvuođa oažžut áššiid gulaskuddamii ja šiehtadallat áššis dainna."}}
+{"translation": {"fi": "New LondonCity name (optional, probably does not need a translation)", "sme": "City in Connecticut USA"}}
+{"translation": {"fi": "Viimeisin päiväysSize of a message", "sme": "Size of a message"}}
+{"translation": {"fi": "maan- ja vedenkäyttö muodostaa perustan oikeuksille.", "sme": "ásaha vuoigatvuođaid, go siskkáldas njuolggadusat."}}
+{"translation": {"fi": "Ei voitu käynnistää gpg - ohjelmaa, ja hakea avaimia. Varmista, että gpg on asennettu, muuten haettujen resurssien varmennus ei ole mahdollista.", "sme": "Ii sáhte álggahit gpg ja viežžat olámuttus čoavdagiid. Dárkkis ahte gpg lea sajáiduhtton, muđui ii leat vejolaš verifiseret vižžon resurssaid."}}
+{"translation": {"fi": "Aiemmin kirjastobussi oli Norjan ja Ruotsin puolella sijaitsevien kuntien välinen", "sme": "Ovdal girjebusse lei norgalaš ja ruoŧŧilaš suohkaniid ovttasbargoprošeakta. Prošeakta"}}
+{"translation": {"fi": "Nido aina 3 arkin jälkeen", "sme": "Rievnnustit juohke 3. árkka"}}
+{"translation": {"fi": "Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS", "sme": "EMAIL OF TRANSLATORS"}}
+{"translation": {"fi": "Isoin ja tärkein asiakokonaisuus oli yli 10 vuotta valmisteltu, pohdittu ja keskusteltu saamen kieliyhteistyön uudelleenorganisointi.", "sme": "Stuorimus ja deháleamos áššeollisvuohta lei badjelaš 10 jagi válmmaštallojuvvon, suokkarduvvon ja ságastallojuvvon sámi giellaovttasbarggu ođđasitorganiseren."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisten edustuksesta muussa pohjoismaisessa yhteistyössä voidaan sanoa, että", "sme": "ja Ruoŧa sámi áššit čilgejuvvojit, divaštallojuvvojit ja gieđahallojuvvojit."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien ja valtion tulisi toiminnallaan ja rahoituksellaan mahdollistaa saamenkielinen vapaan sivistystyön opetus.", "sme": "Sámediggi ja stáhta galggašii doaimmain ja ruhtademiin dahkat vejolažžan sámegielat friija čuvgehusbarggu oahpahusa."}}
+{"translation": {"fi": "Neuvottelujen on määrä alkaa vuonna 2011, ja ne on tarkoitus saattaa päätökseen viiden vuoden kuluessa.", "sme": "Ráđđádallamat álggahuvvojit jagi 2011, ja ulbmilin lea geargat ráđđádallamiin viđa jagi áigge."}}
+{"translation": {"fi": "Viimeksi alkuviikosta tapasin Enontekiöllä saamelaisen, joka sanoi, että hänen on vaikea elää saamelaisena omalla kotiseudullaan.", "sme": "Maŋimus dál álgovahku deiven Eanodagas sápmelačča, gii dajai, ahte sus lea váttis eallit sápmelažžan iežas ruovttuguovllus."}}
+{"translation": {"fi": "Sopimusta on täydennetty ja muutettu lisäpöytäkirjoilla.", "sme": "Soahpamuš lea dievasmahtton ja rievdaduvvon lassibeavdegirjjiin."}}
+{"translation": {"fi": "lääninhallitukset ja erityiset lainsäädännön nojalla perustetut laitokset, jotka eivät ole", "sme": "suohkaniid ja fylkkasuohkaniid Norggas, leanastivrra Suomas ja sierra lágádusaid mat"}}
+{"translation": {"fi": "laavustelu, retket, tapaamiset, vierailut ja tapahtumat", "sme": "reaissut, deaivvadeamit, galledallamat ja dáhpáhusat"}}
+{"translation": {"fi": "Pohjoismaiden ehdotuksen mukaan alleviivattu teksti siirretään siihen alkuperäiskansajulistuksen osaan, jossa käsitellään erityisesti oikeutta itsemääräämiseen, kun taas jäljelle jäävä teksti on sisällytettävä niihin alkuperäiskansajulistuksen artikloihin, joissa käsitellään maaoikeuksia.", "sme": "Davviriikkat árvalit ahte vuolláisárgojuvvon gurggástat sirdo julggástusas dan oassái mii erenamažit guoská iešmearrideapmái, go fas teaksta mii dákko báhcá, biddjo ártihkkaliidda mat gieđahallet eanavuoigatvuođaid."}}
+{"translation": {"fi": "Ville Paso Alkuperäiskansojen elokuvakeskus Skábman tapahtumakoordinaattori", "sme": "Ville Paso Eamiálbmogiid filbmaguovddáš Skábma dáhpáhuskoordináhtor"}}
+{"translation": {"fi": "Kesäkuun ensimmäisellä viikolla suuntasin Kautokeinon ja Inarin kautta Helsinkiin.", "sme": "Geassemánu vuosttaš vahku dollejin Guovdageainnu ja Anára bakte Helssegii."}}
+{"translation": {"fi": "Monikulttuurisessa yhteisössä ihmisen osaa toimia yhteisössä vallalla olevien normien mukaisesti ja sopeutuu menettämättä persoonallisia ominaisuuksiaan ja kulttuuriaan.", "sme": "Máŋggakultuvrralaš servodagas olmmoš máhttá doaibmat servodaga norpmaid mielde ja vuogáiduvvá iežas persovnnalašvuođa ja kultuvrras manakeahttá."}}
+{"translation": {"fi": "Näytä KOrganizer- ohjelmassa@ info: whatsthis", "sme": "@ info: whatsthis"}}
+{"translation": {"fi": "Näytä erilliset ikkunatNAME OF TRANSLATORS", "sme": "NAME OF TRANSLATORS"}}
+{"translation": {"fi": "Vaikka työryhmä on perustettu väliaikaiseksi, se on käytännössä kiinteä osa koko sopimusta.", "sme": "Vaikke bargojoavku lea vuođđuduvvon gaskaboddosažžan, dat lea geavatlaččat olles soahpamuša giddes oassi."}}
+{"translation": {"fi": "Lisää kansioThe Name is not known", "sme": "Lasit máhppaThe Name is not known"}}
+{"translation": {"fi": "itsemääräämisoikeus ei saa vahingoittaa tai uhata valtion alueellista koskemattomuutta.", "sme": "iešmearridanvuoigatvuohta čađahuvvo álbmotrievtti mielde. Erenoamáš lea ahte"}}
+{"translation": {"fi": "oikeus ylläpitää, suojella ja kehittää aiempia, nykyisiä ja tulevia kulttuurisia", "sme": "ovddidit daid, ja sis lea vuoigatvuohta seailluhit, suddjet ja ovddidit ovddeš, dáláš ja"}}
+{"translation": {"fi": "Tätä kirjasinta käytetään aina kun tarvitaan tasaleveyksistä kirjasinta.", "sme": "Dát fonta geavahuvvo gos dárbbašuvvo fonta mas buot mearkkat leat seamma govdat."}}
+{"translation": {"fi": "Kirkon jäsenenä voit olla tukemassa sen kehitystä ja saat osallistua kirkon työhön rakkauden, ihmisarvon ja laadukkaan elämän puolesta.", "sme": "Sáhttá leat unna lávlunjovkkožis gilážis, rihpaskuvllas dehe ruhtačoaggimis Ruoŧa girku riikkaidgaskasaš doarjja- ja ovdáneamebargui."}}
+{"translation": {"fi": "peruskirjan tarkoituksena on suojella vähemmistökieliä ja siten ylläpitää eurooppalaisen", "sme": "ulbmáda gáhttet unnitlohkogielaid vai dainna lágiin bisuhuvvo šláddjes eurohpalaš"}}
+{"translation": {"fi": "Erkki Lumisalmi, Asko Länsman ja Heikki Paltto olivat etukäteen ilmoittaneet estyvänsä osallistumasta kokoukseen hyväksyttävien syiden vuoksi.", "sme": "Erkki Lumisalmi, Asko Länsman ja Heikki Paltto ledje ovddalgihtii ilmmuhan ahte eai beasa oassálastit dohkálaš ákkaid geažil."}}
+{"translation": {"fi": "Sarjassa on aiemmin julkaistu kuudennen luokan oppikirja ja työkirja.", "sme": "Ráiddus lea ovdal almmustahtton guđát luohká oahppagirji ja bargogirji."}}
+{"translation": {"fi": "Jäämeren radasta ja Pohjois-Suomen kehittämisestä Lapin radio kertoi tällä viikolla työ- ja elinkeinoministeriön asettaman Itä- ja Pohjois-Suomen tulevaisuutta pohtivan työryhmän työstä.", "sme": "Jiekŋameara ruovderáŧis ja Davvi-Suoma gárgeheamis Davvi-Suoma suomagiel guovloradio, Lapinradio, muitalii dán vahku bargo- ja ealáhusministeriija ásahan bargojoavkku barggus, mii galgá suokkardit Nuorta- ja Davvi-Suoma boahtteáiggi."}}
+{"translation": {"fi": "Koko sarjan on määrä valmistua pohjoissaamen kielellä tulevaan kevätlukukauteen mennessä.", "sme": "Olles davvisámegielat ráidu galgá gárvánit boahttevaš giđđalohkanbaji rádjái."}}
+{"translation": {"fi": "keinot ovat \"asianmukaisia ja tarpeellisia \".", "sme": "ollašuhttima vuogit leat \"soahppevaččat ja dárbbašlaččat.\""}}
+{"translation": {"fi": "Napsauta tästä muuttaaksesi sovelluksen suoritustapaa, käynnistymisestä annettavaa palautetta, D- Bus- valintoja tai ajakseesi sen toisena käyttäjänä.", "sme": "Coahkkal dása vai muddet: man láhkai prográmma vuodjejuvvo, álggahan- feedback, D- Bus- molssaeavttuid dahje geavaheaddjin man namas vuodjejuvvo."}}
+{"translation": {"fi": "Kööpenhaminan kokoustunnelmia Tänne Kööpenhaminaan on välittynyt tietoja saamelaiskäräjien yleiskokouksesta, ja ilmeisesti kokous on sujunut kuten ennenkin, oppositio myrskytessä, hyökätessä ja junnatessa tahallisesti.", "sme": "Københavnna čoakkándovdamušat Deike Københavnii leat ollen dieđut sámedikki dievasčoakkámis, ja almmatge čoakkán lea mannan dego ovdalnai go opposišuvdna lea dego dábálaččat vásedin storbmen, fallehan ja ájihan."}}
+{"translation": {"fi": "Älä myöskään anna lapselle kevytjuomia, koska ne eivät sisällä lainkaan sokeria.", "sme": "Ale atte gehpesjuhkosiidge daningo dain ii leat sohkar obanassiige."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskulttuurikeskus Sajos valmistuu käyttöön tammikuussa 2012 Inarin kirkonkylään, luon-noltaan ainutlaatuisen Inarijärven rannalle.", "sme": "Sámekulturguovddáš Sajos gárvána atnui ođđajagimánus 2012 Anára kirkosiidii, luonddus dáfus áidnalunddot Anárjávrri gáddái."}}
+{"translation": {"fi": "Kuvassa ovat allekirjoittanut, ruhtinas Albert II, ruhtinatar Charlene ja Juha Magga.", "sme": "Govas leat mun, fursta Albert II, prinseassa Charlene ja Heaikka Josába Juhá."}}
+{"translation": {"fi": "Tällaista rakennetta en voinut hyväksyä, koska se on työryhmän toimeksiannon vastainen, yksipuolinen erityisesti vesivoiman osalta ja hämärtää työryhmän toimeksiantoa sekä herättää epäluottamusta kansalaisten keskuudessa politiikkaa kohtaan.", "sme": "Dákkár ráhkadusa in sáhttán dohkkehit, daningo dat lea bargojoavkku bargogohččosa vuostá, ovttabealálaš dat lea earenoamážit čáhcefámu buohta ja sevnnjodahttá bargojoavkku bargogohččosa ja dasa lassin dagaha eahpeluohttámuša olbmuid siste politihka guovdu."}}
+{"translation": {"fi": "Bopomofo- lisämerkkejäKCharselect unicode block name", "sme": "Bopomofo, viiddidusatKCharselect unicode block name"}}
+{"translation": {"fi": "Brysselistä suuntasin suoraan Inariin saamelaiskäräjien hallituksen kokoukseen.", "sme": "Brysselis dollejin njuolga Anárii sámedikki stivrra čoakkámii."}}
+{"translation": {"fi": "Valtioneuvoston uusi linjaus on helpotus saamelaiskäräjille ja ennen kaikkea osoitus siitä, mitä edunvalvonnalla voidaan saada aikaan.", "sme": "Stáhtaráđi ođđa linnjen lea helpen sámediggái ja ovddemusat duođaštus das, ahte beroštumiid bearráigeahččamis sáhttá oažžut áigái oluge."}}
+{"translation": {"fi": "Kansliapäällikkö kertoi blogissaan syynä olevan uusiutuvan energiapaketin rahoitus.", "sme": "Kansliijahoavda muitalii bloggastis, ahte čuohppama ággan lea ođasnuvvi energiijabáhka ruhtadeapmi."}}
+{"translation": {"fi": "Tenon kalastusperinteisiin kuuluvat nykyisin kielletyt poikkipato, tuulastus ja kullenuottaus sekä vielä käytössä olevat potku- ja mertapato, verkkopyynti seisovalla verkolla, nuottaus, kulkuttaminen eli ajoverkolla kalastus, ja vapa- ja viehekalastus.", "sme": "Deanu guollebivdoárbái gullet dán áigge gildojuvvon rastábuođđu, duhastus ja goldin sihke velá ain geavahusas joddo- ja meardebuođđu, fierbmebivdu orru firpmiin, nuohttun, golgadeapmi dahje áhpegolgadan bivdu, ja stággo- ja vuoggabivdu."}}
+{"translation": {"fi": "Sinulla ei ole luku - / kirjoitusoikeuksia lähtevät- kansioosi.", "sme": "Dus ii leat lohkan - / čállinvuoigatvuohta du olggosboksamáhppii."}}
+{"translation": {"fi": "Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevaa prosessia päätettiin kuitenkin jatkaa Norjan puheenjohtajuuskaudella 2009 selvittämällä, millä tavoin mahdolliset sopimusneuvottelut tulisi käytännössä toteuttaa.", "sme": "Mearriduvvui goittotge, ahte Davviriikkalaš sámesoahpamuša guoskevaš proseassa jotkojuvvo Norgga ságajođiheaddjiáigodagas 2009 dan láhkai, ahte čielggaduvvo mo vejolaš soahpamušráđđádallamiid galggašii geavatlaččat ollašuhttit."}}
+{"translation": {"fi": "Itämerensuomalaisista kielistä suurimpia ovat suomi ja viro.", "sme": "Nuortamearasuopmelaš gielain stuorámusat leat suoma- ja esttegiella."}}
+{"translation": {"fi": "Enontekiön kunnanvaltuusto on käsitellyt ei-julkisena päätöksen hankkia maata Lätäsenon alueelta Nokia Assert managementilta.", "sme": "Eanodaga suohkana alimus stivra lea gieđahallan čiegusin mearrádusa háhkat eatnama Leahtaseanu viidodagas Nokia Assert Managementas."}}
+{"translation": {"fi": "Kuten edellä on selostettu, ihmisoikeuskomitea on lukuisissa tilaisuuksissa lausunut, että CCPR:n 27 artikla ja 1 artikla käsittelevät toisiaan lähellä olevia oikeuksia, vaikka oikeussubjektit ovatkin erilaiset (yksilöt verrattuina kansoihin).", "sme": "1 gieđahallet lagaš vuoigatvuođaid, vaikke gal sierralágán gearretsubjeavttaiguin (ovttatolmmoš álbmoga ektui)."}}
+{"translation": {"fi": "Asialista oli laaja, ja tiedottamisvastuu on aina neuvoston puheenjohtajalla, minkä johdosta en käsittele kokousta tätä laajemmin.", "sme": "Áššelistu lei viiddis, ja dieđihanovddasvástádus lea ráđi ságadoallis, man dihte in gieđahala čoakkánáššiid dađi viiddibut."}}
+{"translation": {"fi": "Symbolista linkkiä ei voitu luoda", "sme": "Ii sáhttán ráhkadit symbolalaš liŋkka"}}
+{"translation": {"fi": "BolognaCity name (optional, probably does not need a translation)", "sme": "City in Northwest Territories Canada"}}
+{"translation": {"fi": "Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS", "sme": "Børre GaupEMAIL OF TRANSLATORS"}}
+{"translation": {"fi": "viedä suoraan korkeimman oikeuden käsiteltäviksi.", "sme": "mearrádusaid lea vejolaš váidalit njuolga Alimusriektái."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien hallitus antoi 17-sivuisen lausunnon Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemasta hallituksen esityksestä porotalouden- ja luontaiselinkeinojen rahoituslaista (POLURA) kokouksessaan 28.5.2009.", "sme": "Sámedikki stivra attii 17-siidosaš cealkámuša Eana- ja meahccedoalloministeriija válmmaštallan ráđđehusa evttohusas boazodoallo- ja luondduealáhusaid ruhtadanlágas (POLURA) čoahkkimis 28.5.2009."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät on hyvin tyytymätön lakitekstiin ja sen sisältämiin asiavirheisiin ja tekstistä välittyvään asenteellisuuteen saamelaisporonhoitoa kohtaan.", "sme": "Sámediggi lea oalle duhtameahttun láhkateks-tii ja dan sisttisdoallan áššefeaillaide ja teavsttas vuhtton jurddašanvuohkái sámeboazodollui."}}
+{"translation": {"fi": "Funktio TAN () palauttaa x: n tangentin, kun x on annettu radiaaneina.", "sme": "TAN () - funkšuvdna dieđiha x variábela tangeanssa, ja x dieđihuvvo radiánan."}}
+{"translation": {"fi": "Elämme aikaa, jossa tapahtuu suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia hyvinkin nopeasti.", "sme": "Mii eallit áiggi, mas dáhpáhuvvet stuora ekonomalaš dehege ruđalaš ja servodatlaš nuppástusat hui jođánit."}}
+{"translation": {"fi": "Veikko miettii hetken ja lausahtaa sitten omat terveisensä nuorille poromiehille: \"Vähitellen sitä oppii, ei sitä ole paljon neuvomista.", "sme": "Veikko smiehtada oatnelanbotta ja cealká iežas dearvvuođaid nuorra badjealbmáide: \"Gal olmmoš vehážiid mielde oahppá, ii das leat nu ollu rávvemuš."}}
+{"translation": {"fi": "Tämän yhteyskäytännön kanssa ei voida määritellä koneen nimeä. Käytä sen sijaan muotoa audiocd: /.", "sme": "It sáhte meroštit guossoheaddji dáinna protokollain. Geavat baicce \" audiocd: / \" - formáhta."}}
+{"translation": {"fi": "kansan merkittävät elämänalueet, ja vaikka yksittäiset perusperiaatteet ovatkin suurelta osin", "sme": "dáfus olles álbmoga stuorra eallinsviidodagaid, ja vaikko muhtun vuođđudeaddji"}}
+{"translation": {"fi": "PorttiCity name (optional, probably does not need a translation)", "sme": "City in Quebec Canada"}}
+{"translation": {"fi": "Nämä ehdotukset lisäävät saamelaiskäräjien mahdollisuutta kehittää omaa toimintaansa nykyistä tarkemmin.", "sme": "Dát evttohusat lasihit sámedikki vejolašvuođa gárgehit iežas doaimma dáláža buorebut."}}
+{"translation": {"fi": "Neljä vapautta (engl. Four Freedoms) olivat neljä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltin vuonna 1941 esittelemää vapautta, jotka hänen mukaansa kuuluivat kaikille maailman ihmisille. Roosevelt esitteli vapaudet 6. tammikuuta 1941 Kansakunnan tila -puheessaan Yhdysvaltain kongressille. Vapaudet ovat:", "sme": "Njeallje friddjavuođa dahje njeallje luomusvuođa (eaŋgalasgillii: Four Freedoms) ledje njeallje friddjavuođa maid Amerihká ovttastuvvan stáhtaid 32. presideanta Franklin D. Roosevelt čilgii vuosttaš geardde ođđajagimánu 6. b. 1941 Našuvnna dilli -ságastis Amerihká ovttastuvvan stáhtaid kongressii. Su mielde dan friddjavuođat gullet buot olbmuide máilmmis. Luomusvuođat leat:"}}
+{"translation": {"fi": "Jos ripuloivaa lasta imetetään, imetystä voi jatkaa normaaliin tapaan.", "sme": "Jus mánás lea luhčadávda ja jus mánná njamahuvvo jotkojuvvo njamaheapmi dego ovdal."}}
+{"translation": {"fi": "Tämän rahoituksen kohteena on myös saamelainen lastenkulttuurikeskus ja vuoden budjetti kasvaa 15 000 eurolla.", "sme": "Dát ruhtadeapmi guoská maiddái sámi mánáidkulturguovddáža ja jagi bušeahtta lassána 15 000 euroin."}}
+{"translation": {"fi": "Tunnetuin seita on Inarin kunnassa sijaitseva Ukonsaari.", "sme": "Beakkán sieidi lea Anára gielddas Áijihsuálus."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus-, valvonta- ja valtionaputehtävät siirretään saamelaiskäräjille saamelaiskäräjien esi-tyksen mukaisesti.", "sme": "Sámediggi evttoha, ahte sámegielat sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusaid ruhtadan-, gohcin- ja stáhtadoarjjabarggut sirdojit Sámediggái Sámedikki evttohusa mielde."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät on lausunnossaan 12.3.09 vaatinut selonteon kääntämistä saameksi.", "sme": "Sámediggi lea cealkámušastis 12.3.09 gáibidan čielggadeami jorgaleami sámegillii."}}
+{"translation": {"fi": "\"Ruotsin säännökset eivät täytä yleissopimuksen vaatimusta, jonka mukaan saamelaisilla tulee olla todellinen mahdollisuus saada maa-alueita koskevat vaatimuksensa käsitellyiksi.", "sme": "\"Ruoŧŧilaš njuolggadusaid dáfus, de dat eai ollašuhte konvenšuvnna gáibádusaid das, ahte sámiin galgá leat duohta vejolašvuohta oažžut iežaset eanangáibádusaid doallevašvuođa iskkaduvvot."}}
+{"translation": {"fi": "Nopea katastrofiapu, pitkän tähtäimen kehitys, taistelu oikeudenmukaisuuden puolesta ja yli sata vuotta yhteistyötä kirkkojen kanssa Afrikassa ja Aasiassa.", "sme": "Jođánis roassoveahkki, guhkálaš ovdáneapmi, rahčamuš vuoiggalašvuođa ovdii ja eanet go čuohtejahkásaš ovttasbargu girkuiguin Afrihkás ja Asias."}}
+{"translation": {"fi": "Olen saanut monia yhteydenottoja saamelaisilta, jotka kokevat, ettei heillä ole tulevaisuutta omalla kotiseudullaan, eivät uskalla toimia, liikkua tai harjoittaa elinkeinojaan vapaasti ilman pelkoa, kiusaamista tai ulkoista uhkaa.", "sme": "Lean ožžon máŋggaid oktavuohtaváldimiid sápmelaččain, geat vásihit, ahte sis ii leat boahttevuohta iežas ruovttuguovllus, sii eai duostta doaibmat, lihkadit dehe bargat ealáhusaiguin lupmosit almmá balu, givssideami dehe olgguldas uhki haga."}}
+{"translation": {"fi": "Strategia pitää sisällään hyvin merkittäviä ja tärkeitä päätöksiä Suomen saamelaisille.", "sme": "Strategiija doallá sisttis hui mearkkašahtti ja dehálaš mearrádusaid Suoma sápmelaččaide."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä kerätään tilastoa saamelaisten määrästä kotiseutualueen kunnissa, kotiseutualueen ulkopuolella ja ulkomailla.", "sme": "Sámedikki válggaid oktavuođas čoaggit statistihka sápmelaččaid lohkomearis ruovttuguovllu gielddain, ruovttuguovllu olggobealde ja olgoriikkain."}}
+{"translation": {"fi": "Havaintomuistiinpanot kohteesta: Move the telescope to an object or location", "sme": "Move the telescope to an object or location"}}
+{"translation": {"fi": "Artikla 8. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto valitsee yhteishallituksen jäsenten joukosta presidentin ja kaksi varapresidenttiä.", "sme": "Artikkel 8 Sámi parlamentáralaš ráđđi vállje iežas presideantta ja guokte várrepresideantta oktasašstivrra lahtuid gaskkas."}}
+{"translation": {"fi": "Hän laulaa ja joikaa joka päivä myös työssään lastenhoitajana saamenkielisessä päiväkodissa Rovaniemellä.", "sme": "Son lávlu ja juoigá juohke beaivve maiddái barggustis mánnádikšun sámegielat beaiveruovttus Roavvenjárggas."}}
+{"translation": {"fi": "tietyt käyttötarvikkeet, joita tarvitaan lääkkeiden saattamiseksi elimistöön ja lääkityksen omavalvontaan, kuten verensokerin mittaukseen käytettävät liuskat, ovat maksuttomia", "sme": "ii dárbbat máksit maidege atnugálvvuin mat dárbbahuvvojit buvttihit gorudii dálkasiid ja ieš kontrolleret dálkkodeami, ovdamearkka dihte sákkiid varasohkkaramihtideapmái"}}
+{"translation": {"fi": "On kuitenkin todennäköistä, että jonkinlaisia uusia linjauksia Metsähallituksen hallintomallista tehdään jo tänä syksynä, ja saamelaiskäräjien on huolehdittava siitä, että linjauksissa huomioidaan ILO-sopimuksen ratifiointi.", "sme": "Lea goit vuorddehahtti, ahte muhtinlágán ođđa linnjemat Meahcceráđđehusa hálddašanmálles dahkkojit juo dán čavčča, ja sámediggi ferte atnit ávvira, ahte linnjemiin váldojuvvo vuhtii ILO-soahpamuša ratifiseren."}}
+{"translation": {"fi": "Äänioikeutettuja ovat ne Ruotsin kirkon jäsenet jotka ovat viimeistään vaalipäivänä täyttäneet 16 vuotta.", "sme": "Jienastanvuoigaduvvon lea son gii gullo Ruoŧa girkui ja maŋemusat válgabeaivvi deavdá 16 jagi."}}
+{"translation": {"fi": "työskentelevä kolmen Pohjoismaan asettama yhteinen asiantuntijaryhmä päätyy selkeään ja", "sme": "maid dat golbma davviriikka ledje ovttasráđiid bidjan johtui, ja mii dál bargá dáiguin"}}
+{"translation": {"fi": "Nämä kokoukset on pidetty Rovaniemellä.", "sme": "Dát čoakkámat leat dollojuvvon Roavenjárggas."}}
+{"translation": {"fi": "Viikon alussa minua haastateltiin NRK Sámiradioon Utsjoen Tenon alueen yksityisten maiden myynnistä, asia tuli radiosta vasta perjantaina ilmeisesti sopivan vastakommentoijan löytymisen myötä.", "sme": "Vahku álggus NRK Sámirádio jearahalai mu Ohcejoga Deanu guovllu priváhta olbmuid eananvuovdimis, ášši bođii rádios easka bearjadaga várra heivvolaš vuostekommenterejeaddji gávdnoma mielde."}}
+{"translation": {"fi": "Näillä hoitokäynneillä määrättävistä lääkkeistä joutuu sen sijaan maksamaan.", "sme": "Dálkasiid mat čállojit dáid dikšungalledemiid áigge ferte goittotge máksit."}}
+{"translation": {"fi": "Hanke oli tarkoitus aloittaa syyskuussa ja Suomen saamelaiskäräjät oli kesälomani aikana hakenut jo työntekijää hankkeeseen, jota nyt ei voida kuitenkaan täyttää.", "sme": "Ulbmilin lei álggahit fidnu čakčamánu álggu rájes ja Suoma sámediggi lei mu geasseluomu áigge ohcan juo bargi fidnui, muhto dál dat goit ii sáhte devdojuvvot."}}
+{"translation": {"fi": "vuodesta 1964 tehneet yhteistyötä virkamiestasolla.", "sme": "Norgga ja Ruoŧa eiseválddit leat jagi 1964 rájis bargan ovttasráđiid ámmát"}}
+{"translation": {"fi": "Napsauta tästä jättääksesi tuntemattoman sanan alkuperäiseen muotoon. Tämä on hyödyllistä jos sana on nimi, lyhenne, vieraskielinen tai mikä tahansa muu sana, jota et halua lisätä sanakirjaan.", "sme": "Coahkkal dása vai guođđit dán sáni nugo lea. Dát lea ávkkálaš juos sátni lea namma, oanádus, sátni eará gillii dahje amas sátni maid it hálit lasihit sátnelistui."}}
+{"translation": {"fi": "Pohjoismaista saamelaissopimusluonnosta valmistelemaan asetettu asiantuntijaryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luovuttaa mietintönsä.", "sme": "Áššedovdijoavku mii nammaduvvui vai ráhkada davviriikkalaš sámekonvenšuvnna álgohámi lea gearggahan barggus ja ovdanbidjá dáinna lágiin árvalusas."}}
+{"translation": {"fi": "Se on selkeä viesti myös Suomen valtiolle alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanemiseksi.", "sme": "Dat lea čielga signála maid Suoma stáhtii álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttima várás."}}
+{"translation": {"fi": "Työryhmän jäsenet koostuvat kuntien, kolttien kyläkokouksen ja saamelaiskäräjien nimeämistä edustajista.", "sme": "Bargojoavkku lahtut čohkiidit suohkaniid, nuortalaččaid siidačoakkáma ja sámedikki nammadan ovddasteddjiin."}}
+{"translation": {"fi": "Valitse kansio, johon vanhentuneet sähköpostit siirretään.", "sme": "Vállje makkár máhppii galgá bidjat boaresmuvvon reivviid."}}
+{"translation": {"fi": "Yleiset@ title: group general settings", "sme": "@ title: group general settings"}}
+{"translation": {"fi": "GeorgiaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation)", "sme": "Region/ state in USA"}}
+{"translation": {"fi": "Kielen opetuksen asema koulutyössä on heikko ja tätä opetusta saa vain murto-osa kotiseutualueen ulkopuolella asuvista saamelaislapsista ja - nuorista.", "sme": "Giela oahpahusa sajádat skuvlabarggus lea headju ja dán oahpahusa oažžu dušše áibbas uhca oassi sámemánáin- ja nuorain, geat ásset ruovttuguovllu olggobealde."}}
+{"translation": {"fi": "Ruudukko@ title: tab Document settings page", "sme": "@ title: tab Document settings page"}}
+{"translation": {"fi": "Vain noin vajaa puolet Suomen saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään.", "sme": "Dušše sullii vádjit bealli Suoma sámiin hálla sámegiela eatnigiellan."}}
+{"translation": {"fi": "Toistaiseksi äidinkielen koetta ei ole ollut mahdollista suorittaa koltansaamen kielessä.", "sme": "Dán rádjái eatnigiela iskosa ii leamaš vejolaš čađahit nuortalašgielas."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät pitikin välttämättömänä, että saamelaisten osalta vapaa kalastusoikeus tulisi ehdottomasti säilyä ennallaan ja ulottua koskemaan myös Lapin paliskunnan aluetta saamelaisten tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi.", "sme": "Sámediggi aniinai vealtameahttumin, ahte sápmelaččaid buohta luomos guolástanriekti galggalii evttoheamit seailut ovddešlágánin ja olahuvvot guoskat maid Sámi bálgesa viidodaga vai sápmelaččaiguin meannuduvvo ovttaveardásaččat."}}
+{"translation": {"fi": "Merkki@ item: intable Text context", "sme": "Bustáva@ item: intable Text context"}}
+{"translation": {"fi": "saamelaiskäräjille ratifiointiasiakirjojen tallettamisesta ja sopimuksen voimaantuloajasta.", "sme": "vurkkodanháldui, ja goas soahpamuš fámuiduvvá."}}
+{"translation": {"fi": "Työryhmässä ei ollut saamelaiskäräjien edustajaa.", "sme": "Bargojoavkkus ii lean sámedikki ovddasteaddji."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksessa Suomen saamelaiskäräjiä edustavat Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio.", "sme": "Sámi parlamentáralaš ráđi stivrras Suoma sámedikki ovddastit Klemetti Näkkäläjärvi ja Tiina Sanila-Aikio."}}
+{"translation": {"fi": "On myös mitä ihmeellisintä että valtiovarainministeriö ei missään vaiheessa konsultoinut saamelaiskäräjiä rahoituksen tarpeesta, vaikka se on paras ministeriöidenkin tunnustama asiantuntija saamelaisuuteen liittyvissä asioissa ja tiedämme kuntien rahoitustarpeen saamenkielisten palvelujen tuottamisessa.", "sme": "Lea maid imaš, ahte ruhtaministeriija ii mange muttos konsulteren sámedikki ruhtadeami dárbbus, vaikko dat lea buoremus ministeriijaidnai dovddastan áššedovdi áššiin, mat gusket sápmelaččaid ja sámediggi diehtá gielddaid ruhtadandárbbu sámegiel bálvalusaid buvttadeamis."}}

valid/valid.fi-smn.json

@@ -0,0 +1,200 @@
+{"translation": {"fi": "Kotiseutualueen kunnissa saamenkielisessä ja saamen kielen opetuksessa on yhteensä 549 oppilasta.", "smn": "Sämikuávlu kieldâin sämikielâlâš já sämikielâ máttááttâsâst láá ohtsis 549 uápped."}}
+{"translation": {"fi": "Studiotiloihin kuuluu studio, laulukoppi, äänitarkkaamo ja live-editointitila.", "smn": "Studiotiilijn kullojeh studio, lávlumvistááš, jienâtarkkuuttâh já live-editistemtile."}}
+{"translation": {"fi": "Osapuolten tulee myös luetteloida valtiossa esiintyvää aineetonta kulttuuriperintöä (12 artikla).", "smn": "Uásipeleh kalgeh meid pieijâđ luvâttâlmân staatâ kuávlust tiättoo aamnâsttâs kulttuuräärbi (12 artikla)."}}
+{"translation": {"fi": "Laitoshuoltajan tehtävänä on huolehtia Sajoksen tilojen päivittäisestä siivoamisesta ja lisäksi tarpeen mukaan avustaa siellä järjestettävien kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyissä.", "smn": "Lájádâshuolâtteijee pargon lii huolâttiđ Saijoos viistij piäiválii čurgiimist já vala táárbu mield išediđ čuákkimij já tábáhtusâi keevâtlijn orniistâlmijn, moh tobbeen uárnejuvvojeh."}}
+{"translation": {"fi": "Emme voi myöskään unohtaa Ruotsin saamelaisia, jotka yrittävät hoitaa porojaan kaivosten paineessa.", "smn": "Ep pyevti meid vájáldittiđ Ruošâ sämmilijd, kiäh irâtteh hoittáđ poccuidis ruukij teddust."}}
+{"translation": {"fi": "Indikaattorit käsittelevät alkuperäiskansojen perinteisten asuma- ja nautinta-alueiden maankäytön ja hallinnan tilaa sekä perinteisten elinkeinojen asemaa. \"", "smn": "Indikaattoreh kieđâvušeh algâaalmugij ärbivuáválij aassâm- já navdâšemkuávlui eennâmkevttim já haldâšem tile sehe ärbivuáválij iäláttâsâi sajattuv."}}
+{"translation": {"fi": "Palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja siinä III-II ryhmän mukaan (peruspalkka 2448,54 - 2505,49 euroa / kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.", "smn": "Pälkki miärášuvá Suomâ sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV já tast III-II juávhu mield (vuáđupälkki 2448,54 - 2505,49 eurod / mp).Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24% sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh."}}
+{"translation": {"fi": "Suomen saamelaiskäräjälain § 23 mukaan saamelaiskäräjät ylläpitää vaaliluetteloa saamelaisista.", "smn": "Suomâ sämitiggelaavâ § 23 mield sämitigge paijeentuálá vaaljâluvâttâllâm sämmilijn."}}
+{"translation": {"fi": "Varhaiskasvatuksella on erityisen tärkeä rooli sen varmistamisessa, että lapsi voi nauttia kulttuuristaan yhdessä muiden ryhmäänsä kuuluvien kanssa.", "smn": "Aarâhšoddâdmist lii eromâš tehálâš rooli ton visásmitmist, et páárnáš puáhtá navdâšiđ jiejâs kulttuurist oovtâst siämmáá juávkun kulleiguin."}}
+{"translation": {"fi": "Tuulivoimapuistot ovat eri puolella saamelaisten asuttamia alueita uhanneet poronhoitoa.", "smn": "Pieggâvyeimimuorâstuvah láá jieškote-uv sämmilij asâttem kuávluid áštám puásuituálu."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto teki aloitteen Saamelaiskäräjien kokousten suoratoistosta, jonka pohjalta Saamelaiskäräjät päätti kokouksessaan lokakuussa 2014, että jatkossa Saamelaiskäräjien kokouksia on mahdollista seurata suorana lähetyksenä internetissä.", "smn": "Sämitige nuorâirääđi raahtij aalgâ Sämitige čuákkimij virdedeemist, mon suujâst Sämitigge meridij čuákkimist roovvâdmáánust 2014, ete puátteevuođâst Sämitige čuákkimijd lii máhđulâš čuávvuđ njuolgis vuolgâttâsâin interneetist."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät ilmoittaa, että sen sihteeristön koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa Sajoksessa on haettavana", "smn": "Sämitigge almoot, et ton čäällimkode škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst Sajosist lii uuccâmnáál"}}
+{"translation": {"fi": "Gollegiella on perustettu saamen kielen kehittämis- ja elvyttämistoimenpiteiden innostamiseksi.", "smn": "Kollekielâ lii vuáđudum sämikielâ ovdedem- já iäláskittemtooimâi movtijdittem tiet."}}
+{"translation": {"fi": "Vuonna 2016 toiminta jatkuu vielä saamen kielikylpyopetusta käsittelevän resurssikirjan toimittamisena.", "smn": "Ive 2016 toimâ juátkoo vala reesuurskirje toimâtmáin, kirje kietâdâl säämi kielâlávgummáttááttâs."}}
+{"translation": {"fi": "Hanke yhdistää viiden saamen kielen (pohjois-, inarin-, koltan-, luulajan- ja eteläsaamen) työntekijät yhdeksi kielityötä tekeväksi resurssikeskukseksi.", "smn": "Haahâ ovtâstit viiđâ sämikielâ (tave-, aanaar-, nuorttâ-, juulev- já maadâsämikielâ) pargeid ohtân kielâohtsâšpargo reesuurskuávdážžân."}}
+{"translation": {"fi": "Koulutuksen ensisijaisena tavoitteena on antaa opettajille mahdollisuuksia kehittää uusia menetelmiä saamen kielellä opettamiseen ja kielen elvyttämiseen koulutyössä, tarjota heille työskentelyareena ja välineitä kielikylpyopetukseen käytännön koulutyössä.", "smn": "Škovlim ovdâsajasii ulmen lii adeliđ máttáátteijeid máhđulâšvuođâid ovdediđ uđđâ vuovijd sämikielân máttátmân já kielâ iäláskitmân škovlâpargoost, faallâđ sijjân porgâmkiedi já piergâsijd kielâlávgummáttááttâsân keevâtlii škovlâpargoost."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla mutta on itsenäinen valtion viranomaisista.", "smn": "Sämitigge tuáimá riehtiministeriö haldâttâhsyergist mutâ lii jiecânâs staatâ virgeomâhâin."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät tiedottaa myöhemmin miten päätoimisen puheenjohtajan tehtävät hoidetaan hänen virkavapautensa aikana.", "smn": "Sämitigge tieđeet maŋeláá maht váldutoimâlii saavâjođetteijee pargoid hoittájeh suu virgerijjâvuođâ ääigi."}}
+{"translation": {"fi": "Yhtyy täysin saamelaisparlamentaarikkojen ensimmäisen konferenssin julkilausumaan, Jokkmokkin julistukseen, ja korostaa tuon julistuksen perustan tärkeyttä,", "smn": "Kuorrâs ollásávt sämiparlamenttârij vuossâmuu konferens almosciälkkámušân, Juhâmohe julgáštâsân, já tiäddut taan julgáštâs vuáđu tehálâšvuođâ,"}}
+{"translation": {"fi": "Valtion on joko kanavoitava kaikki saamenkielisten palvelujen tuottamisen rahoitus saamelaiskäräjien kautta tai valvottava paremmin rahoituksen käyttöä erityisesti kaksikielisyyslisää myöntäessä, ts. tehtävä rahoitus vastikkeelliseksi.", "smn": "Staatâ kalga jo-uv kanavistiđ puoh sämikielâlâš palvâlusâi pyevtittâsâi ruttâdem sämitige pehti tâi kocceeđ pyerebeht ruttâdem kevttim eromâšávt kyevtikielâlâšvuođâlase mieđeettijn, tâi talle rähtiđ ruttâdem vaastâlâžžân."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaiset ovat mahdollisuus myös saamelaisten kotiseutualueen ja saamelaisen yhteiskunnan kehittymisen kannalta.", "smn": "Sämikuávlu ulguubeln ässee sämmiliih láá máhđulâšvuotâ še sämikuávlu já säämi ohtsâškode ovdánem tááhust."}}
+{"translation": {"fi": "Lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 1 a §:n (1336/1994) mukaan lasten päivähoidon kasvatustavoitteisiin kuuluu muun muassa saamelaisten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa.", "smn": "Párnái peivitipšoost adelum asâttâs (239/1973) 1 a § (1336/1994) mield párnái peivitipšo šoddâdemulmijd kulá eres lasseen sämmilij jieijâs kielâ já kulttuur tuárjum ovtâspargoost áášánkullee kulttuur ovdâsteijeiguin."}}
+{"translation": {"fi": "Kokouksen esityslista on Saamelaiskäräjien jäsenten sekä tulkkien käytettävissä inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä sekä suomeksi.", "smn": "Čuákkim äššilisto lii Sämitige jesânij já tuulhâi kiävtust anarâš-, nuorttâsämi- já tavesämikielân sehe suomâkielân."}}
+{"translation": {"fi": "- Odottaminen ei tässä tilanteessa ole ratkaisu, vähemmistövaltuutettu toteaa.", "smn": "- Vyerdim ij taam tilálâšvuođâst lah čuávdus, pááhud ucceeblohováldálâš."}}
+{"translation": {"fi": "Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylän kk: Teemu Hietala (pohjoissaame)", "smn": "Aleksanteri Kena škovlâ, Suáđigil ks: Teemu Hietala (tavesämikielâ)"}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät esittää, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus-, valvonta- ja valtionaputehtävät siirretään saamelaiskäräjille saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti.", "smn": "Sämitigge iävtut, et sämikielâlâš sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi ruttâdem-, kocceem- já staatâtoorjâpargoh sirdojeh sämitiigán sämitige iävtuttâs miäldásávt."}}
+{"translation": {"fi": "Kohderyhmänä ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret ja pääasiassa toiminta keskittyy kouluihin, päiväkoteihin ja kielipesiin.", "smn": "Čuásáttâhjuávkkun láá vuálá 18-ihásiih párnááh já nuorah já iänááš toimâ sundášuvá škovláid, peivikiäijoid já kielâpiervâláid."}}
+{"translation": {"fi": "Vaikka ILO 169-sopimuksen ratifiointi on ollut Suomen tavoitteena pitkään, koskaan aiemmin asiasta ei ole kirjattu hallitusohjelmassa. \"", "smn": "Veikkâ ILO 169-sopâmuš ratifisistem lii lamaš Suomâ ulmen jo kuhháá, te kuássin ovdeláá äšši ij lah kirjejum haldâttâsohjelmân."}}
+{"translation": {"fi": "Inarin kirkonkylässä vuonna 1997 aloittanut inarinsaamenkielinen kielipesä jatkaa toimintaansa kunnallisena päivähoitopaikkana, jonka Inarin kunta hankkii ostopalveluna Inarinsaamen yhdistykseltä.", "smn": "Aanaar markkânist ive 1997 algâttâm anarâškielâ kielâpiervâl juátká tooimâs kieldâlâš pieivikiäččusaijeen, mon Aanaar kieldâ hááhá uástupalvâlussân Anarâškielâ seervist."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on aloittanut valmistelut saamelaiskäräjien vaaleja varten. \"", "smn": "Sämitige vaaljâlävdikodde lii algâttâm valmâštâlmijd sämitige vaaljâi várás. \""}}
+{"translation": {"fi": "Laitoshuoltajan tehtävänä on huolehtia Sajoksen tilojen päivittäisestä siivoamisesta ja lisäksi tarpeen mukaan avustaa siellä järjestettävien kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyissä.", "smn": "Lájádâshuolâtteijee pargon lii huolâttiđ Sajos viistij piäiválii čurgiimist já vala táárbu mield išediđ čuákkimij já tábáhtusâi keevâtlijn orniistâlmijn, moh tobbeen uárnejuvvojeh."}}
+{"translation": {"fi": "Kotiseutualueella tavataan kaikki Suomen suurpedot, uusimpana ilves.", "smn": "Sämikuávlust láá puoh Suomâ stuorrâpiäđuh, uđđâsumosin iilvâs."}}
+{"translation": {"fi": "Projektia varten Suomen saamelaiskäräjät hakee", "smn": "Taan ohtâvuođâst Suomâ sämitigge ocá"}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus.", "smn": "Lasseen säämi toovlášooskon kullee uhredem sieidijd lii kulttuurolgospyehtim."}}
+{"translation": {"fi": "Huolellisen ja seikkaperäisen arvioinnin tuloksena kilpailun 10-jäseninen, kulttuurikeskuksen käyttäjäorganisaatioiden, Senaatti-kiinteistöjen ja arkkitehtitoimiston edustajista koostunut palkintolautakunta päätti yksimielisesti julistaa inarinsaamenkielisen nimiehdotuksen Sajos kilpailun voittajaksi ja valita sen samalla saamelaiskulttuurikeskuksen nimeksi.", "smn": "Huolâlii já tärhis árvuštâllâm puátusin kišto 10-jeessânsâš, kulttuurkuávdáá kevtteeorganisaatioi, Senaatti-kiddoduvâi já arkkitehtitoimâttuv ovdâsteijein čuákkejum palhâšumelävdikodde meridij oovtmielâlávt kulluuttiđ aanaarsämikielâlâš nommâiävtuttâs Sajos kišto vyeitten já valjiđ tom siämmást säämi kulttuurkuávdáá nommân."}}
+{"translation": {"fi": "Inarin ja Utsjoen saamelaisille maataloudesta tuli osa kalastus- ja pyyntikulttuuria.", "smn": "Aanaar já Ucjuv sämmilijd eennâmtuálust šoodâi kuálástem- já pivdokulttuur uási."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisyhteisön ja taiteilijoiden aktiivisen työn tuloksena joikuperinne on alkanut elpyä ja joikua opetetaan myös kouluissa.", "smn": "Sämisiärváduv já taaiđârij aktiivlâš pargo puátusin juoigâmärbivyehi lii álgám iälláđ já juoigâm máttáátteh meid škoovlâin."}}
+{"translation": {"fi": "saamelaisen musiikin tunnetuin muoto on pohjoissaa", "smn": "Säämi muuSik tobdosumos häämi lii tavesämmilâš juáigus."}}
+{"translation": {"fi": "Kolttien ja koltta-alueen elinolojen, toimeentulomahdollisuuksien ja kulttuurin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on voimassa kolttalaki, jossa säädetään laina- ja avustustavoista muun muassa kalastuksen ja poronhoidon sekä koltta-alueen palveluiden edistämiseksi.", "smn": "Nuorttâlâšâi já nuorttâlâškuávlu eellimtile, áigápuátumáhđulâšvuođâi já kulttuur tolâmân já oovdedmân lii vyeimist nuorttâlâšlaahâ, mast asâttuvvoo lovnâ- já toorjâvuovijn eres lasseen pyelipivdo já puásuituálu sehe nuorttâlâškuávlu palvâlusâi oovdedmân."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi kokouksessaan 28.10.2013 vuoden 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustuksen saamelaisen taiteen ja kulttuurin edistämiseen, josta yhteensä 23 000 euroa osoitettiin Pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen.", "smn": "Sämitige kulttuurlävdikodde juovij čuákkimistis 28.10.2013 ive 2013 Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem staatâtorjuu säämi taiđuu já kulttuur oovdedmân, mast ohtsis 23 000 eurod čujottui Tave-eennâmlij sämiseervij tuárjumân."}}
+{"translation": {"fi": "Kun nykylapsille opetetaan entisajan leikkejä, ne eivät ole välttämättä tuttuja.", "smn": "Tááláá ääigi páárnážân máttááttuvvojeh tovlááh sierah, ko toh iä lah velttidhánnáá uáppáh sijjân."}}
+{"translation": {"fi": "Lääkärien lähetekäytäntöjä tulisi yksinkertaistaa sekä parantaa tiedotusta saamenkielisille asiakkaille rajat ylittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttömahdollisuuksista.", "smn": "Tuáhtárij vuolgâttâsvuáháduvâid kolgâččij toohâđ eenâb oovtkiärdásâžžân sehe pyerediđ tieđettem sämikielâlijd äššigâssáid raajijd rastâldittee sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâi kevttimmáhđulâšvuođâin."}}
+{"translation": {"fi": "Joiuilla opetetaan nuorempaa sukupolvea henkilöistä ja sukulaisuusjärjestelmästä, luonnosta, paikoista, poronhoitotavoista ja eläimistä.", "smn": "Juáigusijguin máttáátteh nuorâb suhâpuolvâ ulmuin já hiäimuvuotâvuáháduvvâst, luándust, paaihijn, puásuituálutaavijn já ellein."}}
+{"translation": {"fi": "Opiskelen tällä hetkellä Oulussa lukion toista vuotta ja minusta tulee jonain päivänä vielä psykologi, sen olen päättänyt.", "smn": "Luuvâm tääl Oulust luvâttuv nube ive já must šadda vala mottoom peeivi psykolog, ton lam meridâm."}}
+{"translation": {"fi": "Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Álgu - saamelaiskielten sanojen alkuperä", "smn": "Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš: Álgu - sämikielâi saanij algâpuáttim"}}
+{"translation": {"fi": "Nuorisoneuvoston jäseniä on monissa työryhmissä ja ohjausryhmissä.", "smn": "Nuorâirääđi jesâneh láá maaŋgâin pargojuávhuin já stivrimjuávhuin."}}
+{"translation": {"fi": "- Saamen kielet ja kulttuurit ovat viime vuosina selvästi vahvistuneet, totesi Arhinmäki.", "smn": "- Sämikielah já kulttuureh láá majemui iivij ääigi čielgâsávt nanosmum, páhudij Arhinmäki."}}
+{"translation": {"fi": "Saamenkielisten kuntoutuskurssien toteutumisen suurimpana haasteena on ollut se, ettei kursseille ole ollut ilmoittautuneita.", "smn": "Sämikielâlij vajoidittemkuursâi olášume stuárráámus hástusin lii lamaš tot, ete kurssáid iä lah lamaš almottâmeh."}}
+{"translation": {"fi": "Utsjokisuun koulu: Hildá Länsman (pohjoissaame) ja Oula Järvensivu (pohjoissaame)", "smn": "Ucjuvnjäälmi škovlâ: Hildá Länsman (tavesämikielâ) já Oula Järvensivu (tavesämikielâ)"}}
+{"translation": {"fi": "Suomessa artikla 8 (j):n toimeenpanoa valmistellut asiantuntijatyöryhmä on luovuttanut raporttinsa ympäristöministeriölle 7.6.2011. \" Montrealin kokouksessa kävi selväksi, että Suomi on edelläkävijä artikla 8 (j):n kokonaisvaltaisen toimeenpanon valmistelussa.", "smn": "Suomâst artikla 8 (j) olášuttem valmâštâllâm äššitobdeepargojuávkku lii luovâttâm raportis pirâsministeriön 7.6.2011. \"Montreal čuákkimist čielgâi, et Suomâ lii oovdâstjottee artikla 8 (j) olesváldálii olášuttemn valmâštâlmist."}}
+{"translation": {"fi": "Myös Suomessa tulkitaan, ettei alkuperäiskansajulistus velvoita Suomen juridisesti.", "smn": "Meid Suomâst tulkkojeh, ete algâaalmugjulgáštuš ij kenigit Suomâ riehtiopâlávt."}}
+{"translation": {"fi": "Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito.", "smn": "Pargo miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, pirâsaašij já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu."}}
+{"translation": {"fi": "Työnsä ohella Fjellner omistautui kansallisromanttisten aatevirtausten vaikutuksesta myös saamelaisen kansanperinteen, kuten joikujen, myyttien, legendojen ja laulujen muistiin merkitsemiselle.", "smn": "Pargoos lasseen Fjellner vuájui aalmuglâšromanttisâš jurdui vaikuttâsâst meiddei säämi aalmugärbivuáhán, tegu juáigusij, myytij, legendai já lavlui muušton merkkiimân."}}
+{"translation": {"fi": "Alkuperäiskansoja koskeva julistus on poliittinen asiakirja ja Suomi oli aktiivisesti tukemassa julistuksen hyväksymistä YK:ssa.", "smn": "Algâaalmugijd kyeskee julgáštus lii poolitlâš äššikirje já Suomâ lâi aktiivlávt tuárjumin julgáštus tuhhiittem OA:st."}}
+{"translation": {"fi": "Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi.", "smn": "Torjuu puáhtá mieđettiđ sämikuávlu kieldáid, servikuddijd já palgâsáid sehe laavâ 18 §:st uáivildum ovtâskâssáid mainâšum laavâ heivitmist šaddee sierânâs lasekoloi luávdimân."}}
+{"translation": {"fi": "Kalojen pyyntiin liittyy saamelainen arvomaailma, aluetta ei ylikalasteta ja huolehditaan siitä, että myös tulevina vuosina on riittävästi kalastettavaa.", "smn": "Kyelipiivdon kulá sämmilâš árvumaailm, kuávlu iä lijgekuáláást já huolâtteh tast, ete meid puáttee iivijn láá tuárvi kyeleh kuálástemnáál."}}
+{"translation": {"fi": "Sopimuksen artiklassa 7 valtiot sitoutuvat luomaan olosuhteet, jotka mahdollistavat vähemmistökielen säilymisen ja sitoutuvat poistamaan rajoitukset, jotka estävät vähemmistökieliä menestymästä.", "smn": "Sopâmuš artiklast 7 staatah čonâdâteh lääččiđ tiilijd, moh taheh máhđulâžžân ucceeblovokielâ siäilum já čonâdâteh meddâlistiđ raijiittâsâid, moh estih ucceeblovokielâid miänástuđ."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien lisäksi kolttasaamelaisilla on oma, erillinen yhteistyöelimensä, kolttien kyläkokous koltta-alueella.", "smn": "Sämitige lasseen nuorttâlâšâin lii jieijâs, sierâ oovtâstpargo-orgaan, nuorttâlâšâi sijdâčuákkim nuorttâlâškuávlust."}}
+{"translation": {"fi": "Lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus suojella ja edistää myös saamen kieltä, muita vähemmistökieliä ja viittomakieltä.", "smn": "Laavâ mield lii virgeomâháin kenigâsvuotâ suojâliđ já ovdediđ meid sämikielâ, eres ucceeblovokielâid já seevvimkielâ."}}
+{"translation": {"fi": "Saamen kielen ja sen elinkeinoihin liittyvän tietämyksen säilyminen edellyttää, että saamelaiselinkeinot säilyvät elinvoimaisina.", "smn": "Sämikielâ já ton iäláttâssáid lohtâseijee tiettim siäilum váátá, et sämi-iäláttâsah siäiluh eellimvuámálâžžân."}}
+{"translation": {"fi": "Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan lain noudattamista.", "smn": "Jyehi virgeomâhâš kocá jieijâs toimâsyergist laavâ nuávdittem."}}
+{"translation": {"fi": "Sodankylän lukio: Salla Rouvinen (pohjoissaame)", "smn": "Suáđigil luvâttâh: Salla Rouvinen (tavesämikielâ)"}}
+{"translation": {"fi": "Aloitteet saamelaiskäräjien nimen ja puheenjohtajan tehtävänimikkeen muuttamisesta teki saamelaiskäräjien jäsen Asko Länsman.", "smn": "Alguid sämitige noomâ já saavâjođetteijee pargonomâttâs rievdâdmist toovâi sämitige jeessân Asko Länsman."}}
+{"translation": {"fi": "Talvipaikkaa nykyisen Suomen alueella pitävät saamelaiset ovat käyneet kalastamassa kesäisin aina Norjan merenrannikolla asti.", "smn": "Tälvipääihi tááláá Suomâ kuávlust tuállee sämmiliih láá iällám kuáláástmin keessiv ain Taažâ merâriddoost räi."}}
+{"translation": {"fi": "Yhteistyökumppaneina opetuksessa toimivat myös Vaasan yliopiston Kielikylvyn ja monikielisyyden keskuksen sekä Norjan Koutokeinossa toimivan saamelaisen korkeakoulun, Sámi allaskuvlan, asiantuntijat.", "smn": "Oovtâstpargokyeimmin máttááttâsâst tuáimih meid Vaasa ollâopâttuv Kielâlávgum já maaŋgâkielâlâšvuođâ kuávdáá sehe Taažâ Kuovdâkiäinust tuáimee Säämi ollâškoovlâ äššitobdeeh."}}
+{"translation": {"fi": "Kirjaan valmistuu kouluvuodeksi myöhemmin vuonna 2011 myös harjoituskirja.", "smn": "Kiirján kárván škovlâihán maŋeláá ive 2011 meid hárjuttâskirje."}}
+{"translation": {"fi": "kotoisin Inarista ja asuu parhaillaan Rovaniemellä", "smn": "meddâl Anarist já áásá tääl Ruávinjaargâst"}}
+{"translation": {"fi": "Ensimmäisen kokouksen satakunta osanottajaa tulivat pelkästään Ruotsista ja Norjasta, eikä historiallinen kokous vielä tarkoittanut säännöllisen ja valtakunnan rajat ylittävän saamelaisyhteistyön alkua.", "smn": "Vuossâmuu čuákkimân uásálistii čyeđeverd ulmuuh já sij pottii Ruotâst já Taažâst, ige historjállâš čuákkim vala uáivildâm merikoskâsijd já väldikode raajijd rastaldittee sämmilâš ovtâspargo älgim."}}
+{"translation": {"fi": "Tällä hetkellä saamenkielisten palvelujen saatavuus, kehittäminen ja edistäminen ovat yksittäisten ihmisten varassa.", "smn": "Tääl sämikielâlij palvâlusâi finnimvuotâ já ovdedem láá ovtâskâs ulmui väärist."}}
+{"translation": {"fi": "Suomen saamelaiskäräjille on turvattu resurssit osallistua täyspainoisesti SPN:n toimintaan.", "smn": "Suomâ sämitiigán láá torvejum resursseh uásálistiđ tievâsmiärálávt SPR tooimân."}}
+{"translation": {"fi": "Koulutushankkeen ensimmäisen lähiopetusjakson ohjelma on ladattavissa tästä.", "smn": "Škovlimhaavâ vuossâmuu aldamáttááttâspaje ohjelm."}}
+{"translation": {"fi": "II Saamenkielisen kielikylvyn perusteet 1 op", "smn": "II Sämikielâlii kielâlávgum vuáđđuseh 1 oč"}}
+{"translation": {"fi": "Tilasto on tarkin tieto Suomen saamelaisten määrästä.", "smn": "Lovottâh lii tärkkilumos tiätu Suomâ sämmilij meereest."}}
+{"translation": {"fi": "Maailmalla ollessani voin kertoa olevani saamelainen ja edustan ylpeänä neljän eri maan ihmisiä, yhtä kansaa, vaikkakin erittäin monimuotoista sellaista.", "smn": "Maailmist jođedijnân puávtám muštâliđ jieččân lemin sämmilâš já ovdâstâm čiävlán neelji jieškote-uv eennâm ulmuid, oovtâ aalmug, veikkâ-uv uáli maaŋgâhámásii taggaar."}}
+{"translation": {"fi": "Ivalon yläaste: Iina Kyrö (inarinsaame), Toni Salminen (pohjoissaame), Elina Moshnikoff (koltansaame)", "smn": "Avveel pajetääsi: Iina Kyrö (aanaar kielâ), Toni Salminen (tavesämikielâ), Elina Moshnikoff (nuorttâsämikielâ)"}}
+{"translation": {"fi": "Muutos ei poista sitä mahdollisuutta, että kokouskutsuja ja esityslistoja ei voisi lähettää tätä aikaisemmin.", "smn": "Nubástus ij meddâlist tom máhđulâšvuođâ, ete čuákkimpovdiittâsâid já äššilistoid iä puávtâččii vuolgâttiđ tađe ovdil."}}
+{"translation": {"fi": " Biret ja Katja Haarla ovat Utsjoen Dalvadaksesta lähtöisin olevat 16-vuotiaat tanssivat kaksoissisaret, jotka asuvat Helsingissä ja opiskelevat Suomen Kansallisoopperan balettilaitoksessa.", "smn": " Biret já Katja Haarla lává Ucjuuvâ Talvâdâsâst meddâl 16-ihásiih tánssájeijeeh jyemehááh, kiäh aassâv Helsigist já jotteev oopâ Suomâ Aalmuglâšooppera baaleetlájádâsâst."}}
+{"translation": {"fi": "Kirjan kertomusten viereen on koottu aukeaman tekstissä olevat uudet sanat, joten kirjaa ei tarvitse selata edestakaisin kieltä opiskellessa.", "smn": "Ááhu muštâlusâi já Ááná já Saammâl savastâlmij pehti puáhtá máttááttâllâđ mielâkiddiivávt aanaar sämikielâ."}}
+{"translation": {"fi": "Pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen on sovittu saatettavan päätökseen viidessä vuodessa.", "smn": "Tave-eennâmlii sämisopâmuš tuhhiittem lii sooppum olášittuđ viiđâ ivveest."}}
+{"translation": {"fi": "Ilmoittautumisajan ulkopuolella tulleita ilmoituksia emme voi ottaa huomioon.", "smn": "Almottâttâmääigi ulguubeln puáttâm almottâtmijd ep pyevti väldiđ vuotân."}}
+{"translation": {"fi": "SPN korostaa myös, että turve ei ole uusiutuva energiamuoto.", "smn": "SPR tiäddud meid, et lavŋe ij lah uđâsmuvvee energiahäämi."}}
+{"translation": {"fi": "14 Komitea suosittelee myös, että sopimusvaltio tosiasiallisesti varmistaa saamenkielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden saamelaisille näiden koti- seutualueella.", "smn": "14 Komitea avžuut meid, ete sopâmušstaatâ tuođâlávt visásmit sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs palvâlusâi finnimvuođâ sämmiláid sii päikkikuávlust."}}
+{"translation": {"fi": "Ilmoitamme tarkempia tietoja lähempänä tapahtumaa.", "smn": "Almottep tärkkilub tiäđuid aldeláá tábáhtus."}}
+{"translation": {"fi": "Alkuperäiskansayhteisöä tulee tiedottaa valmistelun kaikissa vaiheissa, eri medioissa ja yhteisön käyttämillä kielillä.", "smn": "Algâaalmugsiärvusân kalga tieđettiđ valmâštâllâm puohâin muddoin, sierâlágán mediain já siärvus kiävttám kielâiguin."}}
+{"translation": {"fi": "Sama tekniikka on käytössä myös auditorio Dollassa ja monitoimisali Dollagáddissa.", "smn": "Siämmáš tekniik lii aanoost meiddei auditoria Dollast já maaŋgâtoiimâsalist Dollagáddist."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät piti hyvänä, että esityksessä tuen saajien ikärajaa nostetaan 63 vuodesta 65 vuoteen ja pitää sitä perusteltuna.", "smn": "Sämitigge oonij pyerrin já oonij tom lemin še agâstâllum, et iävtuttâsâst torjuu uážžoi aherääji loptejuvvoo 63 ivveest 65-ihán."}}
+{"translation": {"fi": "Rajat ylittävää toimintaa koskeva lainsäädäntökokonaisuus on monimutkainen sisältäen EU-oikeuksia, pohjoismaisia sopimuksia ja eri maiden kansallista lainsäädäntöä.", "smn": "Raajijd rastâldittee tooimân kyeskee lahâasâttemubâlâsvuotâ lii muálkkáá já ana sistees EU-vuoigâdvuođâid, tave-eennâmlijd sopâmušâid já sierâ enâmij aalmuglii lahâasâttem."}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi nuorisopoliittisten asiakirjojen nykytilanteesta saapuu kertomaan opetusministeriön nuorisoyksikön johtaja Olli Saarela.", "smn": "Lasseen nuorâipoolitlâš äššikirjij tááláá tiileest puátá muštâliđ máttááttâsministeriö nuorâiohtâduv hovdâ Olli Saarela."}}
+{"translation": {"fi": "Saamen kielilakia uudistettiin vuonna 2004.", "smn": "Säämi kielâlaahâ uđâsmittui ive 2004."}}
+{"translation": {"fi": "Suomi ja muut pohjoismaat ovat tukeneet voimakkaasti terminologian muuttamista, mistä olen hyvin tyytyväinen.", "smn": "Suomâ já eres tave-enâmeh láá tuárjum pehtilávt terminologia muttem, mast lam uáli tuđâvâš."}}
+{"translation": {"fi": "Juhlassa joikasivat Suomen Big Brother kilpailussa menestynyt Andte Gaup-Juuso ja kautokeinolainen Inger Marie Nilut.", "smn": "Juhleest juoigáin Suomâ Big Brother kištoost miänástum Andte Gaup-Juuso já kuovdâkiäinulâš Inger Marie Nilut."}}
+{"translation": {"fi": "Perustuslakivaliokunnan kannanotot huomioidaan saamelaiskäräjien edunvalvonnassa ja lausunnoissa.", "smn": "Vuáđulahâváljukode peleväldimeh váldojeh vuotân sämitige hiäđukocemist já ciälkkámušâin."}}
+{"translation": {"fi": "TULKIT: Järjestämme tarvittaessa myös simultaanitulkit.", "smn": "TUULHAH: Uárnip táárbu mield meid simultaantuulhâid."}}
+{"translation": {"fi": "Kolttasaamelaiset ovat vuosisatoja päättäneet asioistaan yhdessä kyläkokouksissa (sijddsååbbar).", "smn": "Nuorttâsämmiliih láá oovtâst ihečuođij ääigi meridâm jieijâs aašijn sijdâčuákkimist (sijddsååbbar)."}}
+{"translation": {"fi": "Kun vanhemmat tai varhaiskasvatushenkilöstö havaitsevat lapsen kehityksessä viivästymistä tai poikkeavuutta, keskustellaan yhteisesti, mikä lapsen kehityksessä on yksilöllistä tai persoonallisuuden piirteitä ja missä on tuen tarvetta.", "smn": "Ko vaanhimeh tâi aarâhšoddâdempargojuávkku äiccih párnáá ovdánmist ájánem tâi spiekâstem, kalga savâstâllâđ oovtâst, mii párnáá ovdánmist lii ohtâgâslâš tâi persovnlâšvuođâ jiešnaalijd já mast lii torjuu tárbu."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjille perustettu nuorisoneuvosto luo uuden mahdollisuuden huomioida saamelaiskäräjien työssä yhä paremmin saamelaislasten ja - nuorten tarpeita ja kehittää saamelaiskäräjien omaa toimintaa ja edunvalvontaa huomioimaan uuden saamelaisen nuorisokulttuurin ja saamelaislasten ja - nuorten erityistarpeita.", "smn": "Sämitiigán vuáđudum nuorâirääđi lääjid uđđâ máhđulâšvuođâ väldiđ vuotân sämitige pargoost ain pyerebeht sämipárnái já - nuorâi táárbuid já ovdediđ sämitige jieijâs tooimâ sehe hiäđukocceem väldiđ vuotân uđđâ säämi nuorâikulttuur já sämipárnái já - nuorâi sierânâstáárbuid."}}
+{"translation": {"fi": "Käytännössä suuri osa saamelaiskäräjien kansainvälisistä edustuksista tehdään kolmen maan saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston", "smn": "Keev��tlávt stuorrâ uási sämitige aalmugijkoskâsâš ovdâstemijn tahhoo kuulmâ eennâm sämitigij já Ruošâ sämiseervij, Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) tooimâ peht."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaistaiteen perusta on perinteisessä elämäntavassa ja kansanperinteessä.", "smn": "Sämitaiduu vuáđu lii ärbivuáválâš eellimvyevist já aalmugärbivyevist."}}
+{"translation": {"fi": "Kalan pyynti on ollut vuosisatoja saamelaisten perinteinen elinkeino.", "smn": "Kyelipivdo lii lamaš čuođijd iivijd sämmilij ärbivuáválâš iäláttâs."}}
+{"translation": {"fi": "Mikäli parlamenttisalissa pidettävää kokousta tulisi paikan päälle seuraamaan yli 40 henkilöä, eikä salissa olisi riittävästi istumapaikkoja, voidaan tarvittaessa kokousta seurata myös auditoriossa.", "smn": "Jis parlamentsalist tuállejuvvoo čuákkim puáđáččij čuávvuđ paijjeel 40 persovnid, ijge salist ličij tuárvi čokkámsajeh, puáhtá čuákkim čuávvuđ táárbu mield meddei auditoriost."}}
+{"translation": {"fi": "Yhteistyö tiivistyi sotien jälkeen jolloin Ruotsin Jokkmokissa pidettiin 1953 ensimmäinen kolmen valtion saamelaisten konferenssi.", "smn": "Ohtsâšpargo nanosmui soođij maŋa, ko Ruotâ Juhâmohheest tollui 1953 vuosmuš kuulmâ riijkâ sämmilij konferens."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisia asui Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle.", "smn": "Sämmiliih assii Laatokast Jieŋâmeerâ räi já Koskâ-Skandinaviast Vielgismeerâ räi."}}
+{"translation": {"fi": "Teos koostuu lukuisista kullatuista ja valkokullatuista teräslautasista, jotka muodostavat monitasoisen sädehtivän virran salin seinälle ja puhujanpönttöön.", "smn": "Tyeji čokkân maaŋgâin kolledum já vielgiskolledum stälitaldrigijn, moh hämmejeh maaŋgâtásásii suonjârdeijee virde sali siäinán já sárnumstovlin."}}
+{"translation": {"fi": "Tällä hetkellä työskentelen Inarissa inarinsaamen kielipesässä eli päiväkodissa, jossa lapsille puhutaan ainoastaan inarinsaamea.", "smn": "Tääl poorgâm Anarist anarâškielâ kielâpiervâlist ađai peivikiäjust, mast párnáid sárnuh tuše anarâškielâ."}}
+{"translation": {"fi": "KHO on ratkaisussaan todennut paliskunnan jakamisen olevan lainmukainen ja turvaavan poronhoitolaissa paliskunnan tehtäväksi säädetyt velvoitteet.", "smn": "AHR lii čuávdimistis pahudâm, ete palgâs jyehim lii laavâmiäldásâš já ete tot tuurvâst puásuituálulaavâst palgâs pargon asâttum kenigâsvuođâid."}}
+{"translation": {"fi": "Julisteiden kuvat ovat valokuvia ja ne on ottanut Ulla Isotalo.", "smn": "Posterij koveh láá čuovâkoveh já taid lii váldám Ulla Isotalo."}}
+{"translation": {"fi": "5 Aikio Jouni Kalastaja-poromies Inari", "smn": "5 Aikio Jouni Kuálásteijee - puásuialmai Aanaar"}}
+{"translation": {"fi": "Pitkällisten keskustelujen jälkeen kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän budjetti otettiin osaksi koko sopimuksen budjettia. \"", "smn": "Kuhes savâstâlmij maŋa aalmugijkoskâsii artikkâl 8 (j) -pargojuávhu budjet valdui uássin oles sopâmuš budjet. \""}}
+{"translation": {"fi": "Kaksipäiväinen saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa 30.-31.3.2016.", "smn": "Kyevtpiäivásâš säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Anarist Sämikulttuurkuávdáš Saijoosist 30.-31.3.2016."}}
+{"translation": {"fi": "Sivutapahtuman seitsenkymmenhenkinen yleisö osallistui keskusteluun aktiivisesti.", "smn": "Tábáhtus uuđâs suomâkielân:"}}
+{"translation": {"fi": "Lisätietoja työstä antaa vs. kieliturvasihteeri Tarja Porsanger puh.", "smn": "Lasetiäđuid pargoost addel vs. kielâtorvočällee Tarja Porsanger puh.."}}
+{"translation": {"fi": "Myös seuraavan saamelaiskäräjien kokouksen 19.2.2014 valmistelu on aloitettava hallintopäällikön johdolla.", "smn": "Meid čuávvoo sämitige čuákkim 19.2.2014 valmâštâllâm kalga algâttiđ haldâttâhhoovdâ joođeettijn. \""}}
+{"translation": {"fi": "Kehittämispäivä järjestetään Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.", "smn": "Ovdedempeivi uárnejuvvoo Anarist, Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist."}}
+{"translation": {"fi": "WIPO eli maailman henkisen omaisuuden järjestö (engl.", "smn": "WIPO ađai maailm jiegâlii omâduv ornijdâh (eŋgâl."}}
+{"translation": {"fi": "Hankkeen ohjausryhmä on päättänyt, että", "smn": "Proojeekt stivrimjuávkku lii meridâm, et"}}
+{"translation": {"fi": "Valtion uudessa palkkausjärjestelmässä saamen kielen taito tulee nähdä palkkaa nostavana ansiona aina saamelaisten kotiseutualueella toimivissa valtion yksiköissä tai liikelaitoksissa, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue kuuluu.", "smn": "Staatâ uđđâ pálkkááttemvuáhduvâst kalga sämikielâ táiđu leđe päälhi loptejeijee ánsun ain sämikuávlust tuáimee staatâ ohtâduvâst tâi finnodâhlájádâsâst, moi toimâkuávlun sämikuávlu kulá."}}
+{"translation": {"fi": "YK:n ilmastomuutossopimuksen yhteyteen tulee perustaa alkuperäiskansojen virallinen elin, joka valmistelee ja seuraa alkuperäiskansoja koskevaa ilmastonmuutospäätöksentekoa.", "smn": "OA šoŋŋâdâhnubástussopâmuš ohtâvuotân kalga vuáđudiđ algâaalmugij virgálâš orgaan, mii valmâštâl já čuávu algâaalmugijd kyeskee šoŋŋâdâhnubástusmiärádâstoohâm."}}
+{"translation": {"fi": "Olen opiskellut sitä koko kouluikäni vieraana kielenä, ja kirjoitin sen ylioppilaskirjoituksissakin.", "smn": "Lam luuhâm tom ubâ škovlâave vieres kiellân, já čaallim tom pajeuáppeečálusijn-uv."}}
+{"translation": {"fi": "Kirkonmenoihin osallistuvien toivotaan olevan paikalla viimeistään 14.45.", "smn": "Tuáivup, et kirhomiänoid uásálisteeh liččii sajestis majemustáá 14.45."}}
+{"translation": {"fi": "Hankkeessa jaetaan tietoa saamelaisuudesta nuorilta nuorille.", "smn": "Projektist jyehih tiäđu sämmilâšvuođâst nuorâin nuoráid."}}
+{"translation": {"fi": "Joulun aikaan Siida on suljettu jouluaattona ja joulupäivänä.", "smn": "Juovlâi ääigi lii Sijdâ kiddâ juovlâááptu já juovlâpeeivi."}}
+{"translation": {"fi": "Rovaniemellä järjestetyn taidetapahtuman raportti 2010 on nähtävissä saamelaiskäräjien kotisivuilla: www.samediggi.fi / Toiminta / Nuorten taidetapahtuma.", "smn": "Ruávinjaargâst uárnejum taaidâtábáhtus raapoort 2010 lii uánimnáálá sämitige päikkisiijđoin: www.samediggi.fi / Toimâ / Nuorâi taaidâtábáhtus."}}
+{"translation": {"fi": "Tapahtuman suunnittelijana on aloittanut 1.2.", "smn": "Tábáhtus vuávájeijen lii algâttâm 1.2."}}
+{"translation": {"fi": "toiminnan edellytysten kehittämiseksi on tärkeää kiinnittää huomiota pienryhmien muodostamismahdollisuuteen, toimintaan, tiloihin ja välineisiin.", "smn": "iävtui oovdedmân lii tehálâš kiddiđ huámášume uccâjuávhui hammimmáhđulâšvuotân, tooimân, soojijd já riäidoid."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien kokous edustaa Saamelaiskäräjien ylintä päätösvaltaa.", "smn": "Sämitige čuákkim oovdâst Sämitige alemus meridemvääldi."}}
+{"translation": {"fi": "Länsman on edustanut saamelaiskäräjiä yhdistyksen hallituksessa myös kuluvalla kaudella.", "smn": "Länsman lii ovdâstâm sämitige ovtâstus stiivrâst meid taan paajeest."}}
+{"translation": {"fi": "Hallituksen esitysluonnos ei myöskään huomioi lainkaan mahdollisuuksia järjestää palveluita rajat ylittävänä yhteistyönä.", "smn": "Haldâttâs oovdânpyehtimhammiittâs ij meid vääldi ollágin vuotân máhđulâšvuođâid orniđ palvâlusâid raajijd rastaldittee oovtâstpargon."}}
+{"translation": {"fi": "• kehitetään lapsen luonnon havainnointikykyä ja luonnossa kulkemisen taitoja", "smn": "• ovdediđ párnáá luándu aicâdemnaavcâ já luándust jotteem tááiđuid"}}
+{"translation": {"fi": "Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat musiikki- ja muun kulttuurialan tuntemus ja koulutus, hyvät vuorovaikutustaidot, monipuolinen kielitaito, hyvät atk-taidot sekä kyky työskennellä oma-aloitteisesti, itsenäisesti ja joustavasti (myös ilta- ja viikonlopputöitä).", "smn": "Pargo miänástuvvee tipšom išedeh muusik- já eres kulttuursyergi tubdâm já škovlim, šiev vuáruvaikuttâstááiđuh, maaŋgâpiälásâš kielâtáiđu, šiev atk-tááiđuh sehe nahcâ porgâđ jiešráđálávt, jiečânâs já njyebžilávt (meid eehid- já oholoppâpargoh)."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät myös totesi, että maa- ja vesioikeudet koskevat saamelaisten kotiseutualuetta ja valtion hallinnassa olevia maa- ja vesialueita.", "smn": "Sämitigge meid páhudij, ete eennâm- já čäcivuoigâdvuođah kyeskih sämikuávlun já staatâ haldâšem eennâm- já čäcikuávluid."}}
+{"translation": {"fi": "Tällä hetkellä teemme uusia biisejä tulevalle täyspitkälle albumille, joten minulla menee musiikintekoon paljon aikaa, mutta se ei haittaa, koska rakastan kirjoittaa biisien sanoja ja säveltää musiikkia.", "smn": "Tääl mij rähtip uđđâ biisijd puáttee oleskukkosii albumân, et must mana muusikrähtimân ennuv äigi, mut ij tot häittid, ko rähistâm čääliđ biisij saanijd já nuottiđ muusik."}}
+{"translation": {"fi": "14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Kieliopilliset säännöt luulajansaamen kielen kielinormituksen perustana", "smn": "14.10 Svenn-Egil K. Duolljá: Kielâopâlâš njuolgâdusah julevsämikielâ kielânormim vuáđđun"}}
+{"translation": {"fi": "Kaivoslain mukaan kullanhuuhdonta-, malminetsintä- tai kaivoslupaa ei tule myöntää, jos luvan mukainen toiminta yksin tai yhdessä muiden vastaavien lupien tai alueiden muiden käyttömuotojen kanssa heikentäisi saamelaisten kotiseutualueella olennaisia edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja", "smn": "Ruukilaavâ mield kolletoidem-, malmâuuccâm- tâi ruukilove ij koolgâ mieđettiđ, jis love miäldásâš toimâ ohtuunis tâi oovtâst eres västideijee luvijguin tâi kuávlui eres kevttimhamijguin hiäjusmitáččij sämikuávlust merhâšittee iävtuid hárjuttiđ ärbivuáválijd sämiiäláttâsâid teikkâ mudoi paijeentoollâđ já ovdediđ sämikulttuur."}}
+{"translation": {"fi": "Seminaari totesi, että koulun opetusta on muutettava siten, että opetus houkuttelee myös saamelaisnuoria.", "smn": "Seminaar páhudij, et škoovlâ máttááttâs kalga nubástutteđ nuuvt, et máttááttâs hokâttâl meid säminuorâid."}}
+{"translation": {"fi": "Yleisen toimiston yhteydessä on lisäksi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksikkö.", "smn": "Almos toimâttuv ohtâvuođâst lii vala Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá sämiohtâdâh."}}
+{"translation": {"fi": "Saamen kielten asema on ollut pitkään heikko ja sen on voinut ilmoittaa henkikirjoittajalle äidinkielekseen (Suomessa) vasta ensimmäisen saamen kielilain tultua voimaan vuonna 1992.", "smn": "Sämikielâi sajattâh lii lamaš kuhháá hiäju já tom lii puáhtám almottiđ jieggâčällei eenikielânis (Suomâst) iäskán vuossâmuu säämi kielâlaavâ vuáimán puáttim maŋa ive 1992."}}
+{"translation": {"fi": "Ensimmäinen hakukierros on avoinna 15. - 9. tammikuuta maaliskuuta 2015 välisenä aikana.", "smn": "Vuossâmuš uuccâmrieggee lii áávus uđđâivemáánu 15. peeivi - kuovâmáánu 9. peeivi 2015 koskâsii ääigi."}}
+{"translation": {"fi": "Aulatilaan on sijoitettu suuria lasivitriinejä (n. 12,5 m), joissa on näytteillä upeita saamelaisia käsitöitä.", "smn": "Aulatiileest láá stuorrâ lasâskaapih (s. 12,5 m), main láá fiijnâ sämityejeh uáinimnáál."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelainen parlamentaarinen neuvosto hoitaa tehokkaasti saamelaisten kansainvälistä edunvalvontaa ja toimii saamelaisten yhdyssiteenä.", "smn": "Säämi parlamentaarlâš rääđi tipšo pehtilávt sämmilij aalmugijkoskâsâš hiäđukocceem já tuáimá sämmilij oohtânčannen."}}
+{"translation": {"fi": "Selvityksestä painatetaan Oahppoofelaš-infovihko, jota jaetaan nuorille.", "smn": "Selvâttâsâst teddileh Oahppoofelaš-infovihko, mii juáhhoo nuoráid."}}
+{"translation": {"fi": "Liikunta vahvistaa lapsen tietoisuutta omasta itsestään ja oppimisessa tarvittavia taitoja.", "smn": "Lihâdem naanood párnáá tiäđulâšvuođâ alnestis já oppâmist tarbâšum tááiđuid."}}
+{"translation": {"fi": "Yhdistystoiminnan lisäksi Norjan ja Ruotsin saamelaiset pyrkivät 1900-luvun alussa ajamaan asioitaan myös sanomalehtien avulla.", "smn": "Servitooimâ lasseen viggii Taažâ já Ruotâ sämmiliih 1900-lovo aalgâst vyeijiđ ašijdis meiddei aavisijguin."}}
+{"translation": {"fi": "erityisestä saamen kielen hallintoalueesta (sámegiela hálddašanguovlu / förvaltningsområdet för samiska) säädettiin ensimmäisen kerran vuonna 1999.", "smn": "sierânâs sämikielâ haldâšemkuávlust (sámegiela hálddašanguovlu / förvaltningsområdet för samiska) asâttui vuossâmuu keerdi ive 1999."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisuus, Saame ja saamen kieli ovat päivittäin mielessäni.", "smn": "Sämmilâšvuotâ, Säämi já sämikielâ láá piäiválávt muu mielâst."}}
+{"translation": {"fi": "Tämä edellyttää kuitenkin saamelaisten mahdollisuutta itse ohjata elinolojaan ja tukea elinkeinopolitiikan kautta saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä elementtejä.", "smn": "Taat váátá kuittâg sämmilij máhđulâšvuođâ stivriđ jieijâs eellimtile já tuárjuđ iäláttâspolitiik pehti sämikulttuur tááhust merhâšittee amnâsijd."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskulttuurikeskus on suunniteltu osaksi tätä kokonaisuutta niin, että nämä laitokset ja organisaatiot tukevat toisiaan.", "smn": "Säämi kulttuurkuávdáš lii vuávájum uássin taam oleslâšvuođâ nuuvt, et tah lájádâsah já organisaatioh tuárjuh nubijdis."}}
+{"translation": {"fi": "Ja vastaavasti hyödyntää tyttöjen aktiivisuutta sisätiloissa vahvistamaan heidän omatoimisuuttaan esimerkiksi luonnossa.", "smn": "Siämmáá náálá puáhtá kevttiđ ävkkin nieidâi aktiivlâšvuođâ siste nanodiđ sii jieštoimâlâšvuođâ ovdâmerkkân luándust."}}
+{"translation": {"fi": "Sopimuksen jatkovalmisteluun tähtäävä työ on pitkittynyt, koska Suomi on joutunut panemaan etusijalle saamelaisten kotiseutualueen valtionmaiden käyttöön liittyvän kansallisen hankkeen valmistelun.", "smn": "Sopâmuš jotkâvalmâštâlmân čujotteijee pargo lii voonnâm, ko Suomâ lii karttâm pieijâđ ovdâsajan sämikuávlu staatâenâmij kevttimân kullee aalmuglâš haavâ valmâštâllâm."}}
+{"translation": {"fi": "Vuoden teema on valtakunnallisen Nuori Kulttuuri - tapahtuman mukaisesti musiikki.", "smn": "Ive teeman lii väldikodálii Nuori Kulttuuri - tábáhtus miäldásávt muusik."}}
+{"translation": {"fi": "Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995) ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa.", "smn": "Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim (sämitiggeest adelum asâttâs 1727/1995) já lasseen váttoo sämikielâ táiđu."}}
+{"translation": {"fi": "Emme myös voi antaa syrjinnän tai rasismin vaikuttaa kulttuuriimme, tapoihimme tai pukeutumiseemme.", "smn": "Ep meid pyevti adeliđ olgoštem teikâ raasism vaikuttiđ mii kulttuurân, vuovijd teikâ mii kárvudâtmân."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisessa kulttuurissa perhe on laaja sosiaalinen yhteisö, jossa sukulaisuussuhteet ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat erityisen tärkeitä.", "smn": "Säämi kulttuurist peerâ lii vijđes sosiaallâš siärvus, mast hyelkkikoskâvuođah já oohtânkulluuvâšvuođâ tobdo láá eromâš teháliih."}}
+{"translation": {"fi": "Kilpisjärven koulu: Lars-Aslak Tornensis (pohjoissaame), Sinituuli Kalttopää (pohjoissaame)", "smn": "Kilbisjäävri škovlâ: Lars-Aslak Tornensis (tavesämikielâ), Sinituuli Kalttopää (tavesämikielâ)"}}
+{"translation": {"fi": "Oppikirjoja voi tilata saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta: anni.", "smn": "Oppâkiirjijd puáhtá tiiláđ sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttuvâst: anni."}}
+{"translation": {"fi": "SPN:n tehtävänä on edistää saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä sekä käsitellä asioita, jotka koskevat tai voivat koskea saamelaisia useammassa maassa tai saamelaisia kansana.", "smn": "SPR pargon lii ovdediđ sämitigij koskâsâš oovtâstpargo sehe kieđâvuššâđ aašijd, moh kyeskih teikâ pyehtih kuoskâđ sämmiláid maaŋgâ enâmist teikâ sämmiláid almugin."}}
+{"translation": {"fi": "Nousua on vauhdittanut elokuva-alan lisääntynyt koulutus pohjoisessa.", "smn": "Luptânmân lii adelâm liävtu elleekovesyergi škovlim lasanem tav veen."}}
+{"translation": {"fi": "Vuonna 2010 kirjoitin ylioppilaaksi Ivalon lukiosta.", "smn": "Ive 2010 čaallim pajeuáppen Avveel luvâttuvâst."}}
+{"translation": {"fi": "Ounasvaaran lukio, Rovaniemi: Martta Alajärvi (pohjoissaame)", "smn": "Ounasvaara luvâttâh, Ruávinjargâ: Martta Alajärvi (tavesämikielâ)"}}
+{"translation": {"fi": "Myönteinen, turvallinen ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen luottamus ja tasa-arvo rohkaisevat lasta aktiiviseen kielenkäyttöön.", "smn": "Mietimielâlâš já torvolâš tile sehe rävisulmuu já párnáá koskâsâš luáttámuš já täsiárvu ruokâsmiteh párnáá aktiivlâš kielâkevttimân."}}
+{"translation": {"fi": "Tapahtuman pääteemana on saamenkielinen teatteri.", "smn": "Tábáhtus válduteeman lii sämikielâlâš teatter."}}
+{"translation": {"fi": "Hänen kerrottiin hinnoitelleen teoksensakin niissä kuvatun poroluvun perusteella.", "smn": "Lii ettum, ete sun piejâi hade suu kiirjijd tain kovvejum puásuilovo vuáđuld."}}
+{"translation": {"fi": "Nykyään tätä kolttasaamelaisten perinteistä raanua käytetään enimmäkseen seinävaatteena.", "smn": "Tááláá ääigi taat nuorttâsämmilij ärbivuáválâš ráánu lii táválávt heŋgâstum siäinán."}}
+{"translation": {"fi": "elon syrjä = laidunnettavan porolauman reunaporot", "smn": "robdâ = kuáđuttettee čage robdâpoccuuh"}}
+{"translation": {"fi": "Työ- ja ohjausryhmän toimikausi päättyy vuoden 2011 lopussa.", "smn": "Pargo- já stivrimjuávhu toimâpaje nohá ive 2011 loopâst."}}
+{"translation": {"fi": "Arviointikomitean jäsen ei voi olla ehdolla palkinnonsaajaksi.", "smn": "Árvuštâllâmkomitea jeessân ij pyevti leđe iävtukkâssân palhâšumeuážžon."}}
+{"translation": {"fi": "Yleiskokous hyväksyi sopimuksen ratifiointiasiakirjoihin liitettävän selityksen, joka koskee erityisesti yleissopimuksen artiklaa 14.", "smn": "Almosčuákkim tuhhiittij čielgiittâs, mii lahtoo ratifisistemäššikirjijd, mii kuáská eromâšávt almossopâmuš artikkâlân 14."}}
+{"translation": {"fi": "Palkinto antaa nuorisoneuvostolle vahvaa kansallista tunnustusta, joka on tärkeää kun toimitaan laajassa mittakaavassa nuorten kanssa.", "smn": "Palhâšume addel nuorâirááđán noonâ aalmuglii tubdâstâs, mii lii tehálâš ko tuáimá viijdáht nuorâiguin."}}
+{"translation": {"fi": "Puvun koristelut ja kokonaisuus kertovat mistä päin saamenmaata ihminen on kotoisin - tarkkasilmäiselle jopa siviilisäädyn ja suvun.", "smn": "Mááccuh herviimeh já ubâlâšvuotâ muštâleh kote kuávlust sämieennâm olmooš lii vuálgus - čolmišâs ulmui joba suuvâ já lii-uv olmooš naaijâm."}}
+{"translation": {"fi": "Minua kiinnostaa, miten tunturiluonto on samal-la sekä erämaa että kulttuuriympäristö.", "smn": "lohtâseijee oskomušah já mainâseh. Muu kiäsut, ete maht tuodârluándu lii siämmást sehe meccikuávlu ete kulttuurpiirâs."}}
+{"translation": {"fi": "Suomessa on käytössä viisi saamen puvun päämallia: Tenon, Inarin, Enontekiön, Vuotson ja kolttasaamelaisten puku.", "smn": "Suomâst láá kiävtust vittâ sämimááccuh váldumaali: Tiänu, Aanaar, Iänuduv, Vuáču já nuorttâsämmilij mááccuh."}}
+{"translation": {"fi": "Suomesta ei valitettavasti ole yhtään ministeriä paikalla valtioneuvostossa tapahtuneiden muutoksien johdosta.", "smn": "Suomâst ij vaidâlitteht lah oovtâgin minister pääihi alne staatârääđist tábáhtum nubástusâi tiet."}}
+{"translation": {"fi": "Varhaiskasvatuksen arjessa hoitoa, kasvatusta ja oppimista ei voi erottaa toisistaan, vaan ne painottuvat lapsen tarpeiden mukaan.", "smn": "Aarâhšoddâdem aargâst tipšo, šoddâdem já oppâm ij pyevti sierriđ nubijnis, pic toh teddâšuveh párnáá táárbui mield.."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät on asettanut vaalikaudekseen 2008-2011 yhteistyöelimen kehittämään saamelaisopetusta ja edistämään tiedonkulkua saamelaiskäräjien ja opetusviranomaisten kesken.", "smn": "Sämitigge lii asâttâm vaaljâpajasis 2008-2011 ohtsâšpargo-orgaan ovdediđ sämimáttááttâs ja tiäđujotteem sämitige já máttááttâsvirgeomâhái kooskâ."}}
+{"translation": {"fi": "Saamen käsitöillä on pitkät perinteet ja yleisesti saamen käsitöiksi ymmärretään käyttötarvikkeet, kuten vaatteet, työvälineet, taloustavarat, pyyntivälineet ja korut, jotka on tehty käsin.", "smn": "Sämituojijn láá kuheh ärbivyevih já almolávt sämityejjin iberdeh anotiiŋgâid, tego pihtâsijd, pargopiergâsijd, tálutuálutävirijd, pivdoniävuid já čiiŋâid, moh láá kieđâiguin rahtum."}}
+{"translation": {"fi": "Lappeenrantaan valittua esitystä voidaan vielä hioa ja kestoa pidentää.", "smn": "Lappeenraantan väljejum čáittus puáhtá vala pyerediđ já kuhediđ."}}
+{"translation": {"fi": "Seminaarin tarkoituksena on olla osa opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämää saamen kielen elvyttämisohjelmaa ja tukea sen suunnittelua ja toteuttamista.", "smn": "Seminaar uáivilin lii leđe uási máttááttâs- já kulttuurministeriö jotonpieijâm sämikielâ iäláskittemohjelm já tuárjuđ ton vuávám já olášuttem."}}
+{"translation": {"fi": "Saamen kieliyhteistyö uudelle perustalle - pohjoismaisen hankkeen uudet työntekijät tapasivat Sajoksessa", "smn": "Säämi kielâohtsâšpargo uđđâ vuáđu oolâ - tave-eennâmlâš haavâ uđđâ pargeeh teivâdii Sajosist"}}
+{"translation": {"fi": "Hallitusohjelmassa on huomioitu saamelaiskäräjien tekemät esitykset saamelaisen kulttuuriitsehallinnon kehittämiseksi ja sen resursoimiseksi.", "smn": "Haldâttâsohjelmist láá valdum vuotân sämitige toohâm iävtuttâsah säämi kulttuurjiešmeridem oovdedmân já ton resurssistmân."}}
+{"translation": {"fi": "Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa on sovelluttu ensimmäisen kerran Akwé: Kon - ohjeita sekä Suomessa että ylipäänsä maailmassa.", "smn": "Pänituoddâr meccikuávlu hoittám- já kevttimvuávám rähtimist láá heiviittâm vuossâmuu keerdi Akwé: Kon - ravvuid sehe Suomâst ete ubânâssân mailmist."}}
+{"translation": {"fi": "Vuoden 2012 alusta lukien Kotimaistenkielten tutkimuskeskuksen organisaatio muuttui ja nimeksi tuli Kotimaisten kielten keskus ja uudistuksen myötä saamen kielen tutkijan virat siirrettiin Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin.", "smn": "Ive 2012 aalgâst Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáá organisaatio muttui já nommân šoodâi Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáiš."}}
+{"translation": {"fi": "Ristiriitatilanteita ohjataan keskustelemalla lasten ja aikuisten kesken sovinnollisesti.", "smn": "Ruossâlâstilálâšvuođah stivrejuvvojeh savâstâlmáin párnái já rávisulmui kooskâ sovâdávt."}}
+{"translation": {"fi": "Hallitus korosti, että koskaan aikaisemmin eduskunnassa ei ole ollut lakiesitystä, jolla olisi saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston täysi tuki.", "smn": "Stivrâ tiäduttij, ete kuássin ovdil ovdâskoddeest ij lah lamaš lahâiävtuttâs, mast ličij sämitige já staatâräädi oles toorjâ."}}
+{"translation": {"fi": "Koltansaamen kieli on Suomessa puhuttavista saamen kielistä uhanalaisin.", "smn": "Nuorttâsämikielâ lii Suomâst sarnum sämikielâin uhkevuálásumos."}}
+{"translation": {"fi": "Olemme keikkailleet paljon Lapin läänin alueella ja pari keikkaa on ollut myös hieman etelämpänä.", "smn": "Mij lep jottáám suáittimmaađhijn ennuv Laapi lääni kuávlust já moddii meid váhá mäddiláá-uv."}}
+{"translation": {"fi": "Välttämättömiä palveluita tuottavia ekosysteemejä ennallistetaan ja turvataan ottaen huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökohdat.", "smn": "Ekosysteemijd, moh pyevtitteh velttidmettum palvâlusâid, macâtteh ovdii tilán já torvejeh nuuvt, ete väldih vuotân sosiaallijd, ekonomâlijd já kulttuurlijd uáinuid."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaislapsille ei juuri lehtiä ole ilmestynyt sitten saamenkielisen Aku Ankan (Vulle Vuojaš) jälkeen.", "smn": "Sämmilâšpárnáid iä lah ennustkin almostum loostah tavesämikielâlii Aku Anka (Vulle Vuojaš) maŋa."}}
+{"translation": {"fi": "Ruotsinsaamelainen Maj-Lis Skaltje on teoksessaan Luondu juoiggaha kuvannut joikua seuraavasti (2005):", "smn": "Ruotâsämmilâš Maj-Lis Skaltje lii suu čallust Luondu juoiggaha kuvvim juáigus čuávuvávt (2005):"}}
+{"translation": {"fi": "Äänioikeutettu voi äänestää palauttamalla vaaliasiakirjat postin välityksellä kuten aikaisemmissa vaaleissa.", "smn": "Jienâstemvuoigâdvuođâlâš puáhtá jienâstiđ maaccâtmáin vaaljâäššikiirjijd poostâ pehti tegu ovdebijn-uv vaaljâin."}}
+{"translation": {"fi": "Ohjaus: Dániel Gelencér, työryhmä: Dániel Gelencér, Anneli Lappalainen, Joni Gauriloff", "smn": "Stivrim: Dániel Gelencér, pargojuávkku: Dániel Gelencér, Anneli Lappalainen, Joni Gauriloff"}}
+{"translation": {"fi": "Lapin yliopisto, Oulu yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta sekä Rovaniemen ammattikorkeakoulu, SAAK ja poliisiammattikorkeakoulu) tulee käsitellä saamen kielilakia ja sen velvollisuuksia.", "smn": "Laapi ollâopâttâh, Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituut já šoddâdemtiettui tieđâkodde sehe Ruávinjaargâ áámmátollâškovlâ, SMK já poolisáámmátollâškovlâ) kalgeh kieđâvuššâđ säämi kielâlaavâ já ton kenigâsvuođâid."}}
+{"translation": {"fi": "Teoksen osat ovat muodoltaan myös lautasia ja niistä roikkuvat pisarat lusikoita.", "smn": "Tyeje uásih láá häämis peeleest še taldrikeh já tain sorjájeijee pastemeh láá kuáškánjâsah."}}
+{"translation": {"fi": "Ammatti- ja resurssikeskuksen tehtävänä on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa yhteispohjoismaisen kieliyhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen, saamen kielen vahvistaminen ja kehittäminen niin, että kunkin kieliryhmän yksilölliset tarpeet, haasteet ja voimavarat huomioidaan, ja saamen kielen elävöittäminen ja turvaaminen tulevaisuudessa.", "smn": "Áámmát- já reesuurskuávdáá pargon lii oovtâst sämitiggijn ohtsâštave-eennâmlâš kielâoovtâstpargo nanodem já ovdedem, sämikielâ nanodem já ovdedem nuuvt, et jieškote-uv kielâjuávhu ohtâgâslâš táárbuh, hástuseh já naavcah váldojeh vuotân, sehe sämikielâ virkosmittem já turvim puátteevuođâst."}}
+{"translation": {"fi": "Hallituksen esitys on hyväksyttävä asiasisällöltään sellaisenaan sekä itse lakitekstin että niiden erityisperustelujen osalta.", "smn": "Haldâttâs oovdânpyehtim kalga tuhhiittiđ äššisiskáldâs peeleest tagarin sehe jieš lahâteevstâ ete tai sierânâsvuáđustâsâi uásild."}}
+{"translation": {"fi": "Tämän sivun lyhytosoite on www.samediggi.fi/kvsopimukset", "smn": "Taan siijđo uánihis čujottâs lii www.samediggi.fi/kvsopimukset"}}
+{"translation": {"fi": "Koska sopimuksen osapuolet ovat yksimielisiä terminologian muuttamisesta, uskon terminologian muuttamisen olevan näiden pöytäkirjojen osapuolikokouksessa vain tekninen päätös. \"", "smn": "Ko sopâmuš uásipeleh láá oovtmielâliih terminologia muttemist, te oskom, ete terminologia muttem lii tai pevdikiirjij uásipeličuákkimist tuše teknisâš miärádâs. \""}}
+{"translation": {"fi": "Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI.", "smn": "Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi VI."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisen varhaiskasvatuksen haasteena on erityisesti koltta- ja inarinsaamenkielisen varhaiskasvatusmateriaalin tekeminen.", "smn": "Säämi aarâhšoddâdem hástusin lii eromâšávt nuorttâ- já aanaarsämikielâlâš aarâhšoddâdemmateriaal rähtim."}}
+{"translation": {"fi": "Nuvvos Áiligas on entisaikojen pyhä tunturi jonka kupeet ovat yhä täynnä merkityksiä.", "smn": "Nuvvos Áiligas lii toovláš pase tuodâr mon vieltih láá ain tievâ merhâsuumijn."}}
+{"translation": {"fi": "Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa varhaiskasvatusalan tuntemus sekä kokemus materiaalityöstä.", "smn": "Pargo miänástuvvee hoittám išedeh arâšoddâdemsyergi tubdâm sehe hárjánem materiaalpargoost."}}
+{"translation": {"fi": "Hallitus sitoutuu turvaamaan sosiaali- ja terveyspalveluita saamen kielellä ja laatimaan kansallinen kielistrategia.", "smn": "Haldâttâs čoonnâs turviđ sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid sämikielân já rähtiđ aalmuglii kielâstrategia."}}

valid/valid.fi-sms.json

@@ -0,0 +1,200 @@
+{"translation": {"fi": "Seminaarin tarkoitus on antaa kuva saamelaiskulttuurin eri osa-alueista ja yhteiskunnallisista haasteista.", "sms": "Seminaar ju'rddmõššân lij u'vdded čuõvv sää'mkulttuur jee'res vuä'ssvuu'din da õhttsažkåå'ddlaž põhttmõõžžin."}}
+{"translation": {"fi": "Miessin henkilökunta on onnistunut tässä tehtävässä esimerkillisesti, sillä henkilöstö on sitoutunut tehtäväänsä.", "sms": "Miessi personkå'dd lij o'nnstam tän tuâjast ooudâstjoo'ttjen, tõn diõtt ko personkå'dd lij čõnnõõttâm tuâjes ou'dde."}}
+{"translation": {"fi": "Sajoksen pääkäyttäjä saamelaiskäräjät hakee nyt Sajokseen LAITOSHUOLTAJAA määräaikaiseen ja kokopäiväiseen virkasuhteeseen 28.12.2011 lukien.", "sms": "Sää'mtee'ǧǧ, kåå'tt lij Sajos vä'lddõõnni, ååcc åå'n Sajos põ'rtte STROOITE'LTEEVVAI mie'rräiggsaž da pei'vvsaž ve'rǧǧkõskkvuõ'tte 28.12.2011 looǥǥee'l."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisasioiden pohjoismaista virkamieselintä pyydetään valmistelemaan vuoden 2012 palkinnon jakamista.", "sms": "Sää'maa'šši tâ'vvjânnamlaž ve'rǧǧorgaan raaukât valmštõõllâd ee'jj 2010 ciist juâkkmõõžž."}}
+{"translation": {"fi": "Lapset ottavat helpommin kontaktia ja aikuinen voi keskittyä kuuntelemaan ja keskustelemaan heidän kanssaan.", "sms": "Päärna vä'ldde kontaaktt heâlpben da vuõrâsooumaž vuäitt ciŋlmõõvvâd kulddled da saǥstõõllâd si'jjivui'm."}}
+{"translation": {"fi": "Utsjoen kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivähoidon turvaamiseen yhteensä 211 881,35 euroa:", "sms": "Uccjooǥǥ kåå'dd sää'mǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da pei'vvhååid staanumu'šše õhttse'žže 211 881,35 eu'rred:"}}
+{"translation": {"fi": "Palkinnon saajan valinta tulee perustella kirjallisesti saamen kielellä ja suomeksi.", "sms": "Ciist vuäǯǯai va'lljumuš âlgg lee'd tuejjuum ǩe'rjjlânji da vuâđđeed sää'mǩiõlle da lää'ddǩiõ'lle."}}
+{"translation": {"fi": "Uudet kielityöntekijät tapasivat ensimmäistä kertaa Sajoksen parlamenttisali Soljussa järjestetyssä hankkeen avajaistilaisuudessa.", "sms": "Ođđ ǩiõlltuâjjla kaaunõ'tte vuõssmõs vuâra Sajoozz parlamenttkue'rnec Soljust riõššum ha'ŋǩǩõõzz ää'veempoodd seminaarâst."}}
+{"translation": {"fi": "Kokouksen perusteella on selvää, että niin Suomen, kuin kaikkien maidenkin, tulee terävöittää perinteisen tiedon suojelua ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa, \" puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoi.", "sms": "Såbbar tu'mmjem vuâđai mie'ldd lij nu'tt, što Lää'ddjânnam, da nu'tt-i jee'res jânnmin, fe'rttai teâđsted pue'rben ää'rbvuâlaž teâđ suõ'jjumuš da meeraikõskksaž õõlǥtumuužži tuåimmepiijjmõõžž, \" mainsti saa'ǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi"}}
+{"translation": {"fi": "Pohjoismainen saamen kielipalkinto ŠGollegiellaŠ jaetaan nyt kuudennen kerran.", "sms": "Tâ'vvjânnmlaž sä'mmlai ǩiõllcistt ŠKå'llǩiõll 'jue'jjet åå'n kuuđad vuâra."}}
+{"translation": {"fi": "Ohjaajan toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.", "sms": "Vuä'psteei tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst."}}
+{"translation": {"fi": "Seminaarin ohjelmaan kuuluvat lounaat ja päivälliset tarjoillaan Sajoksen ravintolan Gallassa.", "sms": "Seminaar progra'mme kuulli kuâsstem pei'vvporrmõõžž da pei'vv-veär stuällõõttmõõžž liâ Sajoozz restraant Gallast."}}
+{"translation": {"fi": "Aloitteet Saamelaiskäräjien nimen muuttamiseksi Saamelaisparlamentiksi ja ja puheenjohtajan tehtävänimikkeen muuttamiseksi presidentiksi lähetetään tarkemmin valmisteltaviksi.", "sms": "Alttõõzz nõõm mu'ttem diõtt Sää'mparlamenttân da saaǥǥjåå'đteei ämmatnõõm vaajtumuš presidenttân vuõltteed tää'rǩben valmštõõllâm diõtt."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on sidoksissa saamen kieleen ja perinteisiin elinkeinoihin.", "sms": "Saa'mi luâđ ree'ǧǧesvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâtt lij čõnnsest sää'm ǩiõ'lle da ää'rbvuâlaž jie'llemvue'jjid."}}
+{"translation": {"fi": "Kilpailua koskevat mahdolliset kysymykset tulee toimittaa sähköpostitse saamelaiskulttuurikeskushankkeen projektipäällikkö Juha Guttormille osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.", "sms": "Ǩeâšttõõttmõõžž kuõskki kõõččmõõžž â'lǧǧe tuåimted ne'ttpåå'št pääi'ǩ sää'mkulttuurkõõskõsha'ŋǩǩõõžž projektšuu'rmõs Juha Guttorm addrõ'sse Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen."}}
+{"translation": {"fi": "Valtuutetun tehtävänä on edistää tietoisuutta ja ihmisoikeuksien kunnioitusta Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa.", "sms": "Åskkoummu tuâjjan lij ooudâsviikkâd tie'ttemvuõđ da ooumažvuõiggâdvuõđi slävvõõttmõõžž Euroop Suåvtõõzz 47 vuä'ssbie'lljânnmest."}}
+{"translation": {"fi": "1. tukea saamelaiselokuva- ja TV-tuotantoja", "sms": "1. tue'rjjeed sää'mjie'llikartt- da TV-puu'ttõõzzid"}}
+{"translation": {"fi": "Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on sitouduttu suojelemaan perinteistä tietoa.", "sms": "Kataisen halltõõzz halltõsprograammâst leät čõnnõttum suõ'jjeed ää'rbvuâlaž teâđaid."}}
+{"translation": {"fi": "Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä.", "sms": "håiddmõõžžâst ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei tobddmõš koontâr- da"}}
+{"translation": {"fi": "Tavoitteena on saada lapsi itse arvioimaan työnsä tuloksen ja osaamisen tason mahdollisimman totuudenmukaisesti.", "sms": "Täävvtõzzân lij vuä'ǯǯad päärnaž jiõčč arvvstõõllâd tuâ'jjáz pohttmõõzzid da silttumuužž tääzz mååžna jiânnai tuõđmie'lld."}}
+{"translation": {"fi": "Välittömimmässä häviämisvaarassa ovat koltansaame ja inarinsaame.", "sms": "Vaarvuâlaž ǩiõl, koin lij lä'ppjemvaarr puõ'ttiääi'jest liâ nuõrttsää'mǩiõll da aanarsää'mǩiõll."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskulttuurikeskuksen päävuokralaisena toimii Saamelaiskäräjät, joka vuokraa edelleen tiloja muille käyttäjille.", "sms": "Sää'mkulttuurkõõskõõzz vä'lddposttše'ǩǩen tuåimmai Sää'mte'ǧǧ, kåå'tt vuåkrai ooudâs paai'ǩid jee'res õõ'nnjid."}}
+{"translation": {"fi": "Hänellä on tasapainoinen saamelainen identiteetti ja hän osaa kielensä ja sisäistää kulttuurinsa.", "sms": "Su'st lij tääzzteä'ddláž sä'mmlaž identiteett da son silttâd ǩiõlâs da siisǩâd kulttuures."}}
+{"translation": {"fi": "Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentami-‐ seen, tutkimiseen ja elvyttämiseen.", "sms": "Tuâjj-joukk oudd alttõõzz, što resuurzzid jåå'đtet saa'mi luâđ määŋgnallšemvuõ'tte kuõskki ää'rbvuâlaž teâđai ruõkkmõ'šše, tu'tǩǩumu'šše da jeälltumu'šše."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät järjestää bussikuljetukset Hetasta, Utsjoelta ja Vuotsosta Inariin sekä takaisin.", "sms": "Sää'mte'ǧǧ reäšš bussjåå'đtumuužžid Hettast, Uccjooǥǥâst da Vuõccust Aanra."}}
+{"translation": {"fi": "On vielä valitettavan paljon ryhmiä joilla ei ole edes niitä oikeuksia mitä Suomen saamelaisille on suotu.", "sms": "Liâ veâl jiânnai meer, koin jiâ leäkku ni tõk vuõiggâdvuõđ, mä'htt Lää'ddjânnam saa'min liâ."}}
+{"translation": {"fi": "Markkinointitoimenpiteet pohjautuvat elävään ja aitoon saamelaiskulttuuriin.", "sms": "Markkânistemtooi ¨mah vuáđuduveh ellee já rievtis sämikulttuurân."}}
+{"translation": {"fi": "- Koltansaamenkielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi-Näätämö alueelle 23 500,50 €", "sms": "- Nuõrttsää'mǩiõllsaž sijddtuâjjlaž Če've'tjäu'rr-Njauddâm voudda 23 500,50 €"}}
+{"translation": {"fi": "Lähetä ehdotuksesi ja siihen liittyvät kirjalliset perustelut, pituudeltaan enintään 1-2 sivua, viimeistään toukokuun 30. päivä 2014.", "sms": "Vuõltte'ǩed e'tǩǩõõzzid da tõõzz kuulli ǩe'rjjlaž vuâđđjurddjid, seeidi mie'rr vuäǯǯ lee'd jäänmõsân 1-2 seiddad, mââimõõzzâst vue'ssmannu 30. peei'v 2014."}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi edellytetään että joka maan saamelaiskäräjät saavat rahoituksen ja kieliammattilaisia hanketta varten.", "sms": "Lââ'ssen õõlǥtet, što juõ'ǩǩ jâmman sää'mtee'ǧǧ vuä'ǯǯe teäggtõõzz da ǩiõllämmat-tuâjjlaid ha'ŋǩǩõõzz diõtt."}}
+{"translation": {"fi": "Tapahtuman järjestäjä katsoo kaikki elokuvat ja pidättää oikeuden päättää mitkä filmit esitetään.", "sms": "Poodd riâšši ǩeäčč puk jie'llikaartid da cagg vuõiggâdvuõđ tu'mmjed mõõk fiilm čuä'jtet."}}
+{"translation": {"fi": "Päätös osoittaa että neuvotteluilla voidaan yhteen sovittaa saamelaisen poronhoidon ja metsätalouden intressejä samalla alueella.", "sms": "Tu'mmstõk čuäjad, što saaǥǥstõõllmõõžžin vuei'tet suåvted õ'htte sää'm puäǯǯhååid da meä'cctääl intreezzid seämma vuu'dest."}}
+{"translation": {"fi": "Puheenjohtaja Näkkäläjärvi lupasi tiivistä yhteistyötä saamelaisen kansalaisyhteisön kanssa saamelaiskulttuurin aseman parantamiseksi. \"", "sms": "Saaǥǥjåå'đteei Näkkäläjäu'rr låppii nânsab õhttsažtuâj sää'm meerlažõhttsažkoo'ddin sää'mkulttuur staattuuzz pue'reem diõtt. \""}}
+{"translation": {"fi": "Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.", "sms": "Tuâjjpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24% sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõtti tuâjjtoobdâlmlââ'zz."}}
+{"translation": {"fi": "• kehitetään lapsen havainnointi- ja arviointikykyä järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia ja tapahtumia eri kulttuuria edustavien kanssa", "sms": " viikkad õõudâs päärna vuâmmšõõttâm - da ärvvstõõllmušoodd järjstee'l õhttsaid šõddmuužžid kulttuur ee'tǩeejivui'm"}}
+{"translation": {"fi": "Nuorisoneuvoston esittelijänä ja sihteerinä toimii nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman", "sms": "Nuõrisuåtõõzz ää'šš ouddpu'httjen da piizzren tuåimmai nuõripiizar Kaisa Tapiola-Länsman."}}
+{"translation": {"fi": "Hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yleisen toimiston yhteydessä toimiva Saamelaisyksikkö huolehtii näistä tehtävistä.", "sms": "Vaaldšemvuõđlânji Sää'mtee'ǧǧ õhttvuõđâst tuåimmjeei Sää'mõõutilååkk âânn huõl täin tuâjain."}}
+{"translation": {"fi": "Nuoria tulee tapahtumaan lähes kaikista saamelaisalueen kouluista.", "sms": "Nuõr puä'tte čeä'ppvuõđpeivva sõrgg juõ'ǩǩ sää'mvuu'd škooulin."}}
+{"translation": {"fi": "\" Saamme Hammastunturin erämaa- ‐ alueen hoito-‐ ja käyttösuunnitelman laadinnasta arvok-‐ kaita kokemuksia, ja Metsähallitus on sitoutunut laatimaan pysyvän menettelytavan Akwé: Kon -‐ohjeistuksen soveltamiselle Metsähallituksen toiminnassa \", iloitsee työryhmän puheen-‐ johtaja Näkkäläjärvi.", "sms": "\" Vuäǯǯap Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst ärvvsaž tobddmõõžžid, da Meä'cchalltõs lij čõnnõõttâm raajjâd põõšši mõõntõõllâmvue'jj Akwé: Kon -"}}
+{"translation": {"fi": "Havainnointi ja dokumentointi ovat myös hyviä välineitä lapsen osallisuuden edistämisessä.", "sms": "Vuâmmšõddmuš da dokumenttmuš lie še pue'r neä'vv päärna vuä'ssatvuõd õõudumuužžâst."}}
+{"translation": {"fi": "Interreg IV A Pohjoinen on EU-ohjelma, jolla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä ohjelmakaudella 2007-2013.", "sms": "Interreg IV A Tâ'vv lij EU-programm, koin tuärjjeet pâ'jjel raaji mõõnni õhttsažtuâi programmpââ'jest 2007-2013."}}
+{"translation": {"fi": "Vuonna 2013 päättyneen SaKaste- hankkeen tuotokset ovat nyt kaikkien käytettävissä netissä.", "sms": "Ee'jjest 2013 puuttâm SaKaste- ha'ŋǩǩõõzz ooudâsmeä'r lie åå'n nee'ttest puki âânnmõõžžâst."}}
+{"translation": {"fi": "Palkinto jaetaan joka toinen vuosi voittajalle Suomesta, Ruotsista, Venäjältä ja / tai Norjasta.", "sms": "Cistt jue'jjet juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj vuõi'ttja Lää'ddjânnmest, Ruõccâst, Ruõššâst da / le'be Taarrâst."}}
+{"translation": {"fi": "• tieto saamelaisten yhteisestä historiasta yhtenä kansana neljän valtakunnan alueella", "sms": " tiâtt ä'mmlai õhttsaž historiast õhttân mee'rrân neeljj vä'lddkåå'dd vuu'vdest"}}
+{"translation": {"fi": "Suomessa on valmisteilla saamen kieliä koskeva kielenelvyttämisohjelma ja Saamelaiskäräjät on lausunnossaan kiirehtinyt elvyttämisohjelman toimenpiteiden resursseja ja täytäntöönpanoa.", "sms": "Lää'ddjânnmest lij valmštõõllâm vue'lnn sää'mǩiõli kuõskki ǩiõlljeälltemprogramm da Sää'mte'ǧǧ lij ǩiirtam ceâlklmest, jeälltemprograamm tuåimmapiijjâmtuâjai resuurssid da tiu'ddepiijjmõõžž."}}
+{"translation": {"fi": "Kielityöntekijä on palvelussuhteessa Suomen saamelaiskäräjiin ja palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän mukaisesti.", "sms": "Ǩiõlltuâjjtuâjjlaž lij tuâjjkõskkvuõđâst Lää'ddjânnam sää'mtegga da pä'lǩǩmõš meä'rrââtt Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩmõšriâššâm mie'lddlânji."}}
+{"translation": {"fi": "Miessin hoitokielenä on saamenkieli ja hoitohenkilöstön äidinkieli on saamen kieli.", "sms": "Miessi håiddǩiõllân lij sää'mǩiõll da håiddpersonkåå'dd jie'nnǩiõll lij sää'mǩiõll."}}
+{"translation": {"fi": "Nuorisoneuvosto asetetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.", "sms": "Nuõrisuåvtõs piijât kuei't ekka vuârstes."}}
+{"translation": {"fi": "Inarin kirkonkylään vuonna 2012 valmistuvan Saamelaiskulttuurikeskuksen ravintoloitsijaksi on valittu nellimiläinen Jouko Lappalainen.", "sms": "Aanar ceerkavsi'jdde ee'jjest 2012 valmštõõvvi Sää'mkulttuurkõõskõõzz restrantt-ho'zjenen lij va'lljuum njeä'llemneǩ Jouko Lappalainen."}}
+{"translation": {"fi": "- Esityksen tarkoituksena on näyttää vastahakoisuutta luonnon pilaamista vastaan.", "sms": "- čuä'jtõõzz jurddân lij čuä'jted agstemvuõđ luâđ pe'llstumuuzz vuâstta."}}
+{"translation": {"fi": "• yhdyssanaharjoitukset, esimerkiksi pohjoissaamessa; guollemuorra - muorraguolli", "sms": " õhttõs- sää'nnharjjtõõzz, õuddmiârkkan tâ'vvsää'mǩiõlâst; guollemuorra - muorraguolli"}}
+{"translation": {"fi": "Ivalon yläaste: Jolanda Magga (pohjoissaame)", "sms": "Â'vvel pââibužškooul: Jolanda Magga (tâ'vvsää'm)"}}
+{"translation": {"fi": "Pienille lapsille puhutaan paljon eri hoitotilanteissa (mm. vaipan vaihdon, peseytymisen ja pukeutumisen yhteydessä) nimeten samalla eri ruumiinosia ja asusteita.", "sms": "Siõm päärnaid mainsted jiânnai jee'res håiddšõddmuužžin (jm. njuõʒʒikvaajtem, põõzzõõttmuužž da teâvõõttmuužž õhttvuõđâst) nõõmtee'l seämmast jee'res roopp- pie'ǩǩid da pihttzid."}}
+{"translation": {"fi": "Erityisraportoija Anaya kertoi, että hänen pyrkimyksenään on tarkastella saamelaisten ihmisoikeuksien toteutumista alkuperäiskansan näkökulmasta.", "sms": "Spesialteâđteei Anaya maainsti, što suu ǩiõččlõõttmõžžân lij ta'rǩǩõõllâd saa'mi ooumažvuõiggâdvuõđi teâuddjumuužž vuõssnaroodi ǩiõččâmvue'jj mie'ldd."}}
+{"translation": {"fi": "/ II mukaan, peruspalkka 1 748,73 euroa / kk, minkä lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.", "sms": "/ II mie'ldd vuâđđpä'lǩǩ 1 748,73 eu'rred / mp, koon lââ'ššen määu'set 24%:t sää'mvuu'd lââ'ss da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõtti tuâjjtobddâmlââ'žž."}}
+{"translation": {"fi": "Tapahtuman järjestävät Saamelaiskäräjät, Saamelainen lastenkulttuurikeskus ja Rovaniemen kaupunki.", "sms": "Čeäppvuõđpeei'v reä'šše Sää'mte'ǧǧ, Sää'mjânnam päärnaikulttuurkõõskõssä'imm da Ruä'vnjaarǥ gåårad."}}
+{"translation": {"fi": "Interreg IV A Pohjoinen ohjelman hallintoviranomaisena tällä ohjelmakaudella toimii Norrbottenin lääninhallitus.", "sms": "Interreg IV A Tâ'vv prograamm vaaldšemve'rǧǧne'ǩǩen tän programmpââ'jest tuåimmai Norrbotten läänhalltõs."}}
+{"translation": {"fi": "KSBR urakoi myös kulttuurikeskuksen pohjatyöt.", "sms": "KSBR tuejjad še kultturkõõskõõzz vuâđđtuâjaid."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisten itsehallintoa heikentävät ja sen kehittämistä estävät kolme uudistukseen sisältyvää ehdotusta ovat:", "sms": "Sää'm jiõččvaaldšeem hue'neemnallšem da tõn ooudâsviikkmõõžž cõggi kolmm ođđõ'sse siiskõõvvi e'tǩǩõõzz liâ:"}}
+{"translation": {"fi": "Stáinnak-näytelmässä ovat mukana maahiset ja staalot sekä valkoinen maahisten onnenporo Stáinnak.", "sms": "Stáinnak-čuäjldõõzzâst liâ mie'ldd čäkkleei di stääla di viõ'lǧǧes čeäkklee'ji lekkpuäʒʒ Stáinnak."}}
+{"translation": {"fi": "Meidän tuleekin keskittyä SPN:ssä juuri sui generis- järjestelmän luomiseen \", Näkkäläjärvi kertoi.", "sms": "Mee'st âlgg loŋŋned SPS:st ju'n åårrai sui generis- riâšldõõǥǥ raajjmõ'šše \", Näkkäläjärvi mainsti."}}
+{"translation": {"fi": "Lisätietoja: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, puh: 0505242109, e-mail: [email protected]", "sms": "Lââ'ssteâđaid: Sää'mtee'ǧǧ saaǧǧjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi, te'lf: 0505242109, e-mail: [email protected]"}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien vuotsolainen jäsen Pekka Aikio valittiin seuraavien saamelaiskäräjävaalien vaalilautakunnan puheenjohtajaksi.", "sms": "Sää'mtee'ǧǧ vuõccu ååraš vuässlaž Pekka Aikio vaalšeš puõ'tti sää'mtee'ǧǧvaali vaal-lu'vddkåå'dd saaǥǥjåå'đteejen."}}
+{"translation": {"fi": "Sajos on myös vanhastaan ollut saamelaisten sosiaalinen areena, jossa he ovat kohdanneet, keskustelleet ajankohtaisista ja tulevistakin asioista ja jopa sopineet niistä sekä lisäksi tehneet yhdessä arkipäiväisiä asioita.", "sms": "Sajos lij še tuâljõžääi'jest leämmaž saa'mi sosiaalaž ǩeâšttšeljj, ko'st sij liâ kaaunõõttâm, saaǥǥstõõllâm ääi'jpoddsaž da puõ'tti aa'ššin da suåppâm tõid di lââ'ssen tuejjääm õõutsââ'jest arggpeivvsaž aa'ššid."}}
+{"translation": {"fi": "Kokous esittääkin, että lähitulevaisuudessa järjestetään laaja kokous valmistelemaan vapaaehtoisia ohjeita perinteisen tiedon palauttamiseksi.", "sms": "Sååbbar e'tǩǩad, što puõ'ttiääi'jest riâžžât jõnn sååbbar valmštõõllâd jiõččvälddsaž vuä'pstõõzzid ää'rbvuâlaž teâđ maacctumuššân."}}
+{"translation": {"fi": "Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys saamelaisasioihin ja hallintotehtäviin.", "sms": "Ââ'ntemõõlǥtõssân lij ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di ri'jttjeei ä'šštobddmõš sää'maa'ššid da vaaldšemtuâjaid."}}
+{"translation": {"fi": "Nuorisoneuvoston esiprojektin työryhmä tekee yhdessä nuorisosihteerin kanssa saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.", "sms": "Nuõrisuåvtõõzz vuõssprojeekt tuâjjä'rttel tuejjad õõutsââ'jest nuõripiizzrin sää'mtee'ǧǧ halltõ'sse e'tǩǩõõzz va'lljumu'šše puõ'tti vuässlain, da loopplaž tu'mmstõõǥǥ tuejjad sää'mtee'ǧǧ sååbbar."}}
+{"translation": {"fi": "Jo nyt muutaman kuukauden käyttökokemusten perusteella voi hyvin todeta, että mainitsemani tavoitteet ovat toteutumassa.", "sms": "Ju'nn åå'n muädd mannu ââ'nnemtobddmõõžž vuâđain vuäitt tuõttâd, što peäggtum täävtõõzz liâ teâuddje'mmen."}}
+{"translation": {"fi": "Elli-Marja Hetta - varajäsen Laura-Maija Niittyvuopio", "sms": "Elli-Marja Hetta - vää'rrvuä'sslaž Laura-Maija Niittyvuopio"}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi tapahtumassa näytetään saamenkielisiä lyhytelokuvia.", "sms": "Lââ'ssen čuä'jtet sää'mǩiõllsaid jie'llikaartid, kook liâ vuä'niǩ."}}
+{"translation": {"fi": "Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttavat soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ja saamelaiskulttuurin tuntemus, kokemus hanke- ja kehittämistyöstä, hyvät vuorovaikutustaidot sekä kyky innovatiiviseen työotteeseen.", "sms": "Tuâi o'nnstemnallšem håiddmõõžž veä'ǩǩte ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs, šiõǥǥ sosiaal- da tiõrvâsvuõđhåiddvuu'd da sää'mkulttuur tobddmõš di tobddmõš ha'ŋǩǩõs- da ooudâsviikkâmtuâjast, šiõǥǥ vuârrvaikktemsilttõõzz di oodd innovaatlaž tuâjjvälddmõ'šše."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2014 järjestetään Sodankylän kirkonkylässä.", "sms": "Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv 2014 riâžžât Suä'đjel ceerkavsiidâst."}}
+{"translation": {"fi": "Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kokemus toimisto- ja kirjanpitotehtävistä.", "sms": "Tuâi o'nnstemvuõđlaž håiddmõõžž ooudâsve'ǩǩe šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs di ri'jttjeei"}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisalueella tarvitaan koko alueen yhteinen saamelainen varhaiskasvatusohjaaja.", "sms": "Sää'mvuu'vdin taarbšet o'bb sää'mvuu'vd õhttsa sä'mmla håiddâkksai peâmmtuââ'j ohjjeei."}}
+{"translation": {"fi": "Akwé:Kon ohjeita on sovellettu vain Suomessa parhaillaan käynnissä olevan Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa.", "sms": "Akwé:Kon - vuä'ppõõzzid leät suåvvtum tå'lǩ Lää'ddjânnmest ju'n tuâi vue'lnn åårrai Pää'nntuõddâr poostaivuu'd håidd- da ââ'nnemplaan raajjmõõžžâst."}}
+{"translation": {"fi": "Raportin mukaan saamelaisten perinteisellä tiedolla ja perinteisellä luonnonkäytöllä on ratkaiseva merkitys etenkin pohjoisen luonnon monimuo-‐ toisuudelle.", "sms": "Rapoort mie'ldd saa'mi ää'rbvuâlaž teâđain da ää'rbvuâlaž luâđâânnmõõžžin lij vääžnai miârkktõs jeärben tââ'v luâđ määŋgnallšemvuõ'tte."}}
+{"translation": {"fi": "Euroopan Unionin yhteinen kanta sovitaan yhteisissä koordinaatiokokouksissa.", "sms": "Euroop Unioon õhttsaž peä'lestvälddmõš suåvât õhttsaž suåvtõõllâmsåbbrin."}}
+{"translation": {"fi": "Sama koskee tietysti myös muita talon käyttäjiä.", "sms": "Seämmanalla lij še põõrt jee'res õõ'nnji beä'lnn."}}
+{"translation": {"fi": "Lisätietoja: I varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari", "sms": "Lââ'ssteâđaid: I vää'rrsaaǥǥjåå'đteei Irja Seurujärvi-Kari"}}
+{"translation": {"fi": "Euroopan Neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kehottaa Suomea parantamaan saamelaisten oikeuksia", "sms": "Euroop Suåvtõõzz ooumažvuõiggâdvuõttåskkooumaž au'ǯǯai Lää'ddjânnam pue'reed saa'mi vuõiggâdvuõđid"}}
+{"translation": {"fi": ", Elina Uusitalo (Valvira) Eine Heikkinen (Valvira) Kutsu ja ohjelma", "sms": ", Elina Uusitalo (Valvira) da Eine Heikkinen (Valvira)"}}
+{"translation": {"fi": "Päivähoidon turvallisuussuunnitteluun sisältyvät sekä henkilökuntaa että lapsia koskevat lakisääteiset ja muut turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat suunnitelmat.", "sms": "Staannvuõttplaann Pei'vvhååid staannvuõttplaan sizz kolle di persoonkåå'dd što päärnaid kuõskki lää'jjmie'lddsa da järraz staanvuõđ da tiõrvâsvuõđ kuõskki plaan."}}
+{"translation": {"fi": "Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuvaa korkeakoulututkinto sekä hyvä nuorisoasioiden ja hallintotoiminnan tuntemus.", "sms": "Vee'rj o'nnstemnallšem håiddmõõžž ooudâsve'ǩǩe ââ'nteei õllškooultu'tǩǩõs di šiõǥǥ nuõriaa'šši da vaaldšemtuåimmjumuužž tobddmõš."}}
+{"translation": {"fi": "Tuen laskennan perusteena on kohtuullisuus ja yhdenvertaisuus.", "sms": "Tuärjjõõzz la'sǩǩeem vuâđđan lij mååžnaivuõtt da ooudverddsažvuõtt."}}
+{"translation": {"fi": "Suomen saamelaiskäräjien edustajat, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Nilla Tapiola ovat tyytyväisiä kansainvälisen artikla 8 (j) -työryhmän seitsemännen kokouksen tuloksiin. \"", "sms": "Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ võboršee'ǩǩ, saa'ǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi da sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuä'sslaž Nilla Tapiola le'jje miõlstes meeraikõskksaž aartikla 8 (j) -tuâjj-joouk čiiččad såbbar šõddmõõžžid. \""}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua kotisivuillamme www.samediggi.fi", "sms": "Sää'mtee'ǧǧ tuåimmjumu'šše vuäitt tobdstõõttâd dommseeidin www.samediggi.fi"}}
+{"translation": {"fi": "Tyttöjen opettaja Marjaana Aikio oli ommellut hienot ja värikkäät esiintymisasut.", "sms": "Niõđi u'čtee'l Marjaana Aikio leäi kuärram voddõõttâmpihttsid, kook le'jje fijnnâz da eunnai."}}
+{"translation": {"fi": "Toiminnan arviointiin kuuluu myös lapsen havainnoiminen ja hänen arkensa näkyväksi tekeminen kirjaamalla lapseen liittyviä havaintoja.", "sms": "Toimmjumuužž ärvvstõõllmužže kooll še päärna vuâmmšumuš da suu aarǥ kuâ'sttjeejen raajjmuš ǩe'rjtee'l pââjas päärna kuõskki vuâmmšum aa'ššid."}}
+{"translation": {"fi": "Indikaattorit on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa (CO10) viime vuonna.", "sms": "Indikaattor liâ primmum biodiversiteettsuåppmõõžž vuä'ssbie'llsåbbrest (CO10) teimma."}}
+{"translation": {"fi": "Pohjoissaamenkielisen aapisen ŠÁppes - Min meahci máidnasatŠ kevätkauden työkirja on ilmestynyt.", "sms": "Tâ'vvsää'mǩiõllsaž abbâz ŠÁppes - Min meahci máidnasatŠ ǩiđđpââi tuâjjǩe'rjj lij i'lmmstõõvvâm."}}
+{"translation": {"fi": "- Nuorisoneuvoston perustaminen saamelaiskäräjille toi meille suuren vastuun, totesi Haltta.", "sms": "- Nuõrisuåvtõõzz vuâđđumuš sää'mtegga puu'ti mi'jjid vä'ǯǯlõs da vääžnai tuâi, säärnai Haltta."}}
+{"translation": {"fi": "Seminaari on maksuton ja avoin kaikille.", "sms": "Seminar lij dääram da Tiõrv pue'ttmest pukid vuässõõttjid."}}
+{"translation": {"fi": "Uudet työntekijät työskentelevät saamelaiskäräjien sihteeristöissä, kertoi Magga.", "sms": "Ođđ tuâjjla re'ttlâ'stte sää'mtee'ǧǧi persoonkoo'ddin, maainsti Magga."}}
+{"translation": {"fi": "• vahva suhde kieliryhmän jäseniin", "sms": " raavâs kõskkvuõtt ǩiõllärttel vuä'sslaid"}}
+{"translation": {"fi": "Mitkä ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion suurimmat haasteet saamelaisnäkökulmasta?", "sms": "Mõõk liâ tâ'vvjânnmlaž pue'rrjie'llemriikki šuurmõs vä'ǯǯelvuõđ sää'mǩiõččâmvue'jjest?"}}
+{"translation": {"fi": "Konsertissa kuullaan lisäksi saamelaisjoikaajien uutta sukupolvea.", "sms": "Konseerttest kuulât lââ'ssen sää'mjuõiǥai ođđ puõlvvõõǥǥid."}}
+{"translation": {"fi": "Identiteetin muodostuminen perustuu selkeään minäkuvaan.", "sms": "Identiteett sõddâm vuađđan lij čiõlǥâs jiõččkartt."}}
+{"translation": {"fi": "Inarinsaamen kielen puhujien määrä on Saamelaiskäräjien tilaston mukaan n. 300.", "sms": "Aanrõžǩiõl mainsteeji mie'rr lij Sää'mte'ǧǧ statstiikk mie'ldd n. 300."}}
+{"translation": {"fi": "• kirjoitetun saamen kielen näkyminen yksikön fyysisessä ympäristössä (ilmoitukset, julisteet, kuvataulut, kyltit jne.)", "sms": " ǩe'rjjtum sää'mǩiõl kuâsttjumuš õõutilooǥǥ fyyslaž pirrõõzzâst (ilmtõõzz, peåggtõõzz, kaart, ǩõõlbb dnõ.)"}}
+{"translation": {"fi": "Kielityöntekijälle voidaan määrätä muita toimia, jotka kuuluvat yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen jatkohankkeeseen.", "sms": "Ǩiõlltuâjjli'žže vuei'tet mie'rreed še jee'res tuåimid, kook ko'lle õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz juätkkeemha'ŋǩǩõsse."}}
+{"translation": {"fi": "Illan aikana kultiin myös Ailu Vallen pohjoissaamenkielistä räppiä sekä eri esiintyjien joikua ja leuŠddia.", "sms": "Jeä'ǩǩää ku'lleš še Ailu Valle tâ'vvsää'mǩiõllsaž räppmusiikk di jee'res voddõõttji juõi'ǥid da leeu'did."}}
+{"translation": {"fi": "Joikaaja, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi joiun merkityksestä sekä sanoin että joiuin: \" Joiku ilmentää saamelaiskulttuuria.", "sms": "oikaaja, sää'mtee'ǧǧ halltõõzz vuässlaž Petra Magga-Vars maainsti juõ'ǥi vääžnaivuõđâst saa'nin di juõi'ǥin: \" Juõi'kk čuä'jad da pohtt õlmmsa sää'mkulttuur."}}
+{"translation": {"fi": "Kaivoslaki on tuonut uusia velvoitteita ja ne on otettava todesta.", "sms": "Kuåivâslää'ǩǩ lij pohttam ođđ õõlǥtõõzzid da tõk â'lǧǧe vä'ldded tuõđâst."}}
+{"translation": {"fi": "SPN näkee, että ilmastonmuutostutkimusta on lisättävä ja tutkimuksessa on keskityttävä erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksien ja haittojen minimoimiseen arktisten alkuperäiskansojen asumaalueilla.", "sms": "SPN vuäinn, što äimm-muuttõštu'tǩǩumuužž âlgg lââ'zzted da tu'tǩǩumuužžâst âlgg åårsted smiõttâd eärben äimm-muuttõõzz vaikktõõzzi da hääitai uu'cceem diõtt aartkla vuõssnaroodi jälstemvuu'did."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien näkökulmasta esitys POLURA:ksi ei edusta hyvää lainvalmistelutapaa.", "sms": "Sää'mtee'ǧǧ ǩiõččâmvue'jjest maadârdõs POLURA:ssân ij e'tǩǩââst šiõǥǥ lää'jjvalmštõõllâmvue'jj."}}
+{"translation": {"fi": "Kokouksissa Euroopan Unionin jäsenmaat pyrkivät neuvottelemana yhteisen kannan koordinaatiokokouksissa, joihin myös saamelaiskäräjät osallistui. \"", "sms": "Såbbrin Euroop Unioon vuä'ssbie'lljânnam ǩiõččlõ'tte saaǥǥstõõllâd õhttsaž ǩiõččâmvue'jj koordinaatiasåbbrin, koozz sää'mte'ǧǧ še vuässõõđi. \""}}
+{"translation": {"fi": "Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan lain noudattamista.", "sms": "Ve'rǧǧneǩ čuâvv tuåimmvoudda kuulli tuåimmvuu'deez, što lää'ǩǩ šâdd jää'ǩǩtum ǩiõll-lää'jj oudldemmalla."}}
+{"translation": {"fi": "Kielen avulla ihminen tulee tietoiseksi itsestään, muodostaa omat käsityksensä ja myös kommunikoi ympäristön kanssa.", "sms": "Ǩiõl veäkka ooumaž teâđast jii'jjes, šõddâd jii'jstez fi'ttjõõzz da še kommuunkâstt pirrõõõzin."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien edustajina mukana ovat myös utsjokelainen lääkäri, saamelaiskäräjien jäsen Heidi Eriksen ja poroisäntä J. Antti Magga Enontekiöltä.", "sms": "Sää'mtee'ǧǧ võborše'ǩǩen mie'ldd liâ uccjooǥǥ ååraš dåhttar, sää'mtee'ǧǧ vuässlaž Heidi Eriksen da puäʒʒee'žžed J. Antti Magga Enontekiöst."}}
+{"translation": {"fi": "Vesivoiman lisääminen ei saa uhata luontoarvoja eikä aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa saamelaiskulttuurille.", "sms": "Čää'ccviõǥǥ lââ'zztumuš ij vuâǯǯ sträššjed luâđree'ǧǧesvuõđid ij-ga šõddeed jäänab hääit sää'mkulttuu're."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa laitoksissa hoidettavat henkilöt sekä ne kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää, saavat tarvittaessa avustajan hoitopaikassaan äänestystä varten.", "sms": "Sä'mmlai dommvuu'd strooi'tlin åårrai oummu, kook liâ håiddamnalla le'be dååma jälsteei oummu, kook liâ håiddamnalla, jiâ-ǥa sij vuäidči pue'tted jiõnsted vaalpäikka, te'l sij vuäǯǯa taa'rbše'mmen vie'ǩǩteei håiddampääi'ǩest jiõnstem vääras."}}
+{"translation": {"fi": "SAAMELAISEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISPÄIVÄT 23-24.5.2012, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Inari", "sms": "SAA'MI PUÄRRSITUÂI OOUDÂSVIIKKÂMPEEI'V 23-24.5.2012, Sää'mkultturkõõskõs Sajos, Aanar"}}
+{"translation": {"fi": "Sodankylän tapahtumaan osallistui yhteensä yli 400 henkeä ja kilpailuun osallistui 12 tanssiryhmää.", "sms": "Suä'đjel po'dde vuässõ'tte õhttse'žže pâ'jjel 400 oummud da ǩiõšttu vuä'ssõ'tte 12 tanssjoukkâd."}}
+{"translation": {"fi": "Seurujärvi-Kari muistutti YK:n erityisraportoija James Anayan raportointimatkaan liittyvässä konferenssissa, että esityksiä saamen kielten erityiseksi tukemiseksi ja kokonaisvaltaisen elvytysohjelman käynnistämiseksi on tehty useaan kertaan eikä aikaa ole enää tuhlattavana.", "sms": "Seurujärvi-Kari mošttii YK spesialteâđteei James Anayan teâđtemmätkka kuõskki konfereensest, što maadârdõõzzid sää'mǩiõli jiijjâsnallšem tue'rjjumu'šše da obbvä'lddsaž stooidâmprograamm altteem diõtt leät tuejjuum määŋg vuâra ij-ǥa äi'ǧǧ leäkku teänab tu'rǧǧeem diõtt."}}
+{"translation": {"fi": "Jokaisen henkilön vieressä on pieni \" kasviolappu \" josta käy ilmi muun muassa ko. henkilön asuinpaikka ja äidinkieli.", "sms": "Juâkksa persoon paaldâst lij u'cc sâddnorldõklapp, ko'st očndââtt lââ'ssen persoon jälstempäi'ǩǩ da jie'nnǩiõll."}}
+{"translation": {"fi": "Mainitut hallintotehtävät kuuluvat selkeästi saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon piiriin ja ne tulee joko siirtää valtakunnalliselta viranomaiselta suoraan saamelaisten itsehallintoelimelle, saamelaiskäräjille, tai säilyttää (sosiaali- ja terveyspalveluiden valtionavustus) saamelaiskäräjien tehtävinä.", "sms": "Peäggtum vaaldšemtuâi ko'lle toolkav mie'lddsanji saa'mi jie'nnǩiõl da kulttur årra kuõskki jiõččvaaldšem kruu'ǧe da tõk â'lǧǧe ju'na se'rdded vä'lddkåådlaž ve'rǧǧnee'ǩǩest vuõi'ǧǧest saa'mi jiõččvaaldšemorga'nne, sää'mtee'ǧǧid, le'be seeiltet (sosial- da tiõrvâsvuõđi valdiaveä'ǩǩvuõtt) sää'mtee'ǧǧi tuâjjan."}}
+{"translation": {"fi": "Henkilöstön arvioinnin välineinä ovat havainnointi, dokumentointi, oman työn arviointi, kehittämiskeskustelut esimiehen kanssa, yksikkökohtaiset työpaikkakokoukset ja koko kunnan saamelaisen varhaiskasvatuksen työkokoukset.", "sms": "Personkåå'dd arvstõõllâmneä'vvan lie vuâmmšõddmuš, dokumenttmuš, jii'jjes tuââ'j ärvvstõõllmuš, õõudâsviikkâmsaǥstõõllmuužž jååđteejin, õõutilooǥǥi se'st tuâ'jjpäi'ǩǩsååbbar da obb kåå'dd sä'mmla håiddâkksai peâmmtuâ'jjlai sååbbar."}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi keskus hyödyntää Skabmagovat - elokuvajuhlien mukanaan tuomaa maailmanlaajuista elokuvaverkostoa.", "sms": "Lââ'ssen kõõskõs äu'ǩǩad Skabmagovat - jie'llikarttpooddi mie'ldd puhttum maai'lmšorradvuõđe'ld jie'llikarttsääi'm."}}
+{"translation": {"fi": "Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita, erityisesti valmistella kaivoslain ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyviä tehtäviä.", "sms": "Pirrõspiisar tuâjjan lij håiddad pirrõshoiddu da mäddâânnmõ'šše kuulli aa'ššid, jeä'rben valmštõõllâd kuåivâslää'jj da biodiversite'ttsuåppmõõžž tiu'ddepiijjmõ'šše kuulli tuâjaid."}}
+{"translation": {"fi": "Laskeutuessaan lumen ja jään pinnalle noki mustaa pinnan.", "sms": "Luâšttõõttmen muõtti da jiõŋ ool re'nn čâppad čää'ʒʒoo'le da jânnamoo'le."}}
+{"translation": {"fi": "Lisätietoja: puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi +", "sms": "Lââ'ssteâđaid: saaǥǥjåå'đteei Klemetti Näkkäläjärvi +"}}
+{"translation": {"fi": "Lakimiessihteerin toimipaikka on saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.", "sms": "Lää'ǩǩpiisar tuåimmpäi'ǩǩ lij sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst."}}
+{"translation": {"fi": "Vanhoja kolttasaamelaisia kertomuksia sisältävä teos \"KåŠllmuõrâž\" on ilmestynyt omakielisenä, koltansaamenkielisenä painoksena.", "sms": "Â'ǩǩpâjjsaž nuõrttsaa'mi mainnsi ǩe'rjj \"Kå'llmuõrâž\" lij čõõđtum jiijjâsǩiõllsi'žžân, nuõrttsää'mǩiõllsi'žžân teädldõkkân."}}
+{"translation": {"fi": "Ilmoittautumiset juhlaan ja kuljetuksiin viimeistään perjantaina 29.1.2010 puh.", "sms": "I'lmmtõõttmõõžž meerlažpeei'v prääznka da jåå'đtumuužžid mââimõõzzâst 29.1.2010 te'lf."}}
+{"translation": {"fi": "Lautakunta päättää tapahtuman päivämäärän seuraavassa kokouksessaan lokakuun lopussa.", "sms": "Lu'vddkå'dd tu'mmai čeä'ppvuõđpeei'v pei'vvmeä'r puõ'tti såbbrest kålggmannu looppâst."}}
+{"translation": {"fi": "I Kielenkääntäjä - Irma Laiti, toimipaikka Inari", "sms": "I Ǩiõlljåå'rǥlõ'tti - Irma Laiti, tuåimmpäi'ǩǩ Aanar,"}}
+{"translation": {"fi": "klo 12.30 - 13.30 Ikäihmisen kohtaaminen lääkärin työssä Enontekiöllä, Taina Korhonen, Enontekiön terveyskeskuslääkäri.", "sms": "čiâss 12.30 - 13.30 Kaaunõõttmõš puä'res oummin dåhttar tuâjast Enontekiöst, Taina Korhonen, Enontekiö tiõrvâsvuõttkõõskõsdåhttar."}}
+{"translation": {"fi": "Inarin kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja päivähoidon turvaamiseen yhteensä 247 859,25 euroa:", "sms": "Aanar kåå'dd sää'mǩiõllsaž sosial- da tiõrvâsvuõttkääzzkõõzzi da pei'vvhååid staanumu'šše õhttse'žže 247 859,25 eu'rred:"}}
+{"translation": {"fi": "Päivän ohjelma ja ruokailut ovat yleisölle maksuttomia.", "sms": "Peei'v programm da stuällõõttmõõžž liâ seminaa're puõ'ttjid dääram."}}
+{"translation": {"fi": "Hankkeessa kehitetään saamenkielistä palvelutarjontaa ja saamen kielen ja kulttuurin huomioivia toiminta-käytäntöjä sekä vahvistetaan henkilöstön osaamista.", "sms": "Ha'nǩǩõõzzâst ooudâsviiǥǥât sää'mǩiõllsaž kääzzkõsta'rjjumuužž da sää'mǩiõl da kultuur lokku vä'lddem tuåimmjem-vue'jjid di raaveet personkåå'dd silttumuužž."}}
+{"translation": {"fi": "Kehittämistyötä tehtiin prosessiluontoisesti ja saamelaiskulttuurin lähtökohdista.", "sms": "Ooudâsviikkâmtuâi tuejjeeš prosessluânddlânji da sää'mkulttuur vue'lǧǧemaalǥin."}}
+{"translation": {"fi": "Sodankylän tapahtumaan liittyneen kuvakilpailun palkinnot jaetaan koulujen kevätjuhlissa.", "sms": "Suä'đjel čeä'ppvuõđpeivva kuulli karttǩeâst ciistid jue'jjet škoouli ǩiđđprää'žnǩest."}}
+{"translation": {"fi": "Kunnalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää esiopetusta.", "sms": "Kåå'ddest lij lää'jjvuađđlaž õõlǥtummuš järjsted õuddmättõõzz."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokous nimesi uudet jäsenet kolmen Pohjoismaan ja Venäjän saamelaisten yhteiseen saamen kielilautakuntaan.", "sms": "Sää'm parlamenttaarla suåvtõõzz sååbbar nõõmti ođđ vuässlaid koolm Tâ'vvjânnamlaž da Ruõšš saa'mi õhttsaž sää'm ǩiõll-lu'vddkådda."}}
+{"translation": {"fi": "Siksi on tärkeää, että kaikki keskustelutilanteet hänen kanssaan hyödynnetään aktiivisesti.", "sms": "Tõn diõtt lij vääžnai, što puk saǥstõõllâmnää'l suin âânet äu'ǩǩen aktiivlažnalla."}}
+{"translation": {"fi": "Keskiviikkona 4.4.2012 kello 11-17 järjestetään koko kansan juhla, jolloin saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ovet ovat avoinna ja tapahtumia koko päivän ajan.", "sms": "Seärad 4.4.2012 čiâss 11-17 riâžžât meer prää'zneǩ, te'l liâ sää'mkultturkõõskõs Sajoozzâst uus äävai pukid da prää'zneǩpoodd liâ ǩee'jjmie'ldd peei'v."}}
+{"translation": {"fi": "Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Suomen saamelaiskäräjillä oli aito vaikutusmahdollisuus EU:n esityksiin ja EU myös vei esityksiämme eteenpäin \" Nilla Tapiola kertoi.", "sms": "Leäm rä'mm-miõlâst tõ'st, što Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧest lij vaikktemvuäittmõš EU:n alttõõzzid da EU še viiǥǥi mij alttõõzzid ooudårra \" mainsti Nilla Tapiola."}}
+{"translation": {"fi": "• rohkaistuu käyttämään ja kehittämään aktiivisesti kieltä", "sms": " tuõstškuätt âânnet da õõudeed aktiivlašnalla ǩiõl"}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät julkaisee kaksi uutta saamen kielen aapista", "sms": "Sää'mte'ǧǧ čõõđat kue'htt ođđ sää'mǩiõl abbâz"}}
+{"translation": {"fi": "Inarinsaamen kieli on aina ollut vähemmistöasemassa: sen puhujamäärä lienee ollut korkeimmillaan", "sms": "Aanrõžǩiõll lij pâi leä'mmaž uu'ccab sââ'jest: tõn mainsteeimie'rr lij leä'mmaž pââimošân dohatkå'dd mainsteeijed."}}
+{"translation": {"fi": "Identiteetti muotoutuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.", "sms": "Identiteett šâdd vuârrvaaiktõõzzâst jä'rrsi oummivui'm."}}
+{"translation": {"fi": "Itsenäinen selviytyminen edellyttää käytännön taitojen hallinnan lisäksi psyykkistä valmiutta ja uskoa siihen, että jaksaa, osaa ja löytää ratkaisut ongelmiin ja luottaa siihen, että kaiken voi oppia.", "sms": "Jiõ'ččvuâđtlaž pirǧǧmuš õõlǥad tue'jjeemnää'l čeä'ppvuõđi vaalđšemvuõđ lââzzen psyykklaž vaalmâsvuõđ da ååskk tõzz, što vuäitt, silttâd da käunn rä'tǩǩumuužžid pro'blee'mid da na'ddjââtt tõzz, što puk vuäitt mättjed."}}
+{"translation": {"fi": "Miten saamen kieli ja kulttuuri huomioidaan laitos- ja asumispalveluissa?", "sms": "Mõõnnalla sää'mǩiõll da kulttur vää'ldet lokku strooi'tel da jälstemkääzzkõõzzin?"}}
+{"translation": {"fi": "Tanssin idea sai alkunsa jakutialaisen Sykkys - tanssiryhmän esityksestä Ijahis Idja - tapahtumassa Inarissa 2010.", "sms": "Tanss šõõddi jakutialaž Sykkys - tanssjoouk čuä'jtõõzzâst Ijahis Idja - pooddâst Aanrest 2010."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjien ensimmäinen täysistunto pidettiin Inarissa keskiviikkona 15.2. saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen uudessa parlamenttisali Soljussa.", "sms": "Sää'mtee'ǧǧ vuõssmõs tiuddsåbbar õ'nneš Aanrest seärad 15.2. sää'mkultturkõõskõõzz Sajoozz ođđ parlamenttlõnnj Soljust."}}
+{"translation": {"fi": "• pyydetään keväällä kalaa pilkkimällä, juomuksilla, iskukoukuilla, katiskalla, koukuilla, kulkuttamalla", "sms": " šeelet ǩea'đđa kue'l kâlddjest vuä'ggee'l, juŋŋsivui'm, kooukivui'm, katiskain, kåålǥtee'l"}}
+{"translation": {"fi": "Uudet indikaattorit ovat tärkeitä, jotta voimme selvittää perinteisen tiedon ja tavanomaisen luonnonkäytön tilaa.", "sms": "Ođđ indikaattor liâ vääžnai, što vuei'ttep čiõ'lǧǧeed ää'rbvuâlaž teâđ da takainallšem luâđâânnem vue'jj."}}
+{"translation": {"fi": "Morottaja saa voittoehdotuksestaan 1 000 euron suuruisen palkinnon.", "sms": "Morottaja vuäǯǯ nõmmǩeâšttõõttâm vuõ'ttie'tǩǩõõzzstes 1 000 eeu'r šorrsa ciist."}}
+{"translation": {"fi": "Ryhmäpäiväkoti Miessi on esimerkki siitä, miten pienillä resursseilla ja pitkäjänteisellä työllä voidaan saada aikaan merkittäviä tekoja saamen kielen kehittämiseksi.", "sms": "Joukkpiârpei'vvpäi'ǩǩ Miessi lij šiõǥǥ ooudâsjoo'tti čuä'jteei tõ'st, mõõnnalla u'cc resuurssivui'm da ääi'j mie'ldd si'tǩǩes tuâjain vuei'tet vuäʒʒad äigga kookkas kuõ'ddi da miârkkšõõvvi tuâjaid sää'mǩiõl se'rddmõõžžâst nu'tt, što ǩiõl iskrdeei jie'llemiiskâr lij ruõkkum veä'lkõs puõlvvõõǥǥi tuâkka, ij-ǥa ǩiõll kuõđđu rainnâd."}}
+{"translation": {"fi": "Kokouksessa on tarkoitus yhdessä valmistella esityksiä saamelaiskulttuurin suojan parantamiseksi.", "sms": "Såbbrest lij jorddmõš õõutsââ'jest valmštõõllâd maadârdõõzzid sää'mkulttuur suej pue'reem diõtt."}}
+{"translation": {"fi": "Peruspalkan lisäksi maksetaan 24%:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.", "sms": "Vuâđđpää'lǩ lââ'ssen määu'set 24%:tt sää'mvuu'd lââ'zz da tuâjjtobddmõõžž mie'ldd meä'rrõõtti ä'šštobddâmlââ'zz."}}
+{"translation": {"fi": "Sarjaan kuuluvat aapisen lisäksi erilliset työkirjat syys- ja kevätlukukausia varten.", "sms": "Raiddu ko'lle abbâz lââ'ssen pååđ tuâjjǩee'rj čõhčč- da ǩiđđlookkâmpõõ'ji diõtt."}}
+{"translation": {"fi": "Marja Helanderin kaksiosainen teos on sijoitettu Sajoksen saamelaiskirjastoon.", "sms": "Marja Helander kuei'tvuäzzas tuejjõs lij pijjum Sajoozz sää'mǩe'rjjpõ'rtte."}}
+{"translation": {"fi": "Uusi oppikirja lukion pohjoissaamen äidinkieleen ilmestyi", "sms": "Ođđ mättǩe'rjj lookkjiškooul tâ'vvsää'm jie'nnǩiõ'lle i'lmstõõvi"}}
+{"translation": {"fi": "Vuoden 2009 Taikalampputoiminnassa tullaan myös huomioimaan Lapsen oikeuksien juhlavuosi.", "sms": "Ee'jj 2009 Priddiǩläämpatuåimmjumuužžâst puä'đet vä'ldded lokku Päärnai vuõiggâdvuõđi pää'zneǩee'ǩǩ."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisia yhdistävät kulttuuriset arvot kuten kieli, identiteetti, luonto ja suku.", "sms": "Sä'mmlaid õhttee kulttuurlaž äärvv mâ'te ǩiõll, Identiteett, luâtt da ruått."}}
+{"translation": {"fi": "Tavoitteenamme on pysyvän mallin aikaansaaminen kielen elvyttämistä ja suojaamista varten, totesi Näkkäläjärvi.", "sms": "Täävtõssân lij põõšši maall äiggavuäǯǯmõš ǩiõll jeälltem da suõjjeem diõtt, tuõtti Näkkäläjärvi."}}
+{"translation": {"fi": "Aikuisen tulee tietoisesti kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöön, jotta se olisi mahdollisimman monipuolista.", "sms": "Vuõrâsoummu ferttai teađstee'l vuâmmšed jii'jjes ǩiõl âânnmužž, što tõt le'čče nu't määŋgbeä'llsaž ko vuäitt."}}
+{"translation": {"fi": "Päivähoidon turvallisuussuunnitelma on pelastussuunnitelmaa laajempi kokonaisturvallisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtäävä asiakirja.", "sms": "Pei'vvhååid staannvuõttplaan lij peä'llštem plaanâst veeidab obb staanvuõ�� pue'rumužže da pá'jjentuõl'lljmužže sǩihttjeei ä'ššpõmmâi."}}
+{"translation": {"fi": "Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi.", "sms": "Ciist juõ'ǩǩeš vuõss vuâra ee'jj 2004 da tõn jue'jjet juõ'ǩǩ nuu'bb ee'jj."}}
+{"translation": {"fi": "Oulun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksessa on kiintiö (2 paikkaa) syntyperäisille saamenkieliselle lastentarhanopettajahakijoille suomenkieliseen koulutukseen.", "sms": "Oulu õllškooulâst. U'ččteeliškoouljemstrooitlest lij ǩiddõs (2 pääiǩ) šõddâmvuõđ mie'ldd sää'mǩiõllsaid päärnaihååidu'ččteelen ooccjid lää'ddǩiõllsaid skoouljumužže."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaiskäräjät esitttää, että ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa otetaan selkä kanta siihen, miten ILO 169-sopimuksen ratifioinnissa edetään ja millaisella aikataululla, koska jo edellisessä ihmisoikeuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2004 asetettiin tavoitteeksi ratifioida ILO 169-sopimus ja tavoite jäi toteutumatta.", "sms": "Sää'mte'ǧǧ maadârd, što ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast vää'ldet lokku toolkav beä'lest vä'lddmõš tõõzz, mä'htt ILO 169-suåppmõõžž ratifioimâ'ttmõõžžâst mõõnât ooud årra da måkkam äi'ǧǧtaaulin, ku ju'n oou'dab ooumažvuõiggâdvuõttpolitiikklaž čiõlggeemtuâjast ee'jjest 2004 pi'jješ täävtõssân ratifioimâ'tted ILO 169-suåppmõš da täävtõs kuâđđji teâuddjeǩâni."}}
+{"translation": {"fi": "Koltansaamen kielen elvyttämiseksi on toteutettu lyhytkestoisia kielenelvytystoimia vuodesta 1993 alkaen.", "sms": "Nuõrttsää'mǩiõl jeä'lljâttmužže lie čõõđtum vuänǩõs jeä'lljâttemtuååim ee'jjest 1993 ää'ljee'l."}}
+{"translation": {"fi": "Raportti edistää osaltaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen artikla 8 (j):n toimeen-‐ panoa Suomessa.", "sms": "Raportt veekk ooudâs peä'lstes meeraikõskksaž biodiversiteettsuåppâm aartikla 8 (j) tuåimmepiijjmõõžž Lää'ddjânnmest."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisen lastenkulttuurikeskus - hankkeen toiminnanohjaaja Petra Magga-Vars on palannut työhönsä ja vastaa hankkeen koordinoimisesta ja toiminnasta toukokuusta alkaen.", "sms": "Sää'm päärnaikultturkõõskõs - ha'ŋǩǩõõzz tuejjumuužžjåå'đteei Petra Magga-Vars lij puättam mååusat tuõjju da va'sttad ha'ŋǩǩõõzz koordinâttmõõžžâst da tuåimmjumuužžâst vue'ssmannust ää'ljee'l."}}
+{"translation": {"fi": "Henkilöstö tarvitsee tukea ja ohjausta saamen kieleen ja kulttuuriin liittyvien pedagogisten käytäntöjen tunnistamisessa, arvioimisessa ja kehittämisessä.", "sms": "Personkå'dd taarbaš tue'rjj da ohjjumuužž sää'mǩiõlle da kulttuure õhttneei pedagoglaž naali tobdsttumuužžâst, ärvstõõllmuužžâst da õõudâsviikkmuužžâst."}}
+{"translation": {"fi": "Vuotson tapahtumassa esitysten suositeltu kesto: 5-20 minuuttia.", "sms": "Vuõccu pooddâst čuäjtõõzzi siâssõttum peeštõš: 5-20 minutted."}}
+{"translation": {"fi": "- Saamen kielet ja kulttuurit ovat viime vuosina selvästi vahvistuneet, totesi Arhinmäki.", "sms": "- Sää'mǩiõl da kulttuur liâ mõõnni ee'jji mie'ldd ravsmam pue'rab årra, tuõtti Arhinmäki."}}
+{"translation": {"fi": "Oman kehon hahmottaminen luo perustan kehonkuvan ja myönteisen minäkuvan kehittymiselle.", "sms": "Jii'jjes rååpp tobddmõs rääjj vuađ rååoo kaartt da miõđlaž jiõččkartt õuddnumužže."}}
+{"translation": {"fi": "Pukujen, päähineiden, paulojen koristeiden muodot ja värit ilmaisevat kuulumisen johonkin sukuun tai suurempaan alueelliseen yhteisöön ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.", "sms": "Pihttzi, keä'ppri, vuõddji heärtem ååbleǩ da eeu'nn õlmmee kuullmõõžž koonn-ne soǩǩe le'be šuurab vu'vddõhttsažkå'dda da ravvee õhttekuullâmtobddmuužž."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteistyöelin) aloittaa 1.9.2012 yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti / resurssikeskuksen perustamishankkeen, joka päättyy 30.6.2014.", "sms": "Sää'm parlamentaarlaž suåvtõs (Lää'ddjânnam, Taarr da Ruõcc sää'mtee'ǧǧ õhttsažtuâjjorgan) alttad 1.9.2012 õhttsažtâ'vvjânnmlaž sää'mǩiõl ämmat / resursskõõskõõzz vuâđđeemha'ŋǩǩõõzz, kåå'tt poott 30.6.2014."}}
+{"translation": {"fi": "Pihapiirin saamelaistamisella voidaan osaltaan vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä ja luoda monipuolisempia kielenkäyttömahdollisuuksia.", "sms": "Ǩe'ddmäärǩ säämnalla raajee'l vueitet jii'jjesnalla ra'vveed päärna kulttuur-identiteett da raajjâd jäänben määŋgbeä'llsaid ǩiõlâânnem vueittemvuõđ."}}
+{"translation": {"fi": "Luonnonvaroja on käytetty kestävästi, oltu niiden käytössä kohtuullisia sekä kunnioitettu ja hoidettu luontoa.", "sms": "Luâđaunnsid lij õnnum ǩeâ'lljee'l, õnnum tõi'd mä'rddnalla di cisttjum da hoiddum luâtt."}}
+{"translation": {"fi": "Suomessa artikla 8 (j):n toimeenpanoa valmistellut asiantuntijatyöryhmä on luovuttanut raporttinsa ympäristöministeriölle 7.6.2011. \" Montrealin kokouksessa kävi selväksi, että Suomi on edelläkävijä artikla 8 (j):n kokonaisvaltaisen toimeenpanon valmistelussa.", "sms": "Lää'ddjânnmest aartikla 8 (j) tuåimmepiijjmõõžž valmstõõllâm ä'šštobddituâjj-joukk lij ouddam rapoort pirrõsministeriaa'je 7.6.2011. \" Montreal såbbrest puõ'đi nåkam ä'šš õlmmsa, što Lää'ddjânnam lij ooudâstjoo'tti aartikla 8 (j) obbvääldlaž tuåimmepiijjâm valmštõõllmõõžžâst."}}
+{"translation": {"fi": "Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Saku Puotiniemi ja Miikka Ämmälä (pohjoissaame)", "sms": "Aleksanteri Kena škooul, Suä'đjel: Saku Puotiniemi (tâ'vvsää'm) da Miikka Ämmälä (tâ'vvsää'm)"}}
+{"translation": {"fi": "Loppupuheenvuoron pitää Saamelaiskäräjien nuorin jäsen Tuomas Aslak Juuso.", "sms": "Loppmaainstemvuâr âânn Sää'mtee'ǧǧ nuõrin vuässlaž Tuomas Aslak Juuso."}}
+{"translation": {"fi": "• kuivataan keväällä hauen nahkoja ja tehdään nahoista käsitöitä ja kalan ruodoista koruja", "sms": " kåšǩǩeet ǩeađđa nu'ǩǩež čõõudid da raajât čõõudest ǩiõtt-tuâ'jaid da kue'll taautin heä'rvid"}}
+{"translation": {"fi": "Lisäksi tarkasteltiin pohjoismaista saamelaissopimusta ja arvioitiin edellisten parlamentaarikkojen konferenssien julistusten tuloksia.", "sms": "Lââ'ssen ta'rǩǩeeš tâ'vvjânnmlaž sää'msuåppmõõžž da ärvvtõ'lleš ooudbuž parlamentnee'ǩǩi konfereenssi čõõđtõõzzi äiggavuäǯǯmõõžžid."}}
+{"translation": {"fi": "Kuva ja runokilpailuun, jossa teemana on \" Nils-Aslak Valkeapään syntymästä 70 vuotta \", on tullut osallistumisia kaikista näistä yhdestätoista koulusta.", "sms": "Kartt da tivttǩeâšttõõttmõ'šše, ko'st jurddjen lij \" Nils- Aslak Valkeapää šõddâmee'jjest 70 ee'ǩǩed \", vuässõõttmõõžž liâ puättam pukin täi'n õtmlo škooulin."}}
+{"translation": {"fi": "Kolttasaamelaiset asuvat Inarin kunnan itäosissa, Inarijärven etelä-, kaakkois- ja koilliskulmalla, ns. koltta-alueella.", "sms": "Nuõrttsä'mmla jällste Aanar kåå'dd nuõrttbeä'lnn, Aanarjääu'r sau'jj - oo'bđneǩǩ - da äppalčiõǥǥin, ns. sää'mvuu'vdest."}}
+{"translation": {"fi": "Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2014 järjestetään Sodankylässä", "sms": "Sää'mnuõri čeä'ppvuõđpei'vv 2014 riâžžât Suä'đjlest"}}
+{"translation": {"fi": "Pelkonamme on nimenomaan se, että saamen kielten terminologia ja sanavarasto kehittyvät kussakin maassa eri suuntiin, eivätkä saman kielen puhujat enää ymmärrä toisiaan, totesi Paltto.", "sms": "Tuõtt lij, što sää'mǩiõli terminologii da sää'nnree'ǧǧesvuõtt šâ'dde tä'st peäggtum jânnmin, kåå'tt koon årra da sää'mǩiõl maainsteei jiâ teänab vuei't fi'ttjed kuei'mm kuei'meez, ko ǩiõll lij veersmam maainstee'ji kõskkvuõđâst, maainsti Paltto."}}
+{"translation": {"fi": "Valtuutettu tapasi vierailunsa aikana Suomen valtion johtoa, eri ministeriöiden edustajia ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtajan, Klemetti Näkkäläjärven.", "sms": "Åskkooumaž kaaunõõđi kue'ssreeis poodd Lää'ddjânnam riikk ouddoummi, jee'res ministeeriai võboršee'ǩǩid da Lää'ddjânnam sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đteei, Klemetti Näkkäläjääu'r."}}
+{"translation": {"fi": "Tarkastelun piiriin kuuluvat mm. toimintayksikön henkilöstö, hoidossa olevat lapset, toimintayksikössä vierailevat henkilöt, toimintayksikön ulko- ja sisätilat sekä toimintavälineet ja lähiympäristö.", "sms": "Tarǩkeem kruugg sizz kolle jm. toimmjemõõutilooǥǥ personkåå'dd, hååidast åårai päärna, toimmjemõõutilooǥǥâst kõ'lljeei oummu, toimmjemõõutilooǥǥ ålgg - da siisǩesââ'j di toimmjemneä'vv da âlddpirrõz."}}
+{"translation": {"fi": "Kaikkien saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamelaisväestö elää kielenvaihdon kierteessä.", "sms": "Puki sää'm ǩiõli vue'ǩǩ lij pe'cclâ'sttemnallšem da sää'mnarood jeäll ǩiõlvaaitõõzz vue'lnn."}}
+{"translation": {"fi": "Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III.", "sms": "Pä'lǩǩmõš meä'rrââtt sää'mtee'ǧǧ pä'lǩǩriâššmõõžž õõlǥtemtää'zz III."}}
+{"translation": {"fi": "Esittelijän sijaisuutta haki Sanna Guttormin lisäksi neljä henkilöä: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West.", "sms": "Čiõ'lǧǧeei sâjjsažvuõđ o'cce Sanna Guttorm lââ'ssen nellj persoon: Raisa Järvenpää, Heidi Kitti, Hanna Mattila ja Nina West."}}
+{"translation": {"fi": "Pohjoismaisen saamelaissopimuksen tarkoituksena on mm. yhtenäistää saamelaisten oikeusasemaa valtioissaan ja lujittaa saamelaisten mahdollisuuksia toimia valtioiden rajojen yli ja säilyä yhtenä kansana.", "sms": "Tâ'vvjânnamlaž sää'msuåppmõõžž jurddân lij jm. õhtteed saa'mi vuõiggâdvuõtt-stattuuzz jiijjâz valdiai beä'lnn da nââneed saa'mi vuäittmõõžžid tuåimmjed valdiai raaji pâ'jjel da põõššâd õhttân naroodân."}}
+{"translation": {"fi": "Lapsen saamen kielen vahvistamisen välineet:", "sms": "Päärna sää'mǩiõl ravveem neä'vv:"}}
+{"translation": {"fi": "Viran menestyksellistä hoitamista edesauttavat soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamen kielen suullinen ja kirjallinen taito ja ruotsin tai / ja norjan kielen ja englannin kielen taito sekä riittävä kokemus vaativista hallinnollisista tehtävistä.", "sms": "ooudâsve'ǩǩe suåppi õllškooultu'tǩǩõs, šiõǥǥ sää'mǩiõl njaa'lmilaž da ǩe'rjjlaž silttõs da ruõcc le'be / da"}}
+{"translation": {"fi": "Elimessä tulee olla edustettuina kattavasti alkuperäiskansojen edustuksellisia elimiä ja järjestöjä, jotka edustavat alkuperäiskansoja huomioiden maantieteellinen kattavuus.", "sms": "Orgaanâst â'lǧǧe lee'd ee'ttkâ'sttmen jäänab vuõssnaroodi võboršeǩnallšem orgaan da organisaatiad, kook ee'ttkâ'stte vuõssnaroodid lokku vää'ldee'l jânnamtiõđlaž kä'ttemvuõtt."}}
+{"translation": {"fi": "Kuvissa saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi vaalikaudelle 2012-2015 valittu Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá Lemet ja puheenjohtajakisassa toiseksi jäänyt Tiina Sanila-Aikio.", "sms": "Kaartin sää'mtee'ǧǧ saaǥǥjåå'đte'jen vaalpâjja 2012-2015 va'lljuum Klemetti Näkkäläjärvi, Juvvá Lemet da saaǥǥjåå'đtemǩeâštast nu'bben kuâđđjam Tiina Sanila-Aikio."}}
+{"translation": {"fi": "Äänioikeutettu voi äänestää palauttamalla vaaliasiakirjat postin välityksellä kuten aikaisemmissa vaaleissa.", "sms": "Jiõnstemvuõiggâdvuõttneǩ vuäitt jiõnsted maacctee'l vaalä'ššǩee'rjid påå'štest, nu'tt mä'htt ooudbu vaalin."}}
+{"translation": {"fi": "Suurin tälle vaalikaudelle asettamistamme tavoitteista on kansainvälisen työjärjestö ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioiminen ja tarpeellisten lakimuutosten aikaansaminen, totesi Näkkäläjärvi.", "sms": "Šuurmõs tän vaalpâjja pijjum täävtõõzzin lij meeraikõskksaž tuâjjorganisaatia ILO alggmeersuåppmõõžž radifiimõš da vääžnai lää'ǩǩmuttsi äiggavuäǯǯmõš, säärnai Näkkäläjärvi."}}
+{"translation": {"fi": "Voimassaolevat mahdollisuudet koskevat kaikkia kolmea saamen kieltä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamea.", "sms": "Viõǥǥâst åårrai vuäittmõõžž kuâ'sǩǩe pukid kolmm sää'mǩiõl: aanar-, nuõrttsää'm- ja tâ'vvsää'mǩiõlid."}}
+{"translation": {"fi": "Lapsia ei suoranaisesti neuvota vaan kerrotaan tapahtumia ja tarinoita mitä muille on tapahtunut.", "sms": "Päärna jeät vuõiǧǧest vuä'ppest pe'ce su'nne mainsted šõddmuužžid da mainnsid jä'rrsid lij šõddâm."}}
+{"translation": {"fi": "- Saamenkielisen päivähoidon turvaaminen Utsjoen kirkonkylässä 35 502,96 €", "sms": "- Sää'mǩiõllsaž pei'vvhååid staanumuš Uccjooǥǥ ceerkavsiidâst 35 502,96 €"}}
+{"translation": {"fi": "Sámi duodji-kaupasta Sajoksesta Inarista ja yhdistyksen", "sms": "Sää'nǩee'rj lie åå'n vuäǯǯamnalla Sámi duodji-kaaupâst Sajoozzâst Aanrest da õhttõõzzâst"}}
+{"translation": {"fi": "• nostetaan jäkälää, tehdään lehtikerppuja, leikataan kortteita, heinää", "sms": " kaaggât jeä'kklid, čuõppât vuåššid, suei'nid"}}
+{"translation": {"fi": "Samoin pakkoteurastukset ovat ristiriidassa Suomen perustuslain omaisuuden suojaa määrittelevän 15 §:n kanssa.", "sms": "Seämmast puõccui päkk-kåddmõõžž liâ risttreeidast Lää'ddjânnam vuâđđlää'jj jeällmõõžž suejjeem meä'rteei 15 §:fin."}}

valid/valid.no-sma.json

@@ -0,0 +1,200 @@
+{"translation": {"no": "Disse godkjennes av plenum i begynnelsen av hvert plenumsmøte.", "sma": "Stoerretjåanghkoe edtja dejtie jååhkesjidh fïerhten stoerretjåanghkoen aalkoelisnie."}}
+{"translation": {"no": "Det som ikke er målt, er alle søknader som får avslag, alle avtaler som ikke kommer i mål, og hva disse koster av ressurser for teatrene å arbeide med.", "sma": "Ij leah mööleme gaajhkh ohtsemh mah nyöjhkesuvvieh, jïh gaajhkh latjkoeh mah eah måalese båetieh jïh man jïjnjh vierhtieh teaterh nuhtjieh juktie daej latjkoejgujmie barkedh."}}
+{"translation": {"no": "Konstituert fylkesmann i Troms Bård Magne Pedersen (leder), Tromsø Sorenskriver ved Indre Finnmark Tingrett Finn Arne Selfors (nestleder i utvalget), Tana", "sma": "Konstitueradamme fylhkenålma Tromsesne Bård Magne Pedersen (åvtehke), Tromsø Sorentjaelije Sisnjelds Finnmaarhken Digkiereaktesne Finn Arne Selfors (moenehtsen mubpie åvtehke), Deatnu"}}
+{"translation": {"no": "Dette er først og fremst rettet mot områder av Norge hvor samiskspråklige fastleger ikke er tilgjengelig i pasientens kommune.", "sma": "Daate uvtemes stuvreme dajvi vööste Nöörjesne gusnie saemiengïeleldh staeriesdåakterh eah skïemtjijen tjïeltesne gååvnesh."}}
+{"translation": {"no": "Røyrvik kommune arbeider med \"Kommuneplanens samfunnsdel 2015-2026\" og \"Kommunereformen\".", "sma": "Raarvihken tjïelte \"Tjïeltesoejkesjen siebriedahkedajvine 2015-2026\" jïh \"Tjïelterefomine\" barka."}}
+{"translation": {"no": "Jeg tok også opp spørsmålet om å få reindrift inn som fag på landbrukshøgskolen.", "sma": "Gyhtjelassh aaj bøøktim gusnie goerehtim mejtie nuepie laanteburrie-jilleskuvlesne båatsoejielemem tseegkedh goh faage."}}
+{"translation": {"no": "Disse merkene er nå forlengst strøket.", "sma": "Dah mierhkh leah daelie strihkesovveme."}}
+{"translation": {"no": "Nord-Trøndelag er det fylket i landet hvor landbrukets relative betydning er størst.", "sma": "Noerhte-Trööndelage lea dïhte fylhke laantesne gusnie laanteburrie stööremes ulmiem åtna."}}
+{"translation": {"no": "Mer informasjon kan finnes her: http://www.norskfriluftsliv.no/nattinaturen/", "sma": "Vielie bïevnesh maahta daesnie gaavnedh: http://www.norskfriluftsliv.no/nattinaturen/"}}
+{"translation": {"no": "En urovekkende stor andel rapporterer at de utsettes for diskriminering og kriminelle handlinger på grunn av sin reindriftssamiske tilhørighet.", "sma": "Akte håvhtadihks stoerre låhkoe reektie dah sïerredimmiem jïh miedteles dahkoeh dååjroeh sijjen båatsoealmetjen ektiedimmien gaavhtan."}}
+{"translation": {"no": "Ved at det nå er etablert en ny samisk avdeling ved Sjømannsbyen barnehage, så vil det samiske barnehagetilbudet og fagmiljøet styrkes, sier en glad sametingsråd Mikkel Eskil Mikkelsen.", "sma": "Gosse orre saemien goevtese lea tseegkesovveme Sjømannsbyen maanagïertesne daelie, dellie saemien maanagïertefaalenasse jïh faagebyjrese sijhtieh nænnoesåbpoe sjïdtedh, akte geerjene saemiedigkieraerie Mikkel Eskil Mikkelsen jeahta."}}
+{"translation": {"no": "Avlagte doktorgrader tas ikke med i denne framstillinga.", "sma": "Illesovveme dåakteregraadh eah meatan vaaltasovvh daennie vuesiehtimmesne."}}
+{"translation": {"no": "Vi ser blant annet at Kunnskapsdepartementet ikke i tilstrekkelig grad inkluderer samiske elever i sine nasjonale satsninger, og vi ser at fylkesmannen helt klart har en uheldig dobbeltrolle som både tilsynsmyndighet og undervisningskoordinator for fjernundervisning, sier Mikkelsen.", "sma": "Vuejnebe gaskem jeatjah Maahtoedepartemeente ij nuekieslaakan saemien learohkh meatan vaeltieh sijjen nasjonaale råajvarimmine, jïh mijjieh vuejnebe fylhkenålman eevre tjïelkelaakan lea guektiengïerth råålla dovne goh vaaksjomeåajvaladtje jïh maajhööhpehtimmien ööhpehtimmiekoordinatbovre, Mikkelsen jeahta."}}
+{"translation": {"no": "Jeg hadde en stor fordel med at jeg kjente omtrent hele reindrifts-Norge gjennom arbeidet som veterinær og med NRL.", "sma": "Læjhkan lij munnjien buerie juktie åehpies lim abpe båatsoejieleme-Nøørjine mov barkoen tjirrh goh veterinære, jih goh lihtsege NBR-esne."}}
+{"translation": {"no": "Noe samles vi rundt som felles symboler og aktiviteter, uansett hvor vi bor.", "sma": "Mijjieh man akt bïjre tjåanghkenibie goh tjåenghkies symbovlh jïh darjomh, saaht gusnie årroeminie."}}
+{"translation": {"no": "TJIELTESOEJKESJE SIEBREDAHKEDAJVE 2014-2016 RAARVIHEKN TJIELTE - GOLTELIMMIE DEJSTIE VIHKELOMMES TSIEHKIJSTE SOEJKESJEMISNIE", "sma": "TJIELTESOEJKESJE SIEBREDAHKEDAJVE 2014-2016 RAARVIHEKN TJIELTE - GOLTELIMMIE DEJSTIE VIHKELOMMES TSIEHKIJSTE SOEJKESJEMISNIE"}}
+{"translation": {"no": "Kommunenes / fylkeskommunenes forventinger og tanker til Sametingets og språkutvalgets arbeid, Innlegg v / Porsanger kommune og Snåsa kommune", "sma": "Tjïelti / fylhkentjïelti veanhtadimmieh jïh åssjaldahkh Saemiedigkien jïh gïelemoenehtsen barkose, håaleme Porsanger tjïelten jïh Snåasen tjïelten baaktoe"}}
+{"translation": {"no": "Kulturlivet er for dårlig forberedt når de går i møte med næringslivet.", "sma": ") Kultuvrejielede lea fer nåake ryöjredamme gosse tjåanghkoem jielieminie åtna."}}
+{"translation": {"no": "Det sørsamiske museet/ kultursenteret Saemien Sijte i Snåsa kommune er en viktig institusjon.", "sma": "Saemien Sijte Snåasesne lea vihkeles intituvsjovne."}}
+{"translation": {"no": "Fra og med 2010 ble det innført en ordning for ettergivelse av studielånet med inntil 50 000 kroner for studenter som fullfører 60 studiepoeng eller mer i samisk språk, som del av følgende utdanninger:", "sma": "2010 raejeste aktem öörnegem sjïehtesji tjeavadimmien bïjre studijelaajkoste 50 000 kråvnaj raajan, dejtie studentidie mah 60 studijepoengh jallh vielie saemien gïelesne illieh, goh akte bielie daejstie ööhpehtimmijste:"}}
+{"translation": {"no": "Sametingsrådet har nå bevilget støtte til samisk litteratur for 2015.", "sma": "Saemiedigkieraerie lea daelie dåarjoem saemien lidteratuvrese dåårjeme jaapan 2015."}}
+{"translation": {"no": "Grunnloven og Sametinget er garantistene for demokratisk deltakelse og for gradvis utvikling av våre friheter og rettigheter som folk.", "sma": "Maadthlaake jïh Saemiedigkie leah dah garantisth ihke mijjieh goh åålmege åadtjobe demokrateles meatan årrodh jïh ahkedh mijjen frijjevoeth jïh reaktah evtiedidh."}}
+{"translation": {"no": "-Det store mangfoldet i det samiske samfunnet gjør at de ulike barnehagene må legge til grunn den lokale kulturen for sin barnehage.", "sma": "-Dan åvteste saemien siebriedahke dan gellielaaketje dellie doh ovmessie maanagïerth tjuerieh våaroemasse bïejedh dam voenges kultuvrem sov maanagiertesne."}}
+{"translation": {"no": "Men det var lenge etter mi tid, så det får andre fortelle om.", "sma": "Mohte daate lij mov barkoen mænngan, guktie gieh jeatjebh tjoeverieh dan bijre soptsestidh."}}
+{"translation": {"no": "Sametingsråden sier at målet ikke er å svekke samisk medbestemmelse i næringen, men heller styrke næringen - noe man også gjør gjennom å styrke Sametingets innsats på reindriftssaker.", "sma": "Saemiedigkieraerie jeahta ulmie ij leah saemien meatannænnoestimmiem giehpiedidh jieliemisnie, men buerebh jielemem nænnoestehtedh - naakede mij aaj dorjesåvva viehkine Saemiedigkien barkoem nænnoestehtedh båatsoeaamhtesisnie."}}
+{"translation": {"no": "Slik vil man kunne gi besøkende en bedre oppfatning av hele Sápmi på tvers av både regioner og landegrenser.", "sma": "Naemhtie maahta guesside buerebe goerkesem abpe Saepmeste vedtedh dovne regijovni jïh laanteraastaj dåaresth."}}
+{"translation": {"no": "Direktoratet har opprettet et eget samiskspråklig menypunkt på forsiden av nav.no.", "sma": "Direktovraate aktem jïjtse saemiengïelen menymearhketjem tseegkeme nav.no'en åvtesæjrosne."}}
+{"translation": {"no": "Plan- og bygningsloven / Sametinget planveileder / Areal / Miljø, areal og kulturvern / Forsiden - Sametinget", "sma": "Soejkesje- jïh bigkemelaake / Sámedikki plánaveahkki / Areale / Byjrese, areale jïh kultuvrevarjelimmie / Saemiedigkie - Sametinget"}}
+{"translation": {"no": "Dette avhenger av at vi alle gjør en innsats og følger de nye rådene.", "sma": "Men dellie gaajhkesh mijjieh tjoerebe dejnie viehkiehtidh jïh dejtie orre raeride fulkedh."}}
+{"translation": {"no": "10 - Vinterbeite II. Tidlig benyttede og ofte lavereliggende vinterbeiter, som regel mindre intensivt brukt.", "sma": "10 -Daelviegåatome II. Aareh åtnasovveme jïh daamtaj daelviegåatomh vualadahkesne, åajvahkommes dajvh mah eah dan jïjnje åtnasovvh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget informerer også fortløpende om rettighetene og hvordan man skal gå fram for å få oppfylt rettighetene ved henvendelser fra foreldre og andre.", "sma": "Saemiedigkie aaj iktemearan reaktaj bïjre beavna, jïh guktie edtja darjodh juktie reaktide åadtjodh gosse eejhtegh jïh mubpieh dan bïjre gihtjieh."}}
+{"translation": {"no": "arbeide for å få flere unge til å registrere seg i Sametingets valgmanntall, for å øke unges deltakelse ved valg til Sametinget, og for å få flere unge representert på Sametinget og i andre av tingets styrer og utvalg.", "sma": "barkedh guktie jienebh noerh saemielåhkose tjaalasuvvieh, juktie jienebh noerh meatan sjidtieh veeljemisnie Saemiedægkan, jïh juktie jienebh noerh tjirkijinie sjidtieh Saemiedigkesne jïh digkien jeatjah ståvrojne jïh moenehtsinie."}}
+{"translation": {"no": "Innsatsområde 2: Rammebetingelser for samisk språk", "sma": "Barkoesuerkie 2: Mierietsiehkieh saemien gïelese"}}
+{"translation": {"no": "Sametingets mål for språksentrene er at samisk språk skal høres og synes i språksentrenes virkeområde.", "sma": "Saemiedigkien ulmie gïelejarngide lea saemien gïele edtja govledidh jïh vååjnoes årrodh gïelejarngi barkoedajvesne."}}
+{"translation": {"no": "De representerer det samiske folket i styret fordi de er oppnevnt av Sametinget men de opptrer ikke på vegne av Sametinget i styret, d.v.s. at Sametinget har ingen instruksjonsmyndighet over dem.", "sma": "Dah leah tjirkijh saemien almetji åvteste ståvrosne dan åvteste dah leah nammoehtamme Saemiedigkeste, men eah leah Saemiedigkien åvteste ståvrosne, d. s. j. Saemiedigkie ij naan bïhkedimmiefaamoem utnieh dej bijjelen."}}
+{"translation": {"no": "Bruk og synliggjøring av samiske stedsnavn er et viktig språk- og kulturfremmende tiltak.", "sma": "Saemien sijjienommh nåhtadidh jïh våajnoes darjodh leah akte vihkeles gïele- jïh kultuvreskreejrije råajvarimmie."}}
+{"translation": {"no": "Det lar seg derfor ikke gjøre å kartfeste alle sider ved arealbruken på en eksakt måte.", "sma": "Dan åvteste ij gåaredh kaarhtese bïejedh gaajhkh bielieh areaaleåtnoen bïjre eevre veelelaakan."}}
+{"translation": {"no": "Programmet har plass til 12 engasjerte deltagere fra Troms med oppstart i november på Senter for nordlige folk.", "sma": "Programme sijjiem åtna 12 eadtjohke almetjidie Tromseste jïh aalka gålkoen Noerhtealmetji jarngesne."}}
+{"translation": {"no": "fremføre egne tekster for andre", "sma": "jïjtsh teeksth mubpide åvtese buektedh"}}
+{"translation": {"no": "Sørgruppa i Fosen reinbeitedistrikt fikk ikke medhold i skjønnsretten for å stoppe planene om bygging av vindkraftverket på Storheia.", "sma": "Åarjeldåehkie Fovsen-Njaarken sïjtesne idtji dåarjoem åadtjoeh skjønnsreaktesne juktie soejkesjidie tjöödtjehtidh bigkemen bïjre bïegkefaamoevierhkeste Storheiesne."}}
+{"translation": {"no": "Kjennetegnene er utformet på tvers av hovedområdene i faget og med utgangspunkt i kompetansemålene i læreplanen.", "sma": "Væhtah leah hammoedamme faagen åejviesuerkiej dåaresth, jïh våarome lea maahtoeulmieh learoesoejkesjisnie."}}
+{"translation": {"no": "oversette og tilpasse andres tekster fra norsk til samisk", "sma": "jarkoestidh jïh sjïehtedidh jeatjebi teeksth daaroengïeleste saemien gïelese"}}
+{"translation": {"no": "Stillingen vil etter hvert bli vurdert utvidet til 100% stilling.", "sma": "Sæjhta mænngan vuarjasjidh mejtie edtja barkoem akten 100% barkose vijriedidh."}}
+{"translation": {"no": "Blant annet ble forestillingen Elsa Laula vist som DKS- forestilling for videregående skoler i Finnmark, i et samarbeide med Scene Finnmark og BST.", "sma": "Gaskem jeatjah dle teaterestuhtje Elsa Laulan bïjre lij vuesiehtamme goh KSV-vuesiehtimmie jåarhkeskuvlide Finnmaarhkesne, aktene laavenjostosne Scene Finnmaarhkine jïh BST:ine."}}
+{"translation": {"no": "Rådsmedlem Vibeke Larsen ser frem til å fronte urfolksperspektivet på Rio+20.", "sma": "Raerielihtsege Vibeke Larsen ussjede galka aalkoealmetji vuajnoem vååjnesasse bïejedh Rio+20:esne."}}
+{"translation": {"no": "Reindriftsamenehar behov for mer kunnskap på dette feltet for å forstå og argumentere for sine rettigheter.", "sma": "Båatsoesaemieh vielie daajroem daan suerkien bïjre daarpesjieh juktie guarkedh jïh bagkesidh sijjen reaktah."}}
+{"translation": {"no": "Å feie for egen dør kan være et virkningsfullt og langsiktig tiltak mot mobbing.", "sma": "Jïjtse oksen uvte sööpedh maahta akte guhkies råajvarimmie årrodh irhkemen vööste mij hijven illedahkh vadta."}}
+{"translation": {"no": "Maja Søøfe Larsen, Snåsa Ina Theres Sparrok, Namsskogan", "sma": "Maja Søøfe Larsen, Snåsa Ina Theres Sparrok, Namsskogan"}}
+{"translation": {"no": "I områder hvor samisk ikke har vært brukt på en generasjon eller to, tar nå unge voksne samisk tilbake og forsøker forsiktig å gi det videre til sine barn.", "sma": "Dejnie dajvine gusnie akte jallh göökte boelvh eah leah saemien nuhtjeme, noere geerve saemieh saemien bååstede vaeltieh jïh vååregelaakan pryövoeh dam sijjen maanide vedtedh."}}
+{"translation": {"no": "I Attraktivitetspyramiden forklares steders utvikling gjennom deres attraktivitet langs tre dimensjoner:", "sma": "Fryöjstehkepyramijdesne sijjiej evtiedimmiem buerkeste dej fryöjstehkevoeten tjïrrh, golme dimensjovni mietie:"}}
+{"translation": {"no": "Sametingsrådet vil bruke mer penger på produksjon og formidling av litteratur.", "sma": "Saemiedigkieraerie sæjhta vielie beetnegh produksjovnese jïh beagkoehtæmman lidteratuvreste nuhtjedh."}}
+{"translation": {"no": "Den regionale forvaltningen av reindriften er underlagt de 5 nordligste fylkesmennene.", "sma": "Båatsoen regijovnaale reereme lea bïejeme dejtie 5 noerhtemes fylhkenålmide."}}
+{"translation": {"no": "Statistikken som kommenteres i denne artikkelen, er ikke tidligere publisert.", "sma": "Dïhte statistihke maam lahtestibie daennie tjaalegisnie ij leah aarebi bæjhkoehtamme."}}
+{"translation": {"no": "Formålet med lov om stadnamn er å ta vare på stedsnavn som kulturminne, gi de en skriftform som er praktisk høvelig, og medvirke til kjennskap til og aktiv bruk av navnene.", "sma": "Åssjele dejnie laakine sijjienommi bïjre lea sijjienommh kultuvremojhtesinie gorredidh, sijjienommide aktem tjaelemevuekiem vedtedh mij lea sjïehteles, jïh viehkiehtidh guktie nommh damtoes sjidtieh jïh eadtjohkelaakan åtnasuvvieh."}}
+{"translation": {"no": "Faagebarkijh utnebe, guktie hijven faaleldahke voenen almetjidie utnebe.", "sma": "Faagebarkijh utnebe, guktie hijven faaleldahke voenen almetjidie utnebe."}}
+{"translation": {"no": "God kjennskap til helse- og omsorgssektoren.", "sma": "Åehpies healsoe- jïh håksoesektovrinie."}}
+{"translation": {"no": "Ikke overraskende er studiepoengproduksjonen signifikant større for nordsamisk enn for lule- og sørsamisk, men sett i forhold til hvor mange språkbrukere de ulike samiske språkene har, er ikke studiepoengproduksjonen i lule- og sørsamisk mindre.", "sma": "Ij leah ierielimmeste studijepoengedorjemasse sagke stuerebe noerhtesaemien gïelesne, goh julev- jïh åarjelsaemien, men viertiestamme låhkojne gïeleåtnojste dejnie ovmessie saemien gïeline dle studijepoengedorjemasse julev- jïh åarjelsaemien gïelesne ij leah unnebe."}}
+{"translation": {"no": "Det er viktig å ta vare på, samt videreutvikle det grunnlaget for dialog som prosjektet har laget - for å sikre at alle parters behov og interesser i en arealplanprosess blir ivaretatt.", "sma": "Vihkeles gorredidh, jïh vijriebasse evtiedidh dam våaromem govlesadtemasse maam prosjekte evtiedamme - edtja tjirkedh guktie gaajhki guejmiej daerpiesvoeth jïh iedtjh gorresuvvieh aktene arealeprosessesne."}}
+{"translation": {"no": "Unesco har fått ansvaret for å lede arbeidet med det internasjonale året for urfolksspråk.", "sma": "Unesco dïedtem åådtjeme barkoem stuvredh aalkoealmetjegïeli gaskenasjonaale jaepine."}}
+{"translation": {"no": "I følge Språkundersøkelsen 2012 er mangelen på opplæringstilbud i samisk den hyppigste årsaken til at elever i dag ikke får opplæring i samisk, til tross for sine rettigheter.", "sma": "Gïelegoerehtimmien 2012 mietie, dle vaanoe lïerehtimmiefaalenassijste saemien gïelesne dïhte daamtajommes fåantoe mannasinie learohkh eah lïerehtimmiem åadtjoeh saemien gïelesne daan biejjien, jalhts reaktah utnieh."}}
+{"translation": {"no": "Samtidig oppgir reindriftsutøverne svært høy arbeidstrivsel og at arbeidet er en læringsarena med rom for selvbestemmelse.", "sma": "Seamma tïjjen båatsoealmetjh soptsestieh dah joekoen hijvenlaakan barkosne tråjjadieh, jïh barkoe lea akte lïeremesijjie gusnie sijjie gååvnese jïjtje nænnoestidh."}}
+{"translation": {"no": "Det er kommunen som har ansvaret for barnevernstjenesten.", "sma": "Tjïelte diedtem åtna maanavaarjelimmiedïenesjen åvteste."}}
+{"translation": {"no": "Guektiengïelevoetedåarjoe jarkerostoe maaksoestuvreme maalleste ulmiestuvreme maallese, gusnie ryöknemevåarome lea golme bieline juakeme, juktie dåarjoem joekedidh tjïeltide reeremedajvesne saemien gïelide.", "sma": "Guektiengïelevoetedåarjoe jarkerostoe maaksoestuvreme maalleste ulmiestuvreme maallese, gusnie ryöknemevåarome lea golme bieline juakeme, juktie dåarjoem joekedidh tjïeltide reeremedajvesne saemien gïelide."}}
+{"translation": {"no": "I perioden framover er vi ekstra nøye med å sikre godt smittevern.", "sma": "Boelhken åvtese sïjhtebe lissie veele årrodh suetievaarjelimmiem gorredidh."}}
+{"translation": {"no": "- Det skal være plass til alle i det samiske samfunnet og det burde være en selvfølge at man kan elske den vi vil uavhengig av kjønn, uten å bli møtt med hets og taushet.", "sma": "- Edtja sijjie årrodh gaajhkesidie saemien siebriedahkesne jïh hævvi byöroe maehtedh iehtsedh dam maam sïjhtebe ovjearohke tjoeleste, bielelen aassjoem jïh sjeavohtsvoetem dååjredh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget i Finland leder prosjektet.", "sma": "Såevmien Saemiedigkie prosjektem lijrie."}}
+{"translation": {"no": "Nå har vi en unik mulighet for å jobbe politisk iherdig i forhold til de statlige myndighetene og regjeringene for å få foretaket til å bli permanent, lover lederen for Samisk Parlamentarisk Råd, Tiina Sanila-Aikio.", "sma": "Daelie aktem sjïere nuepiem utnebe politihkeles tjarke barkedh dej staaten åejvieladtji jïh reerenasside vööste ihke gïelegaaltije ihkuve sjædta, Saemien Parlamentarihkeles Raerien åvtehke, Tiina Sanila-Aikio jeahta."}}
+{"translation": {"no": "utvikle og presentere sammensatte tekster med utgangspunkt i forfatterskap ved hjelp av digitale verktøy", "sma": "evtiedidh jïh åehpiedehtedh ektienamme teeksth tjaelijijstie digitale vierhtiejgujmieutvikle"}}
+{"translation": {"no": "Styret slutta seg til mine forslag.", "sma": "Ståavroe lij mannine dej raeriestimmij bijre siemes."}}
+{"translation": {"no": "Eventuell overnatting må også ordnes av den enkelte.", "sma": "Jis naaken tjuara jijjedidh tjuara aaj dam jijtje øørnedh."}}
+{"translation": {"no": "Tilskudd til samiske barnehager og barnehager med samisk avdeling til barnehager", "sma": "Dåarjoe saemien maanagïertide jïh maanagïertide saemien goevtesinie"}}
+{"translation": {"no": "- bruker et forståelig språk og", "sma": "- bïevnesh gaavna jïh vaajeste såemies gaaltijijstie"}}
+{"translation": {"no": "Jeg lar følgende være en veiviser og mitt anbefalte krav til Sametinget og den norske stat for samisk teater i framtida.", "sma": "Manne baajem daam tsïegline årrodh, jïh mov juvnehtamme krïevenasse Saemiedægkan jïh nöörjen staatese saemien teaterasse båetijen aejkien."}}
+{"translation": {"no": "Det er en økende bevissthet blant samer om språk og språkvalg, og flere og flere velger å delta på kurs for å ta tilbake språket som generasjoner før dem mistet.", "sma": "Akte sjïdtije voerkesvoete saemiej gaskem gïelen jïh gïeleveeljemen bïjre, jïh ahkedh jienebh almetjh veeljieh meatan årrodh kuvsjine juktie gïelem bååstede vaeltedh maam boelvh dej åvtelen leah dasseme."}}
+{"translation": {"no": "ordninger med samiske bokbusser sikres økonomisk og utvides", "sma": "øøkonomije øørnemh saemien gærjabusside tjirkedh jïh dejtie øøvtiedidh"}}
+{"translation": {"no": "Konsultasjonsreglene sikrer at Sametinget og andre direkte berørte samiske interesser deltar for å oppnå enighet om beslutninger som er av betydning for oss.", "sma": "Konsultasjovnenjoelkedassh gorredieh Saemiedigkie jïh jeatjah ryöktesth saemien ïedtjeladtjh mej bïjre lea, leah meatan juktie sïemesvoetem åadtjodh sjæjsjalimmiej bïjre mah leah vihkeles mijjese."}}
+{"translation": {"no": "Å øke profesjonaliseringen og kommersialiseringen i samiske kulturnæringer", "sma": "Jienebh kultuvrejielemh barkojne darjodh, jïh viehkiehtidh guktie dah ekonomeles sjïdtieh"}}
+{"translation": {"no": "Flere byrådsavdeling vil involveres i dette arbeidet.", "sma": "Jienebh staareraeriegoevtesh sijhtieh meatan årrodh daennie barkosne."}}
+{"translation": {"no": "Samtidig er leteretten utvidet kvantitativt ved at den nå også omfatter grunneiers mineraler.", "sma": "Semma tïjjen dle ohtsemereakta væjranamme kvantitajivelaakan, juktie dïhte aaj dajveaajhteren mineraalide feerhmie."}}
+{"translation": {"no": "Målet med tilskuddsordningen er at det utvikles pedagogisk materiell og leker til bruk i barnehager med samisk barnehagetilbud.", "sma": "Dåarjoeöörnegen ulmie lea pedagogeles materijellem jïh stååkegaevnieh evtiedidh mah åtnasuvvieh maanagiertine saemien maanagïertefaalenassine."}}
+{"translation": {"no": "Fremme minimum 5 unge samiske forfattere som skriver for unge.", "sma": "Unnemes 5 noere saemien tjaelijh eevtjedh mah noeride tjaelieh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget har påvist flere områder der en utbygging kan skade eller ødelegge kulturminner.", "sma": "Saemiedigkie lea gellie dajvh gaavneme gusnie akte bigkeme maahta skaaroehtidh jallh irhkedh kultuvremojhtesidie."}}
+{"translation": {"no": "Holdninger til samisk reindrift gjenfinnes i politiske prioriteringer der reindriftas ressursgrunnlag, beiteland og flytteveier må vike for andre samfunnsinteresser (jf. tabell 4.8).", "sma": "Vuajnoeh saemien båatsoen bïjre politihkeles prioriteradimmine gaavna gusnie båatsoen reaktavåarome, gåatomelaante jïh juhtemegeajnoeh tjuerieh jeatjah siebriedahkeiedtjijste antanadtedh (v. e. tabelle 4.8)."}}
+{"translation": {"no": "Reinkappkjøring er en unik sportsgren, som også bidrar til å ivareta sterke historiske tradisjoner blant urfolk i Arktis.", "sma": "Råantjavuejeme lea sjïere gaarsje mij aaj dorje guktie nænnoes dovletje vuekieh aalkoealmetji luvnie Arktisne biejverdidh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget jobber blant annet med skilting på samiske språk.", "sma": "Saemiedigkie gaskem jeatjah tsïeglesjimmine saemien gïeline barka."}}
+{"translation": {"no": "- finner, reflekterer over og bruker relevant informasjon formålstjenlig og kritisk og begrunner valg av kildene", "sma": "- sjyöhtehke bïevnesh gaavna, nuhtjie jïh dej bïjre ussjede maereleslaakan jïh laejhtehkslaakan, jïh buerkeste man åvteste gaaltijidie veeljeme"}}
+{"translation": {"no": "Fra 2018-2020 har et svensk-norsk forskerteam tilknyttet Interregprosjektet Animal Sense utviklet og testet et nytt elektronisk varslingssystem basert på lavkost radioteknologi.", "sma": "Boelhken 2018-2020 akte sveerjen-nöörjen dotkemedåehkie, mij ektiedimmiem utni Interreg-prosjektese Animal Sense, aktem orre elektrovneles bïeljelimmiesysteemem evtiedamme jïh pryöveme viehkine liehties radioteknologijeste."}}
+{"translation": {"no": "Det samme gjelder til industrien.", "sma": "Seamma industrjijese."}}
+{"translation": {"no": "Det må være arenaer for dette arbeidet, teatrene har mer enn nok med å produsere innenfor de økonomiske rammer de har, og innenfor sine oppdrag.", "sma": "Tjuara sijjieh gååvnesidh daan barkose, teateri lea nuekie barkoe produseradidh sijjen ekonomeles mieriej sisnjeli, jïh sijjen stillemi sisnjeli."}}
+{"translation": {"no": "Foreløpig melding i forvaltningssak sendes ut innen en måned etter mottatt søknad.", "sma": "Åvtelhbodti bïevnese reereme-aamhtesisnie seedtesåvva åvtelen aktem askem mænngan ohtsemem dååsteme."}}
+{"translation": {"no": "Den samiske befolkningen består av et mangfold, hvor ulike personer har ulike behov.", "sma": "Saemien årrojh leah joekoen gellielaaketje, jïh ovmessie almetjh ovmessie daerpiesvoeth utnieh."}}
+{"translation": {"no": "Arbeidet med denne piloten omfatter å utarbeide en prosjektside på Wikipedia, gjøre oversettelser og å utvikle undervisningsmateriell.", "sma": "Barkoe daejnie pilovtine lea prosjektesæjroem darjodh Wikipediesne, jarkoestimmieh darjodh jïh ööhpehtimmiematerijellem evtiedidh."}}
+{"translation": {"no": "Overdrevent alkoholbruk har særskilt negative konsekvenser i et arbeid der man har ansvar for dyrevelferd, anvender motoriserte fremkomstmidler og der arbeidsoppgaver stiller krav til oppmerksomhet og reaksjonsevne og et smidig sosialt samspill.", "sma": "Fer jïjnjem alkohovlem jovkedh joekoen nåake konsekvensh åtna aktene barkosne gusnie dïedtem åtna bovtsi tråjjesvoeten åvteste, vuajastahkh movtovrine nuhtjie jïh gusnie barkoelaavenjassh krïevenassh tsåatskelesvoetese biejieh jïh gusnie tjuara maehtedh reageradidh jïh mubpiejgujmie barkedh hijvenlaakan."}}
+{"translation": {"no": "FNs konvensjon om barns rettigheter av 1989 (BK) har to rettigheter som særskilt nevner urfolksbarns rettigheter.", "sma": "EN'i konvensjovne maanaj reaktaj bïjre jaepeste 1989 (BK) göökte reaktah åtna mah sjïerelaakan aalkoealmetji reaktah neebnieh."}}
+{"translation": {"no": "Samisk språk står ovenfor en rekke utfordringer, og det er viktig at det utarbeides gode strategier for å imøtekomme de ulike behovene man har i samfunnet, sier rådsmedlem Ellinor Marita Jåma.", "sma": "Saemien gïele gellie haestemi uvte tjåådtje, jïh vihkeles hijven vuekieh dorjesuvvieh juktie dejtie ovmessie daerpiesvoetide dåastodh mejtie siebriedahkesne åtna, raerielïhtsege Ellinor Marita Jåma jeahta."}}
+{"translation": {"no": "sendes til sametingsrådet for behandling,", "sma": "saemiedigkieraaran seedtesåvva gïetedæmman,"}}
+{"translation": {"no": "I tillegg til innledende bestemmelser i mineralloven er den i grove trekk bygget opp rundt fire hovedfaser i mineralaktiviteten.", "sma": "Lissine dejtie voestes nænnoestimmide mineraalelaakesne dle dïhte åajvahkommes njieljie åejvieboelhki bïjre bæjjese bigkeme mineraaledarjoemisnie."}}
+{"translation": {"no": "Kyoto-protokollen fra 1997 bygger videre på denne konvensjonen, og gir de fleste rike land en tallfestet forpliktelse til å redusere sine klimagassutslipp.", "sma": "Kyotoprotokolle jaepeste 1997 aaj daan konvensjovnese bigkie, jïh dejtie jeanatjommes laantide aktem taalleåeliedimmiem vadta juktie sijjen klijmagaasseluejhtemh giehpiedidh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget vil ha et internasjonalt fokus på dette sakskomplekset fremover.", "sma": "Saemiedigkie sæjhta aktem gaskenasjovnale fokusem utnedh daej aamhtesi bïjre åvtese."}}
+{"translation": {"no": "3. Informasjon ● Statlige myndigheter skal gi full informasjon om aktuelle saker som kan påvirke samene direkte, og om relevante forhold på alle stadier i behandlingen av saken.", "sma": "3. Bïevnesh ● Staaten åejvieladtjh edtjieh gaajhkh bïevnesh vedtedh sjyöhtehke aamhtesi bïjre mah maehtieh saemide ryöktesth tsevtsedh, jïh sjyöhtehke tsiehkiej bïjre gaajhkine daltesinie gosse aamhtesem gïetedeminie."}}
+{"translation": {"no": "Dialogen vil være like viktig ved den videre planleggingen og under selve anleggsperioden.", "sma": "Gaskesadteme sæjhta seamma vihkeles årrodh dennie guhkiebasse soejkesjimmesne jïh jïjtjehke bigkemeboelhken."}}
+{"translation": {"no": "Jeg forstår frustrasjonen deres og at de føler seg overkjørt av myndighetene, sier Berit Marie Eira.", "sma": "Manne dej aajhpehtsvoetem guarkam jïh ihke demtieh åejvieladtjh eah sijjem krööhkesth, Berit Marie Eira jeahta."}}
+{"translation": {"no": "Å tale og lytte er grunnleggende menneskelige aktiviteter som i faget samisk som førstespråk blir videreutviklet gjennom systematisk opplæring i ulike muntlige sjangere og aktiviteter.", "sma": "Goltelidh jïh soptsestidh leah almetji maadtoedarjomh, mejtie galka faagesne, saemien voestes gïeline, joekehts njaalmeldh sjaangeri jïh darjomi vieken evtiedidh."}}
+{"translation": {"no": "Samene er et urfolk i fire land.", "sma": "Saemieh akte aalkoealmetje njieljie laantine."}}
+{"translation": {"no": "Hun er andrekandidat til sametingsvalget for NSR i Sør-Norge valgkrets.", "sma": "Dïhte lea mubpiekandidaate saemiedigkieveeljemasse NSR:se Åarjel-Nöörjen veeljemegievlesne."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget har vedtatt i sak 32/02 \"Sametingets politikk for det sørsamiske området\" at Saemien Sijte og Sijte Jarnge skal videreutvikles til å ha en bred samisk kultursenterfunkjson i området.", "sma": "Saemiedigkie lea aamhtsine 32/02 \"Saemiedigkien povlitikke åarjelh-saemien dajvine\" dåhkasjehteme: Saemien Sijte jih Sijte Jarnge edtjieh saemien kultuvre-barkoem åarjelh-saemien dajvine vijriebasse juhtiehtidh jih nænnoestidh."}}
+{"translation": {"no": "Utvalget fremmer også forslag til forbedringer, herunder gjennomføring av en tilsynsordning for samelovens språkregler.", "sma": "Moenehtse aaj raeriestimmieh buakta bueriedimmide, daan nuelesne tjïrrehtimmie aktede vaaksjomeöörnegistie saemielaaken gïelenjoelkedasside."}}
+{"translation": {"no": "Det er behov for mer inngående kunnskap om språksituasjonen for samisk språk fordi det kan ha betydning for språkplanleggingen.", "sma": "Daerpies vielie daajroem utnedh guktie lea saemien gïelen bïjre, dan åvteste dïhte vihkeles gïelesoejkesjimmien gaavhtan."}}
+{"translation": {"no": "analysere tekster i ulike sjangere for å kunne ta stilling til spørsmål tekstene tar opp og verdier de representerer", "sma": "teeksth joekehtidh mah joekehts sjaangerine tjaalasovveme, jïh vuartasjidh magkerh gyhtjelassh jïh aarvoeh teekstine leah"}}
+{"translation": {"no": "Bruken av og kunnskapen om samisk språk varierer mellom de forskjellige samiske språkområdene og fra kommune til kommune.", "sma": "Man jïjnje saemien gïele åtnasåvva jïh man jïjnje daajroe gååvnese saemien gïelen bïjre jeerehte dej ovmessie gïeledajvi gaskem jïh tjïelteste tjïeltese."}}
+{"translation": {"no": "Alle som forvalter virkemidler gjennom Regionalt utviklingsprogram skal rapportere til fylkeskommunen på disse 10 indikatorene for de prosjekter de innvilger.", "sma": "Gaajhkesh mah tsavtshvierhtieh reerieh Regijovnale evtiedimmieprogrammen tjïrrh edtjieh fylhkentjïeltese reektedh daej 10 indikatovri bïjre, dejtie prosjektide dah dåarjoem vedtieh."}}
+{"translation": {"no": "I samisk som førstespråk forstås grunnleggende ferdigheter slik:", "sma": "Learoesoejkesjisnie saemien voestes gïeline daah maahtaldahkeulmieh leah:"}}
+{"translation": {"no": "Alle samiske språk er klassifisert som truede eller alvorlig truede språk.", "sma": "Gaajhkh saemien gïelh leah tjïelkestamme goh håvhtadihks jallh itjmies håvhtadihks gïelh."}}
+{"translation": {"no": "Verneområdestyrer / Verneplanarbeid / Naturmangfold / Miljø, areal og kulturvern / Forsiden - Sametinget", "sma": "Vaarjelimmiedajveståvroeh / Verneplanarbeid / Eatnemegellievoete / Byjrese, areale jïh kultuvrevarjelimmie / Saemiedigkie - Sametinget"}}
+{"translation": {"no": "- Målet med seminaret på Sametinget er få til en god diskusjon om hindringene for at samiske voldsutsatte skal få de samme rettighetene som resten av befolkningen.", "sma": "- Ulmie seminaarine Saemiedigkesne lea aktem hijven digkiedimmiem h heaptoej bïjreåadtjod guktie saemien leerhkehtallijh edtjieh dejtie seamma reaktide åadtjoeh goh jeatjah årrojh."}}
+{"translation": {"no": "Du kan lese mer om vurdering på nettsidene til Utdanningsdirektoratet: www.udir.no/Vurdering/Standpunktvurdering-i-fag/", "sma": "Maahtah vielie vuarjasjimmien bïjre lohkedh Ööhpehtimmiedirektovraaten nedtesæjrojne: www.udir.no/Vurdering/Standpunktvurdering-i-fag/"}}
+{"translation": {"no": "Det er svakheter i opplæringstilbudet som følge av mangel på samiske læremidler, knapphet på samiske lærere og svakheter i organisering og gjennomføring av fjernundervisning.", "sma": "Viesjiesvoeth lïerehtimmiefaalenassesne saemien learoevierhtievaanoen gaavhtan, vaenie saemien lohkehtæjjah gååvnesieh jïh viesjiesvoeth öörnedimmesne jïh tjïrrehtimmesne maajeööhpehtimmeste."}}
+{"translation": {"no": "Det viser Sametinget s registreringer.", "sma": "Daate Saemiedigkien vïhtesjadtemh vuesehte."}}
+{"translation": {"no": "Med denne artikkelen ønsker vi å bidra til å øke kunnskap om helserelaterte leve- og arbeidskår for reindriftsamisk befolkning i sørsamisk område.", "sma": "Daejnie tjaaleginie sïjhtebe viehkiehtidh daajroem lissiehtidh healsoeektiedamme jielede- jïh barkoetsiehkiej bïjre båatsoesaemide åarjelsaemien dajvesne."}}
+{"translation": {"no": "Dette skjer gjennom kontakt og konsultasjoner med statlige miljøvernmyndigheter.", "sma": "Dam dorje gosse govlehtalla jïh råårestalla staaten åejvieladtjiguejmie mah diedtem utnieh byjresevaarjelimmien åvteste."}}
+{"translation": {"no": "At kulturminner og kulturlandskap bevares og brukes som grunnlag for samisk identitet og kultur- og samfunnsutvikling.", "sma": "Saemien kultuvremojhtesh jïh kultuvren eatneme gorresuvvieh jïh åtnasuvvieh goh våarome saemien identiteetese, jïh kultuvre-jïh siebriedahken evtiedæmman."}}
+{"translation": {"no": "Ved bruk av bilder og tekst sprer hun også kunnskap om samisk språk og kultur, og er en motivator for samisk ungdom med interesse for fotokunst.", "sma": "Viehkine guvvijste jïh tjaalegijstie dïhte aaj daajroem saemien gïelen jïh kultuvren bïjre geerjehte, jïh jeatjah saemien noerh skreejrie mej ïedtje fotokåanstese."}}
+{"translation": {"no": "Sametingsrådet markerer dagen med sin tilstedeværelse over hele landet.", "sma": "Saemiedigkieraerie biejjiem heevehte juktie dah leah stïeresne gellene lehkesne laantesne."}}
+{"translation": {"no": "I denne artikkelen skiller vi ikke mellom disse ulike utdanningene, men samler alle under betegnelsen pedagogisk utdanning.", "sma": "Daennie tjaalegisnie ibie doh ovmessie ööhpehtimmieh joekehth, men gaajhkide tjöönghkebe dan dïejvesen nualan pedagogeles ööhpehtimmie."}}
+{"translation": {"no": "Utvalget foreslår derfor at registrering av samiske språk skal lovfestes i folkeregisterloven.", "sma": "Moenehtse dan åvteste raereste registreradimmie saemien gïelijste edtja mieriesovvedh almetjeregisterelaakesne."}}
+{"translation": {"no": "Dette omfatter alle barnehager som gir tilbud til samiske barn i Norge, forklarer visepresident Laila Susanne Vars.", "sma": "Daate gaajhkide maanagïertide feerhmie mah faalenassem saemien maanide Nöörjesne vedtieh, mubpie presidente Laila Susanne Vars buerkeste."}}
+{"translation": {"no": "Sekretariatet for konfliktrådene kommer til å gjenoppta arbeidet med det første.", "sma": "Ovvaantoeraeriej tjaelemesijjie sæjhta varke daejnie barkojne vihth nïerhkedh."}}
+{"translation": {"no": "Kontrollen viser at mange ikke har god nok kunnskap innen regnskapsføring, og derfor er det bra at næringen ønsker å styrke økonomi kompetansen hos utøverne, sier rådsmedlem Marianne Balto.", "sma": "Gïehtjedimmie vuesehte jïjnjh vytnesjæjjah eah nuekies hijven daarjoem reeknehlåhkoetjaelemen bïjre utnieh, jïh dan åvteste dle hijven jieleme sæjhta ekonomijemaahtoem nænnoestehtedh vytnesjæjjaj luvnie, raerielïhtsege Marianne Balto jeahta."}}
+{"translation": {"no": "Helse og sosialprosjekter / Helse og sosial", "sma": "Healsoe jïh sosijaaleprosjekth / Healsoe jïh sosijaale"}}
+{"translation": {"no": "I en moderne verden stilles det imidlertid nye krav til stedet der en bor.", "sma": "Urresth lea daelie orre kriebpesjimmieh dejtie sijjide gusnie årroeminie."}}
+{"translation": {"no": "Det var få urfolkskvinner som deltok under kvinnekommisjonen, og kun et fåtall hadde tilgang til og innflytelse i forhold til forhandlingene.", "sma": "Vaenie aalkoealmetji nyjsenæjjah lin meatan nyjsenekommisjovnesne, jïh ajve naan gille åadtjoeji meatan årrodh raarastallemidie tsevtsedh."}}
+{"translation": {"no": "Blant annet er debutalbumet til den velkjente trioen KEiiNO tildelt støtte.", "sma": "Dej gaskem mah dåarjoem åådtjeme lea KEIINO, mij dåarjoem åådtjeme sov voestes albumasse."}}
+{"translation": {"no": "De samiske institusjonene er våre viktigste arenaer for å formidle samisk kunst og kultur.", "sma": "Dah saemien institusjovnh leah mijjen vihkielommes sijjieh juktie saemien kåanstem jïh kultuvrem vuesiehtidh."}}
+{"translation": {"no": "Norsk kulturindeks er en årlig oversikt over kulturtilbud og kulturaktivitet i norske kommuner, regioner og fylker.", "sma": "Nöörjen kultuvrelæstoe (norsk kulturindeks) akte læstoe kultuvredarjomigujmie nöörjen tjïeltine, dajvine jïh fylhkine fïerhten jaepien."}}
+{"translation": {"no": "Kainuu regionen, Finland, tok over lederskapet i Regionrådet etter Arkhangelsk Oblast (Russia). Kainuu vil lede BRC til slutten av 2017.", "sma": "Kainuu regijovne, Såevmie, åvtehkinie sjïdti Regijovneraeresne Arkhangelsk Oblasten mænngan (Russlaante) Kainuu sæjhta BRC:m stuvredh 2017 minngiegietjien raajan."}}
+{"translation": {"no": "Det er viktig å ivareta en ekthet og troverdighet i samsvar med samiske interesser, normer og skikker.", "sma": "Daate lea joekoen vihkeles gosse daejribie båatsoelaanth gellie tjielteraasti bijjelen juhtieh."}}
+{"translation": {"no": "Tilbakemelding gis til Seniorrådgiver Ingeborg Larssen, tlf 78 47 40 00 eller på e-post: [email protected].", "sma": "Bieljelh Seniorraeriestæjjam Ingeborg Larssen, tell 78 47 40 00 jallh e-påaste: [email protected]."}}
+{"translation": {"no": "For å sikre fremtiden for samisk språk er det en rekke rammebetingelser som må være på plass.", "sma": "Juktie båetije aejkiem saemien gïelese gorredidh, dle såemies mierietsiehkieh tjuerieh stïeresne årrodh."}}
+{"translation": {"no": "Språkvitaliseringskommuner og storbykommuner med særlig ansvar for samiske språk kan benytte bruk tolk i sin besvarelse.", "sma": "Gïelejieliehtimmietjïelth jïh stoerrestaaretjïelth, mej sjïere dïedte saemien gïeli åvteste maehtieh toelhkem nuhtjedh sov vaestiedassesne."}}
+{"translation": {"no": "Det å skape et variert næringsliv og arbeidsplasser for unge vil være avgjørende for å lykkes med det.", "sma": "Gellielaaketje jielemh jïh barkoesijjieh noere almetjidie sjugniedidh sæjhta vihkeles årrodh jis edtja dejnie lyhkesidh."}}
+{"translation": {"no": "Vi ønsker også å sette i gang en større rekrutteringskampanje, slik at vi på sikt kan dekke en større del av rekrutteringsbehovet.", "sma": "Sïjhtebe aaj stuerebe dåårrehtimmiekampanjine nïerhkedh, guktie maehtebe stuerebe bieliem dåårrehtimmiedaerpiesvoeteste dåastodh tïjjen åvtese."}}
+{"translation": {"no": "Det norske samfunnet har også trykket den samiske kulturen til seg, og samer i hele landet opplever større aksept for sin kultur og sine språk.", "sma": "Nöörjen siebriedahke aaj saemien kultuvrem jïjtsasse vaalteme, jïh saemieh abpe laantesne stuerebe jååhkesjimmiem sijjen kultuvren jïh sijjen gïeli åvteste dååjroeh."}}
+{"translation": {"no": "Slike møter og kontaktpunkter mot samiske organisasjoner og institusjoner er viktig.", "sma": "Dagkerh tjåanghkoeh jïh govlehtallemesijjieh saemien siebriejgujmie jïh institusjovnigujmie leah vihkeles."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget arbeider for å oppnå internasjonale forpliktende avtaler om reduksjon av klimagasser.", "sma": "Saemiedigkie barka juktie gaskenasjovnale åeliedihks latjkoeh buektiehtidh giehpiedimmien bïjre klijmagaassijste."}}
+{"translation": {"no": "Figur 3.2 viser andelen sysselsatte personer fordelt på femårige alderstrinn for de tre geografiske områdene i 2012. Den viser for eksempel at 7,7 prosent av de sysselsatte i STNområdet var i alderen 30-34 år.", "sma": "Figuvre 3.2 fasseldimmielåhkoem vuesehte joekedamme vïjhtenjaepien aalteredaltesidie dejtie golme geografeles dajvide jaepien 2012. Vuesiehtimmien gaavhtan dïhte vuesehte 7,7 prosenth dejstie fasseldamme almetjijstie SDJ-dajvesne lin aaltarisnie 30-34 jaepieh."}}
+{"translation": {"no": "Vi samer er et urfolk og en minoritet i Norge og det samiske språket og den samiske kulturen trenger således et spesielt vern for fortsatt å kunne bestå og å utvikle seg.", "sma": "Mijjieh saemieh akte aalkoealmetje jïh akte unnebelåhkoe Nöörjesne, jïh saemien gïele jïh saemien kultuvre dan åvteste aktem sjïere vaarjelimmiem daarpesjieh jis edtjieh annje stååresjidh jïh evtiesovvedh."}}
+{"translation": {"no": "Hele 57% av reindriftsutøverne er mer eller mindre støybelastet under arbeidet.", "sma": "Abpe 57% båatsoealmetjijstie jïjnjem jallh vaeniem gijjem barkosne dååjroeh."}}
+{"translation": {"no": "I NSR er vi klare til å lede an i det arbeidet, sier presidentkandidat Aili Keskitalo.", "sma": "NSR:sne libie riejries njueniehkinie årrodh daennie barkosne, presidentekandidaate Aili Keskitalo jeahta."}}
+{"translation": {"no": "Opplæringsmiljøet i barnehage- og skolesektoren i sørsamisk område er lite og fragmentert.", "sma": "Lïerehtimmiebyjrese maanagïerte- jïh skuvlesuerkesne åarjelsaemien dajvesne lea onne jïh juakeme."}}
+{"translation": {"no": "Det sørsamiske området strekker seg over et stort geografisk område.", "sma": "Åarjelh-saemien dajve lea vijries jih stoerre laantem gaptja."}}
+{"translation": {"no": "Med sitt forslag til budsjett for 2015 ønsker Sametingsrådet å satse på fremtiden og vår felles kulturarv.", "sma": "Sov raeriestimmine budsjedtese 2015 Saemiedigkieraerie sæjhta båetijem aejkiem jïh mijjen tjåenghkies kultuvreaerpiem dåarjoehtidh."}}
+{"translation": {"no": "I statens tilbud til jordbruksforhandlingene foreslås det å kutte overføringene til Sametinget med fire millioner kroner.", "sma": "Staaten faalenassesne jåartaburrierååresjimmide raeresteminie dåarjoesertiestimmide Saemiedægkan njieljie millijovnh kråvnajgujmie giehpiedidh."}}
+{"translation": {"no": "De tre offisielle samiske språkene nordsamisk, lulesamisk og sørsamisk høres i forskjellige områder, og det er behov for kunnskap om bruken av de samiske språkene i ulike deler av landet.", "sma": "Dah golme byögkeles saemien gïelh, noerhtesaemien, julevsaemien jïh åarjelsaemien govlesuvvieh joekehts dajvine, jïh daerpies daajroem utnedh guktie dah saemien gielh åtnasuvvieh laanten ovmessie bieline."}}
+{"translation": {"no": "Representant: Brita J. Skum Vararepresentant: Ann-Kristin Engstad", "sma": "Tjirkije: Brita J. Skum Sæjjasadtje tjirkije: Ann-Kristin Engstad"}}
+{"translation": {"no": "- Sametinget er en viktig aktør gjennom bruk av virkemidler til å sikre og utvikle en attraktiv og lønnsom fiskerinæring i samiske kyst- og fjordområder, sier Magga.", "sma": "-Saemiedigkie akte vihkeles aktööre åtnoen tjïrrh viehkievierhtijste juktie fryöjstehke göölemejielemem evtiedidh mij dïenestem vadta saemien mearoegaedtie- jïh fjovledajvine, Magga jeahta."}}
+{"translation": {"no": "Det tidligere målet om at 90% av virkemidlene skal ha et direkte eller indirekte næringsperspektiv videreføres.", "sma": "Dïhte aarebi ulmie, mij jeehti 90% tsavtshvierhtijste edtieh aktem ryöktesth jallh ovryöktesth jielemeperspektijven utnedh, jåarhka."}}
+{"translation": {"no": "De valg som tas i dag betyr noe for fremtiden for de samiske språkene, sier rådsmedlem Ellinor Marita Jåma.", "sma": "Dah veeljemh mah daan biejjien vaaltasuvvieh leah joekoen vihkeles saemien gïelen båetijen aejkien gaavhtan, raerielïhtsege Ellinor Marita Jåma jeahta."}}
+{"translation": {"no": "6. Det blir lettere for omgivelsene å forstå situasjonen, slik at personen med demens og pårørende kan få støtte fra familie og nettverk og tilpassede helse- og omsorgstilbud.", "sma": "6. Aelhkebe sjædta byjreskidie tsiehkiem guarkedh, guktie almetje demensine jïh lïhke fuelhkie maehtieh dåarjoem fuelhkeste jïh viermeste åadtjodh, jïh sjïehtedamme healsoe- jïh hoksefaalenassem åadtjodh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget kan ikke konstitueres før minst halvparten av representantene er til stede.", "sma": "Ij maehtieh Saemiedigkiem konstitueradidh åvtelen unnemes bielie tjirkijijstie lea stïeresne."}}
+{"translation": {"no": "Tallmaterialet er hentet fra undersøkelsen.", "sma": "Taalematerijaale leah veedtjeme goerehtimmeste \"Båatsoen aarkebiejjie\"."}}
+{"translation": {"no": "En viktig forutsetning for at samisk språk skal kunne bevares og videreutvikles er at det finnes språkarenaer hvor språkene faktisk er i bruk.", "sma": "Jis saemien gïele edtja gorresovvedh jïh vijriesåbpoe evtiesovvedh dle gïelesijjieh tjuerieh gååvnesidh gusnie gïelh raaktan åtnasuvvieh."}}
+{"translation": {"no": "Dette må også gjelde skader som skjer i sauenæringe, sier Eira.", "sma": "Seammalaakan dej skaaraj bïjre mah sjugniehtuvvieh sïrvejieliemisnie, Eira jeahta."}}
+{"translation": {"no": "Hun har også deltatt på en del møter i områdene, samt truffet språksentrene og blitt kjent med de.", "sma": "Dïhte meatan orreme såemies tjåanghkojne dajvine, gïelejarngide råakeme jïh dejgujmie åahpenamme."}}
+{"translation": {"no": "Eksisterende bruk videreføres - kontinuitet i bruk", "sma": "Daaletje åtnoem guhkiedidh - iktemearan åtnoe"}}
+{"translation": {"no": "Sijti Jarnge lea Noerhtelaanten Fylhkine ekti vøøki barkeminie samien gærjah- bussem juhtiehteminie.", "sma": "Sijti Jarnge lea Noerhtelaanten Fylhkine ekti vøøki barkeminie samien gærjah- bussem juhtiehteminie."}}
+{"translation": {"no": "Ifølge Minoritetsspråkpakten som begynte å gjelde i Norge i 1998, er samisk definert som et region- eller minoritetsspråk.", "sma": "Unnebelåhkoegïelesjïehtedimmien mietie, mij faamoem åadtjoeji Nöörjesne 1998, saemien lea tjïelkestamme goh regijovne- jallh unnebelåhkoegïele."}}
+{"translation": {"no": "Beaivváš Sámi Našunalateáhter er et nasjonalt samisk teater for hele Sápmi i Norge.", "sma": "Nasjonaale saemien teatere abpe Saapman Nöörjesne. Dïhte aaj feeleminie abpe Saepmesne;"}}
+{"translation": {"no": "Nöörjen laaken jïh nasjovnaale politihken mieriej sisnjeli tjuara dam regijovnaale politihkem ovmessie såarhts siebriedahkide sjïehtedidh regijovnen ovmessie bieline, mah ovmessie våaromh jïh nuepieh utnieh.", "sma": "Nöörjen laaken jïh nasjovnaale politihken mieriej sisnjeli tjuara dam regijovnaale politihkem ovmessie såarhts siebriedahkide sjïehtedidh regijovnen ovmessie bieline, mah ovmessie våaromh jïh nuepieh utnieh."}}
+{"translation": {"no": "Huseierne vil få tilsendt brev om gjennomført befaring i løpet av desember 2012.", "sma": "Gåetieaajhterh sijhtieh prieviem åadtjodh tjirrehtamme goerehtimmien bïjre goeven 2012."}}
+{"translation": {"no": "Vurderingene må ta hensyn til både faktagrunnlag, verdier, kunnskap og praktisk erfaring.", "sma": "Dah vuarjasjimmieh tjuerieh dovne riektesvåaromem, aarvojeh, daajroeh jih dæjpeles dååjrehtimmieh krööhkedh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget skal ha en sentral rolle i dette arbeidet, og foreslår at det nedsettes et samisk offentlig utvalg (SaOU) med representanter fra regjering og Sameting.", "sma": "Saemiedigkie edtja aktem vihkeles råållam utnedh daennie barkosne, jïh raereste akte saemien byögkeles moenehtse tseegkesåvva (SaOU) tjïrkijigujmie reerenasseste jïh Saemiedigkeste."}}
+{"translation": {"no": "Urfolksarbeid behandles i delkapittel 5.15.", "sma": "Aalkoealmetjebarkoem gietede bieliekapihtelisnie 5.15."}}
+{"translation": {"no": "Nettverket må styrkes for å høyne kvaliteten på undervisningen på videregående nivå.", "sma": "Gaske-viermieh ektievuekie-barkoe aaj daerpies jis øøhpehtimmie edtja stinkebe dej jillemes daltesinie sjidtedh."}}
+{"translation": {"no": "Slike ordninger er ikke etablert for tradisjonelle samiske områder utenfor Finnmark.", "sma": "Dagkerh öörnegh eah leah tseegkesovveme dejtie aerpievuekien saemien dajvide Finnmaarhken ålkolen."}}
+{"translation": {"no": "Hjelpeapparatet må bli flinkere til å spørre om kvinner utsettes for vold og tørre å gi inn i dette følsomme teamet.", "sma": "Viehkieabparaate tjuara væjkalåbpoe sjïdtedh gihtjedh mejtie nyjsenh vædtsoesvoetem dååjroeh jïh doestedh dan aamhtesen bïjre tjaangedh gusnie dan jïjnjh domtesh."}}
+{"translation": {"no": "Selv om mange behersker samisk i dette området, er det likevel behov for en større satsning på språkrøkt og økt bevissthet om bruken av samisk språk.", "sma": "Jalhts jïjnjh almetjh saemien haalvoeh daennie dajvesne, dle læjhkan daerpies aktine stuerebe gïelegorredimmiebarkojne jïh voerkesvoetem lissiehtidh saemien gïeleåtnoen bïjre."}}
+{"translation": {"no": "Det ene er et område som skal representere lignende bosetning.", "sma": "Dïhte akte lea akte dajve mij edtja goh akte plearoeh årromedajve årrodh."}}
+{"translation": {"no": "NSR støtter målsettingen om en økologisk, kulturell og økonomisk bærekraftig reindrift og at reindriftens rammebetingelser og selvstyre styrkes.", "sma": "NSR ulmiem dåårje øøkologije-, kultuvre- jïh øøkonomijeguedtijes båatsoem utnedh jïh båatsoen mieriekriebpesjimmieh jïh jïjtjeståvroem nænnoestidh."}}
+{"translation": {"no": "Den som først får 10 poletter vinner.", "sma": "Dihte mij voestemes 10 daablh åådtjeme, dïhte vitnie."}}
+{"translation": {"no": "Gaskevåhkoen goevten 22. b. fylhkenraerije Terje Sørvik jïh Saemiedigkien Ellinor Marita Jåma latjkoem guektiengïelevoetevierhtiej bïjre jååhkesjigan.", "sma": "Gaskevåhkoen goevten 22. b. fylhkenraerije Terje Sørvik jïh Saemiedigkien Ellinor Marita Jåma latjkoem guektiengïelevoetevierhtiej bïjre jååhkesjigan."}}
+{"translation": {"no": " Mangfold av språkarenaer for samisk språk", "sma": " Gelliesåarhts gïelesijjieh saemien gïelese"}}
+{"translation": {"no": "-Sametinget har i flere år prioritert aktivt å gi støtte til førstegangsinvestering i fartøy, forteller sametingsråd Silje Karine Muotka.", "sma": "-Saemiedigkie lea gellie jaepieh eadtjohkelaakan våaroehtamme dåarjoem vedtedh dejtie mah voestes aejkien göölemevïnhtsem åestieh, saemiedigkieraerie Silje Karine Muotka jeahta."}}
+{"translation": {"no": "Glede seg over naturopplevelser, blomster og farger.", "sma": "Aavoedidh eatnemen dååjresijstie, plåamsterijstie jïh klaerijste."}}
+{"translation": {"no": "Nord Universitet er godt i gang med lulesamisk og sørsamisk grunnskolelærerutdanning, og en samisk arbeidsplassbasert barnehagelærerutdanning står på trappene.", "sma": "Noerhte universiteete julevsaemien jïh åarjelsaemien maadthskuvlelohkehtæjjaööhpehtimmiem tjïrrehteminie daelie, jïh varke akte maanagïertelohkehtæjjaööhpehtimmie barkoesijjesne edtja aelkedh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget skal gi råd, fatte beslutninger og uttale seg på vegne av samer i Norge og samtidig yte tjenester og overføringer til samer bosatt i hele landet.", "sma": "Saemiedigkie galka raeriestidh, nænnoestimmieh nænnoestidh jïh gaajhki Nøørjen saemiej åvteste soptsestidh, jïh dovne faaleldahkh jïh juhtiehtimmieh gaajhkide saemide buektedh mah abpe laantesne årroeminie."}}
+{"translation": {"no": "Sametingspresidenten synes det er viktig å støtte opp sørsamiske prosjekter.", "sma": "Saemiedigkiepresidente tuhtjie vihkeles åarjelsaemien prosjekth dåarjoehtidh."}}
+{"translation": {"no": "jobbet aktivt for å realisere Østsamisk museum og bidratt til statlig finansiering", "sma": "barkeme Luvliesaemien våarhkoesijjie bigkesovvedh jïh dïsse vierhtieh staateste øørneme"}}
+{"translation": {"no": "Det gjøres mye bra for å fremme samisk kultur og språk i Bodø allerede, og det er fint at vi får dette formalisert.", "sma": "Jïjnje hijven dorjesåvva juktie saemien kultuvrem jïh gïelem eevtjedh Båddådjosne joe daelie, jïh hijven mijjieh dam vihtiestibie."}}
+{"translation": {"no": "Utvalget har vurdert hvilke tiltak som må iverksettes for å øke bruken av samiske språk internt i forvaltningen, herunder i lokale og regionale politiske organer.", "sma": "Moenehtse lea vuarjasjamme mah råajvarimmieh mejgujmie tjuara nïerhkedh juktie åtnoem saemien gïelijste sisnjelds reeremisnie lissiehtidh, daan nuelesne voenges jïh regijovnaale politihkeles årgaanine."}}
+{"translation": {"no": "Et samarbeid mellom Slow food Sapmi og Røyrvik kommune som har pågått det siste året, og nå er de klar for å slippe sin bok om samisk mat, \"Beapmoehš, under midtsommerseminaret.", "sma": "Akte barkoe Slow Food Sápmin jïh Raarvihken tjïelten gaskem mij minngemes jaepien jåhteme, jïh"}}
+{"translation": {"no": "Derfor foreslår sametingsrådet å avvikle tilskuddsordningen for de samiske bokbussene.", "sma": "Dan åvteste saemiedigkieraerie raereste dåarjoeöörnegem saemien gærjabusside nåhkehtidh."}}
+{"translation": {"no": "For å styrke sørsamisk næringsutvikling og kultur etableres en spesiell satsing innenfor en økonomisk ramme, på i første omgang kr 500.000 fra 2008.", "sma": "Edtja åarjelsaemien jieleme-evtiedimmiem jïh kultuvrem stinkestidh, tseegkesåvva aktem sjïere råajvarimmiem akten ealamadtje mierien sisnjelen, dehtie voestegistie 500 000 kr, jaepien 2008 raejeste."}}
+{"translation": {"no": "4.2.1 Reinbeiteinformasjon som er benyttet i studien", "sma": "4.2.1 Båatsoebïevnesh mah leah åtnasovveme goerehtimmesne"}}
+{"translation": {"no": "Gjennom ordninger som kompetansemegling og studentmobilitet kan VRI Trøndelag bidra til å finne den beste kompetansen i forhold til bedriftens utfordringer, og gi økonomisk støtte til innkjøp av denne kompetansen.", "sma": "Öörnegi tjïrrh goh maahtoedeanahtimmie jïh studentemobijliteete, Vri Trööndelage maahta viehkiehtidh dam bööremes maahtoem gaavnedh sïelten haestiemidie, jïh ekonomeles dåarjoem vedtedh dam maahtoem åestedh."}}
+{"translation": {"no": "Sametinget har et stort ansvar for at politikken som føres og verdiene som forvaltes favner hele den samiske befolkningen, også den delen som i enkeltes øyne oppleves som fremmed.", "sma": "Saemiedigkien akte stoerre dïedte ihke daaletje politihke jïh aarvoeh mah reeresuvvieh gaajhkide saemien årroejidie feerhmieh, aaj dïhte bielie maam såemies tuhtjieh lea ammes."}}
+{"translation": {"no": "samfunnet legger inn større ressurser i forebyggende arbeid mot bruk av rusmidler", "sma": "siebredahke galka åvtelbarkoem geeruvi vuestie tjerkebelaakan barkedh"}}
+{"translation": {"no": "Andre saker på programmet til Nuuk-møtet er bakgrunnsinformasjon om FNs verdenskonferanse om urfolk 2014, informasjon om arbeidet til den globale koordineringsgruppa, presentasjon om Inarierklæringen om verdenskonferansen om urfolk 2014 og informasjon om den internasjonale forberedende urfolkskonferanse i Alta 2013.", "sma": "Jeatjah aamhtesh programmesne Nuuk-tjåanghkose leah våaromebïevnesh EN'en veartenekonferansen bïjre aalkoealmetji bïjre 2014, bïevnesh abpeveartenen iktedimmiedåehkien barkoen bïjre, åehpiedehteme Inaribæjhkoehtimmeste veartenekonferansen bïjre aalkoealmetji bïjre 2014 jïh bïevnesh dan gaskenasjovnale ryöjreden aalkoealmetjekonferansen bïjre Altesne 2013."}}
+{"translation": {"no": "De som samisk som andrespråk gjetter i bruken av null objekt noe som viser at de er påvirket av sitt førstespråk.", "sma": "Men dah mah åarjelsaemien gïelem mubpine gïeline utnieh moenedieh guktie maahta nulle objeekth nuhtjedh mij vuesehte dah voestes gïeleste tsavtseme."}}
+{"translation": {"no": "Videre er det flere anbefalinger knyttet til det samiske folkets rett til landområder og ressursrettigheter.", "sma": "Vijriesåbpoe dle jienebh juvnehtimmieh mah leah ektiedamme saemien åålmegen reaktese laantedajvide jïh vierhtiereaktide."}}
+{"translation": {"no": "Ansvaret for sammenkalling og ledelse av møtene går på omgang mellom de tre landene", "sma": "Dah golme laanth diedtem utnieh fïereguhten aejkien tjåanghkojde gohtjedidh jïh tjåanghkojde stuvredh."}}